Podcasts about euroopan

Nyt olisi tarjolla tunnelmia yhden Euroopan myydyimmän auton uudesta sukupolvesta ja Suomen, ellei maailman pienimmästä pakettiautosta. Noin muun muassa. Hyppää kyytiin, kun Iltalehden autotoimittajat Arttu Toivonen ja Henri Posa kertovat, mikä autouutuuksissa on hyvää ja mikä jättää toivomisen varaa.Autoradio Youtubessa - Autoradion voit halutessasi nyt myös katsoa videon kerta Iltalehden Youtube-kanavalta.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1893 Uusi Seelanti myönsi naisille äänioikeuden, 1988 valittiin Suomen ensimmäinen Vuoden urheilija, 1994 norjalaiset äänestivät Euroopan unioniin liittymistä vastaan ja jouluteemainen huvipuisto 1998 Santapark Rovaniemellä avattiin.

Riitta Koivisto (Jamk) keskustelee Semman Sirpa Vilppusen ja Hannu Mäki-Kauppilan sekä TyhyTeko-asiantuntija Juha-Tapio Tenon (Jamk) kanssa siitä, miten tekoäly ja digitaaliset työkalut voivat parantaa työturvallisuutta ravitsemisalan arjessa. Kuule käytännön kokemuksia Semman kehittämiskokeilusta ja vinkkejä, miten teknologia voi säästää aikaa ja lisätä turvallisuutta matkailu- ja ravintola-alalla. Keskustelijat: Hannu Mäki-Kauppila, Kokki, Työsuojeluvaltuutettu, Semma Oy Sirpa Vilppunen, Operatiivinen asiantuntija, Työsuojelupäällikkö, Semma Oy Juha-Tapio Teno, TyhyTeko-asiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jakson tekijät: Käsikirjoitus: Riitta Koivisto ja Juha-Tapio Teno, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Editointi: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kuvitus, tekstitys ja muu tuotanto: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Voit lukea lisää hankkeesta www.jamk.fi/tyhyteko Jakso 6 tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/43928 Lähteet: - Bernardi, M.L., Cimitile, M., Panella, G., Pecori, R. & Simoncelli, G. (2025). Automatic Generation of Job Safety Reports with Explainable RAG-Based LLMs. https://doi.org/10.1007/s10796-025-10634-x - Hesburger. (2025). Hesburger uudistaa henkilöstön koulutusta ja ravintola-arkea tekoälyn ja pelillisen oppimisen avulla – investoi yli 760 000 euroa. https://www.hesburger.fi/hesburger-yrityksena/tiedotteet/hesburger-uudistaa-henkiloston-koulutusta-ja-ravintola-arkea-tekoalyn-ja-pelillisen-oppimisen-avulla-----investoi-yli-760-000-euroa - Qi, Y., Zhao, X., Khastgir, S., & Huang, X. (2025). Safety analysis in the era of large language models: A case study of STPA using ChatGPT. Machine Learning with Applications. https://doi.org/10.1016/j.mlwa.2025.100622 - Rabbi, A. B. K., & Jeelani, I. (2024). AI integration in construction safety: Current state, challenges, and future opportunities in text, vision, and audio based applications. Automation in Construction. https://doi.org/10.1016/j.autcon.2024.105443 - Työturvallisuuskeskus. Hotellin ja ravintolan työturvallisuus. https://ttk.fi/tyoturvallisuus/toimialakohtaista-tietoa/matkailu-majoitus-ja-ravintola-ala/ - Työterveyslaitos. (2025). Tekoäly auttaa työturvallisuuden asiantuntijaa – mitä poikkeaman taustalta paljastuu. https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/tekoaly-auttaa-tyoturvallisuuden-asiantuntijaa-mita-poikkeaman-taustalta-paljastuu

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa käydään läpi Mikkelin alueen yllättävän rikasta ja vaiheikaista sotilashistoriaa, miksi siitä tuli kansallisen puollustuksen solmukohta ja tarinoita alueen sotilaista maamme sotien aikana. Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Piilaakson kasvun kaava | Mickos | #neuvottelija 362. Mårten Mickos - Kasvun kaava-kirjan keskeiset opit eksponentiaalisesti kasvaviin yrityksiin. Miksi Piilaakso onnistuu kerrasta toiseen luomaan räjähtävää kasvua keskittymällä välittömään tuottamiseen. Miten toimitusjohtaja voi luoda toimialavoittajia. Mitä suomalaisten tulisi tehdä saadakseen talouden kasvamaan.00:00 Mårten Mickos - Kasvun kaava-kirja00:33 Kasvun kaava vs Woltin tarina ja Startup-käsikirja01:18 Mahdollisuuksiin keskittyminen ja kellotaajuus02:15 Alustatalous, Wolt ja bisneksen tulevaisuus | Marianne Vikkula & Paavo Ritala https://youtu.be/8ZfSWgTbvpo02:42 Piilaakson ja Euroopan täysin eri kellotaajuus03:06 Lineaarinen kasvu vastaan digitaalinen eksponentiaalinen kasvu03:36 Pandemiat ja markkinat eksponentiaalisen käyttäytymisen esimerkkeinä04:00 Päivän viive voi digibisneksessä olla kohtalokas, aika kriittisenä resurssina05:38 Lineaarinen sarja vastaan binaarinen räjähtävä tuplaantuminen07:04 Digimaailmassa kannattaa tehdä nopeasti epätäydellistä08:21 Eksponentiaalisuus pitää muistaa jokaisessa työpäivän päätöksessä08:59 Itsensä kylmäkäynnistäminen ota ensimmäinen ja toinen askel09:34 Onnellisuus ja vikkelä työskentely eivät ole vastakohtia09:57 Nopeasti tehdyn työn jälkeen pitää elää hitaasti10:30 Long form -keskustelut ja ajattelun hitaampi kypsyminen12:14 Piilaakson jaettu aikakäsitys synkronoi ihmisten kellotaajuudet12:45 Kahdenkymmenentuhannen kontaktin suodattaminen ja priorisointi13:15 Amerikkalainen hyväksyy lyhyet kohtaamiset tehokkuuden vuoksi13:39 Piilaakson fyysinen tiheys ja törmäytysten merkitys14:34 Väittely ilman tekemistä ja suomalainen sivuroolin perisynti16:19 MySQL-tarina. Mårtenin Mickosin saapuminen toimitusjohtajaksi17:23 MySQL-suunnitteluperiaate säästää käyttäjän aikaa17:54 Avoin lähdekoodi mahdollisti sosiaalisen median skaalautuvuuden18:55 Toimitusjohtajaksi tulo ja perusasioiden järjestäminen19:37 Sopimukset, tekijänoikeudet, rahoitus ja kasvustrategia kuntoon21:14 Mårten ylpeä palkkasoturijohtajana ja partiolaisena21:57 Elon Muskin ego vallan ja riskin räjähtäisherkkä yhdistelmä22:49 Johtajan rooli vallan ja omistajaedun tasapainottajana23:12 Mårten Mickos hakeutuu älykkäiden ja kilttien ihmisten piireihin24:22 Partioveneet ja opiskeluvuodet johtajuuskouluna25:14 Johtoryhmän tekeminen paremmaksi kuin osiensa summa26:21 Rakennetaan paras mahdollinen tiimi niillä resursseilla27:11 Nöyrä vs julkisuudessa aktiivisesti esiintyvä toimitusjohtaja28:16 Working 9 to 3 -oivallus ja tietokantamarkkinan kutistaminen29:25 Kleiner Perkinsin Ray Lane innostuu MySQL:n uhasta Oraclelle30:15 Disruptiivinen firma tarvitsee heittäytyvän puhuvan toimitusjohtajan32:00 Suomen hiljaiset johtajat ja liiallinen nöyryys julkisuudessa34:34 Aalto-yliopiston rohkeus, yhteistyö ja vastuullisuus arvoina37:53 Vibe coding society ja yritysanalysaattoreiden rakentaminen38:50 Tekoäly tuo Otaniemen kaltaiset mahdollisuudet koko maahan41:41 Etätyössä tulos näkyy paremmin kuin toimistolla45:05 Etätyössä ihmisen inhimillinen puoli on tuotava näkyviin46:20 Slack, IRC ja yhteiset kanavat lisäävät tuottavuutta50:20 Kasvun kaava -kirjoitusprosessi Google Docs -kustantajan kanssa51:17 Startup-yrittäjän ei pidä kantaa Suomen pelastusvastuuta52:39 Startup-yritykset Suomen talouskasvun tärkein moottori54:01 Hallinnollisten esteiden ja lupakynnyksien systemaattinen purkaminen55:21 Pienet päätökset ja talkoohenki kasvun mahdollistajina58:48 Synnytyslaitosten läheisyys hyvinvointivaltion todellisena mittarina1:00:10 Suomesta maailman paras pieni valtio ja yritysmaa1:04:13 Ekspattiveroetu kannustaa palaamaan ja rakentamaan Suomea1:04:33 Tekoäly antaa luvan kokeilla ja rikkoa1:05:04 Mårtenin Crazy Finn -identiteetti ja snapsilaulut maailmalla#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan mm. tiimipalaverissa laulamisesta ja muista erikoisista johtajuuden lajeista

Suomen Kiertovoima ry:stä viestintäpäällikkö Kaisa Halmetta haastattelee Jussi Häkkilä.

Studiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Pekka Toveri. Jakso on kuvattu 19.11.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Suurvaltakamppailu (3:08) Trump (6:40) Sodan ennustaminen (10:46) Sodankäyntikyky (15:53) Lännen tuki (23:23) Energia (27:35) Korruptio (33:40) Zelenskyi (41:34) Maanpuolustustahto (43:46) Sisäpolitiikka (46:21) Ukrainan aseteollisuus (55:06) Lännen aseteollisuus (1:04:53) Droonimuuri (1:12:57) Euroopan unioni (1:24:17) Nato (1:27:23) Ydinaseet (1:34:48) Lännen poliittinen heikkous (1:37:07) Ilmapuolustus (1:40:54) Länsijoukot Ukrainassa (1:43:07) Asejärjestelmien hinta (1:45:19) Hävittäjät (1:51:41) "Panssarimies" (1:55:52) Suomi (1:58:07) Tulevaisuus (2:01:49) Putin (2:04:45) Rauha (2:07:06) "Kriisi on mahdollisuus" (2:11:57) Demokratia

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kaikki Uusiksi -podcast on vasemmistoliiton puoluekokoushuumassa mukana. Jaksossa vieraana on puolueen entinen puheenjohtaja Li Andersson, jonka kanssa Jussi keskustelee Euroopan vasemmiston tilanteesta sekä europarlamentissa nähdystä keskusta- ja äärioikeiston liittoumasta.Jaksossa Andersson kertoo myös, mikä häntä ärsyttää vasemmistoliiton puoluekokouksessa ja paljastaa, mitä aikoo tehdä keväällä 2027. Silloin Suomessa järjestetään eduskuntavaalit.

Slush-erikoisjaksossa: Miksi 1700 nuorta rakentaa Euroopan suurimman startup-tapahtuman ilmaiseksi? Ja miksi yrittäjät puhuvat nyt Euroopasta enemmän kuin koskaan?Vieraana Slushin toimitusjohtaja Aino Bergius, joka aloitti itse 15-vuotiaana vapaaehtoisena narikassa. Mukana myös toimittaja Roosa Ripatti, joka seurasi kolmen vapaaehtoisen päivää – mukaan lukien Nico Rosbergin opas.Puhutaan siitä, miksi Slush on nuorille "ihmiskiihdyttämö", miten tekoäly lävisti kaiken, ja mitä tarkoittaa Slushin banderolli: "Still doubting Europe? Go to Hell."Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden avajaisfestareiden vastaava tuottaja Sandy Kantola vieraili Pookin iltapäivässä.

Konkurssiuhan alaisten työpaikkojen määrä on vähentynyt, mutta yksinyrittäjien määrä konkursseissa on kasvanut. Pienet yritykset ovat myös lopettaneet toimintansa taloudellisten vaikeuksien takia. Mistä tämä johtuu ja mitä mikroyritykset toivovat päättäjiltä? Keskustelemassa Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén, vanhempi ekonomisti Veera Holappa Pellervon taloustutkimuksesta sekä Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Teknologiayhtiö Nvidia antoi keskiviikkona tulosjulkistuksen. Onko tekoälykupla puhkeamassa vai vieläkö kasvu jatkuu? Tilannetta avaa senioristrategi Hertta Alava Nordeasta. EU:n ulkoministerit tapaavat ulkoasiainneuvoston kokouksessa Brysselissä. Paikan päältä kokouksen sisällöstä kertoo EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Millä tolalla Euroopan puolustus on ja miten emme jää jälkeen kiihtyvässä tekoälykilpailussa? Haastattelussa Suomen EU-komissaari Henna Virkkunen, joka on samalla EU-komission teknologisesta suvereniteetista, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaava varapuheenjohtaja. Voisiko ennallistettu suo toimia esteenä sotilaalliselle hyökkäykselle? Haastattelussa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Mika Puustinen Metsähallituksesta Juontajana Markus Liimatainen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajana Mari Sarolahti.

Päämajan salainen viestikeskus Lokki toimi Mikkelin Naisvuoren sisällä jatkosodan ajan, toimien koko suomen puolustuksen viestiliikenteen solmukohtana. Mikkeliin tuotiin oman aikansa huipputeknologiaa, joka varmisti sodanjohdon viestien jouhevan kulkemisen halki valtakunnan. Jaksossa kuullaan myös paljon asiaa viestikeskuksen myöhemmistä vaiheista ja meneillään olevista restaurointitöistä.Tämä jakso on tuotettu osana Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto.

Tällä historiallisella päivämäärällä ei tapahtunut Minnan mielestä mitään... Mutta ainakin 1994 enemmistö ruotsalaisista kannatti neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä liittymistä Euroopan unioniin. Lisäksi nimipäiväänsä viettävät Kristian ja Ano ja Jimmy Kimmel viettää syntymäpäiväänsä.

Ranskan historian tuhoisimmasta terrori-iskusta on kulunut kymmenen vuotta. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, minkälaista keskustelua turvallisuudesta maassa on käyty. Millainen terroriuhka Euroopassa on nyt? Keskustelemassa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Euroopan riippuvuus Yhdysvaltojen tietoverkoista on noussut vahvasti keskusteluun. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Münchenistä, minkälaista keskustelua Saksassa käydään. Kuinka jakautunut Suomen evankelis-luterilainen kirkko on? Keskustelemassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Syksyn ylioppilastutkinnon tulokset tulevat tänään. Tutkinnon suorittamisessa oli häiriöitä noin 40 lukiossa ja osa opiskelijoista saa hyvityspisteitä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo tarkemmin, miten hyvityspisteet annetaan. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.

Tässä jaksossa käydään läpi suomalaisten suhdetta sotaan. Vieraana jaksossa Sodan ja rauhan keskus Muistin pedagogi Mikko Siitonen, joka on tehnyt pitkän uran suomalaisten, etenkin nuorten kanssa. Jakso on osa kuusiosaista sarjaa.Lisätietoja: https://muisti.org/Tämä jakso on tuotettu osana  Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

YK:n suuri ilmastokokous alkaa Brasiliassa. Mitä on mahdollista saada aikaan, kun Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole enää mukana? Euroopan unioniakin on syytetty päästötavoitteiden vesittämisestä. Miten käy, jos rikkaat maat eivät enää näytä suuntaa? Entä mitä pitäisi ajatella viime aikojen erilaisista arvioista. Pitääkö Suomessa varautua ilmaston lämpenemiseen vai kylmenemiseen? Ilmastopolitiikasta ovat keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä ilmastopolitiikkaan keskittynyt tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Unkarin pääministeri Victor Orbán tapaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Washingtonissa. Mitä vierailulta odotetaan? Puhelimessa itäisen Euroopan tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Miten koululaisten poissaolot saadaan kuriin? Keskustelemassa Espoon Päivänkehrän koulun rehtori Jukka Sarpila ja projektikoordinaattori Heli Pätiälä Sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeesta. Lähetyksessä kullaan myös Vantaan kaupungin opetustoimen asiantuntijan Eeva-Liisa Markkasen näkemyksiä. Toimittaja Pekka Viinikka pääsi harvinaiselle vierailulle Lapin lennoston tukikohtaan, missä odotetaan uusia F-35-hävittäjiä. Mikä tieto on turvallista päästää pilvipalveluyritysten palvelimille ja mikä ei? Vieraina Kyberturvallisuuskeskuksen osastopäällikkö Johanna Erkkilä ja tutkijatohtori Otto Kässi Aalto-yliopistosta. Koillis-Espanjaa ovat koetelleet voimakkaat sateet. Barcelonassa oleva Espanjan-toimittaja Maija Salmi kertoo, että viranomaiset suhtautuvat äärisäiden uhkaan aiempaa vakavammin Kreikan karjatiloilla riehuu ärhäkkä lammas- ja vuohirokko, joka uhkaa aiheuttaa raaka-ainepulan feta-juuston valmistukseen. Toimittaja Sara Saure raportoi Ateenasta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Suomen sotien päämaja oli moniulotteinen organisaatio. Persoonat, ajatukset ja toimintatavat ottivat useinkin yhteen, kun suomen kohtalon hetkistä päättivät esikunnan upseerit. Tämä jakso on tuotettu osana  Päämaja -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama. Tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. 

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard tuo pöytään viikon uutisotsikoita hallinneen avustajajupakan. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) palkkasi vastikään eduskunta-avustajakseen oman poikansa ja kansanedustaja Jaana Strandman (ps) puolisonsa. Ilmiö ei ole uusi. Mutta kenet Pyöreän pöydän keskustelijat palkkaisivat? Miten he kehittäisivät avustajajärjestelmää niin, että homma pysyisi hallinnassa, työn sisältö ja vaatimukset määritelty ja kaikkien tiedossa? Ruber Stiller haluaa pöytäseurueen pureutuvan vihapuheeseen. Suomi sai asiassa pyyhkeitä, kun Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) arvosteli tuoreessa raportissaan vihapuheen kitkemistoimiamme riittämättömiksi. Vaikka toimia vihapuhetta vastaan meilläkin on tehty, onko niillä ollut sanottavaa vaikutusta? Onko sananvapauskäsitys muuttunut peruuttamattomasti? Maija Vilkkumaa kysyy, onko demokratia menossa pois muodista? Osa nuorempien sukupolvien edustajista ei enää usko demokraattiseen päätöksentekoon, kun maailmaa ravistuttavat kriisit vain jatkuvat. Kaivataan vahvaa johtajaa. Samaan aikaan esimerkiksi Kiina sysää ilmastotoimiaan eteenpäin, diktatuurissahan ei äänestäjien mielipiteitä tarvitse miettiä. Millaista demokratiaa 2.0 maailma nyt tarvitsee? Millä argumenteilla demoratiaa voisi tehokkaasti puolustaa?

Halloween on nurkan takana, joten on hyvä hetki tarkastella markkinoiden pimeää puolta

Tähän jaksoon oli suuri kunnia saada vieraaksi olympia- ja EM-mitalisti keskustelemaan mindsetistä, motivaatiosta ja pitkäjänteisestä tekemisestä tavoitteiden eteen. Käydään läpi mm. miltä näyttää arvokisoihin treenaavan urheilijan viikko? Miten rakentaa urheilu-ura 27-vuotiaana perheenäitinä? Millaista priorisointia vaaditaan tavoitteiden saavuttamiseen? Miksi tekeminen on usein paras keino oppia paremmaksi? Voiko yksin kehittyä vai tarvitaanko valmentaja avuksi? Mistä löytää motivaatio pitää itsensä hyvässä kunnossa aktiiviuran jälkeen? Mitkä ovat vieraan peruspilarit, joilla hyvä kunto pysyy yllä ympäri vuoden? Miten uskoa onnistumiseen silloin kun se on epätodennäköistä? Miksi kuntonyrkkeily on monelle mainio tapa kohottaa kuntoa? Näitä ja muita aihepiirin teemoja pohditaan yhdessä nyrkkeilyn 2 x Euroopan mestari ja 2 x olympiapronssimitalisti valmentaja Mira Potkosen kanssa.Optimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiMira Potkonen- Kotisivu: https://mirapotkonen.fi/- IG: https://www.instagram.com/mirapotkonen/- Linkedin: https://www.linkedin.com/in/mira-potkonen-080b23290/- FB: https://www.facebook.com/miracleinthering/

ProtoPODI on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ProtoKS-projektissa tuotettu podcastsarja. 2. Jakso - jakson tekijät: Käsikirjoitus / Script: Saija Luontama; Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Puhujat / Speakers Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat / Specialists of Jamk University of Applied Sciences: Kirsi Heiskanen, HYVI; Olli Jokinen, Teknologia; Tommi Tuikka ja Saija Luontama, LIKE Editointi / Editing: Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 21.10.2025 Tallennettu Jamkilla lokakuussa 2025. Recorded at Jamk Main Campus in October 2025. Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Liiketoimintayksikkö / Jamk School of Business, Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/43696 2. jaksossa keskustelemme prototyyppien kehitysprojektissamme keskiössä olleesta monialaisuudesta, eli käytännössä teknologian, liiketoiminnan ja hyvinvointialan asiantuntijoiden yhteistyöstä. Mukana keskustelemassa ProtoKS-projektiin osallistuneita Jamkin eri alojen asiantuntijoita. #monialainenyhteistyö ProtoKS-projekti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun projekti, joka on Euroopan unioinin osarahoittama. Se toteutetaan ajalla 1.9.2024-28.2.2026 ja sen pääkohderyhmä ovat keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset uudistuvan teollisuuden, hyvinvoinnin ja elämysteollisuuden aloilta. Projektin sivu: www.jamk.fi/fi/projekti/protoks

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Mitä Venäjä tavoittelee tehdessään hybridioperaatioita Suomea vastaan? Miten Suomen tulisi vastata Venäjän ilkeämieliseen toimintaan? Keskustelemassa tietokirjailijat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukkka Savolainen, Ellun kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä ja Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila. Toimittajan on Linda Pelkonen.

Suomessa talouspuhe on tällä hetkellä hyvin synkkää. Mutta miltä Suomen talous ja suomalainen hyvinvointi näyttää eurooppalaisessa vertailussa? Onko Ruotsi edelleen hyvä vertailukohde Suomen talouskehitykselle – vai olisiko tarjolla parempia? Alma Onali haastattelee Ilja Kavoniusta, joka toimii Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa yliopistotutkijana ja Euroopan keskuspankissa johtavana ekonomistina. Haastattelu liittyy syksyllä 2025 ilmestyneeseen Mitä kuuluu, Suomi? -teokseen: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-kuuluu-suomi/ Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomella ja suomalaisilla menee? -tapahtumassa 7.10.2025.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1923 Walt Disney ja hänen veljensä Roy Disney perustivat Disney-yhtiön, 1994 Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä ja 2126 tulee tapahtumaan ensimmäinen vuoden 1990 jälkeen Suomessa näkyvä täydellinen auringonpimennys.

Euroopan komissio kertoo torstaina lisätietoa puolustuksen valmiussuunnitelmasta. Mitä se pitää sisällään ja miten asiantuntijat arvioivat keskiviikon Nato-puolustusministerikokouksen antia? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen ja europarlamentaarikko ja entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri (kok.). Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ollaan muuttamassa. Miten huoltovarmuus varmistetaan? Studiossa Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Janne Känkänen, Markku Rajamäki, EK, ja tutkimusjohtaja Petri Uusikylä Vaasan yliopistosta sekä puhelimessa hallitusneuvos Eeva Vahtera työ- ja elinkeinoministeriöstä. Mitä kuuluu raakuille? Siitä kertoo Jouni Taskinen, professori, LIFE Revives-hankkeen johtaja. Juontajana Mari Sarolahti.Toimittajat Petra Nykänen ja Mikko Hirvonen. Lähetyksen tuottaa Mika Kriikku.

Veikan vaiva: Helsingissä ei ole käytännössä juurikaan vuokrasäätelyä, toisin kuin monissa Euroopan pääkaupungeissa. Vuokrasäätely yksinään ei ole avain onneen, mutta kaupunki voisi tehdä paljon enemmän tehdäkseen asumisesta halvempaa ja julkisomisteisista taloista haluttavia kaikille. Pontuksen kuuluminen: Medianostoissa suomalaiset jäänmurtajat ja suomalaiset muutenkin ovat hyviä. Suhteemme Yhdysvaltoihinkin ovat erinomaiset ja se on tärkeää. Valitettavasti suomalaiset eivät kuitenkaan osaa enää järjestäytyä ja siksi leikkaaminen on helppoa. Pontuksen vaiva: Mikä meitä vaivaa? -Instagramissa tuli kolme palautetta podcastin setäytymisestä. Kuka on setä ja mitä on setäytyminen? Entä onko hyvä vai huono asia, jos putoaa oman aikansa kelkasta? Suosituksissa tanssiteos From a Great Height, teatteriesitys Arakhne ja runoteos Glitterneste. Jaksossa mainittuja asioita: Arakhne, Espoon teatteri From a Great Height, Zodiak Taneli Viljanen: Glitterneste, Poesia Johanna Osváth: Paperista taitettu kirjallisuussalonki https://nuorivoima.fi/lue/juttu/paperista-taitettu-kirjallisuussalonki Mikä meitä vaivaa? Patreon: https://patreon.com/mikameitavaivaa Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa

Poliittisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa äänensävyt ja asenteet jyrkistyvät koko ajan, eri mieltä olevista ihmisistä maalaillaan demoneja ja tiettyyn kansanryhmään kohdistuva viha kasvaa kasvamistaan. Historia ei ehkä toista itseään, mutta se osaa kyllä riimitellä. www.otetaanyhdet.fi Otetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa! www.urhospub.fi www.manala.fi Kulta ei loista laatikossa – eli nyt kannattaa muuttaa vanhat ja käyttöä vaille jääneet korut rahoiksi! Arvometallien hinnat on nyt korkeat. Eli jos kotona lojuu jotain – nyt on hyvä aika myydä. Helsingin Kello ja Kulta maksaa Suomen parasta hintaa: 14 k = 46-47 e / g ja 18 k 56-57 / g. Käy tsekkaamassa lisää infoa osoitteesta Helsingin Kello ja Kulta Oy | Arvokellot, Kullan Osto ja Myynti OY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – Bulkkinen Kiinnostaako yrittäjyys, mutta kaikki siihen liittyvä tuntuu liian vaikealta? Ryhdy kevytyrittäjäksi, ja siinä sinua auttaa alusta loppuun Odeal. Kevytyrittäjyys on oivallinen tapa harjoittaa liiketoimintaa, ja Odealilta saat avun ihan kaikkeen. Kevytyrittäjyyden aloitat ja lopetat milloin vain ilman mitään hässäkkää. Käy rekisteröitymässä Odealin sivuilla ja käytä koodia OTETAANYHDET. https://odeal.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Suomi ja Yhdysvallat tekivät mittavan sopimuksen jäänmurtajista. Miten Suomi kaupoista hyötyy? Puhelinhaastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Miten kauppa- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajasopimuksessa? Aiheesta keskustelemassa tutkija Tomi Kristeri Ulkopoliittisesta instituutista ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Suomen valtionjohdon tapaamisesta raportoi Yhdysvaltain-toimittaja Juri von Bonsdorff. Israel ja Hamas sopivat eilen rauhansuunnitelman ensimmäisestä vaiheesta. Mitä kestävän rauhan saavuttaminen nyt vaatii? Keskustelemassa johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki siviilikriisinhallinnan asiantuntijaorganisaatio CMC:stä ja ohjelmajohtaja Oskari Eronen rauhanvälitysjärjestö CMI:stä. Tel Avivista käsin rauhanprosessin tilanteesta raportoi toimittajamme Teemu Juhola. Euroopan digitaaliasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Tanskassa keskustelemaan alaikäisten suojelemisesta verkossa. Tapaamisen antia avaa toimittaja Karoliina Kantola. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Ella Haura, tuottajina Annette Blencowe ja Rasmus Montonen.

Komission kaatamiseksi tarkoitettu epäluottamuslause-esitys on ollut Euroopan parlamentissa harvinainen toimenpide. Miksi Euroopan parlamentti äänestää jo kolmannen kerran Ursula von der Leyenin komission luottamuksesta? Miksi parlamenttiryhmät äärioikealla ja -vasemmalla haluavat kaataa komission presidentti Donald Trumpin kanssa solmitun EU-USA -kauppasopimuksen takia? Onko EU-koneisto alkanut yskiä parlamentin äärilaitojen kasvun myötä? Muuttuuko parlamentin toiminta mahdottomaksi, jos äärivasemmisto ja äärioikeisto löytävät toisensa muissakin kysymyksissä? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Merja Kyllönen (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mikä Ulkopoliittisen instituutin rooli on? Millä perustein UPI:n tutkimuskohteet valitaan, ja miten UPI:n asiantuntijat vaikuttavat Suomen ulkopolitiikkaan?Studiossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Jakso on kuvattu 30.9.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) UPI:n rooli(3:24) Miten UPI:n tutkimus valikoituu?(14:56) Pitääkö tutkimuksen hyödyttää Suomea?(22:46) Politiikan ja UPI:n suhde(27:58) Tutkimus ja sananvapaus(36:36) Hybridivaikuttaminen(45:11) Natoon liittyminen(51:44) Palestiinan tunnustaminen(56:53) Euroopan turvallisuus

TyhyTeko-podcastin viidennessä jaksossa kurkistetaan palvelurobottien rooliin ravintoloiden arjessa. Savonian TKI-asiantuntijat Mia Hakulinen ja Sini Sarén keskustelevat kylpylähotellien henkilöstön ja robottitoimittajan asiantuntijan kanssa ainutlaatuisesta kokeilusta, jossa robotti toimi tarjoilijoiden apuna. Jaksossa kuullaan, millaisia kokemuksia kokeilusta saatiin, miten henkilöstö ja asiakkaat suhtautuivat robottiin sekä mitä mahdollisuuksia ja kehitystarpeita robotiikka tuo ravintola-alalle. Jakson puhujat: Juha Tirkkonen, Ravintolapäällikkö, Kylpylähotelli Rauhalahti Veera Lokinoja, Vuoropäällikkö, Kylpylähotelli Kunnonpaikka Jere Puranen, Ratkaisumyyjä, robotiikka, Finn-ID Oy Mia Hakulinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Sini Sarén, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu Jakson tekijät: Käsikirjoitus, editointi, tekstivastine ja muu tuotanto: Mia Hakulinen ja Sini Sarén, Savonia-ammattikorkeakoulu TyhyTeko-intro, -jingle sekä -outro: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Jakson tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/43578 Lue lisää hankkeesta: www.jamk.fi/tyhyteko

Miksi ihmeessä yhdysvaltalaiset kenraalit ja amiraalit kokoontuivat virginialaiseen tukikohtaan? Tätä kysytään Ykkösaamun aluksi, lisäksi kuulemme tuoreet tiedot Kööpenhaminasta. siellä EU-johtajat ovat kokoontuneet epäviralliseen huippukokoukseen. Suomikin osallistuu kokouksen mittaviin turvajärjestelyihin. Toisessa laajassa keskustelussa puhutaan nikkelistä. Eurooppa ostaa nikkeliä Venäjältä.Nikkeliä tarvitaan aseiden ja ammusten valmistuksessa. Niillä ammutaan Ukrainassa venäläisiä hyökkääjiä. Euroopan Unionin on vähennettävä nikkeliriippuvuutta Venäjästä. Mitä se merkitsee Suomelle, jolla on Euroopan suurimmat nikkelivarat? Ykkösaamua toimittaa Markus Liimatainen.

Haastattelussa ilkeä investointipankkiiri Sami Miettinen | #neuvottelija 353. Eemeli Ervasti kääntää asetelman ja haastattelee Sami Miettistä Translinkistä. Jaksossa pureudutaan yrityskauppaprosessiin, omistajuuteen, ostajaprofiileihin, Translinkin hinnoitteluun ja rekryihin, tekoälyn vaikutuksiin investointipankkityössä sekä yrittäjän exit-polkuun.00:00 Haastateltavana Sami Miettinen00:42 Kuka on Eemeli Ervasti01:11 Hopea Euroopan yrittäjyyskisasta01:44 Kolme teema-aluetta: M&A, tulevaisuus, omistajan ohjeet02:07 Translink pähkinänkuoressa02:29 Omistajuus on niukkuushyödyke03:05 Harhakäsitys yrityskaupasta03:43 Omistajan rooli04:34 Ulkomainen pääoma ja ostajat. Translinkin rooli04:58 Ostajaprofiilit: PE, family office, pörssi, yksityiset, teollinen06:30 Postin listautumisen mahdollisuudet ja riskit07:22 Hinnoittelu ja oman sijoittamisen kyynisyys IPOissa07:48 Miten listautus tehdään reilusti08:50 Jakson rungon kertaus ja kysymyssetti09:29 Miten M&A-prosessi alkaa. Suositukset vs kylmä liidi10:22 Miksi Translink ei lähde halpiskilpailutuksiin10:51 Suositus vs markkinointi. Luottamustili käytännössä12:28 Kohtaamiset ja luottamuksellinen tila13:00 Referenssimarkkinointi raskaassa B2B:ssä13:37 Fokus. B2B SaaS 20–50 M€ EV14:42 Milloin poiketaan fokuksesta15:07 Ostokeissejä ja sarjaostajat16:09 Hinnoittelu. Kiinteät milestone-palkkiot ja success fee17:27 Sopimuksen allekirjoitus ja onnistumispalkkio18:14 Tiimi Suomessa: 11 hengen kokoonpano19:11 Interim-analyytikot. Puolen vuoden oppijakso20:07 Rekryprosessi. Case study, arvonmääritys ja esitys21:32 Tekoäly arjessa. VIBE coding, GitHub ja Python22:23 ChatGPT, koodin ajo ja Adobe Firefly23:00 LLM-työkalut, Perplexity-selain, CRM-assarit23:29 Copilot ei iske24:02 Dokumenttien tiivistys, käännökset, ostajaträkkäys24:56 Dataroomien tietoturva. AI:n rajat25:51 Samin mielipide sähköpostista26:15 Missä automaatio tuo oikeasti arvoa27:11 Voivatko agentit neuvotella kauppakirjan28:13 Delegointi ja human check. Miksi silti tarvitaan ihmisiä28:37 Tiedontason tasaaminen myyjän ja ostajan välillä29:42 Avoimuus nostaa hintaa ja vähentää riitoja30:04 SaaS Suomessa. B2B osaaminen ja esimerkkejä31:08 Horisontaalinen vs vertikaalinen SaaS31:49 Horisontaalinen vs vertikaalinen arvostuskertoimet32:49 AI-disruptio ja reverse engineering33:13 Elon Muskin Macrohard34:09 Miksi malli murtaa dinosauruksia34:27 Fokus ja vallihaudat. Kieli, kulttuuri, sääntely35:33 MVP ja vibekoodaus36:07 AI-hype vs arvo37:04 Agentics Finland ja tekijöiden yhteisöt37:55 Mikä yritys kannattaa perustaa?38:27 Maslow käytäntöön39:13 Humanoidirobotit ja jakelun seuraava aalto40:05 Tavoite: 10 vuodessa exit. Mitä huomioida alussa?40:39 Exit-vaihtoehtojen rakentaminen41:06 Kriittinen massa. 5 M€+ ARR herättää ulkomaan kiinnostuksen41:27 Tee itsesi korvattavaksi. Rooli ja succession42:15 Osakassopimus. Ehdot myös erolle43:18 Kasvun rahoitus. Kassavirta vs ulkoinen rahoitus43:43 Voiko jäädä vain Suomen markkinaan?44:12 Älä perusta vain exitiä varten45:10 Perintövero vs luovutusvoittovero46:06 Ikääntyvät omistajat ja exit-paine46:55 Miksi ruotsalainen omistaja voittaa?48:29 Omistajavihamielinen narratiivi ja työllisyys49:28 Nuorten aloituspaikat ja Vuosi Yrittäjänä -ohjelma50:25 Euroopan suurin nuorten yrittäjyyskilpailu (Gen-E)51:08 YEL-uudistus52:13 Mahdollisuuksista markkinointi53:01 Y-tunnus kaikille55:00 Mitä yrittäjä menettää tuissa? Työnhakija vs yrittäjä56:45 Tyypillisimmät virheet M&A-prosesseissa57:15 Huono osakassopimus ja vähemmistön veto-oikeus57:42 Johdon palkkat59:00 Epärealistiset arvo-odotukset59:27 Virhe yritystä myydessä1:00:21 Miksi lukea Neuvotteluvalta?1:01:19 Neljä vipua: valta, analytiikka, sosiaalisuus, periaatteet1:01:52 Miten Eemeli päätyi jaksoon1:03:05 Jätä kysymykset kommentteihin seuraavaa jaksoa varten1:04:07 Sisäpiiri: Työelämä 22-vuotiaana ja AI-taidot#neuvottelija Sisäpiirissä Työelämä 22-vuotiaana ja AI-taidot

Amin Asikainen kertoo, millaista oli lopettaa vuosien mittainen ura nyrkkeilyn parissa ja mitä elämä on sen jälkeen tuonut tullessaan. Hän avaa, millaisia pelkoja kohtasi otteluissa ja miten tappioita pystyi käsittelemään. Asikainen kertoo myös, miltä tuntui voittaa Euroopan mestaruus ja mitä tuo hetki hänelle merkitsi. Amin pohtii myös isyyden tuomaa muutosta omaan elämäänsä sekä unelmia, joita hän haluaa toteuttaa lastensa kanssa.Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi vahvan tukensa Puolalle maan ammuttua alas lukuisia ilmatilaansa lentäneitä venäläisdrooneja. Venäjän toimintaa von der Leyen kuvasi unionin tila -puheessaan vastuuttomaksi ja ennennäkemättömäksi ja vaati EU:n itärajalle droonimuuria. Mikä on Euroopan vastaus Venäjän uhkaan? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Jussi Saramo (vas. / left) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Trumpilta iso strateginen virhe. Putin sai Alaskasta sen mitä halusi huonosti valmistautuneelta Trumpin tiimiltä, yhdysvaltalaisasiantuntija sanoo ohjelmassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa Alaskassa. Trumpin puheissa tapaamiseen on ladattu historialliset odotukset tulitauosta ja rauhasta. Onko Putinin tapaaminen Trumpilta suurten riskien uhkapeliä, jossa pelipöydällä ovat sekä Ukrainan että Euroopan jako etupiireihin? Kumpi Alaskan kohtaamisessa on niskanpäällä, Trump vai Putin? Miksi Trump puhuu jo ennakkoon alueiden vaihtamisista? Trumpin ja Putinin tapaamisen asetelmia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta, sekä poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Suomessa on viime vuosina kannettu huolta venäläisomistuksen määrästä ja sen syistä. Löytyy hylättyjä hotelleja, lomakyliä ja valetehtaita. Venäläiset omistavat Suomessa tuhansia kiinteistöjä ja yhtiöitä. Ei onneksi ole niin, että jokainen näistä juontuisi sotilasstrategisiin syihin. Sen sijaan suomalaisten hyväuskoisuutta on käytetty sitäkin enemmän välietappina koko Euroopan markkinoille ja siellä vaikuttamiselle. Vapaa toimittaja Outi Salovaara on perehtynyt verkostomaisiin omistussuhteisiin sekä liiketaloudellisiin ja poliittisiin motiiveihin näiden takana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tällä kertaa studiossa vierailee miljardien eurojen EU-rahastoa johtava Marjut Falkstedt. Kuulemme Marjutin urapolusta EU:n talouselämän huipulle, ja keskustelemme finanssimaailman monimuotoisuudesta, johtajuudesta ja tunteista sekä Euroopan tulevaisuusnäkymistä. Miten Eurooppaan saadaan lisää investointeja ja innovaatioita? Entä mikä on Marjutin saama huonoin uraneuvo?