Podcasts about Teivo Teivainen

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump karkotti maaliskuussa yli 200 venezuelalaista El Salvadoriin. Toimittajamme Vilma Romsi raportoi El Salvadorista. Mitä seurauksia Trumpin siirtolaispolitiikalla on? Vieraina Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tiktokin tietoturva huolestuttaa. Mitkä kaikki yhtiöt, laitteet ja alustat keräävät meistä tietoja ja miten niitä hyödynnetään? Keskustelemassa WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ja Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Javier Milei valittiin Argentiinan presidentiksi vuonna 2023. Kurjissa oloissa kasvaneessa taloustieteilijässä on performanssitaiteilijan vikaa: hän on esiintynyt yleisölle supersankarin trikoissa ja laukoo niin haastatteluissa kuin puheissaan toinen toistaan erikoisempia lausahduksia. Podcast-jaksossa syvennytään Argentiinan sisäpolitiikkaan. Milein kannatus perustuu osaksi maata pitkään vaivanneisiin haasteisiin, erityisesti talousongelmiin. Samalla Milei asettuu osaksi globaalin laitaoikeiston nousua. Vieraina jaksossa väitöskirjatutkija ja The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri Ella Virtanen sekä Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakson juontaa Sofia Blanco Sequeiros ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. OIKAISU alkuspiikkiin: Ella Virtanen on The Ulkopolitistin Amerikoiden toimituksen toimitussihteeri, ei lehden avustaja.

El miedo a la amenaza de Rusia ha provocado que cinco de sus vecinos, Finlandia, Polonia, Estonia, Letonia y Lituania, hayan anunciado su intención de abandonar la Convención de Ottawa, el tratado aprobado en 1997 que prohíbe el uso y la fabricación de minas antipersona. ¿Cuáles son las causas y las consecuencias de esta decisión? ¿Qué impacto puede tener en la lucha contra la prohibición de este tipo de armamento que mata mayoritariamente a civiles? Lo analizamos con Camilo Serna, vicepresidente de la Junta Directiva de la Campaña Internacional para la Prohibición de las Minas Antipersona y director de la Campaña Colombiana contra Minas, y con Teivo Teivainen, profesor de Historia Mundial de la Universidad de Helsinki.Escuchar audio

Viikonloppuna käytiin Saksan Münchenissä turvallisuuskonferenssi, jonka jälkeen Pariisissa käydään tänään maanantaina hätäkokousta. Luottamus transatlanttisiin suhteisiin horjuu. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, CMI:n vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio ja ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Mitkä maat istuvat pöytään kun Ukrainan rauhasta neuvotellaan? Pitääkö Ukrainan antaa Donald Trumpille sopimus mineraaleista, jotta Yhdysvaltain tuki varmistetaan? Zelenskyi kieltäytyi allekirjoittamasta USA:n tarjoamaa sopimusta viikonloppuna, mutta neuvottelut jatkuvat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Donald Trumpin presidenttikausi Yhdysvalloissa on alkanut vauhdikkaasti. Mihin asentoon suurvaltasuhteet ja maailmanjärjestys Trumpin aikana asettuvat? Keskustelemassa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös Venäjän-kirjeenvaihtajalta Heikki Heiskaselta ja Aasian-kirjeenvaihtajalta Mika Hentuselta, miten Trumpin valtaannousu on otettu vastaan Venäjällä ja Kiinassa. Trump ilmoitti virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltojen lähtevän maailman terveysjärjestö WHO:sta. Mitä Trumpin päätös merkitsee WHO:lle? Puhelimessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen. Trump haluaa myös lähettää ihmisen Marsiin presidenttikautensa aikana. Kuinka realistinen Trumpin tavoite on? Keskustelemassa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks ja Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Annette Blencowe. Korjaus: toisin kuin lähetykssä sanotaan Jaan Praks on Aalto-yliopistossa professori, ei apulaisprofessori.

Tuleeko vuodesta 2025 uuden pimeän aikakauden alku? Presidentiksi nouseva Donald Trump haluaa Grönlannin ja Panaman kanavan Yhdysvaltain haltuun. Politiikkaradio kysyy maantieteilijältä ja valtiotieteilijältä miksi maa-aluiden valtaaminen tekee paluuta. Onko Trump kuin Vladimir Putin? Mikä on pienten maiden kohtalo? Putoaako Suomen asemalta pohja? Muutosta luotaavat kaksi professoria, geopolitiikan asiantuntija Sami Moisio ja maailmanpolitiikan tuntija Teivo Teivainen. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Republikaanien ehdokas Donald Trump voitti USA:n vaalit, ja moni näki tämän merkkinä siitä, että amerikkalaiset ovat kyllästyneet sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja vähemmistöjen tasa-arvon korostamiseen, niinsanottuun woke-ajatteluun, niin politiikassa, arjessa kuin viihteessäkin. Woken puolustajat karsastavat koko termiä, ja sanovat pyrkivänsä rakentamaan aidosti oikeudenmukaista ja yhdenvertaista maailmaa. Woken vastustajat taas syyttävät ideologiaa syrjiväksi, hiljentäväksi ja perimmiltään rasistiseksi. Suomessa jotkut woken kritisoijat ovat verranneet sitä taistolaisliikkeeseen. Onko tasa-arvoa korostava ideologia woke kuolemassa? Onko intersektionaalisen feminismin kritiikki ansaittua? Ja miten hyvin Yhdysvalloissa syntynyt woke-ideologia istuu Suomeen? Keskustelemassa ovat historiantutkija ja dosentti Ari Helo, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi sekä Lähi-idän ja maahanmuuton asiantuntija Seida Sohrabi. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Brics-maat kokoustavat Venäjällä Kazanissa. Maat haluavat eroon dollarikaupasta sekä toimia vastavoimana lännelle. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä talous historian professori Jari Eloranta. Venäjältä raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Millaista oppositiota Turkissa on nykyisin. Vallankaappauksesta syytetty Fethullah Gülen on kuollut, vaikuttiko hän vielä Turkissa. Toimittaja Maija Liuhto raportoi. Liikenne sähköistyy, mitä tämä tarkoittaa tavalliselle autoilijalle? Löytyykö auton latauspisteitä? Entä riittävätkö kaikkien rahat sähköautoon? Keskustelemassa Liikenteen ja liikkumisen tutkimuspäällikkö Eetu Pilli-Sihvola VTT:ltä sekä autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Itä-Suomen liikenteensähköistymisestä kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Salla Airaksinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapaa Washingtonissa Britannian pääministerin Keir Starmerin. Kirjeenvaihtaja Iida Tikka kertoo, mitä vierailulta odotetaan. Maailman johtajat tapaavat nyt toisiaan tiuhaan. Onko Ukrainan sodassa tapahtumassa käänne? Studiossa UPIn johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Miten Ylen rahoituksen leikkaaminen tulee näkymään yleisölle? Vastaamassa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Miten muuttunut median käyttö vaikuttaa journalismiin ja mediataloihin? Studiossa Jyväskylän yliopiston professori Mikko Villi ja yliopistonlehtori Katja Lehtisaari Tampereen yliopistosta. Mistä Inarin maastopalot johtuvat? Puhelimessa päivystävä päällikkö Markus Aarto Lapin pelastuslaitokselta. Juontaja Atte Uusinoka. Toimittajat Roosa Kajander ja Mira Stenström. Tuottaja Annette Blencowe.

Miten Israel kostaa iskun Golanille ja mitä siitä seuraa? Johanna Antila, edustuston päällikön sijainen, Beirut, Libanon, Kirsikka Lehto-Asikainen, Persianlahden teemasuurlähettiläs, entinen Suomen Israelin-suurlähettiläs ja Olli Ruohomäki, vieraileva johtava asiantuntija, Ulkopoliittinen instituutti. Venezuela vaalien jälkeen. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto. Voivatko triatlonistit sittenkään uida Seinessä? Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo, Pariisi. Ampumistapaukset puhuttavat kotimaassa. Onko liipasinsormi aiempaa herkempi? Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto, Konsta Arvelin, poliisitarkastaja, poliisihallitus ja Matti Näsi, kriminologian yliopistonlehtori. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Linda Tammela, Seija Vaaherkumpu ja Tarja Oinonen. Tuottajana Elina Sonkajärvi.

Käännytyslaki jakaa poliitikkoja puolueiden sisälläkin. Vieraina kansanedustajat Elisa Gebhard (sdp), Joakim Wigelius (ps) ja Karoliina Partanen (kok). Britannia äänestää tänään ylimääräisissä parlamenttivaaleissa. Millä mielellä britit uurnille lähtevät? Lontoosta raportoi Kirsi Crowley. Millainen merkitys Britannian vaalituloksella on Euroopalle? Vieraina suurlähettiläs Pertti Salolainen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ulkomaanlehtikatsaus Ruotsista, toimittajana Anni Riit'aho. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Lotta Lautala. Tuottaja Hanna Juuti

John Stuart Mill (1806-1873) oli englantilainen filosofi ja taloustieteilijä, joka halveksi yhteiskunnan pyrkimystä ahtaa ihmiset samaan muottiin ja alistumista yleisen mielipiteen valtaan. Maailmanpolitiikan prof. Teivo Teivainen valottaa J.S. Millin ajattelua keskittyen erityisesti vapauden yksityisten ja yhteisten piirteiden analyysiin.

Toivo on työmatkalla Kreikassa, joten Jussi on studiossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa.Teivon kanssa keskustellaan Thomas Pikettyn kirjasta Pääoma ja ideologia. Onko "taloustieteen rocktähti" Piketty uraauurtaja vai nostalgikko? Kapitalismi kriisiyttää itse itseään, mutta kykeneekö brahmiinivasemmisto tarjoamaan sille vaihtoehtoja?Lisäksi Jussi ja Teivo keskustelevat uusimmista politiikan ja talouden käänteistä Latinalaisessa Amerikassa. Miten Javier Milein kausi Argentiinan presidenttinä on pyörähtänyt käyntiin? Mitä ihmettä tapahtui Pedro Castillolle, joka valittiin Perun presidentiksi 2021 ja istuu nykyään vankilassa?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Mitä seuraa Iranin viikonloppuisesta iskusta Israeliin? Miten estetään eskalaation kierre ja suursodan uhka? Keskustelemassa Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. — Valtavan suursodan uhka leijuu koko ajan, Eela toteaa. Kuitenkin hän korostaa, että useimmat Israelin naapurivaltioista eivät halua profiloitua Israelin kumppaneina, vaan pitää alueen vakaana, vaikka ossa alueen maista avusti Israelia Iranin hyökkäyksen torjumisessa. Teivaisen mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu taktisisita syistä liittolaistaan Israelia kritisoivasti, koska hänellä ei ole varaa menettää vasemman laidan äänestäjiään vaalien lähestyessä. — Tilanne (Lähi-idässä) on hankala niin kauan kuin Yhdysvaltojen tuki Israeliin on raudanlujaa riippumatta ajoittaisista torumispuheista, Teivainen toteaa. Hän arvioi, että lievä eskalaatio voi hyödyttää Israelin ja Iranin poliittisia johtoja, jotka pääsevät esiintymään omille kansalaisilleen vahvempina. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Hallituksen kehysriihi lähtee käyntiin. Miten kolmen miljardin lisäleikkaukset saadaan toteutettua? Vieraina kansanedustajat Nasima Razmyar (sd), Ville Kaunisto (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Iran teki sunnuntain vastaisena yönä kostoiskun Israeliin. Tel Avivista raportoi Antti Kuronen. Millaiset maailmanpoliittiset vaikutukset Iranin ilmaiskulla Israeliin voi olla? Vieraina Suomen Israelin-suurlähettiläs Nina Nordström ja maailmanpolitiikan prof Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto. Yhdysvaltain reaktiot Lähi-idän kiristyneeseen tilanteeseen. New Yorkista raportoi Juri von Bonsdorff. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittaja Veera Sinervo. Tuottaja Hanna Juuti.

Valkoisen eurooppalaisen olisi helppo ajatella, että orjuus lopetettiin eurooppalaisella valistusajattelulla, kristillisyydellä ja teollisuudella - mutta entä jos nämä olivatkin orjuuden syitä? Ja aiheuttiko orjuus rasismin vai rasismi orjuuden? Kulttuuriykkösessä keskustellaan Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon uutuuskirjasta Orjuuden arvet (Into Kustannus). Kirja kartoittaa rasismin, talouden ja aatteiden historiallisia yhteyksiä orjuuteen, mutta paljastaa myös, miten orjuuden arvet kipuilevat yhä kulttuurissamme. Kirjailijoiden lisäksi keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ohjelman juontaa Kare Eskola.

MIltä näyttää Suomen talous? Kansainvälinen valuuttarahasto antoi oman arvionsa ja talouspolitiikan arviointineuvosto julkistaa vuosittaisen näkemyksensä hallituksen talouspolitiikasta. Keskustelemassa ennustepäällikkö Päivi Puonti Etla  sekä  ennustepäällikkö Juho Koistinen Laboresta.  Kuinka moni äänesti ennakkoon presidentinvaaleissa?  Yhdysvalloissa presidentinvaalien esivaalikierros etenee. New Hampshiren tuloskesta raportoi Juri von Bonsdorf.  EU:n mitta tuli täyteen Israelin siviileille aiheuttamasta kärsimyksestä. Onko Israelin ja Hamasin välisessä sodassa näkyvissä muutosta? Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä projektipäällikkö  Cecilia Pellosniemi CMI:stä.   Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi Turkissa, tilannetta arvioi vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Lokakuun alussa maailman huomio kiinnittyi jälleen Lähi-itään Hamasin hyökättyä raa'asti israelilaisiin sotilas- ja siviilikohteisiin. Vastareaktiona Israel iski pian voimalla Gazan kaistalle. Syytökset sotarikoksista ja jopa kansanmurhasta seurasivat nopeasti tuhojen Gazan alueella noustessa moninkertaisiksi Hamasin iskuihin verrattuna. Joukko läntisiä maita, Suomi niiden joukossa, äänesti tyhjää, kun päätöslauselma tulitauosta tuotiin YK:ssa pöydälle lokakuun lopulla. Syyksi todettiin, ettei päätöslauselmassa erikseen tuomittu Hamasin toimia. Länsimaiden reaktioita on kuvattu kaksinaismoralistisiksi ja kritisoitu monilta tahoilta. Passiivisuus ja heikko tuki Palestiinan siviiliväestöä kohtaan on herättänyt voimakasta kritiikkiä myös länsimaiden kansalaisyhteiskunnassa. Miten asetelma näyttäytyy globaalin etelän näkökulmasta? Entä kuinka Israelin ja Palestiinan tilanne vauhdittaa käynnissä olevaa maailmanjärjestyksen murrosta? Vieraina jaksossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Yuri Birjulin. Juontajina Annastina Haapasaari ja Olli Puumalainen.

Indonesian itsenäistyminen vuonna 1949 on Ranskan vallankumoukseen verrattava maailmaa järisyttänyt tapahtuma, väittää David Van Reybrouck, aiheesta Revolusi-tietokirjan (Siltala, 2023, suom. Sanna van Leuuwen) kirjoittanut flaamilainen historioitsija. Eurooppalaisten siirtomaahistoriaan erikoistunut Van Reybrouckin mukaan entiset vallanpitäjät ovat vasta viime vuosina alkaneet käsitellä historiaansa rehellisesti, mikä on mahdollistanut myös entisten alusmaiden historian tarkastelun uudella tavalla. Mitä me tiedämme muiden kuin länsimaiden historiasta? Millä painotuksella maailmanhistoriaa Suomessa opetetaan tällä hetkellä? Miten historianopetus vaikuttaa kykyymme seurata maailman tapahtumia? Miksi Indonesiaan olisi syytä kiinnittää huomiota nyt? Ja mitkä asiat länsimaista esimerkiksi Brasiliassa, entisessä Portugalin siirtomaassa, nostetaan nyt uutisten kärkeen? Haastateltavana ovat Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n varapuheenjohtaja ja historian lehtori Marjo Sassali, sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja belgialainen historioitsija David Van Beybrouck. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Mikä on tilanne Israelissa? Ulkomaantoimittajamme Teemu Juhola raportoi Tel Avivista. Mitkä ovat suurten valtioiden intressit Lähi-idässä? Sitä arvioivat maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta. Britannian roolista kriisissä kertoo Kirsi Crowley Lontoosta. Kiinassa Pekingissä on ollut käynnissä Vyö ja tie -hankkeen 10-vuotiskokous, johon saapui myös Venäjän presidentti Vladimir Putin. Kokouksen annista kertoo Aasian-kirjeenvaihtajamme Mika Hentunen. Israelin ja Hamasin konflikti on siirtänyt huomiota pois Ukrainasta, jossa sota kuitenkin jatkuu kiivaana. Kiovassa asuva ulkomaantoimittaja Maxim Fedorov kertoo rintamatilanteesta ja työstään sotaa käyvässä maassa. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Ilkka Lahti ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Suomessa ollaan hallituksen toimesta ja EU:n puitepäätökseen vedoten ehdotettu holokaustin, eli toisen maailmansodan juutalaisen kansanmurhan, todenmukaisuuden kiistämisen kriminalisointia. EU:n päätökset sikseen, tässä jaksossa keskitymme aiheen filosofiseen ytimeen: pitäisikö holokaustin kiistämisestä tehdä laitonta? Siitä keskustelemassa meillä on studiossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Pitäisikö hakaristilippu kriminalisoida? Entä sirppi ja vasara? Vieraina ovat rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Bitte Westerlund kertoo kirjassa ”J&B— kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta” oman näkemyksensä Jörn Donnerista. Kirjailija Philip Teir analysoi perjantaina Jörn Donnerin roolia suomalaisella ja ruotsalaisella näyttämöllä. Missä kulkee myytin ja totuuden välinen raja?

Los cuatro partidos finlandeses presentan medidas para comabir el racismo. Lo analizamos con Teivo Teivainen, profesor de política mundial en la Universidad de Helsinki. Escuchar audio

Odotukset ja tunnelmat Vilnan Nato-huippukokouksen aattona. Vieraana Ylen entinen Nato-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millainen rooli Suomelle Natossa lankeaa? Vieraana tuleva Nato-suurlähettiläs, ulkoasiainneuvos Piritta Asunmaa, ulkoministeriö. Ruotsin Nato-jäsenyydessä otettu loppukiri. Tukholmasta raportoi Tom Kankkonen.  Naton ulkopuolisten maiden maailmanpoliittinen asema. Vieraina maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto ja Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, Helsingin yliopisto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Akseli Innanen ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti. Korjaus 10.7. lähetykseen: Siellä kerrottiin, että Fetulla Gylen yritti syöstä presidentti Erdoganin vallasta vuonna 2016. Tästä ei ole varmuutta. Erdogan syyttää häntä vallankaappausyrityksestä, mutta Gylen kiistää osallisuutensa.

Discurso del presidente ruso Vladimir Putin en un foro económico que ha arrancado hoy en San Petersburgo y en el que ha defendido la resiliencia de la economía rusa a pesar del impacto de las sanciones occidentales. Visita a Ucrania de una misión de paz compuesta por varios líderes africanos. Nuevo gobierno de coalición anunciado en Finlandia. Lo analizamos con Teivo Teivainen. Entrevistamos a Juan Pappier, de Human Rights Watch, para hablar de la persecución judicial a la prensa crítica en Guatemala. Y muchas cosas más. Escuchar audio

Väestökriisin ratkaisuja - syntyvyystalkoot vai tukea perheellistymiseen? Keskustelemassa toimitusjohtaja Eija Koivuranta Väestöliittosta sekä HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen. Kehittyneiden talouksien G7-maat kokoustavat. Asialistalla Ukrainan auttaminen ja Aasian tilanne. Haastateltavana maailmanpolitiikan profesori Teivo Teivainen.  Miten pärjää Suomen vientiteollisuus muuttuvassa maailmassa? Keskustelmassa johtaja Petri Vuorio EK:sta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula VTT:stä.  Eteläistä Eurooppaa uhkaa kuivuus. Joutuvatko turistit säästämään vettä? Toimittaja Maija Salmi raportoi Espanjasta.  Marjo Näkki juontaa. Toimittajina Matti Konttinen, Mira Stenström, Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti.  

Vielä heti sitten maailma näyttäytyi hyvinkin yksinapaisena. Erityisesti USA:ta tai Iso-Britanniaa koskettavat tapahtumat pääsivät helposti edustamaan ”globaalia”. Nyt maailmanpolitiikan kentällä on merkittävään asemaan kuitenkin noussut myös muita suuria toimijoita, kuten erityisesti Kiina ja Venäjä. Samalla maailmassa on selkeästi enemmän nousevia keskivaltoja, joilla on kohtuullisen iso talous, paljon ihmisiä ja omaa vaikutusvaltaa. Oman roolinsa tässä esittää myös Euroopan unioni. Maailma alkaa järjestäytyä entistä moninapaisemmaksi. Moninapainen maailma on kuitenkin samalla aiempaa epävakaampi. Viimeistään pandemia ja Ukrainan sota – ilmastohätätilaa unohtamatta – ovat osoittaneet, että maailman kriiseillä on tapana tulla myös suomalaisten etuovelle. Onko muuttuneessa maailmantilanteessa yhä suurempi tarve kehitysyhteistyölle ja kehityspolitiikalle, jonka ymmärretään olevan sekä eettinen velvoite että myös keskeinen osa omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme? Miksi esimerkiksi Venäjä ja Kiina ovat erittäin mielellään tukemassa kehitystä auttamistyön rintamilla, jos Suomen kaltaiset tasapainottajat täältä vetäytyvät? Missä määrin maailman suuntaa ollaan ratkaisemassa juuri siellä, missä kehitysyhteistyö rakentaa kumppanuuksia ja perusteita valtioiden väliselle luottamukselle? Kehitysyhteistyön haasteita uudessa maailmantilanteessa ovat avaamassa Kirkon ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso, kehityspolitiikan asiantuntija Silla Ristimäki Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingosta ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Welcome to our election special in the run up to April 2, when voters will shape Finland's direction for the next four years. World politics professor Teivo Teivainen, populism expert Emilia Palonen, Bloomberg bureau chief Kati Pohjanpalo and author Joel Willans from the Very Finnish Problems franchise dissect the upcoming vote. This episode is also televised: https://areena.yle.fi/1-64910414 This episode of All Points North was presented by Ronan Browne and Zena Iovino. The sound engineer was Laura Koso. Let us know what you think via WhatsApp on +358 44 421 0909. 30 March 2023 / All Points North / Yle News

Kolmannen Rauhaa vai utopiaa? -jakson vieraina ovat turvallisuuspolitiikan asiantuntija Hanna Smith, professori Teivo Teivainen ja väitöskirjatutkija Peppi Heinikainen. Lisäksi kuullaan Afrikan Unionin komissiossa työskentelevän suurlähettiläs Frederic Gateretse-Ngogan inserttihaastattelu. Kilpailu suurvaltojen välillä, maailmanjärjestyksen moninapaistuminen ja ulossulkevan nationalismin nousu ympäri maailmaa heikentävät myös monenkeskistä eli valtioiden välistä yhteistyötä ja päätöksentekokykyä. Millaisen ennusteen multilateralismin haasteet antavat rauhanvälitystyön ja konfliktien torjunnan tulevaisuudelle? Neliosaisen podcastin tuottaa The Ulkopolitist yhteistyössä CMI - Martti Ahtisaari Peace Foundationin kanssa. Ohjelman juontavat The Ulkopolitistin Annastina Haapasaari ja Tuomas Lähteenmäki.

Kun seuraa maailman tilaa, näyttää siltä, että liberaalit demokratiat ovat epätoivoisesti puolustautumassa suuria, synkkiä, totalitaarisia imperiumeja vastaan. Rauha, ihmisoikeudet, demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo eivät ole tällä hetkellä läheskään kaikkien kansakuntien yhteisiä tavoitteita. Kuinka meidän läntisten, demokraattisten ja humanististen arvojemme käy? Ovatko liberalismi ja demokratia evoluution välttämättömiä tuloksia? Vai ovatko ne vain hutera saavutus, jonka puolesta pitää jatkuvasti taistella? Onko meidän yhteiskuntajärjestelmämme oikeasti elinvoimaisempi kuin muut, autokraattiset vaihtoehdot? Mikä on liberaalin demokratian voima? Vieraina ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.

Melkein päivälleen kaksi vuotta Yhdysvaltain kongressin loppiaisena 2021 tapahtuneen valtauksen jälkeen, Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa nähtiin kuin toisinto Washingtonin Capitolin tapahtumista. Vaalit hävinneen Brasilian entisen presidentin Jair Bolsonaron kannattajat tunkeutuivat sunnuntaina 8. tammikuuta kongressin, presidentin ja korkeimman oikeuden rakennuksiin pääkaupungissa Brasíliassa aiheuttaen mittavaa tuhoa niin rakennuksille kuin niiden historiallisille taide-esineillekin. Nykypäivän lisäksi myös Brasilian historia on levoton, ja sitä ovat olleet aikanaan todistamassa myös suomalaisten utopiayhdyskuntien perustajat ja asukkaat. Yksi näistä suomalaissiirtokunnista syntyi, kun Toivo ja Liisa Uuskallio ostivat brasilialaisen kahvitilan vuonna 1929 ja perustivat sinne oman yhteisönsä, jossa muun muassa kahvinjuonti ja lihansyönti oli kielletty ja jossa tavoiteltiin parempaa elämää kaukana kylmästä ja köyhästä Pohjolasta. Suomalaisille selvisi kuitenkin pian, että Brasiliassakin oli omat ongelmansa. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toisen maailmansodan kynnykselle sijoittuvan, suomalaisen siirtolaisen elämästä Brasiliassa kertovan Nukkuvan jättiläisen laakso -romaanin kirjoittaja Sari Aro. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Eri mittareiden mukaan demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt viime vuosina maailmanlaajuisesti. Onko demokratia siis kriisissä? Entä millaisia kilpailijoita se kohtaa eri puolilla maailmaa ja miksi sitä haastetaan? Missä autoritaarisuus nostaa päätään, missä ovat demokratian vahvimmat linnakkeet ja valopilkut? Maailman demokratian tilaa analysoivat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma, Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax, oikeuden ja globalisaation professori Jaakko Husa ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Keskustelun juontaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Itsevaltiaiden armoilla? -tapahtumassa 26.1.2023. Kuva 1: Autokratisoituvat ja demokratisoituvat valtiot https://drive.google.com/file/d/1AEQhURjcMvJKFPeEbMdgOsQUTQ14HAiq/view?usp=share_link Kuva 2: Liberaalin demokratian tila 2021 https://drive.google.com/file/d/1cYRzjtXe83JwsEkzkndPOtoxCxQ2Yvq6/view?usp=sharing Katso podcast tekstitettynä videona Youtubessa: https://youtu.be/sQgzkdIaURc

Kansankiihottaja Rasmus Paludan poltti Koraanin Ruotsissa ja aiheutti ulkopoliittisen kriisin. Onko Koraanin polttaminen sananvapautta? Suomettuvatko Suomi ja Ruotsi suhteessa Turkkiin? Vieraana Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Millainen on urbaanin vihreän luontokäsitys? Onko luonto urbaanille hipsterille romantisoitu elämyspuisto? Tietokirjailija ja dokumentaristi Riikka Kaihovaara analysoi kaupunkivihreän suhdetta villiin luontoon.

Kolonialismin julmuudet kuten Belgian verenhimoisen kunigas Leopoldin harjoittama kongolaisten silpominen kumiplantaaseilla on kaikkien tiedossa, mutta onko esimerkiksi kolonialismista voinut koitua jotain hyvääkin? Millainen vaikkapa Intian nykyisyys olisi ilman Iso-Britannian vaikutusta - Afrikasta puhumattakaan? Ja mitä kolonialismi-sanalla nykyään tarkoitetaan? Politiikan professori Bruce Gilley Portland State Universitystä Yhdysvalloissa julkaisi vuonna 2017 Third World Quarterly -tiedejulkaisussa The Case of Colonialism -nimisen valtavan kohun nostattaman artikkelin. Siinä tarkasteltiin kolonialismia muunakin kuin absoluuttisena pahana ja nähtiin sen tuottaneen lisäarvoa alusmaille ja niiden yhteisöille. Gilleyn artikkelin väitteistä ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti ja palkitun Kivenmurskaajat-kirjan kirjoittaja Antti Kujala, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori ja kehitysmaatutkimuksen dosentti Teivo Teivainen ja englantilaisen filologian, erityisesti jälkikoloniaalisen kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen dosentti Raita Merivirta Tampereen yliopistosta. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kolumbialaiset valitsivat presidentikseen entisen sissin Gustavo Petron kesällä 2022. Hänestä tuli maan ensimmäinen vasemmistolainen presidentti. Mitä vasemmiston nousu merkitsee maalle ja Latinalaiselle Amerikalle laajemmin? Millä tavalla Kolumbian asema merkittävänä kokaiinin tuottajana määrittelee maan politiikkaa? Vieraina jaksossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Ylen Espanjan toimittaja Maija Salmi. Jakson juontavat Leonard Wilhelmus ja Sofia Blanco Sequeiros.

Ruotsissa on äänestetty valtiopäivävaaleista. Tunnelmia Tukholmasta raportoi toimittaja Tom Kankkonen.  Millaisista asetelmista Ruotsissa lähdetään muodostamaan hallitusta. Vaalien tuloksia analysoivat Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä Åbo Akademin valtiotieteen emeritusprofessori Göran Djupsund. Muuttuuko Kansainyhteisö hallitsijan vaihtuessa? Millaisia vaikutuksia on Britannian sisäpolitiikkaan sekä Kansainyhteisöön kun hallitsijaksi nousee Charles III. Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä Ulkopoliittisen insituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.  Ukrainan vastahyökkäys on edennut vauhdilla. Sotatilannetta arvioi strategian opettaja, kapteeni Antti Pihlajamaa Maanpuolustuskorkeakoulusta Zaporizzjan ympärille toivotaan turvavyöhykettä. Haastateltavana STUK:in apulaisjohtaja Tomi Routamo. Lähetyksen juontaa Marja Ala-Kokko. Lähetystä ovat valmistelleet Veera Sinervo ja Jukka Vanninen. Tuottajana Marija Skara. 

Yhdysvaltain keskuspankin tuoreen korkopäätöksen vaikutukset. Puhelimessa pääanalyytikko Jan von Gerich, Nordea. Tanskassa korkea inflaatio on johtanut jopa hintakattojen asettamiseen. Kööpenhaminasta raportoi Karoliina Kantola. Lähialueyhteistyö Venäjän kanssa muuttui, mitkä ovat sen vaikutukset rajamaakunnissa? Studiossa Venäjän yksikön päällikkö Niklas Lindqvist ulkoministeriöstä. Puhelimessa Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen.  Keitä ovat kurdit ja miksi he ovat nyt maailmanpolitiikan polttopisteessä? Studiossa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, HY ja asiamies Anu Leinonen Suomen Lähi-idän instituutin säätiöstä.  Ulkomaanlehtikatsaus Kreikasta, toimittajana Sara Saure.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Hanna Juuti. 

Tasavallan presidentti Niinistön Yhdysvaltain matkan saldo. Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Millaisiksi Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat muotoutumassa? Vieraina maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Office. Itämeren turvallisuus muuttuneessa tilanteessa. Vieraina kansainvälisten asioiden johtaja Rasmus Hindrén, Hybridiosaamiskeskus ja kansainvälisten yhteyksien yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos. Ulkolinja dokumentoi trilogiassaan Ukrainan sodan ensihetket ja seuraukset. Vieraana toimittaja Minna Pye. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Matti Konttinen ja Päivi Dahl. Tuottaja Hanna Juuti 

Hablamos sobre el pedido de Finlandia y Suecia para ingresar a la OTAN con Teivo Teivainen, profesor en política mundial de la Universidad de Helsinki. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/urbanaplayfm/message

Finlandia pidió ingresar cuanto antes a la OTAN. Hablamos con Teivo Teivainen, profesor en política mundial de la Universidad de Helsinki. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/urbanaplayfm/message

Josefina Stavrakopulos, Nicolás Vial y Mariajosé Soto analizaron las principales noticias que marcan la jornada, entre ellas, el fallecimiento de la reportera que fue baleada en Meiggs. Además, conversaron con Teivo Teivainen, profesor de la Universidad de Helsinki Finlandia, se refirió a la amenaza de Rusia de usar medidas militares si este país ingresa a la OTAN.

This month we are super excited to be joined by University of Helsinki World Politics professor Teivo Teivainen (researchportal.helsinki.fi/en/persons/…i-teivainen). In this vibrant and wide-ranging conversation, we talked with Teivo about his recent turn as a documentary film maker. Teivo has recently been in the Finnish Arctic and in Uruguay traveling along planned railway lines while reflecting on the concept of Finnish colonialism. The broader world might not immediately connect Finland and the concept of colonialism, however, Teivo brings forward some compelling arguments about Finnish actions on the world stage. Teivo's work uncovers some of the differences between imaginaries and practice, especially in Finnish forestry and foreign investment in pulp milling. He urges people to pay more attention to corporate politics and the constellations of power that are found in corporate spaces, especially in relation to observing corporate elections. We should know who are running these companies because they have so much influence in the world. If you want to interact with Teivo you can find him on Twitter and Instagram (both @TeivoTeivainen). --- Send in a voice message: https://anchor.fm/exalt-initiative/message

Latvian koronasulku alkoi. Toimittaja Markus Kuokkanen, Riika. Yhdysvaltain cleantech-markkinat. Toteutuvatko suunnitelmat ja mitkä ovat suomalaisyritysten näkymät? Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja Janne Peljo, johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto. Hallituksen sisäinen talouspoliittinen ristiriita. Kuinka eri linjoilla valtiovarainministeri Saarikko ja pääministeri Marin ovat? Markku Jokisipilä, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja. Talouskeskustelu. Aiheina hallituksen talouspolitiikka sekä yritysten huippukunto ja työmarkkinaneuvottelut.  Mukana pääekonomisti Patrizio Lainà, STTK ja tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus. Resurssikirous. Miten suuryhtiöiden valta näkyy mm. Islannissa. Keskustelemassa Peter Stadius, Pohjoismaiden tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto ja Teivo Teivainen, maailmanpolitiikan professori, Helsingin yliopisto. Insertissä Islannissa asuva toimittaja Satu Rämö. Ulkomaanlehdet. Toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Kolumni. Tuija Siltamäki: Ilmastotoimien täytyy tuntua jokaisen arjessa – muun väittäminen on poliitikolta turhaa jeesustelua. Juontajana Pirjo Auvinen. Toimittajina Marja Ala-Kokko, Veera Sinervo ja Akseli Innanen. Tuottajana Tarja Oinonen

Pitäisikö kannabiksen haittoja verrata viinan haittoihin? Mitä eroa on kannabiksen laillistamisella ja dekriminalisoinnilla? Haetaanko kannabista jonain päivänä Alkosta? Ruben Stillerin vieraana on tutkija Mikko Salasuo. Suomalaisten evakuointioperaatio Afganistanissa esitettiin mediassa sankaritarinana. Valkoinen pelastaja tuli ja onnitteli itseään. Kansallisteatterin kotikirjailija Ujuni Ahmed ja professori Teivo Teivainen purkavat nyt valkoisen pelastajan myytin.

Kaarlen Keskusteluohjelma Jakso 45 – Teivo Teivainen Ohjelman yhteistyökumppanit: Røde, PodMic-mikrofonit, Procaster-mikseri Fujifilm-kamerat Black Magic Atem Mini -liveleikkausmikseri, Mediatrade Oy Pelago Bicycles My Favorite Things Logokuvitus Venla Hannola / Animaatio Matti Vesanen Liveleikkaus Anne-Mari Juutinen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

Länsimaat usein tuppaavat pitämään itseään globaalisti edistyneinä ja maina, joita muut seuraavat. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen tarkastelee erilaisia suuria trendejä maailmassa, ja niiden avulla on hedelmällistä tarkastella myös sitä, kuinka tietyt Latinalaista Amerikkaa leimaavat käytännöt koskevat myös Eurooppaa ja muita länsimaita. Teivainen on nyt Kalle Haatasen vieraana. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Latinalaisen Amerikan heinäkuuta.

Miten tiedemaailman ja sen rahoituksen rakenteet vaikuttavat siihen, missä rajoissa meillä voi tehdä EU-kriittistä tutkimusta? Minkälaista tutkimusta EU:n myöntämillä isoilla horisonttirahoilla voi tehdä ja mitä ei? Miten ongelmallinen eurobarometri on tutkimusmenetelmänä? Ja minkälaisia kysymyksiä EU:ssakin tieteen etiikassa tällä hetkellä on? Haastateltavana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Podcastin syyskauden päätösjaksossa muistellaan kulunutta vuotta ja pohditaan, kuinka poikkeuksellinen vuosi on muuttanut maailmanpolitiikkaa ja kansainvälisiä suhteita. Millaiselta pohjalta ponnistamme ensi vuoteen? Jakson asiantuntijavieraina ovat maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen. Jakson juontaa Anni Lindgren.

Miltä näyttää kapitalismin tulevaisuus? Onko yritysvastuu vastuullisen kapitalismin uusi ilmentymä vai päälle liimattua fuulaa? Ovatko kapitalismi ja demokratia ristiriidassa keskenään? Ensimmäisen tuotantokauden viimeisessä jaksossa Jenni Pajusen ja Juhana Vartiaisen vieraana Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Helsingin Yliopiston maailmanpolitiikan professori (ja entinen fellow puheohjelman juontaja) Teivo Teivainen tuli Isakin ja Williamin vieraaksi puhumaan mm. sananvapaudesta, Euroopasta ja huumeiden kieltolaista. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

The i's are all dotted and the t's crossed on the new cabinet and the government programme put together by Antti Rinne's five-party coalition. But what does it all mean in practice for ordinary people and how easy will it be for the administration to make good on its proposals? Political commentator Sini Korpinen and Helsinki University world politics professor Teivo Teivainen join APN to unpack the latest developments.

Kuinka etuoikeutetuksi tunnet itsesi valkoisena suomalaisena? Maanantaina puhutaan valkoisten etuoikeuksista ja kolonialismin perinnöstä. Onko Suomi viaton sivullinen kolonialismin historiassa? Pitäisikö Euroopan ja Usan maksaa korvauksia orjien jälkeläisille? Studiossa väitöskirjatutkija Karim Maiche ja professori Teivo Teivainen. Ruben Stillerin keskusteluohjelmassa puhutaan arvokkaasti Suomen arvoista, arvojohtajista ja arvottomista. Ohjelman moniarvoisessa ilmapiirissä ruoditaan ajan ilmiöitä, puheenaiheita ja kansakunnan kohtalonkysymyksiä. Ohjelmassa kysytään, kuka oikein käsikirjoittaa Suomen suurta draamaa ja kuka kuittaa esityspalkkiot. Vieraina on tunnettuja ja tuntemattomia näkijöitä, tekijöitä ja kokijoita.

Mahadura&Özberkan kysyivät kuulijoiltaan, mistä he haluavat studiossa keskusteltavan ja kuulijat vastasivat seuraavasti: maailmanmestaruus, Eurovaalit, aktivismi ja pahuus. Studiossa pohditaan jääkiekon maailmanmestaruuden merkitystä Suomelle, EU:n tulevaisuutta eurovaalien jälkeen, miten saadaan ihmiset aktiivisiksi ja sitä onko maailma oikeasti niin paha paikka? Mahadura&Özberkan ovat kahdestaan studiossa mutta äänessä ovat myös urheilutoimittaja Joska Saarinen, Eurooppa tutkija Timo Miettinen, kansalaisaktivisti Arto Sivonen sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Voters in Finland seem to be taking European Parliament elections seriously, as the latest figures show a bigger advance turnout than in 2014. All Points North looks at what's firing voters up, whether they're cooling on populist parties, and how the new parliament in Brussels could affect their future. Helsinki University world politics professor Teivo Teivainen and writer, activist and fearless commentator, Maryan Abdulkarim join the discussion. 24 May / All Points North / Yle News

Sosialistit voitti Espanjan parlamenttivaalit. Vaalien suurin puolue on sosialistipuolue Partido Socialista Obrero Español, eli PSOE. Pääministeri Pedro Sánchezin johtama sosialistipuolue sai 123 paikkaa ja nousi 11 vuoden tauon jälkeen Espanjan suurimmaksi puolueeksi. Mikä sai ihmiset vaaliuurnille Espanjassa? Oikeistopopulismin uhka vai pelko Espanjan hajoamisesta? Studiossa vieraana on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko. Espanjan pääkaupungista Madridista vaalitulosta analysoi Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venezuelan kriisi on jatkunut jo pitkään eikä loppua näy. Jopa yli kolmen miljoonan venezualalaisen on arvioitu jättäneen ruoka- ja lääkepulasta kärsivän maan vuoden 2015 jälkeen. Mitkä ovat kriisin taustat ja mihin suuntaan se kehittyy? Tutkijatohtori Virpi Salojärvi ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen keskustelivat tilanteesta toimittaja Janne Hopsun kanssa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulman Pinnalla-tapahtumassa 19.2.2019.

Globalisaatio tapahtuu aina jonkun ehdoilla. Uuden ajan alussa eurooppalaiset olivat taloudellisesti vahvimpia, siksi maailma muuttui eurooppalaiseksi. Nyt kolonialistinen järjestelmä on purkautunut, mutta ongelmat eivät ole kadonneet entisten siirtomaiden itsenäistyttyä. Joissain tapauksissa ihmisoikeuksien kunnioittaminen on nyt heikompaa kuin siirtomaahallinnon alaisuudessa; 1800-luvulla varsinkin brittiläinen siirtomaavalta ehkäisi ihmisoikeusrikkomuksia. Myös investoinnit kolmannen maailman maihin ovat vähentyneet. Pekka Vahvasen vieraana oleva maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen painottaa, että varsinkin taloudessa vahvat ja rikkaat valtiot määrittävät edelleen pelisäännöt ja alistavat rakenteellisesti heikompia.

Poliittinen talous -podcast paneutuu Brasilian poliittisiin ja taloudellisiin kiemuroihin sekä maan vastavalittuun presidenttiin Jair Bolsonaroon vielä toisen lähetyksen voimin. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa Brasiliasta ja maan poliittisesta tilanteesta keskustelee maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Minkälaisia talouspoliittisia tekijöitä löytyy fasistiseksi luonnehditun Bolsonaron voiton takaa? Minkälaisia äänestäjäryhmiä Bolsonaro sai vaaleissa tuekseen? Mitä Bolsonaro voi tehdä Brasilian nuorelle demokratialle ja oikeusvaltiolle? Entä mitä tapahtuu, kun ihmisoikeus- ja demokratiamyönteisen keskustaoikeiston on tehtävä valinta vasemmiston ja autoritarismin välillä? Teivainen pohtii myös, mitä Bolsonaron voitto kertoo liberalismin ja demokratian suhteesta. Ovatko liberaalit valmiita tarvittaessa rajoittamaan demokratiaa vaikka sitten diktaruurilla, jotta talousliberalismin periaatteet eivät vaarantuisi? Vai onko tällöin enää mielekästä puhua mistään liber-alkuisesta ismistä? https://twitter.com/TeivoTeivainen Kuuntele myös podcastin edellinen lähetys, jossa Timo Harjuniemi keskustelee tutkija Leo Custódion kanssa Brasilian tilanteesta. https://soundcloud.com/poliittinentalous/episode-9-bolsonaro-and-the-political-dynamics-of-brazil-feat-leonardo-custodio

Our special guest is Teivo Teivainen, Helsinki University Professor of World Politics. Our podcast this week considers presidential powers, what a foreign minister should or shouldn't say, how to get the jobless back to work and whether Helsinki is a liveable city or not? 17 August 2018 / All Points North / Yle News

This week APN looks at Helsinki University professors and other staff who walked off the job to protest failed wage negotiations, hockey fans talk about beer drinking in sports arena stands in light of new alcohol laws, and we discuss the idiosyncracies of Finnish etiquette. Our special guest is Teivo Teivainen, a Helsinki University Professor of World Politics. 2 March 2018 / All Points North / Yle News

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii uudessa kirjassaan vapauden ulottuvuuksia ja nationalismin varjopuolia. Teivaisen Maailmanpoliittinen kansalliskävely on paitsi johdatus Suomen symboleihin ja itsenäisen kansakunnan merkityksiin myös matkaopas Helsinkiin. Kirja on herättänyt tuoreeltaan useampia keskusteluja mediassa. Kuuntele podcast!

Globalisaatio ja digitalisaatio kuljettavat tavaraa, pääomia ja ihmisiä paikasta toiseen ennennäkemättömällä vauhdilla. Pakolaisuus ja siirtolaisuus synnyttävät uusia yhteisöjä ja alakulttuureita joka puolella maailmaa. Samaan aikaan monissa maissa kansallisuusaate ja nationalismi nostavat uudelleen päätään. Onko perinteinen kansallisvaltio aikansa elänyt valtiomalli? Millaisia ovat tulevaisuuden valtiot? Hajoaako Eurooppa moniksi pikkuvaltioiksi vai olemmako siirtymässä uuteen aikaan jossa rajat ja kansallisuudet häviävät? Vieraina ovat professorit Teivo Teivainen ja Timo Vihavainen.

Miksi aktivismi on niin usein vastaan ja niin harvoin puolesta? Missä menee raja väkivallan ja väkivallattomuuden välillä? Onko terrorismikin aktivismia? Kysy mitä vaan- ohjelmassa kysymyksiin vastaa aktivismia tutkinut ja aktivistiksi itsekin tunnustautuva maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat saapuvat Yle Puheen studioon vastaamaan kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Mira Selanderin johdolla vastataan kysyntään ja kysytään mitä vaan.

Brasilian 2000-luvun hurja kehitys ja talouskasvu ovat vaihtuneet lamaan ja poliittisiin ristiriitoihin. Brasilia on rikastunut runsaiden luonnonvarojensa ansioista mutta maatalous ja kaivosteollisuus ovat aiheuttaneet myös suuria ympäristötuhoja. Brasiliassa on käynnissä monenlaisia muutostrendejä. Jopa katolisen kirkon asema on uhattuna kun uudet kristilliset herätysliikkeet ovat saaneet jalansijaa. Brasiliaisia on kutsuttu jopa kulttuurkannibaaleiksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että brasilialaiset omaksuvat innokkaasti vaikutteita muista kulttuureista mutta muokkaavat niistä ihan oman laisensa uuden kulttuurin. Millainen maa olympialaisiin valmistautuva Brasilia oikein on? Kalle Haatasen vieraana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Rion oympialaisiin on alle sata päivää mutta Brasiliaa vaivaa monet kriisit. Maan talous on pahasti lamassa ja samaan aikaan maassa on myös poliittinen kriisi. Presidentti Dilma Rousseffin vastusjat haluaisivat Rousseffin oikeuteen ja erotetuksi virastaan. Mitä Brasiliassa oikein tapahtuu? Kuinka Brasilia selviää vaikeuksistaan? Markus Leikolan ja Jussi Lähteen vieraina ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja tuottaja Diego Barros.

Volkswagen ja päästöt, Nokian renkaat ja testihuijaukset. Talous ja moraali – ovatko ne kuin tuli ja vesi? Nykymaailmassa talouden kieli on korostuneessa asemassa. Johtaako se moraalikeskustelun köyhtymiseen? Aiheen äärellä ovat taloudesta ja moraalista kirjan toimittaneet tohtori Sari Kivistö ja professori Sami Pihlström sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Kansalle valehdellaan. Kammottava ilmapiiri. Änkyrärasistit ja suvakit toistensa rinnuksissa kiinni. Eteläkorealaiset ja kiinalaiset porhaltavat ohitsemme molemmilta puolilta. Siinäkö on Suomi vuonna 2016? Radio Suomi kutsui loppiaisen kunniaksi kolme miestä, kolme viisasta miestä, yhden pöydän ääreen pohtimaan kansakunnan tilaa. Mitä kuuluu Suomi, minne olet menossa? Mukana ovat tietokirjailija Risto Isomäki, professori Teivo Teivainen ja politiikan toimittaja Tommi Parkkonen. Toimittajana on Sanna Pirkkalainen.