Huominen on huonompi

1990-luvulla juhlittiin kylmän sodan päättymistä ja liberaalin demokratian voittokulkua. Maailman demokratisoitumiselle ei silloin näyttänyt olevan esteitä. Nyt demokratian elinvoimaisuus ei ole itsestään selvää edes länsimaissa. Sosiaalinen media polarisoi poliittista keskustelua; se vähentää ymmärrystä ja kunnioitusta muita poliittisia toimijoita kohtaan. Ilmastonmuutos puolestaan kyseenalaistaa sen, johtaako rajoittamaton yksilönvapaus vain hyvään. Ohjelmasarjan päätösjaksossa Pekka Vahvasen vieraana on Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja poliittisen historian professori Markku Jokisipilä

Sukupuolten välisen tasa-arvon kehitys on paradokseja täynnä: samalla kun naisen asema on parantunut, naisten onnellisuus on länsimaissa vähentynyt suhteessa miehiin. Lisäksi tasa-arvoisissa Pohjoismaissa jako naisten ja miesten töihin on syvempi kuin epätasa-arvoisemmissa maissa. Pekka Vahvanen keskustelee Helsingin Sanomien toimittajan Anna-Stina Nykäsen kanssa tasa-arvon edistymisestä sekä miesten ja naisten välisistä eroista. Vahvasen mukaan naisilla on jo enemmän oikeuksia kuin miehillä; Nykäsen mielestä naisten asemassa on vielä paljon kehitettävää.

Globalisaatio tapahtuu aina jonkun ehdoilla. Uuden ajan alussa eurooppalaiset olivat taloudellisesti vahvimpia, siksi maailma muuttui eurooppalaiseksi. Nyt kolonialistinen järjestelmä on purkautunut, mutta ongelmat eivät ole kadonneet entisten siirtomaiden itsenäistyttyä. Joissain tapauksissa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on nyt heikompaa kuin siirtomaahallinnon alaisuudessa; 1800-luvulla varsinkin brittiläinen siirtomaavalta ehkäisi ihmisoikeusrikkomuksia. Myös investoinnit kolmannen maailman maihin ovat vähentyneet. Pekka Vahvasen vieraana oleva maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen painottaa, että varsinkin taloudessa vahvat ja rikkaat valtiot määrittävät edelleen pelisäännöt ja alistavat rakenteellisesti heikompia.

Biologian näkökulmasta yksilön elämä ei ole edistystä vaan taantumista ja kuolemista. Toisaalta ihmiskehon parempi tunteminen sekä ravinnon ja hygienian kehittyminen ovat johtaneet merkittävään edistykseen eliniässä: suomalaisen oletetaan elävän noin 30 vuotta pidempään kuin vuosisata sitten. Mutta onko luonnon hakkeroinnilla eettiset rajansa? Leikkivätkö biologit jo Jumalaa? Kiinalaiset tieteilijät ovat valmistaneet ensimmäiset geenimanipuloidut lapset, ja Piilaakson teknologiavaikuttajat havittelevat kuolemattomuutta. Pekka Vahvanen ja kehitysbiologian professori Seppo Vainio pohtivat eliniän kehitystä. Katoaako elämän ja terveyden arvo, jos niitä on yltäkylläisesti?

Johann Wolfgang von Goethen roolihahmo tohtori Faust valitteli elämäänsä, joka oli mennyt vain opillisiin pyrintöihin: ”Mitä hupsu parka siitä sainkaan? Sen viisaammaks en tullut lainkaan.” Tieto saattaa lisätä yksilön tuskaa, mutta se on myös vähentänyt haitallisia uskomuksia – ja voi kasvattaa empatiaa toisia ihmisiä kohtaan. Euroopan historian professori Laura Kolben mielestä sivistys ei kuole sosiaalisen median aikakaudella. Hänen mukaansa hallituksella pitäisi olla rohkeutta tukea enemmän myös sellaista tutkimusta, jolla ei ole välitöntä taloudellista hyötyä. ”Aina ei tarvitse mennä kansainvälisten virtausten kilttinä apupoikana eteenpäin.”

Kohdellaanko ihmisiä tasavertaisemmin kuin koskaan aikaisemmin? Asiat eivät ole niin yksinkertaisia, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kontula. Nykymaailmassa on esimerkiksi sellaisia hierarkioita, joita ei metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä vielä tunnettu. Vaikka edellisten vuosisatojen aikana erilaisten ihmisten kohtelussa on tapahtunut edistystä, ihmisoikeuksissa on vielä paljon parannettavaa. Nykyään Yhdysvalloissa homoseksistä ei voi enää rangaista kuolemalla, mutta edelleen 11 valtiossa siitä voi langettaa kuolemantuomion. Orjia ei enää kuljeteta Afrikasta Amerikkaan ja arabimaihin, mutta kymmenet miljoonat ihmiset elävät yhä orjuudenkaltaisissa olosuhteissa: pakkoavioliitoissa tai pakkotyössä.

Maailman kriisialueilla työskennellyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta pohtii Pekka Vahvasen kanssa, ovatko sodat vähenemässä. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet siihen, että toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Euroopassa on ollut suhteellisen rauhallista? Vaikka sodissa on viime vuosikymmeninä kuollut aikaisempaa vähemmän ihmisiä, rauha ei ole mikään itsestäänselvyys. "Aina hämmästyn siitä, kuinka ihminen voi julmuudessaan ja raakuudessaan olla niin kekseliäs", Ranta sanoo. Hän pitää selvänä, että aggressiivisuus ja väkivalta ovat ihmisluonnon valitettavia osia. Ja sikäli kun vallan tavoittelu ja pyrkimykset sen säilyttämiseen eivät katoa mihinkään, sotien aika ei ole ohi.

Masennus ja ahdistuneisuus ovat nykyään yleisiä ja siksi psykoanalyytikko ja psykoterapeutti Jussi Kotkavirran kalenteri on koko ajan täynnä. Aiemmin myös filosofian professorina toiminut Kotkavirta täsmentää, että yhteiskunnassamme erilaiset pelot korostuvat; toisaalta liian nopea muutos heikentää ihmisten hyvinvointia. Pekka Vahvanen ja Jussi Kotkavirta keskustelevat siitä, tekeekö nykymaailma meistä entistä ahdistuneempia ja masentuneempia. Voimmeko henkisesti aikaisempaa huonommin, vaikka meillä on materiaalisesti asiat paremmin kuin koskaan?

Donald Trump on humaanimpi kuin keskiaikaiset munkit. Tätä mieltä on Jyväskylän yliopiston strategian ja taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg. Mutta kumpi on pahempi, instagram vai liimanhaistelu? Pekka Vahvanen ja Juha-Antti Lamberg keskustelevat siitä, miksi tarvitsemme vielä talouskasvua. Tekeekö talouskasvu ihmisistä moraalisempia? Lisääkö se onnellisuuttamme? Pitääkö ilmastonmuutoksen aikanakin pyrkiä jatkuvaan kasvuun?

Kuten sarjan nimikin kertoo,toimittaja Pekka Vahvanen tykkää tarkastella asioita negaation kautta. Helsingin yliopiston teknologian tutkija Mika Pantzar taas suhtautuu muutoksen mukanaan tuomaan kehitykseen järjestäen positiivisesti. Huominen on huonompi -sarjan ensimmäisessä jaksossa Vahvanen ja Pantzar keskustelevat siitä, miten teknologian kehitys on vaikuttanut ihmiskuntaan. Varsinkin 1900-luvun aikana teknologia teki arjesta monella tapaa helpompaa ja miellyttävämpää, mutta parantavatko uudet laitteet enää elämäämme? Taantuuko ihminen, kun fyysisten tehtävien lisäksi entistä suurempi osa myös älyllisistä tehtävistä ulkoistetaan koneille? Onko teknologia enää meidän hallussamme vai hallitseeko teknologia meitä?