Podcasts about euroopan

Mistral on ollut lähes ainoa varteenotettava eurooppalainen kielimalliyhtiö, mutta sen Le Chat -mallia ei juuri kukaan käytä. Kyse on osin poliittisesta projektista: Eurooppa haluaa rakentaa oman vaihtoehtonsa Yhdysvaltojen ja Kiinan jättiläisille.Samaan aikaan Ruotsin tekoälytähti Lovable on Euroopan nopeimmin kasvava startup. Suomalaiset sen sijaan myivät kovimman lupauksensa Silo AI:n pois.Pärjääkö Eurooppa näillä eväillä tekoälykisassa?HS Vision studiossa toimittajat Elina Lappalainen, Alex af Heurlin ja Niclas Storås perkaavat, mitä sijoittajat näkevät Mistralissa ja miksi rahoituksessa oli mukana myös puolijohdejätti ASML.

Miten Suomi selviää puolustuspanostuksista ja mihin rahat käytetään? Keskustelemassa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Turkki pyrkii Euroopan puolustusteollisuuden markkinoille entistä voimakkaammin. Turkin-toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Saksassa on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat automessut. Tapahtumassa esitellään satoja autoja sekä useita kymmeniä uusia automalleja. Messuja seuraa Münchenissa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin menestys on nostanut suuren buumin lajin ympärille. Minkälainen merkitys huippu-urheilumenestyksellä on suomalaisiin ja Suomeen? Keskustelemassa Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Riiassa olevaan Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtajaan Janne Virtaseen. Suomi kohtaa tänään EM-puolivälierässä Georgian. Riiassa oleva Ylen urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä kertoo, mistä aseelmista illan peliin lähdetään. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Markus Liimatainen, tuottaja Annette Blencowe.

Norjan eiliset parlamenttivaalit voitti pääministeri Jonas Gahr Stören johtama työväenpuolue. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajamme Jenny Matikainen analysoi tulosta. Puolan presidentti vierailee tänään Suomessa. Millainen merkitys Puolalla on Euroopan turvallisuudelle? Haastattelussa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja väitöskirjatutkija Henri Vanhanen Turun yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla ja kertonut tapaavansa Euroopan johtajia alkuviikolla Washingtonissa. Washingtonista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajamme Ilmari Reunamäki. Ylen sunnuntaisessa jutussa Varman vakuutuslääkäri Jan Schugk latasi suorat sanat minäkeskeisen ajattelutavan yleistymisestä ja tunteiden medikalisoinnista työelämässä. Onko työelämässä todella käynnissä tällainen kulttuurinmuutos, ja jos on, niin miten siihen pitäisi vastata? Keskustelemassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Miira Heiniö ja sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta. Edunvalvontavaltakirja antaa tutulle ihmiselle oikeuden hoitaa esimerkiksi talouteen, asumiseen ja hoivaan liittyviä asioita sitten, kun niistä ei enää itse selviydy. Kaikkia valtuutuksia ei kuitenkaan vahvisteta valtuutusten tekovaiheessa tapahtuneiden virheiden takia. Miten virheet voisi välttää? Asiaa valottaa toimittajamme Maria Kalliovaara. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Varpu Helpinen ja Seppo Kivimäki.

Britanniassa laitaoikeistolaiselle Reform-puolueelle on povattu kannatusmittauksissa huimaa nousua. Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi Lontoosta. Onko maahanmuuttovastaisuudesta tulossa valtavirtaa Euroopassa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijat Niko Pyrhönen ja Emilia Palonen. Euroopan mahtimaan Ranskan hallitus on kaatumassa. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, mitä Ranskassa tapahtuu. Suuri osa työpaikoista ei ole avoimessa haussa, vaan työnhakija saattaa joutua näkemään erityistä vaivaa löytääkseen työpaikan. Ovatko piilotyöpaikat ongelma? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Juontaja Mari Sarolahti, toimittajat Janette Leino ja Mikko Pesonen, tuottaja Annette Blencowe.

Alustojen vallan syksy alkaa erikoisjaksolla, jossa podcastin lobbausaiheisesta jaksostakin tuttu, Laura Nordström (VTT) esittelee juuri  UACES:n eurooppatutkimuksen vuoden 2024 parhaaksi väitöskirjaksi palkittua tutkimustaan “Power of Experts in the EU : Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010”. Väitöskirja on vapaasti luettavissa täällä.Mitä Kreikan lainapaketin ja Euroopan rahoitusvakausvälineen neuvottelut kertovat Euroopan unionin demokratiasta? Ketkä käyttävät kriisitilanteessa todellista valtaa? Entä miten pakettiauto ahdettuna täyteen miehiä liittyy asiaan? Tämä selviää kuuntelemalla!Lue lisää:Laura Nordström – EU:n ja poliittisen talouden tutkimusta –Nordström, L. (2024a). Asiantuntijoiden valta EU:ssa ja eurokriisissä: Miten kriisi synnyttää teknokratiaa. Poliittinen talous, 12(2), 76–87. Nordström, L. (2024b). Power of Experts in the EU: Birth of the Troika and Resilience of the EMU paradigm in the European debt crisis of 2010. Helsingin yliopisto.Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in Eurozone Crisis Management: Legitimacy Through External Expertise and Internal Depoliticisation. Global Society, 37(4), 485–505.

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Trumpilta iso strateginen virhe. Putin sai Alaskasta sen mitä halusi huonosti valmistautuneelta Trumpin tiimiltä, yhdysvaltalaisasiantuntija sanoo ohjelmassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jakso pureutuu teemaan “Mittaa, ymmärrä, johda”. Heli Järnefelt (TyhyTeko-hankkeen projektipäällikkö, Xamk) juttelee Jaakko Heikkilän (TKI-asiantuntija, Xamk) kanssa siitä, miten työhyvinvointia voidaan kehittää mitatun tiedon avulla. Keskustelussa avataan fysiologisten mittausten (esim. lihasaktiivisuus, istumisen ja seisomisen suhde, askelmäärät ) merkitystä arjen päätöksissä ja johtamisessa, pohditaan fyysisen aktiivisuuden “paradoksia” työssä sekä sitä, miten objektiivinen data ja työntekijän kokemus yhdistetään ihmislähtöiseksi johtamiseksi. Jaksossa kuullaan käytännön vinkkejä alkuun pääsemiseen – pienistä askeleista ja älykellojen perusmittareista tulosten avoimeen käsittelyyn – jotta hyvinvointi ja tuottavuus kulkisivat käsi kädessä. Jakson tekijät: Käsikirjoitus: Heli Järnefelt ja Jaakko Heikkilä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Keskustelijat: Heli Järnefelt, projektipäällikkö sekä Jaakko Heikkilä, TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Editointi: Jonne Hirvonen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu TyhyTeko-intro, -jingle sekä -outro: Riitta Koivisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu TyhyTeko-podcast tuotetaan osana TyhyTeko - Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla -hanketta. TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteuttamassa ovat Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Lapin, Savonia-, Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Hankkeen tarkoituksena on marata-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantaminen sekä työn tehostaminen tekoälyn ja robotiikan käyttöönoton avulla. Jakson lähteet: https://www.jamk.fi/fi/media/43256 Jakson tekstivastine: https://www.jamk.fi/fi/media/43255 Lisätiedot hankkeesta www.jamk.fi/tyhyteko

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat illalla Suomen aikaa Washingtonissa. Mukana oli myös joukko Euroopan johtajia, muun muassa Alexander Stubb. Mitä Ukrainan kohtalosta sovittiin? Kuulemme tuoreet reaktiot Washingtonista ja Kiovasta. Tapaamisten tuloksia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Eurooppalaisia kommentteja vetävät yhteen toimittajamme Berliinistä ja Pariisista. Lopuksi EU:n ja Euroopan roolia Ukrainan tukemisessa arvioivat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Li Andersson (vas.) ja Ville Niinistö (vihr). Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten Ukrainan ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut etenevät, ja miten Trumpin ja Putinin tapaaminen vaikutti neuvotteluiihin? Studiossa poliittisen historian väitöskirjatutkija sekä Mika Aaltolan erityisavustaja Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 18.8.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alaskan tapaaminen(3:16) Venäjän strategia(7:31) Käydäänkö neuvottelut Ukrainan yli?(10:26) "Sota ratkeaa rintamalla"(16:31) Euroopan kyky(25:20) Ukrainan tuen rahoitus(27:32) Kauppasota(30:53) Stubbin rooli(34:31) Tulitauko(43:26) Kiina

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yli sata vuotta sitten lähes koko Afrikka oli joutunut Euroopan valtioiden siirtomaiksi. Kolonisaatio tapahtui pääosin vuosina 1880–1914. Suomella ei ollut siirtomaita. Miten tapahtuneen pitäisi siis koskettaa meitä? Uusi kirja Kongosta Sortavalaan, Esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta valaisee suomalaisten kytköksiä siirtomaavaltaan kahden eri ihmisen - Namibiasta Suomeen tuodun Rosa Lembergin ja Kongossa laivan konemiehenä toimineen Akseli Leppäsen - kautta. Rosan lisäksi Suomessa ei ollut juuri muita tummaihoisia, ja hän joutui kaikkialla ihmisten ihmeteltäväksi. Akseli pestautui hyväpalkkaisiin töihin Belgian siirtomaahan Kongoon, raaistui vähitellen ja alkoi käyttää väkivaltaa paikallisiin muiden valkoisten tavoin. Haastateltavana on kirjan tekijä Harri Englund, joka on sosiaaliantropologian professori Cambridgen yliopistossa, British Academyn jäsen ja Afrikan-tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi haastatteluun osallistuu Turun yliopiston Euroopan ja maailman historian professori Leila Koivunen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. KORJAUS: Kirjan nimi oli aluksi kirjoitettuna väärin Sortavalasta Kongoon, esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Oikea nimi on Kongosta Sortavalaan esseitä suomalais-afrikkalaisesta historiasta. Erehdys johtui siitä, että kustantajalta löytyi kirja molemmilla nimillä. Myös kirjan kannesta löytyi molemmat nimet. Lähetyksessäkin viitataan teokseen erheellisesti Sortavalasta Kongoon - nimellä.

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa Alaskassa. Trumpin puheissa tapaamiseen on ladattu historialliset odotukset tulitauosta ja rauhasta. Onko Putinin tapaaminen Trumpilta suurten riskien uhkapeliä, jossa pelipöydällä ovat sekä Ukrainan että Euroopan jako etupiireihin? Kumpi Alaskan kohtaamisessa on niskanpäällä, Trump vai Putin? Miksi Trump puhuu jo ennakkoon alueiden vaihtamisista? Trumpin ja Putinin tapaamisen asetelmia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta, sekä poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Eurooppalaiset johtajat sekä Yhdysvaltojen ja Ukrainan presidentit keskustelevat tänään rauhan saamisesta Ukrainaan. Etätapaamiseen osallistuu myös presidentti Alexander Stubb. Tarkoituksena on pohjustaa presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin perjantaista tapaamista. Saako Eurooppa viestinsä läpi Trumpille? Haastattelussa kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto. Donald Trumpin sisäpoliittista asemaa ja suosiota sekä niiden heijastumista ulkopolitiikkaan analysoivat tutkija Maria Lindén ja tutkijatohtori Pekka Kolehmainen. Keskustelemme myös vanhusten hoitovastuusta. Onko jälkeläisten jatkossa otettava suurempi rooli vanhempiensa hoivasta, ja voitaisiinko hoivakustannusten kattamiseen käyttää vanhuksen omaisuutta? Keskustelemassa sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo ja sosiaaligerontologian dosentti Lina Van Aerschot. Kuluneen kesän hellekauden aikana on tehty paljon kyyhavaintoja. Kysymme, onko käärmeiden määrä lisääntynyt. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti on päättänyt Gazan kaupungin haltuunotosta. Mistä operaatiossa on kyse? Keskustelemassa Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen osastopäällikkö, everstiluutnantti Juha Mäkelä ja Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Euroopan maat kasvattavat puolustusbudjettejaan ja asehankintojaan. Mikä on Suomen puolustusteollisuuden asema tässä kilpailussa? Vierainamme puolustus- ja ilmailuteollisuusalan etujärjestö PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko ja puolustusalan erityisasiantuntija Markus Ranne Business Finlandista. Tänä kesänä monet vedet ovat lämmenneet niin paljon, että Metsähallitus on lopettanut paikoin kalastuslupien myymisen, koska kalojen olot ovat olleet niin tukalat. Miten harvinaista tämä on? Juontaja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Tulleja siellä ja tulleja täällä, miten tullit jytisyttävär Euroopan taloutta. Tästä kärkeen. Trump ja Putin tapaavat lähiaikoina. Mitä tältä koko maailman mielenkiinnon vangitsevalta tapaamiselta on lupa odottaa? Tästä keskustellaan Ykkösaamu -podcastin aluksi Yhdysvaltain asiantuntijan Kristiina Heleniuksen ja pitkän linjan diplomaatin Rene Nybergin kanssa. Kirjeenvaihtajamme raportti sotien runtelemasta Tsadista, hirvittävästä inhimillisestä hädästä. Toisessa keskustelussa puhutaan kotouttamisesta; mitä se maksaa ja mitä rahalla saa? Valtionvarainministeri Riikka Purra halauaisi nätä rahoja napsaista. Ykkösaamu -podcastin juontaa Pirjo Auvinen.

Suomessa on viime vuosina kannettu huolta venäläisomistuksen määrästä ja sen syistä. Löytyy hylättyjä hotelleja, lomakyliä ja valetehtaita. Venäläiset omistavat Suomessa tuhansia kiinteistöjä ja yhtiöitä. Ei onneksi ole niin, että jokainen näistä juontuisi sotilasstrategisiin syihin. Sen sijaan suomalaisten hyväuskoisuutta on käytetty sitäkin enemmän välietappina koko Euroopan markkinoille ja siellä vaikuttamiselle. Vapaa toimittaja Outi Salovaara on perehtynyt verkostomaisiin omistussuhteisiin sekä liiketaloudellisiin ja poliittisiin motiiveihin näiden takana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kesätoripodcastissa käydään läpi eurofutiksen kuumimmat siirrot ja hulluimmat huhut. Uudessa jaksossa kahvitellaan Länsi-Euroopassa spekuloiden Euroopan suursarjojen uusimmilla siirroilla. Alkuun panelistit käyvät läpi suosikkinsa suomalaispelaajien siirroista. * Suosikki suomalaissirrot (1:05)* Viikon kuumat (17:50)* Espanja (36:00)* Saksa (43:16)* Englanti (52:49)* Italia (57:20)* Hullut huhut (01:04:43)Jakso nauhoitettu ti 5.8. Torille ovat tällä kertaa kokoontuneet Kimmo Kantola, Pauli Loukola, Samuli Justén sekä Juho Leskinen.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä:x.com/SKolmannelle

EU yrittää säädellä asuntojen lyhytvuokrausta matkailijoille, jotta alan ongelmat saataisiin aisoihin. Monessa eurooppalaiskaupungissa vuokrataso on noussut paikallisille kestämättömäksi lyhytvuokrauksen vauhdittamana. Ohjelmassa käydään Portugalissa, jonka pääkaupungissa Lissabonissa on jo alueita, joissa enemmistö asunnoista on lyhytvuokrauskäytössä. Arvostelijoiden mukaan lyhytvuokrausilmiö voi muuttaa koko kaupungin ilmeen ja poliittista säätelyä tarvitaan epäkohtien korjaamiseksi. Samaan aikaan myös ilmastonmuutos pakottaa turismialaa muutokseen, kun helleaallot vaikeuttavat eteläisen Euroopan kesäsesonkia. Yli 30 Euroopan valtion matkailualan kattojärjestö arvioi, että matkailu viileämpään Pohjois-Eurooppaan on tulevaisuuden kasvava trendi. Ohjelmassa käydään Norjassa Lofooteilla selvittämässä, onko viilennysloma, ns. "coolcation" jo ilmiö. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen, Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kesätoripodcastissa käydään läpi eurofutiksen kuumimmat siirrot ja hulluimmat huhut. Uudessa jättijaksossa kahvitellaan Länsi-Euroopassa spekuloiden Euroopan suursarjojen uusimmilla siirroilla.* Kaikkien aikojen jälleenmyynti (2:25)* Saksa (14:27)* Espanja (31:41)* Englanti (41:45)* Italia (49:04)* Hullut huhut (57:54)Jakso nauhoitettu ti 29.7. Torille on tällä kertaa kokoontuneet Kimmo Kantola, Pauli Loukola, Samuli Justén sekä tori-debytantti Juho Leskinen.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä:x.com/SKolmannelle

Vuorten keskellä, Euroopan sydämessä sijaitsee Sveitsi, tarkemmin Sveitsin valaliitto. Kirjailija Jantso Jokelin lähestyy esseistiikalla tätä tarkkuuden ja puhtauden maata, puhtaassa päivänvalossa lymyävää mysteeriä. Matkaan lähtevät ja liittyvät analyyttinen psykologia, mustetahratestit, Frankensteinin, tai oikeastaan Mary Shelleyn, hirviö ja kirjailija Robert Walserin mikroskooppinen salakieli. Unohtamatta tietenkään keuhkoparantoloiden tervehenkisiä kävelymatkoja. Mukaan matkalle tempautuu myös Kalle Haatanen, jonka vieraana Jantso Jokelin nyt on.

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Järiseekö Euroopan ja USA:n kauppasuhteissa jälleen ja miten? Kuinka kauppasuhteita vaivaava epävarmuus on vaikuttanut Euroopan talouden tulevaisuussuunnitelmiin Trumpin uhkaillessa rajuillakin tuontitulleilla? Taksilain uudistus aiheuttaa edelleen kahnausta hallituksen riveissä. Syntyykö uudistusta ja paraneeko luottamus taksipalveluihin?

Taanist sai 1. juulil Euroopa Nõukogu eesistuja. Millised on taanlaste prioriteedid järgmise poole aasta jooksul? Aserbaidžaani ja Venemaa suhted on viimaste aastakümnete halvimas seisus. Mida tähendab see Lõuna-Kaukaasia jaoks laiemalt? Räägime põhjalikumalt kahe diktatuuririigi – Venemaa ja Põhja-Korea strateegilisest koostööst, mis ulatub palju kaugemale kui Kimi sõdurid Ukraina rinnetel. Saatejuht on Mart Mardisalu.

Tämä on sadas 10X Finlandin jakso. Juhlan kunniaksi käänsin pöydät ympäri eli tällä kertaa haastateltavana on podcastin isäntä eli minä Jaakko Tapaninen. Keskustelua vetää Marko Ahtisaari, jonka kanssa julkaisimme kymmenen vuotta sitten kirjan 10X Finland, joka innoitti aloittamaan tämän samannimisen ohjelman. Markon johdattelemana puhumme siitä, mitä sata keskustelua muutoksentekijöiden kanssa on opettanut minulle, sekä paljon siitä, mitä teen työkseni eli arvopohjaisten organisaatioiden strategioista. Lisäksi luotaamme 10X-henkeen tekoälyn vaikutuksia työhön, Euroopan tarvetta pelastaa demokratia teknologian keinoin sekä toivon ja yhteisön roolia ajassamme. Kiitos, hyvä kuuntelija, yhteisestä matkasta tähän asti ja kohti kymmenen kertaa parempaa tulevaisuutta podcastin äärellä. Juhlallisia kuunteluhetkiä.

EU-maiden johtajat päättivät eilen Brysselin-huippukokouksessaan Venäjän-vastaisten pakotteiden jatkamisesta, mutta uusi pakotepaketti kaatui Slovakian vastustukseen. Ukrainan EU-jäsenyys puolestaan ei edennyt Unkarin takia. EU-johtajat eivät päässeet yksimielisyyteen myöskään Israelin painostamisesta Gazan tilanteesta. Miten tämä vaikuttaa EU:n painoarvoon maailmanpolitiikassa? Keskustelemassa europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps.) ja Elsi Katainen (kesk.) sekä suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.). Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen vuotuinen kesätapahtuma, Suviseurat, kerää viikonlopuksi Kanta-Hämeen Lopelle yli 70 000 ihmistä. Kysymme jättitapahtuman järjestelyistä ja liikkeen sisällä nousseesta tarrakapinasta. Lopuksi vielä tuhti tietopaketti punkeista sekä niiden levittämistä taudeista. Juontaja Mika Kriikku, tuottaja Anna-Maria Haarala.

ProtoPODI on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ProtoKS-projektissa tuotettu podcastsarja. 1. Jakso - jakson tekijät: Käsikirjoitus / Script: Jyrki Vihriälä ja Saija Luontama; Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Puhujat / Speakers Haastattelija / Host: Saija Luontama Asiantuntijat/Specialist: Jyrki Vihriälä; Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Salla Pyhäjärvi ja Matti Vatanen; Lapin ammattikorkeakoulu (TEQU). Editointi / Editing: Saija Luontama ja Veeti Väänänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Julkaisupaikka ja -aika / Place and time of publication Jamk University of Applied Sciences, 24.6.2025 Tallennettu Yritystehtaan tiloissa toukokuussa 2025. Recorded at Yritystehdas in May 2025. Kustantaja ja tilaaja / Publisher and Client Liiketoimintayksikkö / Jamk School of Business, Jamk University of Applied Sciences Jakson tekstivastine / Alternative text https://www.jamk.fi/fi/media/43064 Keskustelemme projektin aiheista, kuten prototyyppi- ja tuotekehityksestä, TKI-toiminnan ja innovaatioiden kaupallistamisesta ja ideoiden konkretisoinnista prototypioinnin avulla. Mukana keskustelemassa sekä Jamkin omia, että vierailevia alan asiantuntijoita. ProtoKS-projekti on Jyväskylän ammattikorkeakoulun projekti, joka on Euroopan unioinin osarahoittama. Se toteutetaan ajalla 1.9.2024-28.2.2026 ja sen pääkohderyhmä ovat keskisuomalaiset mikro- ja pk-yritykset uudistuvan teollisuuden, hyvinvoinnin ja elämysteollisuuden aloilta. Projektin sivu: https://www.jamk.fi/fi/projekti/protoks

NATO 5 SAK 0 prosenttia | Lindberg Valkonen | #neuvottelija 340. Kansanedustat Jarmo "Charles" Lindberg ja Ville Valkonen keskustelevat NATO:n suunnitelmista nostaa puolustusmenojen osuuden 5% bruttokansantuotteesta. SAK ehdottaa varallisuusveroa, joka on tehoton ja vaarallinen vero.(00:00) Jarmo Lindberg ja Ville Valkonen eduskunnasta(03:00) NATO:n 5 % tavoite – mistä se koostuu ja miksi se on perusteltavissa(06:00) Venäjä turvallisuusuhkana – Yhdysvaltojen roolin muutos ja Euroopan herääminen(09:00) USA:n panostukset Eurooppaan Trumpin ja Bidenin kausilla(12:00) Ukraina testikenttänä – droonisota ja strateginen oppiminen(15:00) Kiina päävastustajana – strateginen työnjako ja Etelä-Kiinan meren jännitteet(18:00) Musk: Droonit voittavat F-35:n Lindberg: pötypuhetta(21:00) Droonien käyttö Ukrainassa – eivät korvaa miehitettyjä koneita(24:00) Suomen hajautettu puolustusstrategia ja kallioiden sisään suojatut hävittäjät(27:00) Monimutkainen sodankuva – Ottawan jalkaväkimiinat ja kybersota(30:00) Hankintojen tehokkuus ja puolustusinflaatio – Stinger-esimerkki(33:00) Varusmiespalvelus ja reservi osana 5 % BKT-laskentaa?(36:00) Reservin tarkka määritelmä – ei miljoonaa sotilasta vaan 280,000 reservi(39:00) EU:n Safe-mekanismi ja Rearm Europe – budjettivallankäyttö puolustuksessa(42:00) Saksa EU:n avainpuolustaja – Ranska ja Puola tukiroolissa(45:00) Varallisuusveron tehottomuus – miljardien tarpeet vs sadat miljoonat(48:00) Suomen verotus liian kireää – kasvun este verotuksen kohdentumisessa(51:00) Norjan ja Britannian veronkiritykset eivät toimi, Ruotsin veroliberalismi toimii(54:00) Samin talousoptimismi 2025 – korkojen lasku ja kysyntäpotentiaali(57:00) Ukrainan sodan tulevaisuus – ei vielä tulitauon merkkejä(60:00) Yhdysvaltain aseavun epävarmuus – Venäjän talouden romahdus mahdollinen?(63:00) Sami puolustaa Kalevankatua rynkky kädessäSisäpiirissä keskustellaan Suomen reservistä ja sen ulkopuolisesta kyvyykkydestä

Tällä kertaa studiossa vierailee miljardien eurojen EU-rahastoa johtava Marjut Falkstedt. Kuulemme Marjutin urapolusta EU:n talouselämän huipulle, ja keskustelemme finanssimaailman monimuotoisuudesta, johtajuudesta ja tunteista sekä Euroopan tulevaisuusnäkymistä. Miten Eurooppaan saadaan lisää investointeja ja innovaatioita? Entä mikä on Marjutin saama huonoin uraneuvo?

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Euroopan parlamentti äänesti suden suojelustatuksen kiireellisestä muuttamisesta täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko suden metsästys Suomessa äänestyksen jälkeen sallittu? Politiikkaradiossa susipäätöksestä keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Andersson ja Pietikäinen arvostelevat ankarasti komission kiirettä lieventää suden suojelua. Pietikäinen viittaa susien määrään ja vihjaa komission toiminnan edustavan tieteellisen näkemyksen sivuuttavaa trumpismia. – Niitä ei ole kuin valkoposkihanhia joka paikassa, sanoo Pietikäinen. Esitystä kannattavan Heinäluoman mukaan EU-parlamentista ei lähetetä yhtään kivääriä Suomeen susia tappamaan, vaan jatkossakin susi pysyy suojeltuna lajina. Aletaanko Suomessa ampua susia kannanhoidollisin kriteerein? Vaarantaako suojelun lieventäminen suden säilymisen Suomen luonnossa? Päättääkö EU venäläisen kaasun tuonnin täydestä kiellosta presidentti Putinin sotakassan kuivattamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Li Andersson (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtaako Venäjä-mielinen laitaoikeisto Itä-Eurooppaa? Haastattelussa Itäisen Euroopan asiantuntija Katalyn Miklossy Helsingin yliopistosta ja Unkarilais-taustainen toimittaja Botond Vereb-Dér. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti uusia tulleja ”vapaudenpäivänä”, kuten Trump tullien päätöspäivää luonnehti. Kiinalle ja Euroopan unionille Trump määräsi korotetut tullit. Kiinalle 34 prosentin tuontitullin ja EU:lle 20 prosentin tullin. Muille maille Trump määräsi 10 prosentin tuontitullit. Kostaako Eurooppa Trumpin tullipäätökset? Onko Trumpin tullipäätös jättimäistä uhkapeliä vai puhdasta neuvottelutaktiikkaa? Kauppasodan todennäköisyyttä ja EU:n vastatoimia arvioivat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Markkinoilla on nähty alkuvuonna poikkeuksellisia liikkeitä. Yhdysvaltain pörssit ovat notkahtaneet, mutta Euroopan pörssit ovat kehittyneet hyvin vahvasti. Vastaavaa ei ole nähty vuosikausiin.Onko kyseessä pysyvä käänne? Ottavatko markkinat vihdoin tosissaan Donald Trumpin puheet? Entä miten Trumpin tullit osuvat suomalaisyhtiöihin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittaja Alex af Heurlin ja vieraana OP:n pääanalyytikko Antti Saari.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Kun Juha on juhlimassa SDP:n "vääjäämätöntä vaalivoittoa", Sini ja Matti käyvät viikon uutiset läpi nopeassa hitti vai huti -hengessä. Hallituksen täyskäännökset verotuksessa – hitti vai huti? (1:11) Kanki-Kaikkonen Keskustan johdossa vaalikeväänä – hitti vai huti? (9:36) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi, että raippavero ei ole ihmisoikeuksien polkemista – hitti vai huti? (15:14) Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoi Perussuomalaisia rasistisiksi – hitti vai huti? (22:12) Suomen korkein poliittinen johto uskoo edelleen Suomen ja Yhdysvaltain erityiseen suhteeseen – hitti vai huti? (28:02) Macron tarjoaa ranskalaista ydinasetta koko Euroopan turvaksi – hitti vai huti? (33:24)

Voisiko Yhdysvallat päättää jättää Euroopan puolustuksen tai liittoutua Venäjän kanssa? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Jani Kokko (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mistä Saksan sunnuntaisten vaalien tulos kertoo ja mitä se merkitsee Suomelle ja Euroopalle? Onko syytä huoleen vai paraneeko ”Euroopan sairas mies”? Vaalitulosta analysoivat Saksan historian tutkija Ville Erkkilä sekä EU:n ja poliittisen talouden tutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sanna Salo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eurooppa voi ratkaista sodan rahalla, vieraana Valtteri AhtiYhdysvallat uhkaa kääntää selkänsä Ukrainalle ja Euroopalle. Mitkä ovat Euroopan pelimerkit neuvotteluissa Trumpia vastaan? Entä miten markkinat ovat reagoineet Trumpin isoihin avauksiin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Vieraana tällä viikolla varainhoitaja Evlin päästrategi Valtteri Ahti.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti kartanollaan Mar-a-Lagossa Ukrainaa käsittelevän tiedotustilaisuuden, jossa Trump toisti useita Venäjän propagandan kohtia Ukrainan sodasta, sekä syytti virheellisesti Ukrainaa sodan aloittamisesta. Trumpin sanat ovat herättäneet maailmalla laajasti kritiikkiä, mutta kuinka niihin suhtaudutaan Yhdysvalloissa? Tuomittiinko Trump amerikkalaismediassa Putinin progandan levittäjäksi? Kiinnostaako yhdysvaltaiaisäänestäjiä totuus Ukrainasta? Kertovatko Trumpin puheet täyskäännöksestä Venäjän, Ukrainan ja Euroopan suhteen, vai ovatko virheelliset väitteet Ukrainasta rauhanneuvotteluiden eteen heitetty sumuverho? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena "epäoikeudenmukainen ja kestämätön rauha" siinä missä Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken puhui "kestävästä ja oikeudenmukaisesta" rauhasta? Vieraana on Trumpin republikaaneja tutkinut Yhdysvaltain politiikan tutkija Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

UPI:n tutkija Joel Linnainmäki: Pitääkö olla huolissaan? Eli Trump, Putin ja Euroopan turvallisuus. (0:29) Soten 100 miljoonan euron säästöistä jarruteltiin ja sitten ei jarruteltu. Mikä tässä on niin vaikeaa? (24:38)

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERNissä työskentelevät suomalaiset hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perini avaavat hiukkasfysiikan salaisuuksia ja kertovat, mitä pitäisi tietää alkeishiukkaisista, kuten mystisestä Higgsin hiukkasesta, maailman suurimmasta hiukkaskiihdyttimisestä LHC:stä sekä sen seuraajasta - miten hiukkasmaailmaa havaitaan nyt ja tulevaisuudessa. Haastateltavina CERNin hiukkasfyysikot Jaana Heikkilä ja Kati Lassila-Perrini. Toimittajana Jari Mäkinen.