Podcasts about euroopassa

Yhdysvallat ilmoitti toukokuun alussa, että se suunnittelee vetävänsä 5 000 sotilasta pois Saksasta 6–12 kuukauden kuluessa. Miten Saksassa suhtaudutaan yhdysvaltalaissotilaiden lähtöön? Asiaa avaa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Iranin sota, Yhdysvaltojen joukkojen väheneminen Euroopassa ja Nato-maihin eksyvät droonit koettelevat Natoa. Miltä puolustusliiton tulevaisuus näyttää tällä hetkellä? Keskustelemassa vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista, sekä professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kuinka luottavaisia suomalaiset ovat eläkejärjestelmämme suhteen? Haastattelussa Tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta. Miten suomalaista eläkejärjestelmää voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi? Studiossa kansanedustajat Atte Harjanne (Vihr.), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Sara Seppänen (PS). Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Riikka Kajander, Lotta Lautala ja Ella Haura.

Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eurooppa säänteli itsensä hengiltä, ja nyt EU on havahtunut korjaamaan kasvua rajoittanutta byrokratiaa. Slush-nuoriso uskoo, että Euroopasta syntyy kaksi uutta teknologiajättiä vuoteen 2050 mennessä. Mutta onko se realistista?Europarlamentaarikko Aura Salla on nimetty pääneuvottelijaksi EU:n Digital Omnibus -pakettiin, joka yksinkertaistaa tietosuojaa, datankäyttöä ja kyberturvallisuutta. Samalla Salla on entinen Metan EU-lobbari. Nyt hän vaatii Microsoftin häätämistä julkiselta sektorilta ja eurooppalaisia vaihtoehtoja amerikkalaisten teknologiajättien tilalle.Sallan mukaan hän ymmärtää, mitä amerikkalaiset teknologiayritykset Euroopassa ajavat, ja on siksi tehnyt kaikkensa eurooppalaisen teknologiasuvereniteetin puolesta.”Jos helpotamme datan käyttöä eurooppalaisille yrityksille, pitää samaan aikaan olla markkinoilla selkeästi esteitä, että amerikkalaisille yrityksille ei tule samaa helpotusta. Sanottaisiin vihdoin ääneen, että halutaan estää jenkkiyritysten markkinadominanssi.”Jaksossa käydään läpi myös, miksi EU Inc ei ratkaise suomalaisten kasvuyritysten ongelmia ja miten Nokia vaikutti Suomen päätökseen liittyä presidentti Donald Trumpin Pax Silica -tekoälyliittoumaan.Studiossa Sallan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kuluista, ja paine kasvaa joka vuosi. Silti uusien ratkaisujen käyttöönotto etenee hitaasti, hankintaprosessit ovat raskaita ja pilotit jäävät usein tuloksettomiksi. Tässä jaksossa käydään läpi, minkälainen markkina julkinen terveydenhuolto oikeasti on softayritykselle, ja mitä kansainvälistyminen tarkoittaa käytännössä, kun asiakkaina ovat julkiset sairaanhoitopiirit ympäri Eurooppaa. Juha-Matti Ranta on Medanetsin toimitusjohtaja. Medanets on noin 43 hengen oululainen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli 100 sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Yhtiön liikevaihto on reilu 5,4 miljoonaa euroa. Kaksikymmentä vuotta on pitkä matka, ja Medanetsin tarina kuvaa hyvin, mitä julkiselle sektorille myyminen ja kansainvälistyminen vaatii: pitkäjänteisyyttä, oikeita kumppanuuksia, referenssejä ja kykyä löytää ne harvinaiset edelläkävijäasiakkaat, jotka uskaltavat ottaa uuden ratkaisun käyttöön ennen kuin muut ovat sen todistaneet.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja Medanetsin konteksti01:26 Mikä sovellus on kyseessä ja miten sitä käytetään03:45 Yrityksen alkutarina ja suunnanmuutos06:07 Terveydenhuollon hitaus ja edelläkävijäasiakkaan löytäminen07:44 Julkinen sektori vs. yksityinen: kokeilubudjetti ja venture-prosessi10:01 Pilotit ilman jatkosuunnitelmaa17:05 Teknologiaelinkaari: Windows-mobiilista nykypäivään20:33 Miksi mobiiliratkaisun myyminen oli alussa vaikea22:01 Mobiilipolitiikka sairaaloissa ennen ja nyt25:01 Ratkaisukeskeinen organisaatio: esimerkki Norjasta26:01 Luottamussuhde asiakkaaseen ja koronan vauhdittama käyttöönotto34:20 Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros ja muna-kana-ongelma37:00 Kotimaan referenssit kuntoon ensin39:35 Vaikeat vuodet ja ensimmäinen iso kilpailutus41:15 Käännekohta: yliopistollinen sairaala asiakkaaksi ja kannattavuus43:45 Yksityinen vai julkinen: miksi Medanetsin markkina on julkisella puolella45:00 Potilaan näkökulma: miten sovellus näyttäytyy osastolla46:05 NEWS-pisteytys ja sepsiksen tunnistaminen Britanniassa50:20 Kansainvälistyminen uudelleen liikkeelle 201656:40 Göteborg: messukohtaaminen, josta tuli suurin asiakas01:02:00 Skåne, Norja, Britannia ja Oracle Cerner -kumppanuus01:04:10 Pitkät sopimukset palkkiona pitkästä myyntisyklistä01:05:40 Saksa: viiden vuoden työ, ensimmäinen kumppani 202401:08:40 Miksi terveydenhuoltoon pääsy kestää viisi vuotta01:13:00 Integraatiot: tekninen vai poliittinen ongelma01:16:55 Monoliittihankkeet Pohjoismaissa01:19:05 Toimittajaloukku ja rajapintojen avoimuus01:26:40 Lehdistön rooli ja kriittinen keskustelu puuttuu01:33:20 Norja: kaksi potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota01:36:28 LopetusMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Juha-Matti Ranta (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/jranta/Medanets: https://medanets.com/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”.Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista.”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä.”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.”Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote.Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta.”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.”Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja, jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family officeista.”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan", Huhta kertoo.Yhteistyössä: Aktia0:00 Alku2:02 "Johtava" varainhoitaja?5:01 Kansainvälinen kasvu14:22 Kilpailu Suomen henkilöasiakkaista22:15 Salkunhoito- ja kohdemarkkinariski30:20 Korkokate40:00 Sinappi41:00 Tuomio

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Kaarina Hazard. Maija Vilkkumaa pohtii missä menee vaikuttamisen ja propagandan raja. Nato kutsuu elokuvantekijöitä salaisiin tapaamisiin ja Suomen Puolustusvoimat pitää Maanpuolustuskursseja tärkeille ihmisille, jotka jakavat innoissaan sieltä tunnelmia someen. Mihin vedetään vaikuttamisen rajat, vedetäänkö mihinkään? Äskettäin saimme lukea uutisen siitä, että Amsterdam kieltää lihan, kaukomatkojen, lentolippujen ja bensiiniautojen mainostamisen kadulla. Millä tavoin ja missä ilmastokatastrofin pitäisi nousta kaiken politiikan tekemisen keskiöön niin, että myös suomalaiset alkaisivat matkia? Kysyy Kaarina Hazard. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti 9. toukokuuta 1950 historiallisen puheen, jossa hän esitti suunnitelman yhteistyön syventämiseksi Euroopassa. Puhe tunnetaan Schumanin julistuksena. Nyt tulevana lauantaina 9.5 juhlitaan taas Eurooppa-päivää. Taru Tujunen pohtii mitä konkreettista ehdotuksia olisi, jotta rauha, yhdentyminen ja yhteistyö Euroopassa edistyisi?

Kaikki Uusiksi -podcastin viikon jaksossa Jussi on palannut Saksasta ja Toivo on toipunut Helsingin työväen vapusta.Harvinaislaatuisesti tässä jaksossa jatketaan edellisen jakson puheenaiheista. Jos Saksassa näkyy edelleen vuosien 1945-89 raja, niin miten muuten entiset rajat näkyvät muualla Euroopassa?Toisena puheenaiheena tällä kertaa on Euroopan ja EU:n suunta ja visio tulevaisuudesta. Onko sellaista, mikä se on, ja jos ei ole, miksei ole, ja pitäisikö ehkä olla?Jaksossa lähetetään terveisiä Timo Miettiselle, Pasila-sarjan tekijöille, Jani Volaselle, Kaartin pataljoonalle, G.M. Strengtportenille, Pekka Puskalle (kesk.) ja Gianis Varoufakisille.Puolan kartat: Tomas PueyoTue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Miten vaarallinen kuolonuhreja vaatinut hantavirus on? Kysymykseen vastaa zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Miten asuntomarkkinat saadaan vauhtiin? Toimivatko hallituksen keinot? Keskustelemassa Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola ja Hypon pääekonomisti Juho Keskinen. Presidentti Alexander Stubb matkustaa Tsekin pääkaupunkiin Prahaan. Mikä on Tsekin merkitys Euroopassa? Puhelimessa Suomen Tšekin-suurlähettiläs Pasi Tuominen. Miten tunteisiin tulisi suhtautua työpaikoilla? Keskustelemassa tunnetaitovalmentaja Ira Leppänen konsulttifirma Emergystä ja ylilääkäri Jan Schugk työeläkevakuutusyhtiö Varmasta. Minkälainen hyttyskesä on luvassa? Ylen Luontoillasta tuttu vanhempi luontoasiantuntija Jaakko Kullberg konsulttiyhtiö Sitowisesta vastaa. Juontajana Anssi Väisänen, toimittajina Satu Heikkilä ja Mari Sarolahti, tuottajana Annette Blencowe ja Mika Kriikku.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja huipentuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan viimeisessä jaksossa tarkastellaan tasa-arvon vastatuulta Euroopassa ja niin sanottua anti-gender-liikettä. Tasa-arvo on pitkään nähty osana eurooppalaista edistystarinaa, mutta viime vuosina sukupuoleen, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin sekä vähemmistöjen asemaan liittyvät kysymykset ovat nousseet keskeisiksi poliittisiksi kiistakysymyksiksi niin Euroopassa kuin globaalisti. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mitä anti-gender-liikkeellä tarkoitetaan, miten se toimii, ketkä ilmiötä rahoittavat ja miten se näkyy mm. Euroopan parlamentissa. Vieraina jaksossa ovat Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo sekä Helsingin yliopiston professori Johanna Kantola. Äänitys: 26.3.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Unkarin vaalit ja Viktor Orbánin rökäletappio laittoivat politiikan ennusteet Euroopassa ja Yhdysvalloissa uusiksi. Menettikö populistinen laita- ja äärioikeisto Euroopassa kirkkaimman johtotähtensä? Kuinka suuri tappio vallanvaihdos Unkarissa on Orbánia esikuvanaan pitävälle MAGA-liikkeelle ja Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille? Unkarin vaalituloksen poliittisia seurauksia Euroopassa ja Yhdysvalloissa arvioivat vanhempi tutkija Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista, entinen MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö sekä MAGA-liikkeen kristillisistä tukijoista tietokirjan kirjoittanut Atte Korhola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Unkarissa valmistaudutaan propagandan värittämiin parlamenttivaaleihin oppositiopuolue Tiszan johtaessa mielipidemittauksia. Päättyykö Unkaria itsevaltaisesti johtaneen pääministeri Viktor Orbánin kausi edessä olevissa parlamenttivaaleissa? Syrjäyttääkö oppositiojohtaja Péter Magyar maata 16 vuotta johtaneen Viktor Orbánin? Miksi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance sekaantuu Unkarin vaaleihin tukemalla Orbania vaaliviikon vierailullaan? Pääseekö EU eroon suurimmasta vastarannan kiiskestään? Menettääkö Venäjä ykkösliittolaisensa Euroopassa? Unkarin parlamenttivaaleja analysoivat yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta, vanhempi yliopistonlehtori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eri puolille maailmaa nousee nyt datakeskuksia tekoälybuumin vauhdittamana. Datakeskukset kuluttavat valtavasti energiaa, mikä puolestaan on nostattanut Atlantin molemmin puolin huolta sähkön hinnasta ja lisääntyvistä päästöistä. Euroopassa kinkkisin tilanne on Irlannissa, jossa datakeskukset vievät jo viidenneksen maan sähköstä. Irlanti keskeytti joksikin aikaa uusien datakeskusten rakentamisen. Ohjelmassa kuullaan raportti Yhdysvalloista, jossa ympäristöjärjestöt pelkäävät datakeskusten lisäävän fossiilisten polttoaineiden kulutusta ja sen myötä päästöjä. Energia- ja datakeskusasiantuntijat arvioivat ohjelmassa, kuinka datakeskuksista saataisiin ilmastolle ja tavallisille kansalaisille parempia. Yksi keino olisi ryhtyä vaatimaan datakeskuksilta tarvitsemansa energian tuottamista ja investoimista sähköverkkoihin. Myös ydinenergiaa kannattaisi datakeskusasiantuntijan mukaan pohtia keinoksi täyttää energiasyöppöjen datakeskusten sähköntarvetta. Ohjelmassa haastateltavan YK:n kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n varapuheenjohtajan mukaan niin poliittisilla päättäjillä, tavallisilla kuluttajilla kuin datakeskuksilla itsellään on paljon tehtävissä, ja energiankulutusongelma on ratkaistavissa. Pohjoismaat saavat ohjelmassa kiitosta datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisestä. Ohjelmassa kuullaan Haminan hyvistä kokemuksista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Susan Grönholm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja jatkuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan toisessa jaksossa paneudutaan demokratian tilaan sekä sen kohtaamiin vastavoimiin Euroopassa. Demokratia on Euroopassa murrosvaiheessa, jossa sen peruspilarit kohtaavat samanaikaisesti sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Luottamuksen heikkeneminen, disinformaatio ja poliittinen polarisaatio haastavat demokraattisten järjestelmien kestävyyttä, samalla kun globaalit kriisit ja autoritaariset suuntaukset heijastuvat yhä vahvemmin myös Eurooppaan. Tässä jaksossa syvennytään eurooppalaisen demokratian nykytilaan ja sen keskeisiin haavoittuvuuksiin. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten luottamuksen mureneminen vaikuttaa demokratian toimivuuteen, millaisia oppeja menneistä kriiseistä voidaan ammentaa nykypäivään sekä miten disinformaatio ja ulkoinen vaikuttaminen muokkaavat poliittista todellisuutta. Lisäksi arvioidaan EU:n keinoja vastata näihin haasteisiin ja pohditaan, riittävätkö nykyiset toimet turvaamaan demokratian tulevaisuuden. Vieraina jaksossa ovat Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson sekä Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Äänitys: 19.2.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Ida-Susanna Pöllänen Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Brittifutispodcastissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola ottavat kiinni Valioliigan kuumimmista puheenaiheista joka tiistai. *Chelsean huddle. Arsenalin ratkaiseva voitto? (00:40)*Manchester Cityn mahdoton tehtävä? United palaamassa Mestarien liigaan? (36:15)*Liverpool - Tottenham 1-1. Miten käy Euroopassa? (53:32)*Fish and chips (01:06:31)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 16.3.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)Liity ryhmään WhatsAppissa:https://whatsapp.com/channel/0029VbBSeYi1NCrMc6Kwdr1CX:ssä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/SKolmannelle

Sota Iranissa uhkaa sysätä Eurooppaa kohti öljykriisiä. Saksassa puretaan öljyn hätävarastoja ja Tanskassa kehotetaan ihmisiä olemaan ajamatta autoa. Iranin mukaan Hormuzinsalmen läpi ei tule litraakaan öljyä. Europarlamentaarikko Li Anderssonin (vas.) mukaan öljykriisin riski Euroopassa on todellinen. – Kyllä tässä on riski sille, että jos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen maksettiin Putinin hintoja Euroopassa, niin nyt näyttäisi siltä, että saadaan Trumpin hintoja bensapumpuille, sanoo Andesson Politiikkaradiossa. – Ehkä tässä on käynyt niin, että Yhdysvallat on lähtenyt vähän soitellen sotaan, toteaa Katri Kulmuni (kesk.) öljykriisin riskeistä. Kuinka pahasti Iranin sota iskee Eurooppaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Katri Kulmuni (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kemira on valmiina kasvuun.Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin 'veden tuplaaminen' tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.Yhteistyössä: Kemira0:00 Alku2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä12:26 Sellubisnes13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut17:45 Kannattavuus on parantunut36:34 Veden kasvu43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat53:00 Kasvollinen pääomistaja54:46 Osingot57:10 Sinappi1:00:15 Tuomio

Brittifutispodcastin erikoisjaksossa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät Euroopan cupin / Mestarien liigan brittiläisten mestareiden tarinat läpi aikajärjestyksessä. Toisessa osassa ennakoidaan tämän kauden neljännesvälierät.*Brittiseurojen historia Euroopassa (01:40)*Mestarien liigan neljännesvälierien ennakko (47:20)*Fish and chips (01:07:20)*Korjaus jakson alkuosassa sekavaan ilmaisuun. Mark Hughes oli Walesin, ei Skotlannin maajoukkueen pelaaja.Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 9.3.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)Liity ryhmään WhatsAppissa:https://whatsapp.com/channel/0029VbBSeYi1NCrMc6Kwdr1CX:ssä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/SKolmannelle

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja alkaa! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mediaan vapauden tilaan Euroopassa. Median vapaus on yksi toimivan demokratian peruspilareista, mutta Euroopassa sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kun disinformaation määrä kasvaa, poliittinen paine ja taloudelliset vaikeudet horjuttavat uutistoimitusten riippumattomuutta. Joissakin EU-maissa mediaan kohdistuu jo suoranaista valtiollista ohjailua, kun taas toisissa toimittajia uhkaavat häirintä, maalittaminen ja laajempi poliittinen polarisaatio. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, millaisessa murroskohdassa eurooppalainen media toimii ja miten EU pyrkii turvaamaan tiedonvälityksen riippumattomuuden uudella medialainsäädännöllä (EMFA). Samalla pohditaan, missä määrin sosiaalinen media, teknologiajätit ja informaatiosota muokkaavat julkista keskustelua, ja kenen käsiin valtanarratiivi lopulta keskittyy. Vieraina jaksossa ovat europarlamentaarikko Katri Kulmuni Uudistuva Euroopa-ryhmästä sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Äänitys: 17.2.2026 Juontajat: Arttu Uuranmäki ja Sanni Granqvist Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Sota ja teollisuus kulkevat tiiviisti käsi kädessä ja toisiaan tukien. Zyklon-B-kaasun valmistajana historiaan jäänyt saksalainen IG Farben oli ehkä pahamaineisin 1900-luvun yhtiömammutti, mutta ei ainut, eikä yhtiössä siten ollut ajalleen mitään erityistä. Saksalaiset, brittiläiset ja ruotsalaiset yritykset ulottuivat kaikkialle, ja sotateollisuus halusi aina vain lisää metallia ja malmivaroja. Professori Markku Kuisma tarkastelee sota-aikojen eurooppalaista kauppaa ja sen valtakeskittymiä.

Suomen taloudesta on saatu positiivisia signaaleja niin teollisuuden kuin kulutuksenkin osalta, mutta asuntohintojen alamäki jatkuu ja työmarkkinatilanne on edelleen heikko. USA:n tullisotkut eivät ota loppuakseen, mutta yhdysvaltalaiset kuluttajat pitävät edelleen kasvua yllä. Oikeistopopulistien nousu puhututtaa Euroopassa, minkä huhutaan säteilevän keskuspankkinimityksiin asti. Ajankohtaisista aiheista studiossa keskustelemassa tutkimustiimimme ekonomistit Tuuli Koivu ja Juho Kostiainen sekä analyytikko Jade Halme. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Arsenalin hyökkääjät takaisin vireessä. Tottenham ja Manchester City pelasivat erikoisen ottelun. Onko Liverpool löytämässä tutkakolmikon? Fish and chips -kulmausta unohtamatta.Brittifutispodcastissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola ottavat kiinni Valioliigan kuumimmista puheenaiheista joka tiistai.*Arsenal ja Tottenham hiljentävät epäilijöitä (06:18)*Onko Rosenior oikea valinta Chelseaan (25:02)*Liverpool - Newcastle & valioliigaseurat Euroopassa (44:17)*Fish and chips (01:03:39)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 2.2.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)Liity ryhmään WhatsAppissa:https://whatsapp.com/channel/0029VbBSeYi1NCrMc6Kwdr1CX:ssä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/SKolmannelle

Teppo Turkki on maamme johtava Aasian asiantuntija, jonka Itätuulen tuomisia -blogia seuraa pelkästään Suomessa sata tuhatta ihmistä. Kun Yhdysvallat on päivä päivältä suuremmassa kaaoksessa ja Eurooppa haukkoo henkeään, on selvää että Aasia vahvistuu. Pyöräytimme Tepon kanssa karttapalloa ja koetimme tarkastella maailmaa ja sen tilaa indopasifiselta alueelta käsin. Mitkä ovat silloin valtakulttuureita, mitkä vasallivaltioita? Miten vuosituhantinen perinne, keisarit, uskonnot, kollektivismi ja kolonialismi näkyvät tänä päivänä? Mitä Kiina haluaa? Entä Intia, entä Kaakkois-Aasian valtiot? Entä kuinka Aasian sisäinen dynamiikka toimii kokonaisuutena? Ja vielä, mikä on Venäjän rooli Kiinan ajattelussa? Ja lopuksi: mitä meidän Euroopassa ja Suomessa on syytä odottaa tapahtuvaksi ja miten me voimme siihen valmistautua? Paljon kysymyksiä – ja paljon vastauksia. Tervetuloa tähän ajatuksia niksauttelevaan keskusteluun maailman muutoksen mahdollisesti suurimmasta voimasta tällä hetkellä. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Muistatko vielä sellaisen automerkin kuin Seat? Entä Honda? Nimittäin enemmän hiljaiselossa kunnostautunut merkki oli sekin Brysselin autonäyttelyssä tammikuussa! Toimittaja Arttu Toivonen kävi Brysselissä toteamassa, että näyttely on selvästi ottanut Euroopassa kuihtuneiden näyttelyiden paikan ja on "ihan oikea autonäyttely". Oli nimittäin nähtävää ja koettavaa. Liity Artun ja Henri Posan seuraan, ja pääset tunnelmaan!

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, paneelisteina Jussi, Jouni, Ville, Santtu ja Jake.Vieraana Billy Kokko.Tässä jaksossa:Krisu ja Jouni käy UCL pelin läpi ja Billy liittyy ennakoimaan Bournemouth peliä.AFTERJOULU!Lauantai 24.01.2026Old Story, Tikkurila.Aikataulu:17:30 - Tapahtuma alkaa!17:30 - Ruokailua ja seurustelua18:00 - Tietovisa18:45 - JOULUTUKKI19:00 - Tulosveikkaus19:30 - Bournemouth - LFC!OLSC Finland some:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠instagram.com/⁠⁠⁠⁠olsc_finland/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠facebook.com/⁠⁠⁠OLSCFINLAND⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/⁠⁠⁠olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠bsky.app/⁠⁠⁠⁠profile/olscfinland.bsky.social⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tiktok.com/@olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Yhdistys:⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Kauppa: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠slfcky.tarramesta.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's, VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar, VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta? Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt? Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saimme studioon vieraita! Tässä jaksossa manga- ja sarjakuvataiteilijat Edea sekä Enni eli Enewald kertovat omista taustoistaan, kokemuksistaan animen ja mangan parissa, sekä työskentelystä pohjoiseurooppalaisen Rosett-antologian ja Japanin mangakoneiston kanssa. Jakson ponnahduslautana toimi kaksikon Desucon-luento, joka on katsottavissa tallenteena YouTubessa. Jakso on nauhoitettu 27.12.2025. Edea: Instagram Etsy Enewald Instagram X (Twitter) ----- 0:00 Alkuturinat 2:27 Ensimmäisiä animeja ja piirtoharrastuksen startti 11:22 Mangasta enemmän kuin harrastus 17:07 Tarinaa kuvien taakse 19:35 Mietteitä ja taustaa Enewaldin julkaisuista The Sunflower Theorem Fragments of the Soul Records of April 3, 2037 21:52 Työskentely omakustanteiden parissa Rosett / Fikasha Manga Publishing 28:58 Mangakaksi Suomesta Japaniin Silent Manga Audition 33:26 Länsimainen perspektiivi japanilaisessa formaatissa ja kontekstissa 41:05 Sivuraide onsen-kylpylöistä ja saunoista 44:29 Look Back sarjakuvapiirtäjien näkökulmasta 49:32 Markkinan ja fanien vaatimuksista, julkaisutahdeista, korvauksista ja elämänlaadusta 1:03:43 Edean ja Enewaldin tulevia projekteja ja tavoitteita 1:05:14 Kuumat animet nyt ja pian Witch Hat Atelier Tengoku Daimakyou / Heavenly Delusion Berserk Orb: On the Movements of the Earth 100 meters 1:08:05 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

EU-huippukokouksen pöydällä on päätös Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen kohtalosta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kokouksessa istutaan niin kauan, että ratkaisu löytyy. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina viimein, vai päättyykö huippukokous jälleen tuloksettomana? Merkitseekö EU-parlamentin päätös venäläiskaasun tuonnin kiellosta todella venäläisen energiavirran lopullista tyrehtymistä Eurooppaan? Miksi EU-parlamentti äänesti abortin puolesta? Onko aborttioikeus Euroopassa vaakalaudalla? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Emeritusprofessori Jukka Korpela kertaa uudessa kirjassaan länsimaisuuden historiaa ja sivistyksen juuria. Kun 1990-luvulla kommunismi romahti Euroopassa ja kylmä sota päättyi, moni ajatteli että länsimainen ymmärrys yksilöstä, yhteiskunnasta ja taloudesta oli aloittanut vääjäämättömän voittokulkunsa. Nyt 2020-luvulla voidaan todeta, että tämä käsitys osoittautui katkeran virheelliseksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskuntien sijaan vallalla on totalitarismi, taloudellinen epätasa-arvo ja yksilönvapauksien rajoittaminen. Mitä lopulta ovat länsimaisuuden ihanteet ja miksi ne ovat kriisissä? Aiheesta keskustelevat Jukka Korpelan kanssa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä aatehistoriaan perehtynyt akatemiatutkija Timo Miettinen. Ville Talola toimittaa.

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa.Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle.Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa?Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Poliisi varustautuu vuoden laajimpaan turvaamistehtävään eli itsenäisyyspäivään, tästä lähetyksen aluksi. Hallitus esitteli eilen energia- ja ilmastostrategian. Miten käy ilmastotavoitteille kun talous on pysähtynyt ja Euroopassa on sota? Tästä ovat keskustelemassa ympäristöministeri Sari Multala (kok.) ja ympäristövaliokunnan jäsenet Jenni Pitko (vihr.) sekä Sara Seppänen (ps.). Miksi Viro putsaa vain venäjänkieltä osaavat virolaiset armejastaan, tästä napakka haastattelu Tallinnasta. Kansainväliset asiantuntijat ovat toistuvasti verranneet Ukrainan rauhansuunnitelmassa Ukrainan asemaa Suomen tilanteeseen jatkosodan jälkeen. Voiko historiasta nähdä jotain siitä, mitä Venäjä sodalta haluaa? Tästä keskustelemassa professori Henrik Meinander ja dosentti Lasse Laaksonen. Lähetyksen päätteeksi Ylen tapahtumapäällikön vinkit Ylen tarjonnasta huomiselle itsenäisyyspäivälle. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, toimittajana Seppo Toivonen.

Anneli Auerin oikeudenkäynnissä pääsee ääneen Auer itse. Miten pitkää oikeussaagaa analysoi Ylen rikostoimittaja Päivi Happonen? Tästä aluksi. "Moskovan rauhaa" hierottiin eilen. Minkälainen saaliinjako Euroopassa on meneillään? Tästä keskustevat Suomen pankin Sinikka Parviainen ja Helsingin yliopiston Juhana Aunesluoma.Suomi on edelleen toiseksi kehnoin EU -maiden työttömyydessä. Ja pahus, ero ykköseen eli Espanjaan on vain kaventunut. Tästä puhutaan SAK:n Tatu Knuutilan ja EK:n Sami Pakarisen kanssa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen toimittavat. Valoa kaamokseen Ykkösaamulla!

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko. Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kun yhdysvaltalainen AMD halusi haastaa Nvidian tekoälymarkkinoilla, se osti suomalaisen Silo AI:n 614 miljoonalla eurolla. Syy oli yksinkertainen: AMD:n sirut olivat tehokkaita, mutta ohjelmistokerros jäljessä.Nyt Peter Sarlinin perustama Silo on AMD:n tuotekehityslaboratorio Euroopassa. ”Asiakkaat, jotka haluavat hyödyntää AMD:n laskentasuorittimia, autamme siinä että he saavat niistä mahdollisimman paljon irti, ja sen mukana tulee meidän ohjelmistokerros”, Sarlin kertoo HS Visio -podcastissa.”Meidän tiimi on nyt uniikissa positiossa siivittämässä AMD:ta eteenpäin. Samalla varmistamme, että maailmalla on vaihtoehto. On tärkeää, että ei käytetä vain yhden yrityksen suorittimia”, Sarlin sanoo.Pörssissä sijoittajat hermostuvat: teknologiajätit pumppaavat satoja miljardeja datakeskuksiin, mutta milloin tekoäly alkaa tuottaa oikeasti rahaa? Sarlin näkee asian toisin: "Tekoäly on mennyt joka puolelle. Tulevat aallot – lääketeollisuus, autot, kemia – ovat vasta tulossa."Kuuntele, miksi 39-vuotias teknologiavaikuttaja maksoi viime vuonna enemmän veroja kuin Microsoft Suomessa – ja miten hän rakentaa tekoälyn ekosysteemiä 222 miljoonalla eurolla.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Lifeline Ventures keräsi juuri Suomen ensimmäisen kansainvälisen mittaluokan startup-rahaston, 400 miljoonaa euroa. HS Visio -podcastin vieraana on Lifeline Venturesin osakas Timo Ahopelto. Hän kertoo yllättyneensä siitä, että rahasto onkin myös Euroopassa niin suuri.Tähän mennessä Lifeline on sijoittanut jo seitsemään kasvuyhtiöön, jotka ovat nousseet yli miljardin arvoiseksi: Supercell, Wolt, Oura, Iceye, Swappie ja Varjo.”Kun katsotaan Suomen ekosysteemiä, meillä on mahdollisuus kuuden vuoden aikana tuottaa 10–15 uutta yksisarvista”, Ahopelto uskoo.Huomio kiinnittyy helposti isoihin rahoituskierroksiin ja menestykseen. Pinnan alla monilla startupeilla on Ahopellon mukaan tällä hetkellä vaikeaa. Kovatkaan kasvuluvut eivät nyt riitä rahoituksen saamiseen.Markkina jakautuu brutaalisti. Vaikka Lifelinella on paljon myös onnistumisia, Ahopellon mukaan esimerkiksi sen ensimmäisestä rahastosta noin 60 prosenttia yrityksistä on kirjattu nollaan. Myöhemmän vaiheen koviin kasvuyrityksiin sijoittaminen on sen sijaan Ahopellon mukaan turvallisempaa, kuin rahan laittaminen pankkiin.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.