Podcasts about euroopassa

Suomi starttaa mielenkiintoisista asemista viisuhuumaan! Tiistaina 13.5. on Euroviisujen ensimmäinen semifinaali, torstaina 15.5 toinen semifinaali ja lauantaina 17.5. finaali.Mielenkiintoiseksi viikon tekee sen, että periaatteessa Suomella on kaksi edustajaa viisuissa: Erika Vikman Suomen edustajana, sekä KAJ, joka edustaa puolestaan Ruotsia. Molemmat edustajat ovat herättäneet voimakasta kiinnostusta Euroopassa ja lukeutuvat vahvoihin voittajasuosikkeihin.Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Suomen Euroviisuklubin varapuheenjohtaja Kati Wikström, joka iloitsee viisuhurmiosta:-Suomesta on tullut viisujen mahtimaa, jota muutkin maat seuraa. Fanit seuraavat meidän UMK:ta (Uuden Musiikin Kilpailu), mitä kaikkea siellä on tulossa. Suomi on siinä mielessä jännittävä maa - meiltä ei koskaan tiedä, mitä meiltä tulee! Kuuntele koko haastattelu!

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tällä historiallisella päivämäärällä ilmatäytteiset hevoskärryjen renkaat patentoitiin, äitienpäivää alettiin viettää Yhdysvalloissa sekä toinen maailmansota päättyi Euroopassa.

Tunnetun sanonnan mukaan pilvi on vain jonkun toisen tietokone, mutta ääneen lausumatta jää se, että yleensä kyseinen tietokone on Yhdysvalloissa (tai toisinaan Kiinassa). Entä jos tahtoisin tietokoneen sijaitsevan vähän lähempänä, vaikkapa… Euroopassa? EuroStack on kunnianhimoinen konsepti, joka kattaa enemmänkin kuin pelkät AWS:n korvikkeet. Vikasietotilan kunnianarvoisa troikka löytää 300 miljardin euron suunnitelmasta monia puolia, joista kaikki eivät ole vain negatiivisia. Olemmehan positiiviisia veikkoja!Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanun vinkki on OllamaKarin lukuvinkki on Prepper DiskMateriaalitEuroStack (pdf)BBC R&D EXPLAINS: A public service internetIntroducing the EuroStack initiative: Could this turn the tide on hyperscale cloud in Europe?European tech industry coalition calls for ‘radical action' on digital sovereignty — starting with buying localEurope aims for digital independence with EuroStackThe New York Times and the Infrastructure of MeaningThe Public Service Media and Public Service Internet Manifesto

Brittifutispodcastin ensimmäisessä osassa isojen europelien jälkiseuraukset. Toisessa osassa sukelletaan Liverpoolin jatkosopimuksiin sekä Chelseaan ja omistaja Todd Boehlyn eturistiriitaan. Fish and chips -ravintolaa unohtamatta.*Englantilaiset vielä mukana Euroopassa (00:55)*Liverpool ja Trent. Chelsean kohu (15:52)*Fish and Chips (41:12)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 21.4.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle 

Uusimmassa podcastissamme keskustelemme kriittisten yrityskauppojen valvonnasta ja sen ajankohtaisista muutoksista. Studiossa ovat kilpailutiimimme vetäjä ja osakas Ilkka Aalto-Setälä sekä tiimin Counsel Henriikka Piekkala. Tässä jaksossa tarkastelemme ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI) valvontaa Suomessa ja Euroopassa, sekä sen politisoitumista ja vaikutuksia yrityskauppoihin. Keskustelemme mm. siitä, miten kriittisten toimialojen, kuten puolustus- ja turvallisuussektorin, yrityskaupat ovat valvonnan alla. Miten sääntely muuttuu ja mitä se tarkoittaa suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille?

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Moldovalaisen teatterintekijä Nicoleta Esinencun suomeksi ilmestyvä näytelmä Edistyssinfonia luo rujon kuvan Euroopan eriarvoisuudesta itäeurooppalaisten siirtotyöläisten näkökulmasta. Eurooppalaisesta poliittisesta teatterista ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa näytelmän suomentaja, toimittaja Tuukka Tuomasjukka, kriitikko Maria Säkö ja Kansallisteatteriin Jumalat-näytelmän ohjannut Juhana von Bagh. Myös Jumalat-näytelmä kysyy, miltä Eurooppa näyttää teatterilavalta käsin. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela. Keskustelua luotsaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Paljonko rahalla saa valtaa? -tapahtumassa 11.3.2025. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=vxFjthMmy5M

Maailmalla myllertää ja kuohuaa. Käskettiin Charly taas studioon kommentoimaan tilannetta Jenkkeihin, Suomeen ja Ukrainaan liittyen! Mitä pienen reserviläisen tästä kaikesta pitäis ajatella?Miks Trump toimii, niinkuin toimii? Voiko Yhdysvaltoihin luottaa? Pitääkö transatlanttinen suhde? Miksi Eurooppa heräsi vasta nyt? Mitkä maat Euroopassa ottavat johtovastuun? Miten tämä vaikuttaa Suomen tilanteeseen?Entä millaisella pohjalla on Ukrainan tulevaisuus? Voiko mineraalidiili olla ratkaisu?Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.varusteleka.com/fi/product/mighty-finland-modestone-taistelijanlehtio/81749Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Yhdysvaltojen ja Ukrainan edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Mitä rauhantunnusteluilta voi odottaa? Vieraina Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja konfliktinratkaisujärjestö CMI:n ohjelmajohtaja Oskari Eronen. Voisiko Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Yhdysvaltojen lentotukikohdasta Saksan Ramsteinista. Pohjanmerellä Englannin rannikolla sattui maanantaina uhkaava laivaturma, kun rahtialus törmäsi öljytankkeriin. Lontoossa oleva kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley kertoo tuoreet tiedot onnettomuudesta. Ranskan presidentti on kutsunut Euroopan asevoimien komentajia koolle. Pariisissa kokousta seuraa Ranskan-toimittaja Miina Väisänen. Euroopassa pohditaan rauhanturvaajien lähettämistä Ukrainaan. Miten maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut varusmiesten koulutukseen Suomessa? Vieraina Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila. Tanskalle kuuluvassa itsehallintoalue Grönlannissa järjestetään parlamenttivaalit. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, missä tunnelmissa grönlantilaiset lähtevät vaaliuurnille. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismon raportissa sanotaan virheellisesti brittilehti The Telegraphin kertoneen, että Yhdysvaltojen joukkoja oltaisiin siirtämässä Ukrainaan. Todellisuudessa lehti kertoi, että joukkoja oltaisiin siirtämässä Unkariin.

Seinä kolmannelle jättimäinen Eurospesiaali. Kaikki Mestarin liigan neljännesvälieräotteluparit ennakoitu. Kuka on suosikkisi Mestarien liigan voittajaksi? Jakso nauhoitettu alun perin Youtubessa. Voit katsoa koko jakson Youtubessa Seinä Kolmannelle kanavalla.*Club Brugge - Aston Villa + Nicky Hayen ei kelvannut HJK:hon + Pakkanen mukaan (19:15)  *PSV Eindhoven - Arsenal + jättääkö kulmapotkuissa kolme pelaajaa ylös? (40:15) *Borussia Dortmund - Lille (59:45) *Real Madrid - Atletico Madrid + pisimpään saman seuran päävalmentajana? (01:04:45) *Feyenoord - Inter + Italialaisseurojen haasteet Euroopassa (01:36:45) *PSG - Liverpool + mikä tekee sympaattisen seuran? (02:05:00)*Benfica - Barcelona (02:19:15)*Bayern München - Leverkusen (02:23:15)Eurospesiaalin isäntänä toimii Kimmo Kantola. Panelissa mukana Mitri Pakkanen, Pauli Loukola, Jaakko Tiira ja Samuli Justen. Jakso nauhoitettu ma 3.3.SeuraaInstagramissa (@seinakolmannelle)X:ssä Youtubessa

Presidentti Donald Trump myllää myös Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. YK:ssa USA asettui Venäjän tueksi Ukrainaa ja länsiliittolaisiaan vastaan. Takinkääntö on herättänyt kysymyksiä, voiko Trumpin Yhdysvaltojen tukeen enää luottaa ja kestääkö Nato Trumpin toiminnan. Etenkin Baltiassa on huolta jättääkö Yhdysvallat Itä-Euroopan oman onnensa nojaan. Ohjelmassa kuullaan, mitä Viron puolustusvoimien entinen komentaja tilanteesta ajattelee. Britannialle on soviteltu muuttuvassa turvallisuusarkkitehtuurissa suurempaa vastuuta Euroopan puolustuksesta. Ohjelmassa haastateltavan brittiasiantuntijan mukaan Euroopassa pitäisi kyetä nyt käymään tabu-keskusteluja Euroopan pitkäaikaisista turvallisuusrakenteista, kuten yli 70-vuotiaasta Natosta ja olla valmiutta muuttaa niitä tai jopa luoda uusia samanmielisten liittoumia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Akatemiatutkija Reetta Humalajoen mielestä tietämättömyys alkuperäiskansoista on yhteiskunnallinen ongelma. Akatemiatutkija Reetta Humalajoki korostaa, että alkuperäiskansat tulee ymmärtää nimenomaan alkuperäiskansoina, ei vähemmistöinä tai populaarikulttuurin kliseisinä hahmoina. Hän painottaa tiedon merkitystä moralisoinnin sijaan ja vastaa perustellen myös kysymykseen siitä, ovatko Lapland ja intiaani korrekteja sanoja. Humalajoki johtaa Turun yliopistossa kahta tutkimusta. Toinen käsittelee solidaarisuutta ja alkuperäiskansojen tukijärjestöjä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa. Omia, lainata, varastaa -tutkimuksen kohteena puolestaan on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansakulttuurin ja saamelaiskulttuurin käyttö Suomessa läpi 1900-luvun. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historian tutkijana Humalajoki pitää merkittävänä, että presidentti Joe Bidenin kaudella Yhdysvalloissa nimitettiin ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava ministeri. Biden myös pyysi anteeksi alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten julmaa kaltoinkohtelua asuntolakouluissa vuosikymmenien ajan. Reetta Humalajoen mielestä saamelaisuutta koskevan tiedon puute on yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja oman maan sisäinen historia pitäisi tuntea paremmin. Hän toivoo, että yksittäisten kohujen sijaan keskusteltaisiin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä, miksi Suomen lainsäädäntö ei turvaa saamelaisten oikeuksia vihreän siirtymän hankkeissa. Podcastin pikaosiossa Humalajoki paljastaa, kumpi hänen mielestään on lapsiperheelle parempi asuinmaa, Suomi vai Britannia. Kirjasuosituksena tarjotaan tällä kertaa kaksi alkuperäiskansateemaan liittyvää kaunokirjallista teosta: Louise Erdrichin Pyöreä talo (suom. Laura Lahdensuu) ja Ann-Helén Laestadiuksen rikosromaani Varkaus (suom. Laura Kulmala). Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Elämme entistä visuaalisemmassa maailmassa, jossa sosiaalinen media tuo silmiemme eteen loputonta kuvavirtaa. Millainen teos saa meidät keskittymään ja pysähtymään? Miten Vuoden nuori taiteilija Man Yau ottaa kantaa taiteellaan henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla? Hänen Dear Souvenir- teoksessaan kohtaavat kiinalaiset oopperanaamiot ja barokkityyliset kukkaornamentit. Teos viittaa myös chinoiserie-traditioon, joka sai alkunsa 1600-luvulla ja kukoisti erityisesti 1700-luvun Euroopassa. Chinoiseriessa yhdistyvät länsimaiset ja itämaiset elementit. Tyypillisiä piirteitä ovat kiinalaiset maisemat, pagodit, lohikäärmeet, kukka-aiheet ja eksoottiset eläimet, jotka yhdistyvät barokin ja rokokoon koristeellisuuteen. Usein nämä mielikuvat olivat romantisoituja ja stereotyyppisiä ja niiden kautta länsimaalaiset loivat oman, idealisoidun käsityksensä itämaisesta kulttuurista. Tämä eksoottisuus kiehtoi, mutta samalla se etäännytti todellisesta kulttuurisesta ymmärryksestä. Mitä Man Yau haluaa kertoa tämän teoksen kautta? Mistä chinoiserie on esimerkki syvemmällä tasolla? Chinoiserie on kaunista mutta muuttuuko kokemus kauneudesta kun tutkii sen historiaa? Tällä hetkellä Yaun teoksiin voi tutustua Nykytaiteen museo Kiasmassa 14 helmikuuta avautuneessa ryhmänäyttelyssä. Kivi, paperi, sakset -näyttelyssä tarkastellaan nykytaiteen materiaalien moninaisia merkityksiä ja tekniikoita 1970-luvulta tähän päivään. Ohjelman vieraina ovat Vuoden nuori taiteilija Man Yau, Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaani Leevi Haapala ja nykytaidekuraattori Ki Nurmenniemi. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola

Saksassa vallan uskotaan vaihtuvan ensi viikon liittopäivävaaleissa. Mielipidekyselyiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nousee kristillisdemokraattien CDU. CDU:n johtaja Friedrich Merz haluaa vahvistaa Saksan roolia Euroopassa. Hän on luvannut ensimmäisenä päivänään liittokanslerina matkustaa sekä Varsovaan että Pariisiin. Osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue, AfD voi jopa kaksinkertaistaa kannatuksensa edellisvaaleista ja nousta Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. AfD haluaa Saksan ulos EU:sta ja sulkea Saksan rajat. Puoluetta pidetään myös Venäjä-mielisenä. Ohjelmassa kuullaan AfD:n kannattajilta, mikä puolueessa vetoaa. Saksan hallitusneuvotteluista ennakoidaan jälleen pitkiä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, voiko AfD päästä myös hallitukseen vai pitääkö palomuuri, jolla on tähän asti estetty äärioikeiston hallitusvaltaanpääsyä. Politiikan tutkijoiden mukaan merkkejä palomuurin heikentymisestä Saksassa jo on, sillä Merz on sanonut CDU:n voivan äänestää esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä samoin kuin AfD. Maahanmuuton rajoittaminen on noussut Saksan päävaaliteemaksi useiden maahanmuuttajataustaisten tekemien hyökkäysten vuoksi. Viimeksi tällä viikolla afganistanilaismies ajoi auton väkijoukkoon Münchenissä. Ohjelmassa pohditaan myös, ryhtyykö Saksa Merzin johdolla vahvistamaan asevoimiaan ja nostamaan puolustusmenoja. Merz kannattaa Ukrainan tukemista, mahdollisesti järeämminkin asein. Suomalaistutkija arvioi ohjelman lopuksi, millaisilta Suomen ja Saksan suhteiden näkymät vaikuttavat, jos CDU voittaa. CDU:n sisarpuolue Suomessa on Kokoomus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Katarina Baer ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

K.J. Ståhlbergin presidenttikaudella vahvistunut parlamentaarinen demokratia joutui 1930-luvun lapualaiskriisissä vaaraan. Epädemokraattisia virtauksia esiintyi laajasti Euroopassa. Ståhlberg oli ehtinyt vetäytyä siviilielämään, mutta nyt hän pyörsi puheensa ja katsoi paluun politiikkaan välttämättömäksi. Ester Ståhlberg joutui kirjoituksineen samalla kovan painostuksen alaiseksi. Prof. Seppo Hentilä on perehtynyt vähän tutkitun presidentin elämään.

Tämä jakso on äänitetty liveyleisön edessä Käänne-festivaaleilla Helsingissä 18. tammikuuta 2025.Koronakriisin jälkeen konservatiiviset puolueet ovat nousseet valtaan eri puolilla Eurooppaa, vasemmisto on ajautunut puolustuskannalle. Tarvitsemme jälleen käänteen vasemmalle, mutta miten se tehdään? Tästä keskustelevat Kaikki Uusiksi -podcastin juontajat Jussi Virkkunen ja Toivo Haimi ja vastaavat samalla yleisön ja kuuntelijoiden kysymyksiin.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Euroopassa on oltu huolestuneita Kiinan TikTok-vaikuttamisesta, mutta tuleeko uhka nyt lännestä? Maailman rikkain mies Elon Musk on hyödyntänyt omistamansa X-palvelun käyttäjiä ja sekaantuu nyt Euroopan vaaleihin. Mihin johtaa presidentti Donald Trumpin ja somemiljardöörien rahan ja politiikan liitto? Facebookilla ja Twitterillä oli suuri rooli, kun kansa kapinoi epädemokraattista hallintoa vastaan arabimaissa. Voiko tilanne kääntyä päälaelleen? Aiheesta puhuvat demokratia-asiantuntija Veera Heinonen Sitrasta ja akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Ukrainan tulevaisuuden pohtiminen on kiihtynyt vuoden vaihduttua. Minkälaisin ehdoin ukrainalaiset voisivat suostua rauhaan? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta. Studiossa kysymystä pohtivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta sekä tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Amerikkalainen miljardööri Elon Musk on aiheuttanut närää kannanotoillaan, joiden koetaan puuttuvan Euroopan maiden sisäisiin asioihin. Miten Muskin kannaottoihin on suhtauduttu Saksassa ja Britanniassa? Eurooppa-toimittaja Anna Karismo raportoi Berliinistä ja kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley Lontoosta. Studiossa Muskin poliittisesta vaikutusvallasta on keskustelemassa akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

NBA-tuokion 58. jaksossa vierailee Susijengin kapteeni Shawn Huff puhumassa urastaan. Käsittelyssä Shawnin korisuran alku (0:34), NCAA-vuodet (41:38), ammattilaisuus Euroopassa (1:08:02), maajoukkuekokemukset (1:51:29) sekä koronakriisi (2:32:59). Lopuksi Shawn vastaa kinkkisiin kuulijakysymyksiin (2:47:03).

Euroopan komissio käynnisti tutkinnan somejätti Tiktokin toiminnasta Romanian presidentinvaaleissa. Tutkinta keskittyy kysymykseen, onko Tiktok pyrkinyt torjumaan ulkopuolista vaalivaikuttamista. Romanian presidentinvaalien tulos mitätöitiin perustuslakituomioistuimen poikkeuksellisella päätöksellä maan turvallisuusviranomaisten esitettyä, että Venäjä-myönteisen ehdokkaan Călin Georgescun yllättävän voiton taustalla olisi Venäjältä johdettu vaikutuskampanja Tiktokissa. Manipuloivatko Tiktokin algoritmit Romanian presidentinvaalien tulosta? Pitäisikö Tiktokin toiminta kieltää Euroopassa? Tiktok-tutkinnan käynnistänyt digikomissaari Henna Virkkunen joutui päätöksen jälkeen Euroopan parlamentin laitaoikeiston tulilinjalle. Parlamentin ääri- ja laitaoikeistoryhmät syyttivät Virkkusta demokratian ja sananvapauden vastustajaksi. Onko Tiktok-tutkinta uhka sananvapaudelle? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Li Andersson (vas. / left), Elsi Katainen (kesk. / re) ja Maria Ohisalo (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksa on yksi Euroopan suurista - niin taloudellisesti kuin poliittisesti - mutta nyt Saksa on ajautunut sisäpoliittiseen kriisiin - ja etsii suuntaa myös Euroopassa. Mitä Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel ajattelee maailmanmenosta nyt? Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi. Eu-huippukokouksessa pohditaan EU:n suuntaa, muuttoliikettä ja sotatantereita. Keskustelemassa yliopistolehtori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta sekä vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Ranskaa kuohuttanut oikeudenkäynti päättyy tällä viikolla. Toimittaja Miina Väisänen raportoi Ranskasta. Kuinka uusi mineraalistrategia ottaa huomioon luontoarvot? Onko strateginen autonomia tärkeämpää kuin luonnonsuojelu? Keskustelemassa teollisuusneuvos Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen Suomen luonnonsuojeluliitto. Haastateltavana myös Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen. Tanskalaisia lehtiä on lukenut Karoliina Kantola. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara

Joku viisas on joskus todennut, että ymmärtääksesi nykyhetkeä ja kehittääksesi tulevaisuutta, tulee sinun ymmärtää historiaa. Tämä pätee myös tietosuojaan: ilman kunnon käsitystä tietosuojan perusteista, tausta ja tavoitteista, on vaikea pystyä vakuuttavasti perustelemaan kritiikkiä tai kehitysehdotuksia.  Mutta ei hätää, nimittäin tässä jaksossa Floora ja Milla piilomainostavat Millan viime vuonna julkaistua kirjaa (ja paljon muutakin ;) ja vastaavat kysymykseen “Mitä on tietosuoja?”. Jakson nöyränä tavoitteena on toimia pikakelauksena tietosuojan historiasta ja arvoperustasta esimerkiksi opiskelijoille, politiikoille ja lobbareille sekä muille tietosuojan kanssa töitä tekeville ei-juristeille (ja miksei juristeillekin!). Jaksossa pyritään asettamaan tietosuojaa ja GDPR:ää Euroopan historialliseen kontekstiin ja pohditaan etenkin sitä, miksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa suhtaudutaan usein niin eri tavalla henkilötietojen suojaa. Lisäksi pohditaan miltä näyttää tietosuojan tulevaisuus, tullaanko GDPR avaamaan ja voiko perusoikeuteen kytkeytyvää sääntelyä lopulta arvioida puhtaasti kaupallisista interesseistä käsin. Toisaalta on myös kysyttävä, onko tietosuojan perusoikeusasemassa menty jo paikoittain liian pitkälle, jopa muiden  perusoikeuksien kustannuksella?   Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää palautetta sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!  

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen. (Uusinta 18.9.2024)

Toivo on vielä vapaalla. Tällä viikolla Jussi keskustelee Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holapan kanssa. Ensimmäisessä osassa Lauri ja Jussi puhuvat vielä Yhdysvaltain vaaleista ja siitä, miten äärioikeisto oikein voidaan haastaa ja voittaa.Toisessa osassa katse on Euroopassa ja talouspolitiikassa. Uhkaako EU:ta sama tilanne kuin eurokriisin jälkeen. Lisäksi Lauri vastaa siihen, miten velkakeskustelua oikein pitäisi käydä.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Donald Trumpin vaalivoitto herättää Euroopassa epävarmuutta. Trumpin sitoutuminen esimerkiksi Ukrainan tukemiseen ja puolustusliitto Natoon on epäselvää. Trumpin tiedetään suhtautuvan penseästi kansainvälisiin yhteistyöelimiin ja järjestöihin, kuten EU:hun. Ensimmäisellä kaudellaan Trump väläytti Yhdysvaltain lähtöä puolustusliitto Natosta. Ohjelmassa kuullaan yhdysvaltalaiset ja suomalaiset asiantuntija-arviot siitä, mitä Trumpin paluu merkitsee Euroopalle ja transatlanttisille suhteille. Lisäksi käydään läpi Suomen ja Euroopan valtiojohtajien reaktioita vaalitulokseen. Ohjelman alussa kirjeenvaihtajamme raportoi Pennsylvaniasta tavallisten yhdysvaltalaisten tunnoista vaalituloksen jälkeen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Iida Tikka, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori on seurannut ja arvioinut Euroopan oikeusvaltiotilannetta aivan lähietäisyydeltä jo vuosikymmenten ajan. Hän on kansainvälisesti yksi tunnetuimpia suomalaisia oikeustieteilijöitä. Tämänkertaisessa Brysselin koneen jaksossa syvennytään eurooppalaisen oikeusvaltion perusteisiin ja oikeusvaltiokriisin kehittymiseen Euroopassa. Jaksossa Tuori kertoo, miten Puolassa lähes kymmenen vuotta kestänyt oikeusvaltion alasajo yritetään nyt kääntää. Lisäksi keskustellaan Euroopan neuvoston alaisen Venetsian toimikunnan työstä ja pohditaan sitä, miten oikeusvaltioperiaate sopii yhteen EU:n laajentumistavoitteiden ja kansallisen turvallisuuden kanssa. Toimittajana Salla Jantunen

Euroopassa seurataan jännittyneinä Yhdysvaltain presidentinvaaleja. Erityisesti Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon huolettaa. Kamala Harrisia pidetään transatlanttisten liittolaissuhteiden kannalta varmempana valintana. Ohjelmassa käydään sekä Pariisissa että Lontoossa kysymässä asiantuntijoilta, millaisia epävarmuustekijöitä Euroopan näkövinkkelistä Yhdysvaltain vaaleihin sisältyy. Lisäksi yhdysvaltalaiset ulkopolitiikan asiantuntijat arvioivat ovatko huolet aiheellisia. Ohjelman lopuksi kuullaan Moskovasta, miten Venäjällä Yhdysvaltain presidentinvaaleihin suhtaudutaan.Valtiollinen media mustamaalaa demokraattien Kamala Harrisia, mutta valtionjohto antaa ymmärtää, että molemmat ehdokkaat ovat Venäjän kannalta huonoja. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Median ja kulttuurin ajankohtaisaiheet ja arvokysymykset ovat jälleen kolmen vakiraatilaisten puntarissa, kun Kulttuuriykkönen avaa Perjantaistudionsa. Aihekimaran kimpussa oikeushammaslääkäri Helena Ranta, kirjailija Jarkko Tontti sekä päätoimittaja Mirva Saukkola. Juhani Kenttämaa toimittaa. Kulttuurialan säästöjen ja Museoviraston yt-neuvottelujen lopputulemana suljetaan ainakin seuraavat suositut museokohteet: Helsingin Seurasaari, joka tunnetaan Suomen Skanssenina, Eliel Saarisen ja kumppaneiden itselleen suunnittelema erämaa ateljé Hvitträsk Kirkkonummella, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja Kotkassa sekä Mannerheimin synnyinpaikka Louhisaaren kartanolinna Maskussa. Onko tässä mitään järkeä? Suomessa suomen kielen taitoa vaaditaan tai ollaan vaatimatta suomea osaamattomilta sosiaalisen ja yhteiskunnallisen statuksen perusteella. Tätä teoriaa tukee vahvasti kielitieteilijä Janne Saarikivi viikonlopun Hesarin-kolumnissaan. Onko raati samaa mieltä? Ja miten suomalaiset sopeutuvat voimakkaaseen maahanmuuttoon, joka on tilastokeskuksen ennusteen perusteella tulevaisuuden linja? Turismin vastaiset tavallisten ihmisten protestit yleistyvät Euroopassa, kun asuntojen hinnat nousevat ja voitot valuvat toisiin taskuihin. Onko turismi ajautumassa umpikujaan? Tällä viikolla vietettiin YK:n päivää, järjestö täyttää 79 vuotta. Sen uudistamisesta erityisesti turvallisuusneuvoston osalta on keskusteltu vuosikausia. Viiden pysyvän jäsenmaan veto-oikeus on "tehokkaasti" estänyt humanitaarisen Intervention kriisitilanteissa. Järjestöä on syytetty tehottomaksi ja hampaattomaksi. Mitä ajattelee raati? Lauri Nurmen Sanna Marin -henkilökuvakirjasta syntyi kiistaa Marinin ja kirjoittajan välille. Raati pohtii onko auktorisoimaton elämäkertakirja kuitenkin parempi ja kiinnostavampi kuin kiltti ja hampaaton auktorisoitu kirja. Muodin uusi trendi on “Old money”. Nuoret matkivat pukeutumisellaan vanhaa USA:n itärannikon yläluokan ja Harvard-porukan tyyliä. Onko tämä konservatiivisuutta vai ironiaa?

Puolassa pääministeri Donald Tuskin hallitus ilmoitti keskeyttävänsä turvapaikanhakuoikeuden määräajaksi maan rajoilla. Italiassa Geogia Melonin hallitus päätti turvapaikanhakijoiden lähettämisestä Albaniaan ennen kuin maan tuomioistuin linjasi järjestelyn laittomaksi. Samaan aikaan kovat toimet näyttävät saavan kannatusta EU-maiden johtajien pöydässä. Lokakuun Eurooppa-neuvostossa turvapaikkakysymys ja siirtolaisuuden torjuminen nostettiin EU:n kiireellisimpien tehtävien joukkoon. Alkaako Eurooppa pystyttämään rajoilleen uusia muureja? Onko kova linja – kuten Albania-mallin kaltaiset turvapaikkamenettelyn ulkoistamisen keinot – voittamassa myös Euroopan parlamentissa? Onko keskustaoikeistolainen EPP valmis liittoutumaan parlamentin äärioikeistoryhmien kanssa turvapaikanhakijoiden palautuskeskuksiin liittyvissä päätöksissä? Euroopan parlamentin radiostudiossa keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr), Aura Salla (kok. / epp) ja Jussi Saramo (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomessa ja maailmalla etsitään keinoja vakavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen. Biolääketieteessä selvitetään näytteiden avulla muun muassa sitä, miksi Euroopassa yleinen syöpä on harvinaisempi Afrikassa. Tutkimustietoa saadaan biopankkien näytteistä. Polrtugalissa biopankit ovat osa kehitysyhteistyötä. Portugalin ja entisten siirtomaiden yhteys on edelleen tiivistä myös lääketieteessä. Lissabonissa sijaitsevan biopankin tutkijat selvittävät, että biopankkien näytteiden avulla saatiin tietoa muun muassa koronarokotteiden tehosta. Islannissa asukkaiden vapaaehtoisia näytteitä sisältävä biopankki meni konkurssiin yleisen talouskriisin seurauksena 2000-luvulla, Nyt virheistä on tutkijoiden mukaan opittu ja valvontaa tiukennettu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Erja Tuomaala. Tuottaja on tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjlem. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville. Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa. Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media. Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä. Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sota Ukrainassa on heijastunut avaruuteenkin, sillä ensimmäistä kertaa molemmat osapuolet hyödyntävät sodassa avaruuskyvykkyyksiä, kuten satelliitteja. Lännen ja Venäjän välirikko näkyy myös avaruustieteellisessä yhteistyössä. Euroopan avaruusjärjestö, ESA on katkaissut yhteistyönsä venäläisten kanssa. Länsisuhteiden osittainen katkeaminen on heikentänyt Venäjän avaruusalaa. Sen sijaan Kansainvälisellä avaruusasemalla, ISS:llä toiminta on jatkunut entiseen tapaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään ISS:ää komentaneelta entiseltä astronautilta, miten avaruusasemalla on pystytty sivuuttamaan kansainväliset geopoliittiset jännitteet. Lisäksi avaruuden sotilaskäyttöön perehtynyt asiantuntija arvioi, millainen riski vastapuolen satelliitteja räjäyttelevälle tähtien sodalle nyt on. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on siirtynyt tilaamaan kyytejä avaruuteen yksityisiltä yhtiöiltä, kuten SpaceX:ltä ja Boeingilta. Niissä on kuitenkin ollut viime aikoina ongelmia. Euroopassa pohditaan samaan aikaan, tulisiko sen parantaa omia kyvykkyyksiään saada paitsi rahtia, myös ihmisiä avaruuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat haastamassa Petteri Orpon (kok.) hallituksen oikeuteen riittämättömistä ilmastotoimista. Haastattelussa kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi ja Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoasiantuntija Hanna Aho. Aiemmin suomalaisessa oikeuskäytännössä ei ole pääsääntöisesti voinut valittaa päätöksentekijöiden passiivisuudesta. Miksi nyt ympäristöjärjestöt arvioivat, että valitus etenee? Kulovesi kertoo, että Euroopassa on useita vastaavia oikeusjuttuja, joissa Aho kertoo millä perusteella järjestöt ovat lähteneet juuri nyt valittamaan hallituksesta oikeuteen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista. Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen. Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on. Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

OLEMME KAIKKI NIIN VÄSYNEITÄ TÄHÄN SOTAAN. Näin kirjoitti toimittaja Justas Stasevskij'n sukulainen Kiovasta Venäjän tekemän lastensairaalaiskun jälkeen. Hän korosti viestiään isoin kirjaimin. Saman tunteen jakaa moni suomalainen. Sotauutiset ahdistavat, samoin ajatus siitä, miten tämä kaikki lopulta päättyy. Viime aikoina Venäjälle myötämieliset äänet ovat olleet Euroopassa yhä kuuluvampia. Ukrainan tukemista on kritisoitu eri maissa, etenkin molemmilta poliittisilta äärilaidoilta. Jenny pohtii, voiko tuki Ukrainalle oikeasti loppua kokonaan. Tuskin, sanoo Justas, joka on seurannut Ukrainaa ja Itä-Eurooppaa viime aikoina Puolan Varsovasta. Siellä suhde Venäjään on samanlainen kuin Suomessa: vaikka poliittisesti oltaisiin eri mieltä, Venäjän kanssa ei flirttailla. Puola vahvistaa rajaansa ja ostaa koko ajan lisää aseita. Miksi monissa muissa maissa Venäjä saa ymmärrystä? Miten kauan Ukraina voi jaksaa sotaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Kotirouvakulttuuri elää täällä yhä vahvana. Näin kuvaa Saksaa Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Anna huomauttaa, että Suomessa unohtuu usein, kuinka vanhoillisia monet Euroopan maat ovat. Tällä hetkellä moni maa on muuttumassa entistä konservatiivisemmaksi. Tämä näkyy muun muassa aborttioikeuden kaventumisena Puolassa, Kroatiassa ja Italiassa. Samalla avoimen naisvihamieliset asenteet ovat vahvistuneet. Parhaillaan EU käy vaaleja, joissa voiton näyttää korjaavan oikeisto. Se tarkoittaa, että monet oikean laidan kansalliskonservatiiviset puolueet saavat lisää valtaa. Keskeisimmät kysymykset koskevat nyt keskustaoikeistoa, jolla on parlamentissa eniten paikkoja. Suostuuko se yhteistyöhön äärilaidan kansalliskonservatiivien kanssa? Kuinka vahvasti oikealle Eurooppa kääntyy? Annan mukaan muutoksen tuulet puhaltavat voimalla ja Euroopan yhtenäisyys on koetuksella. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille. Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä? EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä. Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Se on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.5.2024. Katso tapahtuma koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134704&playerId=38521893&assetId=294989107

Venäjästä on vaarassa tulla yksi eurovaalien voittajista. Sille suopeiden puolueiden kannatus on kasvamassa eri puolilla EU:ta. Venäjä-mielisiä löytyy erityisesti äärioikeistosta ja parlamentissa Identiteetti ja demokratia -ryhmästä, ID:stä. Esimerkiksi Itävallassa vaalivoittoa ennakoidaan äärioikeistolaiselle, Venäjään myönteisesti suhtautuvalle vapauspuolueelle. Ohjelmassa käydään Itävallassa selvittämässä miksi. Lisäksi kuullaan, kuinka EU-parlamentti on terästänyt toimiaan Venäjän disinformaatiota vastaan. Ohjelmassa haastateltavien disinformaatioasiantuntijoiden mukaan Venäjä pyrkii hajottamaan EU:ta monin kepulikonstein muun muassa ruokkimalla epäluuloa instituutioihin ja jopa suoraan lahjomalla europarlamentaarikkoja. Venäjä propagoi myös Ukrainan sodasta itselleen edullista narratiivia. Joissain piireissä Euroopassa leviävät puheet rauhasta ja rauhanneuvotteluista hyödyttävät asiantuntijoiden mukaan tässä vaiheessa Venäjää, koska rauhanneuvottelut antaisivat Venäjälle mahdollisuuden sementoida aluevaltauksiaan ja vahvistaa joukkojaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Hannele Muilu, Justas Stasevskij ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Salla ja Sohvi keskustelevat Venäjän pikaisesti alkaneesta ja pikaisesti loppuneesta uhkauksesta siirrellä merirajoja, hallituksen rajalakiesityksestä, Ylen eurovaalipaneeleista ja vasemmistoryhmittymästä Euroopan parlamentissa, sekä Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta hakkerihyökkäyksestä, joka oli Suomen suurin.

"Hei Mikko. Tää ei ole oikea Trump vaan vain videonäyte." Näin tervehtii Yhdysvaltain entinen presidentti toimittajaa deepfake-videolla. Kyseessä on näyte, mutta erilaisista syväväärennöksistä on tullut vaarallinen vaaliase Intiassa. Intian esimerkki saattaa osoittaa, mihin muualla maailmassa ollaan menossa, sanoo ulkomaantoimittaja Mikko Leppänen. Myös Euroopassa on jo nähty syväväärennösten voima. Slovakiassa poliitikko laitettiin “kertomaan” vaalivilpistä juuri ennen vaaleja. Moni piti videota totena. EU-vaalien lähestyessä väärennöksiä voi ilmaantua lisää. Datajournalisti Satu Helinin mukaan yleensä on mahdotonta selvittää, kuka niiden takana on. Monia disinformaatiota levittäviä tahoja yhdistää Venäjä-myönteisyys. Tavoitteena on aiheuttaa sekaannusta ja lisätä vastakkainasetteluja. Mutta miten väärennöksiin voi varautua, ja voivatko ne jo keikauttaa vaalituloksia? Voiko somessa leviävään politiikan sisältöön enää luottaa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Vasemmistoliitto väläyttää eurovaaleissa euro-eron mahdollisuutta. Hallitun eroamisen eurosta on oltava mahdollista, kirjoittaa Vasemmistoliitto eurovaaliohjelmassa. Ajaako Vasemmistoliitto euro-eroa? Estääkö Vasemmistoliiton ryhmä EU-komission nimittämisen, jos laitaoikeisto pääsee vaikuttamaan komission ohjelmaan? Miksi Vasemmistoliitto ajaa Euroopassa satojen miljoonien edestä uusia EU-tason veroja? Politiikkaradion eurovaalitentissä on Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Tentaattorina on Tapio Pajunen.

Euroopassa oikeistopuolueet ovat nousseet valtaan joka toisessa EU-maassa. Onko poliittinen valtakamppailu Euroopassa päätymässä oikeiston voittoon? Piirretäänkö kesäkuun eurovaaleissa EU-parlamentin värikartta oikeiston äänillä uusiksi? Kykeneekö radikaalioikeisto rikkomaan sosiaalidemokraattien ja keskustaoikeiston enemmistön Euroopan parlamentissa? Kääntävätkö keskustaoikeistolaiset valtapuolueet selkänsä keskiryhmille? Rakennetaanko hallituksia jatkossa laitaoikeiston tai äärioikeiston kanssa? Politiikan nykytilaa Euroopassa arvioivat Eurooppa tutkimuksen -keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen, sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sisäpolitiikan kohut ovat velloneet tänä keväänä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin lähipiirissä. Orbanin sisäpiiriin lukeutuvan presidentin ja oikeusministerin erot lastenkotiskandaalin saattelemina ovat olleet vakava isku valtapuolue Fideszin maineelle. Myös Unkarin viivytystaistelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on ohi. Onko Orbanin valtapiiri Unkarissa murenemassa? Kaventuuko Orbanin geopoliittinen liikkumatila Euroopassa? Onko Euroopan pahaksi pojaksi tituleerattu, Venäjä-mielisenä tunnettu Orban, presidentti Vladimir Putinin marionetti Euroopassa? Unkarin ulko- ja sisäpolitiikasta keskustelvat tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta, sekä Turun yliopiston dosentti Heino Nyyssönen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Alexander Stubbin (kok.) presidenttikausi alkaa ulkopoliittisesti vaikeana aikana. Kylmän sodan jälkeinen aika on päättynyt, Euroopassa on sota ja ulkopolitiikka on muutoksessa. Miten Suomen ulkopolitiikka muuttuu uuden presidentin myötä Jatkuuko Sauli Niinistön ulkopoliittinen linja, vaikka Niinistön aikakausi päättyy? Suomen ulkopolitiikan muutosta arvioivat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Ei kyllä kiinnosta, sanoo Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kysymys on kuulunut, miten Euroopassa suhtaudutaan Suomen presidentinvaaleihin. Sanna Marin -innostuksen jälkeen on palattu arkeen. Pikku-uutisia lukuun ottamatta Suomen vaaleista ei puhuta. Tulevan presidentin työtä on edustaa Suomea maailmalla. Jennyä kiinnostaa, kuinka hyvin ehdokkaat tuntevat Euroopan ja kenen kanssa he siellä kaveeraavat. Kuka olisi kirjoittanut Alexander Stubbin ystäväkirjaan "BFF", ystäviä ikuisesti? Kenen kanssa Pekka Haavistolla synkkaa parhaiten? Suomen presidentti ei istu EU-pöydissä, mutta hänen odotetaan arvojohtajana ottavan kantaa asenneilmapiiriin. Euroopassa äärilaidat vahvistuvat. Erityisesti laitaoikeiston nousu näkyy mielipidemittauksissa. Miten Suomen uusi presidentti tähän suhtautuu? Annalla on aiheesta monta kysymystä mutta vähän vastauksia. Sen hän tietää, kumpi ehdokkaista todennäköisimmin unohtaisi roolinsa rajoitukset ja puuttuisi EU-politiikkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.