Podcasts about euroopan

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi alkaa! Kauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään kansainvälistä luonnonsuojelua erityisesti Suomen näkökulmasta. Yksi Suomen keskeisimmistä kansainvälisen luonnonsuojelun instituutioista on Euroopan unioni. Kollektiivinen, velvoittava luonnonsuojelu tehokas tapa suojella luontoa ja hidastaa ilmastonmuutosta. On parempi, että valtiot velvoitetaan toimimaan luonnon puolesta, sen sijaan, että ne tekisivät päätöksiä erillään toisistaan. Toisaalta tammikuussa 2026 nähtiin, kuinka Brysselissä tehdyt päätökset vaikuttivat suoraan pohjolan karvajalkoihin. Keväällä 2025 susi vaihtui EU:n papereissa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi, ja muutamia kuukausia myöhemmin pyssyjä kaiveltiin kaapista ympäri Suomea. Alkuvuoden 2026 saalis oli lähes sata sutta. Miten EU säätelee luonnonsuojelua, entä mitä tapahtuu jos maat eivät seuraa EU:n direktiivejä ja asetuksia? Entä miksi juuri susi on suurten tunteiden eläin? Jaksossa vieraina Petteri Tolvanen, WWF Suomen ohjelmajohtaja, sekä Katja Holmala, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja johtaja. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros, ja sen on tuottanut Olli Puumala. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

ProtoPODI on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ProtoKS-projektissa tuotettu podcastsarja. 3. Jakso - jakson tekijät: Käsikirjoitus / Script: Saija Luontama; Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Puhujat / Speakers Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat / Specialists of Jamk University of Applied Sciences: Saija Luontama, Jyrki Vihriälä ja Janne-Valtteri Nisula, liiketoimintayksikkö Editointi / Editing: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 6.2.2026 Tallennettu Jamkilla tammikuussa 2026. Recorded at Jamk Main Campus in January 2026. Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Liiketoimintayksikkö / Jamk School of Business, Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/44234 3. jaksossa keskustelemme prototyyppien kehitysprojektissamme tehdystä kaupallisen potentiaalin arvioinnista, eli siitä kuinka prototyyppi kohtaa markkinat. Vai kohtaako? Mukana keskustelemassa ProtoKS-projektin asiantuntijoita. #kaupallinenpotentiaali ProtoKS-projekti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun projekti, joka on Euroopan unioinin osarahoittama. Se toteutetaan ajalla 1.9.2024-28.2.2026 ja sen pääkohderyhmä ovat keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset uudistuvan teollisuuden, hyvinvoinnin ja elämysteollisuuden aloilta. Projektin sivu: www.jamk.fi/fi/projekti/protoks

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja toimittaja Matti H Virtasen ajankohtaisten kulttuurin, median ja arvokysymysten äärelle. Pia-Maria Lehtola juontaa. Ohjelman aluksi käsitellään kansanedustaja Päivi Räsäsen osallistumista Yhdysvaltain kongressin kuulemiseen ja keskustellaan sananvapauden rajoista sekä ilmiön vaikutuksista Suomi-kuvaan. Vaikuttaako maga-liike Euroopan sananvapauteen Räsäsnen kaltaisten avulla? Seuraavaksi pureudutaan Jeffrey Epstein -skandaaliin ja pohditaan vallan, rahan ja moraalin yhteyksiä sekä median roolia tapauksen käsittelyssä. Epstein-skandaalin mittasuhteet kelpaisivat jo ennätysten kirjaan. Miten vallakkaat, kuuluisat ja rikkaat eivät tiedostaneet ajoissa mainevaaraan riskiä? Orwell, Atwood, Roth.... Studiossa nostetaan esiin myös poliittisen fiktion ja dystopiaromaanien merkitys. Keskustelussa arvioidaan, miten kaunokirjallisuus voi toimia yhteiskunnallisena varoituksena ja millainen rooli kirjallisuudella on poliittisessa keskustelussa. Lisäksi ohjelmassa käsitellään historiallista tutkimusta vainajien jäänteistä (kuten Kaarina Maununtytär) sekä pohditaan, miten suhtautuminen kuolemaan ja kehoon on muuttunut. Lopuksi keskustellaan muutoksen tunnistamisesta, mukavuudenhalusta ja muutosvastarinnasta niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Miksi ihmiset heräävät muutokseen aina liian myöhään?

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Mitä ei saa sanoa? | Vesa Kanniainen | 370 Neuvottelija. Rahapolitiikan historialliset virheet ja euron haasteet. Videolla taloustieteen tohtori Vesa Kanniainen analysoi kirjana Poliittisesti epäkorrketia teemoja. Niitä ovat rahapolitiikan epäonnistumiset ja keskuspankkien syyllisyys talouden epävakauteen. Mukana myös historiallisia kriisejä 1920 luvulta alkaen, euron rakenteellisia valuvirheitä sekä pankkijärjestelmän ongelmallisia kannustimia. Pohditaan Euroopan tulevaisuutta, kansallisten etujen vaikutusta päätöksentekoon ja vaihtoehtoisia talousmalleja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sami hehkuttaa ECU-2 malliaan euron keskuspankkirahan toteuttamiseksi. Villapaitaekonomisteja ei vaivattu jakson tuotannossa.00:00 Rahapolitiikan kuplat, Suomen Pankin kyvyttömyys analysoida euroa02:41 Urho Lempinen ymmärsi kelluvien valuuttakurssien toimivuuden05:35 Suomen Pankin tutkimuksen puutteet ja itsesensuuri euron suhteen08:30 Kapitalismin epävakaus ja historialliset talouskriisit11:04 Pankkijärjestelmän pelastusoperaatiot ja veronmaksajien rooli13:50 Pankkien kannustimet ja liian suuri kaatumaan ongelma17:11 Euroopan valuuttajärjestelmät ja George Sorosin hyökkäys20:00 Kansalliset intressit ja kasvu ja vakaussopimuksen petollisuus23:00 Euroopan vaihtoehdot ja Sveitsin mallin mahdollisuudet25:50 Hyvinvointitappiot ja taloudellinen kehitys globaalisti28:44 Keskuspankkien riippumattomuuden haasteet nykyajassa31:38 Valtion velkaantuminen ja rahoitusmarkkinoiden dynamiikka34:32 Inflaation hallinta ja rahapoliittiset työkalut37:26 Euroalueen tulevaisuus ja rakenteelliset uudistukset40:20 Talouskasvun edellytykset ja sääntelyn vaikutukset43:14 Markkinatalouden puolustus ja sääntelyn rajat46:08 Julkisen sektorin rooli taloudellisessa vakaudessa49:02 Kansainvälinen kilpailukyky ja innovaatioiden merkitys51:56 Sosiaaliturvan ja talouden tasapaino Euroopassa54:50 Tulevaisuuden näkymät ja globaalit talousuhat57:44 Yhteenveto rahapolitiikan suurista linjoista01:00:38 Loppupäätelmät ja taloustieteen tuleva rooli#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan Samin väitteestä “Pohjoismaat tarvitsevat oman ydinaseen”Katso Sisäpirijaksot ja tue Samihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Miten Suomen ulkopolitiikka on onnistunut ja miten Suomen tulisi reagoida Trumpin Grönlantia koskeviin puheisiin? Studiossa valtiotieteen tohtori ja entinen ulkoministeri Paavo Väyrynen. Jakso on kuvattu 20.1.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trumpin politiikka(3:25) Suomen ulkopolitiikka(7:52) Ukrainan asetuki(22:16) Ukrainan rauha(32:22) Grönlanti(33:21) Asevarustelu (40:12) Ukrainan sodan historia(44:51) Liittolaissuhteet(53:04) Euroopan politiikka(59:18) Suomen talous

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Presidentti Donald Trump toisti vaatimuksensa Grönlannin hankkimisesta Yhdysvalloille puheessaan Davosin talousfoorumissa. Trumpin mukaan Grönlannista olisi syntymässä sopimus. – Jos vastaatte kyllä olemme kiitollisia, jos vastaatte ei tulemme sen muistamaan, sanoi Trump. Mikä on Euroopan vastaus Trumpille? Pitääkö Euroopan sanoa kyllä vai ei Trumpin puheille Grönlanti-diilistä? – Euroopan pitää lopettaa Trumpin nuoleskelu, sanoo Politiikkaradiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla. Palautuuko luottamus Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, vai syntyikö suhteisiin pysyvä vahinko? Miksi Euroopan parlamentti päätti tiukassa äänestyksessä viedä Etelä-Amerikan kanssa solmitun Mercosur-kauppasopimuksen EU-tuomioistuimen käsittelyyn? Ketkä parlamentissa vastustavat kauppasopimuksen ratifiointia? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Ville Niinistö (vihr. / greens) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Euroopan ja Yhdysvaltojen välit ovat tulehtuneet presidentti Donald Trumpin nopeiden aloitteiden takia. Miten Suomi pitää oikukkaana aikana kiinni taloudesta ja turvallisuudesta? Studiossa ovat keskustelemassa kansanedustajat Tytti Tuppurainen (sd.), Sofia Vikman (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Älypuhelimet pois pieniltä lapsilta ja rajoituksia isommille. Näin suosittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus. Miksi? Aiheesta heskustelevat THL:n johtava asiantuntija Päivi Lindberg ja Helsingin yliopiston nuorisolääkäri Silja Kosola. Lisäksi kuulemme Davosin talousfoorumin tuoreet uutiset, tanskalaisten mietteistä Grönlannista sekä Suomeen tuotavista vaarallisista jätteistä. Ykkösaamun juontaa Seija Vaaherkumpu, tuottajana on Petri Kejonen ja toimittajina Seppo Kivimäki, Anna Nevalainen ja Anssi Väisänen.

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta? Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt? Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Sveitsin Davosissa järjestettävään maailman talousfoorumiin odotetaan puhujaksi muun muassa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Sveitsistä. Yhdysvaltojen ja Euroopan välit ovat kiristyneet. Mistä EU löytää uusia kauppakumppaneita, jos tullisota Yhdysvaltojen kanssa alkaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tomi Kristeri ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. DNA sulkee Lahdessa tänään viimeisen lankapuhelinkeskuksensa. Liittyykö lankapuhelinverkon sulkemiseen riskejä? Puhelimessa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Minkälaisia bisnesmahdollisuuksia avaruudessa on? Keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Heidi Kuusniemi, työ- ja elinkeinoministeriö johtava asiantuntija Tero Vihavainen ja avaruusteknologiayritys Iceyen perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Laurila. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Mari Sarolahti ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvaltain presidenttiä kiinnostaa nyt Yhdysvaltain etu ja siihen liittyen Grönlanti. Rauhanhommat saavat jäädä sivummalle. Trumpin tehosekoitin on surrannut nyt vuoden, mitä toimeliaisuudesta on seurannut? Studiossa Ylen maailmantoimituksen tuottaja Paula Vilen, Elinkeinoelämän Keskusliiton kauppapolitiikkaan erikoistunut johtaja Timo Vuori ja Kalevi Sorsa -säätion asiantuntija Antti Ronkainen. Energiavirasto tekee tässä kuussa päätöksen mahdollisesta sähkönsiirron tehomaksusta. Mitä se tarkoittaa tavallisella sähkösaunanlämmittäjälle? Tästä keskustelevat Energiaviraston Veli-Pekka Saajo ja Omakotiliiton Marju Silander. Lähetyksessä kuullaan myös tänään pidettävästä eduskunnan puolustusvaliokunnan ylimääräisestä kokouksesta sekä tuoreet tiedot Espanjan tuhoisasta junaturmasta. Juontajana ja toimittajana on Seija Vaaherkumpu, tuottajana Petri Kejonen, toimittajina ovat Seppo Toivonen ja Anssi Väisänen.

Euroopan ja Yhdysvaltain välit ovat Grönlannin takia kiristyneet pahasti. Lähetyksen alussa kuullaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Henri Vanhasen analyysi tilanteesta. Maailman talousfoorumi alkaa Davosissa. Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Davosissa on määrä kertoa uusia tietoja Gazaan liittyvistä rauhansuunnitelmista. Mikä tilanne alueella on nyt? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Millä tolalla uusien rivi- ja kerrostalojen paloturvallisuus on? Haastateltavana Lähitapiolan palotarkastaja Antti Määttänen. Konkursseja tehtiin viime vuonna enemmän kuin 30 vuoteen. Pitäisikö konkursseja kitkeä tehokkaammin? Keskustelemassa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Laboren johtaja Mika Maliranta. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe.

Rikosylikonstaapeli Susanna Mara toimii projektipäällikkönä Katu-exit hankkeessa, joka on Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston osarahoittama hanke. Hankkeen tarkoituksena on edistää irtautumista katujengeistä. Mara kertoo, millainen Suomen tilanne on katujengien osalta nyt ja millainen se on puolestaan esimerkiksi Ruotsissa. Entä millaisin keinoin koulut, vanhemmat ja viranomaiset voivat yhteistyöllä auttaa nuoria pois rikollisuuden kierteestä. Mara kertoo myös, miten apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä ja siitä, millaisesta maailmasta apua hakevat henkilöt yleensä tulevat.

Ovatko kansanedustajat havainneet eduskunnassa seksuaalista häirintää? Tästä keskustelevat Tytti Tuppurainen (sd.), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Jukka Kopra (kok.). Toisessa keskustelussa kysytään; kuinka Suomen Lappi on onnistunut saamaan hyvän otteen ultraluksusta haluavista matkailijoista? Studiossa kaksi lappilaista yrittäjää Kenneth Tuomi ja Rauno Posio, jotka tarjoavat huippuluokan palveluja muun muassa maailman urheilu- ja viihdemaailman tähdille. Lähetyksessä myös tunnelmia pakkasen puremasta Kiovasta, rauhaan pyrkivästä Ruandasta sekä Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulusta. Juontajana ja toimittajana Mari Sarolahti, tuottajana Petri Kejonen. Lähetyksen toimittajina ovat Kreeta-Maria Kivioja ja Anssi Väisänen.

Kansalaisten itsetuntoa tuskin hivelee tieto siitä, että Suomessa on Euroopan pahin työttömyys, kun kärkipaikkaa pitänyt Espanjakin tuli ohitettua. Sivupersoonat puntaroivat politiikan vaikutusmahdollisuuksia työttömyyteen ja toteavat, että työllisyyden hoitamista ei auta kokonaan jättää markkinoiden armoille. Nuorille ei enää voi antaa lupausta tulevista töistä, mutta helppoa ei ole työuran toisessakaan päässä. Politiikan valinnoilla pitää kuitenkin luoda toivoa tulevaisuudesta. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Miksi Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentti Nicolas Maduron? Miten Yhdysvaltain ulkopolitiikka on muuttunut Trumpin toisella kaudella ja miten Euroopan tulisi reagoida siihen? Studiossa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakso on kuvattu 13.1.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venezuelan tapahtumat(4:44) Hugo Chávez(9:50) Talouspolitiikka(18:05) Talouskehitys(24:24) Vuoden 2024 vaalit(28:15) Vaalitarkkailu (34:47) Trump(42:12) Tulevaisuus(48:31) Trumpin motiivit(1:03:50) Yhdysvaltojen ulkopolitiikka(1:08:00) Sääntöperustainen maailmanjärjestys(1:11:50) Grönlanti

Vuoden ensimmäisessä jaksossa Perunateatterin vieraana Suomen Bocuse d'Or edustaja Johan Kurkela. Hän valmistautuu parhaillaan Euroopan arvostetuimpaan kokkikilpailun karsintaan, joka järjestetään maaliskuussa 2026 Marseillessa, Ranskassa. Hän tuo keskusteluun kolme hänelle tärkeää ruoka-asiaa, ja odotettavissa on, että tässä jaksossa puhutaan myös Suomen joukkueen harjoittelusta ja tavoitteista.Perunateatterin kumppanina Vegepörssi

Donald Trump uhkailee Grönlannin valtauksella ja vihjailee olevansa Venezuelan presidentti samalla kun USA vetäytyy kymmenistä kansainvälisistä järjestöistä. Mitä on tehtävissä, jos Trump menee yhä pahempaan suuntaan? Voiko Yhdysvalloista tulla liittolaisen sijaan Euroopan vihollinen? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tänään Nuutinpäivänä joulurauha päättyy. Lisäksi tällä historiallisella päivämäärällä 1930 Mikki Hiiri esiintyi ensimmäisen kerran sarjakuvassa, 1964 Euroopan ensimmäinen lumitykki otettiin Kalpalinnassa käyttöön ja 2012 tapahtui Costa Concordian karilleajo.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1297 Monaco itsenäistyi, kun François Grimaldi valtasi Monacon kallion, 1935 muuan Elvis Presley syntyi ja 1992 hallitus päätti, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Euroopan yhteisössä järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys.

Yhdysvallat iski viikonloppuna Venezuelaan ja otti kiinni maan presidentin. Tapahtumien jälkeen presidentti Trump on uhannut myös Kolumbiaa ja toistanut näkemyksensä siitä, että Tanskalle kuuluvan Grönlannin pitäisi olla Yhdysvaltojen hallussa. Mitä seurauksia Trumpin teoilla ja puheilla on? Vieraina Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak. Entä miten Suomi EU:n ja Naton jäsenenä suhtautuu Trumpin toimiin? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.), Antti Kaikkonen (kok.) ja Wille Rydman (ps.) Ukrainan tukemiseen sitoutuneet Euroopan johtajat eli ns. halukkaiden koalitio oli eilen koolla Pariisissa. Syntyikö päätöksiä Ukrainan turvaamisesta? Toimittaja Miina Väisänen raportoi Pariisista. Vuodenvaihde toi mukanaan monia muutoksia palkansaajien verotukseen. Niistä kertoo johtava veroasiantuntija Olavi Tuomi Verohallinnosta. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen. Toimittajat Annette Blencowe ja Mari Sarolahti.

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös. Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat nyt uhattuina valosaasteen vuoksi. Haastateltavina: Tuukka Perhoniemi, Ursan tähtitieteen opas sekä Angel Otarola, Euroopan eteläisen observatorion ilmakehäasiantuntija. Toimittajana Jari Mäkinen.

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Miten suomen päämaja toimi organisaationa sotiemme aikana ja miten se vaikutti suomen sotatoimiin? Entä miten päämajan toiminnassa vaikuttivat sen työntekijöiden henkilökohtaiset suhteet? Näistä kaikista puhutaan Päämajamuseon johtajan Matti Karttusen kanssa.Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tiesitkö että Mannerheim oli suuri viilin ystävä? Entä mikä on Marskin ryypyn historia? Kaikki tämä selviää tässä jaksossa. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Sotiemme aikana päämaja haajsoijoitettiin Mikkelin ympäristöön kartanoihin, jotka toimivat sodanjohdon työpaikkana ja kotina. Nämä kartanot tarjoava yhä tänäkin päivänä upean sotahistoriallisen vierailukohteen, joissa voi mm. majoittua kenraali Nenosen esikunnassa tai nauttia oiva ateria päämajan taloushuollon entisissä tiloissa. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa käydään läpi Mikkelin alueen yllättävän rikasta ja vaiheikaista sotilashistoriaa, miksi siitä tuli kansallisen puollustuksen solmukohta ja tarinoita alueen sotilaista maamme sotien aikana. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Slush-erikoisjaksossa: Miksi 1700 nuorta rakentaa Euroopan suurimman startup-tapahtuman ilmaiseksi? Ja miksi yrittäjät puhuvat nyt Euroopasta enemmän kuin koskaan?Vieraana Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius, joka aloitti itse 15-vuotiaana vapaaehtoisena narikassa. Mukana myös toimittaja Roosa Ripatti, joka seurasi kolmen vapaaehtoisen päivää – mukaan lukien Nico Rosbergin opas.Puhutaan siitä, miksi Slush on nuorille "ihmiskiihdyttämö", miten tekoäly lävisti kaiken, ja mitä tarkoittaa Slushin banderolli: "Still doubting Europe? Go to Hell."Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Päämajan salainen viestikeskus Lokki toimi Mikkelin Naisvuoren sisällä jatkosodan ajan, toimien koko suomen puolustuksen viestiliikenteen solmukohtana. Mikkeliin tuotiin oman aikansa huipputeknologiaa, joka varmisti sodanjohdon viestien jouhevan kulkemisen halki valtakunnan. Jaksossa kuullaan myös paljon asiaa viestikeskuksen myöhemmistä vaiheista ja meneillään olevista restaurointitöistä.Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tässä jaksossa käydään läpi suomalaisten suhdetta sotaan. Vieraana jaksossa Sodan ja rauhan keskus Muistin pedagogi Mikko Siitonen, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisten, etenkin nuorten kanssa. Jakso on osa kuusiosaista sarjaa.Lisätietoja: https://muisti.org/Tämä jakso on tuotettu osana  Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

YK:n suuri ilmastokokous alkaa Brasiliassa. Mitä on mahdollista saada aikaan, kun Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole enää mukana? Euroopan unioniakin on syytetty päästötavoitteiden vesittämisestä. Miten käy, jos rikkaat maat eivät enää näytä suuntaa? Entä mitä pitäisi ajatella viime aikojen erilaisista arvioista. Pitääkö Suomessa varautua ilmaston lämpenemiseen vai kylmenemiseen? Ilmastopolitiikasta ovat keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä ilmastopolitiikkaan keskittynyt tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomen sotien päämaja oli moniulotteinen organisaatio. Persoonat, ajatukset ja toimintatavat ottivat useinkin yhteen, kun suomen kohtalon hetkistä päättivät esikunnan upseerit. Tämä jakso on tuotettu osana  Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Tähän jaksoon oli suuri kunnia saada vieraaksi olympia- ja EM-mitalisti keskustelemaan mindsetistä, motivaatiosta ja pitkäjänteisestä tekemisestä tavoitteiden eteen. Käydään läpi mm. miltä näyttää arvokisoihin treenaavan urheilijan viikko? Miten rakentaa urheilu-ura 27-vuotiaana perheenäitinä? Millaista priorisointia vaaditaan tavoitteiden saavuttamiseen? Miksi tekeminen on usein paras keino oppia paremmaksi? Voiko yksin kehittyä vai tarvitaanko valmentaja avuksi? Mistä löytää motivaatio pitää itsensä hyvässä kunnossa aktiiviuran jälkeen? Mitkä ovat vieraan peruspilarit, joilla hyvä kunto pysyy yllä ympäri vuoden? Miten uskoa onnistumiseen silloin kun se on epätodennäköistä? Miksi kuntonyrkkeily on monelle mainio tapa kohottaa kuntoa? Näitä ja muita aihepiirin teemoja pohditaan yhdessä nyrkkeilyn 2 x Euroopan mestari ja 2 x olympiapronssimitalisti valmentaja Mira Potkosen kanssa.Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMira Potkonen- Kotisivu: https://mirapotkonen.fi/- IG: https://www.instagram.com/mirapotkonen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/mira-potkonen-080b23290/- FB: https://www.facebook.com/miracleinthering/

Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Komission kaatamiseksi tarkoitettu epäluottamuslause-esitys on ollut Euroopan parlamentissa harvinainen toimenpide. Miksi Euroopan parlamentti äänestää jo kolmannen kerran Ursula von der Leyenin komission luottamuksesta? Miksi parlamenttiryhmät äärioikealla ja -vasemmalla haluavat kaataa komission presidentti Donald Trumpin kanssa solmitun EU-USA -kauppasopimuksen takia? Onko EU-koneisto alkanut yskiä parlamentin äärilaitojen kasvun myötä? Muuttuuko parlamentin toiminta mahdottomaksi, jos äärivasemmisto ja äärioikeisto löytävät toisensa muissakin kysymyksissä? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Merja Kyllönen (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Amin Asikainen kertoo, millaista oli lopettaa vuosien mittainen ura nyrkkeilyn parissa ja mitä elämä on sen jälkeen tuonut tullessaan. Hän avaa, millaisia pelkoja kohtasi otteluissa ja miten tappioita pystyi käsittelemään. Asikainen kertoo myös, miltä tuntui voittaa Euroopan mestaruus ja mitä tuo hetki hänelle merkitsi. Amin pohtii myös isyyden tuomaa muutosta omaan elämäänsä sekä unelmia, joita hän haluaa toteuttaa lastensa kanssa.Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!