Podcasts about aikaisemmin

Monissa lahtelaiskoulussa on jouduttu rajoittamaan oppilaiden wc-tilojen käyttöä ilkivallan ja muun epätoivotun käyttäytymisen vuoksi. Kivimaan koulun rehtori Tuula Herkepeus ja apulaisrehtori Kaisa Tukia kertoivat Radio Voimalla tiistaina rajoitusten rauhoittaneen tilannetta. - Näyttää paremmalta kuin silloin, kun tähän päätökseen lähdettiin. Totta kai nyt kun vessat on lukossa ja sinne mennään aina vain aikuisen avaamana, niin ne pysyvät siistimpänä ja sinne on oppilaitten mukavampi mennä, Herkepeus sanoi. Aikaisemmin wc-tiloissa saatettiin levittää papereita pönttöön, piirtää seinään tai rikkoa paikkoja, kuten käsipyyheautomaatteja tai saippuatelineitä. - Monen tyypistä ilkivaltaa siellä tehtiin, rehtori kertoi. Entä käytettiinkö wc-tiloissa "vapea" eli sähkösavukkeita? - Kyllä vain, siitäkin huolimatta, että olemme yrittäneet aktiivisesti tehdä huoltajien kanssa yhteistyötä, niin siitä huolimatta "vapen" käyttö aika yleistä yläluokkaikäisten keskuudessa, Tukia jatkoi. Tuleeko wc-tilojen käyttörajoitus jatkumaan Kivimaan koulussa? - Toistaiseksi menemme tällä ja katsomme, miten tilanne muuttuu. Totta kai tavoite- ja toivetila on, että vessojen ei tarvitsisi olla lukossa, Herkepeus painottaa. Kuuntele haastattelusta, miten oppilaat ja vanhemmat ovat ottaneet uuden linjauksen vastaan, miltä koulujen arki rehtoreiden mielestä tulevaisuudessa näyttää Tulevaisuuden dialogi -keskusteluiden pohjalta ja mitä ovat heidän mielestään Kivimaan koulun suurin ongelma sekä iso ilon aihe tällä hetkellä.

Kristiina Kukkohovi johtaa Visit Turku Archipelago -markkinointiyhtiötä.  Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Siljalla, Finnairilla ja SASilla sekä Levillä, Rukalla ja Pyhällä, joissa hän seurasi läheltä sitä, kuinka Lappia nostettiin aivan uudelle tasolle kansainvälisenä matkakohteena. Kristiina on podcastissa vieraana siksi, että Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomi ei ole enää minkään liikenteen solmukohta, vaan Euroopan pussinperä, jolla pitää olla aivan erityistä annettavaa voidakseen houkutella kansainvälisiä matkailijoita. Meillä on uniikkia annettavaa, mutta nyt puhumme keinoista, joilla saamme kohderyhmäymmärryksen, palvelun, tuotteistuksen ja ennen kaikkea markkinointimme sellaiselle tasolle, että Suomi nousee kuriositeetista kohdemaaksi.

Elokuvaohjaaja Finn "Power" Lyckoberg, käsikirjoittaja, tuottaja alkuperäiseltä nimeltä Jari Nieminen. Ohjannut 21 lyhytelokuvaa ja tv-dokumenttia. Aikaisemmin toiminut myös kuvaajana 36 elokuvassa. Lisäksi ohjannut ei- fiktiivisiä tv-sarjoja sekä toiminut kuvaajana myös niin fiktiivisessä tv-sarjassa kuin TV:n reality-sarjassa esim. Sinun unelmiesi tähden, jossa tavalliset ihmiset pääsevät toteuttamaan unelmansa ja esiintymään haluamanaan musiikki- tai elokuvatähtenä. PWE pääsi keskustelemaan elokuvatoimialan kiemuroista, rahoituksesta, rajallisuudesta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tarkastelussa Elokuvasäätiö (SES) ja siihen liittyvät elokuva-alan kuviot. ”Suomen elokuvan menestyksen ja varsinkin kansainvälisen menestyksen mahdollisuudet ovat pääosin jossain aivan muualla kuin Suomen elokuvasäätiössä ja tai Suomen kaupallisessa mielessä pienillä (lähes olemattomilla) kotimarkkinoilla toiimivissa TV- ja elokuvalevitysyhtiöissä (pätee pitkälti myös kansainvälisten elokuvalevitysyhtiöiden Suomen tomintoihin) joiden henkilöt ovat osa samaa pieni piiri hyörii sosiaalista kaveripiiriä.” --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/popcornwithesko/message

Pohjois-Savoon satoi lunta lisää marraskuun loppupuolella ja pakkasia on piisannut jo pidemmän aikaa. Suksia on kaiveltu jo varastoista, mutta minkälainen on latutilanne Pohjois-Savossa. Saarelaisen Anssi otti selvää joko Varkaudessa, Kuopiossa ja Lapinlahdella pääsee hiihtämään.

Aikaisemmin on puhuttu siitä miten hyvinvoinnista voi pitää huolta kun se on vaikeaa. Tässä jaksossa menemme vielä astetta syvemmälle ja pohdimme mitä tehdä kun se on TODELLA vaikeaa. Vieraan kanssa mietimme mm. minkälaisia sairauksia ihmisillä voi olla, jotka eivät parane tai ainakin kestää pitkään, että parantuu ja mitä tehdä silloin? Miten tällaiset sairaudet ja kehon epätasapainotilat vaikuttavat ravinto-, liikunta- ja palautumistottumuksiin? Miltä tuntuu, kun sairastuu vakavasti ja miten se vaikuttaa arkeen ja elämään, työssäkäymiseen, läheisiin, jne? Mistä voi saada tukea tällaisessa tilanteessa? Miten pääsee kohti hyvää elämää sen jälkeen kun sairastuu ja ei voi tehdä kaikkea sitä hienoa mitä on aikaisemmin tehnyt, miten elää hyvää elämää? Miten positiivinen psykologia ja itsemyötätunto voi auttaa? Mistä löytää motivaatiota pitää itsestä huolta ja tehdä fiksuja asioita hyvinvoinnissa? Miten pitkäaikaissairautta sairastavaa ihmistä tulisi kohdata, miten sitä tilannetta voisi ymmärtää niin, että voisi olla avuksi hyvinvoinnissa? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan jaksossa lääkäri Veera Niskasen kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Veera Niskanen - Kotisivu: https://laakariveeraniskanen.fi/ - IG: https://www.instagram.com/laakariveeraniskanen/ - FB: https://www.facebook.com/laakariveeraniskanen/

Tänä kesänä Metsäradiossa kerrotaan luonnonsuojelun onnistumistarinoita. Aikaisemmin kuulimme Vesijärven muuttumisesta leväiseksi jätealtaaksi, jonka kalat olivat syömäkiellossa ja uimaria vastaan saattoi paikoin kellua ihan sitä ihteään. Lahden kaupungin asenne ei ollut takavuosina ympäristötietoinen eikä suojelumyönteinen. Tarvittiin asenneilmapiirin muutos, tutkimusta, rahaa ja ennen kaikkea sinnikkäitä ympäristöihmisiä, jotka eivät vuosikymmenten aikana antaneet periksi. Helppoa ei ollut, kertoo järven puhdistamisessa elämäntyönsä tehnyt lahtelainen limnologi Juha Keto. Toimittajana oli Anna-Kaisa Brenner.

Ihmislaji on aikoinaan nähnyt toiset lajit ja luonnon kumppaneina ja itsensä osana elonkirjoa. Ihminen on ollut osa kokonaisuutta, eikä suinkaan kaiken keskiössä tai yläpuolella. Tarinoissa toiset lajit ovat olleet kumppaneita ja oppaita. Aikaisemmin elämää on tarkkailtu draamana, jossa pääosassa onkin ollut joku muu eläin. Ihmiset ovat olleet osa sitä, mutta ne ovat olleet pikemminkin statisteja ja tikku-ukkoja esimerkiksi kalliomaalauksissa ja muut eläimet on hyvin tarkkaan piirrettyjä, kertoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa ihmiskeskeisyyden vaikutuksesta jakaa nimimerkki Eeva. Ihmiskeskeinen ajattelu vaikuttaa siihen, että oma katsantokanta kapeutuu. Maailmankuva jää väistämättä ohueksi, jos halua tai tahtotilaa ymmärtää muita kun oman lajin edustajia ei ole, kertoo nimimerkki Eeva viestissään. Lähteet: Karvanen, Valtteri (2020) Susi kristinuskossa ja Amerikan alkuperäiskansojen uskonnoissa Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens Lähteenmaa-Ahtela, Kaija (2011) Tieto on valtaa. Tilastokeskuspäivät Niemela, Reetta, Pelliccioni, Sanna (2020) Kirjeitä ihmisille Takula, Mia (2020) Susien mailla Yle Luonto (2015) Tässäkö Suomen paras susiäänite Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Markku Heikura toimii Verohallinnon pääjohtajana. Hänet nimitettiin pääjohtajan viisivuotiseen määräaikaiseen virkaan helmikuussa 2018. Ennen nykyistä tehtäväänsä Heikura työskenteli Verohallinnon tietohallintojohtajana vuodesta 2009 alkaen. Aikaisemmin hän on toiminut VTT:n ja Valtiokonttorin tietohallintojohtajana sekä IT-johtajana Sinebrychoffilla ja Partek Betoniteollisuudella. Puhumme Markun kanssa valtion muutoksesta, oppimisesta ja johtamisesta.

Lähisuhdeväkivalta ei ole pienen piirin ongelma. Se koskettaa jollakin tavalla jokaista suomalaista. Suomessa lähisuhdeväkivaltaa on kokenut 16–74-vuotiaista 75 prosenttia ainakin kerran elämässään. Lähisuhdeväkivaltaa käyttäneitäkin on siis paljon. Tekijä voi oma nykyinen tai entinen kumppani, vanhempi, lapsi, sisar tai muu läheinen. Väkivalta voi olla henkistä ja/tai fyysistä.Tämän jakso keskittyy siihen, millaisia tekijöitä väkivaltaisen käytöksen takana on ja miten lähisuhdeväkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraaksi palaa psykologian tohtori Heli Siltala. Heli työskentelee Oulun vankilassa psykologina. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia sekä työskennellyt lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa Vaihtoehto väkivallalle -ryhmässä.Väkivalta harvoin loppuu itsestään. Ongelma pitää tunnistaa, jotta siihen voidaan puuttua ja tehdä muutos. Joskus tekijän on vaikea tunnistaa ja tiedostaa käyttävänsä väkivaltaa. Jokainen on kuitenkin aina vastuussa omasta käyttäytymisestään. Siihen voi vaikuttaa ja apua kannattaa hakea. Nina ja Heli käsittelevät mm. näitä kysymyksiä: - Mikä on lähisuhdeväkivaltaa? - Miten väkivaltaisen käyttäytymisen voi tunnistaa? - Miten tunnistaa huoli omasta käyttäytymisestä? - Millaisia tekijöitä on väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla? - Miksi väkivaltaiseen käyttäytymiseen pitää puuttua? - Miten väkivaltaa voi ennaltaehkäistä? - Millaisia apua on tarjolla lähisuhdeväkivallan tekijöille? Lisätietoa ja linkkejä:Omaan väkivaltaiseen käytökseen (tai sen uhkaan) apua voi saada näistä palveluista:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/ Miessakit ry (ehkäisevää väkivaltatyötä miehille): https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/lyomaton-linja/Maria Akatemia ry (ehkäisevää väkivaltatyötä naisille): https://www.mariaakatemia.fi/toiminta/ehkaiseva-vakivaltatyo/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylässä): https://kriisikeskusmobile.fi/vakivaltatyo/Palveluita väkivallan kokijoille:Nettiturvakoti: https://nettiturvakoti.fi/Kriisikeskus Mobile (Jyväskylä): https://kriisikeskusmobile.fi/24/7 tukipuhelin: https://nollalinja.fi/Rikosuhripäivystys (puhelintuki, chat-palvelu, oikeusneuvonta): https://www.riku.fi/palvelut/Raiskauskriisikeskus Tukinainen: https://tukinainen.fi/Väkivaltaa kokeneille miehille, Miessakit ry: https://www.miessakit.fi/toimintamuodot/vakivaltaa-kokeneet-miehet/ Lisätietoa lähisuhdeväkivallasta:Mitä lähisuhdeväkivalta on? https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivaltaTurvasuunnitelman tekeminen: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/turvasuunnitelma-vakivaltatilanteeseen/Ensi- ja turvakodit (tietoa sekä ammattilaisille että kokijoille ja tekijöille): https://ensijaturvakotienliitto.fi/ THL:n ilmaiset verkkokoulutukset väkivaltaan puuttumisesta ja tunnistamisesta (lapset, koulut, lähisuhdeväkivalta): https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/verkkokoulutVäkivaltatutkimuksen opintokokonaisuus Avoimessa yliopistossa: https://www.avoin.jyu.fi/fi/opintotarjonta/vakivaltatutkimusLisätietoa Heli Siltalasta ja lähisuhdeväkivallan tutkimuksesta:Tällä hetkellä Siltala työskentelee psykologina Oulun vankilassa. Aikaisemmin hän on tutkinut Jyväskylän yliopistossa lähisuhdeväkivallan terveysvaikutuksia ja -kustannuksia Siltala Jyväskylän yliopistossa. Siltala on työskennellyt vuosien 2016-2021 ajan myös Vaihtoehto väkivallalle -ryhmän vetäjänä, joka on Kriisikeskus Mobilen sekä Jyväskylän yliopiston psykoterapiaklinikan yhteistyönä toteutettu ryhmäinterventio lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille miehille ja naisille.Heli Siltalan väitöskirja: Family violence as a public health problem: Effects and costs in Finnish health care. Lähisuhdeväkivalta kansanterveydellisenä ongelmana: Vaikutukset ja kustannukset suomalaisessa terveydenhuollossa. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/77463Lähisuhdeväkivallasta aiheutuvat kustannukset Suomessa (LAKU) -hanke: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lahisuhdevakivallasta-aiheutuvat-kustannukset-suomessa-laku-Virtual Reality Prevention of Gender Violence in Europe based on Neuroscience of Embodiment, PeRspective and Empathy (VRperGENERE) -hanke: https://www.vrpergenere.com/fi/Muuta Jyväskylän yliopiston väkivaltatutkimusta: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/psykologia/tutkimus/tutkimusalueet/kliininen-psykologia-ja-psykoterapia/lahisuhdevakivalta-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Kauhuelokuvilla menee tällä hetkellä lujaa. Genre on sekä suositumpi että arvostetumpi kuin koskaan elokuvahistoriassa. Hollywood-tuotannot ovat yhä useammin valinneet tyylikseen vuosikymmeniä marginaalissa keikkuneen genren. Samalla myös indiepuolelta nousee uusia kiinnostavia kauhuelokuvia valtavirtaan. Nykykauhu onkin monipuolistunut sekä miljöiltään että teemoiltaan yhä yhteiskunnallisemmaksi ja moniuloitteisimmaksi taiteenmuodoksi. Usein puhutaan myös kauhudraamasta, jolla pyritään tavoittelemaan yleisöjä, joita perinteiset kauhuelokuvat eivät ole aikaisemmin saavuttaneet. Kulttuuriykkönen tutkii, mitä nykykauhu on syönyt, mistä kauhun suosio tässä ajassa johtuu, mitkä kauhun klassikot vaikuttavat nykykauhussa eniten ja millaisia kiinnostavia kauhuelokuvia tulemme näkemään tulevaisuudessa? Vieraina ohjaaja-käsikirjoittaja Ilja Rautsi, kirjallisuudentutkija Noora Vaakanainen sekä Night Visions -kauhuelokuvafestivaalin Ville Verkkapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Kesäaiheisen Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodi "KOTIMATKA”, jolla saa 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta.   Viime sunnuntaina pohdin blogissa sitä, Voisiko ”1 %-yksikkö lisää korkoa laskee 10 % asunnonostajan kykyä maksaa asunnosta” -nyrkkisääntö toimia? Nyt nappasin tämän tiistain pohdinnan aiheen ja vääristelen sitä. Tämä sanonta tarkoittaa käytännössä sitä, että vuokra-asuntojen tarjonta ylittää kysynnän. Aikaisemmin vuokranantajalla oli varaa valita eli epämukava tilanne, kun asuntoja oli 1 ja hyviä vuokralaisia 3, joista kahdelle piti tuottaa pettymys. Kun vuokralaisella on ns. varaa, silloin hänellä on 3 vuokra-asuntoa ja usein 3 vuokranantajaa valittavanaan. Mutta onko vuokralaisella vähemmän euroja, joiden avulla valintaa tehdään? Ja onko vuokranantajalla varaa siihen jos vuokralaisella on varaa? Näitä pohdin tänään. Tellu esikoiskirjailija Uotila Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #207 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa vuodelle 2021 päivittyneet nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tosi laadukas opas: Sijoitusasunnon valokuvaus ja kuvien editointi nykyaikaisella kännykällä Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen Blogista: Sijoitusasunnon myyminen - näin onnistut! Henri Neuvonen sadasta tuhanteen miljoonaan Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #203

Miten hallitus voi parhaiten tukea operatiivista johtoa? Millainen hallituksen kokoonpano on paras tukemaan operatiivisen johdon työtä? Mihin hallituksen tulee pyrkiä sparratessaan toimitusjohtajaa? Jaksossa keskustellaan kaivosteollisuuden globaalin suuryrityksen Metso Outotecin toimitusjohtajan Pekka Vauramon kanssa. Hän toimi ennen yhtiöiden yhdistymistä Metson toimitusjohtajana ja tätä ennen mm. Finnairin toimitusjohtajana vuodesta 2013 vuoteen 2018. Aikaisemmin urallaan Pekka on toiminut pitkään johtotehtävissä myös Cargotecissa ja Sandvikissa.

Jaksossa keskustellaan Harri-Pekka Kaukosen kanssa kriisien ehkäisemisestä niin hallituksen kuin koko päätöksentekoketjun osalta. Millainen on hallituksen ja johdon rooli ennakoinnista ja kuinka tulevaisuuden riskit ja mahdollisuudet voidaan tunnistaa? Entä millaisia mittareita voidaan hyödyntää ennakoinnissa? Harri-Pekka Kaukonen on YIT:n, Lindströmin, Touhula varhaiskasvatuksen ja Gubbe Sydänystävän hallituksen puheenjohtaja sekä TietoEVRY:n hallituksen jäsen. Harri-Pekka toimi Sanoman toimitusjohtajana 2011–2015 ja tätä ennen mm. Fazerin talousjohtajana ja McKinseyn konsulttina. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Ahlstrom-Munksjön, Evli Bankin sekä Lemminkäisen hallituksen jäsenenä sekä Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja. Kaukonen onkin hallituksen jäsenen vinkkelistä kohdannut monia vaikeitakin hallituskriisitilanteita.

Ylivääpeli Samuel Doen sekä parinkymmenen muun kersantin ja maltillisen sotilasarvon omaavan henkilön tekemä onnistunut sotilasvallankaappaus Liberiassa vuonna 1980 yllätti kaikki, eikä vähiten kaappareita itseään. Yhdysvallat antoi operaatiolle nimen ”onnistunut vahinko”. Kaappaus johti afroamerikkalais-liberialaisen oligarkian luhistumiseen ja Liberian luisumiseen setä Samuelin johdolla kansainväliseen merkityksettömyyteen. Doen tiedon ja koulutuksen puute olivat vaarallinen yhdistelmä Liberian kansalle. Vallankaappauksen raakuudet, hallinnon korruptoituneisuus ja turvautuminen epädemokraattisiin menetelmiin kuitenkin takasivat Samuel Doelle diktaattorin valtuudet vuosiksi 1980-1990. Aikaisemmin nöyränä tunnettu Doe mieltyi nopeasti Mercedekseen kuljettajineen sekä ylellisiin taloihin. Doen ja hänen lähipiirinsä sortuivat ahneuteen. He alkoivat syödä valtion varoja kuin hyeenalauma. Rahaa virtasi ulos kansan kassasta ällistyttävää vauhtia. Kaikki yritykset viedä maata eteenpäin hylättiin nopeasti. Trendiksi nousi menneisyyden jäljittely, kertoo kirjailija ja filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Aikaisemmin musiikkimoguli Ilkka “Ile” Vainio työsti hittejä muille artisteille. Kuppiinkaan hän ei sylkenyt, sillä espanjalaista talouskonjakkia saattoi kulua pahimmillaan parikin pulloa päivässä. Nyt 61-vuotias musiikin monitoimimies on raitistunut. Hän on aloittanut uran esiintyvänä taiteilijana. Hän on myös selättänyt syövän. Ilkka Vainio on tuhansien laulujen mies, kuten oli hänen legendaarinen isänsä Juhakin. Ilen musiikkiura alkoi Helsingin Pitäjänmäen Finnlevyllä – varastomiehen toimista. Ajan mittaan levyjen pakkaaminen vaihtui levyjen tuottamiseen ja hittien sanoittamiseen, jonka meriitteinä mainittakoon 200 kulta- ja platinalevyä sekä yli tuhat sanoitusta muille artisteille. Vainio on kynäillyt värikkään uransa aikana riimejä artisteille, kuten Nylon Beat, Kari Tapio, Kikka, Jope Ruonansuu, Eino Grön, Jari Sillanpää ja jopa Matti Nykänen. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin. Maaliskuussa 2020 Vainio sairastui syöpään ja häneltä poistettiin leikkauksessa nyrkinkokoinen kasvain. Muun muassa tämän läheltä piti -tilanteen innoittamana Ilkka “Ile” Vainio tekee nykyisin lauluja itselleen – koska häntä huvittaa tehdä niin. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Kahden lapsen isä, isoisä ja lastenkirjailija Mauri Kunnas kirjoitti esikoisensa syntymän jälkeen suositun Yökirjan - silloin hän nimittäin valvoi aika paljon öisin. Hänen 90-luvun päiväkirjamerkinnöissä on havaittavissa ruuhkaa mutta myös joutilaisuutta: Mauri muistelee lämmöllä iltasatuhetkiä sekä koko perheen yhteisiä TV-iltoja. Nyt jo aikuiset tyttäret työskentelevät isänsä kanssa samalla alalla. Ollaan aika hyviä kavereita lasteni kanssa, ylpeä isä kertoo.Mauri pitää kirjoista, sillä ne jättävät mielikuvitukselle temmellyskenttää. Aikaisemmin hänen ei tarvinnut pohtia, mitä kirjoissa uskaltaa sanoa. Nykyään hän piirtelee Korvatunturille erirotuisia tonttuja. Mauri toivoo, että lapset oppisivat hänen tarinoistansa erityisesti kiltteyttä ja oikeamielisyyttä.Kaupallinen yhteistyö Storytel: Jos et ole vielä tutustunut Storytelin ääni- ja e-kirjapalveluun, me tarjotaan sulle nyt mahdollisuus kokeilla Storyteliä ilmaiseksi 30 päivän ajan. Ilmaisen kokeilun saat osoitteessa: www.storytel.com/ruuhkavuosirakkautta. Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kuopiolaislähtöinen Milja Eskelinen tekee musiikkia artistinimellä Milia. Savolaisiin kotiseutuihinsa rakkaudella suhtautuva Milia asuu tällä hetkellä Helsingissä. Milia sai muutama vuosi sitten heti ensimmäisen julkaisunsa tuottajaksi Suomen isoimpien pop-artistien taustajoukoissa vaikuttavan ja itsekin Kuopiosta lähtöisin olevan Jurekin. Artistina Milia haluaa puhua musiikissaan asioista, jotka ovat tabuja ja joihin liittyy stigmoja. Hiljattain Milia julkaisi uuden kappaleensa, joka kantaa nimeä "Mozart ja Chopin". Aikaisemmin räppiin keskittynyt Milia yhdistää tällä uudella sinkullaan tyylikkäästi myös pop- ja iskelmävivahteita. Kappaleen ovat tuottaneet ja artistin kanssa kirjoittaneet muun muassa Hassan Maikalia ja Lukas Leonia tuottanut Alvar Escartin, musiikin monitaituri Helena Haaparanta sekä HMC:lle sainattu Julia Sundberg. Mutta millainen artisti Milia on ja millä tavoin Milja Eskelinen sekä artisti Milia eroavat toisistaan? Mikä on musiikissa Milialle tärkeintä? Entä millä tavoin puolestaan musiikkituottaja, säveltäjä, sanoittaja ja laulaja Sakke Aalto liittyy Milian artistiuran alkuun? Mm. näihin asioihin saimme perehtyä tällä kertaa Savon Aalloilla ja Treenikämppä-ohjelmaosuudessa tarkemmin. Haastattelijana: Sami Turunen

AamukahvIT lähtee aikamatkalle! Aikaisemmin keväällä 2020 AamukahvIT-tiimi on haastatellut opiskelijoita opiskeluarjen nopeasta muuttumisesta ja opiskelijat ovat jakaneet erilaisia vinkkejä etäopiskeluun sekä -arkeen. Lisätietoa vertaistoiminnasta ja Meiltä meille -discordista: https://www.jyu.fi/it/fi/ohjeita-opiskelijalle/opiskelun-tueksi/vertaistukea-ja-tekemista/vertaistukea-ja-tekemista Kevään 2021 fiiliksiä etäarjesta voi kuunnella jaksossa "Vuosi etäopiskelua ja -työskentelyä - Miten arki on muuttunut?": https://soundcloud.com/aamukahvit/mitenarkionmuuttunut -- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/opiskelijoiden-etaopiskeluvinkkeja

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Matti Liimatainen. Värikkäästä huumorintajustaan tunnettu Liimatainen on noussut Suomen arvostetuimpien yleisurheiluvalmentajien joukkoon omanlaista reittiään kulkemalla. Matti Liimatainen on Suomen tämän hetken kuumimpia yleisurheiluvalmentajanimiä. Erityisesti 62-vuotias Liimatainen tunnetaan seitsenottelusta, ja hänellä onkin Tampereella valmennuksessaan Suomen kolme kärkinimeä, Maria Huntington, Miia Sillman ja Saga Vanninen. Kolmikko harjoittelee paljon ryhmänä ja ajaa toisiaan eteenpäin arjessa. - Viimeisen vuoden aikana olen alkanut ymmärtää, kuinka iso hyöty tuollaisesta ryhmäharjoittelusta on. Aikaisemmin en pitänyt sitä kovin merkittävänä asiana. Pidin yleisurheilua niin selkeästi yksilölajina, että ei tässä muita tarvita kuin minä ja urheilija. Nyt on ruvennut huomaamaan, että ei se ihan niin olekaan. Ryhmähengellä on iso osuus harjoitteluun ja kehitykseen, Liimatainen kertoo OlympiaCastin vieraana. Liimatainen tuli etenkin Dohan MM-kisojen aikaan syksyllä 2019 tunnetuksi suomalaiselle urheiluyleisölle lupsakkana lausuntoautomaattina ja huolettomana persoonana. Ulkokuoresta ei kuitenkaan kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kollegoidensa ja urheilijoidensa silmissä Liimatainen on erittäin arvostettu valmentaja; erityisesti hänen tekniikkasilmäänsä kuvaillaan poikkeukselliseksi. - Samanlainen puusilmä se on kuin muillakin. Ehkä siinä on se ero, että olen alusta asti tajunnut, että silmä on vain linssi, ja aivot tekevät sen kuvan. Ei voi lähteä liikaa antamaan urheilijalle ohjeita, jos ei ole videota tukena tai jos ei ole ihan varma näkemästään, Liimatainen avaa. - Nykyään on niin helppo videoida suorituksia, että tarkistaminen on todella helppoa. Siitä se niin sanottu tekniikkasilmä hiljalleen kehittyy, eikä usko enää huuhaaseen. Pika- ja teholajeissa tapahtuu niin paljon sekunnissa ja minulla ainakin on niin hitaat aivot, että todellista kuvaa ei pysty siinä hetkessä rekisteröimään. OlympiaCastin vieraana Liimatainen avaa polkuaan huippuvalmentajaksi sekä valmennusryhmänsä arkea. Liimataisen valmentama seitsenottelijakolmikko eroaa toisistaan ottelijatyyppeinä, mutta yhteistä kaikille on potentiaali menestyä lyhyellä ja varsinkin huippulupaavan Vannisen kohdalla pidemmällä aikajänteellä. - Kyllä minulla visio on kaikille kolmelle. Olen heillekin sanonut, että jos eivät tulokset ala parantua, niin kukittajia ja lanamiehiä tarvitaan aina. Kyllä jokaiselle joku rooli löytyy, Liimatainen veistelee humoristiseen tyyliinsä. - Vahva usko minulla on, että kaikilla on ennätys vielä tekemättä – Sagalla nyt ilman muuta vasta vuosien päässä. Sitä en halua oikein tosissaan edes miettiä, missä se raja menee. Vielä vuonna 2018 mietin, että Maria saattaa saada 6000 pistettä rikki. Seuraavana vuonna meni yli 6300 pistettä. Silloin mietin, että parempi, kun ei sen enempää visioi. Haastattelussa selviää myös, kuka suomalainen olympiavoittaja sponsoroi Matti Liimataista. Ai millä? No digestive-kekseillä tietenkin.

Sarjakolmosena paahtavan Pelicansin peli kulki Liigan syyskaudella mallikkaasti. Koronapandemiasta johtuvat rajoitukset ovat sen sijaan laittaneet lahtelaisseuran taloudelliseen tekohengitystilaan. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: --- Lahtelaispuolustaja Matias Rajaniemi oli mukana voittamassa alle 20-vuotiaiden MM-pronssia Kanadassa. Hokipodi myöntää Pelicans-valmentaja Tommi Niemelälle MM-kisalähetysten asiantuntevimman kommentaattorin tittelin (00:10). --- Kuinka pahoissa happiletkuissa Pelicans on taloudellisesti? Lahtelaisseuran toimitusjohtaja Lauri Pöyhösen mukaan osakeannista toistaiseksi kertynyt reilun 185 000 euron potti antaa lisähappea, mutta lisää tarvitaan. Aikataulurajoitteet olivat Liigan mediaoikeudet omistavan Telian takapainetta suurempi syy pelien jatkumiselle ilman yleisöä. "Aikaisemmin tilanne oli haastava ja jossain määrin hallinnassa, mutta nyt ruvetaan siirtymään pahan tilanteen puolelle" (03:20). --- Salpausselän hiihtoladuilla viihtynyt Antti Tyrväinen kertaa värikästä vuotta 2020. Jälkikasvunsa painostuksesta partansa ajanut Pelicans-hyökkääjä toivoo, että näkökenttää häiritsevistä kokovisiireistä päästäisiin pian eroon. Kuluvan kauden 21 ottelussa vain kuusi rangaistusminuuttia kirjannut Tyrväinen olisi halunnut kohdata Tommi Tikan kauden kolmannessa Hämeen herruus -kamppailussa. HPK:n ärhäkkä voimahyökkääjä on sivussa perjantain Pelicans-ottelusta kymppitilin täyttymisen vuoksi (14:06). --- Puolustaja Casimir Jürgens ja hyökkääjä Jonatan Tanus huilaavat viikonlopun vierasottelut loukkaantumisten vuoksi. Pelicansissa kolmosviulun soittajaksi jäänyt maalivahti Atte Tolvanen siirtyi lainasopimuksella Poriin. Pelicansissa alkukauden kiekkoilleet Jesse Ylönen ja Oskari Laaksonen kutsuttiin takaisin Pohjois-Amerikkaan NHL-organisaatioidensa palvelukseen (tieto julkaistiin vasta podcast-nauhoituksen jälkeen). Mestiksen hallitus päätti seurojen esityksestä, ettei kauden jatkuminen ilman yleisöä ole tällä hetkellä taloudellisesti mahdollista (26:57). --- Palautetta, lättyä tai poikkaria voit viskellä Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Aarne Aktan on kokenut suomalainen yritysjohtaja, joka toimii tällä hetkellä Synlab Suomen toimitusjohtajana. Aikaisemmin hän on toiminut mm. Talentum Oyj'n, ja Pihlajalinnan toimitusjohtajana. Keskustelun aiheena tämänkertaisessa jaksossa oli vanhanaikainen ajattelumalli, jossa minäkuva eroaa vapaa-ajalla, sekä työajalla. Aarnen sosiaalinen media: https://www.linkedin.com/in/aarneaktan/ Seuraa meitä myös muualla sosiaalisessa mediassa  Instagram: https://www.instagram.com/podcastilmio/  Facebook: https://www.facebook.com/podcastilmio/  Spotify: https://open.spotify.com/show/7w1U94w  Audiovisuaalinen tuotanto: Mikko Suikkari, Henrik Leppänen & Ilari Hassinen

Haastattelussa: Liisa Lahtinen Haastattelija: Jutta Saanila Editointi: Mikael Mustonen Alla lyhennelmä Jutan ja Liisan keskustelusta. Koko litterointi löytyy Näkövammaisten liiton sivuilta: www.nkl.fi/fi/suoraa-puhetta-nakovammaisten-nakoharhoista. [Porinaa. Lauluäänellä: Aa-aa… mielen pata porisee…Minun näköinen mieli. Mitä se tarjoilee? Näkövammaisten liitto.] JUTTA: Tervehdys kaikille! Tämä on minun näköinen mieli -podcast ja tällä kertaa minulla on haastateltavana Liisa Lahtinen, joka on neuropsykologi ja pitkään ollut Näkövammaisten liitossa töissä kuntoutuksen puolella. Mä oon pyytänyt hänet tänne tänään juttelemaan aiheesta nimeltä C-B-S, mikä tarkoittaa Charles Bonnet -syndroomaa. Ja Liisa saa kertoa siitä lisää. Tervetuloa Liisa! LIISA: Hei vaan kaikille ja kiitos kutsusta tulla keskustelemaan tärkeästä asiasta. Ja ja jos mennään heti siihen, että mistä on kyse, kun puhutaan Charles Bonnetin syndroomasta. Charles Bonnet syndrooma on.. öö.. kuvaa näköharhoja, joita henkisesti terveet näkövammaiset saattaa nähdä, kun näkö heikentyy. Ja yleensä niitä nähdään täydessä valvetilassa eli kyse ei ole mistään unen kaltaisista harhoista vaan nimenomaan, että ihminen on täydessä tietoisuuden tilassa, kun hän näitä näkee. JUTTA: Okei, onko se sitten silleen, että tää tila tulee ihmiselle tämä täysin yllätyksenä vai onkseniin, että kun se tulee, niin se tulee niin kuin vähitellen? LIISA: Charles Bonnet syndrooma eli nämä näköharhat liittyy siihen, että kun näkö alkaa voimakkaasti heikentyä eli kun mennään sinne näkövammaisuuden asteelle, niin silloin saattaa esiintyä näitä näköharhoja. Ja nyt uusimmat tutkimukset näyttäis sellaisia tilastoja, että jopa 40% näkövammaisista näkee näitä näköharhoja. Aikaisemmin on ajateltu, että se on huomattavasti pienempi osuus, mutta uusimmissa tutkimuksissa on saatu tällaisia tuloksia. Ja sekin on ehkä vielä niinkun alimitoitettu määrä, koska paljon liittyy vielä semmosta pelkoa siihen, että ihmiset uskaltais kuvata näitä näköharhoja. JUTTA: No tottakai, siis vois kuvitella, että on erittäin vaikee kellekään sanoa ääneen tästä. Mutta sit jos lääkärille sanoo ääneen, niin tuleeko siitä joku diagnoosi vai miten tän niin kuin pystyis sit todentamaan? LIISA: No oikeestaan niinkun on niin kuin tiettyjä tämmösiä kriteereitä, mitä liittyy siihen, että voitas puhua Charles Bonnet -syndroomasta. Eli ensinnäkin siihen liittyy se, että tota on näköä heikentävä sairaus henkilöllä. Sit myöskin se, että nää näköharhat ovat toistuvia ja niitä esiintyy pidemmän ajanjakson kuluessa. Yks tärkeä kriteeri on myöskin se, että henkilö itse tiedostaa, että se mitä he näkee tossa näkökenttänsä edessä, se ei ole todellista. Myöskään näillä ihmisillä ei ole harhoja muiden aistipiirien alueella. Toki on kuitenkin niin, että jos on esimerkiksi myös kuulovamma, niin ilmeisesti myös silloin saattaa olla kuuloharhoja kuulon alueella. Ja ihmisellä on jotakuinkin normaali kognitio kuitenkin. Niin tämmöset asiat on niitä kriteereitä. Mitään semmosta tavallaan selkeää, niin kuin millä tämä diagnoosi voitaisiin tehdä, ei ole olemassa. Mutta se tietyllä tavalla niin kuin poissulku -menetelmällä. Että poissuljetaan muut mahdolliset sairaudet, jos voidaan epäillä tai on muita oireita niin voidaan näin tää diagnoosi tehdä. ... tässä välissä tekstit linkin takana. JUTTA: Hei kiitos Liisa, että sä tulit kertomaan tästä asiasta meille. Todella tärkeää, että asia menee eteenpäin ja ihmiset kuulee tästä. Mä kiitänkin Minun näköinen mieli -hankkeen puolesta kaikkia tällä kertaa ja toivotan kaikille kuulijoille oikein hyvää päivän jatkoa. Olkaa yhteyksissä minuun: jutta.saanila@nkl.fi. Puhelinrinkejä on edelleen saatavilla ja voi niihinkin ilmoittautua. [Porinaa. Lauluäänellä: Aa-aa… mielen pata porisee. Minun näköinen mieli. Mitä se tarjoilee? Näkövammaisten liitto.]

Tultaessa 80-luvun lopulle alkoi Helsinki rock-pääkaupunkina jo hiipua. Samaan aikaan Yhdysvaltojen länsirannikolta alkoi uusi rock'n roll -vallankumous, jossa oli hyvin paljon tuttua. Jopa hämmentävissäkin määrin. Vesa Winbergin vieraana on The 69 Eyesin laulaja Jyrki Linnankivi.

Jakso 2. Miten musiikkialaa voi tukea turvallisesti? Pohdimme, vaikuttavatko koronarajoitukset keikkakokemukseen ja uskaltaako keikoilla edes käydä. Haloo Helsinki! julkaisee uutta musiikkia. Lisäksi muita ajankohtaisia aiheita.Instagram: @patriisikellariKalevauva.fi – Lupaa ettet hylkää mua #kissakriisi: https://youtu.be/7Cv064jdT3MMusiikki: Chill Wave by Kevin MacLeodLähteet: Yle, Helsingin Sanomat, Rumba, Soundi, Iltalehti, Tapahtumateollisuus ry, SEY, reiluntaiteenmanifesti.fi, THL See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Markku Yli-Pentilä

Keskiviikkona Iltapäivä paineltiin Niinan ja Mikon komennuksessa. Aikaisemmin tehty kardinaalimoka aiheutti päänvaivaa sekä tehtäviä paikkakuntien suhteen. Mikä se TikTok nyt oikein on? Entä miten pitkälle lottovoiton voi suunnitella?

Päästöjen kompensoimisesta puhutaan paljon. Kompensointihankkeista on kuitenkin seurannut alkuperäiskansojen häätöjä, poliisin ja yksityisten turvafirmojen väkivaltaa ja omaisuuden riistämistä. Aikaisemmin globaalista etelästä hankittiin raaka-aineita, nyt sinne tämän lisäksi varastoidaan saasteita. Voidaanko rikkaiden päästöjä korvata hankkimalla maata köyhistä valtioista ja istuttamalla sinne puita? Entä mitä mieltä paikalliset ovat kompensoimisesta? Muita jaksossa käsiteltyjä aiheita: Millainen olisi yhteiskunta, jossa aivan aluksi katsotaan kaikkien kalenteri läpi levon kannalta? Mikä on työstäkieltäytymispuheen toimija, ei kai vain hyvännäköinen, terve ja supersosiaalinen nuori aikuinen? Kun kieltäydytään töistä ja vastustetaan auktoriteetteja, kuka huolehtii heikoista ja sairaista ja miksi? Suosituksissa makustellaan peittoja sekä Venäjän Googlen tarjoilemia laittomuuksia. Patreonissa (patreon.com/mikameitavaivaa) puhutaan Slushista ja siitä, mitä startup-hypestä on jäänyt käsiin.

Vuonna 2019 Suomessa näki päivänvalon 45 597 lasta. Ennakkotietojen mukaan kyse on koko mittaushistorian alhaisimmasta määrästä suomalaisia taaperoita. Syntyvyys on painunut 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Mikä syntyvyyden laskua selittää? Miksi syntyvyys on laskenut, vaikka muu kehitys Suomessa on taloudellisesti tai tasa-arvotekijöiden suhteen kelvollista? Eivätkö suomalaiset löydä parisuhdetta, vai eivätkö parisuhteet johda perheiden perustamiseen? Miten miesten ja naisten välinen kohtaanto-ongelma kurotaan umpeen? Syntyvyyden laskua analysoi THL:n tutkimusprofessori sekä Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Hiilamon mukaan syntyvyyden lasku on seurausta taloudellisista tekijöistä, tasa-arvotekijöistä ja kulttuurisista muutoksista. Esimerkiksi sukupuolten välisen koulutusepätasa-arvon kääntyminen ylösalaisin vaikuttaa syntyvyyteen. Aikaisemmin miehet olivat koulutetumpia. Nykyisin naiset ovat selvästi koulutetumpia kuin miehet. Sillä on vaikutusta kumppanien löytämisen kannalta, arvioi Hiilamo Politiikkaradiossa. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kohdellaanko ihmisiä tasavertaisemmin kuin koskaan aikaisemmin? Asiat eivät ole niin yksinkertaisia, sanoo vasemmistoliiton kansanedustaja ja yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kontula. Nykymaailmassa on esimerkiksi sellaisia hierarkioita, joita ei metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä vielä tunnettu. Vaikka edellisten vuosisatojen aikana erilaisten ihmisten kohtelussa on tapahtunut edistystä, ihmisoikeuksissa on vielä paljon parannettavaa. Nykyään Yhdysvalloissa homoseksistä ei voi enää rangaista kuolemalla, mutta edelleen 11 valtiossa siitä voi langettaa kuolemantuomion. Orjia ei enää kuljeteta Afrikasta Amerikkaan ja arabimaihin, mutta kymmenet miljoonat ihmiset elävät yhä orjuudenkaltaisissa olosuhteissa: pakkoavioliitoissa tai pakkotyössä.

SomeCast #055kiteytys: Vuorovaikutus voi olla makerkultuuria ilman, että käytetään somea. Tämäkin virallinen tieto löytyy somesta ja SomeCastista. Uudistuneen SomeCastin pöydän äärellä vieraina Satu Valtere ja Juho Niemelä. Vakiokalustoina hölisevät Juha Kiviniemi ja Jarno Alastalo.

Nykyään katkera viha suurta saatanaa eli Yhdysvaltoja ja länttä kohtaan sekä antisemitismi ovat Iranin koossapitävät voimat. Mutta toisin oli aiemmin. Mohammad Reza Pahlavi nousi Iranin valtaistuimelle toisen maailmansodan aikana 1941 brittien ja neuvostoliittolaisten syrjäytettyä hänen natsimielisen isänsä vallasta. Iranin öljy oli länsimaille äärettömän tärkeä ja se piti länsimaiden teollisuuden rattaat pyörimässä. Varaa virheille ei ollut, ja shaahista tuli länsimaiden öljynsaannin korvaamaton takuumies. Britannian M16:sta ja Yhdysvaltojen CIA:sta tuli puolestaan shaahin vallan takuumiehiä lähes 40 vuodeksi. Shaahi oli viettänyt nuoruutensa vahvan äitinsä johtamana ja isäänsä peläten. Pelko oli eräs shaahia ohjaava voima. Tultuaan valtaan Reza Pahlavi oli idealisti. Shaahin tarkoitus oli tehdä Iranista johtava moderni länsimaalainen maailmanvaltio. Ei ainakaan itsevarmuutta ja kunnianhimoa nuorukaiselta puuttunut, mutta ehkä järkeä hivenen. Shaahi antoi kansalle toivon mutta vei sen itse. Iranin salainen palvelu SAVAK tukahdutti poliittiset vastalauseet kovin ottein ja tästä kidutus- ja murhakoneistosta tuli vallan säilymisen vahtikoira, ei niin kovin länsimainen tapa. Yritystä kuitenkin oli. Vuonna 1963 shaahi aloitti Iranissa niin sanotun valkoisen vallankumouksen, johon kuului paljon uudistuksia. Mm. huntupakko poistettiin ja naisille luvattiin tasa-arvo, naiset saivat äänestää, ajaa autoa ja käydä töissä. Naiset myös pääsivät ehdokkaiksi parlamenttivaaleihin. Näin shaahi sai lisänimen äijäfeministi. Iranin uudistusohjelmat kuitenkin epäonnistuivat, koska shaahin vastustajista yhdet syyttivät Irania demokratian puutteesta ja toiset perinteisen šiiapapiston syrjäyttämisestä uudistuksia tehtäessä. Shaahin kerrotaan valitelleen julkisesti, että kun en hoitanut asioita minua sanottiin playboyksi ja kun ryhdyin hoitamaan asioita minua sanottiin itsevaltaiseksi. Iranin nykyisen virallisen kannan mukaan shaahi oli homo ja länsimaissakin shaahia pidettiin vähintäänkin biseksuaalina, mutta tätä ei haluttu turhaan korostaa, koska Iran on muslimimaa. Shaahin voimakas länsimaalaistamispolitiikka ja Israelin tunnustaminen sai monelta iranilaiselta kupin nurin. Shaahi halusi saavuttaa nopeasti Ruotsin elintason ja olla itsevaltias modernissa länsimaisessa Iranissa. Shaahin mukaan vain diktatuuri pystyi takaaman länsimaalaisuuden. Niinpä shaahi rupesi pönkittämään asemaansa diktaattorimaisin ottein ja poliittinen oppositio tehtiin toimintakyvyttömäksi muun muassa lakkauttamalla kommunistinen Tudeh-puolue. Tehtiin myös maauudistus, metsien kansallistaminen ja teollisuuden voitot jaettiin osittain työntekijöille. Aikaisemmin teollisuuden omistus oli jaettu pääosaltaan yläluokille, joista tulikin sitten älyttömän rikkaita. Vuonna 1976 vähemmän kuin yksi prosentti väestöstä omisti 80 prosenttia kaikesta yksityisomaisuudesta Iranissa. Epäsuhta oli kestämätön. Shaahi lapioi rahaa omiin taskuihinsa ja shaahin tulonlähde oli jopa kolehti, jota kerättiin pyhiinvaelluspaikalla, jonka suojelija shaahi oli. Englantilainen lehtimies Robert Graham on onnistunut jäljittämään kolmen ja puolen sivun mittaisen listan Pahlevi-säätiön omistamista osakkeista, joille arvoa kertyi likimain 3 miljardia dollaria. Totuutta Iranin korruptiosta on kuitenkin vaikea sanoa, sillä perinteisesti Lähi-idän monarkioissa on ollut vain vähän eroa hallitsijan ja kansakunnan aarteiden välillä. Shaahin motto oli, että jos totuuden puhuminen on vaarallista, sen puolustaminen on uhkarohkeaa. Shaahi puhui niin kuin eli. Väestön pitämiseksi kurissa tarvittiin uudenaikainen kalusto armeijalle ja siihen tuhlattiinkin rahaa valtavat määrät, samaan aikaan kun maanviljelys oli kuokka-asteella ja maaseudulta tapahtui valtaisa pako. Shaahi, jonka sanotaan katsoneen paljon televisiota ja pääosin täyttä roskaa - länkkäreitä, salapoliisielokuvia ja huonoja romansseja, ei kyennyt näkemään ruudun takaa kuinka syvästi kansalaiset vihasivat korruptiota ja poliisiterroria, kuinka vakavasti länsimaistuminen uhkasi islamilaisia perinteitä, kuinka paljon keskiluokka, johon hän oli kohdistanut toiveensa, kaipasi poliittista ilmaisunvapautta ja aineellista vaurautta. Shaahi oli rakentanut ympärilleen muurin, jonka yli hän ei kyennyt näkemään. Shaahista oli tullut M16:ta ja CIA:n tukema despootti operettikeisari ja länsimaat kompastuivat omaan ahneuteensa, kertoo Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuva: YLE

Tuplaturinoissa pureuduttiin datan käyttöön markkinoinnissa. Käytätkö dataa markkinoinnissa - pitäisikö käyttää? • Digitaalinen markkinointi tuottaa valtavasti dataa • Dataa saa kerättyä edullisesti • Kumpi ratkaisee - luovuus vai data? • Data auttaa kohdistamaan mainontaa • Aikaisemmin pystyit tekemään tiliä rumillakin mainoksilla • Nykyaikana tyylikkäiden markkinointimateriaalien tekeminen on helppoa

Biniyam Schelling on elävä esimerkki siitä, että kansalaisuuden käsite on luonteeltaan kyseenalainen. Kokkolassa syntyneen, viisivuotiaana perheensä kanssa Helsinkiin muuttaneen Biniyam Schellingin elämä pyörii musiikin ympärillä. Aloitin viisitoistavuotiaana kavereiden kanssa tekemään musiikkia huvin vuoksi. Kun huomasin, miten kaverit siitä tykkäsivät, innostuin jatkamaan. Nykyään teen alternative hip hop/pop -suuntaista musaa, Schelling kertoo.Unelmani tulevaisuudessa on tehdä musiikkia työnä, ja mahdollisuus vaikuttaa taiteen kautta. Muusikko Biniyam SchellingVedellä hiukset suoriksiSchellingin vanhemmat ovat tulleet aikanaan Suomeen opintojen perässä - äiti on Etiopiasta ja isä Saksasta. Kotikieleni ovat suomi ja englanti. Pienenä puhuttiin myös saksaa ja amharaa, mutta ne jäivät, Schelling toteaa.Identiteettiin liittyvät seikat ovat mietityttäneet Schellingiä pienestä pitäen: Tarhasta kerran kotiin tullessani olen mennyt suoraan vessan lavuaarin ääreen ja yrittänyt vedellä suoristaa hiuksiani. En kuulemma halunnut, että minulla on kiharat hiukset.Suomalaisuuden dilemmaBiniyamin on vaikeaa vastata, onko hän suomalainen. Aikaisemmin en ole ajatellut, että vaikka olisi aina asunut Suomessa ja puhuu suomea, ei välttämättä ole suomalainen, vaan silti ulkomaalainen, Schelling miettii.Suomalaisessa yhteiskunnassa oman erilaisuuden kanssa eläminen on aaltoillut: Toisinaan asiaan ei kiinnitä huomiota ja toisinaan se on painanut enemmänkin mieltä.Joskus on ollut aikoja, jolloin olen ajatellut olevan helpompaa olla suomalainen.Muusikko Biniyam Schelling Korostetaan myös sitä, että on puoliksi jotakin.Suhtautuminen ulkomaalaisiin heittelehtii Pakolaisten myötä Schelling kokee, että yhteiskunnallinen keskustelu on mennyt äärimmäisyyksiin: Kaikki ulkomaalaiset leimataan yhdeksi ryhmäksi yleistäen.Ihmiset eivät ole fiksuja, mitä tähän asiaan tulee.Muusikko Biniyam SchellingVaikka ilmapiiri kiristyy ja rauhoittuu vaihdellen, Schellingin mielestä ihmisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on kuitenkin tullut jonkin verran avoimemmaksi. Monikulttuuristen äänien lisääntymisen muusikko näkee luonnolliseksi kasvuksi. Suomalaisuus-käsitteen muuttumista tapahtuu enemmän tai vähemmän. Vertailukohdat pääkaupunkiseutu ja muu Suomi hankaloittavat yleiskuvan luomista, mutta muuttumista tapahtuu, Schelling pohtii. Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Nuorissa on tulevaisuus, mutta mitä me tiedämme nuorista? Aikaisemmin alle 30-vuotias oli vielä nuori, mutta nykyään nuoruus määritellään kyvylläsi elää muuttuvassa teknologisessa ympäristössä. 23-vuotias voi olla jo liian vanha, jos hän ei osaa erottaa Snapchattiä Tinderistä. Jotta me voisimme rakentaa tulevaisuutta nuorille, niin meidän on sukellettava heidän maailmaansa. Meidän on selvitettävä mitä he haluavat ja mitä he pelkäävät? Vieraina insinööriopiskelija ja koomikko Pietari Vihula sekä bloggaaja, tubettaja ja BB-julkkis Nimo Samatar. Toimittajana Ali Jahangiri.