Podcast appearances and mentions of mika pantzar

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Suomi on kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan maailman onnellisin maa. Mitä se tarkoittaa? Miten onnellisuutta tutkitaan? Eletäänkö Suomessa negatiivisuusharhan vallassa: kaikki menee päin koko ajan helvettiä? Ohjelmassa puhutaan onnellisuudesta ja epävarmuuden aikakaudesta. Vieraana on professori Mika Pantzar.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Ylentäkäämme mielemme ja ajatelkaamme kansakuntaa, kehottaa Anu Koivunen tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on paljon rituaaleja, jotka liittyvät itsenäisyyden juhlintaan. Linnan juhlien lisäksi pidetään paraateja, puheita ja mielenosoituksiakin, joissa kamppaillaan kansakunnan kertomuksesta. Mikä on Suomen kertomus, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne menemme? Millainen kansakuntakertomus elähdyttää teitä? Petja Kopperoinen nostaa keskusteluun uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi viime viikolla. Suositukset synnyttivät leikkeleraivoksi kutsutun kohun mediassa ja varsinkin somessa. Uudet suositukset kehottavat käyttämään prosessoitua punaista lihaa mahdollisimman vähän - ja ylipäätään punaistakin lihaa enintään 350 grammaa viikossa. Miksi lihankulutuksesta on tullut pyhään verrattava asia suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä siinä on, ettei suomalaisten suureen lihankulutukseen saa puuttua? Mika Pantzar kertoo amerikkalaisten suuryritysten rekrytointien yhteydessä esiintyvästä ongelmasta. Työnhakijat lähettävät hirveän hyviä kuvauksia omasta osaamisestaan, tiedoista ja taidoista. Nämä työhakemukset ovat tekoälyn tuottamia. Jos tekoäly pystyy tuottamaan ei autenttista kuvausta ihmisten osaamisesta, mistä kaikesta muusta se pystyykään tekemään keinotekoista? Tulevaisuudessa kun kaikkea on tekoälyllä helppo tehdä, niin esim. vaivannäöstä voi tulla arvokas asia. Käsin kirjoitettu, omin sanoin tehty, itse piirretty - kaikki tällainen on arvokasta. Yleensä trendeille ja hypetyksille syntyy vastavoimia. Mika kysyy ritareilta, onko mahdollista, että tekoälylle syntyisi vastavoima?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja kysyy sosiaaliturvan leikkauksista Helsingin kaupunginjohtajan Juhana Vartiaisen somepäivityksen pohjalta. Juha Itkonen puhututtaa ritareita työeläkkeiden mahdollisesta leikkaamisesta. Hilkka Olkinuora pohtii hitaita juttuja. Opiskelijat haluavat katsoa luentostriimejä nopeutetusti. Vain luuserit kuuntelee äänikirjoja ykkösellä. Tunnetteko kiirellistymisilmiön? Mika Pantzar on tutustunut tutkimussuunnitelmaan Ratkaisuja pönötyksen muotoihin utopioiden avulla. Se on saanut apurahan Koneen säätiöltä. Keskustelua siis pönötyksen tai patsastelun muodoista!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietää, mitkä asiat ovat paremmin kuin ennen. Pekka Seppänen pohtii, miksi johtajat voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kurjasti. Syitä löydetään ainakin hierarkiasta ja sälästä. – On opittava erottamaan tärkeät ja kiireelliset asiat toisistaan, kertaa Taru kokeneen johtajan neuvoa. Taru Tujunen kysyy, kuka johtaa kirkkoa. Kysymykseen häntä on innostanut parin viikon takaiset kirkkolliskokousvaalit. Onko nykyinen rakenne ongelmallinen? Pitäisikö sidos kirkon ja valtion välillä purkaa? Mika Pantzarin pohtii Kalevalan päivänä suomalaisuutta. Hänen mielestään suomalaisinta Suomessa ovat uimahallit ja ulkoilu! Pekka ei oikein löydä mitään erityisesti suomalaista... Tarusta suomalaisuus on muuttuvaa.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. (Vinkkejä toimittajille tipahtelee pitkin matkaa.) Mitä haluaisit kysyä presidenttiehdokkailta? – Milloin aiotte vaatia Israelilta, ettei Gazassa tapahtuisi mitään kansanmurhaa vastaavaa? – Miksei toinen teistä ei olisi varapresidenttinä? – Miten kampanjabudjettienne erilaisuus vaikuttavaa lopputulokseen? Anu Koivunen on huomannut, että skenaarioharjoitukset ovat olleet presidenttitenttien uutuutena. Toisella kierroksella ne tuntuvat kiihtyvän. Millaista journalismia tämä on ja mitä niillä testataan? Mika Pantzar paheksuu kylmän sodan ajattelua ja rauhanskenaario puutetta. Kaarina Hazardin mielestä malli sopii algoritmijournalismiin, jonka tarkoitus on säikäyttää. – Maanpuolustuksellisena mielikuvituksena se on taidetta, hän sanoo. Koivusen mielestä kyseessä on yhteisen liturgian opettelua. Silkkaa politiikkaa ja yksiäänistä. Mika Pantzar on lukenut toimittaja Juha-Pekka Raesteen kolumnin Helsingin Sanomissa, jossa Raeste puhui itsetunnon tärkeydestä. Hänelle vastasi professori Jukka Rintamäki Aalto-yliopistosta, jonka mukaan kova itseluottamus ei kerrokaan kyvykkyydestä. Keskustelussa mainitaan mm. isottelu, varmuusloukku ja sisäisesti koettu kansalaispätevyys. Kaarina Hazard elää kaksijakoisuuden keskellä: metsä edustaa jykevää suomalaisuutta ja samaan aikaan vallitsee "luonnonmetsän hätätila". Miten tällaisen ristiriidan kanssa eletään?

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina vuoden 2024 ensimmäisessä Pyöreässä pöydässä ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Pyöreän pöydän 18. toimintavuoden alkuun puheenjohtaja kysyy, mitä ritarit toivoisivat pienten ja suurten toiveiden keijulta. Mika Pantzar kertoo, että hänen isovanhempansa olivat 1930-luvulla linnoittamassa Karjalaa. Hänen mielestään tätä nykyäänkin Suomi linnoittautuu. Globalisaatiokiimasta ollaan siirtymässä ulkomaan pelkoon, hän sanoo. Kaarina Hazard on pettynyt "algoritmijournalismiin". Isot vaalit ovat tulossa, mutta hänestä toimittajat eivät auta kansalaista presidentin valinnassa. Epäselväksi hänelle on jäänyt, miksi presidenttiä tarvitaan. Etunenän julkkikseksiko? Pekka Seppänen päivittelee päivittäiskauppojen kalliita bonus-järjestelmiä. Hän arvioi, että joko kauppaketjut ovat tyhmiä, ihmiset ovat tyhmiä tai hän itse on tyhmä. - Pekka Seppänen ihmettelee

​Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Vt. puheenjohtaja Pekka Seppänen​ esittää verryttelykysymyksen Black Fridaystä ja Älä osta päivästä. Hän arvelee, että monella sähköpostitulva on ohi ja pankkitili tyhjä. ​Mika Pantzar pohtii kuluttajien vapautta. Pitäisikö vaihtoehtohoitoja säädellä? Hilkka​ Olkinuora antaa​ ritareille puhumisen aihetta yksinäisyydestä. Kenen syy yksinäisyys on? Mistä yksinäisyys johtuu? Juha Itkonen sanoo monen turvallisuudentunteen järkkyneen, kun Yle kertoi, että sivakointia säestää urheilumuusikko syntikalla. Onko tämä huijausta? Pyöreä pöytä seuraavan kerran 13.12.2023.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja täksi illaksi comebackin tehnyt muusikko Olavi Uusivirta. Radiotoiminnnan 100-vuotispäivän kunniaksi ritarit paljastavat merkittävän radiokokemuksensa: Olaville se on Kurnau ja Kamaluu -kuunnelma. Sen ensiesitys oli vuonna 1979.  Kaarinalle emotionaalisesti vaikuttavin on ollut mystinen Päivän mietelause. (Yhä Yle Radio 1:n ohjemistossa ja Areenassa.)  Mikalle tärkeä oli koulussa matkaradiossa kuultu Jaakko ja herneenvarsi. Maria kuunteli Radiomafiassa Lohikäärmepuu-roolipeliä, joka sitten johti harrastuksen pariin. Oikaisu: Ohjelmassa sanottiin, että Yhdysvallat on antanut Israelille yli 100 miljardin dollarin ylimääräisen apupaketin. Todellisuudessa tuosta 100 miljardin turvallisuuspaketista jaettiin rahaa eri operaatioihin, suurin osa meni Ukrainalle ja Israelille.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat parhaillaan Suomessa. Puheenjohtaja Stiller kysyy, minkälainen suhde raatilaisilla on Ruotsin kuningashuoneeseen. Anu Koivunen odottaa täpinöissään tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallista puheenvuoroa, jonka presidentti pitää New Yorkissa Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksessa keskiviikkona 20.9. melkein heti tämän Pyöreän pöydän -lähetyksen jälkeen. Anu Koivunen kysyy: Kuinka jännityksellä raadin jäsenet odottavat puhetta ja mitä he arvioivat hänen sanovan? Pekka Seppänen on pohtinut sinuttelun ja teitittelyn rajoja ja käytänteitä. Mitä mieltä olette teitittelystä? Onko se hiljalleen poistuva jäänne vai kanssakäymisemme rikastuttaja? Keitä itse teitittelette? Keiden toivoisitte teitittelevän itseänne? Yrittäjän päivänä 5.9. yrittäjäjärjestöt ehdottivat, että pitäisi liputtaa yrittäjien puolesta. Mitä on yrittäjyys, jota yrittäjäjärjestöt haluavat korostaa? Mika Panzar ihmettelee, miksi tutkija ei voisi olla yrittäjä, hän ottaa niin henkilökohtaisia kuin taloudellisiakin riskejä. Voisiko ajatella, että esimerkiksi huippu-urheilijat ja taiteilijat ovat yrittäjiä?

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy (valtion) raha-asioista. Rubenin mukaan sote-menot ovat aikapommi, Taru on huolissaan valtion tuotoista ja Mikan mukaan valtiovarainministeriö ohjaa tälläkin kertaa budjetin laadintaa. Toimittaja Ruben Stiller pohtii, mihin presidenttikisassa pitäisi kiinnittää huomiota. Toimitusjohtaja Taru Tujunen kertoo, että hallituksen yhdenvertaisuustiedonanto lienee tulossa huomenna (torstaina 31.8.) Hän halua tietää, mitä ritarit haluaisivat siinä nähdä ja mitä ei. Itse hän kaipaisi "törmäkkäitä lainsäädäntömuutoksia". Professori Mika Pantzar paljastaa, että korkeakouluissa professorit valittavat, että nykyajan opiskelijat olevat pehmeitä ja haluavat kaiken valmiiksi pureskeltuna. Onko se paha asia? hän kysyy.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Olivatko karkotukset oikein mitoitettu viesti Venäjälle? kysyy puheenjohtaja. – Diplomatian käsikirja joka kotiin! Miksi sallimme vakoojat? Taru Tujunen on lukenut Maanpuolustuslehteä ja kysyy Otto Tähkäpään artikkelin innoittamana: Vaivaako politiikkaa tulevaisuusvaje? Mika Pantzar haluaa tietää, miten Suomi tehdään houkuttelevaksi työntekijöille. Keskustelussa puhutaan asenteista, ihmispulasta ja pitovoimasta. Anu Koivunen on lukenut Helsingin Sanomista Paavo Teittisen artikkelin Vaaran vuodet. – Miten tulkitsette, saattoiko presidentti tai poliittinen johto Suomen vaaraan 2010-luvulla? Pyöreä pöytä kokoontuu juhannukseen saakka.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy: Mitä mieltä olette Jääkiekkoliiton pelisilmästä? – Kulttuurista lukutaidottomuutta, keskisormen näyttämistä? Juha Itkonen tarttuu Euroviisujen jälkipyykkiin: Olemmeko huonoja häviäjiä vai ruotsalaiset huonoja voittajia? Taru Suomesta ja Ruotsista: Kuin tikkarista kiistelevät sisarukset . Mika: Euroviisut on lapsiaikuisten suuri juhla. Juha asiantuntijaraadeista: Tosi tyhmä systeemi! Mika Pantzar haluaa puhua politiikan sanojen merkityksestä. "Leikkaus"-sana on kovin toistettu sana nyt ja aiemmin. Pitäisikö näissä hallitusneuvotteluissa luoda sanoilla uutta todellisuutta? Hän kaipaa eteenpäin katsovaa retoriikkaa. Taru Tujunen muistuttaa, että presidentinvaalit käydään 7 kuukauden kuluttua. Hän ihmettelee, missä viipyy tieto ehdokkaista. Täsmennys lähetyksessä esiettyihin tietoihin: Yksi presidenttiehdokas on virallisesti asetettu. Liike Nyt valitsi presidenttiehdokaakseen Harry Harkimon jo kesällä 2022.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja pyytää kouluarvosanoja Sanna Marinin menneelle hallitukselle. Mikalta tulee 8,5, Tarulta 6,5 ja Kaarinalta 8. Perustelutkin kuullaan. Mika Pantzar kertoo, että hänen kollegansa Helsingin yliopistosta on somessa herättänyt keskustelua  pukeutumisellaan. Politiikan tutkija Hanna Wass esiintyi närkästyneiden mukaan A-studiossa "bileasussa". Pantzar toivoo vaatepositiivisuutta.  Eduskunta on järjestäytynyt, ja hallitustunnustelija aloittaa työnsä ylihuomenna perjantaina. Taru Tujunen haluaa auttaa Petteri Orpoa pohtimalla keskeisiä kysymyksiä, joita tämän pitäisi muilta puolueilta tunnustelijana kysyä.  Esiin nousevat – eri painotuksin – valtiontalous/verot/sosiaaliedut, maahanmuutto/väestökehitys, ilmastopolitiikka/hiilineutraalius ja osaaminen. (Tujunen on toiminut Kokoomuksen puoluesihteerinä 2006–2014.) Kaarina Hazard ihmettelee vellovaa keskustelua Nato-jäsenyydestä huolimatta ja kysyy: Milloin Natoon meneminen loppuu!? Onko rauhallinen Nato-maa meille liian vaikea konsepti? Taru vahvistaa, että nyt otetaan riemu irti Natoon liittymisestä, mutta uskoo, että into rauhoittuu. Mika sanoo olevansa ståhlbergilainen eikä mannerheimiläinen ja toivoo norjalaista Nato-linjaa Suomeenkin.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Puhetta Aamulehden päätoimittajan erosta, taktikoiden äänestämisestä eduskuntavaaleissa sekä Yleisradion tulevista sadasta vuodesta. Lisäksi lohduttavia sanoja ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy: Ovatko kaikki poliitikkojen syrjähypyt yhteiskunnallisesti merkittäviä asoita, joista on uutisoitava? Ritarit vastaavat: Eivät ole. Maija Vilkkumaa on valinnut aiheekseen elinkeinoministeri Mika Lintilän Whatsapp-tilin kohtalon. Taru Tujunen on lukenut sisäministerön tuoretta riskiarviota ja kertoo, mitä puutteita hän siitä löysi. Mika Pantzarin aiheena on tekoäly ja joidenkin alan ihmisten harmistuminen tekoälyn saamaan kritiikkiin.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Puheenjohtajan diplomaattinen aloituskysymys:  Kuuluuko Koraanin polttaminen länsimaalaiseen sananvapauteen? Anu Koivunen nostaa pöydälle vaalirahoituksen. Hän pohtii, haluavatko vaalirahaa jakavat lobbarit tietynlaista hallitusohjelmaa vai ostaa ääniä.  Tarun mukaan nykyinen laki vaalirahoituksesta on tuonut asiaan läpinäkyvyyttä verrattuna 15 vuoden takaiseen aikaan. Mikan mielestä raha ja demokratia eivät ole vastakkaisia asioita, siksi "nillittäminen" vaalirahasta tuntuu hänestä hassulta. Anu haluaisi vaaalirahakaton, mutta ainakaan Taru ei sille lämpene. Mika Pantzar on lukenut Sivistyskatsaus 2023 -selvitystä, ja on siitä tehtyjen johtopäätösten kanssa eri mieltä.  – Tulkinta, että koko kansassa on tapahtunut osaamisen romahdus, on höpöhöpöä. Sitä ei OECD osoita mitenkään, hän sanoo Taru Tujunen haluaa katsoa ensi vuoteen. Globaalin politiikan supervuosi on v. 2024. Silloin järjestetään paitsi presidentinvaalit Suomessa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä niin myös EU-vaalit. "Kaupungilla puhutaan", että demarit haaveilevat Sanna Marinia EU:n johtoon.

Vuoden viimeisessä Pyöreässä pöydässä sananvapauttaan ovat käyttämässä Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Kevätkausi alkaa keskiviikkona 11.1.2023. Ritarit odottavat tulevalle vuodelle maailmanrauhaa, Natoa, keksintöjä (mm. energian säilömistä hiekkaan) ja oikeutta long covid -potilaille. Keskustelijat valitsevat aiheensa itse kuten aina, ja muut kommentoivat ja kertovat mielipiteensä. Tällä kertaa puhuttiin näistä: Kaarina Hazard etsii vaalipiireille uusia kriteerejä. Vai ehkä pienennys?  Kaipaammeko jälleen dogmaattisuutta kuten 30-vuotisen sodan jälkeen 1600-luvulla? Mika Pantzarin aiheen innoittamana on Stephen Toulminin teos Kosmopolis. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, mikä perinne tekee kullekin joulun ja miksi. Monelle se on aika.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja on lukenut Evan uutta Nato-kyselyä ja kysyy: Onko Nato-kantanne muuttunut? Juha Itkonen kyselee mielipiteitä Sanna Marinin muotokuvasta. Se tilattiin Marinista, koska hän toimi Tampereen valtuuston puheenjohtajana 2013–2017. Valokuvaaja Meeri Koutaniemen teosta kommentoidaan värikkäästi. Kaarina Hazard haluaa puhua jalkapallosta Qatarin MM-kisojen vuoksi. Hän pohtii, onko kamppailu jalkapallon ulkopuolella kiinnostavampaa kuin itse kisat. Mika Pantzar on huolissaan luettuaan kanadalaisten Maggie Bergin & Barbara K. Seeberin kirjan The Slow Professor. Sen mukaan korporaatiomaisissa yliopistoissa professorit ja tutkijat eivät nauti työstään ja opiskelijoista on tullut vihattavia objekteja. Ovatko opettamisen ja oppimisen ilo katoamassa?

Keskustelijoina pöhisevät Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä Puheenjohtaja pyytää teatterisuosituksia. Vanhin niistä on Mika Panzarin: Kansallisteatterin Kolme iloista rosvoa 1960-luvulta ... Kirjailija Juha Itkonen tuo terveisiä Hämeenlinnasta ja kertoo vastustavansa ehdotusta uudeksi raidelinjaukseksi Helsingin ja Tampereen välille. Kyse on siis metsäradasta eli Suomi-radasta suurnopeusjunalle. Mika Pantzar lohduttaa ritarikollegaansa: Rahat eivät tule koskaan riittämään. Ruben Stiller lyö kuitenkin pökköä pesään vertaamalla Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta. Hän sanoo, että Tampere on tällä hetkellä maamme dynaamisin kaupunki. Mika Pantzar puhuu tieteen apurahojen puolesta, eikä halua poliitikkojen puuttuvan yksittäisiin tiedehankkeisiin. Mika on professori, joka on mukana Suomen Akatemian toimikunnassa jakamassa apurahoja. Juha komppaa häntä vertaamalla tieteen ja taiteen apurahoja yritystukiin. Ruben ihmettelee itärajalle kaavaillu aidan perusteluita. Hänen mielestään aita on vain turvalelu. – Poliitikoilla halu tehdä suuria eleitä, hän sanoo. Mika arvelee, että poliitikot eivät ole vastustaneet raja-aitaa, koska pelkäävät pelaavansa Putinin pussiin.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Odotetut syksyn kirjavinkit: Ananyo Bhattacharya: The Man from the Future Suvi Ratinen: Omat huoneet Arkadi Babtšenko: Sodan värit Gordon Corera: Vakoojajahti Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini Liioista virikkeistä valittaminen ei saa Mikalta Pantzarilta sympatiaa. Hänen mielestään tarvitsemme lisää virikkeitä, lisää informaatiota, lisää diversiteettiä eli lisää elämää. Kaarina Hazardilla on jylhä aihe tulevaisuuden kuluttamisesta. Miten sopeudumme vaatimattomampaan elämään? - Mika uskoo, että vihreä kulutus lisääntyy, kun raaka-aineiden hinnat nousevat. Hän puhuu myös arjen kasvutaloudesta luopumisesta. - Hilkka puolestaan on vakuuttunut, että heräämme vasta sitten, kun kyse ei enää ole vain jonkun hyödykkeen hinnasta vaan sen saatavuudesta. Hilkka Olkinuora vaatii sähkölautoja kuriin. Näitä "jalkakäytävien punkkeja" on Helsingissä arviolta 15 000 kpl. Kuinka kauan veronmaksajat sietävät tilannetta? Kenelle kaupunki kuuluu? Miten suomalaisen saa kantamaan vastuunsa sähköpotkulaudoista?

Aivoriihessä keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Mikä olisi tärkeintä, mitä hallituksen budjettiriihessä pitäisi päättää? Mika Pantzarin mukaan kansalaisia osallistetaan miettimään mm. mihin sote-rahoja laitetaan. Hän kertoo Terveydenhuollon priorisointi -tutkimuksesta ja sanoo, että keskustelu priorisoinnista on tärkeää. Hän kysyy, ketä silloin pitäisi kuulla. Maija Vilkkumaa kysyy, mikä oli brittimedian vastuu prinsessa Dianan kuolemasta. Hänen mielestään skandaalimedia on nyt kaikkialla. Tänään on kulunut 25 vuotta liikenneonnettomuudesta, jossa Diana ja kaksi muuta ihmistä menehtyi. Hilkka Olkinuora palaa toukokuun aiheeseensa Pyöreässä pöydässä. Silloin hän kysyi, mitä voimme tehdä, että kesä ei sulata talvisodan henkeä. Nyt ritarit miettivät, mitä toivottomuuden kanssa kamppaileva voi tehdä, jos sotaväsymys vaivaa. Pantzarin mielestä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan käytetään myös verukkeena hintojen nostoon. Hän puhuu hinnoitteluvoimasta, jota hänestä mm. sähköyhtiöt ja kauppaketjut käyttävät. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Ritarit perustelevat aluksi Nato-kantojaan, ja väittelevät sen jälkeen Juha Itkosen toiveesta sairaanhoitajien työtaistelusta ja sen ratkaisuista. Onko potilasturvallisuuslaki tarpellinen vai onko se "pakkotyölaki"? Maija Vilkkumaan mielestä Suomen ja EU:n pitäisi lopettaa Venäjän sodan rahoittaminen eli venäläisen energia ostaminen. Tällä hetkellä Suomi rahoittaa Vilkkumaan mukaan sekä Ukrainaa että Venäjää. – Se tekee meistä raakalaisia, hän sanoo. Mika Pantzar ja Juha Itkonen syyttävät Saksaa nuukailusta. Lisäksi Pantzar kertoo uskoneensa pakotteiden voimaa. – Olen pettynyt, että Venäjä ei romahtanut pakotteisiin, hän tunnustaa nyt. Lopuksi puhutaan mokien anteeksiannosta. Mika Pantzar kertoo, että yritysmaailmassa ja urheilussa uskotaan, että virheistä voi oppia ja siksi ne ovat hyödyllisiä ja ne voi antaa anteeksi. Politiikassa ei hänen mukaansa näin tunnu olevan.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Koiria rekisteröitiin viime vuonna n. 49 000. Hilkka Olkinuoran mukaan siis enemmän kuin syntyi ihmislapsia. Monet sanovat, että jäävät mieluummi koiriensa kanssa vaaraan kuin jättävät ne väestönsuojien ulkopuolelle. "Mitä kertoo meistä, että olemme kiinnittyneet lemmikkeihimme oman henkemme uhalla?" Anu Koivunen pohtii, saako eristämispolitiikan vaaroista puhua tässä vaiheessa Venäjän hyökkäyssotaa. Ruotsalaisen Dagens Nyheterin kolumnisti Katrine Marcal kirjoitti kolumnissaan, että Venäjän talouden kurittaminen on vaarallinen strategia. Mika Pantzar haluaa puhua hyvän puutteesta. Ohjaako hyvyys sittenkin yhteiskuntaa, eikä pahuus? Taloustieteessä painotetaan paljon mm. yhteistyötä. "Suomi ei ole jakautunut kahdeksaan kuplaan, kuten yhdessä kirjassa väitetään, vaan me olemme samalla puolella." Keskustelussa suositeltiin luettavaksi Pekka Seppäsen kolumnia "En keksi yhtään hyvää syytä, miksi unohdin Ukrainan" (Yle), Taru Tujusen kolumia "Pandemian ja sodan runtelema aika vaatii uusia totuuksia" (Helsingin Sanomat) sekä Anna-Lena Laurénin kirjaa Samettidiktatuuri.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy aluksi, miten ratkoa maatalouden ahdinkoa pitäisi ratkoa. Osa keskusliikkeiden voitoista tuottajille, ehdotetaan. Kaarina Hazard haluaa Venäjä-uutisten keskellä etsiä keinoja rauhoittua ja laittaa jäitä hattuun. Miten voisimme edistää omia arvojamme (demokratia, rauha ja sivivistys) sen sijaan, että sorrumme keskinäiseen eripuraan, hätään ja pelkoon? Ruben Stiller pohtii kriisin seurauksia ja huomauttaa samalla termeistä: kyseessä on Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan eikä "Ukrainan kriisi". Mika Pantzar on saanut terveisiä kuuntelijoilta ja on siksi valinnut aiheekseen kokemukset asiakaspalvelusta. Huono palvelu ärsyttää monia. Pantzarin mielestä ihmiset kestävät jonottamista asiakaspalveluissa, kunhan asia ratkeaa. Korjaus: Lähetyksessä väitettiin Jokerien kotiottelun olevan paraikaa alkamassa. Jokerien ottelu Moskovan Spartakia vastaan on kuitenkin otteluohjelmassa vasta tiistaina 1.3.2022.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Influenssereiden suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Presidentti Sauli Niinistön puhe valtiopäivien avajaisissa oli täynnä jodamaisia aforismeja. Ritareiden mielenkiintoa herätti myös Niinistön kritiikki valmiuslain valmistelun hitaudesta. Pappi, tietokirjailija Hilkka Olkinuora halusi arvuutella ehdokkaita tuleviin presidenttivaaleihin. Professori, mediatutkija Anu Koivunen kysyy, ovatko naiset tosiaan Vihreiden huonon vaalimenestyksen syy, kuten monet ovat arvioineet. Professori, kulutustutkija Mika Pantzar haluaisi, että joskus puhuttaisiin myös paheiden hyvistä puolista.

​​Mitä kuluttaja odottaa astuessaan kauppakeskukseen 2022? Miltä kauppakeskuksen tulevaisuus näyttää kipukohtineen ja mahdollisuuksineen? Aleksi hyppää vieraaksi kuluttajatutkimuksen professori Mika Pantzarin seuraksi. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

Keskustelijoina vuoden toiseksi viimeisessä lähetyksessä ovat Hilkka Olkinuora, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtajaa askarruttaa ministeri krista Kiurun edellisillan esiintyminen Ylen A-studiossa: herättikö se luottamusta vai todistimmekö SDP:n aluevaalikampanjan alkua? Taru Tujunen kuuluu niihin, joiden mielestä vaalit ovat ihmisen parasta aikaa.Tammikuun aluevaalien ehdokaslistat jätettiin eilen ja mukana on hänen mukaansa paljon "ammattipoliitikkoja". Syntyykö päällekkäisyydestä intressiristiriitaa ja aikapulaa? Mika Pantzar on lukenut Taideteollisen korkeakoulun historiaaa läpikäyvää Pro Arte Utili – monialainen yhteistyö menestyksen perustana -teosta. Keskustelussa pohditaan, millaista hyötyä korkeakoulut tavoittelevat. Hilkka Olkinuoraa askarruttaa uusi suomalainen jouluperinne, jossa hänen mukaansa paetaan joulua. Mitä silloin paetaan ja miksi? Ritarit kertovat pitävänsä joulussa sen odotuksesta, rosollista, lapsenlapsista ja tekemättömyydestä. Kenen joulua sinä vietät?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Iloa tuovat heille tuovat omikron-uutisten keskellä mm. joulukalenteri, latujen lumetus ja kännykättömyys kouluissa. Anu Koivunen on lukenut kiusaantuneena Ylioppilaslehden juttua Suomen fiksuimmista poliitikoista. Juha Itkonen haluaa keskustella Evan irrottelevasta ehdotuksesta luoda Suomen Yhdysvallat tai Pohjolan Sveitsi. Mika Pantzar on lukenut köyhien kirjoituskilpailun sato. Yksi päätelmä on, että köyhät eivät ole kateellisia rikkaille. Puolet Pyöreästä pöydästä istuu maskit kasvoilla studiossa, puolet kodeissaan etäyhteyden päässä.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Mitä Afrikan tähti -jupakasta on opittu? Onko keskustelu valtion velasta uutta vai entisen toistoa? Nyt on jees olla B-luokan ihminen armeijassa! Jenni Haukio sanoi saarnassaan, etä epäitsekkyys on käynyt yhä harvinaisemmaksi hyveeksi. Onko kyse itsekkyydestä vai harhautuneesta ymmärryksestä? Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Kannatatteko sijaissynnytysten sallimista Suomessa kuten Väestöliitto ehdottaa? kysyy Taru Tujunen ja vastaa itse kannattavansa. Mika Pantzar on lukenut kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaikoilla burn outiin suhtaudutaan hänen mukaansa rakenneongelmana. Pitäisikö terapeuttisten palvelujen tarjoamisen sijaan myös kouluissa keskittyä keventämään opetusta? Hänellä on ehdotuksia valmiina. Kaarina Hazard kysyy, mitä naapurimaastamme Venäjästä pitäisi puhua. Maanantain (20.9.2021) Ylen A-studio kertoi, että muutama vuosi sitten myönteisen päätöksen sai venäläisistä turvapaikanhakijoista alle 10%, mutta nyt yli kolmannes.

Keskustelemassa ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Olavi Uusivirran mielestä ev.lut.kko on ottanut varaslähdön syysmyrskyihin: Helsingin tuomiokapituli on erottanut pappi Kai Sadinmaan pappisvirastaan. Olavi toivoo kirkolta notkeutta. Anu Koivunen kertoo, että presidentti Sauli Niinistö ehdotti puheessaan suurlähettiläille Helsingin hengen elvyttämistä. Niinistö on aiemminkin kaavaillut suurta tapahtumaa Etykin 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi v. 2025. Mika Pantzar ihmettelee sydämistyneenä puhetta pieniä asuntoja vastaan. Hän sanoo, ettei halua romantisoida ahtaissa neliöissä asumista. Pantzar pitää pieniä koteja mm. ekologisesti järkevinä.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. J. V. Snellman ei olisi hyväksynyt euroa, väittää puheenjohtaja siteerattuaan liputuspäivän sankaria. Ylen edellisiltaisesta kuntavaalistartista eli puheenjohtajatentistä puuttui tähti, koska pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin oli koronakaranteenissa. Anu Koivusen mukaan kaikki suorittivat, myös hän katsojana. Kirjailija, Taideneuvoston puheenjohtaja Juha Itkonen kysyy, miksi taide- ja kulttuuri eivät saa tarpeeksi koronatukea. Mika pohtii taloustieteilijänä, mikä on yhteiskunnan verenkiertojärjestelmä. Vastaus kuuluisi, että ilman kulttuuriakin pärjätään aika pitkään, eli se on helppo kohde säästää. Anu, taiteen ja median tutkija, sanoo, että taiteella on itseisarvo vain juhlapuheissa. Mika on aloittanut sijoittamisen teini-ikäisenä, mutta pitää pöyristyttävänä "mallia, että kaikkien pitäisi varautua tulevaisuuteen sijoittamalla". Sysäyksen keskusteluun antoi sijoittaja Seppo Saarion haastattelu Helsingin Sanomissa.

Keskustelemassa ovat Mika Pantzar, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Maija Vilkkumaa ihmettelee, että hallitus ei ole tähän asti pitänyt esiintyviä muusikoita ja taiteilijoita elinkeinonharjoittajina. Hän kysyy, onko SDP vain ay-eliitin asialla ja kuka on ollut saunassa ja kenen kanssa. Mika Pantzar keskusteluttaa Pyöreää pöytää kaupunkisuunnittelusta. Sitä pitäisi hänen mielestään tehdä tulevien sukupolvien ehdoilla. Rokotusjärjestys mietityttää Ruben Stilleriä. Hän siteeraa Ykkösaamun tietoa, jonka mukaan helsinkiläisellä diabeetikolla on 30 kertaa suurempi riski sairastua koronaan kuin muualla asuvalla. – Toivottavasti järki voittaa, hän viestittää rokotusjärjestystä pohtivalle hallitukselle.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen, Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Mika Pantzar pohtii, voidaanko kaikki ongelmat selittää aivojen kautta. Hän on sitä mieltä, että ympäristön pitäisi sallia erilaiset aivot, neurodiversiteettiä. Keskustelussa kehutaan Mona Mannevuon kirjaa "Ihmiskone töissä". Anu Koivunen on katsonut dokumentin elokuvaohjaaja Rauni Mollbergista. Veikko Aaltosen teos Dinosaurus tekee hänen mukaansa näkyväksi elokuva-alan muutoksen, joka alkoi #metoo-kamnpanjan myötä. Työkulttuurit ovat muuttuneet, hän sanoo. Pekka Seppänen on lukenut Vuoden tiedekirjan ja kysyy professoreilta, onko tiede tosiaan ahtaammalla kuin ennen ja saako tieteeltä vaatia tuloksia. Vuoden tiedekirjaksi on valittu Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus, jonka ovat toimittaneet professori Esa Väliverronen ja tutkija Kai Ekholm

Keskustelemassa Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aluksi hallitus saa ohjeita uusille koronapäätöksilleen: Logiikkaa! Rautaa rajalle! Lapsille ja nuorille vapauksia!   Päästetäänkö Sanna Marin pääministerinä liian helpolla? Juha Itkonen hermostui, kun Marin Pääministerin haastattelutunnilla kutsui vastuuttomaksi pääkaupunkiseudun päätöstä avata mm. toisen asteen opetusta. Ruben Stiller puolustaa hallitusta, mutta on pettynyt tilanteeseen, että maa on kriisissä, eikä eduskunnassa ole konsensusta vaan oppositio räksyttää. – Aivan järkyttävä ajatus se koronanyrkki, kommentoi Pantzar puolestaan Itkosen mietteitä.  Ruben haluaa puhua sukupolvista ja sukupolvikokemuksista. – Tunnettteko itsenne koskaan sedäksi? hän kysyy ja sanoo olevansa ihmeissään politiikan uudesta aatteellisuudesta ja kaipaavansa ironiaa. Mika Pantzar puhuu amatöörin vallankumouksesta. Eikö osaamisella ole enää väliä? Ruben ehtii muuten puolen tunnin aikana kutsua itseään "marsalkaksi", "sedäksi", "kekkosslovakian kasvatiksi" sekä "valtio-opin drop-outiksi".

Mihin me haluamme tulevaisuudessa panna rahamme? Lisää tavaroita, elämyksiä, vai hyvää omaatuntoa pelastamalla maapallon vaihtamalla bensa-auton sähköiseen tai polkupyörään? Haluammeko kuluttamisella erottua muista? Ja mikä on tulevaisuuden luksusta? Toimittaja Juha Virtasen vieraina ovat professori Mika Pantzar ja tietokirjailija, kauppatieteiden tohtori Elina Hiltunen.

Keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puolueet ovat alkaneet valmistautua huhtikuun kunnallisvaaleihin. Monet teemat eivät liity kuntiin lainkaan vaan valtakunnan politiikkaan. Mistä pitäisi puhua? Hallituksen väliarviosta vai paikallisista asioista? Taru Tujunen veti aikoinaan työryhmää, joka ehdotti kuntavaalien siirtämistä lokakuulta kevääseen, jotta uudet valtuutetut ovat jo päättämässä seuraavan vuoden kuntabudjetista. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n edustaja suuttui kolumnista, jossa eräs pappi paheksui eläinten tehotuotantoa. Mihin valtion varoja pitäisi osoittaa? Miten kansalaiset voisivat ottaa suoraa kantaa valtio menoihin? Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat professorit Anu Koivunen ja Mika Pantzar sekä toimitusjohtaja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Vihreän puolueen toiminnasta hämmentynyt Anu Koivunen kysyy, pettikö vihreiltä Haavisto-kohussa poliittinen harkintakyky. Taru Tujusen mielestä perustuslakivaliokunnan kanta ei Suomessa ole vain mielipide muiden joukossa. Mika Pantzar on lukenut hyvän kirjan epätäydellisestä yritysjohtajasta: Ulla-Maija Paavilaisen kirjoittaman Kirsti Paakkasen elämäkerran. Normaalisti yritysjohtajista kertovat kirjat ovat hänestä "kauheata luettavaa". Lopuksi Pyöreä pöytä miettii,miten koronajoulua vietetään ja millaisia muistoja joulusta 2020 jää.

Keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa "Noin vaalistudio"-lähetyksessä Pauli Aalto-Setälä. Tarjolla noin kolme näkökulmaa Yhdysvaltain vaaleihin. Twitterissä #pyöreäpöytä Kaarina Hazard on seurannut tarkkaan Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Häntä on alkanut askarruttaa, mistä medioiden tarjoama yletön ja keuliva uutisseuranta kertoo. Onko journalistista harkintaa todella käytetty jokaisen julkaistun uutisen ja jutun kohdalla? Itse hän arvelee, että intensiteetin paljastavan, että toimittajat rakastavat vaaleja, koska ne muistuttavat 1980-luvun kulta-ajoista. Mika Pantzar uskoo Donald Trumpin kannatuksen takana olevan äänestäjien helpotus, jonka he kokevat, kun Trump on suorasukaisine puheineen vastakohta aikaisempien presidenttien teeskentelylle. Pantzar jopa vertaa Trumpia tässä suhteessa Mauno Koivistoon. Ruben Stiller pohtii, mitä republikaanit puolueena tekevät, voittaa Trump vaalit tai ei. – Presidenttiehdokkaan voitto olisi omalle puolueelle painajaismainen, koska Trump on kaapannut puolueen, hän väittää.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Puheenjohtaja kysyy Korkeasaaren apinoista: Mistä äänistä ne pitävät eniten: a) tunnelmamusiikista b) sateen ropinasta c) liikenteen äänistä d) hiljaisuudesta ? Oikea vastaus ehkä yllättää. Ihmisaiheista Mika Pantzar valitsee soten. Johtavatko virkamiehet Suomea? Itse hän on käänytynyt kannattamaan asiantuntijavaltaa mutta ei hyväksy tiedon pimittämistä. Juha Itkonen haluaa puhua totuuden katoamisesta ja häivyttämisestä. Hän sanoo huolestuneensa, kun huomasi miettivänsä aluksi, oliko uutinen Trumpin sairastumisesta edes totta vaiko osa jotain peliä. Kaarina Hazard kertoo, että tulevana sunnuntaina vietetään tyttöjen päivää. Lastenoikeusjärjestö Plan on julkaissut selvityksen tyttöjen häirinnästä verkossa.Se kertoo mm. mitätöinnistä ja huorittelusta. Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Keskustelemassa ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa etänä Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Kevään toiseksi viimeisessä Pyöreässä pöydässä keskustelua herättävät Marinin ja Orpon sanailu ja Ylen uusi strategia. Lisäksi kysyttään, ovatko arvot muuttuneet ja mitkä tabut tai uskomukset ärsyttävät.

Keskustelemassa ovat Mika Pantzar, Maija Vilkkumaa ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Rokote testiin jo tällä viikolla, kertoo BBC.  Business Finlandin ja ely-keskusten jakamat tuet yrityksille puhuttavat: onko jaettu väärin vai onko kritisointi kateutta? Elämmekö itsestäänselvyyksien purkamisen aikaa? Puolustusvoimain entisen komentajan Jarmo Lindbergin toiminta johti hävittäjähankinnoisssa konsulttien käytön kieltoon. Millainen exit-strategia itsekullakin on rajoitusten lieventymisen varalle? Digiloikan sisältämien kompastukskivien vällttämiseksi Pyöreä pöytä oli poikkeuksellisesti tallennettu tunti ennen lähetystä.

Keskustelijoina ovat etäyhteyden päässä Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Maallikko-Rubenia voimassaolevat ja tulevat rajoitukset mietityttävät. Mika ja Taru sanovat, että paine rajoitusten purkamiseen mahdollisimman pian on valtava. Millainen on post-korona-Eurooppa? kysyy Taru Tujunen, joka huomauttaa, että EU arvoyhteisönä purkaa nyt maa kerrallaan yhteisiä sopimuksia koronan edessä, ja jäsenmaat riitelevät keskenään. Mika Pantzar luettelee ammatteja, jotka hallituksen mukaan ovat näinä aikoina kriittisiä aloja. Pyöreä pöytä toteaa, että esiin on tullut aiemmin näkymätöntä sankaruutta, mutta arvostus ei aina näy palkassa. Naapurimaassa Ruotsissa koronatilannetta hoidetaan toisin kuin monessa muussa maassa. Mitä jos Ruotsi onkin oikeassa? Sen kai näyttää vain aika.

Keskustelijoina ovat professori Mika Pantzar sekä muusikot Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä "Koronamyrsky" on iskenyt talouteen ja pörsseihin. Toisaalta kriisit tuottavat energiaa ja voivat luoda kasvupyrähdyksiä. Korona-aikana voi Pyöreän pöydän mukaan suositella somekaranteenia paniikin välttämiseksi. Hysteriasta on toisaalta ehkä myös hyötyä, sillä se saattaa kasvattaa varovaisuutta. Miksi ulkomaisen ammattitaitoisen työvoiman saanti voi Suomessa kestää niin paljon kauemmin kuin monessa muussa maassa? Mika Pantzarin mukaan Migri ja eri ministeriöt syyttävät toisiaan työlupien käsittelyn venymisestä.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Ruben Stiller pohtii kaksoisstandardeja. Onko Israel tiukemmassa tarkkailussa Lähi-idässä kuin arabimaat varsinkin vasemmiston silmissä? Eteläisen Suomen lumettomuus, perusprinsiippien muuttuminen, tekee Kaarina Hazardin oudon melankoliseksi. Muiden piristysyritykset eivät häntä juurikaan lohduta. Mika Pantzar on tutkimusmielessä lukenut satoja sosiaaliseen mediaan v. 2017 kirjoitettuja kommentteja valtion velasta. Häntä on alkanut ärsyttää ns. varman tiedon yksinkertaisuus.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Näistä keskusteltiin: Ilmastokriisissä on puheenjohtajan mukaan alkanut yritysten oma toiminta-aalto, jopa niin että maailman suurimmat sijoittajat tekevät enemmän  ilmastokriisin eteen kuin valtiot. Taru Tujunen kertoo, että juuri julkaistun kansainvälisen kyselyn mukaan 56% vastanneista katsoo, että kapitalismi nykymuodossaan aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Kaarina Hazardia askarruttaa uutinen, että Yle siirtää Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tavoin verkkokeskustelujen esimoderoinnin Suomen Tietotoimiston hoidettavaksi. Mika Pantzar ällistyttää muut kertomalla, että erään nettialustan omistajan mukaan 15% kustannuksista muodostuu keskustelujen moderoinnista. Oman aiheensa Mika Pantzar otsikoi raflaavasti: Huippu-urheilu ja lasten kidutus. Hän viittaa muodostelmaluistelussa julki tulleeseen tapaukseen ja ehdottaa sydämistyneenä, että lasten suojelemiseksi kilpaurheilu kiellettäisiin lapsilta samaan tapaan kuin Norjassa on tehty.   – "Huippu-urheilu tarvitsee lapsiurheilua, mutta lapsiurheilu ei tarvitse huippu-urheilua", hän sanoo.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Mitä isoja uutisia on jäänyt hallituskriisin alle?   - Googlen perustajat luopuivat johtopaikoistaan,  Euroopan Unionin kuuluva valtio (Unkari) puuttuu teattereiden toimintaan, Nokian pelastajana esitetty Risto Siilasmaa luopuu Nokian hallituksen puheenjohtajuudesta, Postin hallituksen ja johdon matka päättää säästötoimista San Franciscoon. Oppositio on esittänyt ensimmäisen yhteisen välikysymyksen. Sen aiheena on hallituksen tapa käsitellä al-Holin suomalaisten palauttamisasiaa. Anu Koivunen kysyy, miten asiassa pitäisi toimia. -Pantzarille tilanne on periaatteellisesti yksinkertainen: lapset pitää pelastaa mahdollisimman nopeasti, vaikkei se ole teknisesti helppoa. Seppänen huomauttaa, että jos tilanne olisi yksinkertainen, se olisi jo hoidettu. Koivunen kiittää viranomaisten valmistautumista vaikeassa asiassa ja sanoo, että poliitikkojen täytyy kantaa vastuuta. Mika Pantzar puhututtaa ritareita taloustiedon opettamisesta kouluissa. Pekka Seppänen haluaa pohtia, millainen on vuorokauden vallassa olleen pääministeri Sanna Marinin Suomi.

Varjobudjetit, miestenpäivä ja metsien miesten vapauttaminen - siinä pyöreän pöydän kivikovat aiheet. Keskustelemassa ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Kokoomus, Perussuomaiset ja Kristillisdemokraatit ovat tuoneet esille omat varjobudjetinsa. Millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ne tarjoavat ja saavatko ne tarpeeksi julkisuutta? Monissa maissa on vietetty miestenpäivää, missä nostetaan esiin miehille tärkeitä asioita. Tarvitaanko tällaista? Olisiko sen status lopulta sama kuin vaikkapa jollain Syö pullaa -päivällä? Jos miestenpäivä tarvitaan, Pyöreä pöytä ehdottaa, että Huuhkajien EM-jatkon mahdollistanut ottelupäivä muutettakoon uudeksi miestenpäiväksi! Myös viimeinen aihe kosketti miehiä. Voisiko marjastavat, metsästämistä, kalastamista harrastavat miehet vapauttaa työttömyysviranomaisten käsistä luontoon? Keskustelun aloittaja maksaisi mielellään veroja, että näitä 50-60 -vuotiaita työttömiä metsien miehiä ei enää kiusattaisi.

Pyöreässä pöydässä keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Pitäisikö valtion pyytää saamelaisilta anteeksi kuten Norjassa on tehty? Tai perustaa sovintokomissio? Miksi kansalaisia ei kiinnosta kansalaisaloite lentoverosta? Kaarina Hazardin mielestä vero olisi tehokas ja halpa. Olavi Uusivirta yllyttää jopa palkinnolla: hän lupaa yhteensä kymmenen ilmaisia keikkaa vanhainkoteihin, sairaaloihin, vankiloihin ja hoitolaitoksiin, jos aloite saa vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Pääseekö Suomi maailmankartalle hyvinvointitalous-sloganin ansiosta? Voiko maailmaa ohjata käsitteillä?

Ilmastonmuutos, seuraava finanssikriisi, eläkejärjestelmän romahdus....Maailma on hitaasti lämpiävä ilmastoimaton helvetti, jossa odotamme seuraavaa kriisiä. Mutta onko pessimistinen visio maailman ja Suomen tulevaisuudesta rationaalinen? Syötetäänkö meille pessimismiä ja toivottomuutta? Kuka tätä dystopiadraamaa oikein käsikirjoittaa? Perjantaina puhutaan maailmasta, jossa kaikki menee aina päin helvettiä. Studiossa professorit Markku Wilenius ja Mika Pantzar sekä tulevaisuudentutkija Marja-Liisa Viherä.

Pyöreässä pöydässä keskustelevat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Vuoden 2019 sanoja Guardianin mukaan ovat sadfishing ja cancelled. Pyöreä pöytä esittelee sanat flygskam, ilmastoahdistus, ilmastokriisi, kehopositiivisuus ja messelittäminen. Onko Venäjälle tarjolla maailmanpoiisin rooli kansainvälisen jääkaappikauden jälkeen? Olen kauppakeskusten ystävä, sanoo Kaarina ja ihmettelee, mistä johtuu vastenmielisyys niitä, kuten Pasilan Mall of Triplaa, kohtaan? Kuluttamisesta, on yksi vastaus. Onko kansainvälistymisen huuma kääntynyt? Opiskelijoiden kiinnostus kansainväliseen vaihtoon on romahtanut, turismiin suhtaudutaan kriittisesti, suomalaisyritykset lähtevät Piilaaksosta ja suomalaiset ulkomaisista yliopistoista, perustelee Mika kysymystään.

Pyöreässä pöydässä keskustelevat Sirkka Hämäläinen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Twitterissä #pyöreäpöytä Pääministeri Antti Rinne puuttuminen Postin tilanteeseen nähdään mikromanageerauksena ja poliittisena peliliikkeenä. Sirkka Hämäläinen pitää Jutta Urpilaisen tehtäväkenttää EU-komissaarina tulevaisuuden kannalta erittäin keskeisenä. Mika Pantzar kertoo historioitsija Teemu Keskisarjan puolustaneen perinteistä nationalismia Helsingin Sanomien haastattelussa. – Raikas tuulahdus, Pantzar sanoo. Lopuksi Olavi Uusivirta pyytää mielipiteitä SDP:n Sanna Marinin utopiasta lyhentää työaikaa. Niitä hän myös saa.

Kooste kevään 2019 parhaista paloista. Tänä keväänä keskustelussa usein esiintyivät teemat olivat ilmastonmuutos ja vaalit. Pyöreässä pöydässä puhetta johti Pauli Aalto Setälä ja vuoroviikoin keskustelijoina olivat Sirkka Hämäläinen, Anu Koivunen, Kaarina Hazard, Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen, Mika Pantzar, Pekka Seppänen, Olavi Uusivirta ja Ruben Stiller. Twitterissä #pyöreäpöytä Pyöreä pöytä palaa 28. elokuuta! Suora puhe jatkuu Pauli Aalto-Setälän johdolla.

Kiekkokulta yhdisti melkein koko Suomen ja kirkasti vuosien myötä ryvettynyttä sankarikuvaa. Kansa kokoontui kaduille ja toreille jakamaan illuusiota yhteisestä Suomesta. Mutta missä kokoontuu eliitti, vieläkö klubit ja herraseurat ovat voimissaan? Kevätkauden viimeisessä livekeskustelussa Pyöreän pöydän ääressä olivat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Politiikan superpäivän Pyöreässä pöydässä pohditiin nimeä uudelle muodotuksen alla olevalle hallitukselle. Keskustelijoina olivat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pelikoneiden hyvistä ja huonoista puolista ilmastotentin kautta kiireeseen täytti Pyöreän pöydän puolituntisen tänään. Keskustelijoina olivat Mika Pantzar, Taru Tujunen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Sote kaatui, hallitus kaatui mutta Pyöreä pöytä pysyy pystyssä. Tänään keskustelemassa olivat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Saamelaisista, Matti Nykäsestä ja rahasta keskustelivat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Kansaivälisten mittausten mukaan Suomi on maailman turvallisin maa, jossa asuvat maailman onnellisimmat ihmiset. Suomessa on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta ja maailman riippumattomin oikeuslaitos. Tänä vuonna Suomelle tuli taas uusi ykköstila. Maailman kaikista maista Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille ja maailmalle. Kuinka hyviä me oikeasti olemme ja mitä me teemme näillä huippusijoituksilla? Onko näillä ranking-menestyksillä jotakin konkreettista merkitystä Suomelle? Kiinnostavatko nämä ansiot oikeasti ketään? Roman Schatzin vieraina ovat ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras ja Kuluttajatutkimuslaitoksen professori Mika Pantzar.

Pyöreän pöydän kiivaassa keskustelussa pohdittiin mm. pitääkö naisia eritoten patistaa sijoitusmarkkinoille ja voiko kuohuttavien uutisotsikoiden keskellä politiikkaa tehdä ilman populismia. Keskustelemassa olivat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Kuten sarjan nimikin kertoo,toimittaja Pekka Vahvanen tykkää tarkastella asioita negaation kautta. Helsingin yliopiston teknologian tutkija Mika Pantzar taas suhtautuu muutoksen mukanaan tuomaan kehitykseen järjestäen positiivisesti. Huominen on huonompi -sarjan ensimmäisessä jaksossa Vahvanen ja Pantzar keskustelevat siitä, miten teknologian kehitys on vaikuttanut ihmiskuntaan. Varsinkin 1900-luvun aikana teknologia teki arjesta monella tapaa helpompaa ja miellyttävämpää, mutta parantavatko uudet laitteet enää elämäämme? Taantuuko ihminen, kun fyysisten tehtävien lisäksi entistä suurempi osa myös älyllisistä tehtävistä ulkoistetaan koneille? Onko teknologia enää meidän hallussamme vai hallitseeko teknologia meitä?

Pyöreän pöydän syksy 2018 oli kiihkeä, kuuma ja katalyyttinen. Tässä vuosikatsauksessa parhaissa paloissa puhutaan Kimi Räikkösen kirjasta, muovipussien käytöstä, ilmastoraportista, verkkokaupoista, tv-draamojen maailmankuvasta sekä puheenjohtajan Facebookpaosta. Keskustelijoina Pauli Aalto-Setälä, Ruben Stiller, Anu Koivunen, Kaarina Hazard, Maija Vilkkumaa, Mika Pantzar, Juha Itkonen, Olavi Uusivirta ja PekkaSeppänen. Twitter: #pyöreäpöytä

Suhtautuminen ihmisiin, yhteiskuntaan ja samaan veneeseen nousi tänään lähetyksen kantavaksi teemaksi. Keskustelijoina olivat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Kaarina Hazard. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreässä pöydässä keskustelua herättivät erilaiset joukot. Itsenäisyyspäivänä natsisymboleiden kanssa marssineet ihmiset, Ranskassa kaduilla olevat keltaliivit ja puheenjohtaja Aalto-Setälän tapaan Facebookin hylänneet kansalaiset. Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Pekka Seppänen ja Mika Pantzar. Twitter: #pyöreäpöytä

Auttaako ilmastonmuutokseen se, että otan lyhyempiä suihkuja? Miksi haukumme aina Trumppia vaikka itsellämmekin on varsin ymrpäristövastainen hallitus? Saako messuilla ja markkinoilla kaikenlaiset ryhmät olla esillä? Tuleeko brexit todella? Hyviä kysymyksiä vastauksineen esittivät Pauli Aalto-Setälän johdolla Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Twitter: #pyöreäpöytä

Tänään Ruben Stillerin johtamassa keskustelussa saatin kalabaliikki aikaiseksi kesäaika-talviaika-väittelystä ja tv-sarjojen maailmakuvasta unohtamatta gateSonia ja luottamusäänestystä. Keskustelijoina Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Maija Vilkkumaa pohtii, mitä vikaa on rakenteissa eli korkeakoulujen opetuksessa, jos opiskelijat eivät ymmärrä, miten toisten tekstejä lainataan. Taustalla on kansanedustaja Laura Huhtasaaren Jyväskylän yliopistoon v. 2003 tekemä pro gradu -tutkielma. Kaarina Hazard haluaa puhua pääministeri Juha Sipilän lausunnoista sotea koskien ja "kirittää" toimittajia. - Voisivatko toimittajat - pliis, pliis, pliis - kysyä tarkemmin pääministeriltä, että miten hän valtion ymmärtää ja miten valtio eroaa yrityksestä. Mika Pantzarin mukaan talouspoliittisessa keskustelussa ei yleensä esitetä uusia ideoita ja jos esitetään, niin niitä kärkkäästi kutsutaan veropopulismiksi. Ritarit yrittävät Pantzarin pyynnöstä keksiä uusia verotettavia kohtia. Itse hän pitää verovähennyksistä kummallisimpana kotitalousvähennystä, koska se hänestä suosii rikkaita.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelun aiheina ovat tulevaisuuden ammatit, sosiaalisen median luonne ja terveiset Ylen uudelle toimitusjohtajalle. Heti lähetyksen jälkeen Anu Koivunen oikaisi suorassa lähetyksessä tekemänsä virheen: "MTV ei Medialiiton jäsen eli Merja Ylä-Anttila ei - toisin kuin #pyöreäpöytä-keskustelussa oletin - joudu vaihtamaan puolta Ylen nettiuutisista Euroopan komissiolle tehdyssä valitusasiassa. Pahoittelen virhettäni!" - Lähde: Anu Koivusen Twitter-päivitys. Kyseinen väärä tieto on poistettu tästä tallenteesta. Poistetun kohdan kesto oli 47 sekuntia.

YK:n julkaiseman raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Suomalaisten nousu maailman onnellisuusrankingin ykköseksi on onnistunut vain kovalla työllä ja suurilla uhrauksilla. Mutta voiko onnea oikeasti mitata? Yritetäänkö suomalaisen synkkyyden kulttuuri nitistää leimaamalla meidät onnellisiksi? Pitääkö meidän hyväksyä tämä maailman onnellisimman kansan asema? Ruben Stillerin vieraina ovat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar, toimittaja Tuomas Enbuske ja kirjailija Tommi Melender.

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Pyöreässä pöydässä istuu Helsingin yliopiston lakkopäivänä sattumalta kolme proffaa: Mika Pantzar työskentelee Helsingin yliopistosta, Anu Koivunen Tukholman yliopistosta ja puheenjohtaja työelämän professorina Turun yliopistosta Koivunen kysyy ritareilta, miten luottamuksen saa takaisin. Hän viittaa Ari Koposen eli Brother Christmasin hyväntekeväisyystyöhön, josta Helsingin Sanomat kertoo löytäneensä epäselvyyksiä. Koponen itse kiistää Helsingin Sanomien väitteet. - Läpinäkyvyys on välttämätöntä, neuvotaan. Mika Pantzarin mukaan suomalainen huippu-urheilu saa eri kautta valtiolta 50 milj. euroa vuodessa. - Se on hämmästyttävän vähän! - Itämeren risteilylaivat saavat valtion tukea viisi kertaa enemmän, hän väittää ja ehdottaa vaikkapa kaksinkertaistamaan summan ja maksamaan sen Veikkauksen sijaan suoraan valtion budjetista. - Se olisi halpaa viihdettä, hän sanoo. Hänestä on väärin tuottaa tämä viihdeteollisuuden muoto vapaaehtoisvoimin. Tujunen ei Mikan painotuksia purematta niele. Poliittinen korrektius ja loukkaantuminen ovat (jälleen) Pyöreän pöydän aiheena. Taru Tujunen nimittäin siteeraa mm. Lionel Shriveriä ja kysyy, että nouseeko esim. taiteilijoiden kynnys ottaa kantaa loukkaamispelon vuoksi. Koivunen ei tätä purematta niele.

Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Aluksi ritarit innostuvat siitä, kuinka Tesla lähetettiin avaruuteen Elon Muskin rahoilla. - Ennen mentiin Pariisiin, nyt avaruuteen, vertaa Mika Pantzar - Vastustan! nurisee Ruben Stiller ja vaatii tasa-arvoa rikkaiden ja köyhien välille: - Kaikkien pitäisi päästä avaruuteen! Mikä maanpetos oikein on? Miten se vertautuu murhaan tai aviorikokseen? ihmettelee trendiä Maija Vilkkumaa. Syytöstä kun on viime aikoina viljellyt mm. Trump demokraatteja kohtaa, siitä on epäily mm. Hesaria ja myös Maijaa itseään. Mika Pantzar ei näe viime päivinä uutisoitua pörssiromahdusta kovin dramaattisena. - En ymmärrä,miksi pörssikursseista uutisoidaan niin paljon, hän sanoo. Maija iloitsee, että Trump sai tätä kautta nenilleen, ja hän muistaa klassisen tragedian kaaren: - Hybristä seuraa jumalten kosto. Rubenille inhokki tofu on suurempi ongelma kuin pörssiromahdus. Ruben Stiller on sydämistynyt jatkuvasta doping-kohusta, ja kysyy muilta ritareilta miten nämä suhtautuisivat, jos suomalainen jäisi kiinni dopingista Korean talviolympialaisissa. Maija muistaa, kuinka hänen kurkkuaan kuristi aikoinaan Martti Vainion tapaus. Mika ei ymmärrä, miksi yleisön anteeksianto urheilijoille kestää niin kauan. Ruben jatkaa ihmettelyään: - Mitätöikö doping kaikki urheilijan aiemmat saavutukset? - Onko dopinginin käyttö muka yleinen luonnetodistus ihmisestä? - Ehdotan rinnakkaiskisoja, niissä doping olisi sallittu! #pyöreäpöytä

Pyöreä pöytä täyttää 11 vuotta! Juhlalähetyksessä keskustelevat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta vuoden 2018 ensimmäisessä lähetyksessä johtaa Ruben Stiller. Kirjailija Juha Itkonen näkee uuden alkoholilain vastaanotossa tekopyhyyttä. - Viinit lankakauppaan! huudahtaa puolestaan Hazard. - Kuluttajat ovat hyvin herkkiä myös hinnalle eikä vain saatavuudella, uskoo Pantzar, joka ei siten näe lailla suurta merkitystä. Nuorten vähentynyt alkoholin käyttö selittyy Hazardin arvauksen mukaan sillä, että nuoret "pössyttelevät pilveä". Pantzar heittää, että ehkä syy on kännyköiden valokuvien ja videoiden aiheuttama itsekritiikki. Käsikirjoittaja Kaarina Hazard puhuttaa ritareita ns. aktiivimallista. Hän kuvaa mm. kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kehotusta muuttaa työn perässä elämälle vieraaksi ja julmaksi: - Tunteet taskuun ja menoks. Hän ryhtyy pohtimaan, pitäisikö Suomi pitää asuttuna vai ei. - Miksei pääoma voi liikkua maaseudulle, miksi kaiken pitää keskittyä? kysyy Pantzar. Jari Tervon Kekkos-sarja Yle TV1:ssä on tutkimusprofessori Mika Pantzarin mielestä erilainen historiikki suurmiehestä. Hän toivoo samanlaisia harmaan sävyjä muidenkin suurmiesten muisteluun. - Kekkonen on normalisoitu - milloin Rydistä ja Tannerista kerrotaan harmaan sävyjä? Hazard näkee, että normalisoinnin mahdollistaa vain ajallinen etäisyys - ja ottaa esimerkiksi Sauli Niinistön, josta hänen mielestään ei tällä hetkellä voi puhua kuin tavallisesta miehestä. Itkonen huomauttaa, että kaipuu vahvaan johtajaan on hyvin universaalia eikä erityisen suomalaista.

Mitä riskejä ja mahdollisuuksia kuluttajadatan keräämisellä on tulevaisuudessa? Onko yksityisyys enää mahdollista, jos kaikesta jää jälki? Näihin kysymyksiin syvennytään tällä kertaa Nollahypoteesissa. Studiossa vierailee kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar. Kuluttajakansalainen datataloudessa

Jos Linnan juhlat olisivat lasten juhlat tai koko kansan ulkoilmajuhla? Pitäisikö turisteille rakentaa oma reservaatti, Suomi-teemapuisto? Opiskellaan tulevaisuudessa pakollisena vain äidinkieltä ja matematiikkaa, muita aineita vapaaehtoisesti. Näillä teemoilla mentiin tässä lähetyksessä Keskustelijoina olivat Mika Pantzar, Ruben Stiller ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johti Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Aiheina ovat tytöt, Ukkola-gate, #erillisvauva ja säätely vs. markkinatalous. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Tyttöjen päivän kunniaksi puheenjohtaja pyytää nimeämään naispuolisia esikuvia. Keskustelijat löytävät sekä fiktiivisiä että todellisia naisia: Peppi Pitkätossu, Muumi-mamma, Kaisa Korhonen laulajana ja - taiteiden ulkopuolelta - Helvi Sipilä. "Yleltä huonoa harkintaa" Kirjoittaja Kaarina Hazard on valinnut puheenjohtajan pyynnöstä keskustelunaiheekseen "tämän viikon Yle-skandaalin" eli Pressiklubin juontajan Sanna Ukkolan toiminnan. Hazard pitää sitä vakavana asiana: - Eivät toimittajat voi itselleen epämieluisia ääniä ruveta vaientamaan omalla arvovallallaan, hän arvioi. "Erillisvauva" Muusikko Olavi Uusivirta pohtii, mitä presidenttiparin vauvauutisesta saa ajatella ja sanoa. Keskustelussa löytyykin muutamia tabuja, kuten ikä ja vaalit. Mika Pantzar uskoo Pyöreän pöydän vanhimpana, että väsyisi vauva-aikana eri lailla kuin nuorempana. Keskustelussa huokuu myös pikkuisen vaivaantuneisuutta. "Sosialismi noussut uuteen arvoon amerikkalaisessa keskustelussa" Tutkijaprofessori Mika Pantzar löytää yritysten toiminnasta ristiriitaisuutta. Yritykset rakentavat hänen mukaansa toiminnanohjausjärjestelmiä, vaikka markkinataloudessa pyritään yhä enemmän sääntelystä eroon. Pyöreän pöydän puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä on Suomen Aller Median toimitusjohtaja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa syyskauden toisessa väittelyssä Ruben Stiller. Viestintätoimiston johtaja Taru Tujunen haluaa keskustella EU:n tulevaisuudesta. Hän kysyy, elääkö Euroopan Unioni uutta renessanssin aikaa vai onko se irrallaan kansalaisen arjesta. Vapaa toimittaja Kaarina Hazard synnyttää erimielisyyttä, kun hän puhututtaa ritareita päivähoidosta. Hänestä raha määrää liikaa. - Miksi halveksimme ammattilaisiamme ja tätä kruunun jalokiveä? Tulevat presidentinvaalit nousevat esiin kuten viime viikollakin. Kuluttajatutkimuksen professori Mika Pantzar haluaa kuulla mielipiteitä siitä, pitäisikö Suomessakin järjestää Yhdysvaltain tapaan presidenttiehdokkaiden tiedekeskustelu (Sciencedebate.org). Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28.1.2018 ja mahdollinen toinen kierros 11.2.2018. Twitterissä #pyöreäpöytä

Katukuvastamme, käytöstämme ja ajatuksistamme on vuosikymmenien aikana hävinnyt melkoinen määrä asioita ja esineitä. Tietosanakirjojen, puhelinluetteloiden ja paperikarttojen tiedot löytyvät nykyään yhdestä ja samasta paikasta, netistä. Tieto- ja viestintäteknologia on suurin tekijä, kun aletaan ihmetellä, missä ovat puhelinkopit, pankkikirjat tai pornolehdet. Ennen maksukortteja ja niihin liittyviä käyttelytilejä, päivittäiset ostokset hoidettiin käteisrahalla. Se oli aikaa, jolloin jokainen tilinomistaja tiesi saldonsa - pankkikirjasta. Pankin näkökulmaa muutokseen tuo rahoitusasiantuntija Merja Auvinen OP-Ryhmästä, suomalaisten muuttuneesta rahankäytöstä kertoo kulutustutkimuksen professori Mika Pantzar. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Kevään toiseksi viimeisen suoran lähetyksen aiheiksi keskustelijat nostavat käsitteiden, kuten rasismin, inflaation, Sixten Korkmanin esiin nostaman alisuoriutumisen sekä ilmastonmuutoksen. Suoran keskustelun aikana sanottiin mm.: - Vihapuheen tutkijoiden mukaan pahinta vihapuhetta kokevat perussuomalaiset, joita saa puhutella miten tahansa. Pitäisikö meidän ryhtyä puolustamaan heitä, kysyy Mika Pantzar. - Keskustelu ja huumori ovat vastaus kaikkeeen, sanoo Kaarina Hazard. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Mika Pantzar. Maija Vilkkumaan somekupla on täyttynyt hallintarekisteristä. Häntä kiinnostaa, miksi monesti torpattu laki pulpahti taas pinnalle, ja mikä sai perussuomalaiset kääntymään sen kannalle. Maijaa myös kummastuttaa, mikä hyöty omistuksen salaamisesta on, ellei se ole veronkierto tai keplottelu. Mika Pantzar yhtyy kummasteluun. - Parasta populismin estämistä olisi olla mahdollisimman avoimia, mutta hallintarekisterin myötä herätetään ajatusta, että on olemassa Davos-ihmisiä, jotka tallettavat rahaa hämärätileille. Pantzar näkee asian roolipelinä. - On kiinnostavaa miettiä, miksi esimerkiksi Kilpailuvirasto kannattaa ja Finanssivalvonta vastustaa. Kaarina Hazard lataa pöytään täyslaidallisen. - Viimeisetkin perussuomalaisten uskottavuuden rippeet menivät tässä. Hasard näkee tilanteessa kuitenkin pilkahduksen positiivista. - Terveen poliittisen elämän merkki on eripura puolueen sisällä, ja sitä hallintarekisteri on nyt perussuomalaisiin tuonut, kun kansanedustaja Mika Raatikainen on ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä. Kaarina Hazard tunnustaa olevansa hieman rakastunut arkkipiispa Kari Mäkiseen tämän otettua kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kantaa turvapaikkakeskusteluun. Taustalla on Maahanmuuttoviraston johtajan Päivi Nergin paheksunta sitä kohtaan, että seurakunnat ovat alkaneet kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa. - Tervehdin ilolla poliittisesti aktiivista ja taistelevaa kirkkoa, toteaa Hazard. Mika Pantzar näkee tässäkin asiassa rooleja. Päivi Nergin rooli on vastata sisäisestä turvallisuudesta. Sen sijaan solidaarisuusliikkeen rooli on siirtynyt vasemmiston katoamisen myötä kirkon suuntaan. Maija Vilkkumaa jää pohtimaan, kertooko Päivi Nergin lausunto siitä, että hän tuntee syyllisyyttä Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä. Mika Pantzar kysyy, ovatko poliitikot yliherkistyneet sosiaalisen median nopeasykkeisyydelle. Itsenäisyyden juhlarahasta syntyi nopeasti somekohu, ja sen jälkeen muutamassa tunnissa valtiovarainministeri päätti vetää asetuksen pois. Olisiko syytä kuitenkin nukkua yön yli? Maija Vilkkumaa näkee että somekohuja on nykyään koko ajan. Kohun uhrille ne voivat olla traumatisoivia hyökyaaltoja. Yleensä kohut kuitenkin laskevat aika nopeasti. - Yleensä isoin kiihko perustuu osin väärin ymmärretyille, väärin tulkituille tai väärin siteeratuille seikoille. Pyöreää pöytää pohdituttaa, ovatko some-ekspertit oikeassa sanoessaan, että nopea reagointi on tärkeintä, jos joutuu somekohuun. Kaarina Hazard tunnistaa parven mukana menemisessä ja nopeasti kiihtymisessä myös pientä komiikkaa. - En ennen tätä tiennyt, että juhlarahat ovat meille näin sydämenasia, Hazard nauraa. Pauli Aalto-Setälä päätyy toivomaan, että jonain päivänä hallintarekisteri saisi oman juhlarahansa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Ruben Stillerin johdolla. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Taru Tujunen vihaa kesäaikaan siirtymistä. Hän onkin pannut merkille, ettei ole ainoa, joka suunnattomasti ihmettelee, miksi kelloja pitää siirrellä. Hän on yksi monista, joka on käynyt allekirjoittamassa kansalaisaloitteen kesäajasta luopumisesta. Tujusen mielestä tarve kesäajalle on poistunut, koska ihmiset elävät nykyään muutenkin omissa, muusta maailmasta riippumattomissa aikatauluissaan. Pekka Seppäsen mielestä kesäaikaa suurempi ongelma on, että meillä on ajan mittaamiseen käytössä täysin mielivaltainen mittayksikkö, tunti, joka ei perustu mihinkään luonnonilmiöön. "Babylonialaisten muinaiseen keksintöön perustuu yhä kaikki meidän tekeminen, esimerkiksi tennistunti. Se kestää tunnin, vaikka jokin muu kesto voisi olla ihmiselle parempi." "Se on todennäköisesti kaikkein vaarallisinta", toteaa Seppänen. Mika Pantzarin mielestä kansakunnalle olisi turvallisempaa siirtyä esimerkiksi 50 minuutin tuntiin, koska sählyvuoroillakin pahimmat loukkaantumiset tapahtuvat aina tuntien loppupuolella. Seppänen innovoi kesäajasta luopumista teemaksi kuntavaaleihin. "Jossain kunnassa joku ryhmittymä voisi kiireesti ryhtyä ajamaan sitä, että siellä olisi vain yksi aika, ja se nousisi koko Euroopan mittaiseksi esimerkiksi." Mika Pantzar tuo pöytään terveisiä sosiologipäiviltä. "Mihin on hävinnyt tietoyhteiskunta, kun siitä ei enää missään puhuta?", hän kysyy. Myös Seppänen muistaa nostalgisesti hienot tietoyhteiskuntastrategiat, joilla visioitiin tulevaisuutta. Hän aprikoi, olisiko asia edelleen olemssa, mutta sana tietoyhteiskunta on korvattu digitalisaatiolla. On toitotettu, että esimerkiksi koululaisten pitäisi Suomessa tehdä digiloikka. "Se tarkoittaa, että kaikille tuodaan repullinen tietoteknisiä laitteita ja romppeita, jotka välittömästi vievät Suomen koulutlaiset harppauksittain kaikkien muiden koululaisten edelle tässä maailmassa." Tujunen muistuttaa, että tietoyhteiskunta on jo toteutunut. "Kuljemme kaikki jatkuvasti mobiililaitteet taskuissamme, lähetämme viestejä suoraan päättäjille ja lastemme opettajille, eikö tässä ole käynyt juuri niin, että tietoyhteiskunta on täällä?" "Pitäisikö tätä juhlia, tietoyhteiskunta on valmis, meillä on laajakaistat taskuissamme", ehdottaa Mika Pantzar. Pekka Seppästä askarruttaa, toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa. Autoalan toimitusjohtaja Mia Miettinen esitti Helsingin Sanomissa rohkeita ajatuksia menneenä viikonloppuna. Miettisen mielestä Suomi on tasa-arvoinen maa "siinä mittakaavassa kuin sen pitääkin olla". Taru Tujusta Miettisen ajatukset ovat vähän käyneet kiristelemään. "Erikoista että yksilökokemuksen kautta halutaan legitimoida, että nyt tasa-arvo on riittävän korkealla tasolla." Tujusen mielestä emme ole aivan valmiita tasa-arvoasioissa, jos ottaa huomioon esimerkiksi naisten miehiä alemmat ansiot tai sen, että parisuhdeväkivallassa uhri on useimmiten nainen. Mika Pantzar pitää Miettisen puheenvuoroa rohkeana. "Mies ei voisi näin sanoa." Pantzar muistuttaa esimerkiksi naisten ajankäytön paineista tai naisten asemasta työelämässä. Yliopistomaailmasta hän nostaa esiin erityisen sovinistisen kulttuurin. Siellä naisten on edelleen vaikeampi edetä, ja esimerkiksi lapsen saanti vaikuttaa moneen asiaan. "Toisaalta olen kyllä huomannut, että kun väitöskirjan tekijä saa lapsen, hän tulee takaisin parempana tutkijana. Lapsi tuo mukanaan suhteellisuudentajua"

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Iivo Niskasen MM-kultamitalin juhlinnan jälkeen puhutaan muusikko Maija Vilkkumaan toiveesta laista, joka sallii samaa sukupuolta olevien parien avioliitot. - Normaali länsimainen oikeus, kuvaa lakonisesti tutkimusprofessori Mika Pantzar uutta avioliittolakia. - Kyllä mun sydän on tänään täynnä hartautta ja kiitollisuutta, sanoo mediatutkija Anu Koivunen kuvatessaan tasa-arvoista avioliittolakia eteenpäin ajaneita poliitikkoja ja Seta-veteraaneja. Toisena keskustelunaiheena pohdittiin, uutisoidaanko Venäjästä tarpeeksi. Taustalla on Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin kirjoitus Helsingin Sanomissa edellisviikolla (24.2.2017). Puheenjohtaja (reservin majuri), uskoo, että Venäjä on vaarallisempi kuin ennen. Hjallis Harkimon työryhmän mediaselvitys taas täystyrmäyksen Pyöreän pöydän mediatutkijalta sekä myös puheenjohtajalta, joka on työskennellyt monessa mediatalossa ja on nykyisin kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Ovaalin pöydän äärellä onnitellaan aluksi Vuoden urheilijaa, Leo-Pekka Tähteä. Mediatutkija Anu Koivunen pohtii kielen valtaa. Hän on lukenut The Guardian -sanomalehden artikkelia tulevan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käyttämästä kielestä. Artikkelin mukaan Trumpin puheesta löytyy sellaisia piirteitä kuten toistaminen, kaavamaisuus ja aggressiivinen sävy ja ne arkistuvat, normalisoituvat. Hazard sanoo talouden kielen vallanneen yleisen keskustelun, ja Pantzar pitää tätä piirrettä ärsyttävänä. Mikä on nykyään julkista ja yhteistä? Tästä ritareita puhututtaa vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard. Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalo sanoi kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen saaman tuomion jälkeen, että Hakkarainen on käyttänyt "yleisesti käytössä olevia sanamuotoja" - Hazard on eri mieltä. Tutkimusprofessori Mika Pantzar ajatusleikkii liikenne- ja viestintäministeriön linjalla ja ehdottaa puolustusvoimien yhtiöittämistä. - Maksaisimme vasta sodan tullen vaikkapa väestönsuojelupalveluista, hän visioi. Hän kehuu liikenne- ja viestintäministeriön ehdotusta villiksi ja levottomaksi ja sanoo toivovansa samaa raikkautta myös sote-puolelle, vaikkei liikenne-ehdotuksista pidäkään. - Milloin valtiosta tuli huono järjestely? penää Hazard, joka ihmettelee näkemystä yritysten ylivertaisuudesta valtioon nähden. Twitterissä #pyöreäpöytä

Pyöreän pöydän juhlalähetys kuunneltavaksi ja ladattavaksi omalle soittimelle. Miten kaikki alkoi: ensimmäinen lähetys 3.1.2007. Kuuntelijoiden aiheet Pyöreässä pöydässä. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Sirkka Hämäläinen, Anu Koivunen, Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Valtakunnanterapeutti Tohtori Raimo ja asiakkaat valmistautuvat Pyöreään pöytään.

Pyöreässä pöydässä on väitelty kymmenettä vuotta ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Vakiokeskustelijoina ovat vuonna 2016 olleet Kaarina Hazard, Sirkka Hämäläinen, Juha Itkonen, Anu Koivunen, Mika Pantzar, Pekka Seppänen, Ruben Stiller, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. Koosteeseen on valittu keskustelupätkiä sekä keväältä että syksyltä. Aivan aluksi ollaan maaliskuussa. Ensi keskiviikkona (4.1.2017) Pyöreä pöytä täyttää tasan 10 vuotta, ja parituntinen juhlalähetys alkaa klo 17.30. Laita Pyöreä pöytä keskustelemaan: Anna palautetta tai ehdota aihetta. Kaikki vuoden 2016 keskustelut ovat yä kuunneltavissa Yle Areenassa. Twitterissä #pyöreäpöytä

Aiheina ovat kunniamerkit, rakentava nationalismi ja poikien Pisa-tulokset. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Edellispäivän itsenäisyyspäivän juhlien huumassa Pyöreä pöytä laski, kuinka montaa kertaa kukin on ollut presidentin vieraana: Juha 3, Pauli 2, Mika 1, Olavi 0 - ! Uusivirta tuo puheenaiheeksi kunniamerkkien merkityksen. Linnan juhlissa ainakin entiset ministerit Paavo Arhinmäki ja Erkki Tuomioja tulivat juhlaan ilman kunniamerkkejä rinnassaan. Mitaleita myös ideoidaan ja (huumorimielellä) jaetaan: Ruben Stiller saa Pyöreältä pöydältä Ritari Ässän ritarikunnan komentajamerkin. Pääministeri ja Yle uutisten päätoimittaja saavat Onnekkaan epäonnistumisen ritarikunnan merkin. Mika Pantzarin johdolla Pyöreä pöytä etsii rakentavaa nationalismia. Kansallisuusaatteesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta pitäisi hänen mielestään voida puhua neutraalisti tai arvostavasti. Juha Itkonen lukee Pisa-tuloksia ja oh huolissaan suomalaisten poikien koulumenestyksestä. Pantzar huomauttaa, että Suomessa tytöt ja pojat ovat koulumenestyksessä lähellä toisiaan, mutta monessa muussa maassa menestyvät vain pojat.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Aluksi puheenjohtaja testaa älykköjen lintutietämystä - ja joutuu vastaukset kuultuaan toteamaan ymmärtävänsä nyt, miksi ritareita ei kutsuta Luontoillan asiantuntijoiksi. (Oikea vastaus oli palokärki.) Missä voidaan keskustella ilman somekohua? Lidl-kauppaketjun humoristiseksi tarkoitettu maitomainos on synyttänyt tuoreimman somekohun. Ensin meni Kaarina Hazardin mukaan mönkään Lidlin markkinointi, sitten meni espoolaisen koripallojoukkueen general managerin Aleksi Valavuoren Twitter-viestittely päin honkia. - Miten voimme hallinnoida ja tulkita sosiaalisen median ympäristöä? - Missä julkinen keskustelu tapahtuu, jos elämme some-kuplassa? Stiller on sydämistynyt yleensäkin kaikesta mielensäpahoittamisesta, ja Pantzar uskoo, että Lidlisssä ollaan tyytyväisiä, että heidän maitomerkistään keskustellaan tässäkin ohjelmassa. Murhe ja suru ovat yksityisiä eikä niitä jaeta somessa Ruben Stiller väittää, että ihmiset tuotteistavat ja brändäävät oman elämänsä sosiaalisessa mediassa. - Eikö mikään ole enää yksityistä? Aalto-Setälän mielestä Ruben elää vitriinissä. Muutkaan eivät tunnista tätä ongelmaa, ja Stiller joutuu antamaan lisää perusteluja. Samassa veneessä ja yhteinen hiili eivät olekaan totta Hyvinvointitalouden professori Juho Saaren esitelmä on saanut Mika Pantzarin aidosti hämmästymään: suomalaiset eivät koekaan olevansa samassa veneessä. Pantzarin kuuleman mukaan Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten kannattajilla oli Saaren esittelemässä kyselyssä täysin eri asenteet sosiaaliturvan suhteen kuin oppositiopuolueiden kannattajilla. Kuulostaa siltä, ettei tämä ole muille yhtä suuri uutinen. Hazard intoutuu analysoimaan samassa veneessä olemisen ja yhteinen hiili - puheen kansallista propagandatarkoitusta. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Puheenjohtajan mukaan Suomi on sijoittuu vanhimpaan kolmannekseen valtioiden joukossa eli hokema "Suomi on nuori kansakunta" on pötyä. Pyöreä pöydän ritarit rikkovat myös muita myyttejä: eläkkeet, kateellisuus, tasa-arvo. Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportti on herättänyt paljon poliittisia keskustelua, ainakin oppositiossa. Mihin hallintohenkilökuntaa tarvitaan? Onko professori Pekka Mattila oikeassa, että yliopistojen hallinnossa on liikaa väkeä? Mikä on liian korkea ikä presidentille? Yhdysvaltain presidenttiehdokkaista Hillary Clintonin on nyt 68 v. ja Donald Trump 70 v. (Sauli Niinistö on nyt 68 v.) Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Herkimmillään keskustelu on silloin, kun mediatutkija Anu Koivunen hehkuttaa Nato-selvitystä: - Hirvittävän kiinnostava teksti. Monipuolinen, sävykäs, ymmärrettävä, epäasenteellinen. Se ei pelota eikä usuta. Pyöreän pöydän tämänkertainen raati on hieman kallellaan Nato-jäsenyyteen päin. Kriittisin lienee Mika Pantzar, joka suhtautuu asiaan taloudelliselta kannalta: - Oletteko valmiita maksamaan tästä vakuutuksesta miljardin? Lisäksi keskustellaan sekä Nokiasta ja sen Withings-yritysostosta että sananpaudesta. (Syntymäpäiväsankarit Pantzar ja Aalto-Setälä onnittelevat lopuksi toisiaan. Ja heitä onniteltiin: Onnea!) Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa myös @InkeriK inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi

Keskustelijoina ovat kirjailija Kalle Isokallio, professori Mika Pantzar ja toimittaja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Kirjailija, kolumnisti Kalle Isokallio tarttui ärhäkästi Panama-papereihin. Hän sanoo toimittajien ottaneen reippaasti tuomarin roolin "tietämättä asiasta mitään". - Tähän mennessä julkisuuteen tulleiden dokumenttien valossa ei ole tapahtunut mitään rikosta, Isokallio sanoo. Hänen mielestään julkisuudessa luodaan kuitenkin mielikuvaa, että olisi kysymys veronkierrosta. - On vain tapahtunut vain se, että joku ihminen ei ole maksanut niin paljon veroa kuin jonkun mielestä hän olisi voinut maksaa. - Jos kukaan Suomessa ei vaurastu, meille kaikille käy huonosti. Isokallio on samaa mieltä Ruben Stillerin kanssa siitä, että Suomessa luodaan mielikuvaa, että on isänmaallista maksaa niin paljon veroja kuin pystyy. - Se on tyhmintä, mitä varakas ihminen voi tehdä, Isokallio täräyttää. Hän väittää, että jos sata miljoona euroa on Nalle Wahlroosilla, niin silloin syntyy enemmän työpaikkoja kuin silloin, kun tuo sata miljoonaa olisi hallituksen käytössä. - Jokainen järkevä ihminen maksaa niin vähän veroja kuin hän laillisesti pystyy, tiivistää Isokallio. Hänen mukaansa tätä samaa tekee jokainen, joka ostaa alkoholia Virosta. Aamu-tv:n Jälkiviisaista syksyllä poisjäänyt Isokallio vieraili Pyöreässä pöydässä ensimmäistä kertaa. Suorassa lähetyksessä keskusteltiin myös sekä johtajuudesta että Alexander Stubbin kohtelusta Kokoomuksessa. Mika Pantzar nimitti kohtelua työpaikkakiusaamiseksi. Twitterissä #pyöreäpöytä

Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Hyviä uutisia: Dementian riski pienenee; Suomi on yksi maailman rikkaimpia maita, kansallinen varakkuus ylittää velat; Yhä useampi suomalainen näkee toisten ihmisten auttamisen entistä tärkeämmäksi; Suomi on edelleen maailman lukutaitoisin kansa. Sosiaalinen media on myös demokratian muoto, voimme kuulla kansalaisten ääntä! Näin väittää tutkimusprofessori Mika Pantzar. Hänestä someen suhtaudutaan liian nihkeästi: - Golf-lehdessä lopetettiin kokonaan kommenttipalstat, koska niissä oli epäasiallista keskustelua, kertoo Pantzar esimerkin. Hazardin mielestä äkkiväärät ja julmat viestit pomppaavat helposti silmään sosiaalisessa mediassa. Niitä ei pidä lukea kansan mielenä. Hänestä äänekkäät eivät edusta kaikkia: vain 7% ihmisistä ilmaisee poliittisia kantoja verkossa. Mikä on muuttunut päätoimittajien yhteislausuman jälkeen? Mitä on eettinen journalismi? Muutosta perää Kaarina Hazard. Bussikuskien tervehtiminen ja tervehtimättä jättäminen sekä poliitikkojen nyrkkitervehdys nostattavat keskustelua hyvästä käytöksestä. Juha Itkosta ärsyttää suomalaisten moittiminen. Pauli Aalto-Setälä arvelee, että hän on fist bumpin maahantuoja, koska aikoinaan visailuohjelma Deal or not deal - ohjelman suomalaisversiota Ota tai jätä - ohjelmaa juontaessaan v. 2007 hän tervehti vieraita nyrkkitervehdyksellä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, professori Mika Pantzar ja yrittäjä Pekka Seppänen. Pyöreässä pöydässä suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy aluksi, mitä ei saisi Ylessä muuttaa. Aalto-Setälä on perjantaina menossa eduskunnan kuultavaksi median tulevaisuudesta. Hän on kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja Suomessa. Juuri Iowasta palannut Itkonen on yhä häikäistynyt näkemänsä Donald Trumpin kampanjoinnista. Seppänen ei pelkää Trumpin mahdollista valintaa Yhdysvaltain presidentiksi, koska hänen mielestään yksi mies ei voi pilata - eikä pelastaa - maailmaa. Lisäksi Pyöreän pöydän miehistö väittelee suomalaisen median jakautumisesta oikeisto-vasemmisto-akselille ja tieteen valvonnasta. Pantzarin mielestä ulkoista valvontaelintä ei tarvita, koska VTT:ssä epäillystä vilpistä huolimatta vilppi ei ole hänen mukaansa tieteenteossa yleistä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Sivistämme suomalaisia väkisin kymmenettä vuotta, huomaa puheenjohtaja tässä vuoden toisessa suorassa lähetyksessä. Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, mediatutkija, professori Anu Koivunen ja tutkimusprofessori Mika Pantzar. Suoraa puhetta ajankohtaisista aiheista johtaa Pauli Aalto-Setälä. Astrid Lindgrenin tavoin kirjailija Juha Itkonen uskoo lasten ja nuorten pelastavan maailman.  Hän lukee Lindgrenin omaelämäkerrasta otteen, joka on saanut hänet herkistymään. Itkonen saa kuitenkin Anu Koivuselta tylytystä tilastojen muodossa: - Noin 10% 18-24 vuotiaista  ei osaa sanoa mitään väittämästä: "Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot”, ja ainoastaan 38% oli samaa mieltä väittämän kanssa. (Oikeusministeriön Demokratiaindikaattorit 2015, taulukko 3.4) -  Suurin huoli on nuorten huono fyysinen kunto, väittää  puolestaan Mika Pantzar - ja saa aikaan tietojen vaihdon Cooper-testin tuloksista. Anu Koivunen haluaa puhua Puolasta ja demokratiasta. - Ovatko Puolan oikeusvaltioperiaate ja median vapaus uhattuina? Ovatko ne Suomen tai EU:n asia?, hän kysyy. Koivusen mielestä “Kansa on puhunut, pulinat pois” on keskusteluntappolause, joka antaa ymmärtää, että kaikki on vaaleissa kaupan. Mika Pantzar on pohtinut tietosuojalakia ja yksityisyyttä. - Olemmeko hysteerisiä yksityisyyden suojan suhteen?, hän kysyy ja huomauttaa, kuinka nuori käsitys yksityisyydestä on.  - Suomessa maaseudulla 1930- ja 1940-lukujen kiertävät kotitalousneuvojat kertoivat nukkuneensa usein samassa sängyssä isäntäväen kanssa, hän kertoo. Twitterissä #pyöreäpöytä Palaute tervetullut myös inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi, @InkeriK, tuottaja

Vuoden 2015 keskusteluista on koosteeseen poimittu sattumia suorasta puheesta sieltä täältä pitkin vuotta. Keskustelijoina ovat olleet Pauli Aalto-Setälän johdolla Kaarina Hazard, Sirkka Hämäläinen, Juha Itkonen, Anu Koivunen, Mika Pantzar, Pekka Seppänen, Ruben Stiller, Olavi Uusivirta ja Maija Vilkkumaa. Vierailevana keskustelijana oli Fatbardhe Hetemaj. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla myös vuonna 2016. Ensimmäinen suora lähetys keskiviikkona 13.1. Twitterissä #pyöreäpöytä

Jakamistaloudessa tavaroita ei omisteta yksin, vaan lainataan, vuokrataan ja omistetaan yhdessä. Yksi tunnetuimmista jakamistaloutta harjoitavista yrityksistä on kotien vuokraukseen keskittynyt kansainvälinen AirBnB. Joissain kaupungeissa koteja on jo enemmän vuokralla kuin hotellihuoneita. Mistä jakamistaloudessa on kysymys? Leikola ja Lähde -ohjelmassa selvitetään, yleistyykö uudenlainen tapa elää ja käyttää palveluita. Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar ja jakamistaloutta edistävän Sharetribe-yrityksen toimitusjohtaja Juho Makkonen.