Podcasts about ilmastonmuutos

19. kansainvälinen arkkitehtuuribiennaali avautui Venetsiassa 10.5. Tänä vuonna Suomi vastasi oman paviljonkinsa lisäksi näyttelyn toteutumisesta Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisen Pohjoismaisen paviljongin kohdalla. Vuoden 2025 arkkitehtuuribiennaalissa Suomella on vahva edustus. Päänäyttelyyn on kutsuttu kolmen suomalaistyöryhmän näyttelyt. Biennaalissa yhtenä vahvana teemana on monialainen älykkyys. Päänäyttelyn kuraattori on arkkitehti ja insinööri Carlo Ratti. Millaisia uusi ajattelutapoja tarvitsemme nyt? Ilmastonmuutos on saanut nuoret arkkitehdit välttämään uuden luomista jo nyt rakennuksia täynnä olevaan maailmaan. Esitystaiteilija Teo Ala-Ruonan ja työryhmän teos Pohjoismaisessa paviljongissa pohtii suunniteltua ja elettyä ympäristöä saavutettavuuden ja inklusiivisuuden näkökulmista. Ella Kairan ja Matti Jänkälän Suomen paviljonkiin kuratoima näyttely tutkii rakennuksen vastuullista hoitamista ja nostaa esille eri alan ammatilaisia, jotka ovat vaikuttaneet sen säilymiseen. Mikä on kauneuden rooli nykyarkkitehtuurissa? Millä tavalla ekologia vaikuttaa uuden rakentamiseen? Millainen henkilö on standardi arkkitehtuurissa? Miten tärkeää on kokea olonsa turvalliseksi rakennuksessa? Millainen on demokraattinen arkkitehtuuri? Voiko rakennus antaa toivoa tai hoivaa? Ohjelman vieraina ovat Archinfon toiminnanjohtaja Katarina Siltavuori, arkkitehdit Kaisa Karvinen ja Matti Jänkälä ja Pohjoismaisen paviljongin taiteilija ja tilasuunnittelijaTeo Paaer. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Käydään läpi vappuhulinat ja Johannekselle iski Wienin matkalla (lentokoneessa) ihan järkky ilmastoahdistus. Tässä jaksossa puhutaankin niitä juttuja joista on puhuttu jo kohta 20 vuotta, mutta meno ei vaan muutu! Haalarimerkit ja muut kivat!⁠www.tuhannes.com(0:00) Introlätinät (0:08) Puhutaan siitä että vettä satoi (1:52) Miten meni vappu? Vappuradiota, Tumen Siltanen incident ja Johanneksen tipaton vappu (13:57) Meistä ei ole YO-kuvia (15:32) Tuhannes - Live 24.5.!!! Liput www.tuhannes.com (17:48) Nyt juttelemme ilmastonmuutoksesta, Johanneksella on ilmastoahdistus (20:00) Johanneksen havainnot äänikirjasta, meillä ei ole varaa elää näin (21:15) Johannes droppaa fiksun sanan - kapitalismi (22:46) Mitä sitä voi ihminen asialle tehdä, Johannes haluaa kieltää lentämisen (28:06) Pariisin ilmastosopimus ja ihmisten välinpitämättömyys (30:45) Tumen ratkaisu ilmastonmuutokseen (33:01) Muttakun lentäminen on niin kivaa

Tässä jaksossa muistellaan korona-aikoja ja käsidesihuumaa, mutta pian meno lähtee tuttuun tyyliin laukalle. Johannes stressaa kreikkalaisia häitä, kun taas Tume stressaa synttäreitään. Lampaat voi hajota pakkaseen kun Tume lähti etelänlomalle Tallinnaan, jossa ekat tiputeltiin jo aamutuimaan laivan diskossa. Legendaarinen Samuli Edelmann -hetki, Sadamarketin aarteet ja ystävän yöunet, jotka jäivät vain haaveeksi. Mukana myös:Vaalitenttien kiusallisuus & Johanneksen kuntavaaliräpItalialainen brain rot: Bombardino Crocodilo ja ystävätLihattomat häät ja kouluruuan pilaama mielikuva risotostaTume käy lenkillä ja melkein kuoleeKaty Perry menee avaruuteen??Ilmastonmuutoksen ratkaisuRosvo puhuu, kun poliisit on lakossaLisäksi: shoutout Joel Harkimolle, Mr. Bean -muisteloita, TikTokin maailmanvalloitus ja Tume lähdössä Norjaan Spring Breakeille (kyllä, edelleen väsyneenä).

Ruoka ja sen tuotanto ovat ilmastonmuutoksen ydinkysymyksiä. Ilmastonmuutos on jo muuttanut ruokajärjestelmää: yhtäällä ilmastonmuutos lisää kuivuutta, toisaalla kylmyyttä. Jossain viljelyala kutistuu, toisaalla kasvukausi pitenee. Ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi siihen, mitä ihmiset ympäri maailmaa syövät, myös yhteisöjen ja valtioiden vakauteen ja rauhaan. Uudessa podcast-jaksossa keskustellaan ruoan tulevaisuudesta ilmastonmuutoksen aikakaudella. Ruokajärjestelmän muuttaminen on yksi keinoista hidastaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutua niihin. Eri arvioiden mukaan ruokajärjestelmä tuottaa jopa kolmasosan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Onko avain fossiilisista polttoaineista luopuminen? Entä kuuluuko suomalainen ruoantuotanto ilmastonmuutoksen voittajiin? Vieraina jaksossa tutkimuskoordinaattori Vilma Sandström ja tutkija Ville Lähde. Jakson juontaa Olli Puumalainen ja sen leikkasi Pauliina Saloranta.

Tän päivän epäsuosittuja mielipiteitä: Ilmastonmuutos on porvarien sananhelinää, vaihteleva keli on parasta, virkapuku päällä bisse kädessä on parasta ja kova pakkanen kelpaa aina, joten s'il vous plaît saatana.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa keskustelemme median ja kulttuurin ajankohtaisaiheista sekä arvokysymyksistä. Vieraina ovat vakiraatilaiset kulttuuritoimittaja Ville Hänninen, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja Leena Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Miten Hollywoodin katastrofaaliset maastopalot lisäävät tietoutta ilmastonmuutoksesta? Raati pohtii ilmastokriisin talousvaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, kuten kasvisruokavaliota ja hiilidioksidin varastointia. Menettääkö Kalifornia pian statuksensa haluttuna asuinpaikkana? Toisena aiheena on Afrikan tähti -lautapeliin liittyvä kohu.Onko peli haitallisen kolonialistinen ja rasistinen vai pelkkää nostalgiaa? Pitäisikö peliin lisätä historiatietoa vai onko kyse ylireagoinnista? Montako kertaa tästä pitää keskustella? Ville Hänninen nostaa esiin Washington Postin pilapiirtäjä Ann Telnaesin irtisanoutumisen sananvapauden puolesta, kun taas Heikki Pursiainen puhuu sosiaalisen median tulevaisuudesta vuonna 2025. Meta luopuu faktantarkistuksesta, mutta riittääköl yhteisöhuomautusjärjestelmä hillitsemään toksista menoa ja disinformaatiota.

Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka sekä ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta? -tapahtumassa 19.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/vxcV27z1q9U

✨ YHTEISTYÖ Kuuntele Neuvottelija-podcast Spotifysta Kuinka iso haaste syntyvyyden lasku on Suomelle ja millä keinoilla syntyvyyttä olisi mahdollista nostaa? Studiossa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja perussuomalaisten kandanedustaja Onni Rostila. Jakso on kuvattu 30.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Romahdus" (5:44) Ilmastonmuutos (16:53) Väestöliiton selvitys (23:38) Politiikka (28:56) Hedelmällisyys (34:54) Verotus (49:59) Terveystieto (53:55) Feminismi ja tasa-arvo (59:37) Vanhempainvapaa (1:07:46) Työelämä (1:14:28) Yrittäjät (1:22:55) "Miljardin euron paketti" (1:36:00) Kulttuuri ja arvot (1:42:32) "Tradwife" (1:47:32) Valtion rooli (1:53:41) Sosioekonominen status (2:01:04) Älylaitteet (2:02:43) Deittisovellukset (2:09:10) Hormonaalinen ehkäisy (2:13:23) Miesten syrjäytyminen

Arkkitehtuuri- ja designmuseon yhteisnäyttely FIX: Huolla ja korjaa nostaa esille korjaamiseen. Miten ylläpidetään esineiden ja tilojen kauneus ja eheys? Miten ajan kuluminen vaikuttaa arkkitehtuuriin ja muotoiluun? Millaiset kulumiset ovat vain kiinnostavaa patinaa? Millaiset tilat ovat liian steriilejä? Ilmastonmuutos ja liiallinen kulutus ahdistaa monia. Oliko tämä myös yksi syy nostaa esille korjaaminen, joka ylläpitää sitä mitä jo on tehty ja tuotettu? Miten suomalainen maku ja tyyli eroaa eurooppalaisten vanhojen kulttuurimaiden suhtautumisesta kolhuihin ja patinaan? Ranskalaisilla on hyvin kuvaava sanonta sopivasti laiminlyöty. Millaisten esineiden ja asioiden korjaamiseen käytämme aikaa ja rahaa? Mitä jää huolenpidon ulkopuolelle ja miksi? Keskustelemme myös vaatteiden korjaamisesta ja kintsugista, joka on japanilainen tekniikka ja taidemuoto, jossa esineen halkeamia tuodaan esiin kullalla. Ohjelman vieraina ovat arkkitehti Kaisa Karvinen, oppimisen asiantuntija, yleisötyövastaava Hanna Kapanen ja muotisuunnittelija Sofia Ilmonen. FIX: Huolla ja korjaa- näyttely Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä 05.01.2025 asti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

The Transatlantist-podisarjassa etsitään analyysia ja uusia näkökulmia siihen, millä mallilla Yhdysvaltojen ja Suomen yhteydet ulkopolitiikassa ovat, mihin ne ovat menossa ja miten ne liittyvät kansainväliseen järjestykseen. Projekti on toteutettu Yhdysvaltain suurlähetystön tuella. Ilmastokriisissä on pelissä maailman tulevaisuus. Tässä The Transatlantist-podisarjan kolmannessa jaksossa pureudutaan kansainväliseen ilmastopolitiikkaan. Nyt pohditaan erityisesti sitä, millaisia ilmastopoliittisia toimijoita Suomi ja Yhdysvallat ovat, mikä maiden lähestymistapoja yhdistää, entä mikä niitä erottaa? Millaista yhteistyötä Suomi ja Yhdysvallat tekevät? Jakson vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Antto Vihma, Kaupallinen neuvonantaja Suomen pääkonsulaattista New Yorkista Lotta Jessen sekä nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin.

Ilmastonmuutos on aikakautemme keskeisiä haasteita, jonka ratkaisuihin tullaan osoittamaan valtavia panostuksia tulevina vuosina. Suomelle vihreän siirtymän investoinnit painavat vaakakupissa paljon, jos aiomme päästä ilmastotavoitteisiimme – mutta ne viitoittavat myös talouden, työllisyyden ja hyvinvoinnin tietä eteenpäin. Mitkä ovat Suomen valttikortit puhtaan energian ja teollisuuden kilpailussa ja kuinka pysymme naapureidemme tahdissa? Huomisen talous -podcastin syyskausi avataan vihreät miljardit tähtäimessä. Pääekonomisti Timo Vesalan vieraina investointi-ilmastoa arvioivat ja keskeisiä eväitä kestävyysmatkalle listaavat Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo ja STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen.

Suomeen kaavaillaan Nato-joukkoja. Millaisia joukkoja se voisi tarkoittaa? Keskustelemassa tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista sekä kenraali evp., kansanedustaja Jarmo Lindberg (kok.). Mitä lääkkeksi Euroopan unioni kilpailukyvyn parantamiseksi. Maanantaina julkaistiin Euroopan keskuspankin johtajan Mario Draghin selvitys EU:n kilpailukyvystä. Haastateltavana Päivi Wood EK:sta. Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa. Kuinka luonto sopeutuu muutokseen? Keskustelmassa tutkimusjohtaja, toimialajohtaja Hannele Korhonen Ilmatieteenlaitokselta sekä erikoistutkija Maria Hällfors Sykestä. Millaisia odotuksia on presidenttiehdokkaiden Kamala Harris ja Donald Trump ensimmäiselle tv-väittelylle? Toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista. Juontajana Atte Uusinoka Toimittajana Veera Sinervo ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara.

Risto Isomäen tieteisseikkailu Pimeää jäätä (Into, 2024) vie meidät takaisin Pimeän pilven ritarit (Into, 1997) -kirjan kosmiseen maailmaan, mutta tällä kertaa panokset ovat entistäkin korkeammalla. Ihmiskunta on suuremman uhan edessä kuin koskaan aiemmin: luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on huomattavasti enemmän kuin aiemmin on luultu. Tarinassa suomalainen teknologia nousee avainasemaan. Sen juoni rakentuu vahvasti sähköpurje- eli plasmapurjeteknologian ympärille. Tämä Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhusen kehittämä konsepti on tehokkain ihmisen keksimä avaruusalusten käyttövoiman lähde pitkille matkoille. Romaanissa Johnny Kororo lähtee retkikuntineen sähköpurjealus Arsinoella kohti tuntematonta kappaletta, joka on suistanut komeetat radoiltaan. Romaanissaan Isomäki paitsi ylistää ihmisen teknistä kekseliäisyyttä myös pohtii turvallisuushakuista ajatteluamme, joka estää meitä ratkaisemasta maailmaamme uhkaavia, ihmisestä johtuvia ongelmia. Ja miten suuri uhka asteroidit ja komeetat todellisuudessa ovat ihmiskunnalle? Mihin sähköpurjetta todellisuudessa tarvitaan ja onko tulevaisuutemme avaruudessa? Vieraina ovat kirjailija Risto Isomäki ja Ilmatieteenlaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen. Toimittajana on Pauliina Grym.

Kalatalouden keskusliiton järjestöasiantuntija Mikko Malin pyydystää nahkiaisia kotilaituriltaan Kymijoen Korkeakoskella. Neljännesvuosisadan 25 vuotta vaelluskalojen kanssa työskennellyt Malin muistelee Suomenlahden merkittävimmän lohijoen karmeaa vaelluskalahistoriaa ja pohtii sen nykytilaa. Kyttyrälohellekin olisi hänen mukaansa tilaa Kymijoessa, joka välillä lämpenee ilmastonmuutoksen vuoksi liikaa. Tämä ei lupaa hyvää Kymijoen omalle lohikannalle, joka saatiin takaisin alkuperäisen lajin kuoltua sukupuuttoon viimeistään 1950-luvulla. Taltiointi on tehty Korkeakosken rannalla 26.3.2024

"Kyseessä ei ole pelkästään taloudellinen tai poliittinen kriisi, vaan kysymyksessä on syvästi hengellinen ja eettinen kriisi."Evankelisluterilainen kirkko teki kirkon ilmasto-ohjelman Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus jo vuonna 2008. Ilmastovaroitus-jaksossa puhutaankin tällä kertaa kirkon keskeisimmistä ilmastotoimista sekä eri kirkkokuntien välisestä yhteistyöstä. Studiossa Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, työelämäprofessori Jouni Keronen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Kasvuyhtiöille rahoitusta keräävä Springvest on poikkeuksellinen yhtiö, jossa on selvästi erilliset tuloslaskelman puoli ja taseen puoli. Yhtiöön voi sijoittaa joko tase edellä tai tuloslaskelma edellä. Rahoituskierrosten järjestäminen eli operatiivinen toiminta tuo tulosta, jonka pystyy ennustamaan kohtuullisen hyvin rahoituskierrosten määrän perusteella: liikevaihtoa kertyy kymmenisen prosenttia siitä rahasta, jonka Springvest kerää asiakasyhtiöilleen. Tase taas koostuu Springvestin omistuksista kasvuyhtiöissä, joille se on kerännyt rahoitusta. Springvest avaa tasettaan niukanlaisesti. Karon Grillissä Springvestin toimitusjohtaja Aki Soudunsaari kertoo Springvestin omistuksista ja nostaa esiin ne yhtiöt, joiden kehitystä hän itse seuraa tarkimmin. Marinadi-osiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sen ottamisesta huomioon sijoittamisessa. Ilmastonmuutos huolettaa, mutta energiaa tarvitaan jatkossakin. Asiantuntija Outi Rönnqvist Nordea Fundsista kertoo, kuinka sijoittaja voi olla mukana positiivisessa muutoksessa. Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3

Mitä syömme tulevaisuudessa? Ajaako ilmastonmuutos kasvattamaan eläinten ja kasvien soluja laboratorioiden tankeissa? Proteiinia tuotetaan Suomessa jo nyt laboratoriossa irrallaan maataloudesta. Ilmastonmuutos ja luontokato vaativat muuttamaan ruuan tuottamisen ja syömisen tapojamme. Yksi ratkaisu on laboratoriossa kasvatettu ruoka. Suomalainen start-up avaa pian Vantaalle pilottilaitoksen, jossa proteiinia tuotetaan irrallaan tuotantoeläimistä ja maataloudesta. Millä tavoin proteiinia pystytään valmistamaan “pelkästä” ilmasta ja vedystä? Entä mitä ongelmia ruuan tuotanto tulevaisuudessa tuo? Mitä muutoksia kestävä ruuantuotanto tarvitsee ja mitä ratkaisuja tähän on olemassa? Haastateltavina: Biologia-osaston tiimipäällikkö Susanna Mäkinen Solar Foods Oy:stä sekä professori Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jenni Frilander.

Minkälainen presidentti Harry Harkimo olisi? Mitkä ovat Harkimon tärkeimmät vaaliteemat ja minkälaista ulkopolitiikkaa Harkimo ajaisi? Studiossa Liike Nytin presidenttiehdokas Harry "Hjallis" Harkimo. Jakso on kuvattu 26.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Sauli Niinistö (3:26) Norjan öljyrahasto (5:54) Presidentti ja pääministeri (7:02) NATO (8:34) Ukrainan sota (12:17) Biden vai Trump? (12:52) EU (16:31) Venäjä ja Putin (25:25) Harkimon verkostot (27:20) Ilmastonmuutos (29:32) Hallituspolitiikka (35:41) Talouspolitiikka (39:21) Sisäinen turvallisuus (41:27) Ahvenanmaa

Ilmastonmuutos lisää äärisäitä. Partiolaiset saivat huomata sen, kun 43 000 ihmisen leiriä koetteli ensin lämpöaalto ja sen jälkeen taifuuni.

Karoliina Loikkanen ja Marianne Palmu sulattelevat podissa ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia makrotalouteen. Aiheet: 00:00 Aloitus 01:30 Nykyhetki 06:09 Taloudelliset näkymät 18:37 Mahdollisuudet 28:45 Huomiot sijoittajalle 38:39 Luonnonkatastrofien vaikutus pörssiin

Minkälaista Suomen maatalouspolitiikka oli ennen Euroopan unioniin liittymistä ja miten maatalouspolitiikka on muuttunut jäseneksi tulon myötä? Mistä ruuan hinta muodostuu? Mikä on tuottajien, teollisuuden ja vähittäiskaupan osuus hinnasta? Onko Suomen vähittäiskaupassa liian vähän kilpailua ja millä toimenpiteillä kilpailua voisi lisätä? Studiossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi. Jakso on nauhoitettu 13.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) EU-jäsenyys (7:15) EU:n maatalouspolitiikka (15:35) Tuottajat ja tuet (18:36) Ruuan hinnanmuodostus (22:03) Tuottajien asema (24:00) Raaka-ainepörssit (25:15) Vähittäiskauppa (34:26) Ruuan ALV (38:06) Hinnan nousu (42:22) Ukrainan sota (46:33) Ilmastonmuutos (52:39) Luomu (56:38) Kilpailu

Ilmastovaroitus-jaksossa puhuttaa tällä viikolla Venäjä, ja sen ilmastotoimet ennen ja jälkeen sodan syttymisen. Studiossa Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin BOFITista sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä. BOFIT on Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos.

Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?

Tuomo & Markus -bändin toinen nimijäsen, Markus Nordenstreng, on Ilmastovaroitus -podcastissa pohtimassa musiikkia ja ilmastonmuutosta. Jaksossa puhutaan niin biisien aiheista, musiikilla vaikuttamisesta, festareista, vinyylilevyistä kuin striimauksestakin. 
Studiossa Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, muusikko Markus Nordenstreng sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Ilmastonmuutos, sodat ja kulkutaudit koettelevat ihmiskuntaa. Ei ihme, että tarinat maailmanlopusta ovat suosiossa kirjoissa, elokuvissa ja viihteessä. Vitsauksista kerrottiin kuitenkin jo Raamatussa ja monet nykyiset maailmanlopun tarinat ovat ottaneet sieltä vaikutteita. Aristoteleen kantapäässä on vieraana kirjallisuuden dystopioita tutkinut Toni Lahtinen. Ohjelmassa selviää myös voiko lehmän häntä tipahtaa ja mikä on tuoppikondomi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.

Ilmastonmuutos, globalisaatio, kaupungistuminen. Näitä kaikkia on kutsuttu megatrendeiksi The Ulkopolitistissakin. Mitä megatrendit oikeastaan ovat? Megatrendit vilahtelevat julkisessa keskustelussa vähän väliä. Esimerkkejä riittää: milloin puhutaan kiertotaloudesta, milloin työn paikattomuudesta. Kyse on aina tulevaisuuden hahmottelusta – siitä, että juuri tämä asia muokkaa maailmaa peruuttamattomasti juuri nyt. Sitran Megatrendit 2023 -raportti hahmottelee yhteiskunnan tulevaisuutta viiden megatrendin kautta. Näihin kuuluvat luonnon kantokyvyn mureneminen, hyvinvoinnin haasteiden kasvu, koveneva demokratian kamppailu, digivallan kiihtyvä kilpailu ja talouden rakoileva perusta. Miten megatrendit auttavat ymmärtämään tulevaisuutta, ja miten ne eroavat heikoista signaaleista? Entä mitä tekemistä megatrendeillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa? Asiantuntijavieraana jaksossa: Sanna Rekola on strategian ja ennakoinnin asiantuntija Sitralla ja yksi Megatrendit 2023 -raportin kirjoittajista.

Puhetta ilmastonmuutoksesta ja turvallisuuteen liittyvistä uhkakuvista. Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Euroopan turvallisuuteen nyt ja tulevaisuudessa? Miten näihin uhkakuviin tulisi vastata? Aiheesta keskustelemassa ovat: Jyri Wuorisalo, tki-asiantuntija, Savonia Pekka Reinikainen, vanhempi neuvonantaja, GAIA Emma Hakala, vanhempi tutkija, UPI/FIIA Keskustelun juontaa SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

Päivän jaksossa Sedät äänittelevät jo aamupäivästä joten Kapitalistinen Systeemi ei ole vielä ehtinyt painaa heitä lysyyn. Siksi päivän aiheet menevät lennokkaasti Popedasta CCRn, Kievistä Pentaconiin ja HP5+n piinaamisesta ydinvoimaan.

Suomen velkaantuminen. Ilmastonmuutos. Etniset vähemmistöt korkeakouluissa. Karhujen talviuni. Sää.

Alkaa näyttää yhä selvemmin siltä, etteivät kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteet maapallon lämpenemisen rajoittamisesta tule toteutumaan. Kun emme saa hiili- ja muita päästöjämme kuriin, meidän pitää kiireesti kehittää tapoja elää muuttuneessa ilmastossa ja kestää teollistumisen ikävät seuraukset. Miten muuttunut ilmasto vaikuttaa ruoan tuotantoon? Miten se vaikuttaa liikenteeseen? Entä millaisia muuttoliikkeitä se aiheuttaa? Miltä kaupunkimme näyttävät lähitulevaisuudessa? Kuinka ilmastonmuutos muuttaa suomalaista yhteiskuntaa? Vieraina ovat maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas ja kirjailija Risto Isomäki.

Ilmastokriisi etenee ja kietoutuu yhteen edustuksellisen demokratian kriisin kanssa. Voisiko apu löytyä niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kansalaisten osallistamisesta? Jasmin Immonen pohtii kysymystä yhdessä haastattelemansa Ellun Kanojen johtavan tutkijan Elina Kiiski-Katajan kanssa.

Ilmastokirkko on vuonna 2017 perustettu uskonnollisesti sitoutumaton esitystaidekollektiivi, joka tutkii ekologisen kriisin ja pyhän suhdetta. Podcastin 22. jaksossa ryhmän perustajat Marleena Halonen ja Ronja Louhivuori pohtivat sitä, miten ilmastonmuutoksen kaltaista maailmankuvallisesti mullistavaa asiaa kannattaa taiteessa käsitellä ihmisen kehollisen kokemuksen, yhteisöllisen osallisuuden ja aktivismin näkökulmista. Samalla esiin nousevat yleisemmän tason kysymykset ihmisen suhteesta materiaan sekä taiteen ja poliittisuuden kohtaamisesta.

Kongressin kuulemiset. Mihin päädyttiin loppiaisen tapahtumia käsittelevissä kuulemissa. Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi.  Energiatalous sodan varjossa. Ovatko komission ehdotukset energiakriisin torjumisessa toimivia? Energia-alan muutoksista keskustelemassa toimitusjohtaja Jukka Leskelä Energiateollisuudesta sekä energiatekniikan professori Esa Vakkilainen LUT yliopistosta.  Inflaatio ja energia ovat aiheina myös Espanjan ja Portugalian lehdissä, Maija Salmi toimittaa.  Mitä omistajaohjaaja voi kriisitilanteessa tehdä? Haastateltavana rahoituksen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta Itämeren tila. Ilmastonmuutos lämmittää Eurooppaa, kuinka voi Itämeri. Haastateltavana Syken erikoistutkija, Itämeri-paneelin puheenjohtaja Seppo Knuuttila sekä luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki Metsähallituksesta.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Atte Uusinoka ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Kuinka merkittäviä ilmastotekoja ovat kasvissyönti ja sähköauto vai onko itse asiassa teollisuus ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä? Millaisen teollisen vallankumouksen tarvitsemme aloilla, joilla on päästöjä ja ympäristövaikutuksia ja millaiseen asentoon tämä laittaa talouden? Ilmastovallankumouksen tuomista liiketoiminta mahdollisuuksista keskustelevat Climate Leadership Coalitionin CLC:n toimitusjohtaja Tuuli Kaskinen ja pitkän linjan hallitusammattilainen Pertti Korhonen. Ohjelman tuottaa Business Finland. Juontajina Tomi Korhonen ja William von der Pahlen.

Ilmastokriisin vaikutukset tuntuvat jo nyt ja erityisen kriittisesti siellä, missä humanitaarista apua tarvitaan kaikkein eniten. Näillä, usein valmiiksi konflikteista ja köyhyydestä kärsivillä alueilla hätää pahentavat sään ääri-ilmiöt, kuten lumimyrskyt ja poikkeuksellinen kuivuus. Myös vaatimukset ekologiselle kestävyydelle on otettava humanitaarisissa operaatioissa ja infrastruktuurihankkeissa huomioon jo alusta saakka. Jakso julkaistaan Maan päivän (22.4.) kunniaksi yhteistyössä Euroopan unionin humanitaarisen avun ja pelastuspalveluasioiden pääosaston kanssa. Asiantuntijavieraina jaksossa viestintäpäällikkö Petra Pereyra EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosastolta sekä Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen vaikuttamistyön ja viestinnän asiantuntija Pekka Reinikainen. Lisäksi jaksossa kuullaan CARE-avustusjärjestön maajohtajan Jolien Veldwijkin sekä OXFAMin ohjelma-asiantuntija Salwa Almehdin inserttihaastattelut humanitaarisen avun kenttätyön parista Syyriasta. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Leonard Wilhelmus.

Ilmastonmuutos etenee tuoreimman IPPC-raportin mukaan kiihtyvällä vauhdilla sodista ja pandemioista piittaamatta. Miten ilmasto- ja ympäristökysymykset kytkeytyvät turvallisuuspolitiikkaan? Vieraina jaksossa Emma Hakala ja Petja Pelli. Jakson juontaa Leonard Wilhelmus.

Saarna Hyvän toivon kappeli1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)Jeesus, kiusausten voittaja6.3.2022Anu RaskMatt. 4:1–11Evankeliumista Matteuksen mukaan, luvusta 4Sitten Henki vei Jeesuksen autiomaahan Paholaisen kiusattavaksi. Kun Jeesus olipaastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen vihdoin tuli nälkä.Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika,niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Mutta Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: 'Eiihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalansuusta.'”Sitten Paholainen vei Jeesuksen pyhään kaupunkiin ja asetti hänettemppelimuurin harjalle. Hän sanoi Jeesukselle: ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niinheittäydy alas. Onhan kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn. He kantavat sinuakäsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen.'” Jeesus vastasi hänelle: ”On myös kirjoitettu:'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.'”Vielä Paholainen vei Jeesuksen hyvin korkealle vuorelle, näytti hänelle maailmankaikki valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi: ”Kaiken tämän minä annan sinulle, jospolvistut eteeni ja kumarrat minua.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Mene pois,Saatana! On kirjoitettu: 'Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaanhäntä palvella.'”Silloin Paholainen jätti Jeesuksen rauhaan, ja hänen luokseen tuli enkeleitä, jotkapalvelivat häntä.Lauri Kemppainen kirjoittaa Rukoileva kädellinen -kirjansa alussa näin:Yleensä se tapahtuu yöllä ja silloin pelkään. Pelkään, että kaikki mitä rakastan –kaikki minkä vuoksi teen työtä, kaikki minkä koen arvokkaaksi ja oikeaksi – vainkatoaa. Pelkään, että hyvä ei voita. Että pahuuden äärellä kauneus kuristuu lopultaomaan mahdottomuuteensa. – – Sellaisina öinä Vasili Rozanovin sanat eivät tunnulainkaan liioittelulta: “Ei ole elämää ilman rukousta. Ilman rukousta on vainmielettömyyttä ja kauhua”.Täytyy sanoa että tässä odottamattomassa, selittämättömässä maailmantilanteessatuo äskeinen todella kolahti. Onneksi Lauri sanoitti sen mun puolesta, itse en oleoikein pystynyt keskittymään. Oon katsonut uutisia taukoamatta.* * *Pyysin teiltä tätä saarnaa varten kuvia siitä, mitä tulee mieleen sanasta kiusaus.Tässä päivän tekstissä Jeesus on autiomaassa ja Paholainen kiusaa häntäkiusauksilla. Sainkin tosi osuvia kuvia ja pohdintoja.(Kuva 3)Yksi sähköpostiini tullut kuva on ihana tulppaani kesäisessä puutarhassaLähettäjä liitti kuvaan tekstin:Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Talvella on vaikea pysähtyä ajattelemaan, että elämä on tässä ja nyt. Silmäni etsivätlumikasojen alta kurkistelevia pensaita ja puita. Luon niihin luottavaisia katseita, jottanämäkin tietäisivät kesän olevan tulossa.Tämä kuva kuvaa täydellisesti myös omaa kiusaustani juuri nyt.Myös mulla on kiusaus katsella kukkia, odottaa kesää, haaveilla lämmöstä janautinnosta. Sitä Paholainenkin tarjoaa tässä Jeesukselle: saat maailmanvaltakunnat ja niiden loiston, jos kumarrat minua. Nauti elämästä! Nautikauneudesta! Käännä katse pois kaikesta häiritsevästä. Koska miksipä ei?Juuri niin haluaisin itsekin tehdä. Kääntää katseen pois, katsoa kukkia.Mutta on pakko katsoa ympärille. Tavoitan kolme näköalaa:● Me ollaan pandemian keskellä, uusia on odotettavissa.● Eurooppa on sodassa.● Ilmastonmuutos on totta, ja se on tässä ja nyt.Ei auta, pakko pysyä hereillä. Meidän tehtävä on toimia.Auttaa. Rukoilla. Taistella hyvän puolesta ja pahaa vastaan.Ja yrittää vielä vähän enemmän.(Kuva 1)Tässäkin on sähköpostiini teiltä saapunut kuva kiusauksesta:Kuusamon seurakunnan Isoniemen metsä.Lähettäjä pohtii: Kumpi onkaan kiusaukseni, kertoa näkemykseni vai pysyä hiljaa?Kuvaan liitetty teksti kysyy:Kutsutko riveihin istutettua yhden puulajin puustoa metsäksi vai puupelloksi?Miten ajattelet nauttivasi jokamiehen oikeudella tällaista metsästä? ”Keisarihan on alasti."Kenelle maa kuuluu? Jumalalle, kaikille ihmisille vai maapohjan omistajalle?Ja vielä:Missä ovat ne äänet kirkossa, jotka sanovat, että luonnon riistolla eli talouden jatkuvankasvun opilla on todellisuudessa rajat, että kirkko ei voi pyhittää ahneuteen perustuvaatalousjärjestelmää. Kirkon johto sulkee korvansa tutkitulta tiedolta ja niiltä, joiden elämäänluontokato tulee eniten vaikuttamaan, eli nuorilta, joita Elokapinallisetkin edustavat.Todella tärkeitä kysymyksiä.Onko kiusaukseni pysyä hiljaa? Liittyy oikeastaan samaan teemaan ensimmäisenkuvan kanssa. Paholaisen viesti Jeesukselle oli: Kumarra minua ja pysy hiljaakaikesta häiritsevästä, ja elämä on helppoa ja mukavaa.* * *(Kuva 4)Tänään on ensimmäinen paastonajan sunnuntai, kristityt ovat astuneetneljänkymmenen päivän vaellukselle. Päivän tekstissä on vahvaa symboliikkaa jokakietoutuu paastoon ja pääsiäisen odotukseen. Tekstissä ollaan tarinan alussa,kiusauskertomus sijoittuu aivan Jeesuksen julkisen toiminnan alkulehdille.Jeesuksen paasto autiomaassa kiusauksineen kesti neljäkymmentä päivää. Ja tästähetkestä me Jeesuksen seuraajat puolestaan kuljemme pitkin kirkkovuotta n 40päivässä kohti pääsiäisen tapahtumia, ristin tietä ja lopulta pääsiäisen valoon.Tänään mua itseni koskettaa tuossa autiomaakertomuksessa erityisesti Jeesukseninhimillisyys. Jeesus ennen pääsiäistä, ennen kuolemaa ja ylösnousemusta oliihminen, kuten me ihmiset ollaan. Hänellä oli ruumis, joka kärsi nälästä, janosta jakivusta. Hän nauroi ja hän myös itki. Meillä kristityillä on siis Jumala, joka tietää mitäon olla ihminen. Hän tuntee ihmisenä olemisen tuskat ja kärsimykset omakohtaisesti.Miksi kärsimystä ylipäätään on? Miksi Jumala sallii kärsimyksen, kuten useinkysellään? Tää on ikuinen uskonnonfilosofinen kärsimyksen ongelma.Totuus on, että kaikkien selitysyritysten jälkeenkin kysymys jää avoimeksi. Kärsimyson osa elämää, osa olevaa. Luonto elää kärsimyksen ja kauneuden jännitteessä. Joelämän ensi henkäyksessä on kuolema läsnä ja syksyn epätoivoinen hehkutapahtuu nurkan takana odottavaa kuihtumista vasten.Paradoksaalisesti, kaikessa yksinäisyydessä ja kärsimyksessä Jumala on erityisellätavalla läsnä. Jumala taistelee ja kärsii jokaisen ihmisen rinnalla. Jumalan valta onpiiloutunut heikkouteen ja Jumalan kunnia on piiloutunut häpeään. Lutherin mukaan“Jumala on kätkeytynyt vastakohtaansa”. Kärsimys ei ole siis merkki Jumalanpoissaolosta tai heikkoudesta. Kovien olojen keskellä kokemus Jumalan läsnäolostavahvistuu.* * *Ja me ollaan totisesti kovien olojen keskellä, yhä kovenevien.Rukous voi tuntua vaikealta lajilta, varsinkin jos omissa mielikuvissa rukoileminen onjuuri tietynlaista, puhuttua litaniaa tai polvistumista sängyn vierelle, ja jos mielikuvajuuri sellaisesta toiminnasta ei tunnu luontevalta.Mutta rukous voi olla monenlaista. Se on asettumista Jumalan eteen. Avoinnaolemista olemassaolon salaisuudelle. Tapa suuntautua elämään.Ja vaikka vastassa olisi pelkkää pimeyttä, pimeys alkaa puhua.(Kuva 2)Tässä vielä yhden teistä lähettämä kuva. Kuvan viesti on, että elämässä pitääuskaltaa sulkea portteja ja avata uusia, vaikka pelon ja ahdistuksen takia kiusausjättää portti avaamatta olisikin suuri.Rohkeutta me totisesti tarvitaan.Kärsimyksen vastapuolella, kolikon toisena puolena tai vastaparina on kauneus.Uskonnonfilosofisessa mielessä on olemassa myös kauneuden ongelma. Onmysteeri, mistä syntyy kokemus kauneudesta, mistä kumpuaa pakahduttava tarvekiitokseen?(Kuva 3 uudelleen)Takaisin alkuun.Niin kuin muistatte, tää kukkakuva edusti siis myös kiusausta.Minun kiusaukseni on kaivata kesää pitkin talvea.Mutta mikä tärkeintä, se merkitsee myös toivoa.Kesä on joka tapauksessa tulossa. Pimeää talvea seuraa aina kevään valo.Ja mitä ikinä meillä onkin edessä, emme kulje erämaahan yksin.Erämaahan tulee aina mennä Kristuksen kanssa, sillä hän on jo voittanut kiusaajan.

Kun otetaan huomioon, kuinka merkittävä osa kaikesta sähkönkulutuksesta hulahtaa lähitulevaisuudessa ennusteiden mukaan konesaleihin, digipalveluiden kuormituksesta puhutaan hämmentävän vähän. Siispä jakson vieraana on Evermaden CTO Jaakko Alajoki, joka puhuu aiheesta ja yrittää selvittää digipalveluiden hiilijalanjälkeä. Lue lisää aiheestaUsage impact on data center electricity needs: A system dynamic forecasting modelData Centres and Data Transmission Networks – Analysis - IEAHow to stop data centres from gobbling up the world's electricityEspoo ja Kirkkonummi hamuavat jättimäisiä datakeskuksia – vastustajat ihmettelevät laskelmia keskusten ympäristöhyödyistäWhich Programming Languages Use the Least ElectricityReducing Carbon Emissions On The Web

Ekokylien visio elää vahvana ympäri Afrikkaa. Afrikkalainen ylpeys nousee tiedosta, että tarvittava osaaminen on jo yhteisöjen omissa käsissä. Ekokylät pyrkivät vastaamaan ilmastokriisiin ja viitoittamaan tietä kohti sellaista kehitystä, joka ottaa ihmisen ja maapallon huomioon kokonaisuutena.

Tässä jaksossa puhutaan mm. yrittäjyydestä, talouskasvusta ja työelämän tulevaisuudesta, mutta kyllä – puhutaan myös ilmastonmuutoksesta. Vieraanani on kirjailija, yrittäjä, oikea laitahyökkääjä Saku Tuominen, jolta ilmestyi syksyllä 2021 huikea kirja: ”Kuinka puut kasvavat – ja miksi antilooppi ravistaa”. Kysellään myös, millainen prosessi kirjan tekeminen oli? Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi & jälkityöt: Juhani Valkama

Maan kantokyky alkaa olla kriittisessä tilassa. Ilmastonmuutos, luontokato ja rehevöityminen uhkaavat muun muassa ruoantuotantoa. Ihmisen elämä planeetallamme alkaa olla vaarassa. Loisiko reilu talousjärjestelmä uuden tien kriisien vaivaamalle ihmiskunnalle? Kestävyystieteen professori Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta esittää kollegoidensa kanssa idean planeettavaluutasta, joka pitäisi sisällään kriittisten ravinteiden, typen ja fosforin, oikeudet ja ravinnekaupan. Lisäksi ravinneoikeuksissa huomioitaisiin kunkin maan ravinteiden käyttö 1900-luvulta lähtien. Tämä ehdotus perustellaan Nature Food -tiedelehden artikkelissa. Kasvien kasvulle elintärkeiden ravinteiden typen ja fosforin käyttö on ylittänyt planeetan kantokyvyn globaalissa pohjoisessa, kun taas globaalissa etelässä pellot huutavat ravinteita. Ravinteiden ylijäämä kiihdyttää ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Maaperä ja vesistöt rehevöityvät. Voitaisiinko rikkaiden maiden ravinteiden ylijäämä tiivistää ja kuljettaa tarvitseville maille? Siitä tietää Helena Kahiluoto, joka yhdessä muiden kirjoittajien Will Steffenin ja Kate Pickettin kanssa, uskoo kierto- ja jakamistalouden saavan vauhtia nimenomaan ravinneoikeuksien ja ravinteiden maailmanlaajuisesta kaupasta. Heidän ehdotustaan kommentoi globaalin kehitystutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Deloitten On the Spot -podcastin toisessa jaksossa aiheena on kestävä rahoitus, EU-taksonomian finanssimaailmaan mukanaan tuomat muutokset ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta kuuma puheenaihe – vihreä rahoitus. Rami Saarela saa vieraakseen studioon Deloitten Suomen Sustainability Finance Lead-palvelualueen johtaja Sami Toivoniemen ja pitkän linjan vastuullisuus- ja rahoitusalan erityisasiantuntija Aila Ahon. Monipuolista keskustelua ja voimakkaita puheenvuoroja on luvassa muun muassa seuraavista aiheista: Mitkä maailman muutokset vaikuttavat nyt vahvasti kestävän rahoituksen takana? Mitä haasteita on näköpiirissä rahoitusalan toimijoille? Miten vastuullisuuden kiristyviin vaatimuksiin saadaan parhaiten vastattua ja millaista erikoisosaamista tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa? 

Maatalouden yrittäjien tulot ovat romahtaneet EU-pakotteiden, tuottajahintojen laskun ja katovuoden takia. Ilmastonmuutos näkyy pelloilla, kun kuivuus ja rankkasateet vievät sadon. EU:n maatalouspolitiikka huomioi ilmastonmuutoksen nyt ensimmäistä kertaa. Miten maataloutta voisi vihertää ja miten Suomesta voisi tulla maailman kärkimaa uudenlaisessa ruuan tuotannossa? Politiikkaradion studiossa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi. Toimittajana Marjo Näkki.

YK:n ilmastohuippukokous on käynnissä Glasgow'ssa. Minkälaisia tuloksia odotetaan? Maailmalla useita oikeusjuttuja on nostettu valtioita vastaan riittämättömistä ilmastotoimista. Voiko sama olla edessä Suomessa? Politiikkaradion haastattelussa ovat Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ja ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen. Toimittajana on Marjo Näkki.

Ilmastonmuutos on monimutkainen ongelma, ja sen hillitseminen vaatii elämäntavan muuttamista kestävämmäksi. Mikä estää ihmisiä tekemästä muutoksia? Annukka Vainio on sosiaalipsykologi, joka tutkii kestävää käyttäytymismuutosta. Hänen mielestään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kannattaisi pyrkiä samankaltaiseen selkeään roolijakoon ja viestintään kuin koronapandemiassa: ihmisille pitäisi olla myös ilmastoasioissa paljon nykyistä selvempää, mitkä ovat yksilön tehtävät ja mitkä asiat pitää muuttaa rakenteissa. Hyödyllistä olisi myös tehdä näkyväksi valtaväestön halukkuus ilmastotekoihin, jotta poliitikot uskaltaisivat tehdä tarpeeksi rohkeita ilmastoratkaisuja.  Vainio on apulaisprofessori Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa ja kestävyystieteen instituutti HELSUSissa. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Miten ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt vaikuttavat konfliktien syntyyn Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa? Studiossa vieraana CMI:n Maria Ristimäki ja Essexin yliopiston väitöskirjatutkija Katariina Mustasilta. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki

Keskisuomalaiset yritykset suhtautuvat ilmastonmuutokseen vakavasti otettavana ja toimia vaativana ilmiönä. Kolmannes yrityksistä uskoo ilmastonmuu .. Lisää >> http://ift.tt/2EnxceR