POPULARITY
Nykymaailmassa, joka saattaa tuntua kiireiseltä ja stressaavalta, mindfulness tarjoaa arvokkaan tavan pysähtyä, hengittää syvään ja olla yhteydessä itseensä. Tässä jaksossa kerron sinulle, mitä mindfulness on, miten voit hyödyntää sitä ja saat myös käytännön vinkkejä ja työkaluja, jotka auttavaa sinua tulemaan tietoisemmaksi ja tasapainoisemmaksi. Lataa maksuton Mindful Maman opas tästä! Jakso 67. MINDFULNESS 101: Tietoisen läsnäolon harjoittaminen
On kasvatettava nykyajan levottomat itsekkäät ansioihmiset kansalaiseksi, sanoi Yrjö Harvia ensimmäisessä suomalaisessa asuntokongressissa vuonna 1917. Kodin maailma on kaikkein ihonmyötäisin asia, kirjoitti venäläinen kirjailija Osip Mandelštam. Moderni koti on taistelukenttä, jossa henkilökohtainen kohtaa yhteiskunnan odotukset. Toisaalta koti on ihmisen persoonan jatke, kuva asujasta itsestään. Toisaalta koti on ollut kansallinen projekti, jossa huonejärjestys on määritellyt perhemallin, jossa puhtaus ja käytännöllisyys ovat merkkejä siveydestä ja moraalista. Nykymaailmassa sisustus- ja puutarhaharrastus ovat kuluttajakansalaisen keskeisiä toimia. Samalla kaupungistuvassa maassa rakennetaan yhä enemmän pieniä asuntoja, jotka tuovat mieleen entisajan työvänluokan kansoittamat hellahuoneet. Modernin kodin merkityksistä ja muodonmuutoksista ovat keskustelemassa taidehistorian professori Kirsi Saarikangas ja Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseon johtaja Julia Donner. Toimittaja on J.P. Pulkkinen.
Nykymaailmassa moni perinteinen miehinen vahvuus on kääntynyt heikkoudeksi: asiakeskeisyys on tunnekylmyyttä, opastaminen on manspleinaamista ja asioihin perehtyminen besserwisseröintiä. Moderni mies puhuu ja pussaa. Toksinen mies ei äijäpäissään näin tee. Tervetuloa myrkyllisen miehuuden tupailtaan.
Nykymaailmassa yhä useampi painii uupumuksen kanssa. Omat voimat eivät tunnu riittävän, väsymys ei mene pois lepäämällä, kaikki ahdistaa. Työterveyslääkäri saattaa määrätä lääkkeitä ja sairaslomaa, mutta miksi oireet eivät tästä huolimatta tunnu helpottuvan? Miten palauttaa ilo ja merkitys takaisin elämään, jos katua ylittäessä tuntuu ettei välttämättä jaksa edes enää tarkistaa tuleeko vasemmalta bussi – kunhan pääsisi edes hetkeksi lepäämään. Horisontissa etsitään uupumuksen syvempiä syitä ja merkityksiä sekä valotetaan tietä takaisin kohti merkityksellisen tuntuista elämää. Mitä tarkoittaa uupumuksen lähestyminen sielullisena kysymyksenä, millainen on uupuneen mielenmaisema ja onko kyse viime kädessä yksilön vai yhteisön ongelmasta? Mitä esimerkiksi työpaikoilla voidaan tehdä uupumisen ehkäisemiseksi? Entä mikä rooli on toiveilla, haaveilla ja unelmoinnilla oman itsetunnon jälleenrakentamisessa? Keskustelemassa ovat ”Uupumuksesta takaisin elämään” -teoksen kirjoittanut psykiatrian erikoislääkäri Juhani Mattila sekä itsekin työuupumuksen kokenut tietokirjailija Anni Erkko, jonka kirja “Kun ilo katosi - miten jaksaisimme työelämässä paremmin” kerää yhteen tunnettujen suomalaisten kokemuksia totaalipysähdyksestä toipumiseen. Voiko uupumus omalta osaltaan olla jopa parasta mitä ihmiselle on koskaan tapahtunut? Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.
Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 55. jakson vieraana työterveyshuoltoon ja unilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Vilho Ahola. Jakso taltioitiin 29.9.2021. Videoversio: https://youtu.be/7oaLjnuB8o0 Apple Podcasts: https://apple.co/3EdbpU8 Spotify: https://spoti.fi/3H1Mvsn RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:13 Esittely. Vilhon lähestymistapa lääketieteeseen ja lääkärin työhön. 00:06:09 Nykytyömaailman uudenlaiset kuormitukset ja niiden hallinnointi. 00:16:35 Hyvinvoinnin ja kärsimyksen juuret. 00:20:14 Ken Wilber, integraaliteoria ja integraalinen ajattelu. Armeija ja itsetuntemus. 00:28:10 Moninäkökulmaisuus. Kompleksisuus- ja systeemiajattelu eri tieteenaloilla. Epälineaariset sairaudet. 00:36:21 Mielenterveysongelmien verkostomalli. Miesten seksuaalihäiriöt. 00:45:23 Wilberin kvadranttimalli. 00:54:38 Subjektiivisen ja objektiivisen yhteensovittamisen haasteet. Kieli todellisuuden kehystäjänä. 01:05:22 Tieteen ja kirkon liitto uusplatonismia vastaan. Merkityksellisyyden kriisi. 01:12:29 Meditaatio ja monismi. Vilhon allergia kognitiotiedettä kohtaan. 01:21:13 Pratityasamutpada eli ilmiöiden yhteiskehkeytyminen. Intersubjektiivisuus. 01:26:21 Hyvinvointi sosiaalisena ilmiönä. Auttajan oman hyvinvoinnin merkitys auttamistyössä. 01:33:16 Lääketiede ja itsetutkiskelu. Tieteellinen osaaminen ei takaa soveltuvuutta potilastyöhön. Uomaelämä. 01:44:40 Nykymaailmassa tarvittavat taidot ja niiden opettaminen. Teollisen sivilisaation romahdus. 01:52:28 Kannustimien merkitys yksilöiden ja yritysten valinnoissa. Nahka pelissä ja syntytieto. 02:03:04 Teknologia ja viisaus. Hyveet. Hyvät lenkkarit. 02:15:04 Aikuisten psykologinen kehitys, hierarkiat ja sorto. 02:30:24 Onko parempi auttaa useampaa vähän kuin harvaa paljon? Efektiivinen altruismi ja kärsimyksen vähentäminen. 02:46:46 Wilber ja yhteiskunnalliset kehitysasteet. 03:03:00 Modernismi, postmodernismi, metamodernismi. Arvorelativismi. Näkökulma-absolutismi. 03:16:14 Kehitysasteiden välisten kitkojen ymmärtäminen. Etuoikeudellisuus. 03:29:13 Keskustelu jazzina. 03:32:32 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Kokonaisvaltaisuus Kognitiivinen ergonomia Ajanhallinta Reduktionismi Näkökulmaneljännekset Kartesiolainen dualismi Tekoäly Koulujärjestelmä Resilienssi Kehityspsykologia Valta Välittäminen Esi/jälki-virhepäätelmä Etuoikeudellisuus Linkkejä keskustelun tiimoilta: Podcast Jani Kajanojan kanssa https://youtu.be/4BH9mb8gnzk Vervaeken ja Henriquesin Untangling the Worldknot of Consciousness https://youtu.be/bD6Szbf1cHo Podcast Elisa Aaltolan kanssa https://youtu.be/52tu9reQ9Zk Vilhon Facebook-sivu https://www.facebook.com/vilhoaholamd ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi
Lähes jokaisen ihmisen sydämessä löytyy vahva oikeudentaju. Sitä värittää omat elintärkeät käsityksemme hyvyydestä, armosta ja vastuusta, mutta myös vihamme, kostonhimomme, vinoumamme ja säälimme. Nykymaailmassa meillä on institutionaalinen oikeusjärjestelmä, joka on yksinoikeudellisesti vastuussa kollektiivisen oikeuskäsityksemme toteutumisesta. Mutta mikä se itseasiassa on, ja miten se toimii? Mikä on sen tarkoitus, ja toteuttaako se tosiasiassa tarkoitustaan? Kutsuimme vieraaksi Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen puhumaan yllämainituista aiheista. Ainiin, myös vähän sananvapaudesta. Tämä jakso on äänitetty 20.1.2021 ▶️ Tilaa kanava: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast?sub_confirmation=1
Onko liberalismi uinut meidän kaikkien mieliin ikään kuin epäpoliittisena ideologiana? Haastateltavana kirjailija Veikka Lahtinen. Lahtinen on kirjoittanut kirjan Mikä Liberalismia vaivaa? (Kosmos 2020) yhdessä Pontus Purokurun kanssa. "Liberalismi on vallannut yleisen mielipiteen edistystarinallaan", kirjassa kerrotaan. Liberalismi sai alkunsa 1600-luvulla, mutta uusiutui toisen maailmansodan jälkeen uusliberalismiksi, jonka kuuluisimpia nimiä olivat Britannian pääministeri Margaret Thatcher, Yhdysvaltain presidentti Ronald Regan ja Chicagon yliopiston taloustieteilijä Miltton Friedman. Yksityistämishankkeet ja vaurauden suojelu ovat merkittävä osa liberalismin ideologiaa, ohella on kulkenut pehmeämmät arvot, kuten vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen. Liberalismi on tehnyt esimerkiksi omistamisesta epäpoliittista, vaikka Lahtisen mukaan se on hyvin poliittinen kysymys kuka omistaa merkittävän osan varallisuudesta. Nykymaailmassa yksi prosentti väestöstä omistaa noin puolet maailman varallisuudesta. Nyt Liberalismi on kriisissä. Eriarvoisuus on kasvanut ja luonnon sietokyky on äärirajoilla, mikä on saanut monet epätyytyväisiksi. Onko oikeistopopulismin nousun taustalla epätyytyväisyys juuri liberalismiin? Mitä vaihtoehtoja liberalismille on? "On traagista, että liberalismin kriisiin on pystynyt vastaamaan poliittisesti vain äärioikeisto, joka tarjoaa fiktiota, paluuta jonnekin menneisyyteen, jota ei ole koskaan ollutkaan", Lahtinen toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Sosiaalipsykiatrian konkari Ilkka Taipale tuli futucastiin jakamaan ajatuksiaan mielenterveydestä, tasa-arvosta yms. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com
Kohdellaanko ihmisiä tasavertaisemmin kuin koskaan aikaisemmin? Asiat eivät ole niin yksinkertaisia, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kontula. Nykymaailmassa on esimerkiksi sellaisia hierarkioita, joita ei metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä vielä tunnettu. Vaikka edellisten vuosisatojen aikana erilaisten ihmisten kohtelussa on tapahtunut edistystä, ihmisoikeuksissa on vielä paljon parannettavaa. Nykyään Yhdysvalloissa homoseksistä ei voi enää rangaista kuolemalla, mutta edelleen 11 valtiossa siitä voi langettaa kuolemantuomion. Orjia ei enää kuljeteta Afrikasta Amerikkaan ja arabimaihin, mutta kymmenet miljoonat ihmiset elävät yhä orjuudenkaltaisissa olosuhteissa: pakkoavioliitoissa tai pakkotyössä.
Professori Elina Vuola vastaa Esa Salmisen ja Pasi Nokelaisen kysymyksiin uskonnon paikasta maailmassa – ja antaa palautetta yksioikoisista kysymyksistä. Ei uskonto tai ainakaan uskonnollisuus mihinkään ole katoamassa, vaikka maailma vaurastuukin.
Nykymaailmassa turvaudumme valmisjuomiin usein – siinä missä nappaamme ohimennen mukaan pikaruokiakin. Ja se on okei! Aika ja huomio maksaa nykyään enemmän kuin koskaan, joten valitsemme sinänsä ihan oikein arvostaessamme helppoutta ja hyvää palvelua. Lue lisää: https://www.supermarketsurvival.fi/supermarket-survival-jakso-8-valmisjuomat/
Kuinka moni suomalainen yritys voi sanoa, että heidän tuotteitaan käyttää miljardi ihmistä – joka päivä? Kone voi. Koneen CIO:lla Antti Koskelinilla on näköalapaikka siihen, miten uudesta teknologiasta elävä yritys pysyy kansainvälisessä kilpailussa mukana. Nykymaailmassa yksikään yritys ei selviä yksin omassa siilossaan, siksi kasvua kannattaa rakentaa myös toisten innovaatioita hyödyntäen. Miksi kansainvälisen yrityksen kannattaa toimia paikallisesti? Mistä Antti Koskelin hakee inspiraatiota? Ja ennen kaikkea: millaista on tulevaisuuden hissimusiikki?
Ihminen tarvitsee jatkuvasti toisia ihmisiä sekä työssä että muussa elämän askareissaan. Arkemme on täynnä yhteisen toiminnan muotoja, jota säätelevät lukemattomat kirjoitetut ja kirjoittamattomat sopimukset. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on pohtinut ihmisten yhteistoiminnan eettisiä perusteita ja valtarakenteita. Nykymaailmassa on paljon ristiriitoja ja hyvin erilaisia käsityksiä hyvästä. Hyvien ristiriita syntyy, kun eri päämääriä ei voida sovittaa yhteen kaikkien toivomalla tavalla. Hallamaan mukaan toisen ihmisen tunnustaminen tasaveroiseksi toimijaksi tuntuu usein olevan hyvin vaikeaa. Yhdessä toimimisen prosesseja tutkimalla voidaan löytää tapoja ratkaista kärjistyneitä ristiriitoja, esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalityön kysymyksiä tai yritysmaailman ongelmatilanteita.
Nykymaailmassa täytyy olla pätevä joka tilanteessa, joka hetki ja kaikkien ihmisten kanssa. Pitää olla kaikkien aikojen asiantuntija, yleisnero ja pitää myös osata markkinoida itseään kaiken aikaa. Mutta entä jos tuntuu siltä, ettei tiedä mitään, ei osaa mitään eikä kelpaa mihinkään? Ja pelkää joka hetki paljastuvansa nollaksi. Moni suomalainen kärsii huijarisyndroomasta. Miten huijarisyndrooma syntyy ja miten siitä pääsee eroon? Roman Schatzin vieraina ovat psykologi Tiina Ekman ja apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa. Ohjelma on uusinta huhtikuulta.
Nykymaailmassa täytyy olla pätevä joka tilanteessa, joka hetki ja kaikkien ihmisten kanssa. Pitää olla kaikkien aikojen asiantuntija, yleisnero ja pitää myös osata markkinoida itseään kaiken aikaa. Mutta entä jos tuntuu siltä, ettei tiedä mitään, ei osaa mitään eikä kelpaa mihinkään? Ja pelkää joka hetki paljastuvansa nollaksi. Moni suomalainen kärsii huijarisyndroomasta. Miten huijarisyndrooma syntyy ja miten siitä pääsee eroon? Roman Schatzin vieraina ovat psykologi Tiina Ekman ja johtamistieteiden apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa.
Volkswagen ja päästöt, Nokian renkaat ja testihuijaukset. Talous ja moraali – ovatko ne kuin tuli ja vesi? Nykymaailmassa talouden kieli on korostuneessa asemassa. Johtaako se moraalikeskustelun köyhtymiseen? Aiheen äärellä ovat taloudesta ja moraalista kirjan toimittaneet tohtori Sari Kivistö ja professori Sami Pihlström sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.