Podcasts about euroopan

Oletko kuullut kammottavasta unitaudista, joka pyyhkäisi Euroopan yli 1900-luvun alkupuolella? Se jonka selittämättömiin oireisiin kuului muun muassa “eläväksi patsaaksi” muuttuminen? Tai entäpä tytöstä, joka eli aikuisikään asti vanhentumatta fyysisesti lainkaan? Ja sitten olisi tarkoitus käsitellä vielä erittäin hämmentävää potilastapausta niin kutsutusta “Myrkyllisestä naisesta”, joka sairaalaan saavuttuaan pisti polvilleen lähes koko hoitohenkilökunnan. Tällä kertaa vuorossa siis pitkästä aikaa omituisia, ja osittain myös kammottavia lääketieteellisiä mysteerejä.

Tulevana viikonloppuna lintujen syysmuutto yhdistää miljoonat linnut ja kymmenet tuhannet ihmiset, kun lintuja seurataan samanaikaisesti Suomessa ja kymmenissä muissa Euroopan maissa osana BirdLifen järjestämää EuroBirdwatch-tapahtumaa. Euroopan suurinta lintutapahtumaa on vietetty lokakuun alussa jo vuodesta 1993.BirdLife Suomi ry:n Jan Södersved kertoi Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa nähneensä parvekkeella aamukahveja nauttiessaan harmaahaikaran lentävän ohitseen.Vaikka suurin osa syksyn muuttolinnuista on jo matkallaan, voi viikonloppuna omasta lähiympäristöstään bongata lukuisia lintulajeja muuttopuuhissaan.Kuuntele Radio Voiman podcastista, tarvitaanko linturetkelle mukaan kiikarit, lintukirja ja kolme vuotta harrastuskokemusta – vai riittävätkö silmät ja uteliaisuus.

Kallis polttoaineiden hinta rassaa kuluttajien ostovoimaa kaikkialla. Miten valtion pitäisi tukea kansalaisia polttoainekriisissä ja mitä seurauksia tukitoimilla olisi? Studiossa asiasta keskustelevat tutkimusprofessori Marita Laukkanen ja johtava asiantuntija Tuomas Tikka. Toimittajat Jenny Matikainen, Miina Väisänen ja Sara Saure tekivät selkoa siitä, miten asia on Euroopan eri maissa ratkaistu. Huuhkajat kohtaa Valko-Venäjän Kansojen Liigan pelissä Olympiastadionilla. Ottelu on herättänyt paljon keskustelua ja arvosteluakin. Myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Varis perustelee Palloliiton ratkaisua. Venäjän ja Valko-Venäjän urheilijat ovat palanneet takaisin kisakentille. Onko kansainvälinen urheiluyhteisö hyväksymässä Ukrainan sodan takia ulossuljetut maat osaksi kisakenttiä?Vieraina Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtava tutkija Kati Lehtonen ja kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen jäsen Antti Pihlakoski. Jämsään perustettu yhtiö väitti pelastavansa luonnon muovijätteeltä, mutta taustalta paljastuikin kansainvälinen vyyhti. Yle Helsingin toimittaja Heidi Sullström lähti selvittämään soluttautumalla, mistä oikein on kyse. Huumekoirat löytävät jatkuvasti suuria määriä kiellettyjä aineita. Esimerkiksi tullissa koirat löytävät jo lähes kolmasosan kaikista huume-eristä. Huumekoiria on käytössä kaikkiaan viidellä eri viranomaisella, joista yksi on rikosseuraamuslaitos. Toimittaja Pekka Niiranen kävi Kuopion vankilassa. Lähetyksen juontaa Mari Sarolahti. Toimittajina Satu Heikkilä, Heta Ylitie ja Petra Nykänen. Tuottajana Anna-Maria Haarala.

Tässä jaksossa Anna Karhu keskustelee työelämänprofessori Matti Anttosen kanssa siitä, miten globaalin talouden ja toimintaympäristön suuret muutokset vaikuttavat Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin. Keskusteluissa pureudutaan Euroopan kilpailukykyhaasteisiin, vihreän siirtymän tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä maailmantalouden painopisteen siirtymiseen kohti Aasiaa ja Afrikkaa. Jaksoissa pohditaan, onko Euroopan kilpailukykykriisi todellinen vai liioiteltu, missä Suomi voi löytää uusia kasvun lähteitä ja millaisia mahdollisuuksia vihreä siirtymä, puhdas energia sekä uudet kansainväliset markkinat tarjoavat suomalaisille yrityksille. Samalla keskustellaan riskeistä, menestystekijöistä ja tulevaisuuden näkymistä: voiko Suomesta tulla puhtaan energian suurvalta, mitkä toimialat hyötyvät eniten käynnissä olevasta murroksesta ja miten yritysten tulisi varautua Kiinan, Intian ja Afrikan kasvavaan merkitykseen.

Hyvää tarkoittava uusi asetus on historiallisen ikävä osuma omaan nilkkaan, joka saattaa tuhota Euroopan yhtenäismarkkinat.

"Ei sosiaalista mediaa alle 13-vuotiaille. Ei henkilökohtaista tiliä alle 15-vuotiaille. Me päätämme säännöistä, eivät digijätit", jyrisi EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen Unionin tila -puheessaan Euroopan parlamentissa Strasbourgissa. Ottiko EU niskalenkin some-yhtiöistä asettamalla ikärajat ja puhumalla lapsikaappauksesta? Johtaako Von der Leyenin aloite Kanadan EU-liitännäisjäsenyydestä kauppasotaan Yhdysvaltain ja Euroopan välillä? Komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin Unionin tila -puhetta arvioivat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Maria Guzenina (sd. / s&d) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pääseekö Suomi mukaan Ukrainan jälleenrakennukseen, kun sota joskus loppuu? Tästä keskustelemassa Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta ja Reijo Kangas Business Finlandista. Kuulemme myös, kuinka Tampere luo kaupallisia yhteyksiä Kiovaan. Olemmeko inhimillistäneet lemmikkieläimiä liikaa? Studiossa Satu Raussi Eläinten hyvinvointikeskuksesta ja yrittäjä, dosentti Katriina Tiira. Kuulemme lisäksi aamun tiedot Ruotsin valtiopäivävaalien ääntenlaskennasta ja suomalaisten hienosta menestyksestä lentopallon Euroopan mestaruuskisoissa. Lähetyksen juontaa Linda Vettanen. Toimittajana Petra Nykänen, tuottajina Petri Kejonen ja Anna-Maria Haarala.

Kolme tekoälytyöryhmän jäsentä vertailee omia tekoälytyöntekijöitään ja sitä, mitä agenttinen työ käytännössä vaatii. Anssi Nurminen kertoo Anneli-agentista, joka tekee WhatsApp-kuvista ja tekstistä konseptoituja videoita ja oppii saamastaan palautteesta, ja Lasse Mikkonen avaa Ossia ja Dudea, jotka hoitavat kuittirumban, ylläpitävät keissimuistia ja hakevat tiedot sähköpostista. Jaksossa käydään läpi MCP-yhteydet, skillit, harness joka pitää agentin ruodussa, sekä muistirakenteet obsidiaanista graafimuistiin ja RAG-järjestelmiin. Mukana on myös Meta Ray-Ban -lasien demo, keskustelu jatkuvan videotallennuksen ja yksityisyyden rajapinnasta, pseudonymisoinnista ennen pilveen lähettämistä ja siitä, onko Euroopalla vielä toinen mahdollisuus mallikisassa. Lopuksi puhutaan siitä, miksi kahdenkymmenen euron kuukausitilaus on halvin tapa investoida omaan osaamiseen ja miksi tietoturva ratkaisee, kun mallien kilpajuoksu Amerikan ja Kiinan välillä kiihtyy.0:00 Vieraat Anssi Nurminen ja Lasse Mikkonen0:09 Tekoälytyöryhmä ja 14 tekoälytyöntekijää0:48 Anssin tausta ja Anneli-agentti1:31 Lassen tausta DevOpsista agenttiseen tekemiseen2:33 Ossi ja Dude hoitavat kuittirumban3:51 Miten Anneli tekee videoita WhatsAppista5:12 Annelin opettaminen palautteen kautta6:32 Mikä MCP oikeastaan on6:56 Skills eli taidot tekoälytyöntekijälle7:46 Videot ravintola-alan innostajana8:48 Meta Ray-Ban -lasit käytössä10:05 Kuvahaku lasien kameralla10:39 Digitaalinen jalanjälki ja anonymiteetti11:57 Videoiden tekeminen lasit päässä12:38 Jatkuva nauhoitus ja muistin vahvistaminen13:47 Suomen kielen tuki laseissa puuttuu16:21 Miksi lisätty todellisuus kiinnostaa enemmän17:07 Videomallit ja Kiinan etumatka18:21 Suomalainen alustatalouskeskustelu on jäljessä19:07 Kannattaako odottaa valmista pöytää21:34 Vibekoodaus versus oikea osaaminen23:19 Agenttien delegointi ja rikkoutumisen opetus24:47 Harness valvoo että agentti pysyy uralla26:19 Kun agentti vuoti ajatteluprosessinsa ryhmään27:49 Mitä muita skillejä on rakennettu28:39 Duden keissimuisti ja palaverimuistiinpanot30:23 Ravintolakannattavuuden skilli yhteisprojektina31:01 Pitkä videotuotanto ja hahmojen konsistenssi33:28 Piilaakson aikakäsitys versus Eurooppa35:04 Miksi kannattaa kokeilla tasosto riippumatta36:19 Tietoturva ja Red Queen -ilmiö39:03 Mac Mini, Nvidia ja paikallinen laskenta41:13 Pseudonymisointi ennen pilveen lähettämistä43:00 Euroopan toinen mahdollisuus malleissa44:21 Kuukausitilaus on halpa investointi itseensä44:56 Agentin vieminen yrityksen IT-osastolle47:05 Hello Humans -podcastsimulaattori48:29 Joukkoistaminen ja skillien treidaus50:03 Muistirakenne vuoden ykkösteemana52:00 Graphify ja räätälöity keissitemplate54:35 Muisti toimii jo ChatGPT:ssä ja Claudessa56:13 Skillipäivitykset keskustelun pohjalta57:01 Suomen kielen skilli poistaa sloppia57:50 Botit keskustelevat keskenään liminaalitilassa58:48 Keskon AI-strategia ja koulutukset59:50 Amerikan ja Kiinan kilpajuoksu malleissa1:01:15 Loppusanat ja Sisäpiiri

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Maija Vilkkumaa nostaa esiin kauneusbisneksen tulevaisuuden. Esteettinen kirurgia on jatkanut kasvuaan ja naiset keskittyvät yhä enemmän tarkkailemaan ulkonäköään. Samaan aikaan kauneuskirurgia on lepsusti säänneltyä ja - kuten tiedämme - jopa hengenvaarallista. Vilkkumaa kysyykin nyt, miten kauneusbisnes jatkaa tästä eteenpäin? Riittääkö tiukempi sääntely vai pitäisikö räjäyttää koko ala? Juha Itkonen jännittää Ruotsin vaalitulosta, joka on sunnuntain vaalien jäljiltä edelleen auki. Tilanne on lähes tasan oikeistoblokin ja vasemmistoblokin välillä. Suomeenkin blokkipolitiikkaa on väläytelty, mutta toimisiko se? Ja olemmeko siitä itse asiassa kovinkaan kaukana? Mika Pantzar pohtii, miten liberaali demokratia tai demokraattinen markkinatalous pidetään hengissä? Suomessa, toisin kuin monissa Euroopan maissa, kommunismi tai fasismi eivät ole horjuttaneet demokraattista yhteiskuntajärjestystä - ainakaan vielä. Auttaisiko, jos koulussa historian opetus nostettaisiin matematiikan ja suomen rinnalle tärkeäksi aineeksi?

Suomi liittyy Ranskan ydinasepeloitteeseen. Mitä uutta Suomi sopimuksella saa? Ranskan presidentiksi pyrkivä laitaoikeistolainen, Venäjä-mielinen Marine Le Pen on sanonut, että Ranskan ydinasepeloitteen jakaminen merkitsee sen lopettamista ja hän ei missään tapauksessa tue Euroopan yhteistä puolustusta. Miten Suomen pitää reagoida, jos Ranskan uusi presidentti haluaa nakertaa sopimusta ydinaseista? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Riitta Kaarisalo (sd.) ja Timo Furuholm (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaikki Uusiksi -podcastin viikon jaksossa käydään läpi Ruotsin valtiopäivävaalien tiukkaa tulosta ja sitä, miksi koko Ruotsin ja oikeastaan koko Euroopan politiikkaa riivaa sama tauti: visioiden puute ja vastapuolen pelotteluun perustuva vaalikamppailu.Lisäksi Jussi & Toivo käyvät läpi konsulttipulju MDI:n tuoretta väestöennustetta. Kaikki ovat kovasti huolissaan Suomen väestön vanhenemisesta ja maaseudun tyhjenemisestä, mutta missä ovat keinot, joilla kehitystä joko pysäytetään, hillitään tai siihen sopeudutaan?Jaksossa lähetetään terveisiä Fredrik Reinfeldtille, Jussille ja Toivolle sekä Väinö Linnalle.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaaRuotsin vaalit toivat esiin Euroopan politiikkaa riivaavan taudin: https://www.ku.fi/artikkeli/5446737-ruotsin-vaalit-toivat-esiin-euroopan-politiikkaa-riivaavan-taudin

Europarlamentaarikko ja entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri palaa Neuvottelija kanavalle suoraan Brysselistä arvioimaan Ukrainan ja Venäjän sodan tilannetta talven kynnyksellä. Zelenskyi on julistanut Venäjän ilmatilan turvattomaksi, Putin valmistelee hiljaista liikekannallepanoa Duuman vaalien jälkeen ja Venäjän kuukausitappiot ylittävät rekrytoinnin, mutta samaan aikaan Patriot ohjuksista on Iranin sodan jäljiltä huutava pula ja ballistiset ohjukset menevät läpi. Toveri selittää, miten Ukraina yrittää palauttaa liikkeen taistelukentälle dronekuplan suojassa, miksi liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma ja miten Flamingo, maarobotit ja tekoälyaseet muuttavat sotaa. Keskustelussa käydään läpi myös Fedorovin ero ja Starlink kiista, Pohjois-Korean ja Iranin oppiminen Venäjältä, Krimin logistinen saarrostus sekä EU:n 90 miljardin rahoitus ja Euroopan puolustusbudjettien kasvu. Lopuksi puhutaan suomalaisen asevelvollisuusarmeijan laadusta, europarlamentin ääripäistä ja Martin Paasin ehdottamista blokkivaaleista.00:00 Pekka Toveri Brysselistä ja sotilasura02:01 T-55, T-72 ja Leopardin ero04:31 Zelenskyi julistaa Venäjän ilmatilan turvattomaksi06:04 Duuman vaalit ja hiljainen liikekannallepano08:07 Miksi venäläiset eivät kapinoi10:28 Venäjän tappiot ylittävät rekrytoinnin11:11 Fedorovin ero, Starlink ja Syrskyi14:58 Ukrainan henkilöstöongelma ja rotaatio16:05 Panssarivaunut ja liikkeen palauttaminen taistelukentälle17:37 Dronekupla ja mekanisoidut hyökkäykset19:44 Tykistön muuttunut taktiikka21:48 Liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma23:12 F-16, tutkakoneet ja Venäjän ilmavoimien kuluminen24:56 Talvi tulee, ballistiset ohjukset ja Patriot pula27:25 Putinin paineet ja hyökkäys kolmella rintamalla29:56 Iranin sota söi Patriotit31:58 Pohjois-Korea ja Iran oppivat Venäjältä34:16 Ohjustuotannon rajat ja pommitusten teho35:58 Kosto kopioi kostoa, energia ja logistiikka38:20 Krim saarena ja Kertšin silta41:12 Ukrainan puolustusteollisuus siirtyy länteen43:11 Moskovan ja Putinin ilmapuolustus45:21 Kiinalaiskopiot ja S-400 maakäytössä47:22 Flamingo ja ukrainalaiset ballistiset ohjukset49:20 Maarobotit ja tekoälyaseet rintamalla53:16 EU:n 90 miljardin rahoitus Ukrainalle55:31 Naton 3,5 prosenttia ja kyvykkyyksien rakentaminen57:29 Innovaatiosta tuotteeksi sodan ja rauhan tahtiin59:07 EIB:n taksonomia ja puolustusbudjettien kasvu1:00:59 Ääripäät vastustavat, keskusta tukee1:02:52 Suomen asevelvollisuus ja johtajien laatu1:06:15 Martin Paasin blokkivaalit ja veronkorotukset

Islanti sanoi nej tack ja päätti jäädä rannalle Euroopan unionin maailman parhaasta holhoamisesta sekä byrokratiasta. Miksi äänestit väärin Islanti?

Kolme teatterin suurkuluttajaa tutkii syksyn tarjontaa. Näyttelijä Juha-Pekka Mikkola on kaikkiruokainen ahmatti, joka on nähnyt tänä vuonna jo yli 100 esitystä.Tanjalotta Räikkä on varannut junamatkoja eri puolelle Suomea. Hän hän on jo 8 vuoden ajan etsinyt esityksiä Tampereen teatterikesään. Maija Alander havainnoi tarjontaa teatterikorkeakoulusta kohta valmistuvan näytelmäkirjailijan ja dramaturgin silmin. Kriitikko Eeva Kauppinen kertoo Oulusta, mitllaista teatteria Euroopan kulttuuripääkaupunki tarjoaa. Ohjelman toimittaa Minna Joenniemi.

Itsevaltaiset johtajat haastavat liberaalia demokratiaa, ja autoritaariset hallinnot ovat voimissaan. Olemmeko palanneet itsevaltiaiden aikakauteen? Millaiset ideologiat maailmassa taistelevat, ja mikä on Suomen ja Euroopan asema näissä kamppailuissa? Ville Blåfieldin johdolla maailmanpolitiikkaan ja demokratian tilaan pureutuvat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja sosiaali- ja kulttuuriantropologian tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Porin SuomiAreenassa 25.6.2026. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/xeOBkyzlusM

Studiossa Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakso on kuvattu 18.8.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trumpin suosio (12:39) Yhdysvallat (20:29) Poliittinen väkivalta (24:50) ICE (33:51) George W. Bush (42:17) Hegemonia ja liittolaiset (55:44) Trump ja diktaattorit (58:55) Iranin sota (1:07:18) Kansainvälinen oikeus (1:16:49) Interventio (1:19:58) Pykälät (1:23:03) Kollateraali (1:25:32) Iranin islamistihallinto (1:29:23) Toimeenpanovalta (1:31:17) Kansalliset intressit (1:38:03) Yhdysvallat (1:41:06) "Pommituskampanja" (1:44:31) Välivaalit (1:49:34) Hormuzinsalmi (1:53:39) Trumpin strategia (1:58:21) Trumpin hallinto (2:02:30) "Sota" (2:08:55) Trumpin tulkinta (2:18:17) Venäjä (2:25:01) Tuki Ukrainalle (2:33:57) Ukrainan iskut Venäjälle (2:40:30) Sisäpolitiikka (2:45:04) "Sievistelevä realismi" (2:50:45) Maahanmuutto (2:57:22) Länsimainen sivilisaatio (3:07:39) Sananvapaus ja uskonnonvapaus (3:15:25) Euroopan väestönkehitys

Mikko Alasaarela avaa jakson väitteellä, joka kuulostaa ensin salaliittoteorialta mutta osoittautuu kylmäksi rakennelaskelmaksi: Elon Musk on systemaattisesti hankkinut kontrollin koko teknologiapinoon energiantuotannosta piirivalmistukseen, robotiikkaan ja avaruuteen asti. Puuttuva pala oli oma mikropiirituotanto, ja Texasiin nouseva Terafab poistaa senkin riippuvuuden ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta. Keskustelussa puretaan, miksi Musk on välttynyt diluutiolta siinä missä Anthropicin ja OpenAI:n perustajat eivät, miten Starlink on hiljaa muuttumassa mobiilioperaattoriksi jokaisen kotiantennin kautta ja miksi Ricardon suhteellisen edun teoria ei enää välttämättä toimi maailmassa, jossa äly halpenee itsestään. Lopuksi katsotaan Eurooppaa ja Suomea: Euroopan kuumin startup on noin prosentti Anthropicista, ja kysymys on, tarvitaanko tänne omia pienimuotoisia Muskeja vai jotain aivan muuta. 00:00 Voisiko yksi mies hallita maailmantaloutta 01:20 Puuttuva pala oli oma piirivalmistus 02:31 Riippumattomuus ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta 03:25 Mikko Alasaarelan esittely 04:29 Elon Musk - aikakauden vaikutusvaltaisin yrittäjä 05:19 First principles ja SpaceXin lähtölaukaus 06:39 Halvempi avaruus synnytti ICEYEn 08:05 Starlink ja polku aina seuraavaan 08:59 Kuusikymmentä miljardia kolmen prosentin diluutiolla 10:01 Elon-kerroin printtaa käytännössä ilmaista rahaa 10:27 Anthropicin nousu ja Amodein pieni osuus 12:14 Kovan rahan hinta on kontrolli 13:42 Twitterin 44 miljardia ja sijoittajien pelastus 15:01 OpenAI ei omista piirejä eikä konesaleja 15:49 Anthropic plussalla, OpenAI syvällä tappiossa 17:30 Amazon ja Google omistavat enemmän kuin henkilöstö 18:14 Terafab on sodanjulistus Nvidialle 19:15 Litografian raja ja keskitetty laser 20:50 Euroopan vesitetyt tehdassuunnitelmat 21:49 Terafabin rakenteellinen kustannusetu 23:10 Vertikaalinen integraatio kääntyy päälaelleen 24:50 Ricardon suhteellinen etu murenee 26:09 Starlink muuttuu mobiilioperaattoriksi 27:13 Kotiantenni on samalla tukiasema 30:43 Nvidia on ainoa uskottava vastavoima 32:32 Taiwanin piirimonopoli turvallisuustakuuna 33:15 Grok Bot ja Cursorin käyttäjädata Muskin näpeissä 34:42 Koodauskisa on koko teoälykisa 36:31 X antaa Grokille reaaliaikaisen ylivoiman 37:41 Samin GEO-skripti siirtyi Cursorille Claudelta 39:35 X:n romahdus ja hidas paluu 40:26 Pilvi on aina jonkun tietokone 42:27 Kasvu siirtyy koodauksen ulkopuolelle 44:21 Muistipiirit ovat nyt pullonkaula 45:59 Robotiikka ei ole vielä alkanut 47:08 Super Evil Mega Corp -skenaario 47:39 Lovable on prosentti Anthropicista 49:30 Kulttuuriero ja loppuun palaminen 50:27 Meritokratia joka muuttui nepotismiksi 51:29 Bankman-Fried ja efektiivinen altruismi 54:09 LeCunin miljardin siemenkierros Euroopalle 55:56 Pienimuotoisia Muskeja myös Suomeen 56:56 Vauvojen rahasto perustulon vaihtoehtona

Eurooppa lämpenee nyt maanosista kaikkein nopeimmin. Kuluva kesä on ollut paikoin ennätyksellisen kuuma: lämpötilat ovat huidelleet jopa yli 40 asteessa, ja hellejaksot venyneet viikoiksi. Arvostelijoiden mukaan Eurooppa on heikosti varautunut hirmuhelteisiin, koska ilmastointilaitteita on vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Ilmastointilaitteiden vähyydestä ja vesiongelmista on tullut laitaoikeistolle poliittinen lyömäase sekä Ranskassa että Britanniassa. Ohjelmassa kuullaan raportit molemmista maista. Asiantuntijaselvityksen mukaan Eurooppaa parjataan ilmastointivihamieliseksi osin harhaanjohtavin, populistisin väittein. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Euroopassa on hyvät edellytykset vastata kuumentuviin kesiin ja ilmastointilaitteiden vaatima energia mahdollista tuottaa edullisesti ja puhtaasti. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Espoolainen kvanttitietokoneiden kehittäjä IQM teki tänä kesänä suomalaista pörssihistoriaa listautumalla samaan aikaan Yhdysvaltojen Nasdaq-pörssiin ja Helsinkiin. Se oli myös ensimmäinen eurooppalainen kvanttiyhtiö, joka listautui Yhdysvalloissa.Ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan listautumisen jälkeen IQM kertoi kovasta kasvusta ja tilauskirjan paisumisesta yli 102 miljoonaan.Jaksossa IQM:n perustajajäsen ja kansainvälisen liiketoiminnan vetäjä Juha Vartiainen kertoo, millaista oli viedä suomalainen huipputeknologiayhtiö Wall Streetille ja millaisia yllätyksiä matkan varrella koettiin.Pohdimme myös, miten valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden miljoonilla varmistetaan, että Euroopan ainoa kaupallinen kvanttisirutehdas pysyy jatkossakin Espoon Mankkaalla, ja kuinka pitkää pinnaa sijoittajilta nyt kysytään.Studiossa Vartiaisen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Mikko Peura.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller, keskustelemassa Kaarina Hazard, Pekka Seppänen sekä uunituore jäsen Robert Sundman. Kaarina Hazard peräänkuuluttaa journalisteja ja päättäjiä puhumaan ilmastonmuutoksesta. Kesän uutiset Euroopan metsäpaloista ovat hänen mukaansa olleet toteavia ja samaan syssyyn kerrottiin suomalaisten hellehaaveista. Miten saada poliitikot luomaan kansallisia suuntaviivoja uusiin, vaikeampiin aikoihin? Ja voidaanko julkista puhetta asiasta alkaa yhä pontevammin vaatia? Pekka Seppänen pohtii huippu-urheilun viihteellistymistä. Jalkapallon MM-kisoissa tuomareita syytettiin ennakkosuosikkijoukkueiden suosimisesta. Yleisurheilun EM-kisoissa puolestaan välierässä kaatunut ja pois karsiutunut maailman kärkinainen Audrey Werro päästettiin mukaan loppukilpailuun, jonka hän voitti. Käsikirjoitetaanko kisoja yhä enemmän reilun pelin kustannuksella? Robert Sundman palaa viime viikkoon, jolloin Yhdysvallat juhli 250-vuotista itsenäisyyttään Kaivopuistossa. Helsingin Sanomien mukaan poikkeuksellisen suuret juhlat oli suljettu yleisöltä. Paikalla oli muun muassa sotilaita, poliitikkoja, tutkijoita ja toimittajia. Suurlähetystöjen juhlat ovat tavallisia, mutta Yhdysvallat herättää kuitenkin tässä ajassa tunteita. Juhlakuvia sosiaalisessa mediassa jakaneiden kommenteihin ilmestyi paheksuntaa juhlia kohtaan. Sundman kysyykin, onko juhliin meno tai menemättä jättäminen kannanotto - tuki tai boikotti? Ja minkä valtion juhliin kanssakeskustelijat menisivät, tai jättäisivät menemättä?

Jarkko Tontti -podcastin vieraana taloustieteen professori Niku Määttänen.Suomen talous ei ole juuri kasvanut pariin kymmeneen vuoteen ja julkinen talous on erittäin heikossa tilassa. Mitä pitäisi tehdä?Määttänen on talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja. Sen tehtävä on arvioida talouden tilaa ja talouspolitiikkaa riippumattomasti. Onko se mahdollista?Voiko taloutta ja politiikkaa kommentoida puolueettomasta tutkijapositiosta?Määttänen aloitti uransa tutkimalla asumista. Hän on todennut, ettei asuntolainaa välttämättä kannattaisi maksaa pois kokonaan. Miksi ihmeessä? Onko omistusasuminen järkevää kansantalouden kannalta vai olisiko vuokralla asuminen parempi ratkaisu?Puhuimme myös tuloeroista. Ovatko suuret tai pienet tuloerot kansantalouden kannalta hyviä vai huonoja asioita?Tarvitsemmeko lisää miljonäärejä Suomeen? Entä miksi Yhdysvallat ohittaa Euroopan vuodesta toiseen talouskasvussa?Lopuksi pääsimme myös taloustieteen ja talouden filosofiaan. Mitä talous oikeastaan on?  Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Kaikki Uusiksi -podcastin viikon jaksossa keskustellaan eurooppalaisista teemoista, sillä Toivo ja Jussi puhuvat viimein elefantista huoneessa: miksi Euroopan unioni toimii niin kuin se toimii, ja miksi se ei toimi niin kuin sen pitäisi? Ja mikä tärkeintä: mitä pitäisi tapahtua, että EU toimisi paremmin?Jakson toinen aihe on USA:n ja Israelin edelleen jatkuva sota Irania vastaan. Trump on suuttunut puolustusministerilleen, kaikkien alfaurosten alfaurokselle Pete Hegsethille, koska amerikkalaisten aselaarin pohja alkaa näkyä. Miten tässä näin pääsi käymään?Jaksossa lähetetään terveisiä Iiro Viinaselle.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Staria on kasvattanut itsensä suomalaisesta tilitoimistosta Euroopan johtavaksi NetSuite-taloksi ja kansainvälisen taloushallinnon toimijaksi, joka palvelee asiakkaitaan jo 50 maassa. Mutta mitä tapahtuu, kun 550 hengen asiantuntijaorganisaatio — noin 300 kirjanpitäjää ja yli 200 muun alan osaajaa — kohtaa tekoälyn, service-as-software-ajattelun ja kansainvälistymisen yhtä aikaa?Vieraana on Artti Aurasmaa, Staria Oyj:n toimitusjohtaja. Artilla on pitkä historia kasvuyhtiöiden johtamisesta: hän on toiminut toimitusjohtajana muun muassa 3 Step IT:ssä ja Ropo Capitalissa, Martela Oyj:n toimitusjohtajana sekä Vincitin hallituksessa. Starialla hän johtaa yrityksen matkaa kohti skaalautuvampaa, teknologiavetoista liiketoimintamallia — käytännön päätösten, ei teorian kautta.Jaksossa pureudumme:- Mitä ongelmaa Staria ratkaisee ja miksi kansainvälinen taloushallinto on aito oma ongelmansa- Miten asiantuntijayritys kansainvälistyy asiakkaiden ja kumppaneiden kautta, ei pelkästään suoralla myynnillä- Mitä service as software tarkoittaa käytännössä taloushallinnon kontekstissa- Miten StariaMind rakennettiin sisäiseen käyttöön ja miten sen käyttöönotto eteni läpi organisaation- Miksi muutosta on helpompi johtaa kasvuympäristössä kuin stabiilissa organisaatiossa- Miten asiantuntijatyö siirtyy menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden rakentamiseen- Artin oma ura: mitä tarkoittaa olla "kakkosvaiheen mies" — toimitusjohtaja, joka ei perusta yrityksiä mutta vie ne seuraavalle tasolle- Pörssi, pääomasijoittajat ja kasvuyhtiöiden rahoitusympäristö Suomessa ja RuotsissaAsiantuntijapalveluissa on pitkään ajateltu, että henkilöstöintensiivisyys on skaalautumisen este. Tämä jakso käsittelee sitä, millä edellytyksillä se ei enää pidä paikkaansa — ja mitä muutoksen johtaminen vaatii käytännössä, kun organisaatiossa on satoja ihmisiä, hajautettuja prosesseja ja pitkä historia räätälöidyissä asiakaskohtaisissa toimintatavoissa.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja jakson teemat01:18 Mitä Staria tekee: CFO-office, global accounting, NetSuite ja Navilog03:25 Kansainvälisen taloushallinnon erityisongelmat05:36 Kasvun kompleksiteetti: 30, 150 ja 550 hengen organisaatioissa09:34 Starian historia: Supercellistä Euroopan johtavaksi NetSuite-taloksi13:17 Service as software -ilmiö ja taloushallinnon automatisointi20:14 Artti Aurasmaan ura: kakkosvaiheen toimitusjohtajuus23:45 Pääomasijoittajat, pörssi ja kasvuyhtiöiden rahoitusympäristö31:40 Suomalainen kasvuekosysteemi ja klusteriteoria37:09 Asiantuntijabisnes kansainvälistyy: asiakkaat ja kumppanit avaimena43:03 Palveluliiketoiminnan skaalautuvuus ja AI:n vaikutus49:00 StariaMind: miten AI otettiin käyttöön 550 hengen organisaatiossa56:30 Tuotteistus, hinnoittelu ja siirtyminen aikaan perustuvasta laskutuksesta arvopohjaiseen01:06:00 Asiantuntijaharha ja asiakaskokemus01:13:00 Miten asiantuntijatyö muuttuu: operaattorista rakentajaksi01:24:00 LopuksiMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös Artti Aurasmaa (LinkedIn) Staria (website) Antti Pietilä (LinkedIn) Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille Loyalistic Loyalistic Studio SaaS FinlandPodcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot?Grillin EM-jaksossa vastakkain asettuvat Ison-Britannian, Saksan, Suomen ja muun Euroopan kolmijäseniset joukkueet, ja jaossa on kuusi pokaalia.Varsinaiseksi mitalirohmuksi osoittautuu alankomaalainen puolijohdeteollisuuden laitevalmistaja ASML, joka saa nousta palkintokorokkeelle peräti neljä kertaa. ASML on kisahetkellä myös Euroopan ylivoimaisesti arvokkain yhtiö noin 560 miljardin euron markkina-arvollaan.Nordeasta, Nokiasta ja Koneesta muodostuva Suomen edustusjoukkue kiilaa viimeisen päivän kirillä mitalitilaston kolmanneksi.

Yllättävä rajanylityskaaos Espanjalle kuuluvalla Ceutan itsehallintoalueella saa sedätkin kiihtymään.www.otetaanyhdet.fiOtetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa!www.urhospub.fiwww.manala.fiOtetaan yhdet -tiimin kesäjanon sammuttamiseen antaa apuja RPS Brewing! Rock Paper Scissors Brewing Kuopiosta tarjoaa kesän raikkaimmat lonkerouutuudet, kuten Evergreen, Concrete juice, Mac Black ja Go Bananas! Tsekkaa lisäinfoa www.rpsbrewing.fiHeavy metallin ystäviä hellitellään taas! Nimittäin OY-konglomeraatti mahdollistaa alennushintaiset liput juuri sinulle myös Hellsinki Metal Festivalille 7.-8.8. tästä linkistä: hellsinkimetal15Tuntuuko ihonhoito hankalalta, aikaa vievältä, jopa hieman nololta? Heitä moiset huolet sivuun ja tsekkaa www.bundle.fi Sieltä löydät testin, jonka tekemiseen menee n. minuutti ja vastaukseksi saat juuri sinun ihotyypillesi tarpeelliset tuotteet tilattua yhdessä kätevässä paketissa! Käytä kassalla koodia OY20Muuta arvometallisi rahaksi! Suomen parhaat hinnat kullasta ja hopeasta tarjoaa https://www.instagram.com/kultakauppias?igsh=bzZsZnpxaWw5bHhrOY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – BulkkinenMiehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Studiossa vihreiden kansanedustaja Mari Holopainen ja perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Jakso on kuvattu 6.8.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Siirtolaisvyöry Ceutaan (9:47) Espanja ja Schengen-alue (20:04) Solidaarisuus (26:28) "Laitaoikeisto" (36:25) Tieteen julkinen rahoitus (1:07:06) Rajavalvonta (1:17:22) Rajaturvallisuuslaki (1:23:52) Ilmastonmuutos (1:45:01) Media (1:48:47) Itäraja (1:59:19) Euroopan puolustus (2:07:12) Laiton maahanmuutto (2:14:10) Koulushoppailu

Sisältövaroitus TÄSSÄ jaksossa kiroillaan.Käydään läpi Albanian reissu ja vähän avaudutaan Postipuistosta. Lopussa ujo mediakatsaus. Joten ei muuta kuin kalja lapaseen ja elämä rullaamaan.(00:28) Alkuhöpinät(18:00) Albania(59:42) Mediakatsaus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti, että hänen perustamansa Rauhanneuvosto on päässyt sopimukseen äärijärjestö Hamasin kanssa aseistariisunnasta. Eteneekö rauha Gazan ja Israelin välillä? Haastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelä. Espanjaan Ceutan erillisalueelle on saapunut Marokosta kymmeniä tuhansia siirtolaisia, tilanne huolestuttaa osaa EU-maista. Millainen Euroopan siirtolaistilanne tällä hetkellä on, ja onko avoin Eurooppa mennyttä? Euroopan suuret joet, kuten Rein ja Tonava, uhkaavat kuivua. Mitä tästä voi seurata? Haastatelussa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Etenkin Aasiassa teknologiayhtiöiden pörssikurssit ovat laskeneet rajusti. Onko kyse teknologia- ja tekoälykuplasta vai lyhytaikaisesta pudotuksesta? Entä miten suomalaissijoittajien kannattaisi nyt toimia? Keskustelemassa Aalto-yliopiston työelämäprofessori Peter Sarlin sekä Nordean senioristrategi Hertta Alava. Tänään osalle suomalaisista maksetaan veronpalautuksia ja osa maksaa mätkyjä. Mitä omassa verosuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon? Haastattelussa Verohallinnon ylitarkastaja Petri Manninen. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Tuukka Tervonen, Lotta Lautala ja Veera Pennanen.

Euroopan noitaroviot hehkuivat kolme vuosisataa. Ehkä yllättävää on, että 1700-luku, tuo järjen ja valistuksen aika, oli yksi verisimmistä. Kuolemaan tuomittiin suuri joukko ihmisiä, joiden katsottiin esim. solmineen liiton paholaisen kanssa tai osallistuneen noitasapattiin. Mikä sai teologit ja inkvisiittorit luomaan näitä mielettömyyksiä ja miksi niin suuri osa väestöstä oli valmis tähän toimintaan? Asiaa valottaa dos. Marko Nenonen.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Sara Al Husaini.Irakilaistaustainen Al Husaini tunnetaan kunniaväkivaltaa ja pakkoavioliittoa käsittelevästä omaelämäkerrallisesta romaanistaan Huono tyttö (2023). Hän on myös islamin jättänyt entinen muslimi.Mitä tapahtuu, kun musliminainen hylkää uskontonsa katkeavatko ystävyys- ja perhesuhteet? Entä kuinka yleisiä ovat pakkoavioliitot, jollaiseen Al Husaini itse joutui?Euroopan muslimiväestö on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Uhkaako tämä demokraattisen yhteiskunnan perusarvoja? Ovatko seksuaalivähemmistöt ja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo sen myötä uhattuina? Vai voiko islam uskontona uudistua ja muuttua?Kuunneltavissa Spotifyssa, Apple Podcastsissa, YouTubessa ja muilla podcast-alustoilla.https://jarkkotontti.net/

Risto Linturi ja Kari Angeria pohtivat, mitä ihmiselle jää, kun tekoäly ja robotit tekevät työt ihmistä paremmin. Keskustelu ammentaa heidän kirjastaan Elämän tarkoitus ja tekoäly sekä Linturin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kuratoimasta 2246 sivun teknologiaraportista, joka on rakennettu tekoälyn luettavaksi. Jaksossa käsitellään vallan keskittymistä, kansalaispalkan ongelmia, transhumanismia ja Euroopan riskiä jäädä Jared Diamondin pääsiäissaareksi. Sami tuo mukaan käytännön esimerkkejä tekoälytyöryhmästä ja vapaaehtoisesta androidisaatiosta. Lopuksi arvioidaan AGIn määritelmää, hallusinaatioiden syitä ja SpaceXin kaltaisia ennennäkemättömiä vallan keskittymiä.00:00 Vieraat ja tekoälytyöryhmän esittely02:30 Miksi Elämän tarkoius ja tekoäly- kirja piti kirjoittaa04:06 Mitä ihmiselle jää kun kone voittaa06:12 Androidisaatio ja työ tekoälytyöntekijän hyväksi07:13 Transhumanismi alkoi jo kännyköistä08:16 Karin pojan tekoälyvalmentaja voittaa ihmisvalmentajan09:17 Tulevaisuusvaliokunta: Miten radikaalit teknologiaratkaisut muuttavat yhteiskuntaamme?13:00 Kaksikymmentä arvonluontiverkostoa ja sata pullonkaulaa15:05 Aiempien ennusteiden osumatarkkuus lähes sata prosenttia17:10 Samuraivaltio ja Jared Diamondin romahdusskenaariot18:13 Pääsiäissaari eli kaikki jatkuu kunnes seinä tulee19:13 Kieltäytymisen hinta Bhutan ja Pohjois-Korea22:20 Tekoäly ei tahdo mitään paperiliitinesimerkki24:23 Voiko robottiarmeijaa vastaan enää kapinoida25:25 Puolet amerikkalaisista merkityksettömiä taloudelle27:59 Viiden robotin kiintiö vallan hajauttajana30:37 Paratiisi helvetti ja virtuaalimaailmojen narkkarit33:09 Transhumanismi vai dataismi Hararin päätepysäkit33:41 Tekoäly ei voi kantaa vastuuta36:49 Vapaaehtoinen androidisaatio ja Kelan täti41:58 Ennustaako tekoäly vain seuraavaa sanaa44:33 Hallusinaatiot ja oikea kehottaminen48:12 Juhani Ahon uudisraivaajat ja työn käsite50:48 Kansalaispalkan vaikeus ja aidatut alueet52:51 Universaali omistusoikeus vallan jakajana55:58 Euroopan sääntelytie ja robottien uhkakuva59:02 Elon Musk Culture ja scifin opit1:00:36 AGIn määritelmä ja singulariteetin tapahtumahorisontti1:03:09 Koneiden työ muuttuu arvottomaksi1:04:12 Syntyvät pullonkaulat sijoittajan karttana1:06:46 Agenttien raha ja omistusoikeus1:08:17 SpaceXin listautuminen ja Muskland1:11:22 Kutsu Neuvottelijan tekoälytyöryhmään

Naton kaksipäiväinen huippukokous päättyi eilen illalla Turkissa. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos kertoo Ankarasta, mitä kokouksesta jäi käteen. Yhdysvallat on iskenyt jälleen rajusti Irania vastaan, ja presidentti Donald Trumpin mukaan aselepo on ohi. Miten pahaan solmuun tilanne ajaa maiden väliset neuvottelut? Vieraina juuri Teheranista palannut Ylen Lähi-idän erikoistoimittaja Antti Kuronen ja Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren. Euroopan parlamentti äänesti tiistaina lentomatkustajien oikeuksien parantamisen puolesta. Mikä muuttuu? Haastattelussa oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Johanna Isoaho. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ennakkotietojen mukaan kesäkuun hukkumismäärä kaksinkertaistui viime vuodesta. Miten vaaratilanteilta voidaan välttyä ja miten suomalaisten uimataitoa voidaan kohentaa? Keskustelemassa SUHin vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen ja Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsi Mantere. Seinäjoen Tangomarkkinoilla juhlitaan jälleen dramaattisuudestaan ja rytmikkyydestään tunnetun tangomusiikin ilosanomaa. Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala kertoo, mitä vuonna on luvassa. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Anssi Väisänen. Toimittajina Satu Heikkilä ja Ilkka Lahti.

Miljardi oli pikkuraha, kun Nato julkisti eilen Turkin Ankarassa puolustusinvestointejaan. Minkälaista Natoa nyt muotoillaan? Tästä keskustelevat tutkijat Hanna Ojanen ja Joel Linnainmäki. Toisessa keskustelussa kysytään, kuinka pahaan tilanteeseen pääministeri Petteri Orpo (kok.) on joutunut Garden -hallin takia? Studiossa viestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo ja politiikan toimittaja Joakim Kullas.Kuulemme lisäksi helteestä kärvistelevän Euroopan metsäpaloista ja karuja tilastoja hukkumisista. Lähetyksen juontaa Seppo Kivimäki, toimittajina ovat Veera Nikkilä, Hanna Visala, Miina Väisänen, Maija Salmi ja Marianne Mattila.Tuottajan on Petri Kejonen.

Monika Liikamaa tunnetaan yrittäjänä, sijoittajana ja Enfucen perustajana. Hän on rakentanut yhdessä tiiminsä kanssa kansainvälisen fintech-yhtiön, joka on kasvanut yhdeksi Euroopan tunnetuimmista maksamisen teknologiatoimijoista. Nykyisin hän toimii myös sijoittajana, hallitusammattilaisena sekä Aalto-yliopiston Entrepreneur in Residence -roolissa, jossa hän työskentelee seuraavan sukupolven yrittäjien ja kasvuyritysten kanssa.Tässä Liftcast-jaksossa Taneli Rantala keskustelee Monikan kanssa kansainvälisen kasvuyrityksen rakentamisesta, johtamisesta ja kunnianhimosta. Miten tavoitteita asetetaan silloin, kun markkina on globaali? Miten organisaatio pidetään fokusoituneena vuosien ajan? Entä miten kasvua johdetaan tilanteissa, joissa toimintaympäristö muuttuu nopeasti pandemioiden, markkinamuutosten tai geopoliittisen epävarmuuden seurauksena?Keskustelussa pureudutaan Enfucen kasvutarinan lisäksi fokukseen, toimeenpanoon, yrityskulttuuriin ja johtamiseen. Monika jakaa näkemyksiään siitä, miksi selkeät tavoitteet ovat kasvun perusta, miten ihmisille annetaan vastuuta ilman mikromanagerointia ja miksi menestyksestä sekä kunnianhimosta pitäisi puhua Suomessa nykyistä avoimemmin.0:00 Intro1:51 Mentaliteetti menestymisen taustalla3:08 Enfusen kasvu, rahoitus ja geopoliittiset riskit20:02 Suomalainen nöyristely vs. nöyryys30:17 Yrittäjyys kulttuurisena ongelmana Suomessa38:51 Yksilön vastuu kansantalouden kasvussa43:15 Epäonnistumisen pelko ja häpeä kasvun esteinä47:18 Avun pyytäminen ja tukiverkostot1:04:47 Suorituskyvyn johtaminen kasvuorganisaatiossaLifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä: http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme: http://www.lifted.fi

Toimittaja Jari Mäkinen vie matkalle Chilen autiomaahan, kolmen kilometrin korkeuteen, missä Euroopan eteläinen observatorio ESO rakentaa maailman suurinta optista teleskooppia. ELT eli Extremely Large Telescope on 6100 tonnin pyörivä jättiläinen, joka on rakennettu millimetrin tarkkuudella – itse teleskooppi mikronien tarkkuudella. Kuulet rakennustyömaan varajohtaja Davide Deianan ylpeän kertomuksen "kerran elämässä -kokemuksesta" ja peiliosaston johtaja Tobias Myllerin huolen: 798 peilisegmenttiä odottaa hyllyissä, ja maanjäristykset ovat jatkuva uhka. Tähtitieteilijä Maria Ljubova suunnittelee jo havaintoja mustista aukoista, vaikka uusi teleskooppi on vasta valmistumassa. Yllättävin tapaaminen on suomalaisen Ismo Kastisen kanssa – IT-insinööri, joka on ollut 27 vuotta Chilessä, mutta ei tiennyt ESO:sta ennen muuttoaan. Hänen tarinansa paljastaa jotain olennaista: Suomi maksaa jäsenyydestä miljoonia, mutta suomalaiset eivät tunne ESO:a eivätkä hae sinne töihin. Ja että töitä on muillekin kuin tähtitieteilijöille. Haastateltavina rakennustyömaan varajohtaja Davide Deiana, peiliosaston johtaja Tobias Myller, tähtitieteilijä Mariya Lyubenova sekä IT-insinööri Ismo Kastinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Hormuzinsalmen sulkeminen on saanut lannoitteiden ja niiden valmistamiseen käytettävän maakaasun hinnat nousuun. Eurooppaa uhkaavan lannoitekriisin takia Euroopan komissio julkisti lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa aiotaan vähentää Euroopan tuontiriippuvuutta epävarmasta maailman lannoitemarkkinasta. Onko komissiolla käsissään oikeat vai väärät lääkkeet lannoitekriisin estämiseksi? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Katri Kulmuni (kesk. / renew) ja Merja Kyllönen (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailmanjärjestys rakoilee, kun Kiina vahvistaa asemaansa pitkäjänteisellä strategialla, Yhdysvallat hakee uutta rooliaan ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle, johtajille ja yksilöille?Taneli Rantalan vieraana on Washington DC:ssä asuva geopoliittinen analyytikko ja konsultti Kristiina Helenius, jolla on yli 20 vuoden kokemus journalismin, diplomatian ja yritysmaailman ytimistä. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Mika Hentusen kanssa teoksen Kiinan maailma — tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet.Keskustelussa pureudutaan suurvaltojen voimasuhteiden muutokseen, Euroopan ja Suomen asemaan, mineraalivarantojen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miten suomalaiset yritykset voivat toimia myllertävässä maailmassa. 00:00 Intro 01:06 Vieraan esittely02:14 Maailman murros 05:34 Washington näköalapaikkana09:58 Kristiinan tausta ja kolme sanaa15:31 Geopolitiikan polulle20:01 Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murros24:29 Kiina vs. Yhdysvallat34:24 Venäjän todellinen rooli36:50 Onko Eurooppa kykenevä toimija?40:28 Suomen suunta, strategia ja kansainvälisyys44:45 Mineraalivarat ja arktinen asema54:30 Liiketoiminta ja bisnes ilman geopoliittista näkymää59:49 Maailma 10 vuoden päästä Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä:http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNs

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vetää 5 000 amerikkalaissotilasta pois Saksasta. Päätöstä edelsi Trumpin pettymys Euroopan tukeen Iranin sodassa, sekä toistuva uhkailu sotilaiden kotiuttamisista, mikäli Nato-maat eivät panosta omaan puolustukseensa. Rapauttaako päätös Natoa, vai osuuko se Yhdysvaltojen omaan nilkkaan? Sitooko Trumpin hallintoa kongressin määräys Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähimmäisimäärästä? Onko sotilaiden kotiuttaminen Saksasta kuin strateginen lahja Venäjän presidentille Vladimir Putinille? Kysymyksiä arvioivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen ja ulkopolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan parlamentti haluaa tuleville vuosille EU-komissiotakin suuremmat budjettilisäykset unionimaiden maksettavaksi. Mepit ajavat 10 prosentin, noin 200 miljardin lisäystä budjettiin, joka esiteltäessä sai tyrmäävän vastaanoton EU:n nettomaksajamailta. Rahoitetaanko budjetin kasvattaminen kansainvälisiä digijättejä ja rahapelejä verottamalla? Bulgariassa Venäjä-myönteinen ex-presidentti jyräsi vaalivoittoon. Saako Eurooppa Bulgariasta uuden vastarannankiisken Unkarin Viktor Orbanin jälkeen? Kannattavatko mepit Unkarilta jäädytyn EU-rahoituksen vapauttamista? Miksi Euroopan parlamentti hyväksyi vasta nyt valtakirjaäänestämisen raskauden tai lapsen syntymän takia? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Anna-Maja Henriksson (r. / renew) ja Jussi Saramo (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia? Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin. Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen. Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen? Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Jaro Asikainen Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Unkarin vaalit ja Viktor Orbánin rökäletappio laittoivat politiikan ennusteet Euroopassa ja Yhdysvalloissa uusiksi. Menettikö populistinen laita- ja äärioikeisto Euroopassa kirkkaimman johtotähtensä? Kuinka suuri tappio vallanvaihdos Unkarissa on Orbánia esikuvanaan pitävälle MAGA-liikkeelle ja Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille? Unkarin vaalituloksen poliittisia seurauksia Euroopassa ja Yhdysvalloissa arvioivat vanhempi tutkija Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista, entinen MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö sekä MAGA-liikkeen kristillisistä tukijoista tietokirjan kirjoittanut Atte Korhola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Itsevaltaisen Viktor Orbánin pitkä valtakausi on päättynyt rökäletappioon ja demokratian murskavoittoon. Politiikkaradio pureutuu siihen mikä ratkaisi Unkarin vaalit ja mitä vallanvaihdosta seuraa. Saako Eurooppa voimansa takaisin, kun kiusankappale Orbán on poissa? Onnistuuko tuleva pääministeri Péter Magyar ja hänen tyhjästä noussut puolueensa tervehdyttämään Unkarin demokratian, jonka Orbán rapautti? Entä millainen takaisku Euroopan pää-änkyrän ja oman liittolaisen tappio on mulle laitaoikeistolle sekä demokratiaa halveksuville Trumpille ja Putinille? Aiheesta ovat keskustelemassa Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkailee sotarikoksilla ja Iranin tuhoamisella ja on viesteissään yhä epävakaampi. Mitä Euroopan pitäisi tehdä? Studiossa ovat kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kansainvälisessä voimatasapainossa tehdään uusjakoa. Uusliberalistisesta moninkeskisestä päätöksenteosta on siirrytty enemmän vahvemman oikeuteen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Samaan aikaan yhä useampi pelaaja on kasvattanut rooliaan pelilaudalla. Kun lännessä aurinko laskee, BRICS-maista muun muassa Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat kasvattavat rooliaan kansainvälisinä toimijoina ja haastavat vanhan järjestyksen rajoja. Niin akatemiassa kuin sen ulkopuolella yhä useampi onkin alkanut etsiä EU:n roolia strategisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Jaksossa tarkastellaan sitä, miten Eurooppa asemoituu suhteessa suurvaltoihin ja nouseviin globaalin etelän maihin. Onko strateginen autonomia realismia vai utopiaa? Entä miten EU-instituutiot taipuvat uuteen maailmanjärjestykseen? Studiossa näistä aiheista keskustelevat europarlamentaarikko Mika Aaltola Euroopan kansanpuolueen ryhmästä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa. Äänitys: 6.3.2026 Juontajat: Ida-Susanna Pöllänen ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Tällä kertaa Leadcastin vieraana on Henna Virkkunen, Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja, joka vastaa Euroopan teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta. Miten sattumat veivät Hennan urapolun EU-politiikan ytimeen? Keskustelemme arvoista, Euroopan tulevaisuudesta sekä päätöksenteosta ja johtajuudesta vallan ytimessä. Mitä Euroopan pitäisi tehdä rohkeammin? Entä mitkä ovat Hennan kolme perussääntöä hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Hormuzinsalmen sulku ampaisi fossiilienergian maailmanmarkkinahinnat pilviin. Useissa EU-maissa poliitikot virittelevät jo öljyn ja kaasun hintaan vaikuttavia tukipaketteja. Mitä tekee EU? Brysselin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Maria Ohisalo (vihr. / greens), Aura Salla (kok. / epp) ja Maria Guzenina (sd. / s&d). – Nyt olisi tosi vaarallista lähteä heikentämään ympäristö-, energia- tai ilmastotoimia, tai päästökauppaa, sanoo Aura Salla Politiikkaradiossa. – Bensapopulismi on aivan käsittämätöntä, että lapattaisiin rahaa öljydiktaattoreille, hämmästelee Maria Ohisalo. Kasvattavatko kaasu- ja bensatuet Euroopan riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista? Pitäisikö Unkari erottaa EU:sta, jos maa on vuotanut arkaluonteista tietoja Eurooppa-neuvostosta Venäjälle? Hyväksyykö Euroopan parlamentti EU – USA -kauppasopimuksen etenemisen? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja jatkuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan toisessa jaksossa paneudutaan demokratian tilaan sekä sen kohtaamiin vastavoimiin Euroopassa. Demokratia on Euroopassa murrosvaiheessa, jossa sen peruspilarit kohtaavat samanaikaisesti sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Luottamuksen heikkeneminen, disinformaatio ja poliittinen polarisaatio haastavat demokraattisten järjestelmien kestävyyttä, samalla kun globaalit kriisit ja autoritaariset suuntaukset heijastuvat yhä vahvemmin myös Eurooppaan. Tässä jaksossa syvennytään eurooppalaisen demokratian nykytilaan ja sen keskeisiin haavoittuvuuksiin. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten luottamuksen mureneminen vaikuttaa demokratian toimivuuteen, millaisia oppeja menneistä kriiseistä voidaan ammentaa nykypäivään sekä miten disinformaatio ja ulkoinen vaikuttaminen muokkaavat poliittista todellisuutta. Lisäksi arvioidaan EU:n keinoja vastata näihin haasteisiin ja pohditaan, riittävätkö nykyiset toimet turvaamaan demokratian tulevaisuuden. Vieraina jaksossa ovat Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson sekä Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Äänitys: 19.2.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Ida-Susanna Pöllänen Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen