Podcasts about euroopan

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrimäärä kasvoi viime vuonna viidenneksellä. Miksi väkivaltaa ei saada kuriin, vaikka ongelmasta on puhuttu jo pitkään? Keskustelemassa varapuheenjohtajat Karoliina Partanen (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.). Mitä tiedämme suomalaisten työkyvyttömyysdiagnoosien määrästä sekä yleisestä sairastavuudesta? Kelan uusimmasta selvityksestä kertoo erikoistutkija Kati Sarnola. Jalkapallon miesten MM-kisat alkavat tänään. Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa pelataan seuraavat viisi viikkoa. Ennakkotunnelmista kertoo toimittaja Juri von Bonsdorff Washingtonista. Jalkapallosta rahan ja politiikan pelikenttänä keskustelevat politiikan tutkija Mira Söderman ja urheilutoimittaja, tietokirjailija Tapio Keskitalo. Euroopan keskuspankin odotetaan aloittavan tänään ohjauskoron nostojen sarjan. Mitä se merkitsee asuntovelallisille? Haastattelussa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Lotta Lautala, Seppo Kivimäki ja Veera Nikkilä.

Mitä työyhteisössä oikeasti tapahtuu, kun mukaan tulee kansainvälinen työntekijä? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin kolmannessa jaksossa siirrytään rekrytoinnista arkeen. Miten muutos näkyy työyhteisössä, mitä se vaatii esihenkilöltä – ja mitä koko tiimi oppii matkan varrella? Keskustelemassa ovat Siun soten osaamisen kehittämisen asiantuntija Tarja Munne sekä jatkuvan oppimisen asiantuntija Virpi Moilanen Itä-Suomen yliopistosta. Jaksossa kuulet: • millaisia odotuksia ja epävarmuuksia muutos herättää • miten monikulttuurisuus näkyy arjen tilanteissa • miten työyhteisöä ja oppimista johdetaan onnistuneesti Rehellistä puhetta arjen tilanteista, oivalluksista ja käytännön keinoista työyhteisön kehittämiseen. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Podcastin tekstivastine: https://www.talenthubeasternfinland.fi/2026/06/09/yksi-poyta-monta-tarinaa-podcast-tyoyhteison-muutos-kuinka-monikulttuurisuus-nakyy-arjessa/

Iranin armeija on ilmoittanut keskeyttävänsä iskut Israeliin. Se kuitenkin varoittaa, että iskut jatkuvat kovempina, mikäli Israel jatkaa hyökkäystään Libanonissa. Israel iski eilen eri puolille Irania vastalauseena Iranin sunnuntaiseen ohjusiskuun. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kehottanut osapuolia lopettamaan sotimisen, mutta tehoaako se. Haastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelä. Millaista oli Suomen Nato-liittymisen valmistelu ja päätöksenteko? Valtiontalouden tarkastusviraston laatimasta arvioinnista kertoo ylitarkastaja Juho-Matti Paavola. Tallinnassa järjestetään tänään Pohjoismaiden ja Baltian maiden huippukokous, jossa maitaan edustavat pääministerit. Aiheina ovat Ukraina ja Euroopan turvallisuus, puolustusteollinen yhteistyö sekä kilpailukyky ja tekoälyn hyödyntäminen. Millaista yhteistyötä maat tekevät? Tallinnasta raportoi toimittaja Rain Kooli ja studiossa aiheesta keskustelevat professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Kanta-Hämeessä Jokioisilla otetaan tänään käyttöön Luonnonvarakeskuksen uusi tutkimusnavetta. Noin kymmenen miljoonan euron investoinnin avulla pyritään löytämään keinoja jalostaa terveempiä ja ilmastoa vähemmän kuormittavia lehmiä. Toimittaja Mika Moksun haastattelussa on Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö Heidi Leskinen. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anssi Väisänen ja Riikka Kajander.

✨ Keyless-ominaisuus maksutta koodilla PUHEENAIHE: https://gomore.fi/puheenaihe

Toimittaja Jari Mäkinen vie matkalle Chilen autiomaahan, kolmen kilometrin korkeuteen, missä Euroopan eteläinen observatorio ESO rakentaa maailman suurinta optista teleskooppia. ELT eli Extremely Large Telescope on 6100 tonnin pyörivä jättiläinen, joka on rakennettu millimetrin tarkkuudella – itse teleskooppi mikronien tarkkuudella. Kuulet rakennustyömaan varajohtaja Davide Deianan ylpeän kertomuksen "kerran elämässä -kokemuksesta" ja peiliosaston johtaja Tobias Myllerin huolen: 798 peilisegmenttiä odottaa hyllyissä, ja maanjäristykset ovat jatkuva uhka. Tähtitieteilijä Maria Ljubova suunnittelee jo havaintoja mustista aukoista, vaikka uusi teleskooppi on vasta valmistumassa. Yllättävin tapaaminen on suomalaisen Ismo Kastisen kanssa – IT-insinööri, joka on ollut 27 vuotta Chilessä, mutta ei tiennyt ESO:sta ennen muuttoaan. Hänen tarinansa paljastaa jotain olennaista: Suomi maksaa jäsenyydestä miljoonia, mutta suomalaiset eivät tunne ESO:a eivätkä hae sinne töihin. Ja että töitä on muillekin kuin tähtitieteilijöille. Haastateltavina rakennustyömaan varajohtaja Davide Deiana, peiliosaston johtaja Tobias Myller, tähtitieteilijä Mariya Lyubenova sekä IT-insinööri Ismo Kastinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Valuvatko kansainväliset osaajat aina suuriin kaupunkeihin – vai voiko tie johtaa myös Itä-Suomen pienemmille paikkakunnille? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin toisessa jaksossa tarkastellaan alueellista vetovoimaa ja arjen sopeutumista työnantajan näkökulmasta. Mikä saa osaajan sanomaan “kyllä” pienelle paikkakunnalle – ja mitä tapahtuu muuton jälkeen? Keskustelemassa ovat Antti Siponen People & Safety -tiimistä Ponsselta sekä Talent Hub Eastern Finland -hankkeen projektipäällikkö Mirja Iskanius YSAOlta. Jaksossa kuulet: • mitkä oletukset pienistä paikkakunnista pitävät – ja mitkä eivät • mikä oikeasti houkuttelee kansainvälisiä osaajia Itä-Suomeen • miten työnantaja voi tukea sopeutumista arjessa Rehellisiä kokemuksia ja käytännön oivalluksia työnantajille, jotka pohtivat kansainvälisen osaamisen mahdollisuuksia myös kasvukeskusten ulkopuolella. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Tässä jaksossa Senior Associatet Henrik Uoti ja Sonja Hänninen kertovat kokemuksistaan Boreniuksen Lontoon rotaatio-ohjelmasta. Millaista arki Lontoossa on? Entä mitä vinkkejä Henrik ja Sonja antaisivat rotaatiosta kiinnostuneille juristeille? Boreniuksen Lontoon rotaatio-ohjelma on tänä vuonna käynnissä viidettä vuotta ja se on kerännyt juristeiltamme paljon kehuja vuosien varrella. Ohjelman kautta osallistujat pääsevät rakentamaan kansainvälisiä verkostojaan ja kokemaan Euroopan johtavan finanssi- ja businesskeskittymän arkea.

Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar tapaa tänään Brysselissä Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin. Ovatko Unkarin suhteet Euroopan unioniin kääntymässä parempaan suuntaan? Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Marjabisneksestä on jälleen paljastunut epäkohtia - alalla pyöritettiin laajaa kartellia jopa vuosikymmenen ajan. Marja-ala on ollut aiemmin isosti otsikoissa ihmiskauppalöydösten takia ja sorron kohteeksi ovat olleet ulkomaalaiset kausityöntekijät. Mikä marja-alaa vaivaa ja onko ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden asema Suomessa parantunut? Aiheesta keskustelemassa johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen Keskuskauppakamarista sekä ulkomaalaistaustaisen työvoiman yksikön päällikkö Riikka Vasama Teollisuusliitosta. Valtakunnansyyttäjä ei valita hovioikeuteen Anneli Auerin ja Jens Ihlen vapauttavasta seksuaalirikostuomiosta. Mitä vuosia kestänyt oikeusprosessi kertoo suomalaisen oikeusjärjestelmän tilasta? Studiossa oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta ja rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen Yleltä. Kukkakaupoissa käy vilinä ylioppilasjuhlien koittaessa. Mitä vaihtoehtoja perinteiselle lahjaruusulle kannattaa harkita? Vinkkejä antaa floristi ja kukkakauppias Susanne Nicol. Juontajana Mari Sarolahti. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Ella Haura.

TyhyTeko-podcastin yhdeksännessä jaksossa tarkastellaan, miten tekoälyä voidaan hyödyntää markkinointiviestinnässä matkailu- ja ravintola-alalla. Jaksossa keskustellaan erilaisista käytännön työkaluista ja kokeiluista, joiden avulla yritykset voivat tehostaa markkinointiaan, löytää uusia asiakkaita ja helpottaa arjen viestintätyötä. Jakson aikana testataan konkreettisia esimerkkejä tekoälyn käytöstä: luodaan podcastille jingle, tehdään kansainväliseen näkyvyyteen liittyvää markkinatutkimusta sekä rakennetaan tekoälyn avulla perusteellinen sosiaalisen median sisältökalenteri. Keskustelussa pohditaan myös, miten nopeasti kehittyvät tekoälytyökalut voivat auttaa yrityksiä suunnittelemaan markkinointia systemaattisemmin ja hyödyntämään sesonkeja tehokkaammin. Jakson lopussa paljastuu myös pieni yllätys, joka havainnollistaa tekoälyn uusia mahdollisuuksia sisältötuotannossa. Jakson tekijät: Käsikirjoitus, editointi, tekstivastine ja muu tuotanto: Antti Perälä, Tampereen ammattikorkeakoulu, TyhyTeko-hanke TyhyTeko-intro, -jingle sekä -outro: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Lue lisää hankkeesta: www.jamk.fi/tyhyteko Jakson tekstivastine: https://www.tuni.fi/fi/tamk/ajankohtaista/podcast-transkriptio-tekoaly-markkinointiviestinnan-apuna-tyokaluja-ja-kokeiluja

Tarvitaanko täydellistä suomen kielen taitoa jo työuran alussa vai riittääkö muu osaaminen? Yksi pöytä, monta tarinaa -podcastin avausjaksossa pureudutaan kielitaitoon työnantajan näkökulmasta. Missä tilanteissa suomi on välttämätöntä ja milloin siitä voi joustaa? Keskustelemassa ovat henkilöstöjohtaja Riitta-Elina Räty ja henkilöstöasiantuntija Mari Räty Ouneva Groupilta sekä jatkuvan oppimisen asiantuntija Virpi Moilanen Itä-Suomen yliopistosta. Jaksossa kuulet: • mitä kielitaitovaatimuksissa usein yliarvioidaan • miten arki toimii ilman täydellistä suomea • miten kielitaitoa kehitetään työn ohessa Tämä jakso tarjoaa rehellisiä kokemuksia, oivalluksia ja konkreettisia vinkkejä erityisesti Itä-Suomen työnantajille, jotka pohtivat kansainvälistä rekrytointia. Kuuntele ja saatat huomata, että täydellisen kielitaidon odottaminen ei olekaan ainoa – eikä aina paras – vaihtoehto. Sarjan tuottaa Talent Hub Eastern Finland -yhteistyöverkosto, joka auttaa työnantajia tunnistamaan kansainvälisten opiskelijoiden potentiaalin ja löytämään osaavaa työvoimaa. Yhteistyöverkoston muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia, Savonia, Riveria, Sakky ja YSAO. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Jakson tekstivastine: https://www.talenthubeasternfinland.fi/2026/05/29/yksi-poyta-monta-tarinaa-podcast-kielitaito-tyouran-alussa-tarvitaanko-taydellista-suomea/

Tällä historiallisella päivämäärällä Charles Dow kehitti yhdessä Edward Jonesin kanssa Dow Jones Indeksin ja Ranskassa käynnistyi ensimmäistä kertaa Le Mansin 24 tunnin ajo. Lisäksi Euroopan yhteisö otti käyttöön Euroopan lipun ja Suomi voitti kolmannen jääkiekon maailmanmestaruutensa.

Suomen talous kääntyy ja Eurooppa herää. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vierailee Neuvottelijassa keskustelemassa Suomen talouden käänteestä ja siitä, mikä erottaa nykyhetken aiemmista pettymyksistä. Jaksossa käydään läpi tuoreet talousluvut, kuluttajien ja yritysten luottamus sekä hallituksen rakenneuudistusten vaikutukset työmarkkinoihin ja kannustimiin.Romakkaniemi ja Sami Miettinen pohtivat Trumpin tariffipolitiikan vaikutuksia, Euroopan puolustusyhteistyötä ja euron mahdollisuuksia globaaliksi reservivaluutaksi. Keskustelussa nousee esiin myös konkreettinen ehdotus perintöveron korvaamisesta kahden prosentin lahjaverolla sekä asuntomarkkinoiden tulevaisuus pääkaupunkiseudulla.Lopputulema on luottavainen: investoinnit liikkeellä, BKT kasvussa ja yrittäjille parhaat hetket vuosiin.00:00 Samin alkukatsaus talouden hyviin merkkeihin01:51 Juho Romakkaniemi vieraana Neuvottelijassa02:31 Kauppakamarin toimitusjohtajan rooli julkisuudessa03:05 Vientiluvut ja palveluvienti vetävät Eurooppaan03:57 ALV nousi mutta marginaaliverot kohtuullistuivat04:39 Kiinteistömarkkinat heräävät välittäjätutkintojen suosio kasvaa05:39 Korkomarkkinat euribor ja kotitalouksien tilanne05:59 Yritysten odotukset loppuvuoteen ja Hormuzin riski06:50 Pohjoismaat hyötyvät fossiilittomasta sähköjärjestelmästä08:23 Romakka-podcast ja vieraskäyntien arvo09:57 Trumpin Iranin sota ja maailmantalous11:02 DOGE epäonnistui Yhdysvaltojen alijäämä paisuu11:40 Tariffipolitiikan kankea ja sekoileva toteutus13:18 Eurooppa kasvattaa puolustusbudjettiaan vihdoinkin13:38 EU:n kauppasopimukset Mercosur Intia Indonesia15:57 Euron tulevaisuus globaalina reservivaluuttana vs ECU-217:05 Yhteinen velkainstrumentti Euroopan puolustusmenoille18:59 Iranin strateginen voitto sotilaallisesta tappiosta19:34 Tukholma projekti Suomen ja Ruotsin ydinaseyhteistyö21:12 Vasemmiston pitkä marssi instituutioiden läpi21:40 Hallituksen rakenneuudistusten todelliset vaikutukset23:29 Tuloloukut palvelualalla konkreettinen esimerkki25:04 Työttömyysturvan suojaosa loi piilevän tuloloukun27:48 YEL korjaus ja arvioverotuksen pelko28:18 Datakeskukset rakennusalan pelastajina30:35 BKT kasvoi massiviset 0,9 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä32:05 Perintövero korvattava kahden prosentin lahjaverolla35:09 YEL riskien poistuminen rohkaisee yrittämään35:53 Uudisrakentamisen pula iskee pääkaupunkiseudulle36:38 Paras hetki ostaa asunto vuosikymmeniin?

Hormuzinsalmen sulkeminen on saanut lannoitteiden ja niiden valmistamiseen käytettävän maakaasun hinnat nousuun. Eurooppaa uhkaavan lannoitekriisin takia Euroopan komissio julkisti lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa aiotaan vähentää Euroopan tuontiriippuvuutta epävarmasta maailman lannoitemarkkinasta. Onko komissiolla käsissään oikeat vai väärät lääkkeet lannoitekriisin estämiseksi? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Katri Kulmuni (kesk. / renew) ja Merja Kyllönen (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailmanjärjestys rakoilee, kun Kiina vahvistaa asemaansa pitkäjänteisellä strategialla, Yhdysvallat hakee uutta rooliaan ja Eurooppa etsii suuntaansa. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle, johtajille ja yksilöille?Taneli Rantalan vieraana on Washington DC:ssä asuva geopoliittinen analyytikko ja konsultti Kristiina Helenius, jolla on yli 20 vuoden kokemus journalismin, diplomatian ja yritysmaailman ytimistä. Hän on myös kirjoittanut yhdessä Mika Hentusen kanssa teoksen Kiinan maailma — tulevaisuuden supervalta ja sen tavoitteet.Keskustelussa pureudutaan suurvaltojen voimasuhteiden muutokseen, Euroopan ja Suomen asemaan, mineraalivarantojen strategiseen merkitykseen sekä siihen, miten suomalaiset yritykset voivat toimia myllertävässä maailmassa. 00:00 Intro 01:06 Vieraan esittely02:14 Maailman murros 05:34 Washington näköalapaikkana09:58 Kristiinan tausta ja kolme sanaa15:31 Geopolitiikan polulle20:01 Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen murros24:29 Kiina vs. Yhdysvallat34:24 Venäjän todellinen rooli36:50 Onko Eurooppa kykenevä toimija?40:28 Suomen suunta, strategia ja kansainvälisyys44:45 Mineraalivarat ja arktinen asema54:30 Liiketoiminta ja bisnes ilman geopoliittista näkymää59:49 Maailma 10 vuoden päästä Lifted on valmennusyritys, joka auttaa työyhteisöjä ja niiden jäseniä olemaan parhaimmillaan joka päivä.Seuraa meitä LinkedInissä:http://www.linkedin.com/company/lifted-fiTutustu verkkosivuihimme:http://www.lifted.fi

Euroviisut kertovat Euroopasta paljon: ne ovat musiikkitapahtuma, kulttuurisen vaihdon hetki, poliittinen tapahtuma ja naiivin yhteenkuuluvuuden sekamelska. Runoilija Satu Erran tuore esseeromaani purkaa muun muassa hänen vakavan-hauskaa suhtautumistaan Euroviisuihin. Eurooppalainen yhdessä oleminen on vaikeaa, mutta auttavatko Viisut siihen vaivaan? Keskustelemassa on myös taiteilija Mia Wennerstrand, joka on ollut jo pitkään kiinnostunut eurooppalaisen politiikan monista kasvoista, sekä Euroviisu-tutkija Mari Pajala Turun yliopistosta. Juontajana Pietari Kylmälä.

Maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa suoraan Euroopan ja Suomen turvallisuuteen, talouteen ja kansainväliseen asemaan. Onko voimapolitiikka palannut jäädäkseen ja voivatko kansainväliset säännöt hillitä suurvaltoja? Elämmekö tällä hetkellä poikkeuksellista historiallista taitekohtaa vai tuntuuko se vain siltä? Muuttuvasta maailmanjärjestyksestä ovat keskustelemassa poliittisen historian professorit Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulun yhteiskunta- ja talouslinjalta. Podcast on nauhoitettu Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys -tapahtumassa Tiedekulmassa 8.5.2026. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen, Kulosaaren yhteiskoulun ja Tiedekulman Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaa. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/ASL1qEBvjNs

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vetää 5 000 amerikkalaissotilasta pois Saksasta. Päätöstä edelsi Trumpin pettymys Euroopan tukeen Iranin sodassa, sekä toistuva uhkailu sotilaiden kotiuttamisista, mikäli Nato-maat eivät panosta omaan puolustukseensa. Rapauttaako päätös Natoa, vai osuuko se Yhdysvaltojen omaan nilkkaan? Sitooko Trumpin hallintoa kongressin määräys Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähimmäisimäärästä? Onko sotilaiden kotiuttaminen Saksasta kuin strateginen lahja Venäjän presidentille Vladimir Putinille? Kysymyksiä arvioivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen ja ulkopolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kaikki Uusiksi -podcastin viikon jaksossa Jussi on palannut Saksasta ja Toivo on toipunut Helsingin työväen vapusta.Harvinaislaatuisesti tässä jaksossa jatketaan edellisen jakson puheenaiheista. Jos Saksassa näkyy edelleen vuosien 1945-89 raja, niin miten muuten entiset rajat näkyvät muualla Euroopassa?Toisena puheenaiheena tällä kertaa on Euroopan ja EU:n suunta ja visio tulevaisuudesta. Onko sellaista, mikä se on, ja jos ei ole, miksei ole, ja pitäisikö ehkä olla?Jaksossa lähetetään terveisiä Timo Miettiselle, Pasila-sarjan tekijöille, Jani Volaselle, Kaartin pataljoonalle, G.M. Strengtportenille, Pekka Puskalle (kesk.) ja Gianis Varoufakisille.Puolan kartat: Tomas PueyoTue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Euroopan parlamentti haluaa tuleville vuosille EU-komissiotakin suuremmat budjettilisäykset unionimaiden maksettavaksi. Mepit ajavat 10 prosentin, noin 200 miljardin lisäystä budjettiin, joka esiteltäessä sai tyrmäävän vastaanoton EU:n nettomaksajamailta. Rahoitetaanko budjetin kasvattaminen kansainvälisiä digijättejä ja rahapelejä verottamalla? Bulgariassa Venäjä-myönteinen ex-presidentti jyräsi vaalivoittoon. Saako Eurooppa Bulgariasta uuden vastarannankiisken Unkarin Viktor Orbanin jälkeen? Kannattavatko mepit Unkarilta jäädytyn EU-rahoituksen vapauttamista? Miksi Euroopan parlamentti hyväksyi vasta nyt valtakirjaäänestämisen raskauden tai lapsen syntymän takia? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Anna-Maja Henriksson (r. / renew) ja Jussi Saramo (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Anthropic dominoi, Mythos-mallia uhkaa tietoturvaa ja Claude Code turpoaa. Miksi pienkäyttäjät heitettiin API-laskutukseen ja mihin token-ekonomia johtaa, kun valittavana on käytännössä joko ultrakapitalistinen markkinahinta tai kommunistinen jonotalous? Keskustelussa pureudutaan thin harness fat skills -periaatteeseen, reaaliaikaisen masterdatan haasteisiin ja siihen miksi pienet erikoistuneet mallit voittavat skaalassa. Edge computing palaa omalle raudalle Mac Mineistä Tesloihin, ja samaan aikaan ihmiskunnan asiantuntijuutta raavitaan globaalina bisneksenä. Lopuksi käsitellään tietoturvaa, human in the loop -periaatetta sekä Hoxhuntin ja Agionin ratkaisuja luotettavaan agenttitoimintaan.Jakson aiheena mm.- Anthropic, Mythos, Claude Code- Ohjauskerros ja työkerros- AI varastaa ihmistyön- Tekoälytyöntekijät ja agentit- Samantha ja Stöbä- rautaa rajalle ja paikalliset mallitAIKALEIMAT00:00 Sami tiivistää jakson teemat03:18 Mikko Alasaarela Agion ja Markus Hav Hoxhunt04:47 Onko Claude Code kuolemassa ylensyöntiin?06:50 Anthropicin liikevaihto kasvaa huimaa vauhtia09:30 Harness eli ohjauskerros on tärkein käsite juuri nyt10:17 Thin harness & fat skills -periaate11:41 Distillointi ja kvantifiointi pienentää malleja12:31 Ennuste 2035 ihmiskunnan koko tieto kännykkään15:55 Anthropic riistää pienkäyttäjiä17:11 Sami asentaa Gemmaa omalle raudalle18:53 Intercom Fin oma erikoistunut malli19:55 Token economy ja kaksi mallia22:22 Jensen Huangin AI kustannussuositus23:38 Tom Himanen kouluttaa Gemmaa subtitleille24:21 Euroopan yösähkö ja jenkien herätys27:24 Mercor scrappaa asiantuntijoiden aivoja30:01 Mythoksen julkaisutaktiikka tietoturvayrityksille32:09 Service as software paradigma35:32 Reaaliaikainen masterdata agenteille38:07 Samin Supabase second brain41:39 Slackin API rajoitukset agenteille43:23 Teknologinen jousto45:33 Karpathyn muistiarkkitehtuurin idea48:53 Liukumuisti ja agentin persoona51:54 Geminin thinking työkalu palasi HoxHuntille55:09 Open source mallien ennustettavuus57:11 Edge computing SpaceX ja Tesla58:29 Apple Mac Mini retroraudaksi1:01:12 WhatsApp tausta agentit ja heartbeat1:02:40 Tietoturva ja human in the loop1:04:26 Hoxhuntin ja Agionin ratkaisutNeuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan ovatko KTM:t hyviä vai peräti potentiaalisesti erinomaisia koodareita?Katso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Kaikki Uusiksi -podcast nauhoittaa etänä, koska Toivo on Helsingissä ja Jussi on Saksassa. Molemmat ovat silti vapputunnelmissa, ja vapun kunniaksi Kaikki Uusiksi -podcast tekee katsauksen Euroopan poliittiseen tilanteeseen.Jaksossa ihmetellään Ison-Britannian ja luonnollisesti myös Saksan politiikkaa ja vedetään siitä johtopäätöksiä. Aika näyttää ja nähtäväksi jää, minkä suunnan Saksa ja Britannia  ottavat Trumpin USA:n, Putinin Venäjän ja Xin Kiinan välissä.Jaksossa lähetetään terveisiä juuri sinulle ja toivotetaan hyvää vappua aivan kaikille!Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia? Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin. Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen. Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen? Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Jaro Asikainen Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Nykyisen hallituksen viimeisen kehysriihen antia ruotivat yleisen valtio-opin yliopistonlehtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja toiminnanjohtaja Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskuksesta. Kuulemme myös nuorisopoliitikkojen näkemyksiä kehysriihestä. Raadissa Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka, Vihreiden nuorten varapuheenjohtaja Anselmi Liedes ja puheenjohtaja Elias Rosengrén Perussuomalainen Nuoriso -järjestöstä. Presidentti Alexander Stubb aloitti eilen kaksipäiväisen virallisen vierailun Egyptissä. Vierailu osuu samaan aikaan, kun Yhdysvaltojen ja Iranin tulitauko on tänään päättymässä. Mitä Egyptissä ajatellaan Hormuzinsalmen tilanteesta? Entä miten Iranin sota on koetellut Egyptiä? Ylen Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen raportoi Kairosta. Sodankylän avaruuskeskuksessa avataan tänään Euroopan avaruusjärjestön tutkimusasema, joka tarkistaa, toimivatko satelliitit luotettavasti. Toimittaja Taina Nuutinen-Kallion haastattelussa ovat tutkimusprofessori Hannakaisa Lindqvist Ilmatieteen laitoksesta ja myyntipäällikkö Aleksi Kontu vetykäyttöisiä ilmalaivoja valmistavasta Kelluu-yrityksestä. John Nurmisen Säätiö käynnistää yhdessä Suomen viranomaisten kanssa merenpuolustusprojektin. Itäisen Suomenlahden saaristoon rakennetaan pysyvä öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmä. Haastattelussa on John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt. Juontaja Seppo Kivimäki. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Anna Nevalainen.

TyhyTeko-podcastin kahdeksannessa jaksossa puhutaan EU:n tekoälyasetuksesta eli AI Actista pk-yrityksen näkökulmasta. Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntijat Mia Hakulinen ja Sini Sarén keskustelevat aiheesta Savonian projektiasiantuntija ja AI actin kanssa pitkään työskennelleen Miia Heiskasen sekä Tekoälyköt Oy:n yrittäjän Oskari Uotisen kanssa. Jaksossa kuullaan mm. mitkä 3 asiaa pk-yrityksissä pitää laittaa kuntoon nyt, jos tekoälyä käytetään työssä sekä millaiset ovat AI-pelisäännöt on hyvä luoda yritykseen. Jakson puhujat: Miia Heiskanen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Oskari Uotinen, Yrittäjä, Tekoälyköt Oy Mia Hakulinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Sini Sarén, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Jakson tekijät: Editointi ja tekstivastine: Studio Linjat / KL-Kustannus Oy Käsikirjoitus ja muu tuotanto: Sini Sarén ja Mia Hakulinen, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, TyhyTeko-hanke TyhyTeko-intro, -jingle sekä -outro: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Lue lisää hankkeesta: www.jamk.fi/tyhyteko Jakson tekstivastine: https://www.savonia.fi/app/uploads/2026/04/Jakso-8_tekstivastine_TyhyTeko-podcast.pdf

Sanavapaus uhattuna Suomessa, Minnesotan somaliskandaali ja Iranin vaikutus MAGA:an. Hormuzinsalmen strateginen merkitys, asymmetrinen droonisodankäynti sekä Abraham Accordsin paluu lähi-itään ovat Jarkko Tontin ja Simo Lahtisen aiheita. Keskustelussa nostetaan esiin Tim Walzin ero Minnesotan somaliskandaalin seurauksena ja Päivi Räsäsen tuomion merkitys sananvapaudelle. Lopuksi pohditaan Euroopan puolustusteollisuuden heräämistä, tekoälyn kapitalistista ja kommunistista logiikkaa sekä Kiinan uhkaa demokraattiselle maailmalle.00:00 Tervetuloa Simo ja Jarkko. Ilves kaatoi Tapparan01:20 Hajoaako MAGA-liike Iranin sodan takia?02:43 Ei uutta Vietnamia Iraniin03:27 Kargin saari ja Hormuzinsalmen blokkaus04:57 Droonit ja asymmetrisen sodan talous07:06 Bensan hinta painaa välivaaleissa07:55 Saudi-Arabia painostaa Trumpia iskemään08:39 Abraham Accords ja arabiemiirikuntien kortti09:35 Antisemitismi oikeistomedian reunalla10:35 Minnesotan somaliskandaali ja Tim Walz12:33 Kolmannen sektorin suojellut rahavirrat13:39 Välivaalit ja Trumpin toimintakyky15:25 Päivi Räsäsen tuomion todellinen sisältö16:47 Klassinen perustelu sananvapaudelle21:27 Sananvapaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa24:27 Trumpin arvaamattomuus neuvottelukumppanina25:22 Orbanin tappio ja ulkopolitiikan riski27:32 Iranin panttivankikriisin pitkä varjo30:15 Lustraation puute Suomen instituutioissa35:15 Euroopan ja Yhdysvaltojen pitkä liitto37:57 Pitkä aikajänne kansainvälisessä kaupassa46:02 Eurooppa ja Ukrainan droneteknologia49:17 Trumpin painostus Euroopan puolustukseen52:31 Samantha ja Stöbä koodaavat esityksen55:29 Kiinan totalitaarinen tekoälyvalvonta58:27 Anthropicin kapitalismi ja OpenAI:n jonot1:03:42 Anthropicin ylivarovaiset vastaukset1:04:56 Muslimimaailman mahdollinen uudistusliike1:06:01 Kiitokset ja sisäpiirijaksoNeuvotteilja Sisäpiirissä matkustetaan mm. Islantiin

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Unkarin vaalit ja Viktor Orbánin rökäletappio laittoivat politiikan ennusteet Euroopassa ja Yhdysvalloissa uusiksi. Menettikö populistinen laita- ja äärioikeisto Euroopassa kirkkaimman johtotähtensä? Kuinka suuri tappio vallanvaihdos Unkarissa on Orbánia esikuvanaan pitävälle MAGA-liikkeelle ja Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille? Unkarin vaalituloksen poliittisia seurauksia Euroopassa ja Yhdysvalloissa arvioivat vanhempi tutkija Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista, entinen MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö sekä MAGA-liikkeen kristillisistä tukijoista tietokirjan kirjoittanut Atte Korhola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten tekoäly on otettu huomioon Suomen julkisella sektorilla? Millaisia mahdollisuuksia ja riskejä tekoäly luo Suomelle? Studiossa valtiovarainministeriön generatiivisen työryhmän pääsihteeri Aleksi Kopponen. Jakso on kuvattu 19.3.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Digitalisaatio(6:50) Datan omistajuus(12:21) Tekoälyn käyttö ministeriössä(24:59) Jevonsin paradoksi(39:14) Verohallinto(20:56) Suomen eläkejärjestelmä (24:32) Verotus(26:35) Sosiaaliturva(30:16) Euroopan politiikka(35:10) Työttömyys(42:58) Tekoäly ja virheet(53:04) Musta laatikko(1:00:12) Teknologia ja omavaraisuus(1:08:12) Generatiivisen tekoälyn työryhmä(1:12:21) Poliitikot(1:35:35) Työryhmän tulokset

Itsevaltaisen Viktor Orbánin pitkä valtakausi on päättynyt rökäletappioon ja demokratian murskavoittoon. Politiikkaradio pureutuu siihen mikä ratkaisi Unkarin vaalit ja mitä vallanvaihdosta seuraa. Saako Eurooppa voimansa takaisin, kun kiusankappale Orbán on poissa? Onnistuuko tuleva pääministeri Péter Magyar ja hänen tyhjästä noussut puolueensa tervehdyttämään Unkarin demokratian, jonka Orbán rapautti? Entä millainen takaisku Euroopan pää-änkyrän ja oman liittolaisen tappio on mulle laitaoikeistolle sekä demokratiaa halveksuville Trumpille ja Putinille? Aiheesta ovat keskustelemassa Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kulttuuriykkösessä tehdään syväsukellus romanikulttuurin nykytilaan. Miten romanikulttuuri voi Suomessa ja millaisia uusi muotoja se saa? Romanien kohtaama syrjintä vaikuttaa romanikulttuurin asemaan ympäri Eurooppaa. Suomessa romanien asema on parempi kuin suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Mistä se johtuu? Miltä romanikulttuurin uudet muodot ja siihen kitkeytyvät identiteetit vaikuttavat Suomen perspektiivistä? Vieraina ovat muusikko Dimitri Grönfors, muusikko ja toimittaja Mertsi Lindgren, sosionomi Ramona Schwartz, sekä ihmisoikeusvaikuttaja ja Romano missio -järjestön entinen toiminnanjohtaja Mertsi Ärling. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkailee sotarikoksilla ja Iranin tuhoamisella ja on viesteissään yhä epävakaampi. Mitä Euroopan pitäisi tehdä? Studiossa ovat kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kansainvälisessä voimatasapainossa tehdään uusjakoa. Uusliberalistisesta moninkeskisestä päätöksenteosta on siirrytty enemmän vahvemman oikeuteen perustuvaan kansainväliseen järjestykseen. Samaan aikaan yhä useampi pelaaja on kasvattanut rooliaan pelilaudalla. Kun lännessä aurinko laskee, BRICS-maista muun muassa Kiina, Intia, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat kasvattavat rooliaan kansainvälisinä toimijoina ja haastavat vanhan järjestyksen rajoja. Niin akatemiassa kuin sen ulkopuolella yhä useampi onkin alkanut etsiä EU:n roolia strategisena toimijana kansainvälisellä areenalla. Jaksossa tarkastellaan sitä, miten Eurooppa asemoituu suhteessa suurvaltoihin ja nouseviin globaalin etelän maihin. Onko strateginen autonomia realismia vai utopiaa? Entä miten EU-instituutiot taipuvat uuteen maailmanjärjestykseen? Studiossa näistä aiheista keskustelevat europarlamentaarikko Mika Aaltola Euroopan kansanpuolueen ryhmästä sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa. Äänitys: 6.3.2026 Juontajat: Ida-Susanna Pöllänen ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Päivä Räsänen tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mikä sai monet kokemaan, että sananvapaus kaventui. Tämä on kuitenkin vasta alkua, jos Euroopan unionilta kysytään.

Miten YEL tulisi korjata ja miten Suomen sosiaaliturvaa tulisi kehittää? Studiossa Kokoomuksen eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Pia Kauma. Jakso on kuvattu 12.3.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) YEL-ongelmat(3:00) Eläkemaksujen epäsuhdanne(10:07) Rahastomalli(16:20) Maksuperusteisuus(18:34) Yhdistelmävakuutus(20:56) Suomen eläkejärjestelmä (24:32) Verotus(26:35) Sosiaaliturva(30:16) Euroopan politiikka(35:10) Työttömyys(38:25) Yritysverotus(42:22) Verojen alennus(47:00) Korkeakoulujärjestelmä

Tällä kertaa Leadcastin vieraana on Henna Virkkunen, Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja, joka vastaa Euroopan teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta. Miten sattumat veivät Hennan urapolun EU-politiikan ytimeen? Keskustelemme arvoista, Euroopan tulevaisuudesta sekä päätöksenteosta ja johtajuudesta vallan ytimessä. Mitä Euroopan pitäisi tehdä rohkeammin? Entä mitkä ovat Hennan kolme perussääntöä hyvinvointiin ja jaksamiseen?

Hormuzinsalmen sulku ampaisi fossiilienergian maailmanmarkkinahinnat pilviin. Useissa EU-maissa poliitikot virittelevät jo öljyn ja kaasun hintaan vaikuttavia tukipaketteja. Mitä tekee EU? Brysselin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Maria Ohisalo (vihr. / greens), Aura Salla (kok. / epp) ja Maria Guzenina (sd. / s&d). – Nyt olisi tosi vaarallista lähteä heikentämään ympäristö-, energia- tai ilmastotoimia, tai päästökauppaa, sanoo Aura Salla Politiikkaradiossa. – Bensapopulismi on aivan käsittämätöntä, että lapattaisiin rahaa öljydiktaattoreille, hämmästelee Maria Ohisalo. Kasvattavatko kaasu- ja bensatuet Euroopan riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista? Pitäisikö Unkari erottaa EU:sta, jos maa on vuotanut arkaluonteista tietoja Eurooppa-neuvostosta Venäjälle? Hyväksyykö Euroopan parlamentti EU – USA -kauppasopimuksen etenemisen? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja jatkuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan toisessa jaksossa paneudutaan demokratian tilaan sekä sen kohtaamiin vastavoimiin Euroopassa. Demokratia on Euroopassa murrosvaiheessa, jossa sen peruspilarit kohtaavat samanaikaisesti sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Luottamuksen heikkeneminen, disinformaatio ja poliittinen polarisaatio haastavat demokraattisten järjestelmien kestävyyttä, samalla kun globaalit kriisit ja autoritaariset suuntaukset heijastuvat yhä vahvemmin myös Eurooppaan. Tässä jaksossa syvennytään eurooppalaisen demokratian nykytilaan ja sen keskeisiin haavoittuvuuksiin. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten luottamuksen mureneminen vaikuttaa demokratian toimivuuteen, millaisia oppeja menneistä kriiseistä voidaan ammentaa nykypäivään sekä miten disinformaatio ja ulkoinen vaikuttaminen muokkaavat poliittista todellisuutta. Lisäksi arvioidaan EU:n keinoja vastata näihin haasteisiin ja pohditaan, riittävätkö nykyiset toimet turvaamaan demokratian tulevaisuuden. Vieraina jaksossa ovat Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson sekä Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Äänitys: 19.2.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Ida-Susanna Pöllänen Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley on sitä mieltä. Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon Toronton yliopistoon Kanadaan. - Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan. Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta. Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia. Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wilhelmus. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sota Iranissa uhkaa sysätä Eurooppaa kohti öljykriisiä. Saksassa puretaan öljyn hätävarastoja ja Tanskassa kehotetaan ihmisiä olemaan ajamatta autoa. Iranin mukaan Hormuzinsalmen läpi ei tule litraakaan öljyä. Europarlamentaarikko Li Anderssonin (vas.) mukaan öljykriisin riski Euroopassa on todellinen. – Kyllä tässä on riski sille, että jos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen maksettiin Putinin hintoja Euroopassa, niin nyt näyttäisi siltä, että saadaan Trumpin hintoja bensapumpuille, sanoo Andesson Politiikkaradiossa. – Ehkä tässä on käynyt niin, että Yhdysvallat on lähtenyt vähän soitellen sotaan, toteaa Katri Kulmuni (kesk.) öljykriisin riskeistä. Kuinka pahasti Iranin sota iskee Eurooppaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Katri Kulmuni (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtiovarainministeriöstä väläytetään jo että maaseudun teitä ei ole varaa pitää asfaltilla. Arviot verokertymistä ovat romahtaneet miljardeilla. Politiikkaradio pureutuu kahden entisen työministerin kanssa valtiovarainministeriön rooliin ja kritiikkiin, että ministeriö arvioi sopeutustoimien vaikutukset pieleen. Onko ministeriö epäonnistunut tehtävässään, kun Suomi vain velkaantuu ja työttömyys on Euroopan pahimpia? Aiheesta ovat keskustelemassa eduskunnan työelämävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) ja tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Harakka (sd.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja alkaa! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mediaan vapauden tilaan Euroopassa. Median vapaus on yksi toimivan demokratian peruspilareista, mutta Euroopassa sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kun disinformaation määrä kasvaa, poliittinen paine ja taloudelliset vaikeudet horjuttavat uutistoimitusten riippumattomuutta. Joissakin EU-maissa mediaan kohdistuu jo suoranaista valtiollista ohjailua, kun taas toisissa toimittajia uhkaavat häirintä, maalittaminen ja laajempi poliittinen polarisaatio. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, millaisessa murroskohdassa eurooppalainen media toimii ja miten EU pyrkii turvaamaan tiedonvälityksen riippumattomuuden uudella medialainsäädännöllä (EMFA). Samalla pohditaan, missä määrin sosiaalinen media, teknologiajätit ja informaatiosota muokkaavat julkista keskustelua, ja kenen käsiin valtanarratiivi lopulta keskittyy. Vieraina jaksossa ovat europarlamentaarikko Katri Kulmuni Uudistuva Euroopa-ryhmästä sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Äänitys: 17.2.2026 Juontajat: Arttu Uuranmäki ja Sanni Granqvist Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

The Ulkopolitistin podcastin kevätkausi alkaa! Kauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään kansainvälistä luonnonsuojelua erityisesti Suomen näkökulmasta. Yksi Suomen keskeisimmistä kansainvälisen luonnonsuojelun instituutioista on Euroopan unioni. Kollektiivinen, velvoittava luonnonsuojelu tehokas tapa suojella luontoa ja hidastaa ilmastonmuutosta. On parempi, että valtiot velvoitetaan toimimaan luonnon puolesta, sen sijaan, että ne tekisivät päätöksiä erillään toisistaan. Toisaalta tammikuussa 2026 nähtiin, kuinka Brysselissä tehdyt päätökset vaikuttivat suoraan pohjolan karvajalkoihin. Keväällä 2025 susi vaihtui EU:n papereissa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi, ja muutamia kuukausia myöhemmin pyssyjä kaiveltiin kaapista ympäri Suomea. Alkuvuoden 2026 saalis oli lähes sata sutta. Miten EU säätelee luonnonsuojelua, entä mitä tapahtuu jos maat eivät seuraa EU:n direktiivejä ja asetuksia? Entä miksi juuri susi on suurten tunteiden eläin? Jaksossa vieraina Petteri Tolvanen, WWF Suomen ohjelmajohtaja, sekä Katja Holmala, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija ja johtaja. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros, ja sen on tuottanut Olli Puumala. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidentti Donald Trump toisti vaatimuksensa Grönlannin hankkimisesta Yhdysvalloille puheessaan Davosin talousfoorumissa. Trumpin mukaan Grönlannista olisi syntymässä sopimus. – Jos vastaatte kyllä olemme kiitollisia, jos vastaatte ei tulemme sen muistamaan, sanoi Trump. Mikä on Euroopan vastaus Trumpille? Pitääkö Euroopan sanoa kyllä vai ei Trumpin puheille Grönlanti-diilistä? – Euroopan pitää lopettaa Trumpin nuoleskelu, sanoo Politiikkaradiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla. Palautuuko luottamus Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, vai syntyikö suhteisiin pysyvä vahinko? Miksi Euroopan parlamentti päätti tiukassa äänestyksessä viedä Etelä-Amerikan kanssa solmitun Mercosur-kauppasopimuksen EU-tuomioistuimen käsittelyyn? Ketkä parlamentissa vastustavat kauppasopimuksen ratifiointia? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Ville Niinistö (vihr. / greens) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta? Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt? Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Rikosylikonstaapeli Susanna Mara toimii projektipäällikkönä Katu-exit hankkeessa, joka on Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston osarahoittama hanke. Hankkeen tarkoituksena on edistää irtautumista katujengeistä. Mara kertoo, millainen Suomen tilanne on katujengien osalta nyt ja millainen se on puolestaan esimerkiksi Ruotsissa. Entä millaisin keinoin koulut, vanhemmat ja viranomaiset voivat yhteistyöllä auttaa nuoria pois rikollisuuden kierteestä. Mara kertoo myös, miten apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä ja siitä, millaisesta maailmasta apua hakevat henkilöt yleensä tulevat.

Donald Trump uhkailee Grönlannin valtauksella ja vihjailee olevansa Venezuelan presidentti samalla kun USA vetäytyy kymmenistä kansainvälisistä järjestöistä. Mitä on tehtävissä, jos Trump menee yhä pahempaan suuntaan? Voiko Yhdysvalloista tulla liittolaisen sijaan Euroopan vihollinen? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös. Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat nyt uhattuina valosaasteen vuoksi. Haastateltavina: Tuukka Perhoniemi, Ursan tähtitieteen opas sekä Angel Otarola, Euroopan eteläisen observatorion ilmakehäasiantuntija. Toimittajana Jari Mäkinen.