Podcasts about Eik

This is an encore release of an earlier podcast episode.For American viewers, the story of Norway's Crown Princess Märtha is likely mostly unknown. But the Crown Princess' World War II influence was a surprise even for Atlantic Crossing co-writer and director Alexander Eik, who spent almost seven years researching his miniseries. Eik explains how he found the key to Märtha's story, and what viewers should anticipate in the next seven episodes, in a new interview.

Alla on uutuus-Renaultia ja parikin Mercedeksen tuoretta mallia (E 300 de All-Terrain ja E 53 AMG ). Eikä siitä mihinkään pääse, että Mersu osaa autoja tehdä. Studiossa Mersuilla suhaillut Arttu Toivonen ja Henri Posa, joka puolestaan otti tuntumaa Renault 5:een.

Grilinpitäjän salkusta löytyi osake, jonka kurssi on kymmenkertaistunut.Saksalainen jälleenvakuuttaja ei ole ensimmäinen nimi, joka tulee mieleen kymmenkertaistujaa arvuutellessa. Eikä nimi edes ole helppo: yhtiö tunnetaan Hannover Rückinä, Hannover Ruckina, Hannover Renä ja Hannoversche Rückversicherung Aktiengesellschaftina.Vajaassa 20 vuodessa aika ja liiketoiminnan tasaisehko ja markkinoita nopeampi kasvu ovat kuitenkin tehonneet ja tuottaneet tulosta. Samaan aikaan yhtiö on maksanut kasvavia osinkoja, ja tämänkeväinen osinko antaa jo yli 30 prosentin osinkotuoton osakkeen 20 vuoden takaiselle hinnalle.Jaksossa puhetta kymmenkertaistujista, jälleenvakuuttamisesta - ja Warren Buffettista.#tenbagger #hannoverre #hannoverruck #kymmenkertaistuja

Külas on muusik ja luuletaja EiK.

Noor ja tegus artist EiK on oma järjekordse albumiga teinud üllatusliku kannapöörde pungi ja roki suunda! Arutame neid suundasid ja EiKi mõjutajaid ning hindame siis muud värsket koos Andersi ja Alvariga

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Raadissa ovat tällä kertaa professori Laura Kolbe, tutkija Jori Grym ja päätoimittaja Mirva Saukkola. Jonni Roos juontaa. Tämän viikon Perjantaistudiossa pureudutaan viiteen ajankohtaiseen aiheeseen. Ensimmäisenä käsitellään paavi Franciscuksen poismenoa ja katolisen kirkon tulevaisuutta. Franciscus tunnettiin edistysmielisenä johtajana, mutta maailman konservatiivinen ilmapiiri voi ohjata kirkkoa vanhoillisen paavin valintaan. Raati pohtii, millaisia uudistuksia kirkko tarvitsee ja onko paavin linjauksilla mitään suurta merkitystä globaalissa mittakaavassa. Toisena aiheena keskustellaan Ivan Puopolosta ja journalismin tulevaisuudesta. Puopolo on jakanut mielipiteitä rohkeilla ja provosoivilla näkemyksillään mediasta, femismistä, vasemmistolaisuudesta ja tieteestä. Hänen toimintaansa on kritisoitu salaliittoteorioiden ja populismin ruokkimisesta, mutta osa pitää häntä tärkeänä sananvapauden puolestapuhujana. Onko journalismin tarkoitus edistää yhteistä ymmärrystä vai vahvistaa yleisön valmiita asenteita – ja mitä tämä tarkoittaa journalismin uskottavuuden kannalta? Millaista toisinajattelua tarvitaan? Palveleeko Puopolo Ylen ja Helsingin Sanomien unohtamaa yleisöä? Kolmantena teemana käsitellään opintolainoja ja koulutuksen merkitystä. Nykyisessä epävarmassa maailmassa opiskelijoiden suhtautuminen opintolainaan on muuttunut. Onko opintojen rahoittamisen alkuperäinen idea unohtunut? Raati pohtii, nähdäänkö opintotuki ja ilmainen koulutus ihmisoikeutena vai yhteiskuntasopimuksena, jossa myös opiskelijalla on vastuunsa. Sitten sukelletaan Yle Areenan dokumenttisarjaan Hitler-todistajien äänet, joka avaa näkökulmia Hitlerin karismaan ja manipulointikeinoihin. Miten Hitler onnistui hurmaamaan ihmiset ja saamaan heidät puolelleen? Eikö hän näytä nykysilmin aivan koomiselta? Raati vertailee, käyttävätkö nykypopulistit samoja vaikutuskeinoja, ja pohtii, mitä voimme oppia menneisyydestä. Lopuksi syvennytään hengellisyyden ja henkisyyden tarpeeseen suomalaisessa kulttuurissa. Miksi suomalainen älymystö vieroksuu hengellisiä pohdintoja, vaikka uskonto on monille keskeinen elämän osa? Voisiko hengellisyyteen liittyä edistysmielisiä arvoja, ja miksi uskonnolliset instituutiot ovat usein konservatiivien hallussa. Keskustelua herättävät myös uushenkisyys ja elämäntaitopuhe, jotka ovat nostaneet suosiotaan modernissa mediassa.

Zomer en wintereikEr groeien twee eikensoorten in Nederland, de winter en de zomereik. Die namen suggereren grote verschillen tussen beide soorten in het jaar, maar dat valt nogal mee. Officieel behouden wintereiken de hele winter door hun blad en verliezen ze die pas in het late voorjaar. Maar ja, dat is soms ook het geval bij de zomereik, zeker als die nog jonger is en nog niet zo hoog opgegroeid. Hoge bomen kunnen het allebei worden, tot wel veertig meter. In vergelijking is de zomereik wat ruiger, heeft een grillige kroon met veel dwarse, kronkelige takken. De wintereik is wat slanker en statiger, de takken groeien wat rechter en regelmatiger. De wintereik kan goed tegen schaduw en groeit ook vaak beschut in bossen, bijvoorbeeld samen met beuken. Veel neerslag is goed maar dat moet wel goed ontwaterd, dus daarom heeft de wintereik een voorkeur voor zandige gronden. De zomereik is daar minder kritisch, natte voeten in de winter, zoals in uiterwaarden, is geen probleem, op zwaardere kleiige grond groeit de zomereik prima, maar ook op arme en droge zandgrond. Wel wil de zomereik het zonnig hebben, staat daarom meestal los in het landschap en redt het uiteindelijk niet in een dicht opgroeiend bos. Eén op de twintig eiken in Nederland is een wintereik, je treft die vooral op de Veluwe, de Utrechtse en Sallandse heuvelrug, rond Nijmegen in Zuid-Limburg. Het verschil in beleving van zomer en wintereik kan diep gaan. Tropische ecoloog Herbert Prins groeide op met de zomereik op de grens van Groningen en Drenthe. Hij beschrijft in zijn recente boek “de wijsheid van eksters” dat hij, hoewel hij inmiddels het grootste deel van zijn leven doorbrengt te midden van wintereiken in de buurt van Wageningen, nog steeds verknocht is aan de zomereik. Hij beschrijft dat als een eigenschap van veel dieren, filopatrie, de liefde voor het land van de jeugd. Passend bij de wat plechtiger status van de wintereik zijn de bladeren relatief regelmatig gelobd en aan een steeltje van minstens een centimeter. Daarvoor zitten de napjes van de eikels van de wintereik zonder steeltje en heel dicht bij elkaar op de tak. In het Duits spreekt men daarom ook wel van de “Traubeneiche”. Precies andersom zitten de wat slordiger bladeren van de zomereik zonder steeltje maar met twee kleine oortjes op de twijgen, en de eikels zitten met hun napje aan een centimeter lang steeltje (“Stieleiche”). De verschillen tussen de twee soorten worden besproken en getekend in “Eik en Beuk”, het laatst uitgekomen Verkades-album van Jac P Thijsse. Bij toeval werd zijn handgeschreven tekst, die hij al in 1934 had ingeleverd had, in het archief teruggevonden. Ook een deel van de briljante illustraties van Jan Voerman Jr., en vader en zoon Cornelis en Henricus Rol bleken nog aanwezig. Aangevuld met prachtige aquarellen van Annie Meussen verscheen Eik en Beuk alsnog in 1995. Het boek is antiquarisch zeker nog te koop. Thijsse beschrijft ook heel goed de belangrijke plaats die eiken in onze natuur innemen, veel vlinders en andere insecten, vogels maar ook zoogdieren en veel plantensoorten zijn aangewezen op de aanwezigheid van zomer- en wintereik.Na de laatste ijstijd bleef Nederland boomloos achter. Als eerste kwamen de jeneverbessen terug, gevolgd door berk, den en populier. Dan, 9000 jaar geleden, dienden de eiken zich aan die vanuit Zuid Europa oprukten. Dendrologen, oftewel boomkenners konden “paleobotanisch” aantonen dat in 1000 jaar de eik vanuit ZuidNederland het noorden van het land bereikt hebben. Dat is veel sneller dan Thijsse dacht. Grappig genoeg heeft ook Herbert Prins geprobeerd de snelheid waarmee eiken het landschap veroverden te bepalen. Beiden gingen daarbij uit van de rol van vogels en zoogdieren bij de verspreiding van eikels. Vlaamse gaaien, eekhoorns en bosmuizen zorgen daar voor, ze verstoppen en “vergeten” vaak eikels bij de aanleg van (winter)voorraden. De boomkenners hadden uiteindelijk het overtuigendste verhaal. Voor veel dieren zijn eikels onverteerbaar vanwege de looistof tannine, maar ze vormen een belangrijk voer voor wilde zwijnen. De mens heeft er via de varkensteelt ook van weten te profiteren. De belangrijkste economische rol spelen eiken natuurlijk vanwege de hoge houtkwaliteit. Dat maakt dat we zelden eiken laten uitgroeien tot wat ze kunnen worden, reuzen van zeker vier honderd jaar oud, veertig meter hoog, en een omvang van veertien meter.Tot de volgende wandeling door de natuur!:Met een warme groet en een knipoog naar de natuur,Menno & ErwinVond je dit leuk? Deel deze nieuwsbrief met vrienden, familie, of wie dan ook van een goed natuurverhaal houdt.EXCLUSIEF: Bestel het Wandeldagboek!Wil jij je eigen natuurwaarnemingen vastleggen? Dit jaar brengen we een speciaal wandeldagboek uit, waarin je maand na maand kunt noteren wat je ziet en beleeft in de natuur. Zo maak je je eigen persoonlijke natuurboek!

Send oss en meldingGatekunst er byens puls skrevet rett på veggene – et språk av motstand, tilhørighet og midlertidighet. I Bergen har den lenge eksistert i sprekkene mellom det offisielle og det oversette, som visuelle utropstegn i en ellers kontrollert og kuratert byflate. Men kanskje er nettopp dette språket i ferd med å bli oversatt – og temmet. Det som en gang var ulovlig, flyktig og rått, er nå i økende grad ønsket velkommen inn i galleriene, kulturpolitikken og kapitalens estetiske maskineri. Når gatekunsten løftes inn i det institusjonaliserte rommet, er det lett å spørre: mister den sin kraft, eller vinner den en ny form for gjennomslagskraft? Kanskje er det vi ser et uttrykk for en bredere tendens der opprør ikke nødvendigvis undertrykkes, men absorberes – raffinert, pakket inn og solgt tilbake til oss som identitet.En underholdende og informativ episode om en kunstform som alle – enten de vil eller ei – har et forhold til. Vi snakker om noen av de ikoniske verkene som har dukket opp i bybildet gjennom tidene, og tar for oss viktige milepæler i gatekunstens historie i Bergen: den femte veggen, Sentralbadet, Verftet og Kjartans egen, korte karriere som gatekunstner. Vi planlegger å lage vår egen «piece» av byråden vår – og utfordrer samtidig andre gatekunstnere til å gjøre det samme.Som vanlig sporer vi av – men ikke uten å hylle flere av gatens helter: de som bodde på gaten, og de som dokumenterte det. Denne gangen streifer vi riktignok ikke innom verken Rune Larsen eller Stig van Eik, men på en eller annen måte klarer vi likevel å snakke overraskende mye om påhengsmotorer og andre former for maritim kunst.

Lauantaikerhon koko alkuvuoden odottama hetki on vihdoin täällä, kun sunnuntaina on alue- ja kuntavaalien pääpäivä.HS:n politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho antavat valistuneet arvionsa siitä, kuinka mielipidemittaukset realisoituvat oikeaksi kannatukseksi ja pohtivat pormestaripeliä, josta kuiskutellaan politiikan takahuoneissa.Eikä vaaleista voi puhua ilman vaalipullaa ja mahdollisesti pakollista, mutta ehkä sittenkin kiellettyä somekuvaa äänestyskopista.

Nina toivoi pääsevänsä puolisonsa kanssa syömään ja viettämään laatuaikaa. Eikä vain mihin tahansa, vaan huippukokki Kape Aihisen luotsaamaan Robustoon Helsingissä. Kyllähän tällainen Minnalta ja Kimmolta hoituu, varsinkin kun kaksikko sai Kapen avukseen!

Send oss en meldingVi trodde dette skulle bli den letteste og mest useriøse episoden – en prat om Rune Larsen, Mostly Robinson og Stig van Eik …Episoden starter med to usedvanlig muntre menn, men utvikler seg raskt til å bli den dypeste samtalen vi noensinne har hatt.Det blir litt trist, men også ufrivillig morsomt. Litt som finsk fjernsynsteater.Vi dykker ned i de psykiske traumene som kan oppstå når du prøver å leve av musikken. Hva er den psykologiske anatomien til en stjerne? Og er det egentlig litt deilig når du begynner å tape terreng, vasser i dritt og endelig kan slippe å strebe etter å være … der oppe … liksom?Men vi klatrer opp fra bunnen av læringskurven og retter igjen søkelyset mot trivialiteter – som hvordan Mostly Robinsons mørke stemme og bart gjorde oss usikre på vår egen seksualitet, og hva du selv som fan kan gjøre for at Stig van Eik skal gi ut et nytt album.Vi tar gjerne imot kommentarer og innspill: odd.dahl@bergen.kommune.no

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Raatilaisina ovat Outi Hupaniittu, Jussi Turhala ja Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Perjantaistudiossa mietityttää tällä kertaa, voidaanko periaatteessa kenen tahansa maine tuhota väärillä syytöksillä. Teemu Bergmanin elämä tuhottiin pukstoo-saitilla väärillä raiskaussyytöksillä, häneltä meni työt, ystävät ja maine. Pitäisikö poksauttaa shamppanjapullot, sillä Suomi on YK:n sponsoroiman The World Happiness -raportin mukaan jälleen maailman onnellisin maa? Suomi on kahdeksatta kertaa peräkkäin sijoittunut koettua onnellisuutta mittaavassa kyselyssä ensimmäiselle sijalle. Tosin onnellisusarvosana oli vain 7.7! Perjantaistudio ihmettelee myös STT:n ja Bauer Median viime viikolla saamaa suurta journalismipalkintoa. Se tuli tekoälyn valjastamisesta uutistenlukijaksi. Eikö luomuäänellä ole enää arvoa? Raati kummastelee myös ideaa siirtää kesäloma myöhemmäksi sekä hallituksen kulttuurivihamielisyyttä.

Tässä jaksossa Jyri, Pilvi, Hannes ja Saara Väätäinen liukastelevat sormenjälkiä jättäen pitkin kaltevaa pintaa keskustellen sisäministeriön lakiesityksestä, joka laajentaisi viranomaisten oikeutta käyttää sormenjälkiä ja biometrisiä tietoja rikostutkinnassa ja turvallisuustehtävissä. Saara on jäsen Suomen Asianajajien asiantuntijaryhmässä, joka on valmistelemassa lausuntoa asiasta.   Kysymys kuuluu: onko tämä nyt oikeasti niin paha juttu? Mitä riskejä tässä ihan oikeasti on ja miten ne voisivat näkyä ihan tavallisen ihmisen elämässä? Eikö ole vain hyvä, että rikolliset saadaan paremmin kiinni? Keskustelu liukuu riskien ja porttiteorian kautta perusoikeuspunnintaan.    Liity kuuntelemaan kuinka Pilvi nostaa natsikortin johon Hannes vastaa kansalaissodalla Jyrin etsiessä 3D printatulla tekokädellä mokkapalaa.  Lausuntopyyntö: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=9cefc822-fe12-4b34-ae30-1e6d1a9525b8   Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com

Näyttelijä ja laulaja Pertti Koivula vieraili puhumassa muun muassa Ranuasta, keikkailusta sekä Eikä yksikään pelastunut -näytelmästä.

Pihlajalinna on tehnyt tuloskäänteen. Samalla liikevaihdon rakenne on muuttunut radikaalisti.Siinä missä vuonna 2021 julkinen sektori toi 430 miljoonan ja yksityinen puoli 220 miljoonan liikevaihdon, viime vuonna voimasuhteet olivat jo lähes toisinpäin: julkisista palveluista tuli enää 270 miljoonaa, yksityiseltä puolelta jo 450 miljoonaa euroa.Isoja ulkoistussopimuksia on päättynyt ja päättymässä, mutta samaan aikaan Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla erityisesti vakuutusasiakkaissa. Vakuutusyhtiöiltä kertyi viime vuonna 150 miljoonan liikevaihto, eli kolmannes yksityisen puolen liikevaihtoeuroista.Vakuutuspuolen kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2022, jolloin Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan ja solmi samalla yhteistyösopimuksn Pohjolan kanssa. Kun Pohjolan vakuutusasiakas soittaa Pohjola Terveysmestari -palveluun, puhelimeen vastaa Pihlajalinnan työntekijä. Samanlaisen ohjauspalvelun Pihlajalinna tuottaa myös Fennialle.Eikö vaarana ole, että suuremmat kilpailijat kopioivat toimintatavan?"Jostain syystä tätä mallia ei ihan sellaisenaan ole näkynyt markkinalla aikaisemmin", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen sanoo. "Joskus esimerkiksi markkinakolmosena on kiva olla, koska voi tehdä sellaisia asioita, jotka joillekin toisille toimijoille eivät ole yhtä luontevia."Liikevaihdon rakenteen muuttumisen lisäksi Pihlajalinna on saanut kannattavuutensa kuntoon. Yleensä matalakatteiseksi mielletty julkisten palvelujen puoli teki viime vuonna peräti 8 prosentin oikaistun EBITA-kannattavuuden. Tälle vuodelle Pihlajalinna ohjeistaa koko konsernin osalta vähintään 9 prosentin oikaistua EBITAa. Yhteistyössä: Pihlajalinna

AC/DC:n Euroopan kiertue ulottuu Tallinnaan kesällä. Eikö seksistinen australialaisbändi ole jo aikansa elänyt ja canceloinnin tarpeessa? No ei! Sami Ruokangas kertoo miksi ei. Ja miksi AC/DC:n kiertue kiinnostaa edelleen. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/7bzk4L96wyRhyvGKjlTtpF?si=f16667a48d4444cf Mukana jutussa ovat Stevie Young, Brian Johnson, Axl Rose, Metallica, Iron Maiden, Guns N´Roses, Power Trip Festival, The Pretty Reckless, Jerry Ewing, Classic Rock, Malcolm Dome, Prog, Wembley-stadion, KISS, Gene Simmons, Rush, Bon Scott, Angus Young, Chuck Berry, Motörhead, Rose Tattoo, Airbourne, Phil Rudd, Toni Wilson, Jane´s Addiction, Chris Chaney, Cliff Williams, Anthony Bozza, Rolling Stone, Kurt Cobain, Nirvana, Guardian, Fiona Sturges, 60 Minutes, Rod Stewart, Queens of the Stone Age, Juha Kakkuri, Pauli Kauppila ja Reidar Palmgren.

Het is dertig jaar geleden dat Ischa Meijer overleed. We spreken over dat ene interview in Eik en Linde. Haar voorgevoel over hun liefde. Over familie, over vrienden. Over haar afkeer voor halve dingen. Hoe ze het als verworvenheid beschouwt dat ze geen pleaser is, er af en toe de beuk in gooit. En haar liefde voor het woord 'nee', want 'nee gaat vooraf aan de grootste ja: ik wil'.

Stuudios käis muusik EiK.

Lahtelaisilta toivotaan jälleen ideoita "Osbuun", eli osallistuvaan budjetointiin. Neljättä kertaa Lahdessa järjestettäviin ideointitalkoisiin pyydetään tällä kerralla ehdotuksia erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen sekä kestävyyteen liittyen. Ideointiaikaa kaupunkilaisilla on helmikuun yhdeksänteen päivään asti, jonka jälkeen asiantuntijat arvioivat ideat ja valitsevat sopivat mukaan äänestykseen, joka käynnistyy 12. toukokuuta. Eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan osallistuvan budjetoinnin tuella vuonna 2026. Lahden kaupungin osallisuuskoordinaattori Tia Mäkinen ja suunnitteluhortonomi Eeva Blomberg kertoivat tiistaina Radio Voimalla, että 200 000 euron budjetin toivotaan jakautuvan tasaisesti eri kaupunginosiin. - Mutta siinä vaiheessa kun ideoita arvioidaan, arvioidaan paljonko mahdollinen budjetti voisi olla yhtä ideaa kohti. Ja sitten kun äänestetään, pyritään kunnioittamaan sitä äänestystulosta, minkä asukkaat ovat antaneet, Mäkinen muistutti. Minkälaiset ideat eivät pääse äänestysvaiheeseen? - Sellaiset tippuvat, jotka ovat liian epämääräisiä. Viimeksi oli koirajuttuja ja laitureita, mutta kartassa ei ollutkaan sitä paikkaa, mihin näitä olisi haluttu, Blomberg harmitteli ja painotti, että ideasta pitäisi saada hyvin selvää. - Sellaista normaalia suomenkieltä. Eikä tarvitse mitään pitkiä lauseita olla. Napakasti vaan, suunnitteluhortonomi painotti. Kuuntele koko haastattelu.

Kaupallinen yhteistyö: Treenikauppa.fi. Käyttämällä koodia joni10 saat kaikista tuotteista 10% alennuksen ja minä ostoksista komission. Lataa myös alta linkistä ilmainen kotitreeniohjelma. Moni kuulija on toivonut omaa jaksoa kotitreenistä ja tässä se tulee! Eikä pelkästään tiedon puolesta vaan myös 10.2.2025 voimassa olevan alennuskoodin merkeissä. Jaksossa käydään läpi mm. millaisella olohuoneen nurkkaankin mahtuvalla välineistöllä saa tehtyä hyvän kotitreenin koko vartalolle? Mitä tällainen setti maksaa? Mitkä ovat tällä hetkellä kaikkein myydyimmät kotitreenivälineet Suomessa?  Miten rakennetaan todellinen kotigymi vaikkapa autotalliin tai piharakennukseen? Kannattaako hankkia toiminnallisen treenin välineitä, täysiverisiä kuntosalilaitteita vai pärjääkö kahvakuulilla?  Saako aerobisen harjoittelun välineitä myös kotiin vai pelkästään kuntosaleille? Millä saadaan suomalaiset myös treenaamaan kotona eikä pelkästään ostamaan välineitä? Näitä ja muita kotitreenaamisen ydinkysymyksiä pohditaan yhdessä Treenikauppa.fi:n Pyry Niskalan kanssa. Linkit: Treenikauppa.fi: https://www.treenikauppa.fi/ Alennuskoodi 10% kaikista tuotteista 10.2.2025 asti: joni10 Treeniohjelma: https://drive.google.com/file/d/14F84Z5BF1IG4NRpRNTtRB87CJt_WUbkZ/

Wordpress, yksi maailman suosituimmista julkaisuohjelmistoista, on avointa lähdekoodia, mutta juuri nyt sen kohtalo tuntuu olevan yhden ihmisen näpeissä. Matt Mullenweg on sen alkuperäinen kehittäjä ja nykyinen johtohahmo, jonka Automattic-yhtiö on isoissa riidoissa WP Engine -yhtiön kanssa. Miten yritysten väliset erimielisyydet liittyvät avoimen lähdekoodin hankkeisiin? Eikö ohjelmiston vapauden pitänyt suojata juuri tämänkaltaisilta epäselvyyksiltä? Vai onko sitten mahdollista, että ihmisten mielenliikkeillä on enemmän valtaa kuin ohjelmistojen lisensseillä? Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta. Vinkit Panun vinkki on Zen Browser. Karin vinkki on Crypto is for Criming. Materiaalit Jakson äänittämisen jälkeen on tapahtunut vielä lisää: Mullenweg julisti yksipuolisesti WordPress.orgiin joulutauon ja Joost de Valk esitteli vaihtoehtoisen vision jatkoa varten. Matt Mullenweg: WordCamp US & Ecosystem Thinking (syyskuu) Matt Mullenweg: My Freedom of Speech (lokakuu) David Hanssonin kritiikki Linus Torvaldsin tauko johtajuudessa Ghostin malli Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Wordpress, yksi maailman suosituimmista julkaisuohjelmistoista, on avointa lähdekoodia, mutta juuri nyt sen kohtalo tuntuu olevan yhden ihmisen näpeissä. Matt Mullenweg on sen alkuperäinen kehittäjä ja nykyinen johtohahmo, jonka Automattic-yhtiö on isoissa riidoissa WP Engine -yhtiön kanssa.Miten yritysten väliset erimielisyydet liittyvät avoimen lähdekoodin hankkeisiin? Eikö ohjelmiston vapauden pitänyt suojata juuri tämänkaltaisilta epäselvyyksiltä? Vai onko sitten mahdollista, että ihmisten mielenliikkeillä on enemmän valtaa kuin ohjelmistojen lisensseillä?Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanun vinkki on Zen Browser.Karin vinkki on Crypto is for Criming.MateriaalitJakson äänittämisen jälkeen on tapahtunut vielä lisää: Mullenweg julisti yksipuolisesti WordPress.orgiin joulutauon ja Joost de Valk esitteli vaihtoehtoisen vision jatkoa varten.Matt Mullenweg: WordCamp US & Ecosystem Thinking (syyskuu)Matt Mullenweg: My Freedom of Speech (lokakuu)David Hanssonin kritiikki Linus Torvaldsin tauko johtajuudessaGhostin malliLearn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Se on lauantai. He ovat jälleen studiossa. Sata tarinaa suoraan Helsingin yöstä. Ja jos Saarinen rankkaa iltansa yhdeksi oudommaksi.. on ilta ollut todella outo! Siis hämmentävän outo. Kadonnut meikkipussukka saa seurakseen farkkutakin. Kun baari-illan jälkeen palapeli koostuu muutamasta muistikuvasta + vihjeistä ympäri somen = on käsissämme yksi suurimmista mysteereistä podin historiassa. Eikä jää Mäkikyrökään sanattomaksi vaikka eli iltaa vain somen perusteella! * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on throwback-jakso podcastin alkuvaiheilta. Nikotellen -podcastin tuoreita jaksoja löydät Podmesta. Podmessa voit kuunnella vaikka putkeen satoja ja taas satoja Nikotellenin aiemmin julkaistuja jaksoja, ja tuoretta sisältöä tulee lisää joka viikko - ja mikä parasta, ilman mainoksia. Eli jos tykkäät Nikotellen-podista ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka perjantai.

Neuvotteluklubi Roininen Valkonen Itäniemi #neuvottelija 288. Ensimmäinen Neuvotteluklubi! Suomalaisten enemmistö on markkinatalousmielisiä, mutta silti sosialismiasteemme on 56%. Miksi vain 3% suomalaisista omistaa listaamattomia osakkeita, vaikka he vastaavat 49% yksityisestä työllisyydestä? Mikä on 5 veron kiila, joka lahtaa markkinataloutta joka päivä? Miksi ruotsalaisten luovutusvoittovero toimii perintöveron toteutusmuotona? Miksi se tulee saada Suomeen jo tällä hallituskaudella? Paljon kysymyksiä mutta toisin kuin YLE:llä, Neuvotteluklubi myös vastaa niihin! Eikä millään retoriikalla vaan faktoilla. Neuvotteluklubi on Sami Miettinen, Petri Roininen, Ville Valkonen ja Patrick Itäniemi. #neuvottelijat Sisäpiirissä Ville, Petri ja Sami pohtivat mm. oliko Juha Sipilä yritysjohtavana poliitikkona suomalainen köyhän kansan Elon Musk, onko ESG:stä lähtemässä vihreät ilmat pois ja miten Petri yhdistää toimitusjohtajuuden politiikkaan Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Juristit ovat kertakaikkiaan omanlaisesti viestivä ammattiryhmä. Lakikieli on usein koukeroista ja monisivuisissa sopimuksissa pyritään estämään kaikki mahdolliset riskit. Eikä viestintä juristien välillä ei ole erityisen sovittelevaa. Siitä huolimatta leijonanosan ajasta sopimukseen päästään ja ristiriidat sovitaan.Miksi ja miten niin moni juttu sovitaan? Onko juristiviestinnästä hyötyä myös siviilielämässä? Miksi koodarikuiskaajasta tulisi erittäin huono juristi? Yllättävän suoria vastauksia jaksossa antaa juristi, internetin päivystävä lakimies ja Tuxeran legal counsel Jussi Kari.

Lapsen oikeuksien viikko on käynnissä ja keskiviikkona 20. marraskuuta vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden 2024 teemana on lapsen oikeus ja ilo oppimiseen. Lastensuojelun keskusliiton johtava asiantuntija Ira Custódio muistutti Radio Voimalla tiistaina aikuista kiittämään lasta harjoittelemisesta ja pinnistelemisestä. - Eikä pelkästään niistä hyvistä tuloksista, vaan siitä yrityksestä ja paneutumisesta. Politikoilla on asiantuntijan mukaan parhaillaan käsillään "tuhannen taalaan kysymys" sekä kansallisesti että alueellisesti. - Meillä on paljon alueita, joissa lasten määrä pienenee, mutta näilläkin alueilla lapsilla on yhtäläinen oikeus oppimiseen ja koulunkäyntiin. Tästä toivoisin kansallisellakin tasolla enemmän keskustelua. Kuuntele haastattelusta, miten virallinen ja arkioppiminen vaikuttavat Custódion mielestä lapsen elämässä, mitä huolestuttavaa valtion velvollisuuksiin liittyen hän nostaa esille ja minkälaisia hyviä uutisia lasten oppimiseen liittyen on viime aikoina tullut esille.

Keskon kiinnostus on tuntunut keskittyvän koko ajan enemmän yritysasiakaskauppaan. Se on ostanut pääosin ammattiasiakkaita palvelevia rautakauppoja ja panostanut ravintoloille ja keittiöille tuoretuotteita toimittavaan Kespro-tukkuun, eikä teknisen tukkukaupan yhtiön Onnisen ostostakaan järin kauaa ole. Viime vuonna Keskon liikevaihdosta jo 39 prosenttia tuli B2B:stä. Suurin osa, 46 prosenttia, koostui yhä tukkumyynnistä K-kauppiaille ja 15 prosenttia myynnistä suoraan kuluttajille. Onko yritysasiakaskaupassa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala? ”No kyllä se on." Päivittäistavarakaupassa, jossa Kesko toimii vain Suomessa, Kesko on poikkeuksellisen kannattava kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. K-ryhmän kauppojen markkinaosuus on kuitenkin jo pitkään ollut laskevalla trendillä. Jorma Rauhala esittelee Grillin äärellä keinot, joilla kehitys aiotaan kääntää - kannattavuudesta tinkimättä. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa on Keskolle selvä kasvuala. Kunhan ilmoitetut yrityskaupat toteutuvat, Keskosta tulee Tanskan rautakaupan keskeinen toimija noin viidenneksen markkinaosuudella. Vielä viime vuonna liikevaihtoa ei kertynyt lainkaan. Samalla Tanskasta tulee Keskon toiseksi suurin rautakauppamarkkina Suomen jälkeen ja kokonaisuudessaan kolmanneksi suurin markkina - Norjassa rautakaupan ja talotekniikan tukkukaupan yhteenlaskettu euromäärä on suurempi. Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija, kasvulle on runsaasti tilaa. Jorma Rauhala laskee, että toimintamaissaan yhteenlaskettuna Keskolla on noin kymmenen prosentin osuus rakentamisen ja teknisen tukkukaupan markkinasta. Kasvuhaluja piisaa. ”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Rauhala sanoo. ”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.” Karon Grillin jakso #1, jossa vieraana Keskon silloinen pääjohtaja Mikko Helander: https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8 Karon Grilli on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.

Themen: - Begrüßung - Das Aus für die Photo & Adventure in Duisburg.... - Topaz AI nach Update nicht funktionell in LR Classic - Topaz Gigapixel - Neue Beta: Redefine - Das Gespräch mit Tino Paape von Neurapix über die Neurapix Conference und die Editing Fatigue Studie - Titelbilder für Sonderfolgen mit KI und erste Erfahrungen - Der Vortrag von Boris Eldagsen in Hamburg 2023 - KI macht Arbeit - PetaPixel-Studie: Drei Viertel der Personaler bevorzugen KI-Headshots gegenüber echten Fotos - Carmen, Ingo und Imagen - muß das sein? - Docma-Artikel zu Problemen der neuen Adobe KI in Photoshop2025 - Spontane Frage von Eik an Thomas B. Jones zu dessen Speaker-Skills - Bildbearbeitung mit Capture One 16.5 (Neue Maskierungsfunktionen) - Excire-Search mal wieder - Tipp von Thorsten zu AutoHotkey - LrSuperKeys + Kassentastatur - Ausstellungen/Veranstaltungen - Hörerfeedback/Fragen/#fragen-für-kommende-folgen - Tipps und Tricks - Bitte anschauen - bitte anhören - Was hast du in den letzten vier Wochen fotografiert? - Bilder der Hörer aus dem Discord-Channel - Zu guter Letzt... - Und tschüss...

Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf menehtyi tällä päivämäärällä. Lisäksi Suomessa vietetään hakkapeliitta-päivää, liput liehuvat myös ruotsalaisuuden päivän kunniaksi! Eikä ole kovinkaan pitkä aika, kun tällä päivämäärällä äänestettiin naispappeudesta.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Koeajajilla on ollut allaan herkkupaloja, kun Arttu Toivonen on päässyt maailmanlopulta kuulostavan Ford F-150 Raptorin rattiin ja lisäksi testaamaan Mersu G580 EQ:n täyskäännöksiä. Eikä kehuitta pääse myöskään Polestar 3, jonka Jaakko Isoniemi testasi. Hyppää kyytiin, nyt nautitaan autounelmista!Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Minna ja Kimmo intoutuivat keskustelemaan tapauksesta, jossa hymyily on aiheuttanut myyjälle ongelmia virhetulkinnan vuoksi. Eikä myyjä ollut ainoa, myös kuulijoilla on ollut vastaavia kokemuksia. Ovatko sähköautot hyvä vai huono juttu? Mustanaamio-tarina jatkuu!

Tekoälystä puhuttaessa korostuu usein henkilökohtaista tuottavuutta parantavat AI-työkalut, kuten ChatGPT, CoPilot ja lukuisat muut AI-sovellukset. Vähemmälle huomiolle jää ehkä lopulta tärkeämpi, yrityksissä syvemmällä oleva, prosesseja kehittävä ja automatisoiva, ja rakenteita muuttava AI. Meistä voi tuntua, että AI:sta on puhuttu jo pitkään, mutta tosiasiassa murroksen alkamisesta on vasta alle kaksi vuotta kun ChatGPT julkaistiin. Kaksi kuukautta myöhemmin se oli saavuttanut parin sadan miljoonan aktiivisen käyttäjän rajan, nopeammin kuin mikään muu koskaan aikaisemmin. Sen jälkeen ChatGPT ja muu generatiivinen tekoäly ovat ottaneet ottaneet hämmästyttäviä kehitysaskelia tekstin, puheen, kuvan ja videon saralla, kuten olemme kaikki voineet mediasta havaita. Se mikä oli totta AI:n kyvyn rajoita keväällä, ei enää päde syksyllä.  AI muuttaa yritysten peliä nyt nopeammin kuin osaamme edes kuvitella. Suurimmat mahdollisuudet tulevat juuri prosessien automatisoinnissa, ja mahdollistaapa AI myös niiden suunnittelun, jopa toteutuksen. Eikä muutos jää yritysten sisälle, vaan tulee liikuttamaan organisaatioiden, jopa toimialojen rajoja. Mikä on mahdollista? Ja miten mahdollisuuksien hyödyntämiseen yrityksissä oikeasti tarvitaan? Toisin sanoen, miten yrityksenne selviää murroksesta voittajana? Aiheesta podcastissa on keskustelemassa AI-tohtori ja Root Signals.ai:n perustaja Ari Heljakka. Ari on tutkinut yleistä tekoälyä (AGI) jo vuodesta 2005. Aikanaan rahoitusta ei sen jatkotutkimukselle enää irronnut, joten Ari lähti perustamaan Dreambrokeria, verkkovideotyökalua, josta kehittyi yksi Suomen menestyksekkäimpien SaaS-yritysten joukkoon noussut tähti. Siitä irtauduttuaan Ari jatkoi generatiivisen tekoälyn tutkimusta ja väitteli tohtoriksi 2021. Nyt vuorossa on Root Signals, työkalu AI:n laadunvalvontaan, sillä Arin mukaan juuri sen ratkaiseminen on yritysten murroksessa avainasemassa. Ilman toimivaa ja automaattista AI:n tuottaman materiaalin laadunvalvontaa prosesseja ei voida automatisoida. Keskustelua vetää tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja SaaS Finlandin vetäjä, kasvuvalmentaja Antti Pietilä. Katso tai kuuntele episodi suosituissa podcast-alustoissa kuten Spotify, YouTube ja Apple Podcasts hakemalla kanavaa nimellä ‘Loyalistic'. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/nain-ai-muuttaa-yritysten-rakenteita-vieraana-ari-heljakka-root-signals Seuraa Ari Heljakka https://www.linkedin.com/in/ari-heljakka/ Root Signals https://www.rootsignals.ai/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic (markkinoinnin automaatio B2B-yrityksille) https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic Studio (episodi on nauhoitettu Loyalisticin studiolla) https://loyalistic.com/fi/studio/ SaaS Finland (osa Software Finlandia) https://www.saasfinland.com/

Muutkin kuin naiset voivat olla raskaana. Miltä tuntuu kun ei näe ympärillään yhtään kaltaistaan esimerkkiä tai esikuvaa? Eikä edes usko, että perheen perustaminen voisi olla itselle mahdollista? Muunsukupuolinen Veera kertoo raskaudestaan ja vanhemmuudestaan sekä lapsettomuushoidoista ja kokemastaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Veera kertoo myös mitä tuntemuksia raskauden aikana muuttuva keho on aiheuttanut. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Miksi ulkonäöllä on niin paljon väliä? Se vaikuttaa tutkitusti urakehitykseen, ystävyyssuhteisiin ja parinhakuun. Eikä kyse ole vain nykyajan pinnallisesta oikusta: historia vilisee esimerkkejä ihmisen pakkomielteestä omaan ja muiden ulkonäköön. Miehille ulkonäön ajatteleminen on tabu, mutta miehisyyttä määrittävät monet normit ja sanattomat säännöt. Niiden aiheuttamista paineista ei ole tapana puhua, paitsi terveyden tai huumorin verhoista. Millaisia ulkonäköpaineita miehet kokevat ja kuka oikein määrittelee ne normit ja ihanteet, joita kaikki jahtaavat. Milloin läskiviha sai alkunsa ja mahtaako peilikuvaansa kyttäävä ihmisapina luonnolleen mitään? Haastateltavana on tietokirjailija Juha Matias Lehtonen. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja ennakkotarjoushintaan  47 € (norm. 67 €). Lisäksi saat kaupanpäällisiksi Osta, remontoi ja myy -valmennusvideon (Arvo 370 €).   Saadaksesi alennuksen käytä tilauksen yhteydessä alennuskoodia FLIPPAA. Hyödynnä tarjous tästä. Tarjous on voimassa 26.3. asti. Kuukausipalaverin asialista: Kuulijakysymys - "Miksi verosuunnitteluhyöty häviää, jos maksaa yhtiölainan kerralla pois omalla lainalla? Eikös se yhtiölainan poismaksu ole myös vähennettävissä verotuksessa?" Kuulijakysymys - "Miten digivakuutuksen ottava vuokranantaja tai hänen käyttämänsä vuokravälittäjä voi tietää, että palvelun tarjoavalla Secure Screen Oy:llä on maksukuky hoitaa mahdolliset korvausvelvoitteet?" Asuntomarkkinoiden paikallisuuden ymmärtämisen ja paikallisen tiedon merkitys kasvaa vuokranantajalle. Kartoita omasi. Kuuntelijakysymyksiä saa lähettää. Kuukausipalaveri 4 Grahn ja Huru – Tiistaiaudio #311 Kuukausipalaveri 3 Grahn ja Huru – Tiistaiaudio #307 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.comtarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Käy lukemassa Sijoitusasunnot Blogia, 2023 puolella ilmestyi monta uutta kirjoitusta - Tai tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Ota Sijoitusasunnot.com seurantaanInstassa Tarvitsetko arvion asunnosta pankkia varten?  Pankkiarvio.fion edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät isännöitsijäntodistuksen. Arvio kelpaa niin pankin lainaneuvotteluihin kuin verottajalle tai perunkirjoitukseenkin. Pankkiarvio.fi Vuokraneton välittäjän ja asuntosijoittajan ohjelmisto, jolla automatisoit vuokravalvonnan ja vuokrausprosessit toimeksiannosta sopimuksen päättämiseen. Jo yli 300 yritystä, vuokravälittäjää ja yksityistä kiinteistösijoittajaa on valinnut vuokranetin kumppanikseen. Tutustu vuokranet.fija rekisteröi tilisi maksuttoman kokeilun aloittamiseksi. Marko Kaarto ja uusi kirja – Ostan Asuntoja Podcast #297 Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta digivakuus.fi. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

Alle elsker mat og gode restaurantopplevelser, og gjestene våre har laget business av det. Vilde Regine Tellnes, gründer av Healthy Eats og Erlend Karlseng, gründer av EIK servering diskuterer fremtiden i mat- og restaurantbransjen.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä VTT:n kanssa https://www.vttresearch.com/fi Maailmassa on käynnissä suuri vihreä siirtymä. Se ei tarkoita, että olisimme automaattisesti palaamassa kulutusyhteiskunnasta takkalämmitteisiin puumajoihin, vaan että haluamme sähköistää nykyisemn yhteiskuntamme. Se tulee vaatimaan paljon mineraaleja, joiden hankinta ja käyttö ei ole yksinkertainen asia. Eikä myöskään asia, josta kaikki olisivat yhtä mieltä. Tässä jaksossa VTT:n tutkimusprofessori Päivi Kinnunen avaa hänen näkökulmaansa vihreän siirtymän kokonaiskuvasta, kaivosteollisuudesta, mineraaleista ja muista kiinnostavista aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Susanna Tamaro. „Eik, kur liepia širdis“. Vertė Algimantas Gudaitis, Išleido leidykla „Vaga“.Ši skaitomiausios italų rašytojos knyga – tai senelės laiškas dukraitei, autoįvykyje žuvusios (ar nusižudžiusios) dukters dukteriai. Moteris ją pasiėmė auginti pas save, bet jiedvi ne itin suprato viena kitą, ir mergaitė išvažiavo į Ameriką. Senelė – našlė, gyvena vieniša ir kasdien skiria laiko laiškui, kuriame atskleidžia visą spalvingą savo praeitį. Knygos ištraukas skaito aktorė Rūta Staliliūnaitė.

Susanna Tamaro. „Eik, kur liepia širdis“. Vertė Algimantas Gudaitis, Išleido leidykla „Vaga“.Ši skaitomiausios italų rašytojos knyga – tai senelės laiškas dukraitei, autoįvykyje žuvusios (ar nusižudžiusios) dukters dukteriai. Moteris ją pasiėmė auginti pas save, bet jiedvi ne itin suprato viena kitą, ir mergaitė išvažiavo į Ameriką. Senelė – našlė, gyvena vieniša ir kasdien skiria laiko laiškui, kuriame atskleidžia visą spalvingą savo praeitį. Knygos ištraukas skaito aktorė Rūta Staliliūnaitė.

Susanna Tamaro. „Eik, kur liepia širdis“. Vertė Algimantas Gudaitis, Išleido leidykla „Vaga“.Ši skaitomiausios italų rašytojos knyga – tai senelės laiškas dukraitei, autoįvykyje žuvusios (ar nusižudžiusios) dukters dukteriai. Moteris ją pasiėmė auginti pas save, bet jiedvi ne itin suprato viena kitą, ir mergaitė išvažiavo į Ameriką. Senelė – našlė, gyvena vieniša ir kasdien skiria laiko laiškui, kuriame atskleidžia visą spalvingą savo praeitį. Knygos ištraukas skaito aktorė Rūta Staliliūnaitė.

Susanna Tamaro. „Eik, kur liepia širdis“. Vertė Algimantas Gudaitis, Išleido leidykla „Vaga“.Ši skaitomiausios italų rašytojos knyga – tai senelės laiškas dukraitei, autoįvykyje žuvusios (ar nusižudžiusios) dukters dukteriai. Moteris ją pasiėmė auginti pas save, bet jiedvi ne itin suprato viena kitą, ir mergaitė išvažiavo į Ameriką. Senelė – našlė, gyvena vieniša ir kasdien skiria laiko laiškui, kuriame atskleidžia visą spalvingą savo praeitį. Knygos ištraukas skaito aktorė Rūta Staliliūnaitė.

Susanna Tamaro. „Eik, kur liepia širdis“. Vertė Algimantas Gudaitis, Išleido leidykla „Vaga“.Ši skaitomiausios italų rašytojos knyga – tai senelės laiškas dukraitei, autoįvykyje žuvusios (ar nusižudžiusios) dukters dukteriai. Moteris ją pasiėmė auginti pas save, bet jiedvi ne itin suprato viena kitą, ir mergaitė išvažiavo į Ameriką. Senelė – našlė, gyvena vieniša ir kasdien skiria laiko laiškui, kuriame atskleidžia visą spalvingą savo praeitį. Knygos ištraukas skaito aktorė Rūta Staliliūnaitė.

Susanna Tamaro. „Eik, kur liepia širdis“. Vertė Algimantas Gudaitis, Išleido leidykla „Vaga“.Ši skaitomiausios italų rašytojos knyga – tai senelės laiškas dukraitei, autoįvykyje žuvusios (ar nusižudžiusios) dukters dukteriai. Moteris ją pasiėmė auginti pas save, bet jiedvi ne itin suprato viena kitą, ir mergaitė išvažiavo į Ameriką. Senelė – našlė, gyvena vieniša ir kasdien skiria laiko laiškui, kuriame atskleidžia visą spalvingą savo praeitį. Knygos ištraukas skaito aktorė Rūta Staliliūnaitė.

Susanna Tamaro. „Eik, kur liepia širdis“. Vertė Algimantas Gudaitis, Išleido leidykla „Vaga“.Ši skaitomiausios italų rašytojos knyga – tai senelės laiškas dukraitei, autoįvykyje žuvusios (ar nusižudžiusios) dukters dukteriai. Moteris ją pasiėmė auginti pas save, bet jiedvi ne itin suprato viena kitą, ir mergaitė išvažiavo į Ameriką. Senelė – našlė, gyvena vieniša ir kasdien skiria laiko laiškui, kuriame atskleidžia visą spalvingą savo praeitį. Knygos ištraukas skaito aktorė Rūta Staliliūnaitė.

Eik Gylfadóttir er sjúkraþjálfari, næringarþjálfari og bjó um árabil í Dubai og Abu Dabi og þjálfaði Crossfit. Eik hefur farið á heimsleikana í Crossfit þrisvar sinnum. Hún er hafsjór af fróðleik um alt sem viðkemur þjálfun, næringu og endurhæfingu en spáir líka mikið í hugarfarinu sem knýr okkur áfram í æfingum. Kíkið endilega á Eik á samfélagsmiðlum en hún heldur úti Building Thriving lifestyle á instagram. @eikgylfadottir @buildingthrivinglifestyles Heilsuvarpið er í boði NOW á Íslandi og Nettó @netto.is @nowiceland Ég minni á sjálfseflingarnámskeið Röggu Nagla go Helga Ómars. 20. og 21. október kl 13-16 kr. 20.990 kr

Time to revisit an old favorite! We originally covered "Fly Me To The Moon" way back on episode 2, but we were still finding our rhythm to the show then AND fine tuning our technical aspects. So, we thought we'd take a fresh look at this true Jazz standard. You'll hear versions by Frank Sinatra with Count Basie, Tony Bennett, Sinatra with Antonio Carlos Jobim, The Montclair Women's Big Band, Diana Krall, and new-to-us artist the Eik Trio.

Invitado por Sandra Mihanovich, el Chango Spasiuk habló sobre su último disco "Eiké!", antes de comenzar con la gira de presentación de aquel trabajo. Además, Laura Hatton anticipó la presentación de Esbrújulas.