Podcasts about globalisaatio

Globalisaatio, cutefikaatio, mitä seuraavaksi? Kasper ja Mikko istuutuvat Cadillacin takapenkille ja keskustelevat niskan resetoitumisesta, Kreikan fashion-kerjäläisistä ja Pärmiksen koirasta. Jaksossa juodaan viikon juoma.

Futucastin viidennessä presidentinvaalien haastattelussa vieraana on Olli Rehn. Tässä jaksossa puhuimme globalisaatiosta, kansainvälisestä kaupasta, tekoälystä, polarisaatiosta, jazzista ja muusta. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Miksi Paavo Väyrynen tavoittelee tasavallan presidentin virkaa 2024 vaaleissa? Mitä Väyrynen ajattelee Suomen viime vuosien ulkopoliittisesta linjasta ja mitä Väyrynen tekisi toisin, jos tulisi valituksi presidentiksi? Studiossa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen. Jakso on kuvattu 6.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kannattajakortit (1:35) Keskusta (5:35) Alkiolaisuus (8:25) Globalisaatio (13:10) Sotilaallisuus (19:33) Kehitysyhteistyö (22:06) Uusi kylmä sota (27:06) Nato (31:18) Venäjä-suhteet (35:27) Ukrainan sota (37:38) Energiariippuvuus (43:40) "EU oli virhe" (52:21) Rasismikeskustelu (58:12) Sisäpolitiikka (1:01:07) Maahanmuutto (1:04:25) Median moniäänisyys

Mistä fasismi sai alkunsa aatteena ja keistä filosofeista se otti innotteita? Miten Mussolinin Italia ja Hitlerin Saksa erosivat toisistaan aatteellisesti? Kuoliko fasismi Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen ja onko fasismin nousulle uhkaa tänä päivänä?Mitä eroa on äärioikeistolla ja fasismilla? Onko nykypolitiikka liian yksitulkintaista ja onko enää sijaa monitulkintaiselle viestinnälle? Studiossa kirjailija ja professori Tarmo Kunnas. Jakso on kuvattu 4.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fasismi (5:56) Nietzsche (7:51) Mussolini (13:36) Nationalismi (16:53) Hegel (18:29) Valtio (23:22) Kansainvaellukset (25:57) Ihmiskuva (30:30) Isänmaa (33:32) Autoritaarisuus (36:10) Fasismi Hitlerin jälkeen (41:39) Perussuomalaiset (43:28) Kulttuuri (44:59) Sananvapaus (49:13) Antiamerikkalaisuus (51:17) Yksitulkintainen viestintä(56:50) Globalisaatio(1:04:25) Rasismi(1:11:02) Arvopohja(1:13:25) Islam

Keskustelemassa pääanalyytikot Minna Kuusisto Danske Bankista ja Jan von Gerich Nordeasta. Toimittajana Mikko Jylhä. Euroopan keskuspankki jatkoi kesäkuussa odotetusti rahapolitiikan kiristämistä. Seuratuin ohjauskorko eli talletuskorko on nyt 3,50 prosenttia, korkeimmillaan sitten kesän 2001. EKP päivitti pohjainflaatioennusteitaan ylöspäin, ja pääjohtaja Christine Lagarden mukaan koronnostot todennäköisesti jatkuvat heinäkuussa. Keskuspankin kokouksen jälkeen vuoden euribor ylitti neljän prosentin rajan ensimmäistä kertaa viiteentoista vuoteen. 00:41 EKP:n korkopäätös, inflaatiokehitys 17:11 EKP:n taseen alasajo jatkuu 24:37 Pankkiongelmat ja korkoriskit 31:20 Fedin haukkamainen tauko 36:48 Energiamarkkinoiden epävarmuus 39:47 Euroalueen näkymä kaksijakoinen 48:17 Globalisaatio taitekohdassa 1:03:12 Kommentit osakemarkkinoista

Miksi inflaatio on noussut korkeaksi ja mitä vaikutuksia korkealla inflaatiolla on? Miksi Suomen talouskasvu on ollut hidasta 2010-luvulla ja onko Suomi matkalla taantumaan? Miten globaalit tuotantoketjut toimivat, mitä haavoittuvuuksia niihin liittyy ja millä tavalla koronaepidemia ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet tuotantoketjuihin? Studiossa vieraana taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Jakso on nauhoitettu 20.1.2023. AIKALEIMAT (0:00) Ajankohtainen taloustilanne (2:36) Inflaation syyt (6:04) Headline-inflaatio (8:13) Finanssikriisi (11:16) Rahapolitiikka (14:30) Inflaation vaikutukset (20:39) Keskuspankit (31:58) Stagflaatio (35:41) Taantuma (40:57) Suomen hidas talouskasvu (47:48) Euro (52:10) Kiky-sopimukset (53:16) Tuottavuus (58:41) Tuotantoketjut (1:06:10) Globalisaatio (1:11:20) Kiina (1:16:31) Suurvaltapolitiikka

Tässä jaksossa vieraanamme on yksi Suomen eturivin taloustieteilijöitä, Vesa Vihriälä. Päätimme kutsua Vesan puhumaan talouden lyhyistä ja pitkistä näkymistä, josta puhutaan jatkuvasti. Hyvistä syistä. Tässä jaksossa Vesa antaa näkemyksensä inflaatioon, globalisaation kääntymiseen, Suomen velkaantumiseen, suomalaisten varallisuuteen verrattuna muihin eurooppalaisiin, ja muihin polttaviin kysymyksiin. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Millaista on köyhyys Suomessa? Miten köyhyyttä ja eriarvoisuutta voitaisiin vähentää? Keskustelemassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 - julkaisuun kirjoittaneet taloustieteen professori Matti Tuomala ja Sorsa säätiön hankevastaava, tutkija Anna Rajavuori. Suomessa rikkaiden rikastuminen ei ole poistanut köyhyyyttä. Tuomalan mielestä globalisaation aikana on ollut "liiallista optmismia" liittyen markkinoiden vapauttamiseen ja verotuksen keventämiseen. Globalisaatio ei ole hyödyttänyt kaikkia kansan kerroksia, vaan globalisaatiosta tullut vauraus on jakautunut hyvin epätasaisesti. Onko köyhyys vauraassa maassa suhteellista, koska köyhä vauraassa maassa saa enemmän rahaa kuin keskituloinen köyhässä maassa? Rajavuori korostaa, että köyhyyttä pitää tarkastella, ei vain absoluuttisen rahamäärän, vain toimintakyvyn näkökulmasta. "Köyhyydestä vauraassa maassa puhuttaessa pitää nähdä myös köyhyysrajan taakse", hän toteaa. Köyhyys määritellään usein, että se on 60 prosenttia mediaanituloista, mutta köyhyys voidaan määritellä myös katsomalla, millainen on henkilön toimintakyky yhteiskunnassa. Rajavuori ja Tuomala esittelevät myös ratkaisuja köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Tuomalan mielestä tärkeää olisi verottaa enemmän työtulon lisäksi myös pääomatuloja. Rajavuori pitää eriarvoisuuden kannalta tärkeänä, että koulutus, kirjastopalvelut ja terveydenhuolto ovat kaikille saatavilla yhteiskunnassa. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Missä ovat suurvaltapolitiikan kuumat polttopisteet ja mitkä historialliset tekijät ovat johtaneet nykyiseen maailmanjärjestykseen? Minkälaiset suhteet Suomella on Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Venäjään ja miltä näyttää uusi 2020-luvun maailmanjärjestys? Voiko Suomi vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan? Studiossa diplomaatti ja Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi sekä entinen ulkoministeri Timo Soini. Jakso on nauhoitettu 9.8.2022. (0:00) Katsaus maailmanpolitiikkaan (4:11) Globalisaatio (6:37) Historiallinen maailmanjärjestys (9:37) Westfalenin rauha (11:18) Tasavaltalaisuus ja YYA (14:26) Suomi ja suurvallat (18:23) Demokraatit ja republikaanit (19:55) Suomi ja NATO (26:18) Euroopan unioni (34:37) Rahavalta ja mediavalta (36:06) Suomen integraatio länteen (38:26) Politiikka Suomessa (47:17) Poliittinen keskusta (49:35) Median diversiteetti (51:30) Suomen suurvaltasuhteet (59:49) Uskonto

Muxet ovat Meksikon alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Muxeista on alettu puhua vasta hiljattain laajemmin ja heidän asuttamiaan zapoteekkialueita on mediassa kuvattu jopa muxejen paratiisiksi. Sukupuoli, seksuaalisuus ja muxejen rooli yhteiskunnassa ovat kuitenkin paljon monimutkaisempia.

Poliittinen antropologia on tarkastelee yhteiskunnallisia valtasuhteita osana sosiaalista kanssakäymistä. Alan tutkimuskohteena ovat niin vallankäyttäjät kuin vallankäytön kohteet sekä epäviralliset politiikanteon muodot virallisten poliittisten instituutioiden rinnalla.

Koronavirus on aiheuttanut sen, että yhteiskunnassa on nyt poikkeustilanne. Vesa Puttonen syventyy mustiin joutseniin ja kriisiajan johtamiseen yhdessä entisen pääministerin Esko Ahon kanssa, joka on myös Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Executive in Residence. Onko Suomen nykyhallituksella tarpeeksi kriisitietoutta? Yritysmaailmassa jatkuva tehokkuuden metsästäminen ja globaalit alihankintaketjut ovat johtaneet tilanteeseen, jossa varastot ovat minimaaliset ja yritysten resilienssi joustavuus heikentynyt. Onko nyt odotettavissa askeleita taaksepäin globalisaatiossa? Jakso on äänitetty perjantaina 20. maaliskuuta.

Jaksossa käydään läpi globalisaation suhdetta hyvinvointivaltioon. Sorsa-säätiön vt. tutkimuspäällikkö Ari-Matti Näätänen on julkaissut artikkelin, jossa hän tarkastelee globalisaation vaikutusta julkisen sektorin menoihin, sosiaali- ja terveysmenoihin sekä tuloeroihin. Artikkeli löytyy osoitteesta: https://sorsafoundation.fi/fi/category/julkaisut/ Haastattelijana Samuli Sinisalo.

Maailmastamme on tullut hyvin pieni paikka, jossa kukaan ei voi enää tehdä mitään vaikuttamatta kaikkiin muihin. Globalisaatio on paitsi ihmisten ja rahavirtojen myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon kansainvälistymistä ja integroitumista. Se voi olla hieno asia, josta kaikille on iloa ja hyötyä, mutta kuten tiedämme se myös aiheuttaa monille sietämättömiä lieveilmiöitä. Kuka voittaa globalisaatiossa ja kuka häviää? Ja miten globalisaatioon pitäisi suhtautua? Onko nationalismi globalisaation vastavoima vain onko sekin osa globalisaatiota? Vieraina ovat perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra ja vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.

Globalisaatio tapahtuu aina jonkun ehdoilla. Uuden ajan alussa eurooppalaiset olivat taloudellisesti vahvimpia, siksi maailma muuttui eurooppalaiseksi. Nyt kolonialistinen järjestelmä on purkautunut, mutta ongelmat eivät ole kadonneet entisten siirtomaiden itsenäistyttyä. Joissain tapauksissa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on nyt heikompaa kuin siirtomaahallinnon alaisuudessa; 1800-luvulla varsinkin brittiläinen siirtomaavalta ehkäisi ihmisoikeusrikkomuksia. Myös investoinnit kolmannen maailman maihin ovat vähentyneet. Pekka Vahvasen vieraana oleva maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen painottaa, että varsinkin taloudessa vahvat ja rikkaat valtiot määrittävät edelleen pelisäännöt ja alistavat rakenteellisesti heikompia.

Meitä on petetty. Julkinen keskustelu on jopa harhaisen synkkää. Siksi olemme väärässä lähes kaikessa olennaisessa. Oletko valmis kuulemaan totuuden? Vaikka tietysti on kärsiviä väestönosia, niin kaikenkaikkiaan ihmiset ovat onnellisia koko maailmassa. Globalisaatio onkin valtava siunaus köyhille ja parasta mitä meille on tapahtunut. Voit olla eri mieltä, mutta se johtuu siitä, että olet väärässä.

Globalisaatio ja digitalisaatio kuljettavat tavaraa, pääomia ja ihmisiä paikasta toiseen ennennäkemättömällä vauhdilla. Pakolaisuus ja siirtolaisuus synnyttävät uusia yhteisöjä ja alakulttuureita joka puolella maailmaa. Samaan aikaan monissa maissa kansallisuusaate ja nationalismi nostavat uudelleen päätään. Onko perinteinen kansallisvaltio aikansa elänyt valtiomalli? Millaisia ovat tulevaisuuden valtiot? Hajoaako Eurooppa moniksi pikkuvaltioiksi vai olemmako siirtymässä uuteen aikaan jossa rajat ja kansallisuudet häviävät? Vieraina ovat professorit Teivo Teivainen ja Timo Vihavainen.

#Tulevaisuusradio: Maailman megatrendit – millaista talouskasvua haluamme? Maailman megatrendien vaikutus heijastuu entistä nopeammin kansallisvaltioiden talouskehitykseen. Globalisaatio, digitalisoituminen ja robotisaatio muuttavat työmarkkinoiden rakenteita. Väestökehitys on olennaisesti erilaista maailmalla – yhä suurempi osa maailman nuoresta työvoimasta asuu jatkossa Afrikassa, Intiassa ja Aasiassa. Ilmastonmuutos etenee. BRICS-mailla on voimakasta talouskasvua ja N11-maat (ns. next eleven –maat) kasvavat myös voimakkaasti. Samanaikaisesti Euroopan väestö vanhenee ja talouskasvun vauhti hiipuu. Suomen bruttokansantuote on vuodesta 1900 lähtien kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Joidenkin taloustieteilijöiden näkemysten mukaan olemme nyt juuttuneet hitaan kasvun aikakaudelle, jota väestökehitys ja vientitoimialojen murros entisestään tukevat. Elämmekö jo Japaniin verrattavaa pitkäaikaista hitaan kasvun aikaa? Suomen talouskasvun yhdeksi pullonkaulaksi on esitetty sitä, että asuntopolitiikka Suomessa ei ole riittävästi tukenut työvoiman liikkuvuutta. Kaupungistumiskehityksen jatkuessa asuntotuotanto kasvavilla keskusalueilla raahaa kysynnästä jäljessä ja asuntojen likviditeettiarvo maaseuduilla on romahtanut. Samanaikaisesti asutus- ja työpaikkakeskittyminen yhdistettynä eri alueiden saavutettavuuteen on johtamassa neljän työssäkäyntialueen vahvistumiseen (Etelä-ja Lounais-Suomen, Pohjanmaiden, Jyväskylän-Kuopion-Joensuun sekä Oulun työssäkäyntialueet) muun Suomen jäädessä kehityksestä jälkeen. Pidemmän aikavälin kasvunäkymiä puntaroitaessa kestävän kasvun teema puhututtaa. Demos Helsinki on esittänyt, että historioitsijat saattavat jälkikäteen pitää vuosia 2013–2015 sinä taitekohtana, jolloin poliittisen historian suuri tarina vaihtuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä kestävän kasvun rakentamiseen. Poliittisessa päätöksenteossa on entistä enemmän korostettava erilaisten toimien vaikutusta kauempana tulevaisuudessa. Niukkenevien ja kallistuvien luonnonresurssien aikakaudella, resurssiviisas talousajattelu ja ihmisten osaamisen kehittäminen muuttuvat entistä tärkeämmiksi kehityksen painopisteiksi. Tervetuloa kuuntelemaan #tulevaisuusradio:n erikoisjaksoa, jossa puidaan maailman megatrendien vaikutusta Suomen talouskasvun kehitysnäkymiin. Perjantaina 27.2.2015 Radio Rapu Tulevaisuusterveisin, Ted Apter ja Abdirisak Ahmed