Podcasts about huippu

TOTTA SE ON!

✨ YHTEISTYÖ Kuuntele Kalliomäki -podcast Spotifysta iksi suomalaisten kunto on romahtanut ja mitä asialle voidaan tehdä? Miten nuoret saadaan liikkumaan, ja tuleeko koululiikuntaa lisätä? Pitääkö valtion rahoittaa huippu-urheilua? Studiossa kristillisdemokraattien kansanedustaja ja tuleva ministeri Mika Poutala. Jakso on kuvattu 12.12.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorten kunnon romahdus (2:24) Liikuntapalvelujen ALV:n nosto (4:43) Liikunnallinen elämäntapa (9:39) Koululiikunta (20:36) Harrastamisen Suomen malli (24:13) Urheiluseurojen rahoitus (28:37) Huippu-urheilu (32:56) Olympiakomitea (38:36) Veikkauksen monopoli (43:45) Nuorten jengiytyminen (56:51) Onko hallitus onnistunut? (1:02:34) YEL

Millainen on miljoonia uransa aikana tienanneen huippu-urheilijan suhtautuminen rahaan ja rahankäyttöön? Missä määrin raha on ohjannut valintoja pitkän uran aikana? Entä mitä sitten, kun peliura on viimeistenkin kausien jälkeen ohi?  Tässä jaksossa Jasminille ja Kaisalle taloudellisia peliliikkeitään avaamassa on huippu-uran tehnyt jääkiekkoilija Valtteri Filppula, joka kuuluu ainoana suomalaisena pelaajana niin kutsuttuun “kolmen kullan klubiin” (taskussa hänellä on NHL:n Stanley Cupin voitto, maailmanmestaruus sekä olympiakulta).   Valtteri kertoo jaksossa, millaista rahankäyttöä hän tottui näkemään pelatessaan NHL:ssä Yhdysvalloissa, ja miten jenkkien suhtautuminen rahaan eroaa suomalaisten suhtautumisesta. Lisäksi Valtteri jakaa, miten vauraus on vaikuttanut hänen elämäänsä, ja miltä tuntui päästä NHL-pelaajan tienesteille jo parikymppisenä.

Etelä-Karjalasta löytyy entinen huippu-urheilija ja nykyinen innokas metsäkulkija Hannu Siitonen. Mies on 70-luvulla menestynyt keihäänheittäjä ja nykyään tämä parikkalalainen herra tunnetaan metsäaiheisista kuvista ja sekä dokumenteistä. Toimittaja Olli Koski tapasi Hannu Siitosen Suomen Metsämuseo Luston pihamaalla. Juttua riitti metsän tärkeydestä, kuvista, kuukkeleista ja pohdittiinpa paikalla myös sitä, tulisiko Etelä-Karjalaan joskus oma kansallispuistokin.

Tässä jaksossa sukelletaan valmentamisen ja suorituskyvyn ihmeelliseen maailmaan. Maailmaakin kiertäneen ja urheilijoita auttaneen fysioterapeutin kanssa pohditaan mm. mikä erottaa todella kovan tason urheilijat hyvistä urheilijoita? Millaisten asioiden kautta päädyttiin valmentamaan koripalloilija Lauri Markkasta? Pitääkö valmentajan itse olla urheilija? Minkälaista oheisharjoittelua urheilijoiden kannattaa tehdä? Miten urheilijoiden lähtötilannetta voi testata? Jos tähtää huipulle, kannattaako urheilla monipuolisesti? Miksi loukkaantumisten välttäminen on urheilijoille tärkeää? Miten mindset eroaa tavallisen ihmisen ja huippu-urheilijan välillä? Mitä kaikkea päivän vieras oppi mentorointimatkoillaan ulkomailla? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii urheilufysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja ja Mestareiden metodit -kirjan Jani Parkkinen. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Jani Parkkinen - Kirja: https://www.johnnykniga.fi/kirja/jani-parkkinen/mestareiden-metodit/9789510500415 - IG: https://www.instagram.com/janiparkkinen/ - Verkkosivut: https://janiparkkinen.com/ - Mehiläinen: https://www.mehilainen.fi/laakarit-ja-asiantuntijat/jani-parkkinen

Tämän viikon jaksossa hyppäämme ja sukellamme huippu-urheilun maailmaan Joona Puhakan seurassa. Onko pikkuhypystä, eli tuckista ollut Joonalle työelämässä hyötyä? Onko huippu-urheilija aina huipputekijä vai aloittaako urheilija työelämän takamatkalta? Yrittäjä ja IT-konsultti Joona kertoo miksi uimahyppääminen antaa puhtia työuralle. Tässä jaksossa ei takuulla pääse kukaan perässähiihtäjäksi!

Tämä jakso on nauhoitettu syyskuussa 2023 ja jaksossa Toni Roponen kertoo mielenkiintoisista kokemuksista huippu-urheiluvastaavan roolissa. https://huippumoodi.fi

Suomi on maailman johtava vesijuoksumaa. Monissa muissa maissa vesijuoksua ei tunneta ollenkaan, sille ei ole edes sanaa.

Treeni takkuaa, fiilis maassa, missä kuukautiset? Olenko treenannut liikaa? Pitäisikö mitata ferritiinit? Pitäisikö syödä lisää proteiinia? Hiilaria en kyllä ainakaan lisää, vai pitäisikö?Tässä jaksossa pureudutaan Johanna Ihalaisen kanssa urheilijoiden suhteellisen matalaan energian saantiin, eli REDSiin. Mikä se on ja mistä sen voi tunnistaa? Miten sitä, ja ylipäätään omaa terveyttä kannattaisi seurata ja mitata, vai kannattaako ollenkaan? Mikä on kaikkein olennaisinta REDSin ennaltaehkäisyssä ja toisaalta hoitamisessa?Johanna on liikuntabiologi (LitT), joka toimii yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa. Johanna teki väitöskirjansa voimaharjoittelun vaikutuksesta tulehdustilaan, ja nykyään hän on syventynyt REDSin tutkimiseen ja tämän tiedon jakamiseen. Johanna toimii Suomen REDS tiimissä asiantuntijana ravintovalmentajien ja lääkäreiden kanssa, ja myös sparraa eri lajien urheilijoita ja heidän valmennustiimejään REDSin ja terveyden saralla. Lisäksi Johanna toimii asiantuntijana Kilpa- ja Huippu-urheilun instituutissa KIHUssa sekä FIFA Female Health tiimissä.Johanna löytyy viestipalvelu X:stä nimellä @jokasten ja myös linkedinistä omalla nimellään. Johannan julkaisuja löytyy täältä:https://www.sciencedirect.com/search?authors=johanna%20ihalainenLisätietoja REDSistä voi kysyä myös Johannalta suoraan: johanna.k.ihalainen@jyu.fiTervetuloa mukaan pureutumaan syvälle naisurheilijan fysiologiaan ja myös psykologiaan, saatat yllättyä näkökulmista joita Johanna meille tarjoilee!

Tässä jaksossa keskustellaan huippusuorittajien mielenmaisemasta. Huippu-urheilijan, taiteilijan tai yritysjohtajan suoritus saattaa herättää kunnioitusta ja ihmetystäkin sivusta seuraavalle katsojalle. Kuitenkin huippusuorittajan suorituksen taakse kätkeytyy monenlaisia asioita, haitallisesta perfektionismista adaptiiviseen perfektionismiin ja turvattomasta suorittamisesta turvalliseen suorittamiseen. Mitä ylipäänsä ovat haitallinen ja adaptiivinen perfektionismi, ja miten vireystila ja sen säätelyn taidot vaikuttavat näihin? Entä miksi me ihmiset tarvitaan myös rehellistä ja jämäkkää rohkaisua psykologisen turvallisuuden lisäksi?Hanna on psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija, luennoitsija / kouluttaja, EMDR-terapeutti sekä monipuolinen valmentaja, joka tällä hetkellä keskittyy etenkin verkkovalmennukseen. Tämän kaiken lisäksi Hanna on ennenkaikkea mukava ja lämmin ihminen, ja kirsikkana kakunpäälle Jyväskyläläinen ;) Täällä lisää Hannasta:https://hannamarkuksela.com/https://www.instagram.com/hannamarkuksela/?hl=enHyppää mukaan keskusteluun ja löydä erilaisia tapoja lähestyä omaa suhdettasi suorittamiseen ja perfektionismiin!

Miltä näyttää suomalainen huippu-urheilu ja huippu-urheilukenttä näköalapaikalta katsottuna?Jaksossa Toni Roponen avaa oivalluksia sekä kokemuksia huippu-urheiluvastaavan työstä ensimmäisen kahden kuukauden jälkeen.https://huippumoodi.fi

Miten seuraavan hallituksen tulisi edistää huippu-urheilua? Ville Skinnari (sd.) ja Karoliina Kähönen (liik.) ovat vieraina OlympiaCastin eduskuntavaalisarjassa. Eduskuntavaalijaksoissa keskustelemme puolueiden liikunta- ja urheilulinjauksista. Jakson aiheena on huippu-urheilun edistäminen.

Jaksossa Toni Roponen kertoo uudesta pestistään Suomen olympiakomitean huippu-urheiluvastaavana. Mikä sai Tonin hakemaan huippu-urheiluvastaavaksi, mitä työ pitää sisällään ja millaisia odotuksia sekä tavoitteita Tonilla on uuteen työhön liittyen?https://huippumoodi.fi

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja on lukenut Evan uutta Nato-kyselyä ja kysyy: Onko Nato-kantanne muuttunut? Juha Itkonen kyselee mielipiteitä Sanna Marinin muotokuvasta. Se tilattiin Marinista, koska hän toimi Tampereen valtuuston puheenjohtajana 2013–2017. Valokuvaaja Meeri Koutaniemen teosta kommentoidaan värikkäästi. Kaarina Hazard haluaa puhua jalkapallosta Qatarin MM-kisojen vuoksi. Hän pohtii, onko kamppailu jalkapallon ulkopuolella kiinnostavampaa kuin itse kisat. Mika Pantzar on huolissaan luettuaan kanadalaisten Maggie Bergin & Barbara K. Seeberin kirjan The Slow Professor. Sen mukaan korporaatiomaisissa yliopistoissa professorit ja tutkijat eivät nauti työstään ja opiskelijoista on tullut vihattavia objekteja. Ovatko opettamisen ja oppimisen ilo katoamassa?

E.Podin 1. kauden päättävässä erikoisjaksossa pääsevät ääneen tuoreet ex-pelaajat Panu Autio ja Jussi Piha. Pihan hostaamassa jaksossa käsitellään huippu-urheilijan psyykkisiä valmiuksia ja niiden merkitystä Pihan ja Aution omien kokemuksien kautta. Jussi Piha on salibandy maailmanmestari vuodelta 2018 sekä seitsenkertainen lajin Suomen mestari. Hänen uransa oli tarkoitus päättyä tämän kauden jälkeen, mutta loukkaantumiseen takia pelit loppuivat jo kesken F-Liigakauden. Suomalaisen futsalin legendan Panu Aution ura huipentui alkuvuodesta pelattuihin futsalin EM-kisoihin. Vuodesta 2006 Suomen futsalmaajoukkuetta edustaneen Aution ura päättyi lopullisesti muutama viikko sitten kotimaisen futsal-liigan päätyttyä. Jussi Piha ja Panu Autio aloittavat keskustelunsa pihapeleistä ja niiden merkityksestä urheilijana kasvamisessa. Keskustelu etenee juniorivuosista uran päätöshetkiin asti. He pohtivat jaksossa mm. turvallinen ympäristön merkitystä, itsetuntemusta, itseluottamusta ja isoimpia urallaan kohtaamia haasteita. Piha ja Autio käyvät lisäksi läpi, minkälaiset asiat heitä motivoivat, miten he valmistautuivat suoritukseensa ja miten he käsittelivät jännitystä sekä erilaisia painetilanteita.

Medikalisoituvassa yhteiskunnassa yhä useampia ilmiöitä katsotaan lääketieteellisen silmälasien kautta. Kun lääketieteellinen katse kohdistuu kehoon, normaalius määritellään mittaamisen kautta. Kun ihmisiä puristetaan liikkumisen ja terveuden edistämisen muottiin, jäävät rakenteelliset ja sosiaaliset tekijät jäävät tarkastelematta, kertoo liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen. Huippu-urheilu antaa monille kuntoliikkujille lisäbuustia omaan liikkumiseen. ”Suomen menestys olympialaisissa buustaa aina liikkumistani entistäkin suuremmaksi. Heti, kun Iivo Niskanen otti kultaa, niin juhlistin sitä 10 kilometrin kävelylenkillä. Tuli hurjat fiilikset!”, kertoo nimimerkki Vierailija Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Urheilulla on ratkottavanaan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, jos se haluaa olla uskottava toimija myös tulevaisuudessa, kertoo liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Meistereiden tämän viikon jaksossa Julius ja Lifu saavat vieraakseen jääkiekkoilijan uransa päättäneen Topi Nättisen. Hän kertoo avoimesti huippu-urheilun raadollisuudesta. Nättinen paljastaa myös yllättävän asian kiekkoilijoiden pukukoppielämästä.

Huippu-urheilijan psyyke ja psykologisesti taitava valmentaja (Satu Kaski) | #sinnu 73 by Sini-Sofia Savola

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kulttuurituottaja Annu Kemppaisen, liikemies Sami Kuuselan ja filosofi Tuomas Nevanlinnan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja ilmiöiden äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

OlympiaCastin syyskauden viimeisen jakson vieraana on Janne Vuorinen. Pesäpallolegenda johtaa nykyisin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukaa ja toimii viiden lumilajin lajiryhmävastaavana Huippu-urheiluyksikössä. Kun sanoo nimen Janne Vuorinen, pesäpallon ystävien lampussa ei tarvitse valon syttymistä kauaa odotella. Ennen kaikkea Sotkamon Jymyn 1990-luvun kultajunan veturina tunnettu Vuorinen on yksi kaikkien aikojen pesäpalloilijoista, joka on voittanut muun muassa yhdeksän Suomen mestaruutta pelaajana ja kaksi pelinjohtajana. - Olen ollut pesäpallossa vuosikymmeniä mukana. Totta kai se on opettanut paljon asioita ja varmasti antanut paljon sekä siviili- että työelämään. Olen kiitollinen, että olen saanut tuollaisen polun kulkea pesäpallon parissa junioripelaajasta huipputasolle ja myös valmentajana ja pelinjohtajana, Vuorinen sanoo. Vaikka pelaajauran päättymisestä on jo vuosia, eikä Vuorista viuhkan varressakaan ole enää viime vuosina nähty, huippu-urheilu on yhä tiiviisti osa hänen elämäänsä. Vuorinen toimii nimittäin Olympiavalmennuskeskus Vuokatti-Rukan johtajana. - Olympiavalmennuskeskus on yhteinen foorumi, jossa on eri toimijoita. Meidän alustastamme on pystytty koordinoimaan toimintoja, vahvalla dialogilla lajien kanssa. Lajia hyödyttäviä asioita tapahtuu vääjäämättä, eikä niiden tarvitse jokaiseen asiaan hakea itsenäisesti ratkaisuja. Kun lajeja saadaan yhteen, myös yhteinen ymmärrys kasvaa, Vuorinen kuvaa Olympiavalmennuskeskuksen toimintaa. - Lajien arki on hektistä. Lajit voivat luottaa, että tällainen foorumi tuottaa lisäarvoa heidän arkeensa, eikä kaikista asioista tarvitse itse kantaa huolta. Lajien täytyy aina omistaa oma toimintansa ja he tekevät sen ydintehtävän, mutta meidän tehtävämme on tuottaa siihen lisäarvoa ja vaalia jatkuvuutta – konkreettisten tarpeiden ohjaamana. Vuorisen rooli lumilajeissa on monipuolinen, sillä kuluneella olympiadilla perustetun Olympiavalmennuskeskuksen johtotehtävien lisäksi hän toimii myös Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä lajiryhmävastaavana. Vuorisen vastuualueella ovat rinnelajit sekä mäkihyppy ja yhdistetty. - Minun tapani toimia on ollut se, että pyrin luomaan hyvät, luottamukselliset suhteet lajien valmennuksen, urheilijoiden ja liittotason kanssa. Sitten tuomme Olympiavalmennuskeskuksen ja Huippu-urheiluyksikön voiman niistä tarpeista, jotka perustuvat jatkuvuuteen ja sopivasti poikkilajillisuuteen. Olen kokenut sen järkeväksi toimintatavaksi, Vuorinen avaa tuplatyönkuvaansa. - Minulla on ollut hieno tehtävänkuva, kun olen päässyt näkemään asioita sekä Olympiavalmennuskeskuksen että Huippu-urheiluyksikön näkökulmasta. Olen kokenut sen niin, että kaikki on samaa asiaa, kun tehdään lajien kanssa arjessa töitä. Yksittäisiä tehtäviä toki on, jotka liittyvät vain toiseen, mutta samaa kokonaisuutta tässä tehdään molemmissa tehtävissä. Se on ollut hyvin luontevaa.

Jääkiekko on vuodesta toiseen yksi Suomen harrastetuimmista urheilulajeista. Huippupelaajia voi nousta lähes mistä päin Suomea tahansa ja kiekkoammattilaisten määrä onkin viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Nuoruus- ja valintavaiheessa oleviin urheilijoihin panostetaan monen eri toimijan yhteistyöllä. Huippu-urheilujärjestelmässä urheiluakatemiatoiminta kokoaa yhteen seurat, oppilaitokset ja muut keskeiset toimijat. - Meidän rakenne antaa mahdollisuuden siihen, että urheilijat pystyvät panostamaan urheiluun opiskelujen rinnalla. Se on merkityksellinen asia, että järjestelmä on rakennettu sellaiseksi. Nuoruus- ja valintavaiheessa harjoitellut tunnit ja tehdyt pohjat valmistavat huippu-urheiluun. Siksi tähän vaiheeseen panostetaan, sanoo Herkko Koski. Koskella on monta roolia kuopiolaisessa jääkiekkotoiminnassa. Hän on Juniori-KalPan urheilujohtaja, jääkiekkolehtori ja Kuopion alueen urheiluakatemian valmennuskoordinaattori. Nuoruus- ja valintavaihe on erityisesti hänen sydäntään lähellä. - Koen, että siinä vaiheessa pääsee vaikuttamaan tosi merkittävästi niiden nuorten elämään ja myös sitten siinä kohtaa olemaan apuna ja jeesaamaan sillä toisella uralla, kun tulee ehkä ymmärryksiä siitä, että hetkinen - tästä ei välttämättä tulekaan mulle ammattilaisuraa. Jääkiekkolehtorina hän on tiiviisti tekemisissä myös pelaajien kouluasioiden kanssa ja huolehtii siitä, että jokainen saa tarvitsemansa tuen, jotta koulu sujuisi. Yhteistyö oppilaitosten ja kotien kanssa on tiivistä. - Esimerkiksi urheilulukiossa käydään joka jakson jälkeen opinto-ohjaajien kanssa kaikki meidän kiekkoilijat läpi, miten on mennyt edellinen jakso. Käydään läpi, onko tulossa maajoukkueleirityksiä ja niin edespäin, että pääsisi kiinni siihen arkeen, ja toisaalta myös oppilaitoksen puolelta tulee paljon kysymyksiä, että miten siellä lajin puolella menee? On hyvä tunnistaa, että vaikkei ehkä olisi koulussa niin innostunut, niin siellä voi olla kuitenkin ihan tosi tavoitteellinen urheilija, joka ei ehkä siellä koulunpenkillä sitä näytä. - Näen sen sillä tavalla, että jos pelaajalla ei ole mitään muuta kuin se laji ja peli, ja hän ei opiskele eikä ole sellaista arkirytmiä, niin kyllä se on pois myös huippu-urheilusta. Toisella asteella se vaan kuuluu siihen, että opiskelu on nivottu yhteen siihen tavoitteellisen harjoittelun rinnalle.

Tällä kertaa studioon saapui yksi menestyneimmistä suomalaisista uimareista Hanna-Maria Hintsa (ent. Seppälä). Keskustelun aikana paneuduimme muun muassa Hanna-Marian uran vaiheisiin, miltä tuntui voittaa maailmanmestaruus niin nuorena, miten flow ilmenee uimisessa ja kuinka sille luodaan edellytyksiä, millainen merkitys mentaaliharjoittelulla on huippu-urheilussa, miten pettymyksistä voi ammentaa oppia ja motivaatiota sekä miten Hanna-Maria lähestyy nuorempien urheilijoiden mentorointia. Jakson sivut: https://www.flow-akatemia.fi/hanna-maria-hintsa Jakso Youtubessa: https://youtu.be/oKIU9oWexmI Show notes[01:00] Flow urheilu-uran jälkeen[08:00] Kuinka päädyit huippu-uimariksi?[16:00] Mitä on vapaauinti ja miten flow ilmenee siinä?[24:00] Mitä kisasuorituksen aikana tapahtuu ja miten siihen valmistaudutaan?[30:00] Mentaaliharjoittelun merkityksestä[45:00] Rentoutumisharjoituksista ja veden merkityksestä[56:00] Mitä olisit tehnyt urallasi toisin? Oman polun löytämisestä ja harjoittelusta.

OlympiaCastin vieraana on tällä viikolla Terhi Lehtoviita, joka johtaa asiantuntijatiimiä Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa. Hän on myös psyykkinen valmentaja, joka luotsaa urheilijoita, valmentajia ja asiantuntijoita kohti Pekingin olympialaisia. Kainuulaistunut espoolainen nauttii työstään lumilajien parissa. Entinen muodostelmaluistelija syttyi psyykkiseen valmennukseen oman huippu-urheilu-uransa myötä ryhtyessään valmentamaan. Innostus vei alan opintojen pariin ja loppujen lopuksi Lehtoviita päätyi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston kautta Kanadaan Edmontoniin ja sen jälkeen vielä kansainväliseen urheilupsykologian maisteriohjelmaan Lundin yliopistoon Ruotsiin. Vuokatti-Rukan olympiavalmennuskeskuksessa Lehtoviita johtaa asiantuntijatoimintaa ja rakentaa hyvää tiimiä valmennuksen tueksi. - Kun kanssapelureiden kanssa riittävästi keskustelee ja jakaa asioita, niin sitä kautta asiantuntijat saavat hyviä työskentelymahdollisuuksia. Ja totta kai heitä pitää kuulla ja tukea, ja auttaa heitä loistamaan. Sitä kauttahan se hyvä tiimi toimii ja toivottavasti sitten valmennus rokkaa niiden asiantuntijoiden tuella, Lehtoviita kertoo. Urheilijalle asiantuntijatoiminta tarkoittaa asioiden sujuvuutta ja kauteen valmistautumista suunnitelmien mukaan asetettujen tavoitteiden ja toimintasuunnitelman suunnassa – myös olympiavuonna. - Asiantuntijat ovat mukana niin kuin ovat olleet aikaisemmillakin kausilla eli se on sitä jatkumoa, laadukasta korkean vaatimustason arkea. Pyritään koko ajan kehittymään. Asiantuntijatoiminta on valmennuksen tukitoimi ja tähtää tuloksen tekemiseen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiantuntija on urheilijoiden ja valmentajien tukena arjessa samassa toimintaympäristössä ja se työ tähtää siihen, että urheilijoiden harjoitteluvalmius, suorituskyky ja terveys vahvistuisi ja kehittyisi. - Kun Pekingin olympialaisiin on aikaa alle puoli vuotta, asiantuntijatoiminnassakin halutaan tehdä vain se, mikä juuri nyt oleellista. Ajattelen itse, että less is more eli täytyy nähdä, mitkä ovat ydinasioita valmentajan ja urheilijan välillä, ja mitä vahvistetaan ja mitä asioita vaan siedetään. Tässä vaiheessa varmistetaan sitä huippusuorituskykyä ja terveyttä kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta kuitenkin tilanneälyä ja kontekstiälykkyyttä käyttäen. Pekingin olympialaisista Lehtoviita odottaa urheilun juhlaa ja onnistumisia, mutta myös yllätyksiä ja epävarmuutta. - Huippu-urheilu on jatkuvaa vuoristorataa. Se tekee tästä aika makeeta. Ihan kaikkeen ei voida valmistautua ja silti voidaan olla rauhassa ja meillä on tieto siitä, että ratkaisut löydetään ja ollaan valmiita niihinkin aallokoihin ja myrskyihin mitä siellä ehkä päästään elämään. Sitä kautta uskon, että meillä on aika iskukykyinen ja hieno joukkue Pekingissä.

Liigalize tänään: (1:48) Emil Larmi ja nollapeli migreenissä (6:41) Tuomaripomo myönsi virheen, milloin viimeksi? (14:12) Konna Kontiolalla on asiaa testituloksista (20:40) Seksikäs Saipa ja katsaus liigaviikkoon (47:57) Miksi MacKinnon selittelee ruokavaliotaan? (56:12) Katsaus Liigan tuleviin peleihin (1:01:30) Ebel-katsaus

Sijoitusnäkymät-podcastissa strategit ja salkunhoitajat Patrik Moring sekä Harri Kojonen käyvät läpi kuukausittain globaalien sijoitusmarkkinoiden suuntaa ja tunnelmaa ajavia tapahtumia sekä OP Varainhoidon kulloistakin allokaationäkemystä. Podcast perustuu Sijoitusnäkymät-videosarjaan, jonka voit katsoa OPxSijoittaminen YouTube-kanavalta. 

Eläinlääkäri Suvi Kapiainen puhuu metsästyskoiran terveydestä. Metsästyskoira on huippu-urheilija, joka vaatii myös lepoa. Liika juoksutus voi tappaa koiran innostuksen lajiin. Koira voi myös loukkaantua maastossa. Pelkästään hengityselimiiin joutuva havu voi vaatia ison terveysoperaation.

Suomalaisten menestys Tokiossa puhututtaa. Yksi fakta unohtuu helposti, esimerkiksi Messi tienaa vuodessa sen, mitä koko suomalaiseen huippu-urheiluun satsataan kahdessa vuodessa. Tämä ja paljon muita faktoja paljastuu Podcastissani, jossa vieraana Kuortaneen huippu-urheilukeskuksen johtaja Tapio Korjus.

Tänään jaksoon astuu Varosten pesäpallo suvun soihdunkantaja Samu-Kalle. Samppi teki ensimmäisen Superpesis sopimuksensa 14-vuotiaana Joensuun Mailan kanssa. Tuohon aikaan mies oli matkalla kohti lajin lukkari eliittiä ja vieläpä aikamoisella rytinällä. Joensuun Maila ja lukkari pelaaminen ovat molemmat nykyään kuitenkin historiaa. Ura on jatkunut Kiteellä kuten Varosen sukunimeä kantavalla toki kuuluukin. Tuoko toisen polven pesäpalloilu kilpailuetua vai rasitetta? Miten on mahdollista dominoida 12-vuotiaana B-junnuissa? Mistä se pelivalmius ja ymmärrys kumpuaa. Ehkäpä esimerkiksi kotoa. Kiteen Pallo tekee voimakkaasti uutta tulemista nuorella pojankossi laumallaan ja tämä herra johtaa sitä joukkoa voimakkaasti edestä. Tulipa sieltä myös melko kova statement tulevien vuosien menestyksestäkin. Otahan Sampin stoori kuunteluun. Aikamerkit: 4.27 Keisarin mestaruussarjan toinen finaali 7.35 Nuori johtaja linjoille 33.20 Lämmittely kysymykset 35.50 Toisen polven urheilijalla kilpailuetu? 55.02 PALJASTUS saaga jatkuu 56.40 Testitulokset 60.00 Pesis-Suomi-Pesis sanakirja 68.20 Kummien ja Kummipojan legendaarinen kysymys osio 80.00 Vaatemyynti.fi äänestys kauden vikasta vieraasta

Päivän jaksossa isketään taas etelään Kymenlaakson keisarin johdolla. Haminasta lähtöisin oleva Sasu Toikka kävi pitkähkön mutkan Kouvolassa ja palasi kaudelle 2021 kasvattajaseuransa väreihin. Sasun uraan on mahtunut iloja ja suruja. Tänään puhutaan mm. loukkaantumisista niiden oikeilla nimillä. Miten huippu-urheilijan psyyke niihin suhtautuu? Miten monttujen pohjalta kolutaan ylös? Jaksossa saadaan myös tuotantokauden toinen ”historianlehtien havinaa” osio #sapenmatkassa. Jos tahdot tietää mistä Sape lyö kauden ekan kunnarinsa, niin kannattaa kuunnella jo senkin takia! 5.05 Keisarin mestaruussarjan toinen välierä 8.30 Eteläsuomen tyyli-ikoni linjoille 31.15 Iglujen matka jatkuu 35.10 Alkulämmittely kysymykset 37.15 Puhetta loukkaantumisista ja kuntoutumisesta 59.05 Historian lehtien havinaa osio palaa, #sapenmatkassa 62.45 Testitulokset 66.45 Pesis-Suomi-Pesis sanakirja 74.40 Kummien ja Kummipojan legendaarinen kysymys osio 82.40 Vaatemyynti.fi arvonnan ohjeet

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan kamppailu-urheilusta. Vieraana on kamppailulajien lajiryhmävastaavan pestistä Tokion olympiakisojen jälkeen vetäytyvä Pasi Sarkkinen. Pasi Sarkkinen on toiminut Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä lajiryhmävastaavana sen perustamisesta lähtien, eli tammikuusta 2013. Millaista aikaa menneet 8,5 vuotta ovat olleet ja millaisessa tilanteessa kamppailulajit ovat, kun mittavan valmennusuran painin parissa tehnyt Sarkkinen on siirtymässä Painiliiton toiminnanjohtajaksi? - Tämä on ollut hienoa aikaa. Olen saanut työkseni olla huippu-urheilussa mukana, ja ilman muuta koen itseni etuoikeutetuksi. Onhan siihen mahtunut monenlaista – tiettyihin isoihin haasteisiin ei ole löydetty ratkaisuja. Samalla tavalla meillä kipuillaan resurssien ja urheilijoiden terveydentilan kanssa sekä sen kanssa, että maailmalla kilpailijat ovat ammattilaisia, jotka tekevät itselleen tulevaisuutta urheilemalla, Sarkkinen puntaroi OlympiaCastin vieraana. - Hyviä avauksia on saatu, ja toivotaan, että ne kantavat eteenpäin. Monta sellaista asiaa on, johon ajattelen, että olisi pitänyt löytää ratkaisuja. Tietyt asiat ovat kehittyneet – vaikkapa vuoropuhelu Huippu-urheiluyksikön ja lajien välillä on mennyt parempaan suuntaan. Siitä on tullut aidompaa, rehellisempää ja mutkattomampaa. Perinteiset kamppailulajit ovat tiukassa puristuksessa sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että kansainvälisesti olympiakisojen urheilijakiintiöiden tiukentuessa koko ajan. Myös resurssipuolella on haasteita, kun lajit eivät kuulu ansaintaloogisesti urheilulajien kärkipäähän. - Osa lajeista on pieniä ja osa tosi pieniä. Painin toimijana tuntui, että painin näkyvyys ja painoarvo on pieni. Näiden vielä pienempien lajin ihmiset haaveilivat, että jos meillä joskus vielä olisi tuollainen näkyvyys kuin painilla. Se oli sellainen herättävä juttu kaiken kaikkiaan, Sarkkinen naurahtaa. - Tietyllä tavalla toivoisi esimerkiksi medialta, että sitä tuotaisiin enemmän esille, kuinka isoja lajeja olympiakamppailulajit ovat kansainvälisesti. Kymmeniä miljoonia harrastajia, kilpailijoita, valtava asema ja myös resurssit. Siihen nähden täällä tehdään hyvin resurssitehokkaasti, ja pyritään tekemään pienestä urheilijamassasta hyvää tulosta. Silti Tokion olympiakisoihinkin on lähdössä iskukykyisiä suomalaisurheilijoita. Jo se on erityisen voimakkaasti olympialaisista elävissä kamppailulajeissa sinänsä kova saavutus. - Täytyy olla kovan tason urheilija, joka sen paikan saavuttaa. Pitää olla ihan maailmanluokkaa – ja eurooppalaisille se on vielä vaikeampaa, koska Euroopan kiintiö on suhteellisen pieni verrattuna kovatasoisten valtioiden määrään. Joissakin tilanteissa ja lajeissa se tilanne on ihan kohtuuton, Sarkkinen painottaa. - Olympiakisoilla on valtava merkitys kamppailulajeissa. Se on rakentunut yli vuosisadan aikana. Olympiakisoissa menestyneet nostetaan vielä aivan erilaiseen valokeilaan kuin lajin omissa arvokilpailuissa menestyneet, vaikka MM-kisoissa voi joutua voittamaan parikin kovaa ottelua enemmän. Ne ovat mielettömän hienoja tapahtumia, eikä olympialaisten arvostus ole laskenut yhtään.

Huippu-urheilun osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista valmentautumiseen. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin. Asiantuntijatoiminta on kiinteä osa urheilijan valmentautumista edistäen urheilijan harjoitteluvalmiutta, suorituskykyä ja terveyttä. OlympiaCastissa pureudutaan aiheeseen fysiikkavalmennuksen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmista. Pitkän linjan fysiikkavalmentaja Mika Saari ja psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk avaavat asiantuntijatoiminnan tehtävää ja tarkoitusta sekä valottavat osallistuvan asiantuntijuuden käsitettä. - Asiantuntijatoiminta on valmentajan tukemista ja sillä tähdätään siihen, että urheilijan suorituskyky kehittyy ja hän pysyy terveenä ja että harjoitusharjoitusvalmius on joka päivä mahdollisimman hyvä. Nämä ovat peruslähtökohdat. Vaatii paljon keskustelua, että asiantuntijoiden kesken syntyy moniammatillista vuorovaikutusta. Yhteinen keskustelu siitä mikä se tarve on, on ensimmäinen lähtökohta, kertoo Saari. - Osallistuva asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että asiantuntijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja tekevät työtä systemaattisesti. Ja kun toimitaan arjen ympäristössä lähellä urheilijoita ja valmentajia, niin toiminnalla on parempi vaikuttavuus toimintatapoihin, täydentää Päkk. Asiantuntijatyölle yhtenäinen linjaus Asiantuntijaryhmien yhteistyöllä on juuri valmistunut asiantuntijatoiminnan kuvaus, jonka tarkoitus on yhtenäistää malleja eri toimintaympäristöissä ja tuoda uusin tieto kaikkien saataville asiantuntijaverkostojen kautta. - Valtakunnallinen kuvaus linjaa toimintamalleja ympäri Suomen, jotta urheilijoilla ja valmentajilla olisi samanlaisia lähtökohtia saada omaan työhönsä tukea. Suomi on laaja maa ja urheilutoimijat vähän hajallaan ja olisi hyvä, ettei käytössä olisi aivan erilaisia toimintamalleja paikasta riippuen. Uskon, että jo oman verkoston sisäinen keskustelu luo meille yhteistä toimintamallia, Saari toteaa. - Isossa kuvassa asiantuntijatoiminnan tehtävä on parantaa huippu-urheilumenestystä. Tarkoitus on myös tuoda parasta ja viimeisintä tietoa lähelle valmentajia ja urheilijoita, jotta kaikki tarvittava olisi olemassa siihen, että voitaisiin menestyä isoissa kisoissa. Ei tämä ole ikinä varmaan täydellinen, eikä valmis, mutta tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, lisää Päkk. - Kun meillä on yhtenäisempi linja, niin silloin pystymme myös arvioimaan vaikuttavuutta. Jos tehdään ihan satunnaisesti jotain, niin on vaikeaa alkaa analysoimaan, mikä johtaa mihin ja mikä tuottaa tulosta ja mikä ei. Tärkeää on saada yhteinen linjaus, jota sitten muutetaan tarpeen mukaan, täydentää Saari. Arvokisoissa ei enää kokeilla uutta – työ tehdään arjessa Asiantuntijatoiminnan vaikuttavuus syntyy arjessa tehtävästä määrätietoisesta työstä, mitään nopeita muutoksia sillä ei saada aikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että arvokisoissa ei enää pysty vaikuttamaan asioihin – ainakaan suotuisasti. - Kisatilanteessa ei voi ainakaan fysiikkavalmennuksen näkökulmasta enää muuta kuin mokata. Ei siellä enää haeta suorituskykyä lisääviä keinoja, toteaa Saari. - Kyllä lähtökohtana pitäisi olla se, että urheilija lähtee kisoihin niin valmiina kuin mahdollista. Psyykkisen valmennuksen tehtävä kisoissa on tietysti vähän erilainen, voidaan esimerkiksi käydä yhdessä läpi erilaisia valmistautumisrutiineja. Myös kisatilanteiden purku ja läpikäynti on tärkeää psyykkisen valmennuksen tuella. Ideaalitilanne kuitenkin on se, että kisoihin lähdetään tekemään niitä asioita, mitä ollaan harjoiteltu, tuttuja asioita. Ei lähdetä kokeilemaan mitään uutta, täydentää Päkk.    

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.  – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.  Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.   Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.   Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.   – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.  Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.   – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.  Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.  – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.   Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja  Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.  – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.   – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.   Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.  Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.  – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.   – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois.   Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.  Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustajien mieleenpainuvimmat urheiluhetket!  

Mitkä asiat ovat Tommi Evilän huipputulosten takana? Katsooko Tommi omat tv-esiintymisensä? Mikä sai Tommin hakemaan kuntavaaliehdokkaaksi?

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan tuoreesta olympialajista – niin tuoreesta, että se ei ole mukana vielä tulevana kesänä Tokion olympiakisoissa, vaan sitä seuraavissa Pariisin kesäkisoissa vuonna 2024. Kyseessä on breakdance – tai breikki, kuten Suomessa sanotaan. - Olin ihan varma, että lajimme olympiaohjelmaan menee. Se on ollut jo aiemmin nuorten olympialaisissa, ja intuitio sanoi, että nyt myös olympialaisiin. Tanssijana ja puheenjohtajana olen sitä mieltä, että se on tosi siisti juttu, vaikka siinä onkin omat kommervenkkinsä, lajin johtohahmoihin Suomessa lukeutuva Ramona Panula mehustelee OlympiaCastin vieraana. - Näen tässä isoja mahdollisuuksia niille ammattilaisille, jotka haluavat tätä tehdä kilpailumielessä tosissaan. Tämä tuo myös uudenlaista tietotaitoa kulttuurimme sisälle. Näen breikin tulevaisuuden risteyksenä, jossa voi olla taidetta, kulttuuria ja urheilua; kaikki nämä maailmat kohtaavat tässä. Breikki edustaa minulle jotain, joka voi uudistaa urheilumaailmaa – ja myös toisin päin. Panulan rooli breikin arjessa on erittäin monipuolinen. Ramona toimii Suomen breikkiliiton puheenjohtajana, tanssinopettajana ja myös aktiiviurheilijana. Vuonna 2019 Panula sijoittui kansainvälisen tanssiliiton järjestämissä breikin MM-kisoissa 12:nneksi. - Hiphop-kulttuuriin kuuluu tosi vahvasti se, että annetaan takaisin sille kulttuurille. Kun ollaan lapsia ja nuoria, saamme tosi paljon itsellemme. Kun meistä tulee vanhempia ja vastuunottokykyisempiä, on meidän vuoromme antaa takaisin, jotta taataan kulttuurin jatkuvuus. Voimme olla monella tavalla osa sitä kulttuuria, Panula kuvailee. ”Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia” Breikki kuuluu lajeihin, jotka tulevat kansainvälisen urheilujärjestelmän perinteisempään siipeen ns. kulttuuri-identifioituneemmasta perinteestä. Aivan kuten vaikkapa lumilautailun ja freeskin tai kesälajeista rullalautailun kohdalla, näiden kahden maailman yhteen sovittaminen vaatii tasapainoilua. - Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavastamme Olli-Pekka Kärkkäisestä on alusta asti tullut sellainen fiilis, että hän on halukas kuuntelemaan ja oppimaan lajistamme ja vasta sen jälkeen pohditaan, miten tätä hommaa edistetään. Kaikissa maissa se ei ole mennyt näin, ja silloin se kokemus on, että paikallinen skene äänestää jaloillaan. Meille on tullut olo, että pääsemme itse vaikuttamaan tähän prosessiin, Panula kiittää. Kattavassa haastattelussa Panula avaa, kuinka breikin järjestäytyminen kohti perinteisempää urheiluperhettä – lajin vahva oma kulttuuriperimä säilyttäen – on lähtenyt liikkeelle. Yhteistyö on aloitettu sekä Suomen Tanssiurheiluliiton että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. - Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia. Meillä on olemassa olevaa osaamista ja ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään kulttuurissa mukana – paljon esimerkiksi kulttuurituottajia ja tanssipedagogeja. Kun saamme vielä tueksemme nämä pro-tyypit Olympiakomiteasta ja Tanssiurheiluliitosta, tätä yhtälöä on mahtava lähteä rakentamaan.

Myytti 1. Kasvisruoka ei varmista riittävästi ravintoaineita huippu-urheilijalle. TPS Jalkapallo X Jalotofu -podcasteissa urheiluravinnon myytinmurtajat eli TPS jalkapallon vastuullisuuskoordinaattori ja entinen ammattilaisjalkapalloilija, Juho Lähde sekä Jalofoodsin kaupallinen johtaja ja jalkapallovalmentaja Jouko Riihimäki perehtyvät urheilu- ja kasvisravintoon yhdessä vieraidensa kanssa. Vieraina kuullaan niin tutkijoita, lääkäreitä kuin huippu-urheilijoitakin. Ensimmäisessä jaksossa vieraana ovat entinen jalkapalloammattilainen ja nykyinen ultrajuoksija Juuso Simpanen sekä Vaasan Palloseuran kapteeni Sebastian Strandvall. Ensimmäinen jakso on jaettu kahteen osaan, joista tässä julkaistaan Strandvallin osio. Keskustelun aiheita ovat mm. ravinnon ja unen rooli palautumisessa, sekä ravinnon ja urheilun suhde eri kulttuureissa, eri olosuhteissa sekä jalkapallomaailman absoluuttisella huipulla. Kesto: 57 minuuttia. #TPSXJalotofu #FCTPS #urheiluravitsemus

Myytti 1. Kasvisruoka ei varmista riittävästi ravintoaineita huippu-urheilijalle. TPS Jalkapallo X Jalotofu -podcasteissa urheiluravinnon myytinmurtajat eli TPS jalkapallon vastuullisuuskoordinaattori ja entinen ammattilaisjalkapalloilija, Juho Lähde sekä Jalofoodsin kaupallinen johtaja ja jalkapallovalmentaja Jouko Riihimäki perehtyvät urheilu- ja kasvisravintoon yhdessä vieraidensa kanssa. Vieraina kuullaan niin tutkijoita, lääkäreitä kuin huippu-urheilijoitakin. Neljännessä jaksossa vieraana ovat entinen jalkapalloammattilainen ja nykyinen ultrajuoksija Juuso Simpanen sekä Vaasan Palloseuran kapteeni Sebastian Strandvall. Neljäs jakso on jaettu kahteen osaan, joista ensin julkaistaan Simpasen osio ja seuraavana päivänä Strandvallin osio. Kesto: 1 tunti 1 minuuttia. #TPSXJalotofu #FCTPS #urheiluravitsemus

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Kolmannessa osassa mukana ovat Vihreät ja RKP. Vieraana ovat kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp). Holopainen on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä, Ollikainen Maalahdessa.  Harrastaminen vahvasti esillä puolueiden teemoissa   Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy kuukauden kuluttua. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan liikunnan edistämiseen kunnassaan. Liikunta näkyykin puolueiden kuntavaaliteemoissa, kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp) kertovat OlympiaCastissa.  Holopaisen mukaan Vihreät haluavat edistää monipuolisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi Vihreiden kuntavaaliteemoissa nousee esille urheilu- ja liikuntaseurojen tukeminen.  - Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kertoo Holopainen ja viittaa myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun merkitykseen.   Lisäksi Vihreille tärkeää on luontoliikunnan edistäminen. Lähellä olevien virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on keskeinen, mikä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana.    -  Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Haluamme taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua luonnossa, Holopainen kertoo.   Ollikaisen mukaan RKP:n vaaliteemoissa näkyy liikunnan, urheilun ja kulttuurin merkitys osana sekä kuntalaisten hyvinvointia että kuntien elinvoimaa ja viihtyisyyttä.   - Olemme nostaneet esille myös seuratoiminnan niin, että kunnat ja seurat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä, jotta seurat pystyvät toimimaan.   RKP:ssä painotetaan harrastustakuun ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä.   - Meillä on pilottien kautta saatu hyviä esimerkkejä harrastamisesta koulupäivän yhteydessä. Tärkeitä ovat myös erilaiset lähiliikkumispaikat, esimerkiksi kuntoportaat, leikkipuistot ja skeittiparkit. Ja se, että pystyy käymään luonnossa ja kulkemaan turvallisia kävely- ja pyöräilyteitä.   Ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi  Merkittävä osa kansasta liikkuu liian vähän. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat vielä entisestään vähentäneet osan väestöstä liikkumista.   Kansanedustajilla on useita ratkaisuehdotuksia haasteeseen. Ollikainen korostaa lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksien lisäämistä. Hän myös mainitsee koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksen, jota on edistetty esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmalla.   - Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin, että harrastustoimintaa onmkoulupäivän yhteydessä. Tarvitaan monipuolista liikuntaa, jossa huomioidaan myös ne, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon.  Ollikainen pitää myös tärkeänä, että vapaaehtoistyöntekijöiden ja valmentajien motivaatiosta huolehditaan. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat tuoneet haasteita etenkin ryhmäharrastusten järjestämiseen.  Kansanedustajat peräänkuuluttavat tarvetta aktiiviselle rekrytoinnille, jotta lapset saataisiin takaisin seuroihin.  -  Siinähän yhteydessä olisi mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään olleet mukana. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, on myös intoa ja patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä, Holopainen toivoo.  Liikkumattomuuden haaste koskee myös aikuisia. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Holopainen näkee työmatkaliikunnan tukemisen.  - Työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat sekä säilytykset polkupyörille. Iso osa meidän liikkumisestamme on lyhyitä matkoja autolla ja jos me voimme näille lyhyille matkoille saada enemmän kävelyä ja pyöräilyä, niin se on yksi iso osa arkiliikuntaa, sanoo Holopainen.  Mitä kuntien pitäisi tehdä huippu-urheilun edistämiseksi?   Kansanedustajat ovat samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi edistää huippu-urheilua. Holopainen näkee kuntien investoinnit liikuntapaikkarakentamiseen hyvänä väylänä edistää sekä huippu-urheilua että terveysliikuntaa.  - Esimerkiksi uimahallit ovat hyvä esimerkki siitä, että on välttämätöntä olla se paikka, jossa treenataan, mutta sitten samaan aikaan uimahallit ovat yhtä lailla kaikille ihmisille avoimia.   Lisäksi Holopaisen mukaan kunnilla on todella tärkeä rooli siinä, että tarjolla on liikuntapainotteisia lukioita.  Ollikainen korostaa kuntien aktiivista roolia harjoitusedellytysten luomisessa. Perheen taloudellinen tilanne ei saisi nousta harrastamisen esteeksi. Hän muistuttaa myös urheilijoiden mahdollisuudesta joustaviin opiskelumahdollisuuksiin.  Lisäksi etenkin pienemmille paikkakunnille on merkittävää, että urheilijat toimivat ”kuntien suurlähettiläinä”, Ollikainen kiteyttää.  - Huippu-urheilu on todella tärkeää meille suomalaisen identiteetin luojana ja samoin monella paikkakunnalla nämä yksittäiset urheilijat ovat todella merkittäviä. Muuten ehkä ei välttämättä tietäisi, että koko paikkakuntaa on olemassakaan, eli urheilijat ovat tärkeitä myös identiteetin luojia. 

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori. Vapaavuori aloitti tehtävässään noin viisi kuukautta sitten, keskellä koronakriisiä.   Uuden puheenjohtajan ja hallituksen työssä onkin näkynyt vahvasti pandemia, jolla on ollut huomattava vaikutus liikuntaa ja urheiluun. Liikunta- ja urheilujärjestöjen työ koronakriisin aikana saa Vapaavuorelta kiitosta.  - Meillä on erittäin vireä järjestökenttä, joka on luovalla tavalla läpi koronakriisin hakenut ratkaisuja ja malleja, jotta jokaisessa tilanteessa pystytään tekemään mahdollisimman paljon. Samalla on huoli siitä, minkälaisia vaurioita korona jättää yhteiskuntaan, kun liikuntaa on nyt vähemmän.  Suuri huoli lapsista ja nuorista  Vapaavuori on hyvin huolestunut koronapandemian vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Jo tähän mennessä monissa lajeissa on arvioitu, että noin 10-20 prosenttia nuorista harrastajista on pudonnut pois seuratoiminnasta.   - Koronakriisi on jättänyt selvät jäljet. On liikuttu vähemmän sekä seuroissa että seurojen ulkopuolella. Liikunta on vähentynyt lapsilla ja nuorilla sekä myös ikäihmisillä.  Liikunnan terveysvaikutusten lisäksi Vapaavuori painottaa liikunnan merkitystä henkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Hän nostaa esille huolen syrjäytymisestä, jonka riskiä pitkittynyt koronatilanne lisää, kun lapset ja nuoret eivät pääse tapaamaan kavereitaan ja tekemisestä on puutetta. Lisäksi Vapaavuori on huolissaan koronapandemian myötä vähentyneestä ikäihmisten fyysisestä aktiivisuudesta.  - Ei ole olemassa parempaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuin liike ja liikkuminen. Ei ole mitään muuta, jonka panos-tuotos-suhde on niin hyvä kuin liikunnalla. Liikunnan monipuoliset ja kokonaisvaltaiset vaikutukset kaikenikäisten hyvinvointiin ovat täysin vertaansa vailla.  Liikunnalla on keskeinen rooli koronapandemian jälkihoidossa. Suuren yhteiskunnallisen haasteen Vapaavuori näkee siinä, miten etenkin lapset ja nuoret saadaan liikunnan pariin koronapandemian jälkeen. Hänen mukaansa haaste koskee paitsi liikuntajärjestöjä, myös koko yhteiskuntaa.    - Kaikki tarvitaan mukaan talkoisiin. Kaikki lähtee kuitenkin ymmärryksestä, että liikunta on sekä terveellistä että myös kivaa. Pitkässä juoksussa tehokkain tapa saada ihmiset liikkumaan on, jos he kokevat liikunnan olevan mukavaa. Ja sehän on, kunhan siitä vain saa oikealla tavalla kiinni.  Selkeä viesti hallituksen puoliväliriiheen  Tällä viikolla pääministeri Sanna Marinin hallitus kokoontuu puoliväliriiheen. Osana julkisen talouden suunnitelmaa pöydällä on rahapelituottojen tilanne ja sitä kautta liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuus.   - Viesti on selkeä: nyt ei ole aika leikata liikunnasta eikä urheilusta. Jos joskus, niin nyt koronakriisin kurimuksessa olisi aika lisätä siihen panoksia.   Vapaavuori huomauttaa valtion rahoituksen liikunnalle olevan pientä verrattuna siihen, että sillä ylläpidetään Suomen suurinta kansanliikettä ja torjutaan suurta liikkumattomuuden haastetta. Hän nostaa esille kansanliikkeen koon.   - Kysymys on suoraan miljoonasta, välillisesti melkein kahdesta miljoonasta ihmisestä sekä heidän valtavasta vapaaehtoistyöstään, joka tuottaa yhteiskuntaan valtavan paljon hyvää.  Samalla Vapaavuori muistuttaa, että liikkumattomuudessa kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta haasteesta. Liian vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta syntyvät kustannukset ovat yli 3 miljardia euroa vuosittain. Pienillä liikunnan resursseilla saadaan siis aikaiseksi paljon yhteiskunnallista hyvää.  - Liikunnalla ja urheilulla on laaja-alaisia positiivisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Liikunta vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn, vähentää sairauspoissaoloja, ennenaikaisia eläköitymisiä ja jopa kuolemia, synnyttää kaverisuhteita, luo yhteisöllisyyttä, opettaa pelisääntöjä ja pitkäjänteisyyttä sekä auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa yhteiskuntaan.   Liikunta on vähentynyt pandemian aikana, mutta kolikon kääntöpuolena Vapaavuori näkee, että koronakriisin myötä liikunnan vähyyteen ollaan vihdoin heräämässä.   - Kuten Winston Churchill sanoi, koskaan ei pidä hukata hyvää kriisiä. Jokaisessa kriisissä on jotain hyvää. Ehkä tässä koronakriisissä on se hyvä, että kaikkien ymmärrys liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkityksestä lisääntyy. Koronakriisi on konkreettisesti osoittanut, kuinka älyttömän tärkeä asia liikunta ja urheilu tässä yhteiskunnassa on.    Huippu-urheilun suuri merkitys näkyy elämyksissä ja esikuvissa  Huippu-urheilulla on Vapaavuoren mukaan sekä itseisarvoa että välinearvoa.   - Kesäolympialaiset ovat maailman ylivoimaisesti seuratuin tapahtuma. Mikään muu asia ei herätä maailmalla niin paljon huomiota, intohimoa, elämyksiä ja tunteita kuin urheilu ja urheilutapahtumat. Urheilu kasvattaa yhteisöllisyyttä, rakentaa kansallista identiteettiä, luo elämään sisältöä sekä tuo iloa ja onnen hetkiä.   Lisäksi Vapaavuori muistuttaa urheilun valtavasta esikuvavaikutuksesta. Kun urheilussa tulee arvokisamenestystä, lapset kirmaavat seuraamaan ja harrastamaan kyseistä lajia.   - Liikunta ja urheilu, yhteiset kokemukset, vahvistavat tätä yhteiskuntaa.  

Tänään isketään kiinni Miesten Superpesiksen kaikkienaikojen lyöjätilaston kolmantena keikkuvaan Sami Joukaiseen. Samin uraa alleviivasi yksi tavoite: Mestaruus, mestaruus ja mestaruus. Mestaruutta hieno ura ei kuitenkaan kruunukseen koskaan saanut. Miten Joukainen käsitteli tätä asiaa? Mitä ajatuksia Samilla on uran lopettamiseen liittyen? Miltä tuntuukin olla yhtäkkiä lyöjäkuninkaan sijasta nobody.

Miksi on hyvä perehtyä siihen, mitä ja miten syö?

Tällä kertaa sukelletaan syvälle Chicago Bullsin kehittyvään meininkiin. Juhani ja Panu jutustelevat tuoreeltaan Chicagon otettua huolella pataan mestarisuosikki Lakersilta. Huippu menee jossain ihan muualla, mutta silti Bullsin peli on aivan eri asteella kuin viime vuonna. Suuri kiitos kuuluu Zach Lavinelle, joka on vienyt pelinsä uudelle tasolle, mutta luonnollisesti myös uudelle valmentajalle Billy Donovanille, jonka alaisuudessa peliin on löytynyt kauan kadoksissa ollutta järkeä. Muuallakin tapahtuu kuin Chicagossa. Viime nauhoituksen jälkeen tapahtunut megatreidi vei James Hardenin Brooklyniin. Jaksossa käydään läpi siirron odotetut seuraukset ja luodataan muutenkin Brooklynin tähtisikermän sielunmaisemaa. Erityisesti Kyrie Irvingin monitahoinen persoona herättää kysymyksiä, ja sympatiaakin. Liigan muihin tarinoihin kuuluvat muun muassa Juhanin suosikin Indianan erinomainen alkukausi, Golden Staten ja Curryn tarjoilema viihde ja muut ajankohtaiset aiheet. Seuraa Tulilla-podcastia: Facebook Twitter

Huippu-urheilun ja korkeakouluopintojen yhdistäminen on kestävyyslaji, joka vaatii sinnikkyyttä ja suunnitelmallisuutta. Ammattilaisjalkapalloilija Ville Saxman on urakoinut menestyksekkäästi sekä lääketieteen opintojen että jalkapallon parissa. Millaisia asioita hän haluaisi tuoda pukukoppielämästä opintoihin tai tulevaan ammattiinsa? Tekstivastine: https://www.uef.fi/fi/akateeminen-vartti-huippu-urheilijana-korkeakoulussa

OSA 3. Tämän viikon jakso on kolmas ja viimeinen jakso ex-huippu-urheilija ja näyttelijä O.J. Simpsonista. Tässä jaksossa käsitellään oikeudenkäyntiä jossa O.J. Simpsonia syytettiin ex-vaimonsa Nicole Brown Simpsonin ja tämän ystävän Ron Goldmanin murhista. Kuinka oikeudenkäynnissä kävi? Huom: tässä jaksossa käytän sanaa 'rotu' jota Suomessa ei juurikaan käytetä, mutta joka on erittäin tavallinen termi Yhdysvalloissa. Päälähde: Edelman, E., 2016. O.J.: Made In America.Muista seurata Hollywood Crimecastia Instagramissa ja Facebookissa @hollywoodcrimecastSound mix ja edit: Eemeli SiekkinenMusiikki:"Leaving Home" Kevin MacLeod (incompetech.com)Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 Licensehttp://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Urheilufysioterapeutti on osa urheilijan tiimiä ja hänellä on tärkeä rooli harjoitusprosesseissa, vammojen ennaltaehkäisyssä, vammojen kuntoutuksessa sekä valmennuksen tukemisessa. Tässä jaksossa urheilufysioterapeutti Suvi Pajunen avaa urheilufysioterapeutian roolia huippu-urheilussa. Suvi on toiminut pitkään Suomen maastohiihtomaajoukkueen fysioterapeuttina sekä aikaisemmin KIHUn Training room -hankkeessa osana urheilijoiden ja joukkueiden tukitiimiä eri lajeissa. Loukkaantumiset vaikuttavat urheilijan ja joukkueiden kehitykseen sekä menestykseen. Ammattilaisjalkapalloilijoilla on keskimäärin kaksi loukkaantumista kaudessa ja he ovat tämän seurauksena ulkona kokoonpanosta. Tämä saattaa vaikuttaa merkittävästi joukkueen menestykseen. Raysmith & Drew (2016) osoittivat, että yleisurheilijat, jotka suorittivat yli 80 % suunnitelluista harjoituksista oli yli 7-kertainen todennäköisyys saavuttaa tavoitteensa verrattuna alle 80 % harjoitelleisiin. Lisäksi urheilijat, joilla on alle kaksi loukkaantumista kaudessa saavuttavat kolme kertaa todennäköisemmin tavoitteensa kuin yli kaksi loukkaantumista kärsineet urheilijat. Urheilussa puolet kaikista loukkaantumisista voitaisiin ehkäistä tarkoituksenmukaisella ja sopivalla harjoittelulla. Ensinnäkin terveenä pysyvillä urheilijoilla on parempi mahdollisuus kehittyä optimaalisesti ja saavuttaa tavoitteet, sillä he pystyvät seuraamaan harjoitussuunnitelmaa. Toiseksi ennaltaehkäisevä harjoittelu keskittyy usein lajin vaatimusten mukaiseen liikehallintaan, optimaaliseen biomekaniikkaan ja riittäviin voimatasoihin, mitkä kehittävät myös kilpailusuoritusta. Tyypillisesti ennaltaehkäiseviä harjoitteita toteutetaan harjoituksen alkuun integroituna, jolloin urheilijat ovat valmiita seuraaviin intensiivisempiin harjoitusosioihin. Vammojen ennaltaehkäisy on myös kokonaisuuden hallintaa. Harjoituskuormituksen nosto sekä kokonaiskuormitus ovat kaksi tärkeää tekijää, jotka pitää ottaa huomioon, jotta urheilussa voidaan välttää loukkaantumiset. Lisäksi riittävä ravinto, uni, sopivat harjoitusvälineet sekä turvalliset harjoituspaikat ovat oleellinen osa niin kehittymistä kuin vammojen ennaltaehkäisyä.

OSA 2. Tämän viikon jakso on jatkoa viime jaksolle, ja käsittelee ex-huippu-urheilijaa ja näyttelijää O.J. Simpsonia ja hänen ex-vaimoaan Nicole Brown Simpsonia. Mitä tapahtui kun Nicole viimein erosi OJ:sta?Päälähde: Edelman, E., 2016. O.J.: Made In America.Muista seurata Hollywood Crimecastia Instagramissa ja Facebookissa @hollywoodcrimecastSound mix ja edit: Eemeli SiekkinenMusiikki:"Leaving Home" Kevin MacLeod (incompetech.com)Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 Licensehttp://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Donald Trump juniorin heila Kimberly Guilfoyle käytti äänioikeuttaan kuuluvalla tavalla republikaanien puoluekokouksen puheessaan. Mutta mitä asiasisältöä on saatu, ja kuinka demokraattijuhla vaikutti Bidenin suosioon? Korkeimmasta oikeudesta saadaan värikästä vaaliseurattavaa. Lopuksi kamalan hyviä twiittejä kaksin kappalein. P.s. Pahoittelemme pientä rätinähäikkää Samin ääniraidalla. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

OSA 1. Huippu-urheilija ja näyttelijä O.J. Simpson oli aikansa kuuluisimpia ja menestyneimpiä amerikkalaisia. Mutta mitä tapahtui kun koko kansan rakastaman O.J.:n kiiltokuvamainen julkisuuskuva alkoi rakoilla?Päälähde: Edelman, E., 2016. O.J.: Made In America.Muista seurata Hollywood Crimecastia Instagramissa ja Facebookissa @hollywoodcrimecastSound mix ja edit: Eemeli SiekkinenMusiikki:"Leaving Home" Kevin MacLeod (incompetech.com)Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 Licensehttp://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tänään keskustellaan urheilijan kaksoisurasta, jonka tavoitteena on mm. tasapainoinen elämä ja kokonaisvaltainen kehitys, varautuminen urheilu-uran jälkeiseen elämään, sekä yksilön koko potentiaalin saavuttaminen. Podcastin vieraana on yliopistotutkija tohtori Noora Ronkainen, joka työskentelee tällä hetkellä "Learning and Being in Sport: A Phenomenological Investivation (Learn2)" projektissa, jota rahoittaa European Unionin Horisontti 2020 tutkimus- ja innovaatio ohjelma (projekti No 792172). Kaksoisuran hyödyistä huolimatta, urheilun ja opiskeluiden yhdistäminen voi myös asettaa haasteita urheilijoille, jotka tasapainottelevat eri elämän osa-alueiden vaatimusten parissa. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan urheilulukiolaisten kokema uupumus ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Tutkimuksessa seurattiin urheilulukiolaisia kolme vuotta, jonka jälkeen 491 urheilulukiolaisesta 13 % jätti urheilu-uransa kesken, kun koulun keskeyttäneitä oli vain 1 %. Tähän elämänvaiheeseen osuus myös siirtyminen aikuisten kilpailuihin, mikä tunnetaan korkeasta dropout-asteesta, vaikka urheilullinen potentiaali saavutetaankin usein vasta myöhemmässä vaiheessa. Huippu-urheiluun liittyy paljon kulttuurisia uskomuksia, odotuksia sekä sukupuolieroja, mitkä vaikuttavat urheilijoiden valintoihin sekä psykologiseen kehitykseen. Esimerkiksi suurin osa ammattiurheilun roolimalleista on miehiä. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaisia mahdollisuuksia nuoret urheilijat näkevät huippu-urheilun parissa. Urheilijoiden kaksoisuran tukemisessa on otettava huomioon yksilölliset erot urheilijan persoonassa, taidoissa sekä kehityspoluissa. Joku voi kaivata opintojen joustavuutta sekä omaan tahtiin opiskelua, toisen tarviessa selkeää järjestystä ja rakennetta. Henkilökohtaisten taitojen (mm. priorisionti, arjen hallinta, tunnetaidot) lisäksi opiskelupaikan, valmentajan ja vanhempien tarjoama taloudellinen, tiedollinen, logistinen ja emotionaalinen tuki sekä roolimallit vaikuttavat merkitsevästi urheilijoiden valintoihin sekä menestymisen mahdollisuuksiin niin opiskelussa kuin urheilussakin.

Oletko koskaan sukkuroinut itseäsi hurmostilaan? Eivät ole tämän podcasting puuhamiehet Jean tai Mancinikaan. Onneksi langan päähän saatiin aiheen oikean asiantuntijan, hiihtäjälegenda Juha Mieto. Huippu-urheilijan psyykkausmenetelmien lisäksi keskustelemme tämän olympiavoittajan ja yhden kauden kansanedustajan (2007-2011) kanssa viimekuukausien kuulumisista, Farmi Suomi -ohjelmasta sekä pikavipeistä. Hieman pätkivän yhteyden tarjosi Skype. Kiitos siitä Microsoftille ja anteeksi kaikille kuulijoille! Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Granada (https://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Mieto#/media/Tiedosto:20190226_FIS_NWSC_Seefeld_Juha_Mieto_850_4430.jpg) CC BY-SA 4.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/ (muokattu)

The first wave of the coronavirus pandemic could include a second peak, as lockdown restrictions ease in many countries around the world. - Toinen huippu saattaa olla seurausta erilaisten suojatoimien ja välimatkarajoitusten keventämisestä eri puolilla maailmaa.

Koronavirus pysäytti koko maailman ja samalla keskeytyi ohjattu seuratoiminta, Olympiakisat siirtyivät, osa arvokisoista peruttiin ja liikuntapaikkojen suljetut ovet vaikeuttivat huippu-urheilijoiden ammatinharjoittamista. Nyt rajoituksia puretaan ja urheilumaailma saa luvan palata takaisin kentille, radoille ja saleille, tietyin ehdoin. Riskiä ei kuitenkaan voida täysin minimoida - miten siis palata vastuullisesti joukkueharjoitteluun?  Podcastin erikoisjakson vieraana on Olympiakomitean ja KIHUn ylilääkäri Maarit Valtonen, joka kertoo koronaviruksesta, sen oireista sekä infektioiden leviämisestä.

Otetaan yhdet! -podcastin tarjoaa Kalevalakasino.Tänään herraskaksikko Korppila & Potapoffilla on käsittelyssään mm. kehonrakentajan kuolema ja kansan suhtautuminen asiaan, miesten pituuteen asetetut odotukset, kehonkuvan vääristymät, masennus ja tottakai äitienpäivä.

“En halunnut missään nimessä lopettaa urheilua, mutta en voinut jatkaa sitä 70-prosenttisella tasolla. Haluan tehdä 110-prosenttisesti täysillä.” – Lotta Harala Lotta Harala (@lottaharala), on suomalainen pikajuoksija, aitajuoksija ja pituushyppääjä. Lotta on muun muassa sijoittunut alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa 4. sijalle 100 metrin aitajuoksussa, hän on myös Suomen mestari vuodelta 2017. Lotta on joutunut urheilu-uransa aikana käymään läpi myös epätoivoisia hetkiä, kuten esimerkiksi selkäleikkaus, joka rajoitti merkittävästi harjoittelua sekä valmentajan vaihdos. Kaikki haastatteluun liittyvät tiedot: aarohuttunen.com/lotta-harala Lotan tavoitat: Instagram: instagram.com/lottaharala SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Huippu-urheilijat tekevät valtavasti töitä ja uhrauksia menestyksensä eteen. Ammattilaisuus kestää kuitenkin rajoitetun ajan ja polut siviiliin ovat usein hyvin erilaiset. Ville Leino pelasi loisteliaan kiekkouran NHL:ssä ja tekee nykyään merkittävää uraa Bille Beinon vetäjänä. Miten Bille Beino sai alkunsa ja mitä Ville Leinolle nykyään kuuluu? Tuliko urheilu-uran jälkeistä tyhjiötä?

OlympiaCastin vieraana Esa Hynynen – miten Tokion olympiakisojen piinaaviin olosuhteisiin varaudutaan? Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Esa Hynynen. Teemana on Tokion olympiakisoissa odottavien erityisolosuhteiden tuomat haasteet ja niihin valmistautuminen. Esa Hynynen toimii Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskuksella urheilufysiologian asiantuntijana. Työ pitää sisällään myös pitkäaikaista tutkimustyötä, mutta suurin osa siitä kuluu lajien ja urheilijoiden suorassa auttamisessa ns. osallistuvan asiantuntijatoiminnan kautta. Tällä hetkellä Esan työpanoksesta iso osa kohdistuu myös Tokion erityisolosuhteiden tutkimiseen sekä lajien ja urheilijoiden valistamiseen niistä. Kesän olympiakisoissa on luvassa erityisen kuumat ja kosteat olosuhteet, jotka asettavat merkittäviä haasteita kaikkien lajien urheilijoille, mutta etenkin ulkolajeissa. - Tokiossa on hyvin todennäköisesti tarjolla nykyaikaisten olympiakisojen piinaavimmat olosuhteet. Jos lasketaan tällaista tuntuu kuin -lämpötilaa, edellisissä olympiakisoissa Riossa se oli keskimäärin noin 30 astetta. Tokiossa se tulee olemaan noin 40, mikä on karmealta kuulostava olosuhde, Hynynen huomauttaa. - Nopeissa ja räjähtävissä lajeissa kuumuus auttaa, mutta kun mennään useita minuutteja ja sitä pidempään kestäviin suorituksiin, tulee haasteita lämmön poistossa kehosta. Täytyy tiedostaa, mihin ollaan menossa. Poikkeusolosuhteet onkin tiedostettu ja niihin on pystytty valmistautumaan jo hyvissä ajoin – eikä vähiten Esa Hynysen asiantuntemuksen ansiosta. Miten? Siihen pureudutaan tuoreimmassa OlympiaCastissa.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Näistä keskusteltiin: Ilmastokriisissä on puheenjohtajan mukaan alkanut yritysten oma toiminta-aalto, jopa niin että maailman suurimmat sijoittajat tekevät enemmän  ilmastokriisin eteen kuin valtiot. Taru Tujunen kertoo, että juuri julkaistun kansainvälisen kyselyn mukaan 56% vastanneista katsoo, että kapitalismi nykymuodossaan aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Kaarina Hazardia askarruttaa uutinen, että Yle siirtää Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tavoin verkkokeskustelujen esimoderoinnin Suomen Tietotoimiston hoidettavaksi. Mika Pantzar ällistyttää muut kertomalla, että erään nettialustan omistajan mukaan 15% kustannuksista muodostuu keskustelujen moderoinnista. Oman aiheensa Mika Pantzar otsikoi raflaavasti: Huippu-urheilu ja lasten kidutus. Hän viittaa muodostelmaluistelussa julki tulleeseen tapaukseen ja ehdottaa sydämistyneenä, että lasten suojelemiseksi kilpaurheilu kiellettäisiin lapsilta samaan tapaan kuin Norjassa on tehty.   – "Huippu-urheilu tarvitsee lapsiurheilua, mutta lapsiurheilu ei tarvitse huippu-urheilua", hän sanoo.

Meille kaikki ovat huippu-urheilijoita -sarjan neljännessä jaksossa Urheilu Mehiläisen ortopedi Sikri Tukiainen sekä alppihiihdon lajijohtaja Tommi Viirret keskustelevat Suomen alppi- ja freestylelaskijoiden kokonaisvaltaisen terveyden ylläpitämisestä ja edistämisestä. Lisäksi he jakavat TOP 5 vinkkiä harrastelaskijalle, joilla voi ennaltaehkäistä vammoja laskettelurinteessä. Haastattelijana uutisankkuri Peter Nyman. Mehiläisen Pisto -podcastin Meille kaikki ovat huippu-urheilijoita -sarjassa tutustutaan Peter Nymanin johdolla Urheilu Mehiläisen asiantuntijoihin, urheilijoihin ja heidän tukijoukkoihinsa. Sarjassa pääset tutustumaan myös huippu-urheilijoiden ja Urheilu Mehiläisen yhteistyöhön ja saat vinkkejä mm. vammojen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen sekä oman hyvinvointisi johtamiseen.

Urheilu Mehiläinen Neon ortopedi Sakari Oravan mielenkiintoinen tarina jatkuu podcast-sarjan kolmannessa jaksossa, jossa Peter Nyman ja Sakari keskustelevat yhteistyöstä huippu-urheilijoiden ja kansainvälisten urheiluseurojen kanssa sekä siitä, miten aktiiviliikkujat hoidetaan samalla tavalla kuin huiputkin. Mehiläisen Pisto -podcastin Meille kaikki ovat huippu-urheilijoita -sarjassa tutustutaan Peter Nymanin johdolla Urheilu Mehiläisen asiantuntijoihin, urheilijoihin ja heidän tukijoukkoihinsa. Sarjassa pääset tutustumaan myös huippu-urheilijoiden ja Urheilu Mehiläisen yhteistyöhön ja saat vinkkejä mm. vammojen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen sekä oman hyvinvointisi johtamiseen.

Vuodesta 2015 kansanedustajana toiminut Hanna Kosonen (kesk) nimitettiin elokuun alussa äitiyslomalle jääneen Annika Saarikon (kesk) tilalle Rinteen hallituksen uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi. Taidehistorioitsija ja hiihtosuunnistuksen moninkertainen arvokisamitalisti käsittelee ministerinä kulttuuri- ja taidepolitiikan- sekä nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolle kuuluvat asiat. Valtioneuvoston laaja liikuntapoliittinen selonteko valmistui viime vuonna edellisellä hallituskaudella, ja Antti Rinteen (SDP) johtama hallitus on ehdottanut talousarvioesityksessään 4,8 miljoonan euron lisäystä liikunnan ja huippu-urheilun edistämiseen vuonna 2020. Mutta mihin lisämiljoonat halutaan suunnata? Millaista on opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyö suomalaista huippu-urheilua johtavan Suomen Olympiakomitean kanssa? Mihin ylipäänsä kansakuntana tarvitsemme huippu-urheilua tai mitaleita arvokisoista? Väittelyissä Dohan suomalaismenestys, Litmasen Qatar-kehut sekä Salazarin tallin doping-epäilyt.

Jaksossa Peter Nyman ja Urheilu Mehiläinen Neon ortopedi Sakari Orava keskustelevat ortopedian kehityksestä ja Sakarin matkasta yhdeksi arvostetuimmista ortopedeistä. Mehiläisen Pisto -podcastin Meille kaikki ovat huippu-urheilijoita -sarjassa tutustutaan Peter Nymanin johdolla Urheilu Mehiläisen asiantuntijoihin, urheilijoihin ja heidän tukijoukkoihinsa. Sarjassa pääset tutustumaan myös huippu-urheilijoiden ja Urheilu Mehiläisen yhteistyöhön ja saat vinkkejä mm. vammojen ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen sekä oman hyvinvointisi johtamiseen.

Profeettojen kolmas jakso käsittelee vielä jokseenkin junioreiden SM-karsintoja, mutta pääaiheena on yksi iso kokonaisuus. Muutama vuosi sitten lanseerattu Maajoukkuetie FBA -toiminta on paikoin nostattanut parranpärinää juniorisalibandyn parissa toimivien kanssa. Salibandyliitto kuitenkin julkaisi viime viikolla vanhemmille tehdyn kyselyn tulokset, joiden perusteella toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä. Profeetat otti Salibandyliiton huippu-urheilujohtaja Jarkko Rantalan pihteihin ja kysyi puhelimitse asioista, jotka ovat paikoin askarruttaneet. Rantala vastasi muun muassa kustannuskysymyksiin, jotka ovat monesti nousseet esille aihetta käsiteltäessä. Rantalan haastattelun lisäksi jakson alussa käydään vielä läpi B-poikien SM-karsintoja. Löydät podcastin Pääkallon podcastit -tililtä useammastakin paikasta. Pääkallon podcasteja voit kuunnella Soundcloudin lisäksi Spotifyn, Itunesin ja Acastin kautta. Jakson sisältö: 00.00-02.14 Intro 02.15-11.32 B-poikien SM-karsinnat 11.33-31.32 Jarkko Rantalan haastattelu

Minkälaista on huippu-urheilijan arki? Minkälaisia ajatuksia urheilijan päässä on kesken urheilusuorituksen? Minkälaista on elämä urheilu-uran lopettamisen jälkeen?

Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa?

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

Lindgren ja Sihvonen saavat vieraakseen Suomen Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Uraman. Urama pääsee avaamaan sitä mekanismia, jolla suomalainen jääkiekkoilu on noin kymmenessä vuodessa nousut melkeinpä maailman johtajavaksi kiekkomaaksi, mitä tulee juniorijääkiekkoilun laatuun. Lähetyksessä kuullaan myös, mikä on Uraman tulkinta niin kutsutusta Meidän pelistä. Myös siitä puhutaan, onko jääkiekkoilulla liian suuri ylivalta suomalaisen urheilun kentässä. Lisäksi kuullaan, mikä tämä Urama itse on miehiään.

Jaana Laurila on suomalaisen lentopalloilun näkyvimpiä johtohahmoja. Miesten lentopallomaajoukkueen joukkueenjohtajana jo yli 10 vuoden ajan toiminut Laurila vastaa myös naisten ja nuorten maajoukkueiden sekä beach volleyn budjeteista huippu-urheilun hallintopäällikkönä. Hänellä on myös lajin parissa useita kansainvälisiä tehtäviä. Mihin perustuu Laurilan mielestä 2000-lukulainen suomalaisen lentopalloilun menestystarina ja miltä näyttää maajoukkueiden tulevaisuus? Entä miten hänen oma tiensä johti Lentopalloliiton tehtäviin ja urheilujohtajaksi? Onko suomalaisen huippu-urheilujohtamisen kulttuuri Laurilan mielestä riittävän tasa-arvoinen? Väittelyissä Meidän peliä, skeittausta ja Urheilugaalaa.

Keväällä kilpauransa lopettanut Aino-Kaisa Saarinen on yksi Suomen menestyneimpiä urheilijoita. Mutta mitä menestys hänelle tarkoittaa? Entä miltä tuntuu uusi kahdeksasta neljään -arki Salpausselän kisojen pääsihteerinä sekä Lahti Eventsin vastaavana tuottajana? Ja millainen poliitikko Aikusta Suomen kansalle tulisikaan?

Kokoushuippujen lisäksi puhutti nukkuminen. Eläinmaailman esimerkit saivat Minnankin miettimään ensi yötä ihan toisin... mitä jos jo illalla valmiiksi eteiseen, takki päälle, polvet lukkoon ja siinä tirsat. Ja hei - oletko ajatellut kosaista? Meillä on ehdotus!

Suomea Berliinin EM-kisoissa edustanut kiekonheittäjä Sanna Kämäräinen on kulkenut 2010-luvulla pitkän ja vaikean polun, jonka aikana on joutunut moneen kertaan pohtimaan tulevaisuuttaan huippu-urheilijana. Tänä kesänä Kämäräinen palasi viimein kilpakentille loukkaantumisista aiheutuneen 977 päivän tauon jälkeen. Seurauksena oli kiekonheiton Suomen mestaruus, EM-kisamatka sekä Suomi-Ruotsi -maaotteluun päättynyt ehjä kilpakausi ilman vammoja. Miten vastoinkäymiset ovat muuttaneet 32-vuotiasta kiekonheittäjää? Mitkä ovat hänen tavoitteensa matkalla kohti Tokion olympialaisia? Entä mistä Kämäräinen ammentaa sosiaalisesta mediasta tunnetuksi tulleen positiivisuutensa?

#7 Miksi riittävä energiansaatavuus on tärkeää kunto- ja huippu-urheilijoilla? – Ida Heikura (LitM) Newtonin seitsemännessä podcastissa vieraili väitöskirjatutkija Ida Heikura (LitM) Australian Melbournen yliopistosta. Ida kertoi riittävän energiansaannin ja energia saatavuuden merkityksestä urheilussa, korkean paikan harjoittelusta, sekä heidän tutkimusryhmänsä hiljattain julkaisemasta kahdesta erittäin mielenkiintoisesta tutkimuksesta. Podcastista selviää, miksi on tärkeää saada ruuasta riittävästi energiaa, mitä vaikutuksia alhaisella energiansaatavuudella on harjoitusvaikutukseen ja miksi korkean paikan harjoittelu kannattaa. Jos kilpailet juoksussa, triathlonissa tai pyöräilyssä, tai valmennat nuoria urheilijoita, et voi jättää tätä podcastia väliin. Podcastin kuulet Newtonin blogissa tai Itunesissa. Podcastin lähteet: Heikura ym. 2018 https://www.researchgate.net/publication/323130144_Impact_of_Energy_Availability_Health_and_Sex_on_Hemoglobin_Mass_Responses_Following_LHTH_Altitude_Training_in_Elite_Female_and_Male_Distance_Athletes Heikura ym. 2017 https://www.researchgate.net/publication/321895328_Low_Energy_Availability_is_Difficult_to_Assess_But_Outcomes_Have_Large_Impact_on_Bone_Injury_Rates_in_Elite_Distance_Athletes

Millaista reittiä Mika Lehtimäki on Huippu-urheiluyksikön johtajaksi kulkenut? Mitä tähänastinen työura on opettanut vaativaa pestiä varten? Entä millaisin toimenpitein Huippu-urheiluyksikkö suomalaisen urheilumenestyksen kohentamiseen pyrkii? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudutaan OlympiaCastin avausjaksossa.

006: Krister Löfroth - Aarteenetsijästä ambassadoriksi V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä, kuvista ja kohtaamisista. Tässä kuudennessa jaksossa keskustelen valokuvaaja Krister Löfrothin kanssa hänen uransa onnistumisista, haasteista ja siitä, mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen ja asiakaskohtaamisten kautta. Krister on luultavasti palkannut enemmän ammattikuvaajia työsuhteeseen kuin yksikään muu henkilö tai organisaatio tässä maassa. Lukuisat arvonimet, luottamustehtävät ja kilpailumenestykset ovat vain jäävuoren huippu siitä osaamisesta, mitä hän kantaa mukanaan. Krister on loistava valaisija, vaikka luonnehtiikiin itse itseään sen suhteen vanhan koulukunnan fossiiliksi, joka haaveilee luovansa valoilla kuvaustilanteessa kaiken mahdollisen. Jos haluat kehittyä, niin siihen liittyy sellainen sanapari kuin hyvä itsetunto ja nyöryys. -Krister Löfroth Alla näet tässä jaksossa mainittuja Kristerin ottamia kuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Kristerin nettisivuihin ja somekanaviin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi, niin osallistut arvontaan. :) Tarkemmat tiedot löydät kuvan alta. Seuraa Krister Löfrothia website | facebook | instagram Tilaa Inspired Podcast sähköpostiisi Tilaamalla saat uusimmat Podcast jaksot suoraan sähköpostiisi. Tämän lisäksi saat V-P Kankaan ilmaisia valokuvaus opetuksia ja vinkkejä. Huippu juttu! Saat minulta sähköpostia muutaman minuutin kuluessa. Tarkista roskapostisi tarvittaessa. There was an error submitting your subscription. Please try again. Paras sähköpostiosoitteesi Tilaa Tietosi ovat turvassa. Voit perua tilauksen milloin tahansa. Powered by ConvertKit /* Layout */ .ck_form.ck_minimal { /* divider image */ background: #f9f9f9; font-family: 'Helvetica Neue', Helvetica, Arial, Verdana, sans-serif; line-height: 1.5em; overflow: hidden; color: #666; font-size: 16px; border: solid 1px #d1d1d1; -webkit-box-shadow: none; -moz-box-shadow: none; box-shadow: none; clear: both; margin: 20px 0px; text-align: center; } .ck_form.ck_minimal h3.ck_form_title { text-align: center; margin: 0px 0px 10px; font-size: 28px; } .ck_form.ck_minimal h4 { text-align: center; font-family: 'Open Sans', Helvetica, Arial, sans-serif; text-transform: uppercase; font-size: 18px; font-weight: normal; padding-top: 0px; margin-top: 0px; } .ck_form.ck_minimal p { padding: 0px; } .ck_form, .ck_form * { -webkit-box-sizing: border-box; -moz-box-sizing: border-box; box-sizing: border-box; } .ck_form.ck_minimal .ck_form_fields { width: 100%; float: left; padding: 5%; } /* Form fields */ .ck_errorArea { display: none; /* temporary */ } #ck_success_msg { padding: 10px 10px 0px; border: solid 1px #ddd; background: #eee; } .ck_form.ck_minimal input[type="text"], .ck_form.ck_minimal input[type="email"] { font-size: 18px; padding: 10px 8px; width: 68%; border: 1px solid #d6d6d6; /* stroke */ -moz-border-radius: 3px; -webkit-border-radius: 3px; border-radius: 3px; /* border radius */ background-color: #fff; /* layer fill content */ margin-bottom: 5px; height: auto; float: left; margin: 0px; margin-right: 2%; height: 42px; } .ck_form input[type="text"]:focus, .ck_form input[type="email"]:focus { outline: none; border-color: #aaa; } .ck_form.ck_minimal .ck_subscribe_button { width: 100%; color: #fff; margin: 0px; padding: 11px 0px; font-size: 18px; background: #0d6db8; -moz-border-radius: 3px;

005: Aaro Keipi ja 500 000 tykkäyksen viraalikuva V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä ja tietenkin huikeista kuvista. Tässä viidennessä jaksossa keskustelen valokuvaaja Aaro Keipin kanssa siitä, miltä se tuntui ja mitä tapahtui, kun hänen kuvastaan tuli kansainvälinen viraalihitti, jonka ovat nähneet miljoonat ihmiset ympäri maailman. "Muuttaako viraalikuva elämän ja bisneksen suunnan" – sen kuulet tässä podcast-jaksossa. Aaro on syntynyt ja kasvanut Yhdysvalloissa ja asunut Yhdysvaltojen lisäksi mm. Suomessa ja Sveitsissä. Hän on tehnyt kuvauskeikkoja ympäri maailman. Täältä voit lukea Aaron oman blogipostauksen siitä, mitä hän on oppinut viraalikuvansa kautta (englanniksi): http://www.aarokeipi.com/viral-wedding-photo/ Alla näet Aaron ottaman ja tässä jaksossa mainitun viraalikuvan, jonka ovat nähneet jo miljoonat ihmiset ja joka keräsi noin 500 000 tykkäystä ja jakoa Facebookin kautta. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi, niin osallistut arvontaan. :) Tarkemmat tiedot löydät kuvan alta. Alla olevasta videosta näet miten Aaro on käsitellyt viraalihittikuvansa Seuraa Aaro Keipiä website I | website II | facebook | instagram Tilaa Inspired Podcast sähköpostiisi Tilaamalla saat uusimmat Podcast jaksot suoraan sähköpostiisi. Tämän lisäksi saat V-P Kankaan ilmaisia valokuvaus opetuksia ja vinkkejä. Huippu juttu! Saat minulta sähköpostia muutaman minuutin kuluessa. Tarkista roskapostisi tarvittaessa. There was an error submitting your subscription. Please try again. Paras sähköpostiosoitteesi Tilaa Tietosi ovat turvassa. Voit perua tilauksen milloin tahansa. Powered by ConvertKit /* Layout */ .ck_form.ck_minimal { /* divider image */ background: #f9f9f9; font-family: 'Helvetica Neue', Helvetica, Arial, Verdana, sans-serif; line-height: 1.5em; overflow: hidden; color: #666; font-size: 16px; border: solid 1px #d1d1d1; -webkit-box-shadow: none; -moz-box-shadow: none; box-shadow: none; clear: both; margin: 20px 0px; text-align: center; } .ck_form.ck_minimal h3.ck_form_title { text-align: center; margin: 0px 0px 10px; font-size: 28px; } .ck_form.ck_minimal h4 { text-align: center; font-family: 'Open Sans', Helvetica, Arial, sans-serif; text-transform: uppercase; font-size: 18px; font-weight: normal; padding-top: 0px; margin-top: 0px; } .ck_form.ck_minimal p { padding: 0px; } .ck_form, .ck_form * { -webkit-box-sizing: border-box; -moz-box-sizing: border-box; box-sizing: border-box; } .ck_form.ck_minimal .ck_form_fields { width: 100%; float: left; padding: 5%; } /* Form fields */ .ck_errorArea { display: none; /* temporary */ } #ck_success_msg { padding: 10px 10px 0px; border: solid 1px #ddd; background: #eee; } .ck_form.ck_minimal input[type="text"], .ck_form.ck_minimal input[type="email"] { font-size: 18px; padding: 10px 8px; width: 68%; border: 1px solid #d6d6d6; /* stroke */ -moz-border-radius: 3px; -webkit-border-radius: 3px; border-radius: 3px; /* border radius */ background-color: #fff; /* layer fill content */ margin-bottom: 5px; height: auto; float: left; margin: 0px; margin-right: 2%; height: 42px; } .ck_form input[type="text"]:focus, .ck_form input[type="email"]:focus { outline: none; border-color: #aaa; } .ck_form.ck_minimal .ck_subscribe_button { width: 100%; color: #fff; margin: 0px; padding: 11px 0px; font-size: 18px; background: #0d6db8; -moz-border-radius: 3px;

003: Vesa Tynin tie mestarivalokuvaajaksi Inspired Podcastissa V-P Kangas keskustelee huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä, kuvista ja kohtaamisista. Tässä kolmannessa jaksossa keskustelen valokuvaaja Vesa Tynin kanssa hänen uransa onnistumisista, haasteista ja mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen sekä asiakaskohtaamisten kautta. Vesalla on ilmiöimäinen kyky kuvata yritysjohtajia toivottomalta vaikuttavissa aikatauluissa sekä mitä vaikeammissa lokaatioissa. Vesan rento ja rauhallinen mielenlaatu on omiaan hektisissä kuvauksissa, mikä pitää huolen, ettei pelisilmään mene stressaavissakaan tilanteissa roskia sotkemaan ajatuksen juoksua. Nautinnollista kuunteluhetkeä! Alla näet tässä jaksossa mainittuja Vesan ottamia kuvia. Ensimmäiset kaksi ovat vuoden 2018 Fotofinlandia-kilpailun finaalikuvia ja seuraavat viisi kuvaa ovat Vesan uran alkutaipaleelta olevia hänen ottamiaan lehtikuvia. Kuvien alta löydät linkit myös Vesan nettisivuihin ja somekanaviin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi, niin osallistut arvontaan. :) Tarkemmat tiedot löydät kuvien alta. Vesa Tynin Fotofinlandia-finalistikuvat vuodelta 2018 Vesa Tyni Fotofinlandia 2018 Vesa Tyni Fotofinlandia 2018 Vesa Tynin vanhoja lehtikuvia uran alkutaipaleelta Seuraa Vesa Tynia website | facebook | instagram Tilaa Inspired Podcast sähköpostiisi Tilaamalla saat uusimmat Podcast jaksot suoraan sähköpostiisi. Tämän lisäksi saat V-P Kankaan ilmaisia valokuvaus opetuksia ja vinkkejä. Huippu juttu! Saat minulta sähköpostia muutaman minuutin kuluessa. Tarkista roskapostisi tarvittaessa. There was an error submitting your subscription. Please try again. Paras sähköpostiosoitteesi Tilaa Tietosi ovat turvassa. Voit perua tilauksen milloin tahansa. Powered by ConvertKit /* Layout */ .ck_form.ck_minimal { /* divider image */ background: #f9f9f9; font-family: 'Helvetica Neue', Helvetica, Arial, Verdana, sans-serif; line-height: 1.5em; overflow: hidden; color: #666; font-size: 16px; border: solid 1px #d1d1d1; -webkit-box-shadow: none; -moz-box-shadow: none; box-shadow: none; clear: both; margin: 20px 0px; text-align: center; } .ck_form.ck_minimal h3.ck_form_title { text-align: center; margin: 0px 0px 10px; font-size: 28px; } .ck_form.ck_minimal h4 { text-align: center; font-family: 'Open Sans', Helvetica, Arial, sans-serif; text-transform: uppercase; font-size: 18px; font-weight: normal; padding-top: 0px; margin-top: 0px; } .ck_form.ck_minimal p { padding: 0px; } .ck_form, .ck_form * { -webkit-box-sizing: border-box; -moz-box-sizing: border-box; box-sizing: border-box; } .ck_form.ck_minimal .ck_form_fields { width: 100%; float: left; padding: 5%; } /* Form fields */ .ck_errorArea { display: none; /* temporary */ } #ck_success_msg { padding: 10px 10px 0px; border: solid 1px #ddd; background: #eee; } .ck_form.ck_minimal input[type="text"], .ck_form.ck_minimal input[type="email"] { font-size: 18px; padding: 10px 8px; width: 68%; border: 1px solid #d6d6d6; /* stroke */ -moz-border-radius: 3px; -webkit-border-radius: 3px; border-radius: 3px; /* border radius */ background-color: #fff; /* layer fill content */ margin-bottom: 5px; height: auto; float: left; margin: 0px;

001: Mikä on Inspired Podcast ja mitä tuleman pitää? Tervetuloa kuuntelemaan podcastia nimeltään Inspired Podcast! Tätä hetkeä on odotettu :) Inspired Podcast on tunteikas, oivaltava ja inspiroiva podcast, jonka isäntänä häärin minä V-P Kangas. Jaksoissa keskustelen vieraideni kanssa heidän urastaan, haasteistaan, epäonnistumisistaan ja onnistumisistaan. Voit kuunnella kaikki podcast-jaksot näiden sivujen kautta klikkaamalla yläpuolella olevaan Play-nappulaa. Samalla näet kaikki jaksomuistiinpanot, jotka voivat sisältää esim. kuvia tai videoita. Klikkaa tästä ja tilaa podcast suoraan puhelimeesi iTunesista. Tämä ensimmäinen jakso on hieman erilainen kuin tulevat, sillä tässä jaksossa kerron sinulle hieman, kuka olen ja minkälaisia podcast-jaksoni ovat tulevaisuudessa. Jos podcastini tulevan sisällön yrittää tiivistää, se voisi mennä kutakuinkin näin: Inspired Podcast tuo lähellesi unelmia, tarinoita, inspiraatiota, päämääriä, kuvia ja kohtaamisia. Tulen haastattelemaan monia inspiroivia huippukuvaajia ja keskustelemaan heidän urapoluistaan ja siitä, mikä on tehnyt heistä juuri sen ketä he ovat nyt. Sinäkin voit päästä vaikuttamaan tulevien jaksojen sisältöön ehdottamalla minulle, kenen kuvaajan haastattelun haluaisit kuulla tässä podcastissa. Lähetä ehdotuksesi minulle osoitteeseen podcast (at) inspiredforum.com. Alla näet vielä Fotofinlandia 2018 -finaalissa palkitun kuvani. Kuvan alta löydät linkit myös nettisivuilleni ja somekanaviini. P.S. Muista tilata Inspired Podcast sähköpostiisi, niin osallistut arvontaan. :) Tarkemmat tiedot löydät kuvan alta. Seuraa V-P Kangasta website | facebook | instagram Tilaa Inspired Podcast sähköpostiisi Tilaamalla saat uusimmat Podcast jaksot suoraan sähköpostiisi. Tämän lisäksi saat V-P Kankaan ilmaisia valokuvaus opetuksia ja vinkkejä. Huippu juttu! Saat minulta sähköpostia muutaman minuutin kuluessa. Tarkista roskapostisi tarvittaessa. There was an error submitting your subscription. Please try again. Paras sähköpostiosoitteesi Tilaa Tietosi ovat turvassa. Voit perua tilauksen milloin tahansa. Powered by ConvertKit /* Layout */ .ck_form.ck_minimal { /* divider image */ background: #f9f9f9; font-family: 'Helvetica Neue', Helvetica, Arial, Verdana, sans-serif; line-height: 1.5em; overflow: hidden; color: #666; font-size: 16px; border: solid 1px #d1d1d1; -webkit-box-shadow: none; -moz-box-shadow: none; box-shadow: none; clear: both; margin: 20px 0px; text-align: center; } .ck_form.ck_minimal h3.ck_form_title { text-align: center; margin: 0px 0px 10px; font-size: 28px; } .ck_form.ck_minimal h4 { text-align: center; font-family: 'Open Sans', Helvetica, Arial, sans-serif; text-transform: uppercase; font-size: 18px; font-weight: normal; padding-top: 0px; margin-top: 0px; } .ck_form.ck_minimal p { padding: 0px; } .ck_form, .ck_form * { -webkit-box-sizing: border-box; -moz-box-sizing: border-box; box-sizing: border-box; } .ck_form.ck_minimal .ck_form_fields { width: 100%; float: left; padding: 5%; } /* Form fields */ .ck_errorArea { display: none; /* temporary */ } #ck_success_msg { padding: 10px 10px 0px; border: solid 1px #ddd; background: #eee; } .ck_form.ck_minimal input[type="text"], .ck_form.ck_minimal input[type="email"] { font-size: 18px; padding: 10px 8px; width: 68%; border: 1px solid #d6d6d6; /* stroke */ -moz-border-radius: 3px; -webkit-border-radius: 3px; border-radius: 3px; /* border radius */ background-color: #fff; /* layer fill content */ margin-bottom: 5px; height: auto; float: left; margin: 0px;

002: Jetro Stavén - skeittarista ammattivalokuvaajaksi V-P Kangas keskustelee Inspired Podcastissa huippukuvaajien kanssa unelmista, tarinoista, inspiraatiosta, päämääristä, kuvista ja kohtaamisista. Tässä toisessa jaksossa keskustelen valokuvaaja Jetro Stavénin kanssa hänen uransa onnistumisista, haasteista ja mitä hän on oppinut itsestään valokuvauksen sekä asiakaskohtaamisten kautta. Alla näet Jetron ottaman tässä jaksossa mainitun kuvan, joka oli Fotofinlandia 2018 -finaalissa. Kuvan alta löydät linkit myös Jetron nettisivuihin ja somekanaviin. P.S. Muista tilata podcast sähköpostiisi, niin osallistut arvontaan. :) Tarkemmat tiedot löydät kuvan alta. Seuraa Jetro Stavénia website | facebook | instagram Tilaa Inspired Podcast sähköpostiisi Tilaamalla saat uusimmat Podcast jaksot suoraan sähköpostiisi. Tämän lisäksi saat V-P Kankaan ilmaisia valokuvaus opetuksia ja vinkkejä. Huippu juttu! Saat minulta sähköpostia muutaman minuutin kuluessa. Tarkista roskapostisi tarvittaessa. There was an error submitting your subscription. Please try again. Paras sähköpostiosoitteesi Tilaa Tietosi ovat turvassa. Voit perua tilauksen milloin tahansa. Powered by ConvertKit /* Layout */ .ck_form.ck_minimal { /* divider image */ background: #f9f9f9; font-family: 'Helvetica Neue', Helvetica, Arial, Verdana, sans-serif; line-height: 1.5em; overflow: hidden; color: #666; font-size: 16px; border: solid 1px #d1d1d1; -webkit-box-shadow: none; -moz-box-shadow: none; box-shadow: none; clear: both; margin: 20px 0px; text-align: center; } .ck_form.ck_minimal h3.ck_form_title { text-align: center; margin: 0px 0px 10px; font-size: 28px; } .ck_form.ck_minimal h4 { text-align: center; font-family: 'Open Sans', Helvetica, Arial, sans-serif; text-transform: uppercase; font-size: 18px; font-weight: normal; padding-top: 0px; margin-top: 0px; } .ck_form.ck_minimal p { padding: 0px; } .ck_form, .ck_form * { -webkit-box-sizing: border-box; -moz-box-sizing: border-box; box-sizing: border-box; } .ck_form.ck_minimal .ck_form_fields { width: 100%; float: left; padding: 5%; } /* Form fields */ .ck_errorArea { display: none; /* temporary */ } #ck_success_msg { padding: 10px 10px 0px; border: solid 1px #ddd; background: #eee; } .ck_form.ck_minimal input[type="text"], .ck_form.ck_minimal input[type="email"] { font-size: 18px; padding: 10px 8px; width: 68%; border: 1px solid #d6d6d6; /* stroke */ -moz-border-radius: 3px; -webkit-border-radius: 3px; border-radius: 3px; /* border radius */ background-color: #fff; /* layer fill content */ margin-bottom: 5px; height: auto; float: left; margin: 0px; margin-right: 2%; height: 42px; } .ck_form input[type="text"]:focus, .ck_form input[type="email"]:focus { outline: none; border-color: #aaa; } .ck_form.ck_minimal .ck_subscribe_button { width: 100%; color: #fff; margin: 0px; padding: 11px 0px; font-size: 18px; background: #0d6db8; -moz-border-radius: 3px; -webkit-border-radius: 3px; border-radius: 3px; /* border radius */ cursor: pointer; border: none; text-shadow: none; width: 30%; float: left; height: 42px; } .ck_form.ck_minimal .ck_guarantee { color: #626262; font-size: 12px; text-align: center; padding: 15px 0px 0px; display: block; clear: both; } .ck_form .ck_powered_by { display: block; color: #aaa; font-size: 12px; } .ck_form .ck_powered_by:hover { display: block; color: #444; } .ck_converted_content { display: none; padding: 5%; background: #fff; } .ck_form.ck_minimal.

Huippu-urheilussa ei riitä totinen harjoittelu, vaan niin palautumiseen, lepoon, henkiseen valmentautumiseen kuin ravitsemukseenkin on kiinnitettävä huomiota. Urheiluravitsemuksen lisäksi aiheina eutanasia ja nuorten taidekokemukset.

Jussi Kurtti on fysiikkavalmentaja, jolla on vahvaa erikoisosaamista jääkiekon oheisharjoittelussa. Tämä haastattelu on jatkoa episodille #23, jossa Jussi oli ensimmäisen kerran vieraana jääkiekkoilijan fysiikkaharjoittelun merkeissä. Tässä jaksossa jatketaan urheilijan elämäntapojen parissa eli mitä salin ja kaukalon ulkopuolella tulee huomioida, jotta suorituskyky olisi jatkuvasti nousujohteisella käyrällä. Jussi jakaa paljon arvokasta ja ennen kaikkea helposti käytäntöön vietävää tietoja ja vinkkejä. Aihepiireihin lukeutuvat muun muassa: -Jussin tuore matka ja luento Kazakstanissa -Urheilijan arjen kulmakivet: harjoittelu, uni ja ravinto -Arkirutiinien kartoittaminen -Unen merkitys ja miksi siihen tulisi kiinnittää huomiota -Unen tavoitemäärä ja laatu – miten sitä voisi parantaa nuorten kohdilla? -Huippu-urheilijat nukkuvat johdonmukaisesti enemmän -Ravitsemuksen peruspilarit -Nuorten kohdalla perustaitojen opettelu: kaupassa käyminen ja aterian koostaminen -Ateriarytmi ja sen asettaminen kohdallaan helposti ja huolettomasti -Miksi urheilijan arjen ei tulisi pyöriä vain harjoittelun ympärillä -Sekä paljon muuta! Jussi tiivistää tässä tunnin mittaisessa juttutuokiossa paljon asioita tiiviiseen pakettiin, josta voivat hyötyä kaikki riippumatta iästä, lähtötasosta tai lajivalinnasta!

Asiaa pätkäpaastosta, recovery heart ratesta, aloittelijan treenistä ja huippu-urheilijan siirtymisestä crossfittiin. Kysymykset "Terve vain! Olen 30v. mies ja harrastan pätkäpaastoa ja salia enemmän ja vähemmän rasvapainotteisella ruokavaliolla. Olen huomannut koetun unentarpeen vähentyneen joskus jopa viiteen tuntiin yössä. Herään nopeaan ja olen pirteä siinä missä ennen 8-9 tunnin unien jälkeen. Olen kuullut vastaavista kokemuksista. Riittääkö kuusi tuntia unta lihaskasvuun vai voiko unien pituus laskea vaikkapa liian vähäisistä kaloreista? Onko ns. Hyvin nukuttu yö pelkkää harhaa? Kiitoksia podcastistanne!" "Moi, Kulkeutisikohan tämä kysymys podcastiin tätä kautta? Ja se kysymys kuuluu: Ihmettelen sykehommia. Eli viimeksi tänään tehtiin mieheni kanssa rankkoja mäkivetoja. Vedoissa syke molemmilla 180 pintaan. Mäkeä palautellen alas ja sykkeeni tipahti melko nopeasti sinne 110 pintaan, kun taas miehellä jäi aina syke tykyttään 140. Molemmilla edellinen päivä oli lepopäivä. Sama ilmiö muissakin treeneissä. Minun syke tipahtaa hetkessä ja puolisoni syke ei. Molemmilla takana Crossfittiä kaks ja puoli vuotta. Hyvä kunto molemmilla. Mikä selittää moisen eron sykkeissä? Sukupuoli, ikä vai mikä? Mies 37v. ja minä pari vuotta nuorempi. Mieheni tekee kolmivuorotyötä, joten unirytmi ei ole ihanteellinen. Olisiko siinä selitys? Kiitos, jos ehditte ruotia tätä podcastissanne. Kiitos myös hyvästä ohjelmasta, olen intohimoinen kuuntelija :)" "Moro! Pakko pistää kyssäriä ettei ainakaan kysymysten puute olisi este seuraavan podcastin teolle :D Aloittelijan treenistä kysyisin mitkä ovat ensimmäiset liikkeet/liikemallit mitä lähdette opettamaan? Jos esim kyseessä on n. 18 vuotias henkilö jolla on ylipainoa useampi kymmenen kiloa eikä juurikaan liikunta taustaa, liikkuvuus huono; ei pääse kyykkyyn, ryhti todella huono jne. Onko esim keskivartalon tuki ja lapatuki ensimmäisten joukossa ja miten opetatte em. asioita ? Myös progressiot tankoliikkeisiin tällaisen ihmisen kohdalla kiinnostaisi. Kiitos! T: RP" "Kiitos hienosta podcastista, johon törmäsin treenileirillä Jenkeissä. Hieno kuulla Suomeksi laadukasta juttua treenaamisesta. Tällanen kysymys tuli mieleen... "Huippu-urheilijan lajinvaihto cross fittiin" Jos jonkun toisen lajin (jollain tapaa voima/räjätävyys lajin edustaja) huippuu-urheilija haluaisi siirtyä cross fittiin, niin mihin kahteen asiaan kannattaisii keskittyä eniten, jotta pärjäisi parhaiten kisoissa? (oletuksena, että tempaukset, rinnallevedot, kyykyt, yms. on hyvin hallussa ns. oman lajin treenien takia)" Linkit https://www.voittavat23tuntia.com

Huippu-urheilun sponsorointi on siirtymässä kumppanuuksiksi. Keskustelua myös paraurheilun brändistä ja tarinoiden merkityksellisyydestä paraurheilijoiden markkinoinnissa.

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa saadaan mellakka aikaiseksi ilman gräbiakin. Vieraana lumilautailija Enni Rukajärvi. Enni Rukajärvi on kiistatta yksi maamme parhaimmista lumilautailijoista. Urallaan hän on saavuttanut muun muassa slopestylin maailmanmestaruuden ja olympiahopean. Lumilautailu on alusta saakka poikennut muista niin sanotuista perinteikkäistä talvilajeista. Huippu-urheilua se toki on, mutta lajin henki on usein kaikkea muuta kuin kilpailuhenkinen. Millaisena urheilijana Rukajärvi itsensä näkee? Ja ovatko hänen tavoitteensa kilpaurheilun vai kenties lumilautaelokuvien puolella?

Kuntourheilu on muuttunut niin överiksi, että tavallinen tennarinkuluttaja ei uskalla ostaa enää hyvännäköisiä lenkkareita. Vaatimus maratonista seuraa, ehkä jopa hautaan asti. Tein sen virheen, että ostin lenkkarit. Luulin, että ne olivat vain lenkkarit. Keski-ikäisen miehen rumat tummansiniset kajakit. Mitäänsanomattomat umpiot, joihin piilottaa varpaat tuulelta suojaan - ja pohjassakin jotain kuminkaltaista, joka pehmentää elämästä raskautetun askelta. Vaan ei. Minähän ostin kuulemma elämänmuutoksen. Ostin intohimon ja kaiken tarkoituksen. Kuudella kympillä! En ole vielä testannut niitä. Oikeasti olen sitä mieltä, että uudet lenkkarit ovat parhaimmillaan kirjahyllyssä. Juostessa ne muuttuvat jotenkin likaisiksi. Kirjahyllyssä ne ovat kuin Dalin veistos: muistuttavat absurdilla tavalla kaiken katoavaisuudesta. Jonain päivänä juokseminen loppuu. Silloin punnitaan mitä ihminen todella on, ilman laadukkaita juoksukenkiä. En saanut tennareita ulos leivinpaperista, kun jo kuulin korvissani sanat: syksyllä sitten maratonille! Yhdessä treenataan ja työ alkaa Nyt. Ennen lause olisi ollut huumoria. Nyt se on ihailtavaa määrätietoisuutta ja uuden elämän vähimmäistavoite. Muutuin uimahallipyyhkeeksi, menin kasaan. Ei auttanut vaikka sanottiin, että huumoriahan tämä, kun ei se ole. Juoksemisen aloittamisessa tuskaisinta ovat ensimmäiset kolme kuukautta. Siksi en ole koskaan aloittanut. Kokeillut olen munasti, pieniä repäisyjä. Katseet ovat kertoneet, miten ihmiset ovat ilahtuneet nähdessään Fingerporista karanneen hahmon harjoittavan omintakeista kulkuaan. Suussa ei viivy ainoastaan verenmaku, se sekoittuu väljähtänyttä Portteria muistuttavaan vatsahappoon ja jostain on lurautettu ylivuotista sillilientäkin sekaan. Siinä sorbetissa ei haaveile marathonista. Mielessä on vieläkin ylevämpää: ihmisarvoinen elämä. Liikunta on muuttunut. Huippu-urheilijan pitää olla ankara itselleen, jos haluaa olla. Nyt tuo ankaruus ja rajut aikataulut ovat hiipineet tavallisten arkeen. Jos ostat juoksukengät, niin kuin minä idiootti krapulassa tein, se on sitten menoa. Missä on sykemittari? Mobiilikunto-ohjelma? Exeltaulukot. Seuranta. Proteiinijauheet. Kisakausi. Herkistely. Intervallit - ja nirvana. Sosiaalinen media on kuin luotu juoksupäiväkirjaksi. Punoittavia naamareita, kuin kahden tunnin jörnimisen jäljiltä. Alla kilometrit, aika ja keskisyke. Kukaan ei jää siitä tiedosta paitsi kuinka usein meidän perheessä lihan iloja harjoitetaan. Voisin kuvitella, että kävisin jolkuttelemassa kevään kunniaksi kerran viikossa. Löysästi. Kääntyisin katsomaan perseet rytmin rikkoontumatta. Pysähtyisin Lounaispuiston grillin kohdalle vähäksi aikaa nuuhkuttelemaan. Kyseessä on kuitenkin maailman toiseksi parhaat hajut. Mutta kun en uskalla! Maailma ehti jo muuttua. Media teki elämästämme sietämätöntä. Sukeltajakin tietää, että ympäristön painetta ei pysty kiertämään. Olen niin heikko, että saattaisin lähteä mukaan hulluun urheiluun. Kohta jo juoksisin viisi kertaa viikossa ja lihaskuntoharjoitteet päälle. Olisin mennyttä miestä. Häpeäisin itseäni. Luin tänään terveysuutisen. Se oli päivän kahdeksas. KOVA HIKILIIKUNTA VÄHENTÄÄ KUOLEMANRISKIÄ. Minä kun luulin, että kaikki kuolevat. Ei. Ne jotka juoksevat kovaa säilyvät ikuisesti hengissä. Reippaan ilmekin kertoo uskosta. Jos nyt saisin mielenhäiriön ja survoisin jalkani niihin uusiin lenkkareihin, juoksisin pakoon kuolemaa. Näyttäisin hätääntyneeltä. Halveksisin lahjaa, hetken kauneutta. Maailman vanhin ihminenkin kuoli. Mietin eilen, miksi se on uutinen. Tänään tajuan, että kirjoittaja oli joku lahjakas harrastajajuoksija. Hänen maailmankuvansa sai jarrutusjäljen. Maallikkosaarnaaja Maasola

Voittamisesta, kilpa-urheilusta puhutaan. Mainittu Paavo Nurmi, Henrik Dettman, Virpi Kuitunen, Jarmo Riski, Aino-Kaisa Saarinen....

Docventuresin urheiluaiheisen ohjelman vieraana oli nuorisotutkija Mikko Piispa, joka on julkaissut yhdessä Mikko Salasuon ja Helena Huhdan kanssa tutkimuskirjan Huippu-urheilijan elämänkulku – tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa. Karkeasti ottaen näkemyksiä on kaksi, mahdollisimman nuorena tulee erikoistua vain yhteen lajiin tai alle 15- vuotiaan pitää harrastaa mahdollisimman laajasti eikä saa jäädä vain yhden lajin vangiksi. Mikko Piispa edustaa jälkimmäistä näkemystä.

Huippu-urheilun doping-käryt ovat olleet jo pitkään esillä. Dos. Mikko Salasuo tuo kuitenkin esiin dopingin toisen puolen, siis tavallisten kuntourheilijoiden käyttämän dopingin. Osoittautuu, että syytä mihinkään paniikkin ei ole, mutta kuntodoping on kuitenkin olemassa oleva seikka, ja se jakaantuu erilaisiin muotoihin. Tyypillisimmillään käydään parin kuukauden doping-jakso, ja sitä seuraa palautumisperiodi. Myös kovan linjan douppaajia löytyi, ja he käyttävät aineita enemmän ja lähes koko ajan. Erityisen tabun muodostavat naiset, jotka käyttävät dopingia. Naisilla epätoivotut sivuoireet ovat rajumpia, ja vaikenemisen muuri on korkea ja paksu.