Podcasts about euroopan

Tähtitaivas on vaikuttanut kaikkeen kalentereista taiteeseen ja arjen rytmeihin. Kun malttaa olla hetken pimeässä luonnossa, silmä tottuu ja taivas paljastaa tuhansia tähtiä sekä yöllisiä eläimiä. Pimeys on itse asiassa varsin vähän pimeää oikeasti. Satelliittien ja valosaasteen kasvu uhkaavat tätä ainutlaatuista näkymää, joten nyt on paras hetki nostaa katse ylös. Huipputeleskooppien avulla opimme jatkuvasti uutta maailmankaikkeuden rakenteesta, synnystä ja kehityksestä. Niillä löydetään yhä kaukaisempia galakseja ja tähdistöjä, havaitaan uusia eksoplaneettoja muiden tähtien ympäriltä sekä tutkitaan, millaisia olosuhteita elämän synnylle voi olla muualla avaruudessa. Teleskoopit auttavat myös ymmärtämään mustien aukkojen, supernovien ja muiden ääri-ilmiöiden toimintaa sekä kartoittamaan pimeää ainetta ja pimeää energiaa. Chilessä, Atamacan autiomaassa sijaitsee maailman suurin keskittymä huipputeleskooppeja, ja niiden avulla opimme jatkuvasti uutta koko maailmankaikkeudesta – mutta nämäkin havainnot ovat nyt uhattuina valosaasteen vuoksi. Haastateltavina: Tuukka Perhoniemi, Ursan tähtitieteen opas sekä Angel Otarola, Euroopan eteläisen observatorion ilmakehäasiantuntija. Toimittajana Jari Mäkinen.

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Miten suomen päämaja toimi organisaationa sotiemme aikana ja miten se vaikutti suomen sotatoimiin? Entä miten päämajan toiminnassa vaikuttivat sen työntekijöiden henkilökohtaiset suhteet? Näistä kaikista puhutaan Päämajamuseon johtajan Matti Karttusen kanssa.Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Eurooppa-neuvostolta odotetaan tänään merkittäviä päätöksiä Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä. Miten varat voitaisiin parhaiten valjastaa Ukrainan hyväksi? Keskustelemassa sotatieteiden tohtori, turvallisuuspolitiikan tutkija Heljä Ossa London School of Economicsista ja vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Euroopan keskuspankki kertoo tänään rahapolitiikan suunnasta, kun euroalueen keskuspankkien johtajat kokoontuvat Frankfurtiin. Pääanalyytikko Jan von Gerich Nordeasta ennakoi korkokokouksen antia. Uutiset ovat täynnä kriisejä ja huolia, joiden ymmärtäminen voi olla yhtä aikaa sekä tärkeää että raskasta. Millaisiin positiivisiin asioihin voitaisiin haastavina aikoina tukeutua? Keskustelemassa Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela ja Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja. Millaisia valheellisia väittämiä Suomesta leviää sosiaalisessa mediassa ja ketkä niitä levittävät? Asiasta kertoo toimittaja Satu Helin Ylen verifiointitiimistä. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajina Rasmus Montonen ja Anna-Maria Haarala. Toimittajana Elina Sonkajärvi.

Mitä vaikutuksia F35-hävittäjillä on Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuuteen? Vastaamassa PIA ry:n Tuija Karanko. Miten F-35-hävittäjien tuleminen vaikuttaa Suomen puolustamiseen? Studiossa tietokirjailija, everstiluutnantti evp. Heikki Mansikka. Euroopan parlamentti äänestää tänään laista, jolla kielletään maakaasun tuonti Venäjältä EU-alueelle. Puhelimessa parlamentin pääneuvottelijana toiminut europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.). Mitä Miss Suomen some-kuvasta noussut kohu kertoo rasismista Suomessa? Keskustelemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö Mona Eid ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston asiantuntija Hekma Peltonen. Lähetyksessä mukana myös Suomi-Kiina-seuran puheenjohtaja Mikko Puustinen. Talousvaikeuksien kanssa kamppailevat hyvinvointialueet joutuvat tinkimään palveluistaan ja järjestelemään toimintaansa uudelleen. Etelä-Karjalassa hyvinvointialue nipistää esimerkiksi muistisairauksien seurannasta. Haastattelussa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen. Juontajana Mika Kriikku, toimittajina Anssi Väisänen ja Elina Sonkajärvi, tuottajana Annette Blencowe.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko03:50 Suomen rahoituksen niukkuus04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat09:04 1990-luvun nousu09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,00011:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran24:47 Tekoäly julkiselle sektorille25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa34:27 Kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Perinteisessä joulupodissamme muistellaan, mitä jäi mieleen kuluneesta vuodesta ja miltä näyttää talousvuosi 2026. Miten suomalaiset kuluttivat tänä vuonna? Millaisia vaikutuksia Yhdysvaltojen politiikalla on ollut Euroopan taloudelle? Entä mitä ekonomistimme odottavat vuodelta 2026? Studiossa koko tutkimustiimimme – Tuuli Koivu, Jan Von Gerich, Juho Kostiainen ja Jade Halme – vetämässä yhteen kulunutta vuotta ja jakamassa näkemyksiä tulevasta vuodesta. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Tiesitkö että Mannerheim oli suuri viilin ystävä? Entä mikä on Marskin ryypyn historia? Kaikki tämä selviää tässä jaksossa. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Presidentti Donald Trumpin hallinto julkaisi perjantaina uuden kansallisen turvallisuusstrategian, jossa Eurooppaa kritisoidaan muun muassa maahanmuuttopolitiikasta ja kansallisten identiteettien katoamisesta. Millaisia vaikutuksia turvallisuustrategialla on Euroopan näkökulmasta? Aiheesta keskustelemassa johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Ylen EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi Brysselistä. Influenssaepidemia jyllää parhaillaan ja tautihuippu saattaa ajoittua joko joulun alle tai siirtyä uudenvuoden tienoille. HUS:n ylilääkäri Eeva Ruotsalainen avaa tilannetta. Millä tolalla suomalaisten ravitsemustottumukset ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna? Studiossa tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä sekä professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta. Tänäkin vuonna pimeää vuodenaikaa valaisevat eri puolilla maata avautuneet joulutorit. Kuopiossa valmistelut ovat vielä loppusuoralla, eikä vastoinkäymisiltäkään ole täysin vältytty. Paikan päällä oli toimittajamme Petri Julkunen. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Mika Kriikku.

Uusimmassa Olympiatulessa toimittajat Konsta Kiviniemi ja Leevi Kiesiläinen käyvät läpi kokoonpanohuomioita Euroopan ytimestä. Asialista alla: (01:06) Mitä kuuluu Sveitsi? (21:20) Mitä kuuluu Saksa? (39:48) Mitä kuuluu Tšekki? (66:46) Mitä kuuluu Slovakia? Jaksokuva: Samuli Huikuri

Sotiemme aikana päämaja haajsoijoitettiin Mikkelin ympäristöön kartanoihin, jotka toimivat sodanjohdon työpaikkana ja kotina. Nämä kartanot tarjoava yhä tänäkin päivänä upean sotahistoriallisen vierailukohteen, joissa voi mm. majoittua kenraali Nenosen esikunnassa tai nauttia oiva ateria päämajan taloushuollon entisissä tiloissa. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovuttaa loppuraporttinsa tänään valtioneuvostolle, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle. Raportin ehdotusten pohjalta parlamentaarinen työryhmä ryhtyy valmistelemaan toimia, joilla voidaan vahvistaa valtion ja saamelaisten välistä luottamusta. Millainen prosessi suositusten laatiminen on ollut? Haastattelussa totuus- ja sovintokomission puheenjohtaja Hannele Pokka sekä Saamelaispaliskunnat ry:n puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Miksi Venäjä toistuvasti väittää olevansa valmis sotaan Euroopan kanssa, ja kuinka todellinen uhka tämä on Euroopalle ja Natolle? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista. Suomen puheenjohtajuusvuosi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ETYJissä huipentuu tänään Wienissä alkavaan ministerikokoukseen. Paikalta raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Yläkoululaisten on tällä hetkellä vaikeaa saada harjoittelupaikkoja työelämään tutustumiseen eli TET-harjoitteluun. Mitä TET-paikkojen tilanteesta tuumitaan Lappeenrannassa Sammonlahden koulussa? Toimittaja Helena Korpelan haastattelussa ovat oppilaanohjaaja Sara Lampinen sekä tettiläinen Urho Tervo. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Linda Vettanen, Seppo Kivimäki ja Tommy Fränti.

Kulttuuriykkönen tarkastelee historiallista Nürnbergin oikeudenkäyntiä James Vanderbiltin ohjaaman ja Jack El-Hain romaaniin pohjautuvan Nuremberg (USA,2025) kautta. Teos vie katsojan Nürnbergin sotarikosoikeudenkäyntien jännitteisiin hetkiin. Elokuvan keskiössä on psykiatri Douglas Kelley, jonka tehtävä on arvioida natsijohtaja Hermann Göringin mielentilaa ja motiiveja (Russell Crowe, Rami Malek). Toisen maailmansodan jälkeen Nürnbergissä tuomittiin 24 Natsi-Saksan johtajaa ennennäkemättömistä rikoksista: rauhanrikoksista, sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Oikeudenkäynnit loivat perustan kansainväliselle rikostuomioistuimelle ja tekivät kansanmurhasta kansainvälisen rikoksen. Ohjelmassa pohditaan, miksi käskyjen noudattamista ei enää hyväksytty puolustukseksi ja miten Nürnbergin opit vaikuttivat kansainväliseen oikeuteen ja Euroopan integraatioon ja tämän hetken tapahtumiin. Keskustelemassa ovat elokuva-asiantuntija Jari Sedergren, Maanpuolustuskoulun opettaja ja tutkija Kari Takamaa ja eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Nyt olisi tarjolla tunnelmia yhden Euroopan myydyimmän auton uudesta sukupolvesta ja Suomen, ellei maailman pienimmästä pakettiautosta. Noin muun muassa. Hyppää kyytiin, kun Iltalehden autotoimittajat Arttu Toivonen ja Henri Posa kertovat, mikä autouutuuksissa on hyvää ja mikä jättää toivomisen varaa.Autoradio Youtubessa - Autoradion voit halutessasi nyt myös katsoa videon kerta Iltalehden Youtube-kanavalta.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1893 Uusi Seelanti myönsi naisille äänioikeuden, 1988 valittiin Suomen ensimmäinen Vuoden urheilija, 1994 norjalaiset äänestivät Euroopan unioniin liittymistä vastaan ja jouluteemainen huvipuisto 1998 Santapark Rovaniemellä avattiin.

Riitta Koivisto (Jamk) keskustelee Semman Sirpa Vilppusen ja Hannu Mäki-Kauppilan sekä TyhyTeko-asiantuntija Juha-Tapio Tenon (Jamk) kanssa siitä, miten tekoäly ja digitaaliset työkalut voivat parantaa työturvallisuutta ravitsemisalan arjessa. Kuule käytännön kokemuksia Semman kehittämiskokeilusta ja vinkkejä, miten teknologia voi säästää aikaa ja lisätä turvallisuutta matkailu- ja ravintola-alalla. Keskustelijat: Hannu Mäki-Kauppila, Kokki, Työsuojeluvaltuutettu, Semma Oy Sirpa Vilppunen, Operatiivinen asiantuntija, Työsuojelupäällikkö, Semma Oy Juha-Tapio Teno, TyhyTeko-asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jakson tekijät: Käsikirjoitus: Riitta Koivisto ja Juha-Tapio Teno, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuvitus, tekstitys ja muu tuotanto: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Voit lukea lisää hankkeesta www.jamk.fi/tyhyteko Jakso 6 tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/43928 Lähteet: - Bernardi, M.L., Cimitile, M., Panella, G., Pecori, R. & Simoncelli, G. (2025). Automatic Generation of Job Safety Reports with Explainable RAG-Based LLMs. https://doi.org/10.1007/s10796-025-10634-x - Hesburger. (2025). Hesburger uudistaa henkilöstön koulutusta ja ravintola-arkea tekoälyn ja pelillisen oppimisen avulla – investoi yli 760 000 euroa. https://www.hesburger.fi/hesburger-yrityksena/tiedotteet/hesburger-uudistaa-henkiloston-koulutusta-ja-ravintola-arkea-tekoalyn-ja-pelillisen-oppimisen-avulla-----investoi-yli-760-000-euroa - Qi, Y., Zhao, X., Khastgir, S., & Huang, X. (2025). Safety analysis in the era of large language models: A case study of STPA using ChatGPT. Machine Learning with Applications. https://doi.org/10.1016/j.mlwa.2025.100622 - Rabbi, A. B. K., & Jeelani, I. (2024). AI integration in construction safety: Current state, challenges, and future opportunities in text, vision, and audio based applications. Automation in Construction. https://doi.org/10.1016/j.autcon.2024.105443 - Työturvallisuuskeskus. Hotellin ja ravintolan työturvallisuus. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/matkailu-majoitus-ja-ravintola-ala/ - Työterveyslaitos. (2025). Tekoäly auttaa työturvallisuuden asiantuntijaa – mitä poikkeaman taustalta paljastuu. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/tekoaly-auttaa-tyoturvallisuuden-asiantuntijaa-mita-poikkeaman-taustalta-paljastuu

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa käydään läpi Mikkelin alueen yllättävän rikasta ja vaiheikaista sotilashistoriaa, miksi siitä tuli kansallisen puollustuksen solmukohta ja tarinoita alueen sotilaista maamme sotien aikana. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Suomen Kiertovoima ry:stä viestintäpäällikkö Kaisa Halmetta haastattelee Jussi Häkkilä.

Piilaakson kasvun kaava | Mickos | #neuvottelija 362. Mårten Mickos - Kasvun kaava-kirjan keskeiset opit eksponentiaalisesti kasvaviin yrityksiin. Miksi Piilaakso onnistuu kerrasta toiseen luomaan räjähtävää kasvua keskittymällä välittömään tuottamiseen. Miten toimitusjohtaja voi luoda toimialavoittajia. Mitä suomalaisten tulisi tehdä saadakseen talouden kasvamaan.00:00 Mårten Mickos - Kasvun kaava-kirja00:33 Kasvun kaava vs Woltin tarina ja Startup-käsikirja01:18 Mahdollisuuksiin keskittyminen ja kellotaajuus02:15 Alustatalous, Wolt ja bisneksen tulevaisuus | Marianne Vikkula & Paavo Ritala https://youtu.be/8ZfSWgTbvpo02:42 Piilaakson ja Euroopan täysin eri kellotaajuus03:06 Lineaarinen kasvu vastaan digitaalinen eksponentiaalinen kasvu03:36 Pandemiat ja markkinat eksponentiaalisen käyttäytymisen esimerkkeinä04:00 Päivän viive voi digibisneksessä olla kohtalokas, aika kriittisenä resurssina05:38 Lineaarinen sarja vastaan binaarinen räjähtävä tuplaantuminen07:04 Digimaailmassa kannattaa tehdä nopeasti epätäydellistä08:21 Eksponentiaalisuus pitää muistaa jokaisessa työpäivän päätöksessä08:59 Itsensä kylmäkäynnistäminen ota ensimmäinen ja toinen askel09:34 Onnellisuus ja vikkelä työskentely eivät ole vastakohtia09:57 Nopeasti tehdyn työn jälkeen pitää elää hitaasti10:30 Long form -keskustelut ja ajattelun hitaampi kypsyminen12:14 Piilaakson jaettu aikakäsitys synkronoi ihmisten kellotaajuudet12:45 Kahdenkymmenentuhannen kontaktin suodattaminen ja priorisointi13:15 Amerikkalainen hyväksyy lyhyet kohtaamiset tehokkuuden vuoksi13:39 Piilaakson fyysinen tiheys ja törmäytysten merkitys14:34 Väittely ilman tekemistä ja suomalainen sivuroolin perisynti16:19 MySQL-tarina. Mårtenin Mickosin saapuminen toimitusjohtajaksi17:23 MySQL-suunnitteluperiaate säästää käyttäjän aikaa17:54 Avoin lähdekoodi mahdollisti sosiaalisen median skaalautuvuuden18:55 Toimitusjohtajaksi tulo ja perusasioiden järjestäminen19:37 Sopimukset, tekijänoikeudet, rahoitus ja kasvustrategia kuntoon21:14 Mårten ylpeä palkkasoturijohtajana ja partiolaisena21:57 Elon Muskin ego vallan ja riskin räjähtäisherkkä yhdistelmä22:49 Johtajan rooli vallan ja omistajaedun tasapainottajana23:12 Mårten Mickos hakeutuu älykkäiden ja kilttien ihmisten piireihin24:22 Partioveneet ja opiskeluvuodet johtajuuskouluna25:14 Johtoryhmän tekeminen paremmaksi kuin osiensa summa26:21 Rakennetaan paras mahdollinen tiimi niillä resursseilla27:11 Nöyrä vs julkisuudessa aktiivisesti esiintyvä toimitusjohtaja28:16 Working 9 to 3 -oivallus ja tietokantamarkkinan kutistaminen29:25 Kleiner Perkinsin Ray Lane innostuu MySQL:n uhasta Oraclelle30:15 Disruptiivinen firma tarvitsee heittäytyvän puhuvan toimitusjohtajan32:00 Suomen hiljaiset johtajat ja liiallinen nöyryys julkisuudessa34:34 Aalto-yliopiston rohkeus, yhteistyö ja vastuullisuus arvoina37:53 Vibe coding society ja yritysanalysaattoreiden rakentaminen38:50 Tekoäly tuo Otaniemen kaltaiset mahdollisuudet koko maahan41:41 Etätyössä tulos näkyy paremmin kuin toimistolla45:05 Etätyössä ihmisen inhimillinen puoli on tuotava näkyviin46:20 Slack, IRC ja yhteiset kanavat lisäävät tuottavuutta50:20 Kasvun kaava -kirjoitusprosessi Google Docs -kustantajan kanssa51:17 Startup-yrittäjän ei pidä kantaa Suomen pelastusvastuuta52:39 Startup-yritykset Suomen talouskasvun tärkein moottori54:01 Hallinnollisten esteiden ja lupakynnyksien systemaattinen purkaminen55:21 Pienet päätökset ja talkoohenki kasvun mahdollistajina58:48 Synnytyslaitosten läheisyys hyvinvointivaltion todellisena mittarina1:00:10 Suomesta maailman paras pieni valtio ja yritysmaa1:04:13 Ekspattiveroetu kannustaa palaamaan ja rakentamaan Suomea1:04:33 Tekoäly antaa luvan kokeilla ja rikkoa1:05:04 Mårtenin Crazy Finn -identiteetti ja snapsilaulut maailmalla#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan mm. tiimipalaverissa laulamisesta ja muista erikoisista johtajuuden lajeista

Studiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Pekka Toveri. Jakso on kuvattu 19.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suurvaltakamppailu (3:08) Trump (6:40) Sodan ennustaminen (10:46) Sodankäyntikyky (15:53) Lännen tuki (23:23) Energia (27:35) Korruptio (33:40) Zelenskyi (41:34) Maanpuolustustahto (43:46) Sisäpolitiikka (46:21) Ukrainan aseteollisuus (55:06) Lännen aseteollisuus (1:04:53) Droonimuuri (1:12:57) Euroopan unioni (1:24:17) Nato (1:27:23) Ydinaseet (1:34:48) Lännen poliittinen heikkous (1:37:07) Ilmapuolustus (1:40:54) Länsijoukot Ukrainassa (1:43:07) Asejärjestelmien hinta (1:45:19) Hävittäjät (1:51:41) "Panssarimies" (1:55:52) Suomi (1:58:07) Tulevaisuus (2:01:49) Putin (2:04:45) Rauha (2:07:06) "Kriisi on mahdollisuus" (2:11:57) Demokratia

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaikki Uusiksi -podcast on vasemmistoliiton puoluekokoushuumassa mukana. Jaksossa vieraana on puolueen entinen puheenjohtaja Li Andersson, jonka kanssa Jussi keskustelee Euroopan vasemmiston tilanteesta sekä europarlamentissa nähdystä keskusta- ja äärioikeiston liittoumasta.Jaksossa Andersson kertoo myös, mikä häntä ärsyttää vasemmistoliiton puoluekokouksessa ja paljastaa, mitä aikoo tehdä keväällä 2027. Silloin Suomessa järjestetään eduskuntavaalit.

Slush-erikoisjaksossa: Miksi 1700 nuorta rakentaa Euroopan suurimman startup-tapahtuman ilmaiseksi? Ja miksi yrittäjät puhuvat nyt Euroopasta enemmän kuin koskaan?Vieraana Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius, joka aloitti itse 15-vuotiaana vapaaehtoisena narikassa. Mukana myös toimittaja Roosa Ripatti, joka seurasi kolmen vapaaehtoisen päivää – mukaan lukien Nico Rosbergin opas.Puhutaan siitä, miksi Slush on nuorille "ihmiskiihdyttämö", miten tekoäly lävisti kaiken, ja mitä tarkoittaa Slushin banderolli: "Still doubting Europe? Go to Hell."Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisfestareiden vastaava tuottaja Sandy Kantola vieraili Pookin iltapäivässä.

Konkurssiuhan alaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt, mutta yksinyrittäjien määrä konkursseissa on kasvanut. Pienet yritykset ovat myös lopettaneet toimintansa taloudellisten vaikeuksien takia. Mistä tämä johtuu ja mitä mikroyritykset toivovat päättäjiltä? Keskustelemassa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén, vanhempi ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Teknologiayhtiö Nvidia antoi keskiviikkona tulosjulkistuksen. Onko tekoälykupla puhkeamassa vai vieläkö kasvu jatkuu? Tilannetta avaa senioristrategi Hertta Alava Nordeasta. EU:n ulkoministerit tapaavat ulkoasiainneuvoston kokouksessa Brysselissä. Paikan päältä kokouksen sisällöstä kertoo EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Millä tolalla Euroopan puolustus on ja miten emme jää jälkeen kiihtyvässä tekoälykilpailussa? Haastattelussa Suomen EU-komissaari Henna Virkkunen, joka on samalla EU-komission teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava varapuheenjohtaja. Voisiko ennallistettu suo toimia esteenä sotilaalliselle hyökkäykselle? Haastattelussa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Mika Puustinen Metsähallituksesta Juontajana Markus Liimatainen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Mari Sarolahti.

Päämajan salainen viestikeskus Lokki toimi Mikkelin Naisvuoren sisällä jatkosodan ajan, toimien koko suomen puolustuksen viestiliikenteen solmukohtana. Mikkeliin tuotiin oman aikansa huipputeknologiaa, joka varmisti sodanjohdon viestien jouhevan kulkemisen halki valtakunnan. Jaksossa kuullaan myös paljon asiaa viestikeskuksen myöhemmistä vaiheista ja meneillään olevista restaurointitöistä.Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tällä historiallisella päivämäärällä ei tapahtunut Minnan mielestä mitään... Mutta ainakin 1994 enemmistö ruotsalaisista kannatti neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä liittymistä Euroopan unioniin. Lisäksi nimipäiväänsä viettävät Kristian ja Ano ja Jimmy Kimmel viettää syntymäpäiväänsä.

Ranskan historian tuhoisimmasta terrori-iskusta on kulunut kymmenen vuotta. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, minkälaista keskustelua turvallisuudesta maassa on käyty. Millainen terroriuhka Euroopassa on nyt? Keskustelemassa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Euroopan riippuvuus Yhdysvaltojen tietoverkoista on noussut vahvasti keskusteluun. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Münchenistä, minkälaista keskustelua Saksassa käydään. Kuinka jakautunut Suomen evankelis-luterilainen kirkko on? Keskustelemassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Syksyn ylioppilastutkinnon tulokset tulevat tänään. Tutkinnon suorittamisessa oli häiriöitä noin 40 lukiossa ja osa opiskelijoista saa hyvityspisteitä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo tarkemmin, miten hyvityspisteet annetaan. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa käydään läpi suomalaisten suhdetta sotaan. Vieraana jaksossa Sodan ja rauhan keskus Muistin pedagogi Mikko Siitonen, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisten, etenkin nuorten kanssa. Jakso on osa kuusiosaista sarjaa.Lisätietoja: https://muisti.org/Tämä jakso on tuotettu osana  Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

YK:n suuri ilmastokokous alkaa Brasiliassa. Mitä on mahdollista saada aikaan, kun Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole enää mukana? Euroopan unioniakin on syytetty päästötavoitteiden vesittämisestä. Miten käy, jos rikkaat maat eivät enää näytä suuntaa? Entä mitä pitäisi ajatella viime aikojen erilaisista arvioista. Pitääkö Suomessa varautua ilmaston lämpenemiseen vai kylmenemiseen? Ilmastopolitiikasta ovat keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä ilmastopolitiikkaan keskittynyt tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Unkarin pääministeri Victor Orbán tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa. Mitä vierailulta odotetaan? Puhelimessa itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Miten koululaisten poissaolot saadaan kuriin? Keskustelemassa Espoon Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila ja projektikoordinaattori Heli Pätiälä Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeesta. Lähetyksessä kullaan myös Vantaan kaupungin opetustoimen asiantuntijan Eeva-Liisa Markkasen näkemyksiä. Toimittaja Pekka Viinikka pääsi harvinaiselle vierailulle Lapin lennoston tukikohtaan, missä odotetaan uusia F-35-hävittäjiä. Mikä tieto on turvallista päästää pilvipalveluyritysten palvelimille ja mikä ei? Vieraina Kyberturvallisuuskeskuksen osastopäällikkö Johanna Erkkilä ja tutkijatohtori Otto Kässi Aalto-yliopistosta. Koillis-Espanjaa ovat koetelleet voimakkaat sateet. Barcelonassa oleva Espanjan-toimittaja Maija Salmi kertoo, että viranomaiset suhtautuvat äärisäiden uhkaan aiempaa vakavammin Kreikan karjatiloilla riehuu ärhäkkä lammas- ja vuohirokko, joka uhkaa aiheuttaa raaka-ainepulan feta-juuston valmistukseen. Toimittaja Sara Saure raportoi Ateenasta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Suomen sotien päämaja oli moniulotteinen organisaatio. Persoonat, ajatukset ja toimintatavat ottivat useinkin yhteen, kun suomen kohtalon hetkistä päättivät esikunnan upseerit. Tämä jakso on tuotettu osana  Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Tähän jaksoon oli suuri kunnia saada vieraaksi olympia- ja EM-mitalisti keskustelemaan mindsetistä, motivaatiosta ja pitkäjänteisestä tekemisestä tavoitteiden eteen. Käydään läpi mm. miltä näyttää arvokisoihin treenaavan urheilijan viikko? Miten rakentaa urheilu-ura 27-vuotiaana perheenäitinä? Millaista priorisointia vaaditaan tavoitteiden saavuttamiseen? Miksi tekeminen on usein paras keino oppia paremmaksi? Voiko yksin kehittyä vai tarvitaanko valmentaja avuksi? Mistä löytää motivaatio pitää itsensä hyvässä kunnossa aktiiviuran jälkeen? Mitkä ovat vieraan peruspilarit, joilla hyvä kunto pysyy yllä ympäri vuoden? Miten uskoa onnistumiseen silloin kun se on epätodennäköistä? Miksi kuntonyrkkeily on monelle mainio tapa kohottaa kuntoa? Näitä ja muita aihepiirin teemoja pohditaan yhdessä nyrkkeilyn 2 x Euroopan mestari ja 2 x olympiapronssimitalisti valmentaja Mira Potkosen kanssa.Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMira Potkonen- Kotisivu: https://mirapotkonen.fi/- IG: https://www.instagram.com/mirapotkonen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/mira-potkonen-080b23290/- FB: https://www.facebook.com/miracleinthering/

Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Komission kaatamiseksi tarkoitettu epäluottamuslause-esitys on ollut Euroopan parlamentissa harvinainen toimenpide. Miksi Euroopan parlamentti äänestää jo kolmannen kerran Ursula von der Leyenin komission luottamuksesta? Miksi parlamenttiryhmät äärioikealla ja -vasemmalla haluavat kaataa komission presidentti Donald Trumpin kanssa solmitun EU-USA -kauppasopimuksen takia? Onko EU-koneisto alkanut yskiä parlamentin äärilaitojen kasvun myötä? Muuttuuko parlamentin toiminta mahdottomaksi, jos äärivasemmisto ja äärioikeisto löytävät toisensa muissakin kysymyksissä? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Merja Kyllönen (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Amin Asikainen kertoo, millaista oli lopettaa vuosien mittainen ura nyrkkeilyn parissa ja mitä elämä on sen jälkeen tuonut tullessaan. Hän avaa, millaisia pelkoja kohtasi otteluissa ja miten tappioita pystyi käsittelemään. Asikainen kertoo myös, miltä tuntui voittaa Euroopan mestaruus ja mitä tuo hetki hänelle merkitsi. Amin pohtii myös isyyden tuomaa muutosta omaan elämäänsä sekä unelmia, joita hän haluaa toteuttaa lastensa kanssa.Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi vahvan tukensa Puolalle maan ammuttua alas lukuisia ilmatilaansa lentäneitä venäläisdrooneja. Venäjän toimintaa von der Leyen kuvasi unionin tila -puheessaan vastuuttomaksi ja ennennäkemättömäksi ja vaati EU:n itärajalle droonimuuria. Mikä on Euroopan vastaus Venäjän uhkaan? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Jussi Saramo (vas. / left) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.