Podcasts about euroopan

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Romanian vaalien pohjalta Euroopan Unionin tulevaisuudesta. Miten EU muuttuu, kun vaaleista toiseen unionia hajoittavat voimat saavat entistä enemmän jalansijaa jäsenmaissa. Toisessa keskustelussa kello 8.35 (eli Areenassa kohdassa 35 min) pohditaan massaturismin tulevaisuutta; yhä useammat turistikohteet esimerkiksi Espanjassa rajoittavat voimakkaasti turismia pahiten ruuhkautuneilla alueilla. Ykkösaamun studiossa on Mika Kriikku.

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Anna-Maja Henrikssonin podcastin vierailevat tähdet ovat tällä kertaa suomalaiset mepit Euroopan parlamentin puolustusvaliokunnassa. Merja Kyllönen (vas.) ja Pekka Toveri (kok.) pohtivat yhdessä Anna-Majan kanssa Ukrainan tilannetta, Venäjän muodostamaa uhkaa ja sitä, missä mennään Euroopan puolustuksen vahvistamisessa. Lisäksi he nauravat yhteisille matkakokemuksilleen ja kertovat odotuksiaan lauantain Euroviisufinaalista. Gäster i Anna-Maja Henrikssons podcast ”Bakom kulisserna” är två av hennes finska kolleger, Merja Kyllönen från Vänsterförbundet och Pekka Toveri från Samlingspartiet. Undantagsvis avhandlas det mest aktuella i säkerhetspolitiken denna gång främst på finska. Också Eurovisionen finns med på ett hörn. Podcasten modereras av Anna-Majas medarbetare Oscar Byman.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Venäjän voitonpäivästä. Onko Putinilla varaa mahtailla Moskovan paraatilla ? Mistä löytyvät liittolaiset ? Studiokeskustelussa tutkija Sinikukka Saari ja Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen. Yhteys myös Moskovaan. Kuulemme lisäksi suoraan Oslosta, kuinka siellä puolustusliittouma JEFin valtionjohtajat kokoustavat Euroopan turvallisuustilanteesta. Toisessa keskustelussa puhutaan Eurooppapäivästä; europarlamentaarikot keskustelevat unionin tulevaisuudesta ja sitä jytisyttävistä voimista.

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtaako Venäjä-mielinen laitaoikeisto Itä-Eurooppaa? Haastattelussa Itäisen Euroopan asiantuntija Katalyn Miklossy Helsingin yliopistosta ja Unkarilais-taustainen toimittaja Botond Vereb-Dér. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa). Juontaja on Pietari Kylmälä.

Vieraina yhteisönrakentaja Verneri Pulkkinen Inderesiltä, sijoittaja, toimitusjohtaja Jessica Rantala ja sijoituskirjailija Petri Ukkola. Toimittajana Mikko Jylhä. Petri Ukkolan mukaan Yhdysvalloissa alkoi helmikuussa 24. pörssisykli vuoden 1954 jälkeen. Trumpin aloittama kauppasota nosti pelkokertoimeksi kutsutun VIX-indeksin yli 50:n, mikä sai Ukkolan ostolaidalle. Kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus huolettaa Verneri Pulkkista, joka kevensi omaa osakepainoaan huhtikuussa. Pulkkisen mielestä Trump myös tekee Yhdysvalloista aiempaa vähemmän kiinnostavan sijoituskohteen. Jessica Rantalan mielestä Trump ei vähennä Yhdysvaltain markkinoiden houkuttelevuutta, mutta tekee niistä vähemmän ennustettavat. Rantalan pörssisalkusta puolet on Yhdysvalloista, ja sieltä löytyvät myös Mag 7 -yhtiöt. 00:35 Tullipaniikki ja uusi sykli 29:16 Euroopan kasvupotentiaali 44:35 Korot ja pörssi 46:39 Tuloskauden tunnelmia 51:47 Vaikuttajamarkkinointi 55:14 Jessica myös startupeissa 57:01 Omat liikkeet markkinoilla 1:09:41 Kesää kohti

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tällä historiallisella päivämäärällä RMS Titanic upposi sekä insuliinin käyttö diabeetikoilla yleistyi. Lisäksi Gunnar Bärlund voitti nyrkkeilyn Euroopan mestaruuden, Hillsboroughin stadiononnettomuus tapahtui sekä tuhkapilvi ilmestyi Euroopan taivaalle Islantilaisen tulivuoren purkauduttua.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Kasvusijoituksia ja korkoa | Lymysalo Green | #neuvottelija 322. Invesdor on eurooppalainen sijoitusalusta, joka auttaa yrityksiä keräämään kasvu- ja velkasijoituksia suomalaisilta ja kansainväliseltä sijoittajajoukolta. Mari Lymysalo johtaa Invesdoria. Hänellä on rahoitusalan osaamista Suomesta ja Keski-Euroopasta. Niklas Green vastaa Invesdorin sijoitustoiminnasta ja tukee yrityksiä pääomanhankinnassa. Invesdor mahdollistaa pienille ja keskisuurille yrityksille rahoituksen. Lisäksi sijoittajat saavat korkotuottoa tarjoamalla yrityksille lainapohjaisia rahoitusinstrumentteja. Kaupallinen yhteistyö Invesdor.00:00 Euroopan pääomamarkkinat, vieraina Mari Lymysalo ja Niklas Green00:36 Samin sijoitus Invesdoriin. Yhdistyminen Finnestin, Kapilendon ja OnePlanetCrowdin kanssa01:09 Kansainvälinen toiminta neljässä maassa ja sijoitusten sekä kohdeyritysten avaaminen laajalle yleisölle01:41 Mari Lymysalon uran alku Translinkin Jari Laurialan kanssa ja siirtyminen startupien rahoitukseen ja konsultointiin02:14 Niklas Greenin tausta konsultointiprojekteissa Kiinan-vaihdoista Invesdorille sijoitusjohtajaksi03:28 Master Englishin WordDive-kauppa Otavan kanssa ja pienten kasvuyhtiöiden rahoittaminen osakeannilla03:59 Kasvurahoituksen rooli pk-yritysten skaalaamisessa ja kehittymisessä yhä isommiksi toimijoiksi04:32 Pääomamarkkin EU-alueella ja mahdollisuus avata rahoituskierrokset useille markkinoille05:03 Suomalaisen sijoittajan pääsy osakeanteihin vaihtovelkakirjoihin ja yrityslainoihin kaikissa Invesdorin toimintamaissa06:03 Korkopohjainen rahoitus sijoittajalle kvartaalikorkoineen ja yrityslainoille tyypillinen amortisoiva rakenne07:04 Bullet-lainan ero amortisoivaan malliin ja yritysten tapa hallita pääoman takaisinmaksua08:33 Esimerkkejä toteutuneista exiteistä kuten Heerosin, Siilin ja Solwersin listautuminen10:51 Friends&Brgrs ja Coinmotion kuluttajamarkkina ja kryptot12:28 Vaikuttavuus/ESG-kriteerien merkitys ja yhtiöiden vastuullisuus16:59 Pankkikentän supistuminen Suomessa. Yrityslainojen tarjonta Invesdorin kautta18:37 Korkojen maksu suoraan sijoittajan tilille ja kuinka salkun voi rakentaa säännöllistä kassavirtaa hakien21:05 Hajautuksen tärkeys sekä kasvurahoituksessa että korkopapereissa ja yksilöllisen sijoitussuunnitelman merkitys22:39 Hollannissa toteutetut mittavat tuulivoimahankkeet bondirahoituksella ja paikallisten sijoittajien osallistaminen24:17 Verkkopohjainen alusta rahoituskierroksille. Uutiskirjeet26:56 Bondikierrosten hinnoittelu – kiinteä hinta ja bookbuilding28:31 Peräkkäisten rahoituskierrosten toteuttaminen Invesdorin alustan kautta30:08 Suunnitelma kauppapaikasta yrityslainoille ja osakkeille likviditeetin parantamiseksi35:48 Yhtiöiden hinnoittelu ja rahoittajien kiinnostus SaaS-malleihin Euroopan markkinoilla38:58 Invesdorin kierrokset www.invesdor.fi#neuvottelija Sisäpiirissä Mari Lymysalo ja Sami keskustelevat Itävallasta ja RanskastaKatso lisäsisällöt ja tuo Samia:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Retail median murros on täällä. Tässä jaksossa sukelletaan audion ja kaupan median risteyskohtaan, jossa mainonta ei enää vain näy, vaan se kuuluu juuri oikealla hetkellä, juuri oikeassa paikassa.Studiossa äänessä ovat Bauer Median Outi Hilakari ja Joel Reikko, jotka vievät meidät retail-audion ytimeen: miten rakennetaan Euroopan ensimmäinen retail-audiomainosverkosto, ja miksi se on relevanttia kaikille, jotka haluavat vaikuttaa ostopäätöksiin juuri siellä missä ne tapahtuvat – myymälässä, kassalinjan läheisyydessä, tai vaikkapa autotarvikeliikkeen käytävällä.Podcastin hostina toimii IAB Finlandin Pasi Raassina, joka johdattelee keskustelun asiantuntevasti mutta innostavasti läpi ilmiön, jota ei enää voi sivuuttaa.Mikä on audion rooli kaupan mediassa? Miten äänimaisemasta tulee uusi mainospinta? Ja onko tämä oikeasti uutta, vai jotain mitä emme aiemmin osanneet nähdä tai kuulla?Laita kuulokkeet korville ja hyppää mukaan keskusteluun, joka ei ainoastaan herätä ajatuksia vaan myös konkreettisesti uusia mahdollisuuksia.

Neuvotteluklubi keskusta tariffit metsä | Koskela Roininen | #neuvottelija 321. Donald Trumpin tariffien shokkivaikutuksen jälkeen tarvitaan oikeansuuntaista toimintaa. Sitä tarjoaa Petri Roininen ja Juha Koskela, molemmat keskustapuolueen ehdokkaita. Voisiko Suomi hyödyntää EU:n deregulaation metsä- ja jopa turvetaloudessa? Miten vaalitaistelu sujuu miinoja pelkäävän vasemmiston ja perussuomalaisten yläpuolella?00:00 Juha Koskela ja Petri Roininen 00:30 Saipa mestariksi Tapparan tiputtua? 01:40 Putin ei häirinnytkään Suomen MM kisoja Suora Broadcasting-aikana03:10 Trumpin hirmutullit, inflaatio ja Euroopan varustautuminen04:21 Deregulaation mahdollisuus ja EU-alueen sisäkauppa05:21 Turvevarannot Norjan öljyesimerkillä06:28 Taikaraja Suomen ja Ruotsin metsien hiilensidonnassa07:28 Kivihiilestä luopuminen Helsingissä09:07 Prosenttiliike Itä-Suomen kehittämisessä10:44 Sipilän insinöörimallin merkitys12:26 Helsingin keskustan liikenne ja punavihreät ideat13:30 Keskustan rooli pitkän Suomen puolueena15:08 Väestönkehitys kouluverkon haasteena16:49 Julkisen sektorin verotulojen merkitys18:19 Seutukaupunkien elinvoimaisuus Pohjanmaalla19:50 Talouskasvu ja yrittäjyyden merkitys20:20 Petri Roinisen ja Juha Koskelan vaalinumerot22:59 Markkinatalous vs julkinen tuotanto24:24 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero25:58 Villapaitaekonomistit ja kulujen mittaaminen28:37 Japanin vakuutusmalli tehokkuuden esimerkkinä30:08 Sosiaali- ja terveysalan kustannusten vertailu31:37 Ranskan laitaoikeiston blokkaus ja politiikan dynamiikka33:23 Sipilän hallituksen rohkeat uudistukset34:29 Mannerlaattojen liikkuminen talouspolitiikassa35:55 Pakkolakien perintö ja sen vaikutus37:24 Omistajuus ja yrittäjyys talouden vetureinaTue Samia ja katso sisäpiirihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti uusia tulleja ”vapaudenpäivänä”, kuten Trump tullien päätöspäivää luonnehti. Kiinalle ja Euroopan unionille Trump määräsi korotetut tullit. Kiinalle 34 prosentin tuontitullin ja EU:lle 20 prosentin tullin. Muille maille Trump määräsi 10 prosentin tuontitullit. Kostaako Eurooppa Trumpin tullipäätökset? Onko Trumpin tullipäätös jättimäistä uhkapeliä vai puhdasta neuvottelutaktiikkaa? Kauppasodan todennäköisyyttä ja EU:n vastatoimia arvioivat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Aprillimedia oikeiston kimpussa | Sammallahti Rostila #neuvottelija 320. Onni Rostilan ja Tere Sammallahti täräyttävät aprillipäivänä mediakritiikkiä, oikeiston ajojahtia, aikuisten pyöräkouluja verorahoin, Stubbin ja Trumpin golf-diplomatiaa, Grönlantia ja villapaitaekonomistien perintöverovihaa. Ottawan sopimus saa kyytiä, Halosen kissa itkee.00:00 Onni Rostilan Ilves-Tappara tervehdys. Na naa naana naa!01:12 Aprillimediaa joka päivä02:24 Ylen vasemmistolainen vinouma 03:54 Suomalaisten masentava mediakeskustelu05:15 Puolueellisuus mediassa ja vaikutus suomalaisiin08:12 Perintövero luovutusvoittoverotukseksi vs. ilkeät villapaitaekonomistit10:30 Suomi himoverottaa verrattuna Euroopan maihin13:45 Persaukiset suomalaiset suhteessa ruotsalaisiin16:05 Suomalaisten asenteet perintöön ja omaisuuden siirtoon sukupolvilta toisille18:09 Poliittinen polarisaatio20:00 Le Pennin bännit Ranskan poliitiikassa21:58 Demokratian tila ja Ranskan raju protestikulttuuri24:01 Sananvapauden merkitys ja reilun demokratian periaatteet27:47 Poliittisen eristämisen strategian ongelmat ja seuraukset29:49 Venäjän vaikutus ja demokratian haasteet Euroopassa31:55 Euroopan demokratian kriisit ja niiden taustatekijät33:21 Saksan poliittinen tilanne ja sen vaikutukset EU:hun35:18 Suomen hallintouudistukset ja niiden tavoitteet tulevaisuuden kannalta37:26 Hallituksen toiminnan kritisointi ja poliittinen vastuu38:56 Teknologian hyödyntäminen versus perinteiset ratkaisut yhteiskunnan kehittämisessä40:59 Stubbin ja Trump golfdiplomatia43:01 Henkilökemiat kansainvälisissä suhteissa46:31 Realistisen politiikan ja pragmatismin merkitys nykymaailmassa48:28 Trumpin poliittisten päätösten vaikutukset Eurooppaan51:50 Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuussuhteiden nykytila ja tulevaisuus55:56 Tekoäly rappaa veronmaksajien rahojen sikailut pois#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee USA:n mahdollisista tavoitteista Lähi-IdässäTue Samia ja tilaa sisäpiirijaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hannes ja Panu saavat vieraakseen lappilaisen mahtisuvun lahjan ja Tietosuojapodin erittäin eksklusiivisen two-timers clubin jäsenenen Susanna Orispään. Susanna työskentelee tällä hetkellä Danskessa Senior Legal Counselina keskittyen erityisesti tietosuojaan. Mutta ei, tällä kertaa ei puhutakaan tietosuojasta, vaan DORAsta. DORA (Digital Operational Resilience Act) on Euroopan unionin asetus, joka vahvistaa finanssialan digitaalista häiriönsietokykyä. Se edellyttää finanssialan toimijoilta tehokasta ICT-riskien hallintaa, häiriöiden raportointia ja säännöllistä testausta, varmistaen näin kyvyn vastustaa ja toipua kyberuhkista. Asetus tuli voimaan 17.1.2023, ja sitä alettiin soveltaa 17.1.2025 alkaen. Asetus soveltuu suoraan suurimpaan osaan finanssialantoimijoita. Lisäksi joitakin ICT-yrityksiä voidaan määritellä kriittiseksi ICT-toimijaksi, jolloin niihin voidaan soveltaa suoraan itse asetusta. Tämän lisäksi DORA vaikuttaa suoraan IT-sopimuksiin, koska finanssialan toimijat yrittävät raivokkaasti työntää heidän omia vaatimuksiaan toimittajilleen. DORA viime syksyn ja alkuvuoden aikana on työllistänyt runsaasti niin finanssialan kuin teknologiatoimittajien juristeja, koska finanssialan toimijat ovat pyrkineet kiireessä saada sopimuksensa vastaamaan edellytyksiä. Itse asetuksen lisäksi on säädetty useita erillisiä täydentäviä ohjeistuksia, jotka monimutkaistavat palettia lisää.    Tykkäsitkö jaksostamme? Osta meille kahvia täältä, se auttaa: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Instagrammissa ja LinkedInissä @privacypod  Voit lähettää meille palautetta Instagrammin tai LinkedInin yksityisviestinä tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com      

Huippusuosittu Siitä 5 -sarja nyt myös Podplayssa! Tällä kertaa Jere ja Samuel arvuuttelevat Euroopan vierailluimpia lentokenttiä!

Raastotuolissa istuu kotimainen polku- ja vuoriultrien pioneeri Janne Marin. Hän oli ensimmäinen suomalainen arvostetussa UTMB kilpailussa ja hän saavutti voiton, sekä useita podium sijoja haastavassa vuoriultrassa PTL (LA PETITE TROTTE À LÉON). Nykysin Janne valmentaa Euroopan ensimmäistä naisista koostuvaa vuori- ja polkujuoksutiimiä Alppitallia. Tämän lisäksi hän toimii mentorina ja oppaana Alppimentorit yrityksessä, joka vie ihmisiä vaeltamaan Euroopan hienoimmilla vuoristoille.https://www.alppitalli.comwww.alppimentorit.com

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

TyhyTeko-podcastin ensimmäisessä jaksossa sukelletaan Riitta Koiviston, Susanna Riekkisen ja Juha-Tapio Tenon kanssa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan työhyvinvoinnin ja teknologian pariin. Jakson tekijät: Käsikirjoitus: Riitta Koivisto, Susanna Riekkinen ja Juha-Tapio Teno, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi, kuvitus, tekstitys ja muu tuotanto: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Jakson tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/42288/ Lisätiedot hankkeesta www.jamk.fi/tyhyteko

Markkinoilla on rytissyt, kun Yhdysvaltain osakemarkkinat ovat laskeneet. Tässä jaksossa Lippo ja Antti tarkastelevat, miksi Euroopan talous näyttää vahvistuvan samalla, kun Yhdysvallat kamppailee laskusuunnan kanssa.Miksi Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat hermoilleet? Miten Trumpin toimet, kuten tullit ja veroalennukset, vaikuttavat talouteen? Miltä Helsingin pörssin tilanne vaikuttaa globaalissa myllerryksessä? Tervetuloa kuuntelemaan Pörssipuhetta, joka pitää sinut ajan tasalla talouden muutoksista. Seuraa meitä somessa:➡️ X: https://x.com/OPsijoittaminen➡️ Instagram: https://www.instagram.com/op_sijoittaminen/➡️ Spotify: https://open.spotify.com/show/3U9hh7XwxaDfAsnHTOOzxa?si=038f97138c774136Yrityspankki Oyj Markets (OP Markets) on laatinut tämän materiaalin markkinointitarkoituksessa. Materiaali ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat OP Marketsin mielipidettä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Materiaalissa esitetyt arvot, tiedot ja mielipiteet perustuvat lähteisiin, joita OP Markets pitää oikeina ja luotettavina. OP Markets ei kuitenkaan takaa sitä, että esitetyt tiedot olisivat täydellisiä, virheettömiä tai ajantasaisia. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Materiaalissa ei huomioida kenenkään yksittäisen henkilön sijoitustavoitteita, taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja - tietämystä tai muita seikkoja. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. OP Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman OP Marketsin suostumusta.OP Yrityspankki Oyj:n Pankki- ja Sijoitustoimintaan kuuluvalla liiketoiminta-alueella voidaan käydä omaan lukuun arvopaperikauppaa ja laskea liikkeeseen rahoitusvälineitä. Lisäksi liiketoiminta-alueella voidaan tarjota liikkeeseenlaskuun ja emission takaamiseen liittyviä palveluja ja rahoitusvälineitä koskevaa sijoitusneuvontaa sekä harjoittaa toisen lukuun arvopaperien myyntiä, ostoa ja välitystä. Asiakastoimeksiantoihin perustuvat rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun liittyvät Corporate Finance -toiminnot on eriytetty sijoitustutkimuksesta ja välitystoiminnasta liittyvistä toiminnoista OP Ryhmän eturistiriitojen hallintaa koskevan ohjeen mukaisesti sekä fyysisesti että operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi eturistiriitatilanteita on tunnistettu, että OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja on Kesko Oyj:n hallituksen jäsen, OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen on Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen sekä OP Yrityspankki Oyj:n toimitusjohtaja Uponor Oyj:n hallituksen jäsen. Näiden eturistiriitatilanteiden ei arvioida vaarantavan OP Yrityspankki Oyj:n Analyysi-tiimin Kesko Oyj:tä, Raisio Oyj:tä sekä Uponor Oyj:tä koskevan sijoitustutkimuksen puolueettomuutta ja riippumattomuutta.Rahoitusvälineisiin (sisältäen muun muassa osakkeet ja ETF-tuotteet) sijoittaminen sisältää aina riskin. Rahoitusvälineiden arvoon ja niiden arvon tulevaan kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muutokset yhtiöiden toimintaympäristössä, muutokset taloudellisissa suhdanteissa, rahoitus- ja sijoitusmarkkinaolosuhteet, korkotason muutokset ja valuuttakurssimuutokset. Rahoitusvälineen historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä rahoitusvälineen historiallisen kehityksen perusteella voi arvioida sen tulevaa arvonkehitystä. Tulevaisuutta koskevat ennusteet perustuvat oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu osittain tai kokonaan. Rahoitusvälineiden hinta voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää osan sijoittamastaan summasta tai koko sijoittamansa summan kokonaan. OP Markets ei vastaa sisällön mahdollisista puutteista tai virheistä, eikä sen perusteella tehtyistä tai tehtävistä sijoitus- tai muista toimenpiteistä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Vastuun tämän esityksen perusteella tehtyjen päätösten aiheuttamista mahdollisista tappioista kantaa yksinomaan sijoittaja itse.

✨ Kuntavaalit-podcast: https://www.youtube.com/@vaalipodi Miltä Trumpin toisen kauden alku näyttää? Studiossa historioitsija ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Jakso on kuvattu 4.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Vakavasti, ei kirjaimellisesti" (2:58) Kanada (7:13) Ymmärtäminen vs hyväksyminen (13:00) Tutkimustieto (17:28) Kiire (21:24) Kannatus (27:10) Narratiivit (34:25) Tulevaisuuden historia (40:02) Zelenskyi (45:43) Ukrainan raunanneuvottelut (51:35) Neuvottelutyyli (57:14) Venäjä 1:10:18) NATO (1:17:32) "Kremlin agentti" (1:22:16) Epäluottamus (1:25:11) Mielistely (1:29:03) Oman edun ajaminen (1:34:57) Poliittinen teatteri (1:37:01) Sotalaina (1:42:42) Sodan lopettaminen (1:45:46) Venäjän käsittely (1:48:14) Ydinaseet (1:53:40) Egoismi (1:55:07) Musk (1:59:18) DOGE (2:04:52) Korkein oikeus (2:08:28) Armahdukset (2:14:10) "Tuomarishoppailu" (2:16:07) Syytesuoja (2:22:39) USAID (2:33:10) Byrokraatit (2:37:04) Opetusministeriö (2:41:49) Demokraatit (2:44:05) Sananvapaus ja media (2:58:06) Tariffit (3:08:04) Trumpin viestintä (3:11:24) Amerikkalainen unelma (3:15:03) Demokraattien tulevaisuus (3:22:03) Euroopan puolustus

Moldovalaisen teatterintekijä Nicoleta Esinencun suomeksi ilmestyvä näytelmä Edistyssinfonia luo rujon kuvan Euroopan eriarvoisuudesta itäeurooppalaisten siirtotyöläisten näkökulmasta. Eurooppalaisesta poliittisesta teatterista ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa näytelmän suomentaja, toimittaja Tuukka Tuomasjukka, kriitikko Maria Säkö ja Kansallisteatteriin Jumalat-näytelmän ohjannut Juhana von Bagh. Myös Jumalat-näytelmä kysyy, miltä Eurooppa näyttää teatterilavalta käsin. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Markkinoilla on nähty alkuvuonna poikkeuksellisia liikkeitä. Yhdysvaltain pörssit ovat notkahtaneet, mutta Euroopan pörssit ovat kehittyneet hyvin vahvasti. Vastaavaa ei ole nähty vuosikausiin.Onko kyseessä pysyvä käänne? Ottavatko markkinat vihdoin tosissaan Donald Trumpin puheet? Entä miten Trumpin tullit osuvat suomalaisyhtiöihin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittaja Alex af Heurlin ja vieraana OP:n pääanalyytikko Antti Saari.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Kun Juha on juhlimassa SDP:n "vääjäämätöntä vaalivoittoa", Sini ja Matti käyvät viikon uutiset läpi nopeassa hitti vai huti -hengessä. Hallituksen täyskäännökset verotuksessa – hitti vai huti? (1:11) Kanki-Kaikkonen Keskustan johdossa vaalikeväänä – hitti vai huti? (9:36) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi, että raippavero ei ole ihmisoikeuksien polkemista – hitti vai huti? (15:14) Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoi Perussuomalaisia rasistisiksi – hitti vai huti? (22:12) Suomen korkein poliittinen johto uskoo edelleen Suomen ja Yhdysvaltain erityiseen suhteeseen – hitti vai huti? (28:02) Macron tarjoaa ranskalaista ydinasetta koko Euroopan turvaksi – hitti vai huti? (33:24)

Presidentti Donald Trump myllää myös Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. YK:ssa USA asettui Venäjän tueksi Ukrainaa ja länsiliittolaisiaan vastaan. Takinkääntö on herättänyt kysymyksiä, voiko Trumpin Yhdysvaltojen tukeen enää luottaa ja kestääkö Nato Trumpin toiminnan. Etenkin Baltiassa on huolta jättääkö Yhdysvallat Itä-Euroopan oman onnensa nojaan. Ohjelmassa kuullaan, mitä Viron puolustusvoimien entinen komentaja tilanteesta ajattelee. Britannialle on soviteltu muuttuvassa turvallisuusarkkitehtuurissa suurempaa vastuuta Euroopan puolustuksesta. Ohjelmassa haastateltavan brittiasiantuntijan mukaan Euroopassa pitäisi kyetä nyt käymään tabu-keskusteluja Euroopan pitkäaikaisista turvallisuusrakenteista, kuten yli 70-vuotiaasta Natosta ja olla valmiutta muuttaa niitä tai jopa luoda uusia samanmielisten liittoumia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Voisiko Yhdysvallat päättää jättää Euroopan puolustuksen tai liittoutua Venäjän kanssa? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Jani Kokko (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

UPI:n tutkija Joel Linnainmäki: Pitääkö olla huolissaan? Eli Trump, Putin ja Euroopan turvallisuus. (0:29) Soten 100 miljoonan euron säästöistä jarruteltiin ja sitten ei jarruteltu. Mikä tässä on niin vaikeaa? (24:38)

Eurooppa voi ratkaista sodan rahalla, vieraana Valtteri AhtiYhdysvallat uhkaa kääntää selkänsä Ukrainalle ja Euroopalle. Mitkä ovat Euroopan pelimerkit neuvotteluissa Trumpia vastaan? Entä miten markkinat ovat reagoineet Trumpin isoihin avauksiin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Vieraana tällä viikolla varainhoitaja Evlin päästrategi Valtteri Ahti.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti kartanollaan Mar-a-Lagossa Ukrainaa käsittelevän tiedotustilaisuuden, jossa Trump toisti useita Venäjän propagandan kohtia Ukrainan sodasta, sekä syytti virheellisesti Ukrainaa sodan aloittamisesta. Trumpin sanat ovat herättäneet maailmalla laajasti kritiikkiä, mutta kuinka niihin suhtaudutaan Yhdysvalloissa? Tuomittiinko Trump amerikkalaismediassa Putinin progandan levittäjäksi? Kiinnostaako yhdysvaltaiaisäänestäjiä totuus Ukrainasta? Kertovatko Trumpin puheet täyskäännöksestä Venäjän, Ukrainan ja Euroopan suhteen, vai ovatko virheelliset väitteet Ukrainasta rauhanneuvotteluiden eteen heitetty sumuverho? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena "epäoikeudenmukainen ja kestämätön rauha" siinä missä Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken puhui "kestävästä ja oikeudenmukaisesta" rauhasta? Vieraana on Trumpin republikaaneja tutkinut Yhdysvaltain politiikan tutkija Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoi lopettaa Ukrainan sodan päivässä, sitten hän puhui Venäjän painostamisesta neuvotteluihin ja nyt jopa ”venäläisestä Ukrainasta”. Joukko Yhdysvaltain uusia valtiaita ja Euroopan johtajat kohtaavat tällä viikolla. Yllättävätkö amerikkalaiset ajatuksilla Ukrainan rauhansuunnitelmasta? Mitä vaihtoehdot tarkoittavat Suomelle? Aiheesta puhuvat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja puolustusvoimain entinen komentaja, valiokunnan jäsen Jarmo Lindberg (kok.). Tilannepäivityksen Brysselistä antaa lisäksi Ylen turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Maria Stenroos. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Vuoden vaihteessa Suomi aloitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Samalla tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön ensiaskelista. Helsingissä vuonna 1975 pidetyn huippukokouksen päätteeksi Finlandia-talossa allekirjoitettiin päätösasiakirja, joka auttoi liennyttämään kylmän sodan jännitteitä. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Onko nykyinen ETYJ rautaesiripun reliikki, vai kyteekö siinä yhä toivo paremmasta tulevaisuudesta? Haastateltavina kuullaan ministeri Jaakko Iloniemeä sekä pitkän uran diplomaattina tehnyttä René Nybergiä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Euroopan keskuspankki päätti odotetusti laskea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. HS Visio-podcastissa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn lupaa koronlaskujen jatkuvan keväällä. Onko EKP laskenut korkoja tarpeeksi nopeasti, ja miten alas voidaan mennä? Suomalainen asuntovelallinen on ollut korkeiden korkojen kärsijä. Miten Olli Rehn vastaa, onko hän ajanut EKP:n kokouksissa suomalaisten etua?Toimittajana Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin, vieraana Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suomen historiaa kuvataan yleensä laajempien rakenteiden, sotien ja ajanjaksojen kautta. Sen vastapainoksi kirjoitetaan toki myös paikallis- ja mikrohistoriaa. Historian professori Henrik Meinander yhdistää nämä kaksi eri perspektiiviä ja avaa näkymää siitä, miltä Euroopan historian suuret tuulet tuntuivat Helsingin dramaattisessakin historiassa.

Komissaari Henna Virkkusta (kok.) kovisteltiin Euroopan parlamentissa vaisuista toimista Elon Muskin omistamaa somealusta X:ää vastaan. Muskin X:n epäillään rikkovan EU:n digisääntelyä ja sekaantuvan Saksan vaaleihin. Meppien lisäksi Ranskan ulkoministeri uhkasi asian siirrolla EU-jäsenmaiden hoidettavaksi, ellei komissio laita X:ää ja Muskia kuriin. Uskalletaanko Euroopassa sanktioida Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriin lukeutuvaa someyhtiötä? Pakottaako EU-komissio X:n noudattamaan Euroopan digisäädöksiä? Onko Muskin omistama X uhka Saksan vaaleille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) sekä Maria Guzenina (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Euroopassa on oltu huolestuneita Kiinan TikTok-vaikuttamisesta, mutta tuleeko uhka nyt lännestä? Maailman rikkain mies Elon Musk on hyödyntänyt omistamansa X-palvelun käyttäjiä ja sekaantuu nyt Euroopan vaaleihin. Mihin johtaa presidentti Donald Trumpin ja somemiljardöörien rahan ja politiikan liitto? Facebookilla ja Twitterillä oli suuri rooli, kun kansa kapinoi epädemokraattista hallintoa vastaan arabimaissa. Voiko tilanne kääntyä päälaelleen? Aiheesta puhuvat demokratia-asiantuntija Veera Heinonen Sitrasta ja akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Kiitos OVV, Suomen Vuokranantajat, Flatco, Pankkiarvio.fi, Naapurikodit ja Vuokraovi. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja tilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA. Tilaa tästä. - Myös e-kirjana!   Sinustako flippaaja -kirjan avulla eteenpäin asuntosijoittamisessa – Tiistaiaudio #331   Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka rahamedia.fi/verkkokurssit. Lue Rahamedian toisen uuden yrittäjän Minttu Lehden kirjoitus opiskelusta ja valmennuksista Sam Laakso tuli kolmannen kerran vierailulle. Osassa 2 jatketaan Euroopan keskuspankin kyvystä ennustaa ja keinojen toimivuudesta vaikuttaa talouskasvuun Asuntojen markkinahinnoista ja kassavirroista Asuntojen epälikviydestä Suomen näivettymisen uhasta Kulttuurien vaikutuksesta ymmärtämisen vaikeuteen Valtioiden velkaantumisen jatkumisesta kurjuuden kiihdyttäjänä Eurooppalaisen tiedon hankkimisen vaikeudesta Based -yrityksen kasvuajatuksesta Viikko sitten Osassa 1 aiheina oli: kumpi on vahvistunut euro vai kulta kierrossa olevan rahan määrän vaikutuksesta sen arvoon hajauttamisen merkityksestä varallisuuden säilyttämisessä yli sukupolven tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta suhteessa historian tulkitsemiseen kullan lähihistoriasta, nykytilanteesta ja tulevaisuudesta kullan roolista asuntosijoittajan hajautuksessa talouden näkymistä USA:sta, Kiinasta, EU:sta ja Ukrainasta alaspäin kohti Suomea inflaatiosta ja hintojen noususta Based on yritys, jota Sam on ollut perustamassa. Sam Laakso X, LinkedIn Aikaisemmat vierailut: Sam “kulta ei ole sijoitus” Laakso – Ostan Asuntoja Podcast #72 Sam Laakso inflaatiota ja muita pidemmän aikavälin juttuja Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #214 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Nollakorkokrapulakriisi 2+2 ja asuntosijoittaminen Petri Roininen – Ostan Asuntoja Podcast #287 OVV-yrittäjä Porissa Satu Vahamäki – Ostan Asuntoja Podcast #314  Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Suomen Vuokranantajat - vierelläsi jo 25 vuotta. Suomen Vuokranantajien jäsenenä apunasi ovat omat juristit ja ekonomisti. Tarjolla on maksuton lakineuvonta, etuja, työkaluja ja kattava tietopankki. Jäsenyyden on valinnut jo yli 30 000 asuntosijoittajaa.Valitse sinäkin luotettavaa osaamista vuokraustoimintasi tueksi.Liity: vuokranantajat.fi Työpaikalle on kiva mennä Eemeli Karlsson Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #310 Karlsson, Grahn, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 12 – Ostan Asuntoja Podcast #328 Hoida kohteidesi ja vuokrasuhteidesi elinkaaren hallinta kasvavan asiakasjoukon tarpeiden pohjalta jatkuvasti kehittyvän Flatcon avulla. Lisäksi Flatco tarjoaa taloyhtiöille modernit etäluentapalvelut sisältäen muun muassa huoneistojen vedenkulutuksen ja palovaroittimien kunnon seurannan Yksityinen vuokranantaja voi käyttää Flatcon perustoimintoja maksutta ja lisäpalveluja joustavasti tarpeen mukaan. Johtava vuokranantajan verkkopalvelu Flatco.fi   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi   Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Oletko ostamassa sijoitusasuntoa ja haluaisit markkinahinta-arvion ostettavasta asunnosta? Pankkiarvio.fi on edullinen ja helppo palvelu tähän tarpeeseen. Täytät vain omat tietosi ja lähetät sinulla olevat dokumentit. Markkinahinta-arvion avulla saat näkemystä siihen, ettet maksa asunnosta liikaa. Pankkiarvio.fi. Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. ostanasuntoja@NostrVerified.com, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok

Euroopan komissio käynnisti tutkinnan somejätti Tiktokin toiminnasta Romanian presidentinvaaleissa. Tutkinta keskittyy kysymykseen, onko Tiktok pyrkinyt torjumaan ulkopuolista vaalivaikuttamista. Romanian presidentinvaalien tulos mitätöitiin perustuslakituomioistuimen poikkeuksellisella päätöksellä maan turvallisuusviranomaisten esitettyä, että Venäjä-myönteisen ehdokkaan Călin Georgescun yllättävän voiton taustalla olisi Venäjältä johdettu vaikutuskampanja Tiktokissa. Manipuloivatko Tiktokin algoritmit Romanian presidentinvaalien tulosta? Pitäisikö Tiktokin toiminta kieltää Euroopassa? Tiktok-tutkinnan käynnistänyt digikomissaari Henna Virkkunen joutui päätöksen jälkeen Euroopan parlamentin laitaoikeiston tulilinjalle. Parlamentin ääri- ja laitaoikeistoryhmät syyttivät Virkkusta demokratian ja sananvapauden vastustajaksi. Onko Tiktok-tutkinta uhka sananvapaudelle? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Li Andersson (vas. / left), Elsi Katainen (kesk. / re) ja Maria Ohisalo (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä työskentelevät suomalaiset hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perini avaavat hiukkasfysiikan salaisuuksia ja kertovat, mitä pitäisi tietää alkeishiukkaisista, kuten mystisestä Higgsin hiukkasesta, maailman suurimmasta hiukkaskiihdyttimisestä LHC:stä sekä sen seuraajasta - miten hiukkasmaailmaa havaitaan nyt ja tulevaisuudessa. Haastateltavina CERNin hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perrini. Toimittajana Jari Mäkinen.