Podcasts about voimmeko

Tässä jaksossa oli kunnia saada monimutkaisten aihekokonaisuuksien pitkän linjan osaaja kertomaan mitä tiedetään tutkimus- ja hoitotyön kautta monimutkaisista toiminnallisista häiriöistä ja ihmisen kehon ja mielen yhteydestä. Käymme läpi mm. millainen on ihmisen hermosto, miten se toimii ja mitä meidän tulisi ymmärtää siitä? Mitä ovat toiminnalliset häiriöt, mistä ne syntyvät ja miten niitä voi hoitaa? Miten erilaisia toiminnanohjauksen diagnooseja tehdään? Voimmeko erottaa kehon ja mielen toiminnan toisistaan? Miten elämäntavoilla, harjoituksilla ja lääkkeillä voidaan korjata toiminnallisia häiriöitä? ADHD:sta puhutaan nykyään paljon, mitä se on ja mistä se syntyy? Miten placebo ja nocebo vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin? Näistä ja muista teeman supermielenkiintoisista kysymyksistä keskustellaan yhdessä dosentti ja neurologian erikoislääkäri Markku Sainion kanssa.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMarkku Sainio- Toiminnallisen häiriöiden poliklinikka: https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/pitkittyneiden-oireiden-kuntoutusyksikko-pasila-ja-meilahti- Pitkäaikaisten kehon oireiden omahoito-ohjelma: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/pitkaaikaisten-kehon-oireiden-omahoito-ohjelma

Luontoharrastajilla on valtava merkitys luontotiedon kartoittajina. Voivatko nykytekniikka ja tekoälysovellukset auttaa tulevaisuudessa tässä työssä? Voimmeko me kaikki toimia tutkijoiden apuna tulevaisuudessa, vaikka emme olisikaan huippuluokan luonnontuntijoita? Keväällä 2023 julkaistulla Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä Muuttolintujen kevät- sovelluksella on jo yli 270 000 käyttäjää ja sillä on tehty tähän mennessä jo lähes 10 miljoonaa äänitystä. Sovelluksen avulla käyttäjä pystyy tunnistamaan linnun sen laulusta ja yliopisto saa arvokasta dataa tutkimusta varten. Luonto-Suomessa jutellaan tiistaina kansalaistieteestä- sen haasteista ja mahdollisuuksista. Suora Luonto-Suomi -lähetys tulee Jyväskylän yliopiston Kansalaistieteen Lähde -tapahtumasta. Asiantuntijoina paikalla ovat Muuttolintujen kevät -hankkeessa mukana olevat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, kehittämispäällikkö Ari Lehtiö ja Keski- Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Nokelainen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Paavo Häikiö. Kuva: Riikka Niutanen / Yle

Kysymykset tietoisuudesta, tunteista ja uskomuksista ovat nousseet tekoälykeskustelun kuumiksi aiheiksi. Milloin ja millä perusteella kone tai tietojärjestelmä on tietoinen toimija? Miten tätä asiaa voidaan mitata? Voimmeko toisaalta mitata tai määrittää edes ihmisten tietoisuutta? Kysymys kääntyy tekoälyn tarkastelun kautta ihmisiin ja inhimillisen vuorovaikutuksen perusteisiiin. Miten inhimillinen vuorovaikutus muuttuu, kun arjessamme on mukana tekoälytoimija, joka muistuttaa yhä enemmän ja erottumattomasti ihmistä? Mikä ihmisyydessä on luovuttamatonta ja ainutlaatuista? Voiko kone koskaan tunnistaa esimerkiksi häpeää tai elämän rajallisuutta? Lähetyksessä ovat mukana aihetta käsittelevän Ihmisyyden rajoilla -teoksen kirjoittajat Pekka Sauri ja Johanna Kukka, tekoälyn etiikkaan perehtynyt tutkijatohtori Taina Kalliokoski sekä tekoäly-yrittäjä Mikko Alasaarela. Toimittajana on Ville Talola.

Ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto Penttilä keskustelevat Suomen asemasta suurvaltojen pelissä. Voimmeko enää luottaa Naton turvatakuisiin? Pettääkö Trump tarvittaessa myös Suomen? Millainen on Suomen asema tilanteessa, jossa sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys pettää alta? Onko meillä syitä optimismiin? Tervetuloa kuuntelemaan ohjelmaa, joka ei maalaile vain painajaisskenaarioita.

Monet naiset hurmaantuivat samaistuttavaan, arkisen tavalliseen Bridget Jonesiin 2000-luvun alussa. Bridget joi punkkua, poltti tupakkaa, puhui homssuisena ohi suunsa hölmöjä ja oli vähän pulska (tosi asiassa ei ollut, vaan ihan tavallisen painoinen, jopa hoikka). Kuten tiedämme, Bridget halusi itselleen epätoivoisesti miehen ja tämän romanttiselle komedialle tyypillisen tarinan ympärille ensimmäinen elokuva rakentui. Bridget Jonesin kakkos- ja kolmasosa eivät saavuttaneet samanlaista suosiota, vaikka Bridgetin koheltaminen on kyllä tunnistettavissa jatko-osissakin. Ja kolmannen elokuvan lopussa Bridget meni vihdoin naimisiin Mark Darcyn kanssa. Perjantaina 14.2. tulee ensi-iltaan uusi elokuva Bridget Jones: Mad about the boy ja tapaamme romanttisen komedian ikimuistoisen sankarittaren jälleen. Lähtötilanne elokuvassa on se, että Mark Darcy on kuollut ja Bridget on 9- ja 4-vuotiaiden lasten yksinhuoltaja. Ja Bridgetin lähipiiri on sitä mieltä, että Bridgetin tulisi avata elämänsä jälleen avoimeksi rakkaudelle… Voimmeko nostaa maljan Bridgetille kuten ensimmäisen elokuvan kohtauksessa, jossa kaverit kippistävät Bridgetin kunniaksi ja toteavat, että “To Bridget… who we love… as she is”? Eli mitä vanhasta tutusta Bridgetistä on jäljellä ja mitä uutta on tullut tilalle? Millainen naiskuva piirtyy 2000-luvun alusta nykypäivään Bridgetin hahmon kautta? Miten romanttinen komedia genrenä voi? Pitäisikö aikaa kestäneen romanttisen komedian kaavaa purkaa? Kulttuuriykkösessä Bridget Jonesista ja romanttisesta komediasta ylipäätään ovat keskustelemassa elokuvakriitikko Tero Kartastenpää, kirjallisuuden tutkija Saija Isomaa sekä elokuvatutkimusta opiskellut leffafriikki Henna Seppälä. Toimittaja on Reetta Arvila.

Nyt loppuu se mutuilu ja pumpuli-määritelmien perusteeton heittely! Otetaanpas vähän Z-sukupolven tutkimusta alle ja keskustellaan rakentavasti Z-sukupolven työelämästä ja johtamisesta. Millainen Gen-Z on ja mistä se erityisesti johtuu? Voimmeko ottaa nämä juurisyyt huomioon ja auttaa Z-sukupolvea onnistumaan työssä ja työelämässään paremmin? Kyllä voimme! Mielenkiintoisten löydöksien pariin meidät johdattaa ihmistieteitä strategiatyössä hyödyntävän Norenin toimitusjohtaja Annakerttu Aranko. Käsittelemme jaksossa monia yritys- ja henkilöstöpäättäjiä mietityttäviä kysymyksiä ja sukellamme teemassa syvemmälle kuin on totuttu. Kuuntele ja ymmärrä millaisen työyhteisön, johtajan ja rakenteet Z-sukupolven edustaja tarvitsee onnistuakseen.Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Rituaalit ja riitit jäsentävät elämäämme monin tavoin, ja niiden väitetään tekevän näkyväksi yhteiskunnan syväarvoja. Median ja somen myötä syntyy myös uusia rituaaleja. Populaarikulttuurissa massatapahtumat ja urheilutapahtumat sisältävät ritualistisia elementtejä. Voimmeko tietoisesti luoda uusia rituaaleja, ja mitkä ovat niiden keskeiset elementit? Mitä rituaalit merkitsevät meille? Mistä rituaalit rakentuvat? Miten yhteisölliset rituaalit selviävät yhteiskunnassa, joka on yhä yksilökeskeisempi? Tänä vuonna julkaistu tietokirja Riitit ja rituaalit avaa portin uskontojen, vapaamuurareiden, antiikin ihmisten ja nykypäivän yhteiskunnan yksilöllisiin ja kollektiivisiin rituaaleihin ja riitteihin. Kirjoittajat Ari Haasio ja Elisa Kannasto ovat keskustelemassa lähetyksessä. Toimittaja on Ville Talola.

Aalto-yliopistossa tehty väitöstutkimus kyseenalaistaa yhden 1900-luvun tunnetuimmista ja arvostetuimmista keksijöistä, R. Buckminster Fullerin maineen. Yhdysvaltalaista Fulleria on pidetty yleisnerona ja jopa verrattu Leonardo da Vinciin. Arkkitehti Pasi Toiviainen on väitöskirjassaan tutkinut Fullerin elämää ja teoksia uudesta näkökulmasta. Hänen tutkimuksensa esittää yllättävän väitteen: tämä maailmankuulu visionääri olisikin ollut huijari. Fuller tunnetaan erityisesti geodeettisista kupoleistaan ja häntä on pidetty ekologisen suunnittelun edelläkävijänä. Hänelle on myönnetty lukuisia kunnianosoituksia, patentteja ja palkintoja. Toiviaisen mukaan Fullerin ura perustui pääasiassa sepittämiseen, anastamiseen ja näennäistieteeseen. Tutkimus selittää Fullerin toimintaa hänen persoonallisuudellaan ja lapsuuden traumoilla. Tämä paljastus voi järisyttää monia tieteenaloja, sillä Fullerin töitä on tutkittu ja arvostettu vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeenkin. Voimmeko siis puhua yhdestä modernin ajan menestyneimmistä huijareista? Ja mikä on Fullerin perintö uusien tietojen valossa? Haastateltavana on arkkitehti Pasi Toiviainen, Aalto-yliopiston professori emeritus Yrjö Sotamaa ja kaupunki- ja kiinteistökehittäjänä työskentelevä Henna Helander. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kolme vapaasti suomennettua tarinaa netin kasvottomilta, tällä kertaa AboveTopSecret-foorumin tomuisista arkistoista.

Raamatussa ennustetaan unista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta miten? Voimmeko mekin yrittää? Nukkumatti saa kyytiä, kun porhallamme enneunien syvään päätyyn. Meille selviää kummankin testamentin Joosefin – ja unien – kiehtova yhteys. Jakson lopussa päättelemme, miksi Eero näki unta kärpäsistä hiuksissaan. 

Benjamin Pitkänen on 25 vuotias eläinaktivisti, joka on ollut mukana perustamassa eläinten oikeuksia puolustavan, Viral Vegans yhdistyksen. Satojen jäsenien kollektiivi haluaa luoda näkyvyyttä niille yli 86 miljoonalle eläimelle, jotka vuosittain saavat surmansa suomalaisissa teurastamoissa. Vaikka suomalaiset yleisellä tasolla tiedostavat eläinten syömisen eettiset dilemmat, olemme silti omien kulutustottumuksiemme orjia. Puheenvuorossaan Benjamin haastaa argumentin eettisestä lihasta. Kuinka voi olla eettistä lihaa, jos sen takana on teurastettu eläin? Kysymys kuuluu; jos olemme yhteiskuntana päässeet positioon, jossa kasvipohjainen ruokavalio on varteenotettava vaihtoehto, kuka on vastuussa muuttamaan kulutustottumuksiamme? Toinen kysymys kuuluu; Onko meidän muutettava kulutustottumuksiamme? Voimmeko olettaa, että olemme yksiselitteisesti muiden eläinlajien yläpuolella, ja saamme toteuttaa itseämme haluamallamme tavalla?

Jalkapallon MM-kisojen pitäminen Qatarissa on herättänyt maailmalla paljon ristiriitaisia ajatuksia. Miksi kisat annettiiin ökyrikkaalle maalle, jossa rikotaan jatkuvasti ihmisoikeuksia ja sananvapaus on heikoissa kantimissa? Maan perinne ja lainsäädäntö syrjivät naisia ja seksuaalisia vähemmistöjä. Mitä meidän tulisi tästä ajatella? Voimmeko katsoa kisoja hyvällä omatunnolla? Auttaisiko kisojen boikotointi rakennustöissä kuolleita tai heidän omaisiaan? Jalkapallon ja MM-kisojen eettisyydestä ja suurten urheilukisojen henkisestä tilasta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat jalkapallorovastiKari Kanala ja HJK:n hyökkääjä Riku Riski.

Voimmeko rukoilla lakkaamatta? Mitä meidän kannattaa rukouksessa pyytää?

Keskustelijoina ovat vieraileva viisas, sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen sekä päivystävät pohtijat Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtajan mukaan menossa on syysmuutto myös eduskunnassa, sillä parikymmentä edustajaa ei asetu ehdolle kevään vaaleihin. Viimeisimpänä poisjäämisestään ilmoitti Keskustan Paavo Väyrynen. Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta haluaa keskustella henkisestä valmiudesta. Onko meillä henkistä kotivaraa? Voimmeko valmistautua järjellä vai pitääkö sitä harjoitella? Pitäisikö kurjuutta harjoitella? Ruben sanoo pitävänsä yllä optimismia siten, ettei varaudu. Kaarinan mielestä Suomessa on kokemus, että olemme samassa veneessä. Talkoohenki ja mökkielämä ovat meidän supervoimia, harjoittelemme sitä joka kesä, hän sanoo. Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen taphtuman edellisviikon perjantailta, jolloin Lontoon kansallisgalleriassa pari nuorta heitti tomaattikeittoa van Goghin maalauksen päälle vastustaakseen fossiilisia polttoaineita. Miksi loukkaannuimme? Aktivistit saavat keskustelussa vinkkejä tehokkaampiin tempauksiin. Rubenin teemana on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja venäläinen propaganda. Onko Venäjä munannut myös oman propagandansa? Hän myös kehottaa lukemaan Aleksandr Solženitsynin esseen, joka englanniksi (Live not by lies) löytyy hänen nimeään kantavan säätiön sivuilta.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Karoliina Kettukari, Meltlaken modernin työn ja digitaalisten työvälineiden asiantuntija. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Karoliina Kettukari toimii modernin työn tiimin vetäjänä Meltlake-yrityksessä. Toiminnassa he pyrkivät auttamaan suomalaisia organisaatioita mm. sisäisen viestinnän, tiimityöskentelyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä uusien teknologioiden avulla. Viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat nousseet keskiöön teknologian käytön rinnalle uusien työkalujen käyttöönotossa. On paljon hyvin konkreettisia juttuja mitä me oikeasti voimme toteuttaa työkalujen avulla ja parantaa ihmisten työhyvinvointia. Ihmiset usein turhautuvat, kun tieto ei kulje, tai on niin paljon erilaisia työvälineitä, ettei olennaista tietoa löydä. Tämä vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, vie aikaa ja teettää päällekkäistä työtä. Yksi konkreettinen esimerkki toimintatavasta on sopia pelisäännöt siitä missä meidän viestimme liikkuvat. Voimmeko luopua jostain välineestä ja sitoudummeko toimimaan pelisääntöjen mukaan (esim. luopumaan sähköpostien lähettämisestä ja tallentamaan tiedon teamsiin)? Eräänlainen paradoksi: Tarvitsemme fyysistä näkemistä ja läsnäoloa, vaikka harvemminkin, että pystymme sitten etänä olemaan myöskin läsnä. Läheisyyden ylläpitämiseksi etänä on syntynyt esim. virtuaalikahveja, -taukoja tai vaikka taukojumppia. Etäyhteyksissä voidaan myös sopia yhdessä, että pidetään videot päällä ja hyödynnetään erilaisia reaktioita: käden nostoa, taputusta tai hymynaamoja ja saadaan videoon livetilanteen fiilistä. Kokouksessa vietetty aika verrattuna parin vuoden takaiseen on noussut yli 250 % korona-aikana. Helposti tulee fiilis, että minä olen sitä tehokkaampi, mitä enemmän mahdutan päivään palavereja. Ihmisen aivot taas toimivat niin, että me tarvitsemme taukoja ja löysää aikaa, jotta me voimme olla luovia ja keksimme uutta. Tilannetta voisi korjata esim. varaamalla palavereiden alkuun varata yhteisen 10 minuutin höpöttelyhetken. Tai varaamalla 45 minuutin palavereja tunnin sijaan ja tarjoamalla aivoille lepohetken palaverien väliin. Teamsin hyödyllinen ominaisuus: ilmoitus, kun palaverista on 5 minuuttia jäljellä. Tämä ohjaa osallistujia keräämään asiat kokoon ja lopettamaan palaverin. Etäajassa hankalinta on muistaa tehdä samoja asioita kuin mitä läsnä ollessa tekisi, esim. palautteen antaminen ohimennen. Kun livenä on huikannut kollegalle hienosta esityksestä, niin etänä sen huikkauksen voi tehdä kirjoittamalla teamsin kanavalle tai hyödyntämällä gif-kuvia, tarroja tai valmiita kehupohjia. Kalenterissa voisi myös olla vaikka perjantaisin merkintä, että mieti ketä voisit kehua tai tsempata menneestä viikosta. Tai voisiko jopa teamsissa olla oma kanava kehuille? Microsoftilla on Viva-tuoteperhe, jossa on erityyppisiä asioita liittyen tiedonhallintaan, viestinnän kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Esim. muistutuksia kokouksista ja niihinliittyvistä dokumenteista tai työajan varaaminen keskittymistä vaativaan työhön. Tällaisilla pienillä vinkeillä teknologia voi auttaa arjessa ihmisten hyvinvoinnissa. Olemme kokeneet aika ison muutoksen viimeisen parin vuoden aikana. Työkalujen ja teknologian avulla voidaan työntekijöitä tukea työskentelemään fiksusti ja sujuvasti. Työkaluja löytyy mm. siihen, että voidaan paremmin olla läsnä työpäivän aikana, lisätä taukoja kalenteriin ja muistaa kehua kavereita. Kannattaa kartoittaa yhdessä koko tiimin kanssa millaisia välineitä ja apukeinoja löytyy ja sopia mitä niistä ryhdytään käyttämään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti.

Maailmanlopun bunkkerista käsin sammutetaan Hengen tulta ja pidetään kaasunaamareita väärien vaikutusten varalta. Voimmeko hallita Pyhän Hengen toimintaa ja tekeekö Henki koskaan mitään yli ymmärryksemme menevää?

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut koko maailman huomiopisteen kohdistumaan Putinin hallintoon ja politiikkaan. Tämän verhon takana Kiina jatkaa omalla poliittisella linjallaan, joka tähtää neokolonialistisin keinoin maailmantalouden valloitukseen ja geopoliittisen vaikutusvallan maksimointiin. Venäjään verrattuna kyseessä on kymmenen kertaa suurempi toimija kaikilla rintamilla mitattuna. Kiina on suljettu diktatuuri, joka vainoaa vähemmistöjään ja rajoittaa kansalaistensa oikeuksia monin tavoin. Kauppapoliittiset syyt ovat kytkeneet maailman Kiinan kanssa sidoksiin. Koituuko tästä lännelle lopulta kymmenkertainen lasku Venäjän uhkaan verrattuna? Länsi on sidottu Kiinaan lukemattomin kauppapoliittisin lonkeroin. Voimmeko vielä vaikuttaa siihen, miten Kiina kehittyy globaalina toimijana, vai onko juna jo mennyt? Kirjailija Rudyard Kipling aikoinaan totesi, että Itä on Itä ja Länsi on Länsi, eivätkä ne koskaan kohtaa. Kuinka paljon ymmärrämme kiinalaista kulttuuria voidaksemme vastata haasteeseen, jonka Kiina länsimaille tuottaa? Miten länsimaista voidaan vahvistaa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta kamppailevia kiinalaisia? Kulttuuriykkösessä keskustelijoina ovat yliopistolehtori Outi Luova Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta, Helsingin yliopiston Kulttuurien osaston johtaja Tiina Airaksinen sekä tutkija Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista. Ville Talola juontaa.

Sisäpiiritietojen mukaan Meklin on nähty Porin maistraatissa muuttamassa etunimeään Daavidiksi. Voimmeko jollain muulla tapaa ottaa oppia Daavidista, johon Jumala oli mielistynyt?

Ahdistuksen, epävarmuuden ja viheliäisten ongelmien aikana meistä jokainen kaipaa toivoa ja optimismia. Voimmeko muotoilun avulla rakentaa parempaa tulevaisuutta? Vieraana toimittaja ja Finnish Design Infon projektipäällikkö Katja Lindroos.

Tässä jaksossa vieraana on Porvoon Kipinän toimituksesta Aki Cederberg, Ike Vil, Viljami Puustinen, Jan Neva ja Jon Hällström, sekä Maailmanpuu podcastin Miska Käppi ja Matti Rautaniemi. Nostamme jakson alkuun maljan, ja pureudumme Porvoon Kipinän syntytarinaan sekä lehden tekoa kannattelevaan paikallishenkeen. Pohdimme, mikä oikeastaan on tämä kipinä, joka inspiroi nauhoituspöydän ääreen kokoontunutta symposiumia. Voisiko olla niin, että tämä sama kipinä iskenyt tulta kautta aikojen Itä-Uudellamaalla, synnyttäen taidetta, tiedettä ja filosofiaa? Löylyosiossa keskustelu jatkuu siihen, miten moderni kulttuuri on hybriksessään unohtanut menneiden sukupolvien suuren viisauden. Voimmeko vielä tavoittaa ja ymmärtää symbolien kielen, jonka kaapuun nämä viisaudet on puettu? Ja jos voimme, mitä meidän on tehtävä, jotta ikuisuuden kipinä leimahtaa taas roihuun? Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity Jaksossa mainittuja lähteitä: - Porvoon Kipinä: https://www.facebook.com/porvoonkipina/ - Sipoon vanha kirkko: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoon_vanha_kirkko - Jatulintarha: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatulintarha - Iamblichus: https://plato.stanford.edu/entries/iamblichus/ - Aatma-kirjakauppa: https://www.aatma.fi/ - Maailmanpuu podcast: https://maailmanpuu.fi/ - Joogasivistys: https://joogasivistys.com/ - Salakirjat: https://www.salakirjat.net/ - Jan Neva: http://www.janneva.com/ - Sleep of Monsters: https://www.facebook.com/sleepofmonsters/ - Manifetsi: https://www.facebook.com/Manifetsi-103968778211798/ - Amorphis - Halo: https://amorphis.net/

Firenzeläinen Niccoló Machiavelli (1469-1527) on jäänyt historiaan politiikan, diplomatian ja vallankäytön filosofina. Machiavellismin keskeisinä ajatuksina pidetään vahvaa johtajuutta sekä armotonta, tuhoa tuottavaa sodankäyntiä menestymisen edellytyksinä. Miten 500 vuotta sitten syntyneet teoriat ja havainnot yhdistyvät Venäjän hyökkäyssotaan tai Putinin johtajuuteen? Voimmeko ennakoida Machiavellin ajatusten kautta sodan lopputulosta tai tulevaisuuden valtajärjestelyjä Venäjällä tai Ukrainassa? Aiheesta keskustelevat Machiavellin ajatuksiin perehtynyt yliopistolehtori Mikko Lahtinen Tampereen yliopistosta sekä sotilasprofessrori, everstiluutnantti Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta ja tutkimusprofessori Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana on Ville Talola.

Vuoden ensimmäiseen jaksoon minulla oli suuri kunnia saada vieraaksi henkilö, jonka ajatuksia olen siteerannut omissa valmennuksissa enemmän kuin kenenkään toisen. Teemaksi valitsimme arvot ja pohdimme useammasta näkökulmasta miten niiden avulla jokainen meistä voi onnistua rakentamaan itselleen omannäköisen ja mielekkään elämän. Mutta mitä arvoilla ihan tarkalleen ottaen tarkoitetaan, millaisia väärinymmärryksiä niihin liittyy ja miten kuka tahansa voi oppia hyödyntämään niitä elämässään? Miten tavoitteen asettaminen ja arvot liittyvät toisiinsa ja miten erottaa huono tavoite hyvästä? Voimmeko me ihmiset elää arvojemme vastaisesti ja mistä se johtuu? Miten löytää voimavaroja ja uskallusta tehdä isoja muutoksia elämässä? Miten päästä yli omista haitallisista uskomuksista ja hyödyntää omia arvoja onnistuakseen elämäntaparemontissa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani jaksossa pohtii psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäinen. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Arto Pietikäinen - Kirjat: https://verkkokauppa.duodecim.fi/catalogsearch/result/?q=pietik%C3%A4inen - Kotisivu: http://www.joustavamieli.com/ - FB: https://www.facebook.com/joustavamieli - Sari Valto -jakso: https://areena.yle.fi/audio/1-3874280

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021. Osassa kaksi on seminaarin keskusteluosa. Puhujien alustukset löytyvät ensimmäisestä osasta podcastina täältä: https://soundcloud.com/tzz2ln6z7tkt/talouskasvusta-politiikan Videona täältä: https://youtu.be/avVqF7ikg6U Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Niina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Nina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili Suomessa. Nato puolustaa vain jäseniään, mikä on monelle yllätys, huomauttaa puheenjohtaja. Olavi Uusivirta haluaa keskustella koronarokotuksista. Sosiaalipsykologian prof. Nelli Hankonen kun varoittaa Helsingin Sanomien haastattelussa rokotekeskustelun kärjistymisestä ja siitä, että rokottamattomista tehdään koronatilanteen syntipukkeja. (HS 27.10.2021) Kaarina Hazard muistuttaa, että Skotlannissa alkaa ensi viikolla YK:n ilmastokokous. Hän pohtii, mikä on se maailmankatsomuksellinen muutos, jota tarvitaan. Voimmeko luopua privaatista? Suostummeko palaamaan esim. pesutupiin ja yhteissaunoihin? Maija Vilkkumaa uskoo, että kirjallisuuden kustannus ja kuluttaminen muuttuvat digitalisaation myötä samalla tavalla kuin musiikissa on käynyt jo aiemmin. Miten kirjailija selviää murroskaudesta?

*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Mutta mitä taivaasta voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista?Koska Raamattu ei kuvaile elämää taivaassa kovinkaan tarkasti, mielikuvitus on saanut paikata aukkoja. Ajatus taivaasta on monelle hyvin henkilökohtainen. Voisivatko esimerkiksi kuolemanrajakokemukset antaa meille tietoa taivaasta? Tiedeyhteisö ei ole päässyt lopputulokseen näiden kokemusten alkuperästä, vaikka niitä tutkitaan yllättävän paljon. Usko taivaaseen on kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita ja moni kristitty pitää sitä uskonsa tärkeimpänä asiana. Se tuo ihmisen elämään toivon näköalan, joka voi auttaa kestämään epävarman maailman uhkakuvia.Toisaalta taivaskaipuuseen liittyy väistämättömän maailmanlopun odotus. Podcast kysyy voiko tämä näköala taivaaseen aiheuttaa kristityissä myös välinpitämättömyyttä ympäristöstä?Jakso on viimeinen osa Dante-trilogiaa. Jumalaisen näytelmän Paratiisi-kirjassa olivat keskeisessä roolissa kardinaalihyveet. Mutta onko nykyaika unohtanut nämä hyveet? Ja mitä ylipäänsä ovat kardinaalihyveet, joihin Dante Alighierikin 700 vuotta sitten mielistyi?Taivasusko tuo kristityille toivoa, mutta voiko se myös johtaa vääränlaiseen välinpitämättömyyteen tästä maailmasta?Kristillisten kardinaalihyveiden joukkoon on laskettu rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja viisaus, jotka ovat peräisin jo Aristoteleelta. Keskiajan suuri kristillinen ajattelija Tuomas Akvinolainen lisäsi niiden joukkoon uskon, toivon ja rakkauden. Danten mielikuvituksellinen ja keskiaikainen taivaskuva korostaa hyveiden merkitystä kiinnostavalla tavalla.Jumalaisen näytelmän paratiisi kuvataan paikkana, joka on jakautunut eri taivaankappaleilla sijaitseviin tasoihin. Kirjan kertoja, siis Dante itse, vierailee kaikilla tasoilla ja tapaa niiden asujaimistoa.Alin taivas sijaitsee kuussa, seuraavat eri planeetoilla ja auringossa. Taivaan alemmille tasoille joutuivat ihmiset, jotka eivät olleet toteuttaneet elämässään rohkeuden, oikeudenmukaisuuden tai kohtuullisuuden kardinaalihyveitä. Ylemmille tasoille taas pääsivät ihmiset, jotka olivat toteuttaneet näitä ja lisäksi viisauden kardinaalihyvettä.Danten taivaan kahdeksas taso sijaitsee kiintotähdistössä. Siellä Dante kohtaa apostolit Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, jotka tenttaavat häntä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Jumalaisen näytelmän lukija saa huomata, että hyveiden puute ei sulkenut ihmiseltä taivaan portteja, mutta korkeimpiin taivaisiin ei tässä suhteessa vajavaisilla ihmisillä ollut asiaa.Kardinaalihyveistä - tai muistakaan hyveistä - ei nyky-yhteiskunnassa juuri puhuta. Kirkko tuskin koskaan kehottaa ihmisiä vaalimaan hyveitä. Podcast pohtii, miksi hyveistä vaietaan. Varsin usein hyveiden sijaan perinteisiä paheita, kuten esimerkiksi ylpeyttä, ahneutta, vihaa ja himoa, on ryhdytty pitämään positiivisina luonteenominaisuuksina.

Jari Porttila ja yleisurheilun asiantuntija ja huippuvalmentaja Mika Järvinen analysoivat Tikion sunnuntain yleisurheilupäivää. Voimmeko olla tyytyväisiä suomalaisesityksiin? Mitä on tehtävä, että suomalaiset taistelisivat mitaleista?

Kirjaintyyppien ensimmäisessä jaksossa puhutaan kirjasta The Other side: An emotional map of Brexit Britain. Voimmeko ikinä käännyttää omalle puolelle "toista puolta" poliittisissa kysymyksissä ja millä tavoin tunteita viestitään graafisessa suunnittelussa.

Tässä jaksossa on vieraana jo legendaarisen maineen saavuttanut urheilutoimittaja Kaj Kunnas. 24. Toukokuuta vuonna 2016, Kaj Kunnas kärsi yhtäkkisen aivoinfarktin. Se toi hänet lähemmäksi kuolemaa kuin suurin osa meistä elävistä on tullut, mutta ei yhtä lähelle kuin me kaikki joku päivä tulemme. Freud sanoi että kuoleman pelkomme vaikuttaa kutakuinkin kaikkeen elämässämme. Miten sen pelon kanssa voi oppia elämään? Voimmeko elää täysillä jos emme tiedosta kuolevaisuuttamme? Ja miten kohtaamme elämän, toisemme ja kuoleman. Kaj on kirjoittanut Kohtaaminen kirjalleen jatko-osan Kohtaaminen II, jossa hän keskustelee eri julkisuuden henkilöiden kanssa mm. Kuolemasta. Osallistu keskusteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Siistit nettisivut: www.futucast.com

Vili Huovinen on Wulf&Supply -brändin taustalla toimiva yrittäjä, jolla on tavoitteena valmistaa suomalaisista materiaaleista, suomalaisin voimin muodikkaita vaatteita kohtuuhintaan. Voiko olla parempaa syytä jututtaa herraa? Voimmeko auttaa häntä missiossaan? Olemme pitkään Pappakahveissa kaiholla seuranneet kaupunkien keskustojen näivettymistä ja suomalaisten valmisteiden katoamista elinympäristöstämme. Nyt jos koskaan voidaan hieman pureutua siihen voiko Suomessa valmistaa esimerkiksi vaatteita. Olisimmeko me valmiita jo pikkuhiljaa siirtymään laadukkaaseen, kestävään kulutukseen, jonka osana suomalaiset tuotteet voisivat nousta jälleen uuteen arvoon? Vilin kanssa juteltiin muun muassa seuraavia - Wulf&Supplyn tarina - Aasialaisen tuotannon hinta - Kestävä design - Voiko suomalainen tuotanto olla sijoituskohde? - Kellä on varaa suomalaisiin brändeihin?? - Designin henkinen merkitys - Kiertotalous filosofisena kehyksenä - Voiko hyvällä brändäyksellä pestä halpatyövoiman ongelmat? - Julkisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa suomalaiseen tuotantoon Käykää seuraamassa Wulf&Supplyta eri some-kanavissa!

Markus J. Rantala tutkii arkoja aiheita evoluutiopsykologian viitekehyksen ympäriltä, kuten masennusta ja ihmisen pariutumista. Tässä jaksossa tutkitaan ihmisen psykologian yhteyttä evolutiiviseen historiaammee. Voimmeko ymmärtää esimerkiksi masennusta eri tavalla, jos näemme ihmisen sosiaalisen olennon lisäksi biologisena eläimenä, jonka vaistoja ja aivotoimintaa on muokannut luonnon järjestelmällinen satunnaisuus? Studion kalusteet: https://www.mjuk.fi Mjukilta saat hyvälaatuisia käytettyjä kalusteita edullisemmin kuin saisit ne uutena. Säästät samalla kun tuet kiertotaloutta ja hyviä tyyppejä. Futucast on Mjukin kaveri. Osallistu keskuteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Kuka murhasi Gregin? Poliisin epäilys oli melko alusta yksi ja ainoa henkilö, Gregin oma veli Zach. Tekikö poliisi liian hätäisen päätöksen syyllisestä? Zach tuomittiin lopulta veljensä murhasta, mutta onko kaikki kuitenkaan niin musta valkoista? Voimmeko todella koskaan tietää, tekikö Zach tämän rikoksen ​​vai ei? Monet tuntuivat uskovan siihen, että Zachia vastaan ​​esitetyt todisteet eivät olleet riittäviä. Mitä mieltä sinä olet? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Oletko sinäkin nähnyt lähiaikoina levottomia unia? Se saattaa johtua koronasta. Korona asettaa nykyisen talousjärjestelmän monilta osin kyseenalaiseksi ja pakottaa haaveilemaan yhteiskuntajärjestyksestä kapitalismin tuolla puolen. Mitä sitten kun epidemia on ohi? Jäävätkö lentokoneet nousematta? Voimmeko muuttaa käsityksemme työstä perustavanlaatuisesti? Koronan ohella keskustelemme leikkokukkien pilaantumisesta, lumoudumme suuresta tv-ruudusta sekä fiilistelemme hieman Aleksandra Kollontaita. Suositukset: Tiger King (tv-sarja, Netflix) A.K. 47 – 47 Selections from Works of Alexandra Kollontai (Kristen R. Ghodseen podcast)

Voimmeko itse asiassa saada enemmän irti matkustamisesta, kun se tehdään hitaasti ja maata pitkin? Jakson vieraana on elokuvaohjaaja Timo Wright, joka keskustelee juontaja Anna Sjövallin kanssa lentämisen ilmastovaikutuksista sekä vähähiilisen matkustamisen mahdollisuuksista. Ilmastoterapeuttina sarjassa toimii Pekka Sauri. Ilmastoterapiaa julkaisee HSY:n Ilmastoinfo.

Miksi kiitollisuus on osa elämäämme? Kiitollisuudessa olemme läsnä elämän pienille yksityiskohdillekin. Voimmeko ottaa kiitollisuuden osaksi arkeamme elämän haastaessa, jotta näemme muitakin värisävyjä kuin harmaata ja mustaa? Mistä sinä olet kiitollinen?

Aiemmin vaikuttajamarkkinointi koettiin annettujen tuotteiden esittelynä sosiaalisessa mediassa. Tämän päivän vaikuttajat ovat parhaimmillaan ammattilaisia, jotka rakentavat omaa tarinaansa arvoihinsa täydellisesti sopivien yritysten kanssa. Miss Fitnessmalli 2012 Emmi Lehtomaa on itse vaikuttaja, mutta nykyään myös mm. Janni Hussin ja Miska Haakanan vaikuttajamanageri. Hän perusti Fament Oy:n tänä vuonna tukemaan vaikuttajiksi aikovien matkaa. Voimmeko me yripodilaiset kutsua itseämme vaikuttajiksi ja millaisia vinkkejä Emmillä on vaikuttajaksi aikoville? Sanoimmeko jo sanan vaikuttaja?

Yleisesti ajatellaan, että meidän pitäisi ympäröidä itsemme positiivisilla ihmisillä ja välttää negatiivisten "energiasyöppöjen" seuraa. Mutta tämä on usein haastavaa. Voimmeko kuitenkin löytää tavan säilyttää oma sisäinen positiivisuutemme ja mielenrauhamme myös negatiivisten ihmisten seurassa? Me uskomme, että voimme ja tässä jaksossa kerromme miten se onnistuu.

Onko Suomessa tuudittauduttu siihen, että koulutusjärjestelmämme on huippuluokkaa? Lupaus yhtäläisistä lähtökohdista varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ei tällä hetkellä toteudu. Voimmeko edelleen luvata lapsille, että heistä voi tulla mitä vain? Hussein haluaa tietää -podcastin vieraana SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti.

Masennus ja ahdistuneisuus ovat nykyään yleisiä ja siksi psykoanalyytikko ja psykoterapeutti Jussi Kotkavirran kalenteri on koko ajan täynnä. Aiemmin myös filosofian professorina toiminut Kotkavirta täsmentää, että yhteiskunnassamme erilaiset pelot korostuvat; toisaalta liian nopea muutos heikentää ihmisten hyvinvointia. Pekka Vahvanen ja Jussi Kotkavirta keskustelevat siitä, tekeekö nykymaailma meistä entistä ahdistuneempia ja masentuneempia. Voimmeko henkisesti aikaisempaa huonommin, vaikka meillä on materiaalisesti asiat paremmin kuin koskaan?

Mahaduran ensirakkaus oli Prätkähiirien Vinski. Onko outoa haaveilla häistä ja kielareista piirretyn hahmon kanssa? Özberkan puolestaan otti tequilapäissään tatuoinnin, koska luuli pääsevänsä muhinoimaan kuuman tatuoijan kanssa. Too much? Ehkä vähän. Mahadura & Özberkanin joulujaksossa pureudutaan ihmiskunnan suurimpaan mysteriin, eli ihmissuhteisiin, rakkauteen ja kumppanuuteen. Studiossa muistellaan ensirakkauksia, ekoja kertoja, sinkkuelämää ja pohditaan mihin kumppaneita tarvitaan. Tarvitseeko jokaisen suhteen kestää ikuisesti niin, että kuollaan yhdessä lusikassa samaan aikaan? Miksi ihmeessä sinkkuus mielletään tilaksi, jossa etsitään sitä oikeaa? Tarvitseeko ihminen rinnalleen toisen ollakseen onnellinen ja onnistunut elämässä? Pitääkö parisuhteen kestää ikuisesti? Voimmeko olettaa, että yksi ja sama ihminen voi tarjota toiselle kaiken? Miten polyamorinen suhde toimii ja missä kohtaa avoin suhde voisi olla toimiva vaihtoehto? Studiossa vieraana moninaisuuskouluttaja Kasper Kivistö, kulttuurituottaja ja drag-artisti Mira Eskelinen sekä kirjoittaja ja puhetaiteilija Jenni Janakka.

Tämän viikon jaksossa Mari ja Elina pohtivat miten antamisen ja vastaanottamisen välinen suhde vaikuttaa elämäämme. Voiko pyyteettä antaa vain loputtomasti ja mikä on todellinen ongelma jos huumeita annetaan ilmaiseksi tästä näkökulmasta? Voimmeko itse vaikuttaa siihen kuinka paljon voimme vastaanottaa oli sitten kyseessä raha, rakkaus tai elämän ilo? Kuulet tämän ja paljon muuta!

Meitä kannustetaan usein olemaan omia itseämme? Mutta mitä omana itsenämme oleminen oikeastaan tarkoittaa? Voimmeko koskaan olla mitään muuta kuin oma aito itsemme? Mitä hyötyä esim. deittailussa tai työhaastattelussa on siitä, että olemme täysin autenttisesti ja rehellisesti sitä, mitä olemme? Näihin kysymyksiin Zenittäjä-kaksikko Niko ja Antti syventyvät tässä jaksossa.

Valot päälle! -podcastilla oli kunnia saada vieraakseen tutkijatohtori, tietokirjailija ja onnellisuusfilosofi Frank Martela. Tässä jaksossa etsimme vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: - Mitä onnellisuus on ja miten se saavutetaan? - Voimmeko olla onnellisia, vaikka ilmastonmuutoksen vuoksi joudumme kenties luopumaan esimerkiksi kaukolennoista? - Kuinka voit motivoida itsesi muutokseen, joka ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on välttämätön?

Vieraana professori Esko Valtaoja. Aiheina muun muassa maailman pitkän aikavälin tulevaisuus, simulaatioteoria, maailman tieteen isot kysymykset ja ikuisesti eläminen. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Voimmeko ohjata teknologiaa vai ohjaako se meitä? Vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutinen kertoo, miten teknologia vaikuttaa elämäämme. Haastattelijana Turun yliopiston viestintäjohtaja Anne Paasi.

Bloggaajat P.Ohatta ja Nuuka kertovat #rahapodissa kunnianhimoisista tavoitteistaan jäädä 35- ja 50-vuotiaina eläkkeelle. Mihin heidän säästämistavoitteensa perustuvat, ja onko taloudellinen riippumattomuus nuorella iällä täyttä utopiaa? Voimmeko me muut oppia jotain tästä kokeilusta? Lisäksi paljastamme bloggaajien arjen säästövinkit ja kerromme, mitä sijoitusmuotoja he suosivat. Jakso julkaistu 6.4.2017

Ja homot loivat naisen -kirjassaan Walter de Camp osoittaa, että homosuunnittelijat ovat ihannoineet poikamaisen laihaa naisvartaloa. Voimmeko tosiaan syyttää homosuunnittelijoita vinoutuneesta naisihanteesta? Kuka naisen oikein luo? Studiossa keskustelemassa Walter de Camp, stailaajatähti Teri Niitti, Suomen mallimaailman ykköslady Laila Snellman ja kierrätysmuotia luova trashionista Outi Les Pyy. Juontajana Jenni Stammeier.