Podcasts about yhdysvalloissa

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Hyvää Eurooppa-päivää! Tällä historiallisella päivämäärällä Buffalo Billin villin lännen show avattiin Lontoossa, rakastettu Muppet-hahmo Kermit teki ensiesiintymisensä sekä ehkäisypilleri tuli saataville Yhdysvalloissa.

Lähde uuden Juristipodin jakson mukana matkalle Kalifornian UC Berkeleyyn Availin Partner Mikael Kallasvuo-Nuoton ja Paragraaffin Laura Sainion seurassa! Miten Yhdysvaltojen opiskelukulttuuri eroaa Suomen yliopistoista? Ja miten kansainvälinen verkostoituminen hyödyttää suomalaista juristia? Sisältövaroitus! Jakso saattaa aiheuttaa halua hakeutua opiskelemaan ulkomaille.

Tällä historiallisella päivämäärällä ilmatäytteiset hevoskärryjen renkaat patentoitiin, äitienpäivää alettiin viettää Yhdysvalloissa sekä toinen maailmansota päättyi Euroopassa.

Vieraina yhteisönrakentaja Verneri Pulkkinen Inderesiltä, sijoittaja, toimitusjohtaja Jessica Rantala ja sijoituskirjailija Petri Ukkola. Toimittajana Mikko Jylhä. Petri Ukkolan mukaan Yhdysvalloissa alkoi helmikuussa 24. pörssisykli vuoden 1954 jälkeen. Trumpin aloittama kauppasota nosti pelkokertoimeksi kutsutun VIX-indeksin yli 50:n, mikä sai Ukkolan ostolaidalle. Kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus huolettaa Verneri Pulkkista, joka kevensi omaa osakepainoaan huhtikuussa. Pulkkisen mielestä Trump myös tekee Yhdysvalloista aiempaa vähemmän kiinnostavan sijoituskohteen. Jessica Rantalan mielestä Trump ei vähennä Yhdysvaltain markkinoiden houkuttelevuutta, mutta tekee niistä vähemmän ennustettavat. Rantalan pörssisalkusta puolet on Yhdysvalloista, ja sieltä löytyvät myös Mag 7 -yhtiöt. 00:35 Tullipaniikki ja uusi sykli 29:16 Euroopan kasvupotentiaali 44:35 Korot ja pörssi 46:39 Tuloskauden tunnelmia 51:47 Vaikuttajamarkkinointi 55:14 Jessica myös startupeissa 57:01 Omat liikkeet markkinoilla 1:09:41 Kesää kohti

Tunnetun sanonnan mukaan pilvi on vain jonkun toisen tietokone, mutta ääneen lausumatta jää se, että yleensä kyseinen tietokone on Yhdysvalloissa (tai toisinaan Kiinassa). Entä jos tahtoisin tietokoneen sijaitsevan vähän lähempänä, vaikkapa… Euroopassa? EuroStack on kunnianhimoinen konsepti, joka kattaa enemmänkin kuin pelkät AWS:n korvikkeet. Vikasietotilan kunnianarvoisa troikka löytää 300 miljardin euron suunnitelmasta monia puolia, joista kaikki eivät ole vain negatiivisia. Olemmehan positiiviisia veikkoja!Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanun vinkki on OllamaKarin lukuvinkki on Prepper DiskMateriaalitEuroStack (pdf)BBC R&D EXPLAINS: A public service internetIntroducing the EuroStack initiative: Could this turn the tide on hyperscale cloud in Europe?European tech industry coalition calls for ‘radical action' on digital sovereignty — starting with buying localEurope aims for digital independence with EuroStackThe New York Times and the Infrastructure of MeaningThe Public Service Media and Public Service Internet Manifesto

Tällä historiallisella päivämäärällä menestysromaani Robinson Crusoe julkaistiin, ensimmäinen henkilö mestattiin giljotiinilla sekä ensimmäiset rekisterikilvet otettiin käyttöön Yhdysvalloissa.

Timo Harrikari, Linda Määttä ja Essi Julin ovat tutkineet, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioita on käsitelty eduskunnassa. Heidän tutkimuksensa "Sukupolvipolitiikkaa signaloimassa : Kansanedustajien lapsia, nuoria ja lapsiperheitä käsittelevät eduskuntaesitykset vuosina 1970–2020" mukaan 1990-luvun lopusta lähtien eduskunnassa on alettu puhua enemmän lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Miksi? Ja mitä poliitikot signaloivat tehdessään esityksiä lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioista, ja kenelle? Lähetyksessä keskustellaan myös siitä, että Suomessa on alettu puhua lapsiperheköyhyyden lisäksi myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmista ja päihteiden käytöstä. Länsimaissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, on voimakkaasti käsitelty vastaavia aiheita mediassa jo 1980-luvulta alkaen. MIten tämä jatkuva negatiivinen uutisointi on vaikuttanut siihen, miten nuorisopolitiikkaa tehdään ja toteutetaan? Vieraina ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön professori Timo Harrikari, Nuorisoala ry:n toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm, Mannerheimin Lastensuojeluliiton vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen ja Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Katolisen kirkon johtaja paavi Franciscus on kritisoinut presidentti Donald Trumpin hallinnon maahanmuuttopolitiikkaa massakarkotuksineen. Samalla myös osa yhdysvaltalaisista katolilaisista arvostelee paavia liian vapaamieliseksi. Ohjelmassa kuullaan paavia arvostelevan yhdysvaltalaisjärjestön edustajalta, miksi järjestö katsoo paavin epäonnistuneen kirkkoisänä. Järjestö on avoimesti Trumpin politiikan puolella. Yhdysvaltalaistutkijan mukaan viime vaaleissa katoliset tukivat sankoin joukoin Trumpia. Tutkimusnäyttöä on myös siitä, että Yhdysvalloissa nuoremmat sukupolvet, etenkin miehet, ovat palaamassa perinteisempään ja konservatiivisempaan katolilaisuuteen. Ohjelmassa käydään Vatikaanissa Pietarinkirkon aukiolla kysymässä katolilaisten ajatuksia paavistaan. Lisäksi kuullaan katolilaisuuden asiantuntijoilta Italiasta ja Suomesta, mihin suuntaan paavi Franciscus on kirkkoa vienyt. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Neuvotteluklubi Tekoäly työ | Alvesalo Löyttyniemi Vuorinen | #neuvottelija 323. Amanda Alvesalo, Meri Löyttyniemi, Mikael Vuorinen ja Sami keskustelevat tekoälystä ja työstä Suomessa. Miten Merin ja Samin sukupolvi huristelee tukiälyn avulle työuransa loppuun samalla kuin Amanda ja Mikael kiihdyttävät työelämään, jossa haittana on niukka pääoma, osakeyhtiöiden vähyys ja geopoliittinen epävarmuus. Vieraat ovat ehdolla aluevaaleissa.00:00 Sami ja Meri Löyttyniemen KY:n edustajistossa - HYY:n tragedia03:00 Amanda Alvesalo ja EU:n strateginen kulttuuri06:00 Mikael Vuorisen tausta diplomi-insinöörinä ja tekoälyn hyödyntäminen opinnoissa09:00 Tekoälytyökalut ml. ChatGPT ja Chrome-lisäosat12:00 Näkökulmia tekoälyn käytön hyötyihin esitysten ja henkilökohtaisten asioiden hoidossa15:00 Esimerkkejä suuren mittaluokan investoinneista Yhdysvalloissa ja sovellusten kehittämisestä Suomessa18:00 Suomen mahdollisuudet tekoälyn soveltamisessa ja kilpajuoksu globaalien jättien rinnalla21:00 Teollisen vallankumouksen vertaus ja tekoälyn vääjäämätön eteneminen24:00 Pääoman merkitys tekoälyn kehityksessä ja vertailua Suomeen ja Yhdysvaltoihin27:00 Keskustelua eläkerahastoista ja niiden vaikutuksista markkinatalouteen30:00 Nuorten tulevaisuudenusko työelämään ja muutokset koulutusjärjestelmässä33:00 Tekoälyn rooli kotimaisten kielten oppimisessa ja kielihaasteet työelämässä36:00 Pohdintaa osaajapulasta ja sen ristiriidoista39:00 Työllistymisen haasteet nuorilla ja kesätöiden puuttuminen42:00 Poliittiset näkökulmat ja tekoälyn mahdollisuudet julkisella sektorilla45:00 Nollabudjetoinnin idea, yksinäisyyden hoito ja sosiaalinen hyväksyttävyys48:00 Robottihylkeet ja teknologian eettiset rajat vanhustenhoidossa51:00 Vanhusten virikkeellisyys, tekoälyn rooli ja ihmisten vuorovaikutus54:00 Meditatiivinen aikakausi, sen puute ja tekoälyn aiheuttamat keskittymishaasteet57:00 Esimerkkejä byrokraattisista jarruista automaation edistämisessä1:00:00 Etelä-Korean syntyvyyskriisi ja tekoälyn vaikutus väestönkehitykseen1:01:00 EU:n ja Venäjän strateginen kulttuuri#neuvottelija Sisäpiirissä EU:n strateginen kulttuuri sekä EU:n tekoälytulevaisuusTue Samia ja katso lisämateriaalithttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Netflixin uusi Villi maa -sarja kuvaa uudisasukkaiden koettelemuksia Yhdysvalloissa ja sen keskeinen tapahtuma on Mountain Meadowsin verilöyly, joka tapahtui syyskuussa 1857 Utahin alueella. Verilöylyssä joukko mormonien miliisin jäseniä ja paikallisia alkuperäisasukkaita hyökkäsi vankkurikaravaanin kimppuun, joka koostui Arkansasista kotoisin olevista siirtolaisista. Karavaani oli matkalla Kaliforniaan ja oli pysähtynyt Mountain Meadowsissa lepäämään, kun se joutui hyökkäyksen kohteeksi. Noin 120 miestä, naista ja lasta surmattiin, ja vain muutama pieni lapsi säästettiin. Villi maa -western esittää mormonit ja heidän johtajansa Brickham Youngin (1801-1877) valossa, joka sopii huonosti tämän hetken kuvaan lempeistä ja ystävällisistä mormoneista. Nykymormoneista on tehty myös humoristinen ja satiirinen menestysmusikaali "Book of Mormon", joka sai ensi-iltansa Broadwaylla vuonna 2011. South Parkin tekijöiden Trey Parkerin ja Matt Stonen useilla Tony-pysteillä palkittua luomusta esitetään edelleen. Mikä aiheutti Mountain Meadowsin julman hyökkäyksen, millaisia ovat tämän päivän mormonit maallistuvassa ilmapiirissä, ja miten mormonit itse suhtautuvat siihen, millaisia stereotypioita heistä esitetään viihteessä? Keskustelemassa ovat Pohjois-Amerikan tutkija, professori emeritus Markku Henriksson, filosofian maisteri ja mormoniseurakunnan jäsen Hannele Vaissi ja Marjaniemen seurakunnan piispa Matti Roto sekä Samuel Harjanne, jonka piti ohjata Book of Mormon Helsingin kaupunginteatteriin vuonna 2022. Musikaali laitettiin jäihin sen jouduttua rasismikohun keskelle. Toimittajana on Pauliina Grym.

Tällä historiallisella päivämäärällä Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki, Stockmanni-tavaratalo avattiin Tampereella sekä yhdysvaltalainen taikuri David Copperfield ''hävitti'' vapaudenpatsaan. Lisäksi Twin Peaks -televisiosarja alkoi Yhdysvalloissa.

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Vakiraatilaisista ovat mukana professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. KORJAUS (7.4.2025 klo 8:40): Lähetyksessä keskusteltiin (kohdassa alkaen 33min:16) näyttelijä Gwyneth Paltrow'sta. Alustuksessaan Jarkko Tontti mainitsi Paltrow'n näytelleen Frendit-sarjassa Phoeben roolissa. Sarjassa Phoebea näytteli kuitenkin Lisa Kudrow. Paltrow tunnetaan mm. elokuvasta Shakespeare in love. Ensimmäisenä aiheena ovat jalkaväkimiinat ja Suomen mahdollinen irtautuminen Ottawan sopimuksesta. Keskustelu miinojen paluusta on herättänyt voimakkaita tunteita ja jakaa mielipiteitä. Onko miinakielto vain idealistista haihattelua nykymaailmassa, vai pitäisikö Suomen pyrkiä pitämään kiinni kansainvälisistä sopimuksista? Keskustelu siirtyy seuraavaksi koulutusmaksuihin. Sivistysala ry:n ehdotus toisen yliopistotutkinnon maksullisuudesta herättää kysymyksiä maksuttoman koulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Onko kyseessä Pandoran lipas, joka avaa tien maksulliselle korkeakoulujärjestelmälle? Vai onko aika ottaa "omaa vastuuta työmarkkinoilla", kuten järjestö esittää? Kolmas keskustelunaihe liittyy sananvapauteen ja sen rajoituksiin yliopistoissa. Trumpin hallinnon vaikutus tieteelliseen tutkimukseen, ja erityisesti Helsingin yliopiston Fulbright-stipendien tiedotteisiin kohdistunut sensuuri, herättää huolta. Miten sananvapauden rajoitukset Yhdysvalloissa vaikuttavat suomalaiseen tiedemaailmaan? Ja onko Trumpin hallinnon painostus vakavampi uhka kuin vasemmistolainen woke-ajattelu? Neljänneksi keskustellaan elokuvamaailman normeista. Gwyneth Paltrow'n kieltäytyminen intiimikoordinaattoreista elokuvatuotannossa nostaa esiin kysymyksen, ovatko kyseiset koordinaattorit ylilyönti vai tarpeellinen muutos. Elokuvatuotannon eettiset käytännöt ovat nousseet keskusteluun metoo-liikkeen myötä, mutta missä kulkee raja ammattitaidon ja suojelun välillä? Viimeiseksi keskustellaan Temun kaltaisten halpisnettikauppojen vaikutuksesta kulutukseen, niissä shoppailun oikeutukseen ja uuden designin syntyyn. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Presidentti Donald Trumpin myötä viranomaiset Yhdysvalloissa ovat alkaneet poistaa verkkosivuiltaan ja asiakirjoistaan tiettyjä sanoja. Viranomaisten poistolistoille ovat päätyneet sellaset sanat kuten feminismi, antirasismi, epäoikeudenmukaisuus tai monimuotoisuus. Myös käsitteet etuoikeus, tai harhaa, systemaattista virhettä ja puolueellisuutta kuvaava bias, ovat joutuneet mustalle listalle. Miksi sananvapauden puolesta puhuvan presidentin johdolla rakennellaan kiellettyjen sanojen listoja? Miksi Trumpin asetukset DEI hankkeista ja kahdesta sukupuolesta saivat viranomaiset käynnistämään sanajahtdin? Käynnistyykö myös Suomessa itsesensuurin aika Trumpin kielipoliisien painostuksen ulottuessa maamme yliopistoihin asti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tällä historiallisella päivämäärällä tapahtui ilmailuhistorian tuhoisin onnettomuus, Matti Nykänen voitti ylivoimaisesti mäkihypyn maailmancupin sekä erektiolääke Viagra sai myyntiluvan Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Pontuksen kuuluminen: Pontus on löytänyt hyvinvointia elämäänsä keskiluokkaisuudesta. Keskiluokkaisuutta voi tarkastella esimerkiksi terapeuttisena minuuden tuotantona, elämää helpottavana ylimääränä tai eteenpäin pyrkimisen mentaliteettina. Mutta miten ihmisten halua parempaan ja vakaampaan voisi kanavoida mielekkäästi politiikkaan? Veikan vaiva: Yhdysvalloissa konservatiivinen lakiaktivismi on johtanut laajaan oikeusjärjestelmän haltuunottoon ja miehittämiseen omilla asiantuntijoilla. Erityisen selvästi tämä näkyy korkeimman oikeuden perustuslakitulkinnoissa. Entä Suomessa? Oikeistopoliitikkojen viime vuosien lausunnot viittaavat perustuslain roolia ja tulkintoja koskevaan jännitteeseen. Konfliktin ytimessä on leikkauspolitiikan ja perustuslain ristiriita. Pontuksen vaiva: Aktiivista sijoittamista myydään ihmisille valtavalla volyymilla, vaikka se on hyvin epäolennainen harrastus suurimmalle osalle ihmisistä. Kyse ei ole vain sijoittajavaikuttajien eliittiasemasta ja innokkuudesta: sijoittamisen kautta levitetään elämäntapaa, jossa ihmiset kantavat enemmän ja vakavampia riskejä omien valintojensa seurauksista. Vaihtoehtona olisi tasata riskit ja hoitaa niitä yhdessä. KU-lehdistökatsauksessa tarkastellaan Suomen alueellista polarisaatiota ja sen poliittisia seurauksia. Suosituksissa Kierrätyskeskuksen nettikauppa, Pontuksen uutuusteos Keskeytysten arkisto, Laura Böökin näyttely Taukotila ja Eetu Virenin teksti Trumpin toisesta kaudesta. Jaksossa mainittuja asioita: Brunila, Harni, Saari, Ylöstalo: Terapeuttinen valta — Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa Lindgren, Mokka, Neuvonen & Toponen: Digitalisaatio. Murroksen koko kuva Juha Siltala: Keskiluokan nousu, lasku ja pelot 5-4 -podcast https://open.spotify.com/show/5W7uOd5p8kDwRzQU2CaBe7?si=sZfvc9xmRHehFpuRY7EQ5w Ari Mölsä: Estääkö perustuslaki kaiken järjellisen toiminnan? https://yle.fi/a/3-11849667 Tuula Kärki: 2040-luvun Suomi on polarisaation Suomi (Kansan Uutiset) Laura Böök: Taukotila (HAM galleriassa 4.5. saakka) Eetu Viren: Donald Trumpin tammikuun kahdeskymmenes https://komeetta.info/2025/03/13/donald-trumpin-tammikuun-kahdeskymmenes/ Kierrätyskeskuksen verkkokauppa https://kauppa.kierratyskeskus.fi/ Pontus Purokuru: Keskeytysten arkisto Tilaa yhteistyökumppanimme KU: https://ku.fi/tilaa Tue meitä Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jakso 222. 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa, Virginiassa syntyi yhtye, joka tulisi määrittelemään doom metalia. Pentagramiksi nimetty yhtye julkaisi useita demoja, mutta ensimmäisen albumin vasta melkein 15 vuotta myöhemmin. Yhtyeen matkaa on värittänyt hankala keulahahmo Bobby Liebling, jäsenvaihdokset ja huumeongelmat. Tutkimusmatkalla aiheessa MUSAMUSAn Rosanna ja Mandéloz.

Mitä Ukrainan ja Venäjän mahdollisesta aselevosta pitäisi ajatella? Keskustelemassa Johannes Koskinen (sd.), Sofia Vikman (kok.) ja Pekka Haavisto (vihr.). Lähetyksessä kuullaan myös raportti Kiovasta Ukrainan-toimittajalta Maxim Fedorovilta. Yhdysvalloissa pörssikurssit heiluvat ja EU on ilmoittanut asettavansa vastatulleja yhdysvaltalaisille tuotteille. Onko USA:n talous ajautumassa taantumaan? Keskustelemassa Suomen Pankin ekonomisti Risto Rönkkö ja OP:n pääanalyytikko Antti Saari. Mitä suomalaiset ajattelevat tulevaisuudesta? Sitran tuoreesta tulevaisuusbarometristä kertoo puhelimessa johtava asiantuntija Jukka Vahti. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä historiallisella päivämäärällä Mary Shelleyn Frankenstein-romaani julkaistiin sekä ensimmäiset espanjantautitapaukset havaittiin Yhdysvalloissa. Lisäksi presidentti J.K Paasikivi astui virkaan ja Mihail Gorbatshovista tuli Neuvostoliiton johtaja.

Tällä historiallisella päivämäärällä Kajaanin kaupunki perustettiin vuonna 1651 sekä saksalainen lääketeollisuusyhtiö Bayer rekisteröi asetyylisalisyylihapon eli Aspirinin vuonna 1899. Lisäksi vuonna 1918 Ruotsalainen Eric Von Rosen lahjoitti Suomen valkoiselle hallitukselle Thulin Typ D-lentokoneen, vuonna 1930 ensimmäiset pakastetut ruokatavarat tulivat myyntiin Yhdysvalloissa sekä Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa vuonna 1988.

Tänään järjestetään Eurooppa-neuvoston kokous, jossa on tarkoitus jatkaa keskusteluja Euroopan puolustuksesta ja Ukrainan tukemisesta. Ukrainaa koskevasta tuesta ei ole viikon mittaan puuttunut käänteitä. Millaisten periaatteiden eteen EU on joutumassa tukensa kanssa? Siitä keskustelemassa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Aiheesta raportoi myös EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu Brysselistä. Taiwanilainen mikrosiruvalmistaja TSMC ilmoitti alkuviikosta 100 miljardin dollarin investoinnista kolmeen puolijohteita valmistavaan tehtaaseen Yhdysvalloissa. Millaisia seurauksia sillä on koko maailmaa pyörittävään puolijohdemarkkinaan, teknologiankehitykseen ja turvallisuuspolitiikkaan? Tätä avaa Pekingistä tilannetta seurannut Kiinan-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Alue- ja kuntavaaleissa äänestetään huhtikuussa. Millaisista asioista näissä vaaleissa valitut edustajat päättävät ja millaista tietoa se vaatii? Kunta- ja aluepäättämisen arjesta ja toiminnasta keskustelevat Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta ja apulaisprofessori Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mira Stenström ja Mikko Haapanen, tuottajana Justus Laitinen.

Vuosi on käynnistynyt kansainvälisillä osakemarkkinoilla lähes yhtä vauhdikkaasti kuin Yhdysvaltain uudella hallinnolla. Euroopan pörssit ovat nousseet kovaa kyytiä, kun taas Yhdysvalloissa kehitys on ollut vaihtelevaa. Mistä tämä kielii? Miten sijoittajan kannattaa toimia epävarmassa poliittisessa ilmapiirissä? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää ensimmäisen puheensa kongressille. Miten Trump perustelee Ukrainan tuen jäädyttämistä kotiyleisölleen? Vieraina Helsingin yliopiston professori Mikko Saikku ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Yhdysvalloissa oleva toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista Trumpin puheen saamasta vastaanotosta. Tanskan kuninkaallisia ja ministereitä on vierailulla Suomessa. Minkälaista keskustelua Tanskassa on käyty Pohjoismaiden yhteistyöstä? Toimittaja Karoliina Kantola raportoi Kööpenhaminasta . Pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat studiossa keskustelemessa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ja puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela. Katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti julkaistaan. Minkälaisia muutoksia työryhmä suosittaa? Puhelimessa Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Ylen alue- ja kuntavaalikoneet aukeavat. Ylen politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen tuottaja Ville Laakso kertoo tarkemmin, millaisia vaalikoneet ovat. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen, Janette Leino ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Pohjoismaiden yhteistyötä käsittelevässä osiossa sanotaan ensin, että Grönlannin parlamenttivaalit ovat ensi viikolla ja sen jälkeen virheellisesti, että ne ovat viikonloppuna. Todellisuudessa vaalit ovat siis ensi viikon tiistaina 11.3.2025.

Tämä unelmien elämään keskittyvä subliminaali on auttaa sinua manifestoimaan aivan kaiken, mistä olet koskaan haaveillut! Tämä unelmasubliminaali on kaiken kattava ja sisältää: itsevarmuuden, kauneuden, terveyden, vaurauden, menestyksen, ihmissuhteet, unelmien kodin, rakkauden ja paljon muuta!seuraa instagramissa jennyjakkila tilaa youtubekanava Mitä ovat subliminaalit?Subliminaalit ovat osa laajaa alaa, joka yhdistää sekä psykologian että biologian. Ne ovat mielen prosesseja tai ärsykkeitä, joita alitajunta käsittelee ilman tietoista huomion kohdistamista niihin. Kuuntelemalla auditiivisia subliminaaleja / subliminaalisia viestejä, vastaanotamme viestejä (esim. affirmaatioita), jotka jäävät tietoisen havaintokynnyksen (ATL) alapuolelle.Kun subliminaalisia viestejä toistetaan säännöllisesti, ne alkavat ensin vaikuttaa alitajuntaan, minkä jälkeen ne siirtyvät vaikuttamaan tietoiseen mieleen ja lopulta aiheuttavat erilaisia mentaalisia ja fysiologisia muutoksia.Subliminaalit voivat uudelleenohjelmoida aivoja merkittävällä tavalla. Jo muutaman päivän altistus subliminaalisille ärsykkeille voi aiheuttaa huomattavia muutoksia ajattelutavoissa ja käyttäytymisessä. Ei siis ole ihme, että CIA tutki tätä ilmiötä syvällisesti Yhdysvalloissa. Lukuisat kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet niiden vaikutuksen ihmisten käyttäytymiseen.Alitajunnalla on sata kertaa suurempi käsittelykapasiteetti kuin tietoisella mielellä. Tutkimukset osoittavat, että ihmisillä, jotka tekevät päätöksiä ilman tietoisen mielen aktiivista osallistumista, on 80 % pienempi todennäköisyys tehdä virheitä stressaavissa tilanteissa.Koska affirmaatiot voivat ohjelmoida alitajuntaa (toistuvien viestien avulla), alitajunta alkaa prosessoida kaiken tarvittavan tiedon, joka auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi. Se lajittelee tiedon ja manifestoi sen jokapäiväisten tietoisten ja tiedostamattomien valintojesi kautta, ohjaten sinua kohti päämääriesi toteutumista ja vetäen puoleesi "sattumia" eli synkronisiteetteja. Tätä kutsutaan alitajunnan ohjelmoinnin ja tietoisen päätöksenteon yhteydeksi.

Yhdysvalloissa miljardööri Elon Musk myllää valtionvirastoja. Mikä on Doge-organisaatio ja mihin sillä pyritään? Haastateltavina Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista sekä Ylen entinen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja, toimittaja Paula Vilén. Yhdysvalloista raportoi Juri von Bondsdorf. Millainen työmarkkinakevät on luvassa? Millaisia vaikutuksia palkankorotuksilla on ostovoimaan ja työllisyyteen? Keskustelemassa johtaja Mika Maliranta Laboresta sekä toimitusjohtaja Aki Kangasharju Etlasta. Miltä näyttävät asuntomarkkinat? Haastateltavana ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Akatemiatutkija Reetta Humalajoen mielestä tietämättömyys alkuperäiskansoista on yhteiskunnallinen ongelma. Akatemiatutkija Reetta Humalajoki korostaa, että alkuperäiskansat tulee ymmärtää nimenomaan alkuperäiskansoina, ei vähemmistöinä tai populaarikulttuurin kliseisinä hahmoina. Hän painottaa tiedon merkitystä moralisoinnin sijaan ja vastaa perustellen myös kysymykseen siitä, ovatko Lapland ja intiaani korrekteja sanoja. Humalajoki johtaa Turun yliopistossa kahta tutkimusta. Toinen käsittelee solidaarisuutta ja alkuperäiskansojen tukijärjestöjä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa. Omia, lainata, varastaa -tutkimuksen kohteena puolestaan on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansakulttuurin ja saamelaiskulttuurin käyttö Suomessa läpi 1900-luvun. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historian tutkijana Humalajoki pitää merkittävänä, että presidentti Joe Bidenin kaudella Yhdysvalloissa nimitettiin ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava ministeri. Biden myös pyysi anteeksi alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten julmaa kaltoinkohtelua asuntolakouluissa vuosikymmenien ajan. Reetta Humalajoen mielestä saamelaisuutta koskevan tiedon puute on yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja oman maan sisäinen historia pitäisi tuntea paremmin. Hän toivoo, että yksittäisten kohujen sijaan keskusteltaisiin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä, miksi Suomen lainsäädäntö ei turvaa saamelaisten oikeuksia vihreän siirtymän hankkeissa. Podcastin pikaosiossa Humalajoki paljastaa, kumpi hänen mielestään on lapsiperheelle parempi asuinmaa, Suomi vai Britannia. Kirjasuosituksena tarjotaan tällä kertaa kaksi alkuperäiskansateemaan liittyvää kaunokirjallista teosta: Louise Erdrichin Pyöreä talo (suom. Laura Lahdensuu) ja Ann-Helén Laestadiuksen rikosromaani Varkaus (suom. Laura Kulmala). Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti kartanollaan Mar-a-Lagossa Ukrainaa käsittelevän tiedotustilaisuuden, jossa Trump toisti useita Venäjän propagandan kohtia Ukrainan sodasta, sekä syytti virheellisesti Ukrainaa sodan aloittamisesta. Trumpin sanat ovat herättäneet maailmalla laajasti kritiikkiä, mutta kuinka niihin suhtaudutaan Yhdysvalloissa? Tuomittiinko Trump amerikkalaismediassa Putinin progandan levittäjäksi? Kiinnostaako yhdysvaltaiaisäänestäjiä totuus Ukrainasta? Kertovatko Trumpin puheet täyskäännöksestä Venäjän, Ukrainan ja Euroopan suhteen, vai ovatko virheelliset väitteet Ukrainasta rauhanneuvotteluiden eteen heitetty sumuverho? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena "epäoikeudenmukainen ja kestämätön rauha" siinä missä Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken puhui "kestävästä ja oikeudenmukaisesta" rauhasta? Vieraana on Trumpin republikaaneja tutkinut Yhdysvaltain politiikan tutkija Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

12. joulukuuta 1995 sai Yhdysvalloissa myyntiluvan uusi, opioidipohjainen kipulääke nimeltä Oxycontin. Koko 90-luvun ajan Yhdysvalloissa oli puhuttu kansakuntaa vaivaavasta mystisestä kipuepidemiasta. Lääkärit saarnasivat, kuinka aiemmin liian vaarallisena pidetty opiaatti oksikodoni olikin luultua turvallisempi ja olisi ratkaisu kansakuntaa vaivaavaan kipuun. Oxycontin syleili kivusta kärsiviä kansalaisia kuin lempeä hyökyaalto, vieden lopulta monet mukanaan aaltoihin. Yhdysvaltojen opioidikriisi on 30 vuodessa kokenut monta vaihetta, eikä loppua näy. Jaksossa keskustellaan siitä, mistä Yhdysvalloista alkanut opioidikriisi sai alkunsa ja miten tapahtumat etenivät.Mikäli haluat keskustella oman tai läheisesi päihteidenkäytöstä, apua löydät:0800 900 45 - Maksuton ja anonyymi valtakunnallinen päihdeneuvonta0800 98 066 - Irti huumeidta ry:n puhelinneuvontaSisältövaroitukset: päihteiden käyttö, huumeiden käyttö, riippuvuus, yliannostus, piikittäminen ja nuuskaaminenLähteitä:https://www.newyorker.com/magazine/2017/10/30/the-family-that-built-an-empire-of-painhttps://alcoholstudies.rutgers.edu/the-four-sentence-letter-behind-the-rise-of-oxycontin/https://www.fda.gov/drugs/food-and-drug-administration-overdose-prevention-framework/timeline-selected-fda-activities-and-significant-events-addressing-substance-use-and-overdosehttps://www.ess.fi/uutissuomalainen/5640043https://www.hsph.harvard.edu/news/features/what-led-to-the-opioid-crisis-and-how-to-fix-it/https://www.cdc.gov/overdose-prevention/about/understanding-the-opioid-overdose-epidemic.htmlThe Crime of the Century -dokumentti, 2021, Alex GibneyDopesick -sarja, 2021, Danny Strong, Hulu

Tällä historiallisella päivämäärällä on vietetty myös helmikuun viimeistä päivää, kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa, Mustanaamio esiintyi ensimmäistä kertaa sanomalehdessä ja Juha Mieto hävisi hiihtokisat sadasosasekunnilla.

✨ Sertifioidut väestönsuojien tarkastajat: https://sertifikaattihaku.fiMitä DOGE tekee Yhdysvalloissa ja tarvittasiiinko Suomessa vastaavaa? Miksi Elon Musk on saanut suuren roolin Yhdysvaltain politiikassa ja millainen ajattelu ohjaa Muskia?Studiossa startup-sijoittaja ja yrittäjä Ali Omar. Jakso on kuvattu 14.2.2025.ℹ TARKENNUS Thomson Reuters omistaa Reuters uutistoimiston.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Taitekohta (3:00) Mitä USA:ssa tapahtuu? (8:22) Statushierarkia (13:38) Elon Musk (19:00) Liittovaltio (22:30) Leikkaukset (31:35) Kustannukset (34:12) Uskomukset (39:26) "Musk on väline" (47:48) Liittovaltion tehokkuus (53:55) Valtion kontrolli (55:27) Yhdysvaltojen markkinat (58:25) Maanpuolustus (1:00:46) Yhdysvaltojen asema (1:05:15) Meritokratia (1:06:20) Maailmanjärjestys (1:07:34) Suomi (1:10:36) Arvot

Venäjällä Laukaansuun satamassa ankkuroituna olevan Koala-öljytankkerin siirron valmistelut ovat alkamassa, kertoo venäläismedia. Koala-öljytankkeri vaurioitui sunnuntaina. Meriturvallisuusasiantuntija, komentajakapteeni Petteri Salli Rajavartiolaitokselta, kertoo miten suomalaisviranomaiset ovat varautuneet mahdolliseen öljyvuotoon. Taksialan kilpailu vapautettiin vuonna 2018, mutta hallitus haluaa kiristää sääntelyä uudelleen. Miltä alan tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa Taksiliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelsson, kyytipalvelu Boltin Suomen maajohtaja Mikael Uusivuori ja liikennepalveluyksikön johtaja Elina Immonen Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Trump on uhannut asettaa uusia tuontitulleja alumiinille ja teräkselle. Yhdysvalloissa oleva toimittajamme Juri von Bonsdorff kertoo tuoreimmat tiedot Trumpin tulleista. Pariisissa järjestettävässä tekoälyhuippukokouksessa kokoontuvat niin hallitusten kuin teknologiajättienkin johtajat. Kokouksesta raportoi Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen. Studiossa keskustellaan siitä, minkälaisilla arvoilla tekoälyä kehitetään? Keskustelemassa yliopistonlehtori Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta ja professori Arno Solin Aalto-yliopistosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Lotta Lautala ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe.

Tulliuutisista huolimatta sijoitusvuosi on alkanut myönteisissä merkeissä. Tuloskausi etenkin Yhdysvalloissa on sujunut hyvin. Voiko nousu vielä jatkua vai ovatko parhaat ajat takanapäin? Miten sijoittajan pitäisi toimia tulliuhittelun, tekoälymyllerryksen ja myönteisen talouskuvan ristivedossa? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat muun muassa näistä teemoista.

Risto Lähdesmäki opiskeli alun perin opettajankoulutuslaitoksella Jyväskylässä, mutta perusti muutaman opiskelukaverinsa kanssa vuonna 1999 ensin käyttäjätutkimusta ja pian käyttöliittymäsuunnittelua tehneen Suomen Oujee Oy:n. Oujee sai Nokian asiakkaakseen, vaihtoi nimekseen Idean, ja kansainvälistyi, ennen kaikkea Yhdysvalloissa. Asiakkaiksi saatiin muun muassa Huawei, Apple, Sandvik, LG ja IBM. Vuonna 2017 Lähdesmäki neuvotteli kaupan, jossa 150 hengen Idean myytiin Capgeminille yhdeksännumeroisella summalla. Riston intohimo on luovien ihmisten johtaminen, yrityskulttuurit ja käyttöliittymäsuunnittelu. Tämä podcast on vauhdikas ja väkevällä kokemuksella pakattu cocktail tätä kaikkea. Ennen kaikkea puhumme johtamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Esimerkiksi: mitä tapahtuu kun yrityksen kasvua aletaan mitata osaamisen kasvulla ja paremmilla projekteilla perinteisten talouslukujen lisäksi? Tai mitä tapahtuu, kun design nähdään pikemminkin strategiana kuin estetiikkana ja sen funktioita ovat kokemus, tarina ja tunne? Tervetuloa retkelle railakkaan kasvun polulle. Hyviä kuunteluhetkiä!

Lahjakkaana ja hyväkäytöksisenä huippuyliopiston opiskelijana tunnettu Charlie Tan nousi otsikoihin Yhdysvalloissa, kun hän surmasi isänsä. Vähän yllättäen monet Charlien ystävät ja perheenjäsenet nousivat puolustamaan häntä, kun kävi ilmi millaisissa oloissa perhe oli kotona joutunut elämään. Tapaus jakaa mielipiteitä edelleen - jotkut pitävät Charlien tekoa oikeutettuna, kun taas jotkut ajattelevat että hänen olisi pitänyt keksiä vaikeasta tilanteesta jokin toisenlainen ulospääsy. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä- podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET:Dateline NBC-sarjan kausi 22 jakso 40 “House of Secrets” (2016)Dateline NBC-sarjan kausi 27, jakso 45 “Return to the House of Secrets” (2019)https://www.youtube.com/watch?v=r6fSaCOMsfQhttps://www.youtube.com/watch?v=hgpnS5L2cIEhttps://www.youtube.com/watch?v=TVN540G70vMhttps://www.youtube.com/watch?v=B55vSRFdsPUhttps://www.youtube.com/watch?v=XS9SM-65JZMhttps://www.scribd.com/document/436015217/Charlie-Tan-Letter-112019https://wham1180.iheart.com/content/2019-11-20-read-the-charlie-tan-affidavit/https://www.rochesterfirst.com/news/local-news/charlie-tan-timeline-from-fathers-fatal-shooting-to-admission-of-the-crime/https://www.rochesterfirst.com/news/local-news/judge-piampiano-censured-by-state-watchdog-for-giving-interview-to-the-media/https://www.rochesterfirst.com/news/local-news/opening-arguments-begin-in-charlie-tan-murder-trial/https://www.rochesterfirst.com/news/local-news/judge-denies-charle-tan-request-for-reduced-sentence/https://www.rochesterfirst.com/news/new-details-in-charlie-tan-murder-case/https://www.rochesterfirst.com/crime/breaking-tan-admits-to-killing-father/https://www.rochesterfirst.com/news/charlie-tan-pleads-guilty-to-gun-charges-2/https://www.rochesterfirst.com/news/local-news/jury-works-overtime-in-charlie-tan-murder-trial/https://www.democratandchronicle.com/story/news/2015/09/30/charles-tan-case-timeline-when-his-father-killed/73101706/https://www.democratandchronicle.com/story/news/2015/09/22/charles-tan-trial-rochester-murder-pittsford/72575862/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/2015/02/24/charles-tan-murder-pittsford/23931065/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/local/columnists/andreatta/2015/02/13/andreatta-charles-tan-parricide/23345053/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/2018/11/19/charlie-tan-sentenced-gun-crimes-jail-dateline-cornell/1918391002/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/2022/05/11/charlie-tan-prison-sentence-not-reduced-judge-rules/9722502002/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/2019/11/20/charlie-tan-admits-killing-his-dad-jim-tan-what-we-know-dateline-nbc/4241229002/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/2018/05/02/charlie-tan-father-federal-gun-charges-pittsford-jim-tan-alleged-admissions-allowed-court/575174002/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/2020/03/10/charlie-tan-claims-of-ineffective-counsel-rebutted-by-feds/4998674002/https://eu.democratandchronicle.com/story/news/2018/10/26/charlie-tan-sentencing-murder-liang-jim-tan-qing-jean-tan-illegal-shotgun-purchase/1775772002/

Valta vaihtuu Yhdysvalloissa, ja miljardöörit ryömivät Donald Trumpin edessä. Mitä Bezosin, Muskin ja Zuckerbergin peliliikkeistä pitäisi ajatella?Toimittajina Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin, vieraana HS:n Tuomas Niskakangas. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. Tämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Yli puolitoista miljardia ihmistä äänesti tänä vuonna vaaleissa Yhdysvalloista Eurooppaan ja Intiasta Romaniaan. Samalla demokratia on ollut kovan paineen alla. Euroopasta on tullut yhä vaikeammin hallittava laitaoikeiston menestyksen myötä. Venäjä on puuttunut vaaleihin ennennäkemättömän suoralla tavalla. Yhdysvalloissa vaalit voitti presidenttiehdokas, joka uhmaa maansa demokraattisia instituutioita. Tässä maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman vuosikoosteessa tutkijat kertovat, miten demokratia selvisi vaalien supervuodesta ja mihin suuntaan vaalitulokset maailmaa vievät. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Suomen bruttokansantuotteen kasvu on hyytynyt, julkinen velka kasvaa, tuottavuuden kehitys laahaa ja palveluista leikataan. Miten taloustieteilijät analysoivat näitä kehityskulkuja Suomen taloudessa? Miten Suomi pärjää osana Euroopan taloutta globaalissa kilpailussa? Onko taloustieteilijöillä luottamusta tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen? Suomen talouden tilasta keskustelevat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta ja Helsingin yliopiston taloustieteen professori Niku Määttänen. Juontajana on Ville Kohvakka Kulosaaren yhteiskoulusta. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Suomen talouden tilannekatsaus -tapahtumassa 29.11.2024. Tapahtuma liittyy EuroStorie-huippuyksikön ja Kulosaaren yhteiskoulun Tiedettä lukiolaisille -tapahtumasarjaan. Kysymyksiä tilaisuudessa esittivät opiskelijat pääkaupunkiseudun ja Lahden lukioista. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/cd47nVqEmw4 Tutustu keskustelussa viitattuihin taustamateriaaleihin: 1. Suomen bruttokansantuotteen kehitys: https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html#bruttokansantuote-asukasta-kohti 2. Talousarvioesitys 2025: https://budjetti.vm.fi/indox/tae/2025/hallituksenEsitys_tae_2025.jsp 3. Suomen valtionvelka ja BKT: https://www.valtionvelka.fi/tilastot/tilastoja_valtionvelasta/?pbi=992-b5fe0f14959fad237fc64975ec33584a 4. Suomen veroaste: https://stat.fi/julkaisu/cln339c085qo70bvzxs2jkyur#ingress-cm150b0l42y0p08usn6rt4f6s 5. Työn tuottavuus euroalueella ja Yhdysvalloissa: https://www.ecb.europa.eu/press/economic-bulletin/focus/2024/html/ecb.ebbox202406_01~9c8418b554.en.html

Helsingin pörssissä on edelleen vaisua, mutta Yhdysvalloissa listautumismarkkina on vähitellen elpymässä. Varsinaista IPO-ikkunan avautumista ennustetaan ensi keväälle. Mitä silloin on luvassa?Ketsuppipullon purskahtamiseen keräytyy painetta, sillä pääomasijoittajien salkuissa odottaa runsaasti kasvuyhtiöitä, joista osa on salkuissa jo ”yli-ikäisiä”. Jenkkipörssiin voi nousta myös kasvuyhtiöitä Suomesta.Vieraana konsulttiyhtiö Pwc:n Suomen-toimitusjohtaja Kauko Storbacka, toimittajana Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko PeuraTämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki

Uutistoimistot kertovat Ukrainan iskeneen amerikkalaisohjuksin Venäjälle. Ohjusisku näyttää ylittäneen punaisen linjan, jonka mukaan raja länsiohjusten käytössä kulkee Venäjän rajassa. Onko ohjusisku merkki presidentti Joe Bidenin pyrkimyksestä muuttaa Ukrainan sodan strategista asetelmaa, vai tapahtuvatko yhdysvaltalaisohjuksin tehtävät iskut Venäjälle Ukrainan kannalta liian myöhään? Pyrkiikö Biden ratkaisemaan sodan Ukrainan eduksi ennen presidentti Donald Trumpin astumista valtaan Yhdysvalloissa? Miksi tieto Bidenin ohjuspäätöksestä suututti Trumpin lähipiirissä? Tietoja Bidenin ohjuspäätöksestä analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa liittovaltion velkaantuminen on jatkunut vuosikausia. Pelkät velan koromenot haukkaavat nykyisestä liittovaltion budjetista miltei viidenneksen. Silti juuri käydyissä presidentinvaaleissa maan velkavuoresta vaiettiin. Vaalit voitti Trump lupauksilla, jotka kiihdyttävät velkarallia yhä suurempiin sfääreihin. Kuinka kauan Yhdysvaltojen velkaralli voi jatkua? Miksi Yhdysvaltojen politiikassa valtion velkaantumisesta ei välitetä? Onko liittovaltion velka riistäytynyt Yhdysvalloissa käsistä? Kaatuuko velkavuori Trumpin niskaan? Yhdysvaltojen velkavuoresta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich ja Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa riemu repesi kattoon Donald Trumpin vaalivalvojaisissa. Ylisanoista ei ollut puutetta Trumpin esiintyessä republikaaniyleisön edessä. Uusi kultainen aikakausi alkaa, julisti Trump. Oliko Trumpin voittopuhe puhdas viihdeshow, vai poliitikon lupauspuhe kannattajilleen? Minkälaisilla puheilla Trump varmisti jytkynsä? Tarttuivatko Trumpin ylisanat suomalaispoliitikkojen arvioihin Yhdysvaltain presidentinvaalien merkityksestä? Tuulettivatko kansanedustajat tunteitaan Trumpin voiton varmistuttua? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millaisia äänestäjiä amerikkalaiset ovat ja mitkä äänestäjäryhmät ratkaisevat Yhdysvaltojen presidentinvaalit? Haastattelussa Turun yliopiston tutkija Mila Seppälä ja Ylen entinen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja, toimittaja, tuottaja Paula Vilen. Vilen ja Seppälä arvioivat, että naiset voivat lähteä sankoin joukoin Kamala Harrisin taakse. Jopa aiemmin republikaaneja äänestäneet ”suivaantuneet naiset" voivat massoittain kääntyä äänestämään Harrisia, koska eivät pidä Donald Trumista, Vilen arvioi. Seppälä kertoo, että yllättäjiä vaaleissa voivat olla myös nuoret. Yhdysvalloissa nuoret ovat iäkkäämpiä keskimäärin arvoliberaalimpia, mutta iso osa nuorista miehistä kerääntyy nyt Trumpin taakse. Vaalien lopputuloksen kannalta tärkeää on myös, että moni nuori äänestäjä jättää äänestämättä protestina Gazan sotaan. Miten käy jos Trump häviää vaalit? Tunnustaako hän tappion? Viimeksi kun Trump hävisi presidentinvaalit vuonna 2020, hän yllytti kannattajiaan kongressitalon valtaukseen. Onko jälleen nähtävissä vastaavaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Viime viikon Q&A-jakson jälkeen olemme palanneet ruotuun! Ruotsissa Halloween-asiat kolkuttavat ja Yhdysvalloissa kolkuttavat presidentinvaalit. Sen lisäksi tarjoamme poikkeuksellisen mainioita tehokkuusvinkkejä to do -apureiden muodossa.

Yhdysvalloissa 81 prosenttia evankelikaalisista kristityistä äänesti Donald Trumpia presidentiksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa. Vuoden 2020 presidentinavaaleissa Trumpin kannatus kasvoi evankelikaalien keskuudessa jo 84 prosenttiin. Lukujen valossa kristillinen oikeisto ja äärioikeisto ovat Donald Trumpin tärkein poliittinen selkänoja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, kirjoittaa Kristillinen äärioikeisto ja Trump -kirjan kirjoittaja, Helsingin yliopiston ilmastonmuutoksen professori Atte Korhola. Miksi kristillinen oikeisto tukee sankoin joukoin Trumpia presidentiksi? Miksi konservatiivikristityt äänestäjät sallivat Trumpille tekoja, joita ei muille sallittaisi? Mistä nousevat käsitykset, että Trumpilla olisi jopa messiaaninen tehtävä Yhdysvaltain pelastamisessa antikristillisiltä voimilta – että hän olisi niin sanotusti ”Jumalan valittu”? Vieraana on Kristillinen äärioikeisto ja Trump -kirjan kirjoittaja, Helsingin yliopiston ilmastonmuutoksen professori Atte Korhola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Varsinaista vanhenemisgeeniä ei tiedetä olevan olemassa, mutta ihmisellä on geenejä, joiden toiminta säätelee vanhenemisen etenemistä. Geenien mutaatiot ja epigeneettinen säätely vaikuttavat ikääntymisen taustalla. On havaittu, että niukan ravinnon, kylmyyden tai kuumuuden elimistölle aiheuttama stressi, hormeesi, pidentää elinikää. Yhdysvalloissa vanhenemisen tutkimuksesta on tullut uusi huikea bisnesala, jossa rahasatsaukset ovat aivan valtavia. Päämääränä on kehittää uusia hoitoja ja mahdollisia lääkeaineita ikääntymistä hidastamaan tai jopa ehkäisemään. Haastateltavana on tutkijaprofessori Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja Suomen syöpäinstituutin säätiöstä. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Suomi & Eurooppa ovat jäämässä jalkoihin kun Yhdysvaltojen talous porskuttaa. Meidän onkin suunnattava katseemme länteen! Mitä me voimme oppia amerikkalaisilta kollegoiltamme? Studiossa asiasta keskustelemassa Taneli Rantalan seurassa vuosikymmeniä Yhdysvalloissa liiketoimintaa pyörittänyt HackerOne:n toimitusjohtaja, sarjayrittäjä, sijoittaja, kunniakonsuli ja aktiivinen liike-elämän ja startup-kentän vaikuttaja Mårten Mickos.Puhumme tilanteen vakavuudesta, kulttuurin eroista vahvuuksineen ja heikkouksineen, sekä tietysti opeista, joita me suomalaiset yritysjohtajat voimme napata Amerikan kollegoilta. Nyt on aika ajatella isosti - nyt on aika tehdä asioita Amerikan meiningillä!Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Yhdysvalloissa erityisesti 1970-luvulla levinneen urbaanilegendan mukaan Halloweenin karkki vai kepponen-kierroksissa saattoi piillä vaaroja; mitä jos joku antoi lapsille myrkytettyjä karkkeja tai piilotti karkkien joukkoon neuloja tai lasimurskaa? Vuonna 1974 pelot kävivät toteen, kun 8-vuotias Timmy O'Bryan kuoli syötyään halloween-karkkeja - mutta kuka karkit oikeastaan myrkytti? * Tiedäthän että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Jäljillä- podcastin viimeisten vuosien jaksot. Lisäksi, uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso julkaistaan joka perjantai. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions LÄHTEET: https://law.justia.com/cases/federal/appellate-courts/F2/691/706/251529/ https://www.mamamia.com.au/candyman-murder-halloween/amp/https://breckenridgetexan.com/2021/10/28/looking-into-the-eyes-of-evil-the-day-i-covered-the-execution-of-texas-infamous-halloween-killer/https://eu.statesman.com/story/news/2016/10/14/35-years-later-memories-of-notorious-halloween-candyman-murder-remain-vivid/9867992007/https://www.ctpost.com/news/article/Man-Who-Ruined-Halloween-Recounting-the-14663666.phphttp://www.offthekuff.com/mt/archives/004392.htmlhttps://www.chron.com/news/houston-texas/article/Man-Who-Killed-Halloween-still-haunts-holiday-1971811.phphttps://web.archive.org/web/20040628034258/http://www.lmtonline.com/news/archive/1031/pagea7.pdfhttps://news.google.com/newspapers?nid=1298&dat=19991031&id=ui4zAAAAIBAJ&pg=6681,8305899https://www.snopes.com/fact-check/halloween-non-poisonings/https://news.google.com/newspapers?nid=336&dat=19840331&id=wi5TAAAAIBAJ&pg=3849,6273794http://www.yourhoustonnews.com/archives/candy-man-s-legacy-still-haunting-today/article_b5f420a2-9456-5431-942e-61b6a0af6ffa.html?mode=jqmhttps://www.findagrave.com/memorial/15208882/timothy-marc-o_bryanhttps://www.findagrave.com/memorial/8067038/ronald-clark-o'bryanhttps://www.vice.com/amp/en/article/8ge87v/halloween-killer-ronald-clark-o-bryan-candy-man