Podcasts about aiemmin

"Tämä on ryöstö!" huudahti postikonttoriin aseen kanssa marssinut mies ja käskytti paikalla olleet asiakkaat ja henkilökunnan lattialle. Asetta heilutellut mies oli ryöstöjen ammattilainen, mutta ensi kertaa keikalla itse. Aiemmin hän oli selvittänyt rikoksia, olihan hän ammatiltaan varsin ansioitunut poliisi. Mitä ihmettä oli tapahtunut, kun poliisi päätti ryöstää Postin? Ja miksi hän lopulta jäi teosta kiinni?

Harry Potter leffojen arvostelut jatkuu, kun vuorossa Harry Potter ja Azkabanin vanki, joka täyttikin juuri 20 vuotta. Potter arvostelut on todella suosittuja meikäläisen kanavalla ja varsinkin ekan leffan arvostelu on heittämällä kuunneluin jakso. Ja koska arvostelua on pyydetty lopuistakin leffoista, oli aika tarttua pyyntöön. Moni kanavan seuraaja varmaan tietääkin että olen iso Potter fani. Leffat on nähty monesti ja kirjatkin luettu enemmän kuin kerran ja löytyypä Potter rekvisiittaakin. Aiemmin kun on kysytty, mikä on suosikkini näistä leffoista, olen vastannut että Azkabanin vanki. Mutta onko näin vielä? No toki pitää kaikki ensin katsoa uudelleen, mutta arvostelu antaa osviittaa onko näin.

Minja Koski, Maruska Verona, Mikael Saari ja Matti Hussi julkaisivat eilen perjantaina albumin Kalleimmat joululaulut, joka pitää sisällään levyllisen jouluista tunnelmaa,. Aiemmin näistä lauluista on aiemmin päästy nauttimaan konserteissa, mutta yleisön toivomuksesta - siis ihan oikeasti yleisön toivomuksesta - on nyt kappaleet saatettu levylle. Ossi Arvelan haastattelussa Koski ja Hussi kertovat levystä, sen valmistumisesta ja samalla käydään läpi myös joululaulujen ABC.

Tässä jaksossa Validian toimitusjohtaja Laura Ämmälä (ent. Räty) keskustelee Antti Haapakorvan kanssa strategian jalkauttamisesta ja tarinankerronnan merkityksestä. Ämmälä jakaa kokemuksiaan strategiatyöstä ja sen elävöittämisestä suuressa organisaatiossa, ja peilaa kokemuksiaan myös historiaansa politiikan parissa. Keskustelussa käsitellään myös ajankohtaisia haasteita, kuten työvoimapulaa ja digitalisaation hyödyntämistä, sekä miten nämä muutosvoimat vaikuttavat strategiaan ja sen toteuttamiseen. Laura Ämmälä on tehnyt monipuolisen ja vaikuttavan uran julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä politiikassa. Hän on koulutukseltaan lääkäri ja on toiminut useissa johtotehtävissä. Aiemmin Ämmälä työskenteli Helsingin kaupungilla sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen johtajana ja johti myös Terveystalon julkisen sektorin liiketoimintaa. Poliitikkona hän on toiminut valtakunnan- ja kuntapolitiikassa sekä ministerinä. Nykyään Ämmälä on vammaispalveluita tuottavan Validian toimitusjohtaja ja toimii lisäksi hallituksen puheenjohtajana Lääkärikeskus Aavassa. Hänen uransa punaisena lankana on ihmisten ja organisaatioiden kehittäminen sekä muutosjohtaminen.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) syytti Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa oppositiopuolueita huonosta maakuvasta. Orpon mukaan Suomen maakuva on tahraantunut, koska oppositio antaa väärää kuvaa hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Aiemmin pääministeri Orpoa on syytetty oppositiosta samasta asiasta. SDP:stä tuohduttiin, että Orpon väite on käsittämätön huomioiden rasistiset puheet hallituksen riveistä ja asiantuntijoiden kritisoimat kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan. Onko Suomen maine mennyttä? Vai ovatko poliitikot tietoisesti jopa halunneet romuttaa Suomi-kuvaa? Mitä isoveli Ruotsissa ajatellaan tanssivan pääministerin ja Pisa-tulosten Suomesta? Kirkastiko Nato-jäsenyys Suomen mainetta maailmalla? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat haastamassa Petteri Orpon (kok.) hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Haastattelussa kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho. Aiemmin suomalaisessa oikeuskäytännössä ei ole pääsääntöisesti voinut valittaa päätöksentekijöiden passiivisuudesta. Miksi nyt ympäristöjärjestöt arvioivat, että valitus etenee? Kulovesi kertoo, että Euroopassa on useita vastaavia oikeusjuttuja, joissa Aho kertoo millä perusteella järjestöt ovat lähteneet juuri nyt valittamaan hallituksesta oikeuteen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perjantaistudiossa keskustellaan kiihkeätsi kesän ajankohtaisista kulttuuri- ja mediailmiöistä sekä arvokysymyksistä. Mukana Perjantaistudion raadissa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ville Talola juontaa. Karjalaisista aktivisteista koostuvan Ruškiemustu-kollektiivin mukaan Elias Lönnrot oli kolonialisti ja sortui kulttuuriseen omimiseen kootessaan Kalevalaa. Ja me suomalaiset olemme varastaneet tämän kulttuuriperinnön omaksemme. Tästä syystä he katsoivat tarpeelliseksi kirjoittaa Elias Lönnrotin patsaaseen spraymaalilla sanan kolonialisti. Nyt selvitetään, oliko Lönnrot tosiaan kolonialisti ja karjalaisten kulttuurin varastaja. Kesällä käytiin vilkasta keskustelua Ylen journalismista ja DEI-koulutuksista. Toimittajat Sanna Ukkola ja Ivan Puopolo kritisoivat Yleä ideologisesta doktrinaatiosta ja poliittisesta korrektisuudesta, mikä herätti laajaa huomiota erityisesti X:ssä mutta mediaan aiheesta valui vain pieni osa. Keskustelussa pohditaan nyt, säilyttääkö Yle journalistisen integriteettinsä, ja minkä verran DEI-koulutukset vaikuttavat sen toimintaan. Miten raati arvioi Puopolon ja Ukkolan väitteet? Mikä on Heikki Pursiaisen mielestä isompi ongelma Ylen kaltaisessa isossa mediatalossa? Miten nuorten julkisiin kannanoittoihin pitäisi suhtautua? Nuoruudesta huomauttelu on nähty epäasiallisena kuten sukupuolen tai etnisyyden. Greta Thunbergin ja Patrick Itäniemen tapaukset osoittavat, että nuoria suojellaan kritiikiltä, mutta nuoruus ei saisi olla kritiikin kohde. Itäniemen tuloeroja puolustaviin mielipiteisiin vastataan usein opettajamaisesti. Nettikommentit ovat myrkyllisiä, ja nuoria kohdellaan samoin kuin aikuisia, mikä herättää kysymyksiä argumentoinnin tasosta. Onko meillä vaikeuksia puhua nuorelle asia-argumentein? Psykoterapeutti Katarina Meskanen ja lihavuus- ja kehotutkija tutkija Hannele Harjunen varoittavat HS:n artikkelissa otsikoltaan Kehopikamuoti (14.8) kehoihanteista, jotka voivat muuttua entistä epärealistisemmiksi, vaikeammin saavutettaviksi ja ahdistaviksi. Artikkeli käsittelee kehonkuva- ja kauneusihanteiden jatkuvaa ja nopeaa muutosta, joka muistuttaa pikamuodin kiertokulkua. Aiemmin kehopositiivisuus nosti esiin kaikenlaisten kehojen hyväksymisen, mutta nyt laihuuden ihannointi on tehnyt paluun, erityisesti sosiaalisen median ja tekoälyn vaikutuksesta. Tämä trendi korostaa ulkonäön merkitystä, mikä voi luoda paineita erityisesti nuorille ja heikentää itsetuntoa. Miksi ulkonäkö on niin kipeä asia?

Patreonin kätköistä! Petteri Kantola palveli pitkän uran taistelulentäjänä ja vaikka missä. Aiemmin julkaistujen kahden jakson lisäksi julkaistaan nyt vielä kolmas, aiemmin vain Patreonissa nähty jakso! Käsitellään tässä lisää SEREä, taistelulentämistä, apumekaanikkoja ja yrittäjyyttä!Jakso on äänitetty syksyllä 2023.Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Ei kotia, ei perhettä, ei paikkaa yhteiskunnassa - uudet kirjat kertovat ulkopuolisuudesta Japanissa Viime vuosina suomennetut romaanit Uenon asema, Tyhjyyspäiväkirja ja Maan asukit avaavat Japaniin näkökulmia, joista kuulemme harvoin (ja (jotka haastavat stereotypioita). Kuinka japanilainen yhteiskunta kohtelee heitä, jotka syrjäytyvät tai eivät halua sopeutua normeihin? Onko pakko hankkia perhe ja harrastaa seksiä? Entä jos tuntee olevansa avaruusolio muiden puurtaessa elämäänsä Tehtaan hyväksi? ”Aiemmin meilläkin oli perheet. Kukaan ei syntymästään saakka asusta sinisestä pressusta kyhätyssä hökkelissä, eikä kukaan halua kodittomaksi.” - Yū Miri: Uenon asema (suom. Raisa Porrasmaa ”Oli saatava aikaan kohtuullisen kokoinen kumpu, joka ei toisaalta saanut vaikuttaa liioitellulta. Pyyhkeistä ei ensinnäkään ollut mihinkään.” - Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja (suom. Raisa Porrasmaa) ”Vaimoni sanoo, että toisinaan haluaisi Tehtaan aivopesevän hänet jotta hän voisi jatkaa eloaan Maan asukkina, mutta minun laitani on toisin. Minä nimenomaan haluan varjella avaruusolion silmiäni.” - Sayaka Murata: Maan asukit (suom. Raisa Porrasmaa) Lähetyksessä keskustellaan myös, millaisia edeltäjiä uusilla teoksilla on: miten japanilaiset kirjailijat kuten Ozamu Dazai ja Yukio Mishima ovat kuvanneet vieraantumista ja ulkopuolisuutta aiempina vuosikymmeninä. Keskustelijoina suomentaja Raisa Porrasmaa, Japanin kielen ja kulttuurin asiantuntija sekä Unien kelluva silta -blogin kirjoittaja Pirjo-Riitta Kuusikko ja japanilaista kirjallisuutta fanittava toimittaja Tuija Siltamäki. Ohjelmassa mainitut teokset: Yū Miri: Uenon asema Durian Sukegawa: Tokuen resepti Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja Kikuko Tsumura: Unelma helposta työstä Sayaka Murata: Maan asukit ja Lähikaupan nainen (yllämainitut suom. Raisa Porrasmaa) Yukio Mishima: Kultainen temppeli (suom. Sirpa Kauppinen) Yukio Mishima: Sun and Steel Osamu Dazai: Ei enää ihminen (suom. Aapo Junkola) Mieko Kawakami: Breasts and Eggs Keigo Higashino: Pahan asialla (julkaisu syksyllä 2024; suom. Raisa Porrasmaa) Hannamari Hoikkala toimittaa.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Kansallisiin rekisteriaineistoihin perustuvat uudet tutkimustulokset osoittavat, että muistisairausdiagnoosin saa vuosittain huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu. Uusi tutkimus osoittaa, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin on arvioitu, että sairastuneita olisi vuosittain noin 14 500. Hyvinvointialueiden välillä on huomattavia eroja muistisairauksia sairastavien määrissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto kertoo Anssi Saarelaisen haastattelussa minkälainen tilanne muistisairausdiagnoosien suhteen on Pohjois-Savossa.

Aiemmin perehdyimme The Office -sarjan Jimin ja Pamin rakkauteen, nyt kyytiä saavat muut hahmot! Jaksossa kerromme mielipiteemme Angelan ja Dwightin sekä Kellyn ja Ryanin suhteista sekä myöskin Michaelin rakkaustarinoista niin Janin kuin Hollynkin kanssa. Mikä Dwightin hirmuteko Angelaa kohtaan sai Julian uskon murenemaan pitämäänsä hahmoon? Miltä näytti Ryanin ja Kellyn näyttelijöiden B.J. Novakin ja Mindy Kalingin suhde kulissien takana ja mikä osa siitä näkyi katsojille saakka? Miltä näyttää, kun Michaelin ja Janin suhde ei tuokaan niitä parhaita puolia toisissa esiin, vaan ne kaikista huonoimmat? Entä miten Andyn hahmolle tehtiin käsikirjoituksellisesti likaiset temput?

Mikä olisi se paras kumppani pitkälle yhteiselle tielle? Aiemmin olemme miettineet jo hienoimpia projekteja, mutta hyvä kumppanuus voi jatkua myös pidemmällä aikavälillä! (00:00) Jakso alkaa (00:35) Aiheen pohjustus (01:37) Oonan mietteet aiheesta (03:01) Tahtotila jatkumosta (06:04) Koodersin ensimmäiset myyntipuhelut (08:08) Oonan rakennusprojekti (10:23) Jatkuva projektin kehittäminen (12:36) Kooders haluaa helpottaa ihmisten arkea (14:17) Kommentti: Jos on ketterä projektihallinan malli, niin eikö asiakas ole aina vähän niinkuin kehityskumppani (17:50) Koodin tuottaminen on ei-tunteellista, mutta käyttäminen on tunnejuttu (19:12) Millainen olisi Koodersin unelmakumppani (20:19) Mikä IT-alaa vaivaa (21:45) Tuntityöprojektit ja asiakkaan mielimuutokset (27:27) Kommentti: Jos tuoteomistaja on asiakkaalta vastaamassa backlogista, niin ovat yleensä hyvin vahvasti mukana kaikissa iteraatioissa tuotekehityksessä (29:43) Käytäntöjä toimialoilta toisille (30:30) Kehityskumppanijärjestely (33:25) Oonan unelmaprojekti (34:45) Kommentti: Jos asiakas ei pysty määrittelemään selkeää omistajaa tuotteelle, niin sitten on pakko mennä vesiputousmallin ja tarkan vaatimusmäärittelyn mukaan (38:10) Tunnin jaksot takaisin (39:39) Loppusanat

Philip Teir on juuri saanut valmiiksi vuosia kestäneen valtavan urakan. Aiemmin fiktioon panostaneen kirjailijan avioliittoelämäkerta J&B – kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta kertoo Bitte Westerlundin ja Jörn Donnerin yhteisistä vuosista ja paljastuneista salaisuuksista. Eevan kirjaklubissa Philip kertoo, millaista on kirjoittaa todellisten ihmisten intiimistä elämästä, mitä on työn alla seuraavaksi ja miten selättää huijarisyndrooma.

Käytiin Roskapäivä Einon ja Sulo-koiran kanssa pyöräretkellä Helsingin keskuspuistossa siistimässä ikivanhan leiripaikan salakaatopaikka. Polkujuoksureittini varrella olevasta kalliokuopasta veimme roskikseen viisi jätesäkillistä roinaa. Aiemmin olin jo putsaillut päältä telttoja yms. Nyt puhtaalla kalliolla on kivempi käydä lenkkeilemässä. Eino kertoo tässä podissa mikä on yleisin roska, sekä hyviä uutisia: Koneen Säätiön apurahan turvin hän on kiertänyt peruskouluja, siivonnut muita vastaavia metsäkaatiksia ja toteuttanut erilaisia siivoustapahtumia. Kuuntele TRAILPODDER jakso 86 (sekä Einon ensijakso 66) Spotify, Apple, Google ja muilla podcast alustoilla. Nähdään Tervasaari Clean Up by Roskapäivä -tapahtumassa sunnuntaina 9.7.2023 klo 12-15. Pysy mukana seuraamalla Einon @roskapaiva tiliä Instagram / TikTok.

Evoluutio näkökulmasta liike on ollut elinehto. Olemmeko vieraantuneet liikunnasta sekä sen vaikutuksesta mielelle? Pienikin muutos auttaa, missä keho on mukana kuten kotityöt ja koulumatkan kävely. Asioita voi tehdä ja aloittaa myös ilman motivaatiota. Vertailusta toisiin voi myös inspiroitua, eikä sen tarvitse olla myrkyllistä. Liikunnasta voi olla apua myös jännityksen purkamiseen vaikkapa ennen hammaslääkäriä. Mihin käytämme aikaa joka vapautuu kun käytämme autoa, robottiimuria ja etätapaamisia? (00:00) Jakso alkaa (00:59) Aiheen pohjustus (03:16) Aiemmin on ollut pakko liikkua (05:55) Arkiliikunta (07:20) Esittelyt (08:25) Liikunta voi hoitaa masennusta paremmin kuin terapia ja lääke (12:35) Rutiinien tärkeys (14:05) Älä mieti liikaa liikkumistapaa (17:18) Liikunta ei vaadi paljoa aikaa (18:17) Mittaaminen (19:53) Liikkeen vaikutus mielialaan (23:20) Motivaatiota ei aina tarvitse olla (28:04) Kehon ja mielen yhteys

Jakson sisältö: Sähköautojen invaasio on avannut kiinalaisille automerkeille Euroopan markkinat. Aiemmin kiinalaiset autot blokattiin EU:n osalta puutteellisten turvallisuusominaisuuksien takia. Se aika on nyt historiaa. Suomen automarkkinalla on uusi kiinalainen merkki BYD eli Build Your Dreams. BYD Suomen maajohtaja Michael Place kertoo KaaraTV Podcastin haastattelussa merkistä ja Suomeen lanseeratusta kolmesta sähköautosta. Haastattelua tehdessä hinnat eivät olleet selvillä. Nyt ovat: Volkswagen ID.3:n kokoinen BYD Atto3 maksaa Comfortina 44 250 euroa ja Designina 45 399 euroa. Yli 4,8 metrin mittainen katumaasturi BYD Tang maksaa lanseerausmallina Black Editionina 69 990 euroa. Normaalisti hinta on 73 900 euroa. Melkein viisimetrinen luksussedan BYD Han maksaa 71 900 euroa. kaaratvpodcast #haastattelu #michaelplace #bydsuomi

Vieraina salkunhoitajat Jan Brännback ja Janne Lähdesmäki varainhoitotalo Schrodersilta. Toimittajana Mikko Jylhä. Jan Brännbackilla ja Janne Lähdesmäellä on lähes kymmenen vuoden kokemus pohjoismaisiin pienyhtiöihin sijoittamisesta. Aiemmin he työskentelivät yhdessä Aktialla, nykyisin he vastaavat Schrodersin Nordic Smaller Companies ja Nordic Micro Cap -rahastoista. 00:36 Aluksi – miksi pienyhtiöt? 05:34 Pienyhtiöiden tarjoamat tuotot 09:39 Compounderit ja tenbaggerit 18:00 Kokoluokat, listaamattomat, IPO:t 24:10 Janin ja Jannen sijoitusprosessi 27:00 Pohjoismainen kasvuyhtiökenttä 33:20 Hajautetun kasvusalkun rakentaminen 43:34 Kun odotukset eivät täyty 45:29 Esimerkkejä sijoituskohteista 54:12 Arvostuskuva ja markkinaympäristö 59:38 Vinkit kasvutähtien etsijälle

Noin 40 talkoolaisen voimin järjestetty Retto Trucks Lahes -ilmaistapahtuma oli jo aamupäivällä kerännyt Lahden Kujalaan 1 500–2 000 veteraanikuorma-autoista ja retrorekoista kiinnostunutta kävijää. Aiemmin tapahtuma on järjestetty Hollolan Kukonkoivussa.  Lahden Kujalassa sijaitsevan Originatorin pihalla on esillä lauantaina kello 16:een asti noin 130 ajoneuvoa.  – Ikäraja osallistumiseen ajoneuvoilta on 15 vuotta. Kaukaisin osallistuja on Kuhmosta, tapahtuman järjestäjiin lukeutuva Ari Perttilä kertoo Radio Voiman haastattelussa.  Ajoneuvojen lisäksi tapahtumassa on oheisohjelmaa kuten rompetori.  Tapahtuma-ajan maksuton pysäköinti on osoitteessa Makasiinikatu 5, Lahti.  Kuuntele haastattelu, jossa Ari Perttilä kertoo Veteraanikuorma-autoseuran tapahtumasta tarkemmin!  Kuva: Ari Perttilä 

Pasi Patrikainen on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja. Patrikainen on toiminut erilaisissa tehtävissä valtionhallinnossa ja vuodesta 2020 lukien ylijohtajana ja Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen (E-vastuualue) johtajana Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa ylijohtajana ja E- vastuualueen johtajana Keski-Suomen ELY-keskuksessa sekä TE-toimiston johtajana Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Patrikaisella on myös pitkä kokemus infra-alan päällikkötehtävistä Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.

Tänään puhutaan ruokavaliosta, siitä mitä syön tai en syö ja miksi. Ai miksikö tämä aihe? Koska sitä kysytään todella paljon ja sitä on kovasti toivottu tänne podiinkin. Aiemmin en erottanut kehon fyysistä tarvetta tunnepohjaisen ruoan himosta – söin ainoastaan ajatellen kaloreiden määrää ja pakenin tunteitani, eli itseäni ja elämääni. Onneksi asia on muuttunut ja tänään avaan omaa syömisfilosofiaani ja ajatuksiani ruoasta ja siitä miten itse valitsen toimia. Mutta muista, että se, miten minä valitsen olla ja elää, ei ole mikään totuus enkä ohjaa tai kannusta tällä seuraamaan mitä itse teen. Muutaman toimivan vinkin tässä jaksossa kyllä jaan, ehkä ne ovat hyödyksi juuri sinulle. Muistathan myös että sinä olet elämäsi paras asiantuntija, en minä tai kukaan muukaan. Suhtaudu siis tähän jaksoon myös pilke silmäkulmassa ja rennolla otteella… Kaikki Rakkaudella Karita -podcastin jaksot löydät podcast- ja äänikirjapalvelu Podimosta. Uusi jakso joka maanantai. Tutustu Podimon podcast- ja äänikirjavalikoimaan ja aloita ilmainen kokeilu osoitteessa podimo.fiSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Jos pysyy puhtaana ja säilyttää neitsyyden hääyöhön asti, tulee avioliitosta siunattu ja seksielämästä sulavaa. Näin lupaa puhtauskulttuuri, joka on kristillisissä piireissä vaikuttava amerikkalaisesta evankelikaalisuudesta peräisin oleva virtaus. Puhtauskulttuurin taustasta, sen piilevistä sukupuolirooleista ja siitä mitä se saa siihen sitoutuvien elämässä aikaan saapuu vieraaksi kertomaan Kirsi-Marja Koski. Kirsi-Marja Koski on teologi ja evankelis-luterilaisen kirkon pappi, joka tekee väitöskirjaa nuorten konservatiivikristittyjen miesten maskuliinisuudesta. Aiemmin hän on tutkinut neitsyyttä ennen avioliittoa promotoivaa evankelikaalista Tosi Rakkaus Odottaa -liikettä. Jakson aiheita - Puhtauskulttuurin teesit, tavoitteet ja juuret - Millä tavoin puhtauskulttuuri kohtelee eri sukupuolia? - Likainen keksi ja muut kristillisen seksivalistuksen klassikkohavainnollistukset - Häpeä ja inho konservatiivisen seksuaaliopetuksen moottoreina - Pyhän tilan erilaiset sukupuoliroolit konservatiivisessa kristillisyydessä - Tutkimuksen näkökulma pidättäytymisen vaikutuksista avioliittoon - Mikä saa konservatiivinaiset pysymään puhtauskulttuurin hierarkkisissa yhteisöissä? - Onko puhtauskulttuurissa mitään hyvää? - Seksuaalisuus kristityn sinkun elämässä - Mistä löytää kristillinen seksuaalimoraali puhtauskulttuurin jälkeen? Linkit - Kirsi-Marja Kosken Pro Gradu -tutkielma Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Annika Eklund on tehnyt pitkän uran laulajana ja ammattiesiintyjänä. Vuosien varralle mahtuu paljon musiikkia, teatteria, hittejä mutta myös laulukilpailuja. Annika Eklund on julkaissut solistina kuusi pitkäsoittoalbumia ja useita erillisiä singlejulkaisuja. Laulaja on vieraillut myös muiden artistien levyillä, kuten Yö, Pettävällä jäällä, (Kuolematon 2004) , Mikael Konttinen, Marraskuu, (Ota kiinni 2009), Juha Metsäperä Kaikista kaunein, (Hyvä sydän 2012). Tuoreimmat julkaisut laulajalta ovat Suora lähetys -kappale, millä Annika Eklund osallistui Syksyn Sävel 2022 -kilpailuun. Aiemmin vuonna 2022 Annika julkaisi kappaleen Taitekohta. Jouluksi 2022 Annika Eklund julkaisee uutta musiikkia, joka on nauhoitettu laulajan oman bändin kanssa. Annika Eklund Spotifyssa

Autolle.com on Niklas Nukarin vuonna 2014 perustama autokauppa, joka mm. myy autoja verkossa. Yritys on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavia toimijoita luokassaan sekä Euroopan johtava autokaupan digitalisoija. Pienestä peltihallista startannut yritys on päässyt hyvälle kasvu-uralle kunnianhimoisen haaveen sekä tarkasti valittujen ja nopeasti testattujen panostusten ansiosta. Aiemmin tänä vuonna Autolle.com avasi Kuopion Kartanonkadulle ison 1 600 neliön automyymälän. Savon Aallot liikenteessä- ohjelmaosiossa puhuttiin tällä kertaa tarkemmin automarkkinan tämän hetken kuulumisista ja muutoksista, yhdessä Autolle.comin toimitusjohtajan Niklas Nukarin kanssa. Haastattelijana: Sami Turunen

Yöttömät yöt ja pimeät ja kylmät talvet. Talviurheilulajeja ja patikointia, poroja ja pitkät välimatkat. Monelle tulee Lapista mieleen erilaisia myyttejä ja tässä jaksossa keskustellaan niistä kuten myös Lappiin muutosta, siellä asumisesta ja Lapin lumosta. Onko se myytti vai ihan totta? Keskustelemassa Annikan kanssa ovat @unelmanalappi Instagram tiliäkin ylläpitävät Jenna ja Markus. Jenna ja Markus kertovat oman tarinansa siitä, miten ovat päätyneet muuttamaan Kuopiosta Ivaloon. Aiemmin kaikki lomat heillä kuluivat muutenkin Lapissa, joten miksipä ei muuttaa sinne. He tarttuivat tuumasta toimeen. Vuokra-asuntoja on todella vähän tarjolla, joten miten he löysivät työpaikkojen lisäksi uuden kodin? Jenna ja Markus antavat hyviä vinkkejä ja näkökulmia oman näköisen elämän saavuttamiseen ja muuttoon: elämän muutokseen, kun oma perhe ja vanhat ystävät jäävät edelliselle kotipaikkakunnalle. Entä mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos muutos ei onnistukaan? Jenna ja Markus kokevat, että heidän elämänlaatu on muuton jälkeen merkittävästi noussut. Mitkä syyt siihen ovat vaikuttaneet? He kertovat miten kaamos ajasta selviää, ja itseasiassa jaksossa pureudutaan siihen millainen kaamos Lapissa on. Keskustelemme siitä tarvitseeko Lapissa asuessa oman auton. Miten pääsee kulkemaan paikasta toiseen kun välimatkat ovat toisinaan pitkät? Jenna ja Markus myös kertovat miten ovat löytäneet oman henkisiä ystäviä Ivalosta ja tutustuneet uusiin ihmisiin. Onko lappilaisiin vaikea tutustua? Varoitus! Jakso aiheuttaa suurta paloa muuttaa Lappiin tai lähteä sinne seuraavalla lomalla. Jakso on toteutettu omakustanteisesti. Seuraa Instagramissa: @unelmanalappi @maaseudun_mahdollisuudet

[Kaupallinen yhteistyö BookBeatin kanssa] Hätääntynyt nuori nainen soitti Kalifornian San Diegon hätäkeskukseen ja kertoi, että hänen aviomiehensä oli yhtäkkiä lakannut hengittämästä. Ensihoitajat löysivät 26-vuotiaan Gregory de Villersin ruumiin kotinsa makuuhuoneen lattialta punaisten ruusun terälehtien keskeltä. Aiemmin täysin terve Greg oli yllättäen menehtynyt – mitä oli tapahtunut? Kuoleman taustalta paljastui lopulta useita valheita ja petoksia, sekä erikoinen yhteys Oscar-palkittuun elokuvaan. BookBeat-tarjous: https://www2.bookbeat.fi/?koodi=johtolankoja tai käyttämällä alennuskoodia: johtolankoja Tunnusmusiikki: Nick Castro – Sun Song Lähteet: Glatt, John: Deadly American Beauty https://murderpedia.org/female.R/r/rossum-kristin.htm https://en.wikipedia.org/wiki/Claremont,_California https://en.wikipedia.org/wiki/Methamphetamine https://www.chillingcrimes.com/blogs/news/kristin-rossum https://en.wikipedia.org/wiki/Kristin_Rossum https://emedicine.medscape.com/article/1966150-overview#:~:text=Vitreous%20fluid%20is%20ideal%20for,not%20entirely%20immune%20to%20it. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fentanyyli https://en.wikipedia.org/wiki/American_Beauty_(1999_film)

Vauva on syntynyt, mitäs nyt? Aiemmin keskityimme äitiin, nyt on vauvan vuoro. Mitä tapahtuu syntymän jälkeen? Mikä ihmeen adaptaatiovaihe? Mitä asioita vauvasta tutkitaan sairaalassa? Apua, nyt pitää pärjätä kotona ihan yksin! Tässä jaksossa käymme läpi yleisimmät kysymykset ja saat täsmäinfopaketin ensipäivistä selviämiseen! Jakso on tehty yhteistyössä Lasten ja nuorten lääkärikeskus Pikkujätin ja Vakuutusyhtiö IF:n kanssa. Podcastin musiikki zaplast.com.

Vaatimukset Venäjän öljy- ja kaasuhanojen sulkemisesta Keski-Euroopassa lisääntyvät. Mutta kuka muu kuin ehkä välillisesti Ukraina hyötyy öljyboikotista? Ainakin Saudi-Arabia, USA ja muut öljyntuottajamaat, kun öljyn hinta vain nousee. Suomalaispoliitikot ramppaavat Ruotsissa taivuttamassa veljes- ja sisarpuolueitaan NATOn kannattajiksi. Ruotsalaiset ovat hämillään: Eivätkö he enää olekaan kuskin paikalla. Aiemmin suomalaiset NATOn kannattajat toistivat, että Suomen pitää peesata Ruotsia. Nyt samat NATOn kannattajat väheksyvät Ruotsin kannan merkitystä. Onko Ruotsin kannalla väliä Suomelle? Onhan Suomessa jopa Kimmo Kiljunen kääntynyt NATO-myönteiseksi. Hoitajat ja kohta opettajatkin ovat lakossa. Milloin on oikea hetki nostaa hoitajien palkkoja? Marinin hallituksen sotabudjetti on hankala luu oppositiolle. Viimeisimmän YLE-gallupin tulos on historiallisen kova kokoomukselle. Mutta ajat muuttuvat nyt nopeaan tahtiin. Säilyykö etumatka tasan vuoden päästä jörjestettäviin eduskuntavaaleihin asti?

Konsta Hietasen tietävät kaikki - lapsuuden tähteys on kulkenut miehestä puhuttaessa rinnalla aina ja nyt MTV:n suosikkisarja Salatut elämät on tehnyt Konstasta tutun kasvon. Aiemmin omakustanteena musiikkia julkaissut, trubaduuri- ja hääkeikkameiningillä esiintynyt Hietanen on julkaissut Miinat -kappaleen ison levy-yhtiön kautta ja tekee suurimmasta unelmastaan vihdoin totta. Siviilissä Konsta on suurperheen isä Päijät-Hämeestä ja hän on pelannut ammatikseen Veikkausliigassa jalkapalloa FC Lahden ja MyPan paidoissa. Nykyään leppoisammin ikämiessarjassa ja kentän laidalta futisjunnun isänä.

Joukkueiden tarkempi perkaaminen saatetaan päätökseen Tyynenmeren divisioonan kanssa. Tässä jaksossa käydään läpi ne Tyynenmeren divisioonan joukkueet joidenka kausi tulee päättymään runkosarjaan. Aiemmin julkaistussa ensimmäisessä osassa käytiin läpi ne joukkueet jotka vielä taistelevat pudotuspelipaikasta. (1:13) Anaheim Ducks (16:00) Seattle Kraken (33:06) San Jose Sharks

Eilen maanantaina Instagramista hävisivät venäläiset influensserit, valokuvaajat ja mallit, kun Venäjä esti Metan omistaman alustan käyttämisen. Aiemmin viime viikolla Venäjältä hävisivät vähänkään riippumattomat mediat ja pelkona on, että pian Venäjä sulkee koko internet-lohkonsa muulta maailmalta. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Kaius Niemi. Tämä podcast julkaistiin 15.3.2022. Lue lisää aiheesta: -> Pohjoismaiset sanomalehdet alkavat yhdessä julkaista artikkeleitaan venäjäksi – Päätoimittajat: ”Venäläisillä on oikeus tietää” https://www.hs.fi/newsinrussian/art-2000008668548.html #hsvisio #hsvisiopodcast #newsinrussian Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Nopeimmille kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, nyt puhutaan nimittäin vihjeistä! Koska olet viimeksi listannut, mitä vihjeitä teillä on käytössä? Onko teillä asiat viety vihjekontrolliin asti? Oletko koskaan miettinyt minkälaisia vihjeitä kohtaat omassa päivittäisessä elämässä? Päivän keskusteluissa käydään läpi vihjeiden monipuolista arsenaalia palkkavihjeistä herätyskelloihin, pohditaan meidän omia kämmejä sanallisten vihjeiden valitsemisessa ja mietitään vihjeisiin liittyvää sanastoa. Olethan jo ottanut seurantaan IG-tilimme? Instagramin kautta saat aina uusimmat tiedot tulossa olevista jaksoista, pääset vaikuttamaan tuleviin aiheisiin ja tietenkin juttelemaan meidän kanssa!

Keskustelemassa pääekonomisti Juhana Brotherus Hyposta ja osakeanalyytikko Markku Moilanen OP:sta. Asuntomarkkinoiden äärimmäisen vahva veto on johtanut salamakauppaan, sokkotarjouksiin ja rakkauskirjeisiin, kertoo Juhana Brotherus. Aiemmin asunnon tarvetta perusteltiin vuokranantajille, nyt tunteisiin vetoavia tarinoita tarjoillaan asuntojen myyjille. Hypon arviossa asuntojen hintojen nousu tulee jatkossa maltillistumaan selvästi myös kasvukeskuksissa, ja siitä on Brotheruksen mukaan jo pieniä merkkejä. Asuntosijoitusyhtiö Kojamon vuokrausaste on laskenut koronan aikana, mutta yhtiö odottaa pandemian vaikutusten jäävän väliaikaisiksi. Kojamon hankekanta on hyvin vahva, kertoo Markku Moilanen, ja näkee osakkeessa edelleen pientä nousuvaraa. Moilasen mukaan kauppakeskusyhtiö Citycon on pärjännyt koronassa yllättävän hyvin, ja hänen mielestään yhtiön asuntostrategiaan sisältyy selvää arvonluontipotentiaalia. Toimittajana Mikko Jylhä.

Loviisan kolmannet kesäravit keräsivät ennätysmäärän yleisöä paikalle. Radalla nähtiin hyvää suorittamista ja komeita hevosia ohjastajineen. Yksi mielenkiintoisimmista lähdöistä, oli ensimmäisen lähdön haasteajo, johon oli kutsuttu ohjastajiksi ravialan eri toimijoita. Mukana oli edustajat ravivalmentajista, monte ohjastajista, Suomen Hippokselta, ravien äänityöläisistä sekä Itä-Uudenmaan Oriyhdistyksestä. 37-vuotias Lauri Hyvönen on Suomen johtavan raviääni. Ensimmäiset ravinsa hän selosti 15-vuotiaana vuonna 1999 Liperin jääraveissa. Nyt miehen ääni on kaikille ravi-ihmisille tuttu. Nyt Hyvönen ottaa ensiaskeliaan myös raviohjastajana. Hän suoritti raviajoluvan keväällä, ja toimi ohjastajana ensimmäisen kerran Kajaanissa 21. toukokuuta, lämminverisellä Alladin Brolla, ollen lähdössä kolmas. Aiemmin raviääni ei ole voinut toimia hevosten kanssa käytännössä allergiansa vuoksi, mutta aikuisiällä allergia on helpottanut, ja se on samalla mahdollistanut uuden aluevaltauksen. Hyvösen vanhemmat veljet, Asko ja Eljas Hyvönen ovat toimineet ravivalmentajina. Asko ammattivalmentajana. Loviisassa Hyvönen oli uransa kolmannessa lähdössä mukana Wille Wind hevosellaan, joka ohjastan arvion mukaan, oli ennakkoon joukon kovakuntoisin hevonen. Voittoa ei tosin nyt irronnut, vaan kaksikko oli lopulta lähdön kuudes.

Markkinoiden voittaja vie kaiken -ilmiöstä keskustelemassa analyytikko Ernst Grönblom United Bankersilta. Ernst Grönblom on perehtynyt kasvusijoitusstrategiaan parinkymmenen vuoden ajan. Aiemmin hän etsi digiajan menestyjiä HCP Focus -rahastoon, nykyisin hän toimii analyytikkona UB Thales Argo -rahastossa. Osakevalinnoillaan menestystä saavuttanut Grönblom listaa kymmenen ideaaliyhtiön kriteeriä: dominoiva asema, vähintään yksi kilpailuetu, liiketoiminnan vipuvoima (korkea kiinteiden kulujen suhde muuttuviin kuluihin), korkea bruttokate, keskikokoinen - ei liian pieni tai suuri, toimii nopeasti kasvavilla markkinoilla, ainakin yhden globaalin trendin antama myötätuuli, useita reaalioptioita, hintajohtaja ja/tai disruptiivinen tuote/palvelu, perustajan johtama. Ohjelmassa mainitut artikkelit: -Sherwin Rosen: The Economics of Superstars. The American Economic Review, Vol. 71, No 5, 1981. -W. Brian Arthur: Increasing Returns and the New World of Business. Harvard Business Review, heinä-elokuu 1996. -Hendrik Bessembinder: Do Stocks Outperform Treasury Bills? Journal of Financial Economics, 2018. Toimittajana Mikko Jylhä. Pörssipäivä jää kesätauolle, ja palaa liiketoimiin elokuun puolivälissä. Hyvää kesää.

Alustatalous muuttaa omistamisen tapoja. Autojen, polkupyörien, sähköpotkulautojen ja veneiden vuokraaminen yleistyy, kun tarjonta lisääntyy. Helsingissä perustettu veneiden vuokrauspalvelua pyörittävä Skipperi käynnisti viime vuonna kaupunkivenepalvelun, jossa Skipperin omistamia veneitä voi vuokrata kiinteällä kuukausimaksulla veneilykaudeksi. Aiemmin yrityksen liiketoiminta perustui vertaisvuokrauspalveluun eli siihen, että ihmiset vuokrasivat sovelluksen kautta omia veneitään. Tälle veneilykaudelle kaupunkivenepalvelu rantautui myös Lahteen. Palvelun hinta vaihtelee noin tuhannesta eurosta 1500 euroon per veneilykausi riippuen siitä, haluaako veneillä vain arkisin vai myös viikonloppuisin. Radio Voiman haastattelussa Skipperin toimitusjohtaja Kristian Raij kertoo, että kaikkiaan tällä kaudella vuokrattavien vertaisveneiden määrä tulee nousemaan 1500 veneeseen. – Kaupunkivenepuolella meillä on vuokrattavissa Lahden seudulla neljä moottorivenettä Asikkalassa ja Lahdessa. Saattaa olla, että kesälomakaudelle siirrämme veneitä pääkaupunkiseudulta enemmänkin Lahden seudulle, Raij kertoo. Veneet ovat alumiinirunkoisia moottoriveneitä, joihin mahtuu kyytiin 6–7 ihmistä. Soutuveneitä ei vielä Lahden seudulla ole vuokrattavissa. – Moottoriveneille oli selvästi enemmän kysyntää, mutta soutuveneitäkin on varmasti vielä tulossa. Raij toteaa, että veneen vuokrauspalvelu on hyvä tapa testata, että haluaa ryhtyä veneilijäksi. Riski pienenee, kun ei suoraan tarvitse sijoittaa tuhansia euroja kiinni veneeseen. Yritys pyörittää myös kuukausimaksuun sisältyvää veneilykurssia, jotta venettä vuokraavien tietotaito on riittävä vesillä turvallisesti liikkumiseen. – Vertaisveneiden puolella veneiden omistajat ovat hyvin tarkkoja siitä, että kenelle oman rakkaan veneensä vuokraavat. Sovelluksessa vuokraajan pitää kertoa omasta veneilytaustastaan ja veneen luovutuksessa käydään myös veneen tärkeimmät ominaisuudet ja varusteet läpi. Skipperillä on toimintaa Suomen lisäksi myös Ruotsissa. Suomalaiskaupungeista mukana Lahden lisäksi ovat esimerkiksi Espoo, Turku, Tampere, Hanko ja Jyväskylä. Kuuntele Radio Voiman podcastista, miten Kristian Raij päätyi perustamaan Skipperin ja miten koronaepidemia on vaikuttanut liiketoimintaan!

Koronapandemia on vauhdittanut muotialalla käynnissä olevia megatrendejä, kuten digitalisaatiota ja vastuullisuutta, mutta lisännyt samalla polarisaatiota, kertoo Tiina Alahuhta-Kasko. Hänen mukaansa menestyvien yritysten joukko on entistä pienempi, ja eriytymistä nähdään myös ostokäyttäytymisessä: osalla kuluttajista korostuu entistä enemmän laatu, toisilla edullinen hinta. Pitkällä aikavälillä kiinnostus vastuullisuuteen ja laatuun ovat Marimekolle suuria mahdollisuuksia, Alahuhta-Kasko uskoo. Tiina Alahuhta-Kasko kertoo kiinnostuneensa jo varhain muodista ja designista. Marimekon palveluksessa hän on ollut vuodesta 2005, josta viimeiset kuusi vuotta toimitusjohtajana. Aiemmin muotialalla rakennettiin brändejä vahvasti ekslusiviteetin kautta, nykyisin mielenkiintoisimmat brändit syntyvät yhdessä asiakkaiden kanssa, inklusiivisesti, hän luonnehtii. Marimekko muistetaan Armi Ratian elämäntyönä. Tänä keväänä yritys täyttää 70 vuotta. Miten perinteikäs designtalo aikoo jatkossa menestyä kansainvälisillä markkinoilla? Mikko Jylhä haastattelee.

Jo perinteeksi muodostunut Lahden kaupungin ja keskustan kiinteistöjen katujen puhdistusoperaatio Hiekkamyrsky poistaa ydinkeskustan hiekoitushiekat tänä viikonloppuna. Lisäksi pestään ajoradat, pysäköintipaikat, keskikorokkeet ja kevytväylät. Operaation ajan Toriparkissa pysäköinti on maksutonta. Maksuttomuus päättyy maanantaina 12.4. kello 8. –Toriparkissa on vielä hyvin tilaa, kunnossapitoinsinööri Pasi Leppäaho kertoo Radio Voiman haastattelussa lauantaina puoliltapäivin. Ensimmäistä kertaa kaikki autot on siirretty työkoneiden tieltä torille. – Aiemmin autoja siirrettiin Päijänteenkadulle, torille ja esimerkiksi viereiselle kadulle tai johonkin lähelle. Tähän mennessä koko viikonlopun aikana on tehty saman verran kuin viime vuonna koko viikonlopun aikana. Perjantain autoja siirrettiin neljä ja lauantaina oli puoleenpäivään mennessä siirretty 17 autoa. – Tieodottamisessa on aina parantamista, vaikka siihen on panostettu. Siitä on tullut palautetta muutamalta verbaalisesti lahjakkaalta, että perjantaina päivällä siirtokehotuksen saaneille ei ollut osoittaa pysäköintipaikkaa kuten lauantaina ja sunnuntaina on. Pitää nostaa käsi pystyyn (virheen merkiksi), ensi vuonna sitten paremmin, Leppäaho sanoo. Toriparkin maksuton pysäköinti alkoi kello 19 perjantaina. Viikonlopun operaation jälkeen hiekanpoisto jatkuu alueen ulkopuolisilla kaduilla. Hiekanpoistoa tehdään myös ennen operaatiota, lumi- ja jäätilanteen ja yöpakkasten sen salliessa. Kuuntele podcast, jossa Leppäaho kertoo, mitä ongelmia on siinä, että kaduilta kerätty sepeli voitaisiin käyttää uudelleen seuraavana talvena. Kuvateksti: Lauantaina ennen kello 9:ää torille oli siirretty toistakymmentä autoa.

Aiemmin terve nuori mies saapui nivuskivun vuoksi yliopistosairaalan päivystykseen.

Suomen tunnetuin endurokilpailu, Päijänteen ympäriajo ajetaan tänä viikonloppuna. Reittivastaava Marko Ojala kertoo Radio Voiman haastattelussa, että yleisö on noudattanut hienosti toivetta pysyä poissa tutuilta reittipaikoilta. Tarkkaa kilpailureittiä ei julkaista tänä vuonna ollenkaan. – Kuskeja on mukana lähes 200 ja lisäksi sitten vielä huoltojoukot, eli Päitsin reittialueen teillä on paljon enemmän liikennettä kuin tavanomaisesti, Ojala sanoo. Tänä vuonna kisataan jo 85. kerran. Kisa starttasi lauantaiaamuna Vierumäeltä, jossa vietetään myös yötauko. Päitsin maali on Vantaan Vahtikeskuksessa. Kaikkiaan reitin pituus on noin 700 kilometriä. Viime vuonna Päitsiä ei ajettu koronan takia, ja tänä vuonna ajetaan poikkeuksellisesti ilman yleisöä. Aiemmin vuodesta 1927 asti järjestetty kilpailu on jäänyt väliin vain sotavuosien vuoksi. Kisaa voi seurata Päitsin verkkosivuilta ja Facebookista. Live-tulokset löytyvät live.kalkku-palvelusta. Radio Voiman podcastista, kuulet miten Ojala kommentoi kisan sääolosuhteita.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa tutkijana työskentelevän, psykologi, työ- ja organisaatiopsykologian dosentti Mari Huhtalan kanssa johtamisesta. Arvot näkyvät monella eri tasolla. Yrityksen logokin voi kuvastaa sitä. On tärkeää kysyä myös työntekijöiltä, kuinka he arvoja käytännön työssään toteuttavat. Jos työyhteisössä ihmiset eivät voi hyvin ja etenkin, jos syyt siihen ovat vaikeasti tunnistettavissa, voi kyse olla juuri arvoihin liittyvistä ongelmista. Tutkimustenkin mukaan ihmiset alkavat usein voida huonosti, jos joutuvat toimimaan arvojensa vastaisesti. Arvoristiriitaa voi aiheuttaa esimerkiksi se, että yrityksen nettisivuilla on kuvattu sanallisesti ja hienosti arvoista, mutta ne eivät kuitenkaan ole ns. totta eli eivät aidosti näy läpi leikaten mikrotasolta makrotasolle yrityksen tekemisessä. Esimerkiksi hoitoalalla kiire ei aina mahdollista työn tekemistä omien arvojen mukaisesti. Toisinaan ihmiset myös hakeutuvat työpaikasta pois elleivät arvomaailmat kohtaa. Nuoret todennäköisesti tekevät tämän helpommin kuin vanhemmat. Nuoret tunnistavat nopeasti mikä on totta tai aitoa - ja mikä ei. Tällöin myös arvojen totuudenmukaisuus varmasti paljastuu nopeasti. Nuoret voivat vanhempia työntekijöitä helpommin myös haastaa työnantajaa arvoista. Aiemmin arvoista ei ole juurikaan edes juteltu, joten niihin liittyvä keskustelu voikin olla todella haastavaa ja uutta työpaikalla. Tärkeää on sanoittaa mistä on kyse ja keskustella myös siitä, kuinka ihmiset ymmärtävät eri sanat ja arvot. Sitä kautta voidaan tuoda myös läpinäkyväksi sitä miten eri tavoin ihmiset voivat ymmärtää esimerkiksi saman sanan. Se kun vaihtelee ja riippuu varmasti myös työtehtävästä itsestään. Arvoja voidaan luokitella esimerkiksi kolmeen. Ihmisillä on usein ns. syvät arvot, jotka ovat enemmän tai vähemmän samat läpi elämän. Sen lisäksi on arvoja, jotka liittyvät siihen, että mitä halutaan itse tehdä esimerkiksi työssä. Lisäksi on arvoja, jotka liittyvät siihen mitä haluaa itse antaa muille ja miten vaikuttaa vaikkapa yhteiskuntaan. Tärkeä on myös tiedostaa, että työelämässä kohdattavat haastavat tilanteet voivat poiketa merkittävästi arkielämän muista tilanteista. Haastavissa työelämän tilanteissa oma arvo voi tulla aidosti haastetuksi ja punnituksi aivan eri tavalla. Erityisesti lähijohtajat voivat kokea olevansa puun ja kuoren välissä, kun omia arvoja haastavat ylemmän johtotason linjaukset ja toisaalta työntekijöiden odotukset. Tällöin olisi tärkeää, että saatavilla on tukea eli esimerkiksi sparrausta ja mentorointia. Lähijohtajan on tärkeää pysähtyä joskus miettimään arvomaailmaansa; niitä konkreettisia asioita, mitkä ovat itselle tärkeitä elämässä. Ja myös sitä, että miten haluaa kohdata ja kohdella työntekijöitä. Tärkeää on miettiä, toteutuvatko nämä omat arvot omassa työssä ja jos ei, niin miksi ei (onko syynä esimerkiksi kiire tai joku muu). Kysy ja kuuntele. Ja rakenna. Teksti: Mirva Leppälä

Tällä viikolla poistutaan hetkeksi vauvakuplasta ja kerrotaan muutamia tarinoita mitä ette ole (toivottavasti) aiemmin kuulleet. Tää osoittautui hieman vaikeaksi, koska tuntuu että ollaan avattu teille suunnilleen koko meidän elämä jo! Tän päivän jaksoon mahtuu kuitenkin tarinaa muun muassa Alice Cooperista ja anakondasta sekä Lindan baaritikkareista. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Tisen kanssa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Miten ravintoloiden sulkemisen vaikeus paljastaa hallituksen poliittiset valinnat? Ja miten hallitus nyt suitsii ravintoloita ja kansalaisten käyttäytymistä julkistamallaan “sulkutilalla”? Toimittajina Olli Seuri, Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp Jaksoa on korjattu julkaisun jälkeen klo 14.14. Aiemmin julkaistussa jakson versiossa todettiin virheellisesti, että ravintolarajoituksia ei mainittaisi lainkaan tartuntatautilaissa.

Kauan sitten puusukset tehtiin itse oman metsän haavoista. Näitä taideteoksia tulee vielä eteen harvakseltaan ja aina niistä huokuu mennyt aikakausi. Vanhat puusukset haetaan nyt Metsäradioon pienen ladon orsilta, jossa ne ovat olleet koskemattomina vuosikymmenien ajan. Harmaiden suksien pinnassa ei ole koskaan ollut maalia ja pohjasta on terva kulunut pois jo aikoja sitten. Pitkästä aikaa sukset saavat kosketuksen valkoiseen lumeen Nastolan Järvistenkylällä, näin niistä kertoi Erkki Salonen.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki pureutuu taloustieteen peruskäsitteeseen eli joustoon. Jousto tarkoittaa taloustieteissä yhden muuttujan prosenttimuutosta toisen muuttujan prosenttimuutokseen nähden. Kysynnän hintajousto tarkoittaa prosentuaalista muutosta kysynnän määrässä, kun hinta muuttuu yhden prosentin. Kansanomaisesti ajateltuna esimerkiksi kotitaloustyön kysynnän pitäisi kasvaa kun kotitalousvähennys pienentää sen verorasitusta erityisesti suurissa tuloluokissa. Kotitaloustyön kysynnän verojousto olisi siis suuri. Yllättäen Vattin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n 2021 tutkimuksen mukaan verojousto olisikin lähellä nollaa. Tulos on kiistanalainen ja vähintäänkin epäintuitiivinen. Kotamäki pohtii erityisesti verojen pienentävää vaikutusta työn ja pääoman tarjonnan eri muotoihin. Aiemmin #neuvottelija -kanavalla pohdittu Lafferin käyrä kuvaa ongelmaa absoluuttisen verokertymän ja tulolajikohtaisen veroasteen käänteisenä U-käyränä. Jos verojousto ei olekaan lähellä nollaa, valtio menettää lopulta verotuloja veroastetta nostaessaan kun ylitetään ns. Lafferin piste. Mauri Kotamäki pohtii epäoikeudenmukaisuutta, jossa kymmenet tuhannet suomalaiset jäävät ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolelle. Ratkaisu, eli universaali ansiosidonnainen päiväraha ei ole enää SAK:n ja EK:n vastustama vaan tasa-arvoinen ratkaisu jonka aika on tulossa suurella todennäköisyydellä nykyisen hallituskauden jälkeen. Jakson lopussa mainitaan universaalit tilimallit, jotka voisivat luoda tehokkaat kannustimet lieventämään Suomen kansantalouden ongelmia. #yhteiskunta #politiikka #ekonomistit #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Aiemmin tammikuussa Metsäradiossa testasimme maastopyöräreittiä Lohjanharjulla. Kahdeksan kilometrin mittaisen reitin puuhamies, maastopyöräilyn harrastaja Panu Mäkelä kertoo vielä Mikko Peltsi Peltolalle mikä oli homman nimi. Lohjan Liessaaressa ritisi myös retkelle tunnelmaa antava nuotio.

Huuhaasta tuli totta, ja se haastaa median kaivamaan entistä pätevämpää tietoa, sanoo Ylen ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen blogissaan.

Matias Mäenpää, Anssi Kiviranta ja Petteri Poukka ovat julkaisseet EXIT vol. 2 - 16 Inspiroivaa tositarinaa suomalaisista yrittäjistä -kirjan. Sami Miettinen haastattelee Matiasta kirjan teemoista ja kuinka se rakentaa sekä alkuperäisen EXIT-kirjan että aiempien yritysmyönteisten kirjojen jatkumoa (esim. Taivas ja Helvetti-sarja). Matiaksen mukaan ilahduttavasti sekä yrittämiseen että myös yrityksen omistamisen vaihtamiseen eli exittiin suhtaudutaan nyt aikuismaisemmin. Aiemmin viestikapulan vaihto on nähty "yrittäjän lottovoittona" tai jopa eriarvoisuuden vähentämisen vastaisena loukkauksena yhteiskunnalle. EXIT ja EXIT 2 käsittävät 31 yritystarinaa mukaan lukien Matiksen omakohtaisen PPG-Visman ja Anssin Bo LKV:n joissa välittäjänä toimi Translink Corporate Finance (Tero Nummenpää ja Ruben Moring). Uuden EXIT:in päättää Sami Inkisen loistelias Perunapelloilta Piilaaksoon - Asunnonvälityspalvelu muutti kiinteistöalaa ja toi miljardikaupat, jossa kuvataan mm. miten Trulia luotiin tyhjästä ja lopulta myytiin 2,6 miljardilla eurolla Zillowilla. Inkinen ja hänen vaimonsa Meredith Loringin tausta kestävyysurheilussa ja henkisessä hyvinvoinnissa on saanut Samin kanavoimaan osan energiastaan ja resursseistaan Virta Healthiin, joka tavoittelee kakkostyypin diabeteksen parantamiseen. Muita EXIT:in haastateltavia olivat mm. Peter Vesterbacka, Pekka Kari, Maija Itkonen, Rami Peltonen, Jaakko Mäki-Petäjä, Miia Riekki, Hannu Kytölä, Elias Aalto, Robert Kullström, Sirena Kiviranta, Harri Tahkola, Tuomas Kukkonen, Mikko Silventola, Taneli Sutinen ja Leena Niemistö. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

KalloCastin 63. jakso sisältää vaihtelun vuoksi vieraan. Vieraana on toistamiseen kaikkien aikojen menestynein suomalainen salibandyvalmentaja Petteri Nykky. Nykky avaa jaksossa syksyn tapahtumia joihin kuuluu muun muassa nimitykset golf- ja salibandymaajoukkueiden päävalmentajiksi. Aiemmin syksyllä Nykystä julkaistiin myös Oskari Saaren kirjoittama Menestyksen tie -kirja, josta riittää keskustelteltavaa. Juontajisto yrittää urkkia myös maajoukkueen tämän hetken tilannetta kohti 2021 MM-kisoja. Tässä vaiheessa on hyvä huomauttaa, että jakso nauhoitettiin torstaina 12.11, ja osa jakson spekulaatioista koskee viikonlopun otteluita, mutta itse pääsisältö kestää aikaa vaikka seuraaviin MM-kisoihin asti. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Spotifysta, Itunesista ja Acastista. 1. Erä: Ajankohtaiset aiheet 00.00-15.39 - F-liigan alkukauden onnistujia ja epäonnistujia - Pelaajanostoja F-liigasta - Tapaus Henri Johansson - Uuden sarjan yleisilme - Muuttaako muiden maiden koronatilanne F-liigaa Veteläinen, Karvonen ja Rantaniemi -show 2. Erä: Syksyn ajankohtaiset Nykky-aiheet 15.40-49.40 - Sopimus kahteen maajoukkueeseen - miten tämä on mahdollista? - Miten nämä kaksi pestiä eroavat toisistaan? - Golf- ja salibandyvalmennuksen eroja - Menestyksen tie (ja Alkemisti) päähenkilön silmin - Valmentamisen kritiikistä sana jos toinenkin - 2000-luvun rahakiistat 3. Erä: MM-kisat 2021 49.41-1.16.30 - Mitä vuoden lisäaika tarkoittaa maajokkueen kannalta? - Mitä se tarkoittaa pelaajien kannalta? - Eri pelipaikkojen kilpailutilanne - Miten korona on vaikuttanut ylipäänsä maajoukkueen toimintaan? - Tapaus Mika Kohonen - Neljät arvokisat vuoden sisään 2021-22 Jatkoaika 1.16.30-1.39.31 - Brandytyöryhmä: Viimeisimpiä kirjavinkkejä? - Viikon posi ja nega - Viikon ottelunostoja

Jaakko Laitinen tekee paluun! Aiemmin syksllä oman Populappi -podcastinsa aloittanut, parhaiten Väärä Raha -yhtyeestä tunnettu laulaja löytyi Oulu-Tampere -välillä junan ravintolavaunusta. Jakso äänitettiin 4. marraskuuta 2020.

Taavi Vartiainen siirtyi Lahden Pelicansista Ilvekseen täksi kaudeksi. Aiemmin urallaan vain lahtelaista seuraa edustanut Vartiainen lupaa tuoda mukanaan kovuutta pelityylilleen tyypillisesti. Vartiainen vastaili myös fanien kysymyksiin.

Syyskuun yhdennentoista päivän iskut New Yorkin kaksoistorneihin piirsivät kuvan nykypäivän terrorismista. Iskujen seurauksena julistettiin terrorismin vastainen sota. Onko nykymuotoinen terrorismi 2000-luvun erityispiirre, jollaista ei samassa muodossa ja samassa mittakaavassa ole koettu aiemmin? Mikä on 2000-luvun terrorismin suhde uskontoihin ja poliittisiin ideologioihin? Löytyykö terrorismille yleisiä ja yleispäteviä ”juurisyitä”? Löytyykö vastausta kysymykseen, millainen on tyypillinen terroristi? Miltä näyttää jihadistisen terrorismin tulevaisuus maailmalla ja Euroopassa? Onko Al-Holin leiri tikittävä aikapommi, joka pitäisi purkaa? Vieraana on Mitä tiedämme terrorismista -kirjan kirjoittaja, terrorismitutkija Leena Malkki Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta. Tapio Pajunen haastattelee.

TaTU Tampereen toiminnanjohtaja Juho Allonen vieraili FUN Tampereen aamussa kertomassa uintiseuran kuulumisia. Korona-aika on tuonut vain lisää harrastajia seuran piiriin. Allonen kertoi myös Ida Hulkon tulevasta matkasta ISL:n kisoihin.

Aikuisten liikkumisen suositukset päivittyivät viime vuonna melko oleellisella tavalla. Aiemmin vähintään kohtuullisen rasittaviin liikuntasuorituksiin keskittyneet ohjeet sisältävät nyt merkittävänä komponenttina liikuskelun ja riittävän unen: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/aikuisten-liikkumisen-suositus Podcastissa katsotaan suositusten rakennetta, perusteita ja pohditaan miten ne mahdollisesti vaikuttavat terveysmuuttujien ohella myös painonhallintatavoitteiden ja suorituskyvyn edistämiseen. https://www.instagram.com/punttisaaga/ https://www.facebook.com/punttisaaga Keskusteluketjuni Pakkotoisto.comissa: https://keskustelu.pakkotoisto.com/threads/mikko-ellm%C3%A9n-punttisaaga.133387/ Punttisaaga-podcastit Soundcloudissa, Spotifyssa ja muillakin suosituimmilla alustoilla Valmennuspalvelutiedustelut: ellmen.mikko@gmail.com

Rouheimmat rikokset -sarjassa on vuorossa jakso Murha joka tapahtui -sarjasta. Murha joka tapahtui on Saara Nurmon true crime -podcast, jossa käsitellään selvitettyjä henkirikoksia ja muita väkivallantekoja. Suomi järkyttyi vuonna 2000, kun imatralainen koulutyttö löytyi ojan pohjalta surmattuna. Aiemmin samana päivänä Imatralla oli kulkenut mies, joka oli hyökännyt usean vaaleatukkaisen naisen kimppuun, mutta olisiko hän syyllistynyt myös Eveliinan surmaamiseen?

Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Mirva Leppälä ja Hilkka Heikkilä pohtivat nuorten sukupolvien vaikutusta johtamisen muutokseen. Tämän jakson aiheena on millaisia eroavuuksia eri sukupolvilla on. Erilaiset työelämäodotukset Nuoret sukupolvet eroavat vanhemmista sukupolvista, sillä jo pelkästään media antaa niin erilaisen kuva monesta työstä. Tämä näkyy esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alalla niin, että mediassa harvemmin näytetään tiskauskuvia. Nuoret sukupolvet vähemmän myös nähneet omien vanhempiensa työntekoa. Aiemmin kuljettiin ehkä enemmän vanhempien mukana töissä kuten esimerkiksi maanviljelyksessä, postinjaossa yms. Odotukset siksikin erilaiset työelämästä. Hyvä tekemisen ilmapiiri tärkeää Yhteisöllisyyttä haetaan monista paikoista eikä vain töistä. Työ voidaan myös valita juuri sen mukaan millainen yhteisö siellä on. Oman mielipiteen kertominen, rohkeus sanoa ja suorasukaisuus ovat myös nuorille vanhempia sukupolvia helpompia ainakin, jos vertaa siihen hetkeen, kun vanhemmat sukupolvet olivat vastaavasti työuran alussa. Nykyisin on helpompi ymmärtää oikeasti mitä haluaa ja mitä maailmassa on tarjolla ja sitä kautta helpompi myös sanoittaa paremmin. Lisäksi perinteistä kaavaa ei haaveilla ainakaan niin aikaisin kuin aiemmin, jolloin asuntolainat ja vakituinen työ voivat jopa ahdistaa. Maailma on auki koko ajan Lyhytjänteisyys näkyy myös jossain määrin enemmän. Se varmasti selittyy sillä, että kaikki on koko ajan niin nopeasti saatavilla. Siksi on hyvä yhdistää nuorempia ja vanhempia, jolloin löytyy yhteensovittaen sopivaa tekemisen rytmiä. Tärkeä antaa tilaa ja joskus tärkeää myös antaa tilaa epäonnistua eikä suojella liiaksi. Kommunikointi ja toisiltaan oppiminen on tärkeää molempiin suuntiin. Joustamisen tarve on suurta ja siitä tärkeä keskustellakin ja luoda ymmärrystä siitä, että joustaminen on myös vastavuoroista. Älylaitteiden hyödyntäminen työssä on tärkeää jo laajojen nuorten verkostojen takia. Sitä voi hyödyntää myös esimerkiksi perehdyttämisessä. Nuoret myös käyttävät verkostojaan hyvin ja luovat niitä helposti globaalisti, joka tärkeä voimavara työelämässäkin. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahastoohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat nuorten johtamisesta.

Aiemmin markkinoiden ylivertaisuuteen uskoneet kirosivat yhteiskunnan puuttumista bisneksiin, nyt yhteiskuntaa vaaditaan pelastamaan markkinat, pohtii Kari Enqvist kolumnissaan.

Antero Vartian perustama Compensate-säätiö tarjoaa mahdollisuuden kompensoida arjessa syntyviä päästöjä. Aiemmin kansanedustajana ja Löylyn osakkaana tunnettu Vartia halusi Compensaten myötä tehdä merkityksellistä työtä. Anteron mukaan vastuullisuus ei ole enää kilpailuetu tai erottautumiskeino, vaan välttämättömyys jota ilman toimivat yritykset eivät tule pärjäämään. Kuuntele podcastista, mitä kasvuyritys voi oppia säätiön toiminnasta.

Aiemmin tervettä 60-vuotiasta miestä tutkittiin yliopistollisen sairaalan päivystyksessä leukemiaepäilyn vuoksi. Oireina hänellä oli väsymystä, turvotuksia ja yöhikoilua, joiden selvittelyssä hänellä oli yllättäen todettu verenkuvassa kolmen solulinjan muutokset.

Suomalaisten suhde tavaraan on viime vuosikymmeninä muuttunut. Aiemmin perintökalut yhdistivät menneet ja nykyiset sukupolvet, mutta eivät enää likikään aina. Tavarat ovat yhä vahvemmin osa yksilön identiteetin rakentamista. “Ainakaan kaikki milleniaalit eivät välttämättä arvosta enää perintökaluja. Sukupolvien sosiaalisia suhteita rakennetaan ja pidetään yllä median kautta esimerkiksi WhatsApp-viesteillä”, sanoo professori Terhi-Anna Wilska. Tavarat vaativat aikaamme ja huomiotamme. Niitä täytyy huoltaa, järjestellä ja karsia. Lisäksi kamaa on tuhottomasti. Moni kokee sen väsyttävänä. “Mehän tarvitaan vain vähän, jotta me tullaan toimeen. Meillä on silti kyltymätön halu tavaraan”, kertoo Wilska. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa ihmisen suhteesta tavaraan keskustelevat professori Terhi-Anna Wilska ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia liittyen tavaroihin ja esineisiin. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä. Lukijat: Jaana Sormunen, Airi Saastamoinen, Miikkapekka Heikkilä ja Marja Vehkanen.

Mielenosoitusten ja protestien keskellä elävässä Hongkongissa käytiin aluevaalit. Vaaleissa demokratialiike sai tsunamin kaltaisen voiton: 347 paikkaa 452 valtuustopaikasta meni demokratialiikkeen ehdokkaille. 18 aluevaltuustosta 17 on nyt demokratialiikkeen hallinnassa. Aiemmin kaikki valtuustot olivat Peking-mielisten hallinnassa. Minkälainen viesti Hongkongin aluevaaleista lähti manner-Kiinaan ja Pekingin tukemalle Hongkongin hallinnolle? Mitä aluevaalien tulos merkitsee Hongkongin protestien kannalta? Onko Pekingillä enemmän vai vähemmän syitä liennyttää tai kärjistää tilannetta? Mitä Hongkongin demokratialeiri todella tavoittelee? Kuinka suuri osa Hongkongin väestöstä kannattaa alueen täydellistä itsenäistymistä Pekingistä? Hongkongin poliittista tilannetta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Aiemmin vaikuttajamarkkinointi koettiin annettujen tuotteiden esittelynä sosiaalisessa mediassa. Tämän päivän vaikuttajat ovat parhaimmillaan ammattilaisia, jotka rakentavat omaa tarinaansa arvoihinsa täydellisesti sopivien yritysten kanssa. Miss Fitnessmalli 2012 Emmi Lehtomaa on itse vaikuttaja, mutta nykyään myös mm. Janni Hussin ja Miska Haakanan vaikuttajamanageri. Hän perusti Fament Oy:n tänä vuonna tukemaan vaikuttajiksi aikovien matkaa. Voimmeko me yripodilaiset kutsua itseämme vaikuttajiksi ja millaisia vinkkejä Emmillä on vaikuttajaksi aikoville? Sanoimmeko jo sanan vaikuttaja?

Seligson ＆ Co Rahastoyhtiön osakas, Ahlstrom-Munksjön hallituksen puheenjohtaja Peter Seligson suhtautuu erittäin kriittisesti keskuspankkien harjoittamaan nollakorkopolitiikkaan. Hänen mukaansa se ei johda kaivattuihin investointeihin, vaan ajaa rikkaiden etua. Pörssiyhtiöiden hallitustyöskentely on kehittynyt operatiiviseen suuntaan, ja tämä on nostanut osaamisvaatimuksia, Seligson kertoo. Aiemmin hallituksia dominoivat juristit ja omistajien edustajat, nykyisin niissä on enemmän yrityksen strategiaan, toimialaan ja laajemminkin talouteen liittyvää osaamista, hän sanoo. Seligsonin mielestä Suomessa käyttöön otettavassa osakesäästötilissä on turhia rajoituksia, ja mallia pitäisi ottaa ruotsalaisesta kansankapitalismista. Pitkällä tähtäimellä sijoittajan on tärkeintä pysyä markkinoilla, minimoida kulut ja hajauttaa riittävästi, Seligson summaa. Toimittajana Mikko Jylhä.

Lähes 30 vuotta vanhaa pituuden Suomen ennätystä yhä hallussaan pitävä Ringa Ropo sai tänä kesänä tyttärestään seuraa SE-tilastoihin, kun hänen 20-vuotias tyttärensä Ella Junnila ylitti kahteen kertaan naisten korkeushypyn Suomen ennätyksen ja varmisti samalla lipun Dohan MM-kisoihin. Tiettävästi maamme yleisurheiluhistoriassa ei ollut ole aiemmin samanaikaisia Suomen ennätyksiä vanhemman ja lapsen nimissä. Aiemmin tytärtään valmentanut Ropo on nykyisin tämän taustajoukoissa pelkästään äidin roolissa. Mitä urheilujärjestelmästämme kertoo se, että suomalaisten huippu-urheiljoiden taustalta löytyy niin usein valmentajana toimiva äiti tai isä? Millaisissa asioissa Ringa Ropo kokee voineensa antaa tyttärelleen merkittävää apua tämän uralla huippu-urheilijana? Entä mitä omalla urallaan seksisymboliksikin kutsuttu Ropo ajattelee nykyajan some-aikakauden urheilijoiden julkisuuskuvasta ja sen hallinnasta? Väittelyissä mitalikahviperinne, Patrik Laineen tilanne ja Elmo Lakan yllättävä Doha-karsiutuminen.

Harrastejoukkueiden salibandykausi huipentuu 4.-5. toukokuuta Porvoossa CoSpace Cupiin. Aiemmin perinteinen turnaus on tunnettu Borealis Cupina, mutta nyt turnauksen nimi muuttui uuden yhteistyökumppanin myötä. Turnauksen puuhamiehinä häärivät miesten edustusjoukkueessakin pelaavat Erkko Vaniala ja Konsta Kareinen. – Olemme erittäin innostuneita uudesta tulevasta turnauksesta ja kaikki on lähtenyt rullaamaan tosi hyvin, Vaniala sanoo. – Pari edellistä vuotta turnauksen tekijät ovat olleet hiukan vähissä, ja tekemiseen ei ole ehkä panostettu kovin paljoa, Kareinen kertoo.

Suomella on ollut 12 presidenttiä. Presidentin asema ja valta ovat olleet hyvin erilaisia eri aikakausina. Myös presidenttien suhde valtaa on vaihdellut hyvin paljon itsenäisyyden aikana. Professori Martti Turtola on uusimassa kirjassaan kuvannut Suomen presidenttien suhdetta valtaa ja myös arvioinut presidenttiemme vallanhalua. Suomaisen presidenttivallan ehdoton ennätys on luonnollisesti Kekkosen aika. Kekkosen onnistui tehdä itsestään korvaamaton maan isä, jonka vähäinenkin arvostelu leimattiin majesteettirikokseksi. Professori Martti Turtolan mukaan ennen sotia presidenteillä oli erilainen suhde valtaa kuin sodan aikana ja sodan jälkeen. Aiemmin presidentin tehtävä koettiin ennen kaikkia velvollisuudeksi isänmaata kohtaan eikä niinkään henkilökohtaiseksi menestykseksi. Vasta Mannerheim toi presidentin asemaan henkilökohtaisen vallan tavoittelun motiivin.

Aiemmin terve keski-ikäinen mies hakeutui sateisena syysyönä päivystykseen, sillä jatkuvasti kovenevat vasemman kyljen kivut estivät häntä nukkumasta.

Tällä kertaa puhun siitä, miten nyt jo useamman vuoden kestänyt vaatekirjanpito ja vaateostosten välttäminen on vaikuttanut ajatteluuni. Aiemmin kuvittelin systemaattisesti inhoavani shoppailua, mutta kun lopetin sen, tajusin olleeni väärässä. Tässä jaksossa puhun seuraavista aiheista: Mitä olen oppinut suhteestani shoppailuun Miten … Lue loppuun → The post Arkijärki-podcast 61: Miten ostolakko on muuttanut ajatteluani appeared first on Arkijärki.

Masennus ja ahdistuneisuus ovat nykyään yleisiä ja siksi psykoanalyytikko ja psykoterapeutti Jussi Kotkavirran kalenteri on koko ajan täynnä. Aiemmin myös filosofian professorina toiminut Kotkavirta täsmentää, että yhteiskunnassamme erilaiset pelot korostuvat; toisaalta liian nopea muutos heikentää ihmisten hyvinvointia. Pekka Vahvanen ja Jussi Kotkavirta keskustelevat siitä, tekeekö nykymaailma meistä entistä ahdistuneempia ja masentuneempia. Voimmeko henkisesti aikaisempaa huonommin, vaikka meillä on materiaalisesti asiat paremmin kuin koskaan?

Taitoluistelija Viveca Lindfors kruunasi joulukuussa vahvan syyskautensa voittamalla ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruutensa SM-kisoissa Kouvolassa. Aiemmin syksyllä hän luisteli Finlandia Trophy -kilpailussa omat ennätyspisteensä 187,19, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein suomalaisen naisluistelijan yhteispistemäärä. Miten 19-vuotias Lindfors on päässyt tämän kauden huippuvireeseensä? Miten nuori taitoluistelija kommentoi paljon puhuttuja välejään ikätoveriinsa ja kovimpaan kilpakumppaniinsa Emmi Peltoseen? Väittelyissä José Mourinho, hiihdon tulevaisuus ja maajoukkueestakieltäytyjä Kristian Vesalainen.

Kirkkohallitus joutuu käymään tulevina vuosina isoja rakenteellisia muutoksia. Sen luotsilta odotetaan talouteen kohdistuvaa muutosjohtamista, mikä ei onnistu pelkällä juustohöylällä. Kirkolliskokous on juuri äänestänyt Kirkkohallitukselle uuden kansliapäällikön, teologian maisteri Pekka Huokunan, kun hänen edeltäjänsä Jukka Keskitalo vihittiin vastikään Oulun piispaksi. Pekka Huokuna on vuodesta 2009 toiminut Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajana. Aiemmin hän ollut muun muassa Mikkelin maaseurakunnan sekä Hirvensalmen seurakunnan kirkkoherroina. Pekka Huokunaa haastattelee Anna Patronen.

Aiemmin ajateltiin että nauru on yksin ihmisen ominaisuus. Nykytutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä että myös jotkin eläimet osaavat myös nauraa. Tutkijatohtori Jarno Hietalahti on perehtynyt huumorin olemukseen ja filosofiaan. Naurun ja huumorin alkuperää ja merkitystä on pohdittu jo antiikin filosofeista lähtien. 1600-luvun filosofi Thomas Hobbes määritteli, että nauru on merkki äkillisestä ylemmyyden tunteesta, jota me tunnemme heikompaa kohdetta kohtaan. Nauru liittyy Hobbesin mukaan siis valta-hierarkiaan. Sigmund Freud selitti huumoria huojennusteoriansa avulla. Freudin mukaan ihminen kamppailee jatkuvasti intohimojensa ja sivistyksen ristipaineissa. Tähän paineeseen voi huumori tuoda aika ajoin vapautuksen, joka purkautuu nauruna. Nykyään useimmat huumorin tutkijat lähtevät liikkeelle yhteensopimattomuusteorioista. Meillä on oletuksia siitä, miten asiat menevät ja kun ne eivät menekään ennakko-odotusten mukaisesti, muodostuu ristiriita, josta huumori kumpuaa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi se kun mies pukeutuu naiseksi tai kun eläin käyttäytyy kuin ihminen. Huumori on ollut hyvin olennainen osa ihmisyyttä pitkin historiaa eikä ihminen ei halua luopua siitä edes ääriolosuhteissa. Siksi huumori elää jopa diktatuureissa tai keskitysleireillä.

Suomen Kulttuurirahaston SKR podcastin ensimmäisessä jaksossa kirjailija-ohjaaja Minna Harjuniemi ja teologi Toni Koivulahti pohtivat monen muun asian lisäksi väkivaltaa. Vaikka väkivalta on molemmille ajankohtainen teema, tarkastelevat he sitä hyvin erilaisista näkökulmista. Minna Harjuniemi on kirjailija-ohjaaja, joka on työskennellyt myös ohjaajantyön lehtorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Aiemmin hän on työskennellyt freelance-ohjaajana sekä Ylioppilasteatterin johtajana 2001-2004. Hän kirjoittaa suurimman osan ohjaamistaan esityksistä itse. Harjuniemi on kahden pojan äiti ja kotoisin Kymenlaaksosta. Toni Koivulahti on sosiaalietiikan tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hänen väitöskirjansa käsittelee uskonnon ja väkivallan yhteyksiä poliittisen teologian teoriassa. Lisäksi hän on kiinnostunut eläinoikeusfilosofiasta ja Jumalan kuoleman teologiasta. Minna ja Toni keskustelevat väkivallan lisäksi teatterin tekemiselle ja käsitteelliselle tutkimukselle ominaisesta luovuudesta. Jaksossa keskustellaan myös teatterin ja käsitteellisen tutkimuksen moraalista, pohditaan mitä teatterin poliittisuus merkitsee ja mitä on poliittinen teologia. Jaksossa selviää myös, mitä tarkoittaa “hidas väkivalta”. Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka rahoittaa tiedettä, taidetta ja suomalaista kulttuuria. SKR podcastin keskustelijat ovat Kulttuurirahaston apurahansaajia eri aloilta. Kurkista kanssamme kulttuurin ja tieteen tekijöiden ajatuksiin. https://www.skr.fi/ Podcastia isännöi Olli Ahlroos. Podcast on taltioitu Taidekoti Kirpilässä 12.6.2018. http://taidekotikirpila.fi/ Olli Ahlroos on Plato Philosophy Management Oy:n toinen perustaja. Hän on koulutukseltaan filosofi ja taiteen tutkija. Joakim Pusenius on audiovisuaalisen alan moniosaaja. Tuotanto: Suomen Kulttuurirahasto & Plato Productions Konsepti: Olli Ahlroos Tekninen toteutus: Joakim Pusenius Suomen Kulttuurirahasto on vuonna 2018 myöntänyt Minna Harjuniemelle apurahan seksuaalisuutta, väkivaltaa ja nautintoa käsittelevän esityksen käsikirjoittamiseen ja Toni Koivulahdelle apurahan uskonnon ja väkivallan yhteyttä poliittisen teologian teoriassa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Jaksossa esiin nousseita henkilöviittauksia: https://en.wikipedia.org/wiki/John_Milbank https://en.wikipedia.org/wiki/Carl_Schmitt

Podcast on osassa 29, johan on markkinat! Tällä kertaa äänessä kanssani on Yasir Gaily, joka kirjoittaa tällä hetkellä Noin Viikon Studiota. Aiemmin hän on kirjoittanut Uutisvuotoa sen loppumiseen saakka (ei hitto, meitsil samat). Keskustelussamme esiintyvät monet amerikkalaiset myöhäisillan talkshow’t ja jopa TV-chat. Olipa kyllä mukavata. Kuunnelkaa vaikka. Painamalla play siirryt liian lämpimään työhuoneeseeni, jossa juttelemme […]

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Yksi ohjelman faneista, Anne Luhtala, valitsi puheenjohtajalle hyvän aloituskysymyksen. Tällä viikolla käydään sekä jääkiekon MM-kisoja että Euroviisuja. Aiemmin, kun Suomi voitti (MM-kulta vuosina1995 ja 2011, voitto Euroviisuissa 2006), jotain muuttui. Ainakin sanotaan lama päättyneen ja Suomen päässeen Ruotsi-häpeästä. - Kumpi voitto nyt tarvittaisiin ja minkälaisen muutoksen voiton pitäisi saada aikaan? Ritarien omat aiheet - hyvät tavat, pelko ydinaseiden edessä ja eurooppalaisuus - herättävät myös paljon puhetta ja välihuutoja. Ruben Stiller kysyy ärsyttävistä huonoista tavoista ja kaikki pystyvät epäröimättä nimeämään sellaisia. Ärsyttävimpinä mainitaan mm. tervehtimättömyys rappukäytävässä, puhumattomuus ja kaksoiskiitos. Sodan pelko astuu studioon, kun Juha Itkonen kertoo aiheekseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöksen vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta. Mitä eurooppalaisuus teille merkitsee? kysyy puolestaan Pekka Seppänen vähän sarkastisesti. - Mihin Eurooppaan pitäisi samastua? Onko se idea, konkreettinen ihmisjoukko vai maa-ala, se on minulle hämärää, hän sanoo.

Toivottavasti lapseni tulevaisuudessa kykenevät parisuhteeseen, jossa voivat luottaa toiseen ihmiseen ja uskaltavat olla myös tarvitsevia. Lisää >> http://ift.tt/2DM7r6x

Ilmakehään päätyvät ultrapienet hiukkaset ruokkivat myrskypilvien muodostumista tavalla, jota ei ole ennen ymmärretty. Lisää >> http://ift.tt/2nrgenp

Jouko Turkka, Tuntematon sotilas ja suomalainen maskuliinisuus KulttuuriCocktail käy käsiksi kahteen ajankohtaiseen teokseen. Perjantaina saa ensi-iltansa paljon palstatilaa saanut Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas. Aiemmin viikolla ilmestyi postuumisti Jouko Turkan valikoima Kärsimys on turhaa, joka sisältää aiemmin julkaisemattomia Turkan tekstejä. Millaisen kuvan näiden teosten pohjalta saa suomalaisesta miehisyydestä? Keskustelemassa Turkasta ja Tuntemattomasta ovat Helsingin Sanomien toimittaja Suvi Ahola ja esseisti Antti Hurskainen. Toimittaja: Tuomas Karemo Tuotanto: Yle Kulttuuri

Kenttätöihin lähtemistä voidaan ajatella omanlaisenaan tulikasteena ja initiaatioriittinä, jonka suoritettuaan antropologikokelas viimein saavuttaa täysivaltaisen aseman tieteellisen yhteisön jäsenenä. Aiemmin opittu teoria ja eettiset periaatteet ohjaavat kokelasta, mutta soveltaminen jää tulevan antropologin harteille. Kentältä palannut tutkija on täten vihitty etnografian saloihin ja laadullisen tutkimuksen keskeisiin menetelmiin. Nyt alkava Kirjeitä kentältä -kolumnisarja vie lukijan kentälle viiden kolumnistin mukana. The post Kirjeitä kentältä: Kentällä olemisen sietämätön keveys appeared first on AntroBlogi.

Onko hajauttaminen sijoittajan ainoa ilmainen lounas? Pitääkö paikkansa vanha viisaus, jonka mukaan voitot kannattaa ottaa hitaasti ja tappiot nopeasti? Pärjääkö pessimisti osakemarkkinoilla? Pörssipäivän vieraina ammattisijoittaja Ilkka Parviainen sekä pokeriammattilainen, sijoittaja ja Sijoitustiedon pääkolumnisti Aki Pyysing. Ilkka Parviainen on arvosijoittaja, joka luottaa osta ja pidä -strategiaan. Pankkimaailmassa työskennellyt Parviainen korostaa kärsivällisyyden merkitystä. Hän luonnehtii omaa sijoitustyyliään kilpikonnamaiseksi. Parviainen on ollut osakemarkkinoilla tiiviisti mukana yli viisitoista vuotta, mutta myynyt osakkeita vain kolmesti. Aki Pyysing tunnetaan pokeriammattilaisena, mutta hänellä on vuosikymmenten kokemus aktiivisesta sijoittamisesta. Pyysing ei ole epäröinyt käyttää velkavipua - ensimmäisen sijoituslainansa hän otti vuonna 1987. Aiemmin hänellä saattoi olla salkussa kerrallaan vain yhtä tai kahta eri osaketta, mutta nykyisin Pyysing on hajauttanut omistuksiaan kymmeniin yhtiöihin. Toimittajana Mikko Jylhä.

Vaikka kaikilla eläimillä on jonkinlaisia kommunikaatio järjestelmiä, on ihmiskieli viestinnän välineenä monella tapaa ainutlaatuinen. Ihminen osaa sekä erottaa eri äänteitä toisistaan että kategorisoida kielen avulla ympäröivää maailmaa. Ihmiskielen erikoisuus on se, että se osaa yhdistää nämä kaksi elementtiä toisiinsa. Kieli on systeemi joka yhdistää äänen ja merkityksen systemaattisella tavalla. Aiemmin kielitieteilijätkin jakoivat hanakasti kieliä ”primitiivisiin” kieliin ja ”kehittyneisiin” kieliin. Ajateltiin esimerkiksi, että latina on ilmailultaan tarkin kieli ja siksi se sopii parhainten tieteen kieleksi. 1900-luvun kielitieteen suuri oivallus on se, että ei ole rakenteeltaan primitiivisiä tai kehittyneitä kieliä. Kaikilla kielillä pystytään ilmaisemaan mitä tahansa, kun kieltä käytetään paljon ja monipuolisesti. Kieliä kuolee koko ajan. Aina edes suhteellisen suuri kieli ei säily hengissä. Esimerkissä Andeilla puhuttu ketšuan kieli on uhanalainen vaikka sillä on miljoonia puhujia. Sen sijaan islannin kieltä ei uhkaa mikään vaikka puhujia on reilusti alle miljoona. Toimittaja Hannu Reime on perehtynyt kielitieteen teorioihin kielen synnystä ja kielten universaaleihin ominaisuuksiin.

Kirkkoturva puhuttaa Suomen lisäksi myös Ruotsissa. Malmössä 30 poliisia ilmestyi yllättäen seurakunnan perheleirille ja kaikkiaan viisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaperhettä otettiin kiinni. Aiemmin poliisi oli Ruotsissakin kunnioittanut "kirkkoturvaa". Myös Porissa, Teljän seurakunnassa on käyty sakottamassa turvapaikanhakijoita laittomasta maassa oleskelusta. Horisontti soitti pastori Per Kristianssonille Malmöhön ja kirkkoherra Kaisa Huhtalalle Poriin. Mitä kirkkoturvalle on tapahtumassa?

Ystävät eivät sulattaneet mieheni masennusta. Aiemmin häpesin veljeni hulluutta. Marja Rask ja Tiina Tuominen vaihtavat kokemuksiaan mielenterveysomaisina. Mikä on auttanut jaksamaan? Miten läheisen sairastuminen on vaikuttanut omaan persoonaan? Toimittajana Minna Korhonen.

Tämä jakso on erilainen. Aiemmin olen haastatellut pitempään tehneitä. Nyt halusin pureutua siihen, miltä tuntuu tehdä ensimmäinen keikka. Omasta ensimmäisestä on jo sen verran aikaa, ettei enää ihan tarkkaan muista, mitä kaikkea päässä pyöri silloin. Vieraana tässä on Antti Akonniemi. Podcastin alkuosa on tehty ennen kuin hän meni ensimmäiselle keikalleen ja loppuosa muutamia päiviä ensimmäisen […]

Läheisriippuvuus on sanana varsin vahva, ehkä hieman määritteleväkin. Itse ajattelen mielummin että minulla on taipumus läheisriippuvaiseen käyttäytymiseen kuin että olisin jotenkin diagnosoitu läheisriippuvainen. Aiemmin tämä käyttäytyminen on hallinnut elämääni ihan liiaksi asti. Olen kuitenkin harjoitellut mm. omien rajojeni tunnistamista, niistä huolehtimista, tervettä itsekunnioitusta ja omaan intuitioon luottamista joten koen että nuo opitut mallit ovat nyt enimmäkseen nukuksissa. Näistä käytösmalleista irtaantuminen ja niihin liittyvä tunnetyöskentely oli reilun kahden vuoden mittainen prosessi, josta en aina todellakaan uskonut selviytyväni. Mutta hitto vie. Selvisin. Koska tunnistan itselläni tämän taipumuksen, on minun kuitenkin tärkeää olla hereillä sen suhteen, varsinkin elämän stressaavissa kohdissa. En enää halua palata toistamaan mennyttä. Minun on tärkeä muistuttaa itseäni, etten voi eikä minun kuulu muuttaa ketään. Läheisriippuvuus ei ole tyhmyyttä eikä edes järjen asia. (Sanon tämän siksi koska olen valtavasti hävennyt omaa "tyhmyyttäni".) Läheisriippuvaan käyttäytymiseen liittyy ihan oma dynamiikkansa. Se voi ilmetä mm. Yrityksenä muuttaa/ pelastaa/parantaa toista sillä seurauksella että oma elämä hupenee ja yrityksillä kontrolloida toisen toimintaa sillä seurauksella että toinen ei ota itse vastuuta teoistaan. Läheisriippuvuuteen liittyy vahva pelon ja ahdistuksen tunne. Pelko liittyy usein siihen että toinen satuttaa tai pettää luottamuksen. Läheisriippuva yrittää estää toista satuttamista itseään, mutta satuttaakin tällä usein itseään entisestään. Läheisriippuvaa suhdetta varjostaa usein epätasavertaisuus, turvattomuuden tunne ja pelko. Suhde ei tietenkään ole "vain huono", mutta se mikä pitää edelleen yhdessä ei ole järki. Järjellä läheisriippuva usein tietää, että jotain olisi hyvä muuttaa. Se ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertaista kun syvät alitajuiset pelit ovat ottaneet vallan. Mutta se on mahdollista. Usein tähän kuitenkin tarvitsee tukea. Miten nämä kierteet voi katkaista? Mistä niissä on kyse? Kuuntele lisää podcastilta!

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Suurten teemojensa vuoksi ritarit päätyvät suorassa lähetyksessä nimeämään keskustelunsa valtio-opin aabeeceeksi. Puheenjohtaja mainostaa kuntavaaleja (9.4.) ja sanoo huomanneensa, että yhä enemmän valta keskittyy suurten kaupunkien johtajille. Tujunen komppaa, sillä hänen mielestään juuri kaupungeissa politiikka ei olekaan rikki. Pyöreän pöydän uusi keskustelija Tujunen on viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja. Aiemmin hän toimi mm. Kokoomuksen puoluesihteerinä. Taru Tujunen on valinnut aiheekseen yritysten mielipideilmaukset. Hän kertoo, että esim. Yhdysvalloissa yhä useampi yritys kertoo tai joutuu kertomaan mielipiteensä. - Onko firmoista tulossa puolueita? Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazardin mukaan nyt on yhteiskunnassa menossa "tosiasioista viis, tunnelmat jyrää" -meininki. Hän kysyy, onko tärkeämpää, miten puhutaan eikä enää se, mitä puhutaan. Mediatutkija Anu Koivunen etsii vastausta kysymykseen, onko demokratia huutoäänestys, mielipidemittausten tulos. Taustalla on brittiläisen ajatuspajan Euroopassa tekemä internet-kysely. Vastaukset saat helposti kuuntelemalla lähetyksen. #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa @InkeriK, inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi

Kissa tuli ihmisen kumppaniksi siinä vaiheessa kun keräilijä-metsästäjästä tuli viljelijä. Viljavarastoissa tarvittiin hiirten tappajia. Kissoihin on kuitenkin aikojen saatossa suhtauduttu hyvin monin eri tavoin. Muinaiset egyptiläiset palvoivat kissoja ja kissahahmo yhdistettiin siellä hyvin moniin eri jumaliin. Antiikin Kreikassa ja Roomassa kissa ei enää ollut niin näkyvässä roolissa vaan siihen suhtauduttiin käytännöllisemmin. Kissa arvostettiin hiirten tappajana ja puhtautta vaalivana eläimenä. Kristillisessä maailmassa kissoista tuli keskiajalla ja uuden ajan alussa vaarallinen eläin ja pahuuden, viettien ja noituuden edustaja. Islamilaisessa maailmassa kissa oli paremmassa maineessa. Profeetta Muhammed rakasti kissoja. Hän opetti että kissa ei ole kotieläin vaan eläin, joka asuu meidän kanssamme. Islamissa kissaa pidettiin paitsi puhtaana myös henkisenä olentona. Kissan loikoilu tulkittiin hengelliseksi mietiskelyksi. Kun postikortti keksittiin 1870-luvun Englannissa, tuli kissasta nopeasti postikorttien suosituin aihe. Kissakorteista tuli niin suosittuja, että monet taidemaalarit erikoistuivat kissakuvien maalaamiseen. Vähitellen kissa pääsi mukaan myös valokuvapotretteihin. Aiemmin koira oli ollut suosituin eläin valokuvissa, koska koira suostui pysymään paikallaan kameran vaatiman ajan. Kun Kodak keksi nopeamman filmin, yleistyi myös kissan käyttö henkilökuvien rekvisiittana. Tietokirjailija Petri Pietiläinen arvelee, että nykyinen kissavideoiden suosio palautuu ihmisen ikiaikaiseen näkemykseen kissasta. Kissa on pysynyt aina hieman mystisenä eläimenä, josta ei koskaan tiedä mitä se ajattelee ja mitä se seuraavaksi tekee.

Paul Dirac (1902-1984) oli brittiläinen fyysikko, joka palkittiin fysiikan Nobelilla vuonna 1933. Hän löysi matemaattisen päättelyn tuloksena teorian, joka kuvasi antiaineen, positronin eli elektronin antihiukkasen. Positronit löydettiinkin sitten pian kosmisesta säteilystä. Aiemmin ei tiedetty antiainetta olevan olemassakaan. Dirac oli erikoinen persoona, matemaattisesti hyvin lahjakas mutta luonteeltaan eristäytynyt, harvapuheinen ja mahdollisesti autistinen. Diracin persoonasta ja töistä on haastateltavana professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Aiemmin tällä viikolla menehtynyt akatemiaprofessori Ilkka Hanski on eräs ekologian suurista nimistä ja varmasti merkittävin suomalainen ekologi kautta aikojen. Tässä tuoreessa haastattelussa hän kertoo metsistä ja siitä, mitä tutkimus kertoo metsälajien selviämisestä yhä pienemmäksi käyvissä metsäsaarekkeissa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Miksi nainen läpsii miestään ja tukistaa lapsiaan? Monilapsisen perheen äiti Satu hakeutui auttajalle väkivaltaisuutensa takia. Hänen oma isänsä oli väkivaltainen äitiä kohtaan, eikä perheessä näytetty tunteita. -Puhumattomuus periytyi. Riitatilanteessa olin avuton ja keinoton. Läppäisemällä miestäni sain tilanteen pysäytettynä. -Kun lapseni syntyivät, tiesin, etten halua siirtää omia, vinoon kasvaneita käyttäytymismallejani heille. Haluan opettaa lapsille parempaa tunneilmaisua. Satun lisäksi vieraana on ehkäisevän väkivaltatyön asiantuntija, psykologi Maria Lindroos Maria Akatemiasta. -Aiemmin naisten väkivaltaisuus oli iso tabu. Miestä pidettiin naista väkivaltaisempana, ja siksi naisten tekemästä väkivallasta ei olisi saanut edes puhua. -Kun itsestään tunnistaa hirviöäidin, moni aikanaan kaltoinkohdeltu pikkutyttö tulee hakemaan apua Demeter-työstä. Kuulemme myös sovittelun asiantuntijan, sosiaalityön dosentin Juhani Iivarin näkemyksiä feministisestä väkivaltatutkimuksesta ja sen vaikutuksesta sovitteluun. Iivari myös muistuttaa, että tilastoissa naiset ovat useammin törkeän väkivallan tekijöinä kuin miehet. -Naisjärjestöt vastustavat lähisuhdeväkivallan sovittelua. Asia on myös vahvasti politisoitunut. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Johnny Depp on yksi aikamme tunnetuimmista elokuvatähdistä, mutta viime vuosina yleisö on hylännyt hänet. Aiemmin arvostelijoiden suosikkinakin tunnettu muuntautumiskykyinen outolintu kaipaa uralleen pikaisesti piristystä ja tuleva gangsterileffa Black Mass voi sen tehdä. Tässä vaiheessa onkin hyvä käydä läpi Deppin uraa. Keskustelijoina Joonas Alanne, Anton Vanha-Majamaa, Jouni Vikman ja Jussi Huhtala.

Nunna Elisabet on tehnyt pitkän mutkan maailmalla päätyäkseen lapsuudenkotinsa naapuriin kutsumustaan toteuttamaan. Pitkälti hänen ansiostaan kivenheiton päässä Helsingin rautatieasemasta on nykyisin ortodoksinen Jumalansynnyttäjän syntymän yhteisö ja kappeli. Citynunna myös toteuttaa kutsumustaan hieman toisin mitä yleensä kuvittelemme nunnien tekevän. Virka-aikaan hän on Valviran terveydenhuollon valvonnassa työskentelevä lääkintöneuvos Liisa Toppila. Aiemmin nunna Elisabet on kiertänyt myös paljon maailmaa, ensin opiskellen, sitten lääkärinä Punaisen Ristin komennuksilla Afrikassa, Malesiassa, entisen Jugoslavian alueella ja Romaniassa. Ja naimisissakin hän on entisessä elämässään ollut, liitto päättyi eroon. Nunnan vihkimyksen nunna Elisabet on saanut viitisen vuotta sitten, mutta tie nunnaksi on ollut hänen sanojensa mukaan vuosikymmeniä pitkä. Kypsyminen nunnaksi on vienyt aikaa ja asiasta on oltava varma, kun lupauksensa antaa. Vanha minä poistuu, kun enkelielämäksikin kutsuttu luostarielämä alkaa.

Aamun vieraana on suomalainen, kolmekymppinen mies Joni Kukkoaho, joka vasta nyt vieraili elämänsä ensimmäistä kertaa Ruotsin-laivalla. Aiemmin hän on käynyt lapsuudessaan Pohjois-Ruotsissa, mutta muistot niiltä ajoilta ovat hyvin hämärän peitossa. Nyt hän vierailee Eskilstunassa ystäväpariskuntansa luona ja aikoo jatkaa automatkaansa vielä kohti pohjoista.

Aamuvieraana tänään on jääkiekkoilija Toni Koivisto. Hän on pelannut Luulajan Hockeyssä vuoden 2011 lopusta lähtien. Aiemmin hän on pelannut muun muassa Frölundassa ja Suomessa Kärpissä. Toni Koiviston kertoo että omasta kokemuksesta jääkiekkopelaajan itseluottamus ja pelisilmä ovat äärimmäisen tärkeitä. Mutta aluksi Toni Koivisto kertoo itsestään. Toimittajana Pekka Kenttälä.

Ruotsissa tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä levittää yhdistys Föreningen Norden, eli vapaasti suomennettuna Pohjola-yhdistys. Aiemmin tänä vuonna puheenjohtajaksi valittiin Sinikka Bohlin, joka kertoo että yhdistys voi melko hyvin, vaikka paremminkin vois olla. Mutta mihin tällaista yhdistystä oikein tarvitaan? Jonas Blomqvist haastattelee.