Podcasts about millaisen

Tässä jaksossa sukellamme masennuksen syihin, diagnoosiin ja hoitoon yhdessä psykologin ja kirjailijan Aku Kopakkalan kanssa. Mitä masennus oikeastaan on, ja miten se eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? Käymme läpi yleisimmät masennuksen taustatekijät sekä sen, miksi tauti on yleistynyt niin merkittävästi Suomessa. Puhumme myös siitä, miten masennus luokitellaan ja diagnosoidaan ICD-tautiluokituksen avulla – kuka päättää, mitä sairauksia luokitukseen lisätään, ja miten ajantasainen se on vuonna 2025? Entä miten ”käypä hoito” -suositukset vaikuttavat masennuksen hoitoon ja millaisia hoitomuotoja Suomessa ensisijaisesti tarjotaan? Lääkkeiden rooli masennuksen hoidossa on keskeinen mutta kiistanalainen. Keskustelemme SSRI-lääkkeistä – toimivatko ne todella niin kuin väitetään, ja mitä hyötyjä ja haittoja niihin liittyy? Pohdimme myös lääketeollisuuden vaikutusvaltaa masennuksen hoidossa ja sitä, millaisia eettisiä kysymyksiä lääkekehitykseen ja hoitosuosituksiin liittyy. Lopuksi käännämme katseen yksilöön ja yhteiskuntaan: miksi ihmiset tekevät haitallisia valintoja, vaikka tietävät niiden seuraukset? Miksi masennus kroonistuu ja mitä yhteiskunnallisia muutoksia tarvittaisiin, jotta suomalaiset voisivat paremmin? Tämä jakso tarjoaa syvällistä tietoa ja kriittistä keskustelua masennuksen hoidosta ja sen tulevaisuudesta. Luettelo: 6.02 Mitä masennus on miten se määritellään psykologian näkökulmasta? 16.32 Miten masennus eroaa hetkellisestä surusta tai uupumuksesta? 19.44 Yleisimmät syyt ja riskitekijät masennuksen taustalla. 28.56 Miksei ihminen tee mitä tietää? 50.57 Mikä on ICD tautiluokitus ja mihin sitä käytetään? 55.31 Kuka vastaa ICD tautiluokituksen laatimisesta ja päivityksestä? 58.12 Miten diagnooseja lisätään tai muutetaan tautiluokitukseen?  1.06.32 Onko ICD tautiluokitus luotettava vuonna 2025?  1.08.59 Mikä on “käypä hoito suositus” ja kuka se määrittelee? 1.11.51 Miten käypä hoito suositus ohjaa masennuksen hoitoa Suomessa? 1.12.48 Mitä lääkkeitä Suomessa käytetään masennuksen hoidossa? 1.13.30 Mitä tilaa SSRI ja SNRI lääkkeillä pyritään korjaamaan ja toimivatko ne? 1.17.51 Onko väittämä neurovälittäjäaineiden epätasapainosta masennuksen aiheuttajana totta? 1.19.46 SSRI & SNRI lääkkeiden hyödyt ja haitat. 1.26.29 Onko ihminen laiska otus? 1.27.50 Millainen on lääketeollisuuden rooli masennuksen hoidossa? 1.32.50 Millaisen kehitystyön uusi masennuslääke käy läpi ennen kuin se pääsee markkinoille? 1.36.06 Kuka päättää pääseekö uusi lääke markkinoille? 1.38.51 Kuka järjestää ja valvoo lääkäreiden täydennyskoulutuksia koskien mielenterveyslääkkeitä? 1.43.17 Voiko tavallinen ihminen luottaa häntä hoitavaan järjestelmään ja lääketeollisuuteen? 1.51.54 Mikä valinnat ja rutiinit tukevat yksilön hyvinvointia mielenterveyden osalta? 1.56.14 Mitä on epigenetiikka ja miten se vaikuttaa meihin? 1.57.17 Millä tavoin ihmiset oikeuttavat itsellensä omia huonoja valintoja? 1.59.59 Onko ihminen haluton hyväksymään totuuksia, jotka haastavat hänen nykyiset uskomuksensa? 2.07.36 Miksi masennus kroonistuu Suomessa? 2.16.36 Mitä konkreettisia uudistuksia tarvitaan, jotta mielenterveys kääntyisi nousuun Suomessa?

Mihin suuntaan Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat kehittymässä Donald Trumpin noustua presidentiksi? Entä mitä suurvaltojen välit tarkoittavat Ukrainan kannalta? Vieraina Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Lähetyksessä on mukana myös Ukrainassa oleva toimittaja Justus Stasevskij. Maailman talousfoorumi julkaisi tällä viikolla ennusteen siitä, mitkä työpaikat katoavat ja mitkä lisääntyvät seuraavan viiden vuoden aikana. Millaisen työn murroksen äärellä nyt ollaan? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja Aalto-yliopiston tutkimusjohtaja Hertta Vuorenmaa. Hallituksessa nähdään tänään muutoksia, kun kokoomus kierrättää ministereitään. Studiossa ministerivaihdoksia analysoi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Elina Sonkajärvi, Mikko Haapanen, Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Lähi-idässä Israel ja äärijärjestö Hamas ovat päässeet sopuun aselevosta, jonka on määrä astua voimaan sunnuntaina. Ulkopoliittisen instituutin johtava asiantuntija Olli Ruohomäki kertoo, kuinka merkittävä sopu on. Puhelimessa on myös Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström, joka kuvailee tunnelmia paikan päällä Israelissa. Yhdysvaltain väistyvä presidentti Joe Biden piti jäähyväispuheensa keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Millaisen jäljen Biden jättää Yhdysvaltain historiaan? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Yleisillä paikoilla tapahtuneiden vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa, kertoo poliisihallitus. Miten väkivaltaan voidaan puuttua? Keskustelemassa väkivaltatyön päällikkö Petri Salakka Helsinki Missiosta ja Aseman lasten liikkuvan työn päällikkö Eliisa Ahlstedt. Lähetyksessä kuullaan myös poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen haastattelu. Euroopan rajoja valvovan Frontexin alustavien tietojen mukaan laittomat rajanylitykset Euroopan unioniin vähenivät viime vuonna lähes 40 prosenttia. Toimittaja Sara Saure kertoo, miten Kreikassa suhtaudutaan turvapaikanhakijoiden pakkokäännytyksiin. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Italiasta. Toimittajana Jenna Vehviläinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Janette Leino ja tuottajana Annette Blencowe.

Onko muillakin jäänyt joulunajan närkkiminen päälle niinkuin Kimmolakin? Ja minkälaisia uuden vuoden projekteja ihmiset ovat keksineet? Millaisen loppukirin joutuu tekemään, jos on luvannut katsoa vuoden aikana 100 leffaa ja joulukuun puolessa välissä on katsottu vasta 75 elokuvaa? Lisäksi Minna pohtii, miten jouluttajilla menee näin joulun jälkeen.

25 000 euron sähköautot ovat vihdoin saapuneet Pohjolaan. Hintasodassa ovat mukana Citroën, Hyundai ja DongFeng ja lisää on luvassa pian. Millaisen sähköauton saa, kun sijoittaa rahansa hinnat alkaen -automalliin? Käsittelyssä Citroën ëC3, Hyundai Inster ja Dong Feng Nammibox. Moottoripodin studiossa Tuomas Rajala ja Aake Kinnunen.

Noituus ei ole kadonnut Suomesta mihinkään. Tänä päivänä noituuteen liittyy mm. vahvaa feminististä filosofiaa, uskoa muinaisiin kansanparannuskonsteihin sekä pyrkimys muuttaa ihmisen luontosuhdetta. Nykynoita on usein myös kybernoita, joka ammentaa ja välittää noituuttaan sosiaalisen median ja muiden sähköisten foorumien välityksellä. Nykynoidat eivät ole mikään yhtenäinen uskomusten harjoittajaryhmä, vaan heidän välillä on keskinäistä kitkaa ja näkemyseroja. Millaisia kirjouksia ja loitsuja nykynoidan työkalupakkiin kuuluu, ja missä määrin kyseessä on itsensä kehittämisen muoto ja self-help -suuntaus, missä määrin todellista taikuuden etsimistä ja käyttämistä? Mitä nykynoidat tavoittelevat, miksi noituus tuntuu elävän uutta nousukauttaan ajassamme ja kuinka varteenotettavasta ilmiöstä todellisuudessa on kyse? Millaisen kuvan populaarikulttuuri on meille noituudesta antanut, ja onko kuvaan tullut muutos uusien elokuvien, tv-sarjojen ja pakanallisuudesta ammentavan musiikin myötä? Millaisia olivat historian noitavainot, ja mihin ne oikeasti perustuivat? Kulttuuriykkönen saa vieraakseen nykynoita-tietokirjailija Kupariketun, hyvinvointivalmentaja-tietokirjailija Eeva Maria Leinon sekä väitöskirjatutkija-tietokirjailija Aleksi Peuran. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Vaatemerkit rakastavat markkinoida feel good -feminismillä. Samaan aikaan vaateteollisuutta pitää pystyssä miljoonat naiset, jotka eivät saa elämiseen riittävää palkkaa. Heidän olojaan ei feminist-paidan ostaminen auta. Mutta mikä sitten auttaa? Anniinan ja Kokon vieraana feministisen talouden asiantuntija, tutkijatohtori Emma Lamberg.  Jaksossa puhutaan myös Uhana Designin taannoisesta feminismikampanjasta. Millaisen tuomion kampanja tiukalta Hikipaja-raadilta saa? Lisälukemistoa: Artikkeli: Femwashing - Mainosten feminismi ei näy ompelijoiden oikeuksissa Tue Eettiä! Lahjoita Eetille Liity Eetin jäseneksi Seuraa Eettiä somessa Instagram: @eetti_ry Facebook: Eetti LinkedIn: Eettisen kaupan puolesta ry TikTok: @eetti_ry X: @eetti_ry Threads: @eetti_ry  Youtube: EettiRy

Elokuva "The Apprentice" kertoo nuoresta Donald Trumpista 1970- ja 80-lukujen New Yorkissa. Se maalaa republikaanien presidenttiehdokkaasta kaikkea muuta kuin imartelevan kuva, ja Trumpin kampanjatiimi onkin vastustanut elokuvaa voimakkaasti. Sebastian Stan näyttelee Trumpia ja Jeremy Strong hänen mentoriaan Roy Cohniä. Los Angeles Times kuvaa elokuvan Trumpin "julmaksi pyrkyriksi". Elokuvan ohjaajan, iranilais-tanskalaisen Ali Abbasin mukaan elokuva ei ole ”poliittinen hyökkäys” vaan ennemminkin "peili" Yhdysvalloista. Abbasi tunnetaan etenkin Iraniin sijoittuneesta naisten kurjaa asemaa kritisoineesta yhteiskunnallisesta trilleristä Holy Spider (2022). Millaisen kuvan elokuva Trumpista maalaa ja mitä sen vastaanotto kertoo Yhdysvaltain poliittisesta ilmapiiristä? Voiko elokuva vaikuttaa äänestäjiin? Ja mitkä ovat elokuvan taiteelliset ansiot? Kulttuuriykkösen studiossa ovat keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltojen politiikan ja vallan tutkimuskeskuksen tutkija Maria Lindén, kristillisen LCC International Universityn poliittisen historian professori ja Trumpin Amerikka — Yhdysvallat kulttuurisotien taistelukenttänä -kirjan kirjoittaja Markku Ruotsila ja poliittisen historian tohtori, Helsingin Yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti Jari Sedergren. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Millaisen tilan positiivisuutta korostava ”Good Vibes Only” -kulttuuri tarjoaa suremiselle ja surun kanssa elämiselle? Jos onnellinen ja hyvä elämä tarkoittaa iloa ja hyvään keskittymistä, näyttäytyy suru helposti negatiivisena pääomana, josta on syytä hankkiutua nopeasti eroon. Vaiheittain etenevä surutyö saatellaan päätökseen ja surusta siirrytään eteenpäin, kohti ”normaalia”. Hyvällä tuurilla suru voi kääntyä jopa voimavaraksi, eikö vain? Surua voidaan kuitenkin tulkita myös toisin. Ehkä kyse ei olekaan elämän häiriötilasta, vaan jostakin, mikä on osa ihmisyyttä syntymästä asti. Voiko olla, että surun kieltävä elämänasenne edustaa jopa olemassaolon todellisuudelle vierasta illuusiota, kulttuurista harhaa? Onko suru lopulta jotakin, mistä ei tarvitse yrittää päästä kaikin voimin eroon, vaan joka lopulta tekee meistä meidät? Surun kanssa elämisen merkitystä ovat pohtimassa suomalaisten surusta väitellyt kouluttaja ja tietokirjailija Mari Pulkkinen sekä uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Panzar ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tarttuu ajankohtaiseen therian-ilmiöön, jossa lapsi pukeutuu eläimeksi esimerkiksi naamiolla ja hännällä varustettuna sekä liikkuu eläimen tavoin. Tällainen toiminta on aiheuttanut hämmennystä lasten vanhemmissa ja opettajissa, osa kouluista on myös kieltänyt therian-leikit. Netissä ilmiö on aiheuttanut yllättävän isoa raivoa. Mitä ajattelette therian-ilmiöstä? Pyöreän pöydän keskusteluissa ollaan harvoin oltu solidaarisia ja ymmärtäväisiä hallitukselle. Mika Panzar on päättänyt olla myötätuntoinen Purran ja Orpon hallitukselle. Mikä olisi panelistien ratkaisu, kun vuosi vuodelta valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot. Millaisen vaihtoehtobudjetin te tarjoatte Suomen hallitukselle? Hilkka Olkinuora siteeraa keskustan kansanedustaja Annika Saarikon Instagram -päivitystä. Saarikko oli ottanut kaksi kuukautta vanhan Lauri poikansa mukaan töihin. Lauri puklasi ja kitisi. Rauhoittakseen kitinän poika piti imettää, ja sen jälkeen tuli kakka vaippaan. Saarikko kertoi nolostelleensa ja pahoitelleensa tilannetta ja vauvaa rinnalla ruokkiessa myös kainostelleensa tapahtumaa. Kotona hän ihmetteli, miksi hitossa reagoin noin, pikkuvauvat kuuluvat maailmaan ja tarvittaessa kokouksiin. Saarikon Instagram -päivityksestä innostunut Olkinuora kysyy raatilaisilta, mikä on äitiyden tila ja lapsen paikka tällä hetkellä Suomessa.

Millaisen puheenjohtajan vasemmistoliitto tarvitsee juuri nyt? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Minja Koskela, Laura Meriluoto ja Gashaw Bibani. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Lahden kaupungin tapahtumapäällikkö Inkeri Määttä avasi lahtelaisen, kaksipäiväisen Mastofestarit-kaupunkikulttuuritapahtuman nimen syntyä Radio Voimalla torstaina. - Koska nuo mastot meillä tuossa törröttää, niin nappasimme sen siitä ja se on otettu tosi hyvin vastaan, tapahtumapäällikkö kertoi ja muistutti, että tapahtumaa jatketaan samoilla eväillä kuin aikaisemmin järjestettyjä Taidelauantai- ja Lahti Fringe Festival -tapahtumia. Kuuntele haastattelusta, mitä nostoja Määttä teki Mastofestareiden tämän vuoden kattauksesta, millaisena tapahtumakaupunkina hän näkee Lahden tällä hetkellä ja tulevaisuudessa - ja minkä arvosanan hän antoi uudelle kaupunginjohtaja Niko Kyynäräiselle tapahtumaihmisenä toimimisesta.

Radio Novan Iltapäivässä Olympialaiset aiheuttaa kysymyksiä ja tunteita. Kaverin puolesta kyselen -osiossa epäillään viestin lähettäjäksi Eskon pt:tä ja Esko loukkaantuu. Millaisen mokan Suvi on tehnyt myytävän talonsa kanssa ja mikä on hyssyttelyhässäkkä? Kuuntele tästä!

Millaisen puheen Donald Trump kannattajilleen piti? Juri von Bonsdorff raportoi. Venäjän varjolaivasto seilaa Itämerellä. Millaisia mahdollisuuksia sitä on estää? Keskustelemassa analyytikko Sinikka Parviainen Suomen Pankista ja meriliikenteen professori Ulla Tapaninen Tallinnan teknillinen yliopistosta. Saadanko tänä vuonna rapuja. Ravustuskausi käynnistyy sunnuntaina. Haastateltavana toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta. Kuinka Espanjassa on säädelty asuntojen lyhytvuokrausta. Toimittaja Maija Salmi raportoi. Miten AirB'n'B-vuokrausta voisi säädellä Suomessa. Mitä ongelmia asuntojen lyhytvuokraamiesta on vakituisille asukkaille? Haastateltavana lakiasiantuntija Sara Rintamo Isännöintiliitosta. Rovaniemellä on laadittu ohjeistus lyhytvuokraukseen, siitä kertoo Rovaniemen kaupungin johtava rakennustarkastaja Hannu Kangas. Juontajana Seppo Kivimäki. Toimittajina Mira Stenström ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Luen ääneen Kielen elämä -selkokirjan luvut 12-17. ◾ Alkuperäinen teos: Lari Kotilainen https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/lari-kotilainen ◾ Alkuperäisen teoksen kustantaja: Siltala ◾ Selkomukautus: Hanna Männikkölahti ◾ Selkokirjan kustantaja: Laatusana Oy Luku 12: Kuka oli Mikael Agricola? Luku 13: Mitä Agricola teki Saksassa? Luku 14: Agricolan käännökset ja viimeiset vuodet Luku 15: Millaisen kirjakielen Agricola loi? Luku 16: Agricolan uudet sanat Luku 17: Miksi kirjakieli on niin tärkeä asia? Voit lainata kirjan kirjastosta tai ostaa sen täältä: https://www.aidinkielenopettajainliitto.fi/verkkokauppa/laatusanan-tuotteet/selkokirjat/kotilainen-kielen-elama-selkomuk/

Tervetuloa OPxSijoittamisen Markkinapodin pariin!Miten geopolittinen vääntö Kiinan ja Länsimaiden välillä vaikuttaa valtioiden sisä- ja ulkopolitiikkaan sekä yhteiskuntaan? Millainen vaikutusmekanismi on ja millaisia keinoja siihen on liitetty? Millaisen jännitysnäytelmän Yhdysvaltojen presidentinvaalit muodostavat ja millaista politiikkaa tulemme ehdokkaiden osalta näkemään? Onko Trumpilla ässä hihassa? Muun muassa näistä asioista keskustellaan Markkinapodin uusimmassa jaksossa. Vieraana strategi ja salkunhoitaja Jussi Hyöty.Seuraa meitä:Twitter: https://twitter.com/OPsijoittaminen Instagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/Videoihin, jotka eivät ole asiakkaan toiminnan kannalta kriittisiä, ei ole tehty kuvatulkkauksia, tekstitystä tai tekstimuotoista vastinetta. Lisätietoja saavutettavuusselosteestamme voit lukea täältä: https://www.op.fi/saavutettavuus/sosiaalisen-median-saavutettavuusOP Varainhoito Oy (jäljempänä ”OP Varainhoito”) on OP Ryhmään kuuluva sijoituspalveluyritys, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta. OP Varainhoito tarjoaa omaisuudenhoitopalveluita instituutioille ja muille yhteisöille sekä varakkaille yksityishenkilöille. OP Varainhoito voi toimia myös OP-Rahastojen salkunhoitajana. Tämä OP Varainhoidon laatima materiaali on yleistä markkinainformaatiota, joka ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.  Materiaali on tarkoitettu vain OP Varainhoidon asiakkaiden yksityiseen käyttöön ja sen kopioiminen, julkaiseminen tai levittäminen ilman OP Varainhoidon kirjallista lupaa ei ole sallittua.  Esityksen perustuu julkisiin lähteisiin ja informaatioon, joita OP Varainhoito pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä ja virheettömiä. OP Varainhoito tai sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa esityksestä ja näiltä sivuilta saatavan muun informaation perusteella tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, joita esityksestä saadun informaation käytöstä mahdollisesti aiheutuu. Tätä esitystä ei tule pitää sijoitusneuvona, tarjouksena ostaa tai merkitä mitään arvopapereita, eikä kehotuksena yksittäisen sijoituksen toteuttamiseen.

Loputtomia hiekka-aavikoita, taistelua polttoaineesta ja muista välttämättömistä resursseista, hurjia takaa-ajokohtauksia sekä brutaalia väkivaltaa tribalistisessa post-apokalyptisessä maailmassa, jossa veden, polttoaineen ja luotien haltija on joutomaan hallitsija. Tätä ovat Mad Max -elokuvat tiivistettynä. Australialaisohjaaja George Miller julkaisi ensimmäisen Mad Max -elokuvansa vuonna 1979. Viimeistään jatko-osa, Asfalttisoturi betonoi kyseisen elokuvasarjan dystopiaelokuvien kaanoniin ja nosti maamiehensä Mel Gibsonin yhdeksi aikansa merkittävimmäksi toimintanäyttelijäksi. 2010-luvulle tultaessa Gibson sai väistyä kolmen elokuvan jälkeen pääroolista Tom Hardyn ja Charlize Theronin tieltä, kun yksi modernin ajan parhaaksi toimintaelokuvaksi kehuttu Mad Max: Fury Road julkaistiin. Nyt ensi-iltansa on saanut Millerin viides Mad Max -ohjaus Furiosa: A Mad Max Saga. Millaisen jäljen Mad Max -elokuvat ovat jättäneet populaarikulttuuriin, ja miten ne otettiin aikoinaan vastaan? Miksi Mad Max nostetaan usein keskeisimmäksi dystopiaelokuvakuvaukseksi, ja millainen sen romurallia, luonnonvaroista taistelemista ja kostoa tihkuva maailma oikein kumpuaa? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta teatteriohjaaja-muusikko Liila Jokelinin sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Vastuullinen vanhemmuus - mitä se oikein tarkoittaa? Millaisen mallin isyydestä miehet ovat saaneet omilta isiltään ja mitä siitä mallista he haluavat sisällyttää itseensä isinä? Entä kuinka jättää jälkeensä se, mitä ei tahdo kantaa mukanaan tai edustaa itse vastuullisena vanhempana. Mistä isäksi kasvaminen alkaa ja milloin tuo vanhemmaksi kasvaminen loppuu? Jannen perheen ensimmäisen lapsen laskettu aika lähenee. Se herättää paljon tunteita peloista iloihin. Teron perheen lapset lähentelevät teini-ikää. Sekin herättää samoin ja kuitenkin eri tavalla koko skaalan tunteita peloista iloihin. Millä tavalla voi valmistua vanhemmuuteen, isyyteen ja lasten eri ikäkausiin? Onko kuitenkin ainoa mahdollisuus olla läsnä jokaisessa hetkessä, tiedostaa oma keskeneräisyytensä ja suostua kasvamaan yhdessä ja erikseen? Tutustu lisää osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 134.  jaksossa keskustelen ranskan väitöskirjatutkija Linda Nurmen kanssa ranskalais-sveitsiläis-korealaisesta kirjailijasta Elisa Shua Dusapinista ja hänen esikoisromaanistaan Hiver à Sokcho (Sokcho talvella, Siltala, 2023) Kuka on Elisa Shua Dusapin? Mistä hänen esikoisromaaninsa kertoo? Millainen lukukokemus se oli Lindalle? Millaisen vastaanoton romaani on saanut? Suomentaja Anu Partanen palkittiin Maurice de Coppet -palkinnolla, millaisesta palkinnosta on kyse? Kenelle Linda suosittelee romaania?  Linda vieraili myös jaksossa #114 puhumassa ranskalaiskirjailijoista Marguerite Durasista ja Annie Ernaux'sta.   Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Kaverin puolesta kyselen -osiossa kaivataan vertaistukea kiusallisiin tilanteisiin Apteekissa. Kuulijoiden tarinat ja kokemukset aiheuttavat hilpeyttä studiossa. Millaisen kysymyksen Esko esittää, johon ei halua kuulla edes vastausta? Kuuntele tästä!

Vilkas Valioliigaviikko jälleen takana! Onko Bruno pelannut tilastollisesti paremman vai huonomman kauden kuin viime vuonna? Ketkä ovat parhaimmat valinnat tulevalle DGW:lle? Kuinka monta tuplaaja olisi hyvä olla vähintään joukkueessa? Onko mestaruusjuna Poolilla ja Arsulla karannut? Millaisen uuden lippalakin Kassu on ostanut? Tekeekö Darwin enää koskaan maalia? Tule mukaan!

Sunnuntaibrunssin vieraana Reino Nordin. Mitä hänelle kuuluu juuri nyt ja millaista elämää Nordinin perhe on elänyt Espanjassa? Entä millaista oli palata suomeen? Miten Reino kokee artistiusuuden ja miksi hän päätti perustaa oman levy-yhtiön? Millaisen kasvun Reino on tehnyt ja millaisia suunnitelmia hänellä uralleen on?Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Tällä kertaa median antama tilannekuva lasten ja nuorten pahoinvoinnista, kiusaamiskulttuurista ja nuorisoväkivallasta näyttää olevan vääristynyt tuoreen lapsiuhritutkimuksen mukaan. Mistä tämä johtuu, ja miten rikosuutisointia pitäisi muuttaa, ettei turhia pelkoja ja uhkakuvia lietsoittaisi entisestään? Ylen tutkimuksen mukaan useita kasvisruoka-aterioita on poistettu kouluruokalistoilta. Miksei härkis ja porkkana näytä maistuvan koululaisille? Onko kyse huonosta brändäyksestä, liiasta hypestä vai nuorten ruokailutottumusten muutoksesta? Miten tämä on linjassa Euroopan kasvissyöntitrendin suhteen, jossa ennustetaan että yli 50% asukkaista söisivät pääosin kasvisruokaa vuoteen 2050 mennessä. Grungebändi Nirvanan keulakuva Kurt Cobainin kuolemasta tuli kuluneeksi 30 vuotta. Onko ajassamme tilausta hänenlaiselleen rappioromantiikasta, ahdistuksesta, renttumaisesta olemuksesta, epäsiististä habituksesta ja äänekkäästä rock-musiikista ammentavalle hahmolle ja alakulttuurille, joka iskisi itsensä taas läpi valtavirtaan? Keski-Euroopasta tapahtui vasta kaksi tapausta, jossa taidemuseosta löytyi sen näyttelyihin kuulumattomia teoksia. Toisen taustalla oli museon työntekijä ja toisessa museovieras, jotka ripustivat luvatta omat työnsä kaikkien ihmeteltäväksi. Toinen tekijöistä sai syytteen ja potkut, toista tekijää museo juhlisti ja haluaisi tavat tämän. Missä määrin nämä tempaukset ovat taidetta, ja kuka sekä millä perusteella voi määrittää millaista "oikea" taide on. Millaiseksi taiteeksi nämä tapaukset muuttuvat, ja onko väliä, tietääkö yleisö, kenen tekemää taidetta he todistavat? Tekoäly ja kielimallit tulevat myös ammatikseen tekstiä tekevien pariin. Millaisen muutoksen kanssa olemme tekemisissä? Onko kielimalli hyvä tukiäly jokaiselle kirjailijalle vai viekö se meidät kohti elotonta internetiä, jossa tekoäly syö itseään ja suoltaa yhteiset tietoväylämme täyteen potaskaa? Äänessä kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Jarkko Tontti sekä elokuviin erikoistunut toimittaja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kiinan kansainvälisesti tunnetuimman ja suosituimman tieteiskirjailija Liu Cixinin palkitusta Kolmen kappaleen probleemasta on julkaistu suoratoistopalvelu Netflixissä tv-sarja, josta vastaavat fantasiadraama Game of Thronesista tunnettu kaksikko David Benioff ja D. B. Weiss sekä Alexander Woo, joka taas on ollut kirjoittamassa vampyyridraama True Bloodia. Kirjan tarina kertoo kansainvälisistä tieteilijöistä sekä kiinalaisista viranomaisista, jotka saavat tietää, että lähimmässä aurinkokunnassamme on ihmistä pidemmälle kehittynyt sivilisaatio, joka pyrkii valloittamaan maapallon itselleen. Millaisen version kirjasta yksi Netflixin kalleimmista tuotannoista on saanut aikaiseksi? Miten mm. presidentti Barack Obaman ja fantasiakirjailija George R. R. Martinin hehkuttaman kirjan kova sci-fi on onnistuttu yhdistämään saippuamaiseen draamaan, jota tv-sarja paremmin edustaa? Miten Liun kirjan nimessä esiintynyt ongelma sekä Fermin paradoksi liittyvät kaikkeen? Mitä ovat sofonit, ja kuinka mahdollisia protonin kokoiset vakoilutekoälyt voisivat olla todellisuudessa? Kulttuuriykkönen sukeltaa aiheeseen yhdessä väitöskirjatutkija ja suomentaja Eero Suorannan, Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion johtaja Joni Tammin sekä Kulttuuriykkösen tuottajan ja elokuvakriitikko Olli Kangassalon kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Blomiksella on mielessä kaikenmaailman räpättimet. Ei, ei siis ne pahvinpalaset joita hän ja kaltaisensa laittoivat pikkujussina fillariin tuottamaan melua. Luontoharrastuksen apuvälineistä on tällä kertaa puhe ja siitä tarvitseeko satunnainen luonnossa liikkuja muuta kuin innostuksen aiheeseen. Millaisen etulyöntiaseman lisävarustelusta saa suhteessa entiseen aikaan, jolloin luontoon mentiin vain avoimin mielin. Nyt mennään ulos luontoon apuvälineiden mahdollistamalla voimalla ja nähdään asioita aina vaan helpommin ja kalliimmalla. Halutessaan.

Suomen tasavallan 13. presidentti on Alexander Stubb. Miten vaali-ilta meni, ja mitä on luvassa? Presidentinvaalien tulosta pohdiskelevat Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen sekä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen. Millaista ulkopolitiikkaa Stubbilta voidaan presidenttinä odottaa? Miten suhteita rakennetaan jatkossa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan? Muuttuuko Venäjä-suhde entistä jäisemmäksi?

Suomen Pankin pääjohtaja, presidenttiehdokas Olli Rehn kertoo oman analyysinsä Suomesta 2024. Millaisen historiallisen murroskohdan äärellä elämme? Mitkä Suomen historian tapahtumat ovat muovanneet Olli Rehnin ajattelua? Mitä hän haluaa kysyä toisen kierroksen ehdokkailta? Olli Rehn aloittaa haastattelusarjan Suomen kansallisesta identiteetistä 2024. Journalistiraadissa Helsingin Sanomien Marko Junkkari ja Ilta-Sanomien Timo Haapala analysoivat kakkoskierroksen presidenttipeliä ja lakkoviikkoa. Tervetuloa konsensuksen hautajaisviikon lähetykseen!

On olemassa mielipiteitä sekä vääriä mielipiteitä — ja näistä molempia on varmasti luvassa Heviosaston mammuttimaisessa Stam1na-rankingissa! Millaisen vastaanoton kotimaan metallijätin tuotanto saa? Läpäiseekö bängeri-metodi toimituksen tiukan metodologisen seulan, vai vuotaako perustelut kuin, noh, seula? Haiskahtaako rankingeissa näin vaalien kynnyksellä ajankohtainen taktinen äänestäminen, vai onko kyse vain herkkähipiäisen fanipojan mielensä pahoittamisesta? Kuuntelemalla selviää!Jakson rakenneAjankohtainen raastepöytä 00:38:11Heviosasto suosittelee 00:53:59Pääruoka 01:10:59Jaksossa mainittuja tärppejä:Jakson Spotify-soittolista: https://open.spotify.com/playlist/7h0Psu7JTqlu8DyheDwQ9W?si=3271265d0a1641d3BEST of the BEST of the BEST -musavideo: https://www.youtube.com/watch?v=0oX9LFx2szsHeviosasto eri kanavissa, laita seurantaan:FB: https://www.facebook.com/heviosasto.podcast/ YT: http://www.youtube.com/channel/UCgOR9u2QMKNm_GHhtVzEa3Q IG: https://www.instagram.com/heviosasto1/Spotify: https://open.spotify.com/user/oousjsb25sm4876iqqgcf932g Muistathan:Anna palautetta, ehdota jaksoaiheita tai vinkkaa hyvästä bändistä meille somessa tai sähköpostitse heviosasto.podcast@gmail.comArvioithan podcastimme käyttämässäsi podcast-palvelussa, se auttaa levittämään metallin ilosanomaa!Jaksossa käytetyt musiikit:Sonata Arctica - First in Line (Tony Kakko)Atomic FireSpiritbox - Jaded (Courtney LaPlante, Dan Braunstein, Mike Stringer)Rise RecordsShade Empire - In Amongst the Woods (Henry Hämäläinen, Juha Sirkkiä)CandlelightStriker - BEST of the BEST of the BEST (Daniel Elgin Cleary, John Simon Fallon, Peter Abram Klassen)Record Breaking RecordsStam1na - Eloonjäänyt (Antti Hyyrynen, Pekka Olkkonen)Sakara RecordsStam1na: Masiina (Antti Hyyrynen, Pekka Olkkonen)Sakara RecordsSelf-Decieved, Rocking Forward and Cursed As Love by XTaKeRuX are licensed under an Attribution License Sourceshttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/Demonized/Self-Decievedhttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/The_way_iam/Rocking_Forward_https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/2019073141810785/Cursed_As_Love__1097Edits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade out, voice overPride Before the Fall by Ethan MeixsellSource: https://www.youtube.com/watch?v=Urf42hPYW-8Higher Octane by Vans in Japan

Tiina Lymi on käsikirjoittanut ja ohjannut Myrskyluodon Maija-elokuvan, joka perustuu ahvenanmaalaisen Anni Blomqvistin viisiosaiseen romaanin Myrskyluoto. Hän oli kirjailija, kalastaja­perheen tytär ja meri­miehen vaimo, joka menetti oman poikansa ja miehensä merelle. Lymin elokuva etenee rauhallisessa tempossa näyttäen Maijan kasvun nuoresta omapäisestä tytöstä vahvaksi ja vastuuntuntoiseksi äidiksi ja leskeksi. Elokuvan pääteema on pelottomuus ja vapaus. Karu Myrskyluoto symboloi eräänlaista omaa maailmaa tai kadotettua paratiisia, josta pahuus on kaukana. Elokuvassa on sekä metafyysisiä että uskonnollisia ulottuvuuksia. Rukoukset ovat yhtä tärkeitä kuin veenemolla pelottelu. Miksi Tiina Lymi kiinnostui tästä karusta 1800-luvulle suuntautuneesta tarinasta? Millaisen avioliiton ja parisuhteen kuvauksen hän halusi luoda? Oliko Maija vahva nainen pakosta vai oliko hän varhainen feministi? Ohjelman vieraina ovat ohjaaja Tiina Lymi ja näyttelijät Jonna Järnefelt ja Tobias Zilliacus. Myrskyluodon Maija-elokuvan ensi-ilta on 19.1. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miltä näyttää politiikan vuosi demokratian näkökulmasta? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ja Demo Finlandin johtaja Rilli Lappalainen. Maailma näyttää aika synkältä, mutta Särkkä ja Lappalainen toivovat, että vuosi tuo kehitystä parempaan. Valitettavasti kaikki indikaattorit näyttävät kuitenkin, että demokratiakehitys menee huonompaan suuntaan. Autoritäärinen johtajuus on nousussa. Tänä vuonna käydään vaalit 40 eri maassa. Millaisen presidentin Suomi tarvitsee juuri tässä ajassa? Särkkä toivoo, että Suomen seuraava presidentin pitää olla kylmähermoinen ihminen, jolla on erittäin hyvä stressinsietokyky, hyvin kansainvälinen ja verkottuva henkilö. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Toisessa Raharesepti- podcastin jaksossa tutustumme lisää Sannaan ja Sannan taloustarinaan. Jaksossa kuulet, miten tänä päivänä yli 50 000 euron sijoitussalkun ja 6 sijoitusasunnon omaava Sanna on rakentanut omaa talouttaan toisen asteen tutkinnolla ja 15-vuotta kestäneellä "tili tuli, tili meni" -lifestylella! Miten Sanna alkoi erikoistua myyntiin jo 4- vuotiaana? Miten Sannan perheessä käytiin autokaupoilla? Millaisen uutispommin Sanna sai, kun hän helmikuisena päivänä otti aurinkoa potkukelkan päällä kurkkuviipaleet silmillään? Miten tieto muutti Sannan taloudellisen tulevaisuuden? Millainen oli Sannan nuoruuden 80 - 20 % budjettimalli? Miksi Sanna meni pankkiin maksamaan nopeasti lainansa, mutta velkamäärä alkoikin moninkertaistua? Mikä on Sannan tavoite tulevaisuuteen? Kaikkiin näihin ja moneen muuhun mielenkiintoiseen asiaan saat vastauksen jaksossa! Toisessa jaksossa sukelletaan Sannan lapsuuteen ja taustoihin. Mainittu budjettikirja (myynyt lähes 900 kappaletta) löytyy täältä: Monthly budget plan Tervetuloa podcastin pariin Seuraa meitä Instagramissa ⁠Raharesepti⁠ ⁠Jenna Mattila⁠ ⁠Sanna Latvala

Näin sanoo Herra: – Taivas on minun valtaistuimeni, maa on koroke minun jalkojeni alla. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, millaisen asuinsijan?Kaiken tämän on minun käteni tehnyt, niin nämä ovat syntyneet, sanoo Herra. Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa.Jesaja 66: 1-2Seurassasi on Kirsi Jokela 

Mitäs jos luontokappaleet ilmestyisivät sosiaalisen median kanaville? Mitä ne postaisivat elämästään? Olisivatko kaikki ulostulot yhtä pinnallisia kuin meillä ihmisillä? Millaisen selfien ottaisi itsestään suomalaisen suon valtias, herra Karhu? Kuka eläimistä avaisi ensimmäisenä OnlyFans -tilin ja miksi? Niin paljon kysymyksiä eikä niihin osaa vastata edes oma satumainen luontohemmomme. Vai osaako?

Keskiviikon aamussa puhetta muun muassa...Minkälaisia googletuksia löytyy Cityn kuulijoilta?Millaisen pettymyksen Jere tuottaa lapselleen isänpäivänä? Kangasalan uudesta koulukeskuksesta, jossa ei ole tilasta puutettaKännykän ostajan auttava puhelinMukana tietysti myös Pornoo vai Saippuaa- skaba ja epäsuositut mielipiteet!

Toimittaja Rauli Virtanen on kiertänyt maailman kriisialueita yli 50 vuoden ajan. Millaisen jäljen sodan kurjuuden todistaminen jättää ihmiseen? Voidaanko journalismilla parantaa maailmaa ja saada jopa sodat loppumaan? Virtanen käy kirjassaan Täällä Rauli Virtanen läpi mittavaa uraansa, kun on päässyt läheltä seuraamaan konflikteja. Virtasen omin sanoin, hän on aina menossa sinne, mistä muut haluavat pois. Pitkän linjan ulkomaantoimittaja Rauli Virtasta haastattelee Nicklas Wancke.

Millaisen käänteen Puola on tekemässä politiikassaan? Keskustelemassa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja toimittaja Helena Petäistö. EU-myönteiset puolueet tekivät vaalivoiton Puolassa. Petäistö pitää käännettä merkittävänä koko Euroopan kannalta. Miklóssy arvioi, että hallitusneuvotteluissa voi olla suuria haasteita ennen kuin EU-myönteinen arvoliberaalimpi, oikeusvaltioperiaatetta arvostava hallitus on kasassa. Miklóssy ja Petäistö arvioivat, että Suomen kannattaisi lämmitellä suhteitaan Puolaan nyt entistä enemmän, koska Puola on nouseva talous- ja sotilasmahti. Toimittajana Linda Pelkonen.

Sunnuntaibrunssin vieraana näyttelijä Riku Nieminen. Niemisen tähdittämä Spede -elokuva on saanut juuri ensi-iltansa, millaista oli asettua Spede Pasasen rooliin ja kokiko hän paineita roolistaan? Riku kertoo avoimesti rikkinäisestä lapsuudestaan, jota varjosti äidin alkoholismi ja hänen itsemurha. Millaisen jäljen rankka lapsuus jätti Rikuun ja miten hän on päässyt yli vaikeista asioista? Entä mitä Putous merkitsee hänelle ja miksi hän on kiinnostunut politiikasta? Kuuntele Sunnuntaibrunssin uusin jakso tästä!

Eduskunnan syyskausi alkaa. Millaisen oppositiojohtajan hallitus saa vastaansa? Vieraana SDP:n tuore pj. Antti Lindtman. Virossa myllertää niin sisäpoliittisesti kuin ulkopoliittisestikin. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Onko Viro Venäjän koventuvan retoriikan pelinappulana? Vieraana varajohtaja Kristi Raik Viron kansainvälinen puolustustutkimuskeskus ICDS ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, Ulkopoliittinen instituutti. Ranskassa koulut alkavat, eikä vartalon peittävää abaya-asua saa enää käyttää. Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  120. jaksossa puhutaan ranskalais-marokkolaisesta kirjailijasta Leïla Slimanista. Vieraanani on filosofian tohtori Anne Riippa, joka toimii käännöstieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Kuka on ranskalais-marokkolainen kirjailija Leïla Slimani? Millaisista teemoista hän kirjoittaa? Millainen romaani on Kehtolaulu ja miksi siitä on tullut niin suosittu? Mitä tarkoittaa kerronnallinen empatia ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Mistä Toisten maa -trilogia kertoo? Millaisen vastaanoton Slimanin korona-ajan päiväkirjat saivat?  Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Sunnuntaibrunssin vieraana näyttelijä ja imitaattori Jarkko Tamminen. Mistä Jarkolla lähti kiinnostus imitoimiseen ja miten hän oppi käyttämään ääntään eri tavoilla? Millaisen vastaanoton Jarkko on saanut henkilöiltä joita hän on imitoinut ja millaisia asioita hän ottaa huomioon imitoidessaan eri ihmisiä. Onko suosio yllättänyt Tammisen ja miltä se on tuntunut? Miten Jarkko uskoo imitoinnin muuttuvan tulevaisuudessa. Entä mitkä ovatkaan vaikeimmat hahmot imitoida?

Tunsiko Bitte Westerlund omaa aviomiestään Jörn Donneria? Donnerin kuoltua vaimo lukee miehensä sähköpostia josta paljastuu rakkaussuhde. Kirjaa J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta varten Philip Teir on haastatellut Bitte Westerlundia, sukulaisia ja lähipiiriä. Jörn Donner oli kolme kertaa naimisissa ensimmäinen avioliitto oli kirjailija Inga-Britt Wiikin kanssa, liitosta syntyi kaksi lasta, toinen oli ruotsalaisen Jeanette Bonnierin kanssa ja kolmas nuoren Bitte Westerlundin kanssa. Heillä on kaksi yhteistä poikaa. Kirjassa Teir kuvailee näitä kolmea avioliittoa, millaisia ne olivat? Sitten on nämä lukuisat sivusuhteet, joita Bitte Westerlund on jäljittänyt avioliiton aikana ja vielä miehensä kuolemankin jälkeen. Hän on tavannut viimeksi itävaltalaisen Monica Fisherin ja australialaisen Pennyn. Millaisia nämä rakkaussuhteet olivat? Aivan loppumetreillä, Donnerin kuolinvuoteella käy hänen pitkäaikaisin rakastettunsa Ruotsista. Sitten paljastuu tämä 50-vuotta kestänyt suhde H-nimiseen naiseen. Miten tämän suhteen laatu sitten paljastuu Bittelle? Millaisen prosessin tämä synnyttää hänessä? Philip Teirin kirja ei tuomitse ketään silti kirja on avoin ja yllättävän rohkea kuvaus kulttuuripariskunnan elämästä. Ohjelman vieraana on kirjailija Philip Teir. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Vuoden odotetuin digipeli, Baldur's Gate 3 on julkaistu tietokoneille. Korkean profiilin teos on ollut arvostelumenestys ja noussut mm. pelipalvelu Steamin ladatuimpien ja pelatuimpien pelien joukkoon vain muutama viikko pelin julkaisun jälkeen. Kulttuuriykkönen tutkii, millainen roolipeli on kyseessä, ja lunastaako se kuinka hyvin valtavat odotukset? Peli perustuu samaan Forgotten Realms -fantasiamaailmaan, johon Dungeon & Dragons -pöytäroolipelit ja keväällä 2023 julkaistu elokuvakin pohjautuvat. Millaisen version tuosta hyvin värikkäästä ja monia romaaneja käsittävästä maailmasta Baldur's Gate 3 tarjoaa? Asettaako peli uuden standardin digitaalisille roolipeleille, vai löytyykö pelistä kaikesta hehkutuksesta huolimatta edelleen toivomisen varaa? Vieraina roolipeleihin erikoistuneet asiantuntijat ja pelisuunnittelijat Laura Kröger, Juhana Pettersson sekä Sulka Haro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Millaisissa asetelmissa lähestytään presidentinvaaleja? Keskustelemassa Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenoja, Iltelehden politiikan toimituksen esihenkilö Juha Ristamäki ja Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Ukrainan sota on muuttanut Suomenkin ulkopoliittista asemaa. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee johtamaan ulkopolitiikkaa? Millaisen lautaskiistan Suomen Nato-jäsenyys saa aikaan? Miten ulkopoliittinen tilanne vaikuttaa vaalien teemoihin? Onko porvarillisia ehdokkaita niin paljon, että ne syövät toistensa ääniä? Onko myös presidentinvaaleissa taktista äänestämistä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisen presidentin Suomi tarvitsee? Haastattelussa Tampereen yliopiston kansainvälisen poitiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Elämme aikaa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, suurvaltojen suhteet ovat muutoksessa ja ilmastokriisi on yhä konkreettisempi. Millaisen presidentin Suomi juuri nyt tarvitsee? Venäjä-suhteen ylläpitäminen ei seuraavalle presidentille ole enää samassa roolissa kuin aiemmilla presidenteillä. Kuitenkin jos Venäjällä vaihtuu valta seuraavan Suomen presidentin kauden aikana, voi Forsbergin mukaan olla ajankohtaista pohtia myös Venäjä-suhteiden uudelleenrakennus. Vanhanen pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii kansainvälisistä suhteista myös sen takia, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista huoltovarmuudenkin kannalta. Miten Suomen Nato-jäsenyys vaikuttaa presidentin rooliin? Millaisia suhteita Venäjään pitäisi rakentaa? Miten Suomen pitää asemoitua Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kolmannen Rauhaa vai utopiaa? -jakson vieraina ovat turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith, professori Teivo Teivainen ja väitöskirjatutkija Peppi Heinikainen. Lisäksi kuullaan Afrikan Unionin komissiossa työskentelevän suurlähettiläs Frederic Gateretse-Ngogan inserttihaastattelu. Kilpailu suurvaltojen välillä, maailmanjärjestyksen moninapaistuminen ja ulossulkevan nationalismin nousu ympäri maailmaa heikentävät myös monenkeskistä eli valtioiden välistä yhteistyötä ja päätöksentekokykyä. Millaisen ennusteen multilateralismin haasteet antavat rauhanvälitystyön ja konfliktien torjunnan tulevaisuudelle? Neliosaisen podcastin tuottaa The Ulkopolitist yhteistyössä CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationin kanssa. Ohjelman juontavat The Ulkopolitistin Annastina Haapasaari ja Tuomas Lähteenmäki.

Tänään minulla on vieraana Mari Nikonen. Today, I'm interviewing my friend and collague Mari Nikonen. 🔹 Marin ja minun yhteinen intensiivipäivä 7.1.2023, An intensive day course that Mari and I will teach in January 2023: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2022/11/an-intensive-day-course-in-finnish.html 🔸 Marin Yki-kurssi, Mari's Yki course: https://www.askafinnishteacher.com/steps-towards-yki-the-self-study-edition.html Kysymyksiä podcastista: 1. Miksi Mari päätti alkaa suomen kielen yksityisopettajaksi? 2. Milloin Mari ja minä juttelimme ja tapasimme ensimmäisen kerran? 3. Mitä Mari teki Turussa? 4. Mikä on kivointa Marin ammatissa? 5. Mikä on Yki? 6. Millaisia Yki-kursseja Mari on opettanut? 7. Mitä Mari kertoo uudesta itseopiskelukurssista? 8. Millaisen kurssin järjestämme tammikuussa? 9. Mitä vinkkejä Mari antaa marraskuusta selviämiseen?

Kirkon jäsenmäärä on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Eivätkä nekään, jotka kuuluvat kirkkoon, osallistu kovin ahkerasti seurakuntien toimintaan. Niinikään seurakuntavaaleissa äänestäminen jää pienen vähemmistön vastuulle. Millainen on kirkon tulevaisuus? Mikä on kirkon tärkein tehtävä? Mahtuvatko liberaalit ja konservatiivit sulassa sovussa samaan kirkkoon? Millaisen kirkon suomalaiset haluaisivat? Vieraina ovat seurakuntapastori Elina Koivisto ja teologian tohtori Eero Junkkaala.

Millaisen ruokakriisin Euroopan kuivuus ja helleallot aiheuttavat? Haastateltavina Luonnonvarakeskuksen Luken erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio ja säätilastoihin erikoistunut yliopistolehtori Jouni Räisänen Helsingin yliopistosta. Eurooppa kärsii samaan aikaan ilmaston kuumenemisesta, kuivuudesta, logistiikkaongelmista, energiakriisistä ja Ukrainan sodasta. Millaisia vaikutuksia näillä on Suomeen? Karikallion mukaan Suomen pitää tulevaisuudessa ottaa suurempaa roolia Euroopan ruokaturvassa. Räisänen kertoo miten Suomen ilmaston arvioidaan muuttuvan. Todennäköisesti esimerkiksi sataa enemmän ja harvemmin, mikä tuo haasteita ruuan tuotantoon. Karikallion mukaan Suomessa todennäköisesti kasvisten hinta tulee nousemaan jo lähiaikoina entisestään kun niitä tuotetaan kalliilla sähköllä. Miten tästä kriisistä voidaan selvitä? Pitääkö ilmastotavoitteista tinkiä? "Tautia ei voida kuitenkaan hoitaa niin, että potilas kuolee", Räisänen toteaa. "Ilmastonmuutosta pitää hillitä niin paljon kuin mahdollista, ja tarvitaan samaan aikaan keinoja sopeutua siihen", Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tänään minulla on vieraana kollegani Raisa Haikala, joka asuu Ruotsissa. Juttelemme muun muassa Raisan elämästä ja kieltenopiskelusta. Löydätkö vastaukset seuraaviin kysymyksiin? (Järjestys voi olla vähän eri.) 1. Mikä on Gimara? 2. Mitä Raisa tekee työkseen? 3. Miksi hän on asunut Kiinassa ja Englannissa? 4. Millaisen kurssin Raisa järjestää ensi kesänä? 5. Miten Raisa on opiskellut kiinaa? 6. Millaiset tilanteet ovat kaikkein vaikempia vieraalla kielellä? 7. Mitä haasteita Raisalla oli McDonaldsilla? 8. Miten Raisa kehittää ruotsin kielen osaamistaan? Raisa järjestää suomen kielen kurssin Lahdessa 20.-22.6. Voit lukea kurssista lisää täältä: https://gimara.fi/suomilive/

Sunnuntaibrunssin vieraana näyttelijä Hannele Lauri. Esko ja Hannele keskustelevat mm. 70 on vain numero elokuvasta, jota Hannele tähdittää, näyttelijän työstä, urasta sekä tietysti Spede show:sta. Millaisen roolin Hannele haluaisi vielä näytellä ja miten taide on hänen mielestään kehittynyt.