Podcasts about euroopassa

Kemira on valmiina kasvuun.Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa.”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.”Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen.”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti Salminen sanoo.Kovimmat kasvuodotukset kohdistuvat vesiratkaisut-segmenttiin. Tavoitteena on tuplata veteen liittyvä liikevaihton määrittelemättömän ajanjakson kuluessa. Jos vesiliikevaihto kaksinkertaistuisi nyt, muun pysyessä ennallaan Kemirasta tulisi nykyisestä vajaan kolmen miljardin euron liikevaihdon yhtiöstä neljän miljardin euron liikevaihdon yhtiö.”Meidän perusmarkkinoillamme Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei ole valtavan suurta kasvupotentiaalia. Silloin 'veden tuplaaminen' tarkoittaa sitä, että meidän pitää mennä vesikemian sisällä sellaisille markkina-alueille, joilla emme ole perinteisesti olleet. Sitä olemme lähteneet toteuttamaan”, Salminen sanoo.Yhteistyössä: Kemira0:00 Alku2:40 Vesiratkaisut kasvukärkenä12:26 Sellubisnes13:49 Pakkaus- ja hygieniaratkaisut17:45 Kannattavuus on parantunut36:34 Veden kasvu43:40 Aasian vedenkäsittelymarkkinat53:00 Kasvollinen pääomistaja54:46 Osingot57:10 Sinappi1:00:15 Tuomio

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja alkaa! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan ensimmäisessä jaksossa pureudutaan mediaan vapauden tilaan Euroopassa. Median vapaus on yksi toimivan demokratian peruspilareista, mutta Euroopassa sitä ei voi enää pitää itsestäänselvyytenä. Samaan aikaan kun disinformaation määrä kasvaa, poliittinen paine ja taloudelliset vaikeudet horjuttavat uutistoimitusten riippumattomuutta. Joissakin EU-maissa mediaan kohdistuu jo suoranaista valtiollista ohjailua, kun taas toisissa toimittajia uhkaavat häirintä, maalittaminen ja laajempi poliittinen polarisaatio. Sarjan ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan, millaisessa murroskohdassa eurooppalainen media toimii ja miten EU pyrkii turvaamaan tiedonvälityksen riippumattomuuden uudella medialainsäädännöllä (EMFA). Samalla pohditaan, missä määrin sosiaalinen media, teknologiajätit ja informaatiosota muokkaavat julkista keskustelua, ja kenen käsiin valtanarratiivi lopulta keskittyy. Vieraina jaksossa ovat europarlamentaarikko Katri Kulmuni Uudistuva Euroopa-ryhmästä sekä Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko. Äänitys: 17.2.2026 Juontajat: Arttu Uuranmäki ja Sanni Granqvist Grafiikka: Miro Johansson Tuottaja: Arttu Uuranmäki Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Sota ja teollisuus kulkevat tiiviisti käsi kädessä ja toisiaan tukien. Zyklon-B-kaasun valmistajana historiaan jäänyt saksalainen IG Farben oli ehkä pahamaineisin 1900-luvun yhtiömammutti, mutta ei ainut, eikä yhtiössä siten ollut ajalleen mitään erityistä. Saksalaiset, brittiläiset ja ruotsalaiset yritykset ulottuivat kaikkialle, ja sotateollisuus halusi aina vain lisää metallia ja malmivaroja. Professori Markku Kuisma tarkastelee sota-aikojen eurooppalaista kauppaa ja sen valtakeskittymiä.

Suomen taloudesta on saatu positiivisia signaaleja niin teollisuuden kuin kulutuksenkin osalta, mutta asuntohintojen alamäki jatkuu ja työmarkkinatilanne on edelleen heikko. USA:n tullisotkut eivät ota loppuakseen, mutta yhdysvaltalaiset kuluttajat pitävät edelleen kasvua yllä. Oikeistopopulistien nousu puhututtaa Euroopassa, minkä huhutaan säteilevän keskuspankkinimityksiin asti. Ajankohtaisista aiheista studiossa keskustelemassa tutkimustiimimme ekonomistit Tuuli Koivu ja Juho Kostiainen sekä analyytikko Jade Halme. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

Professori emeritus Markku Kuisma kirjoittaa viimeisimmässä kirjassaan Sodan yrityksiä siitä,miten Euroopan suurimmat yritykset valjastettiin 1900-luvulla veristen maailmansotien palvelukseen ja miten sota on suurteollisuudelle tuottoisaa bisnestä. Millaisia moraalisia pohdintoja tämä herättää, varsinkin kun Eurooppa paraikaa varustautuu uudelleen? Miten nykyinen maailman tilanne on vaikuttanut puolustusteollisuuteen Suomessa ja olemmeko todellakin puolustusteknologian kärkimaa, kuten jossain rummutetaan? Millaisia yllättäviä ja menestyneitä sodan yrityksiä on syntynyt ja syntyy Suomeen? Vieraina ovat professori emeritus Markku Kuisma, yliopistotutkija Noora Kotilainen, joka johtaa Koneen säätiön hanketta Sotilaallisen vallan kieli suomalaisessa demokratiassa, sotatieteiden tohtori Markus Häyhtiö sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuuden PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Arsenalin hyökkääjät takaisin vireessä. Tottenham ja Manchester City pelasivat erikoisen ottelun. Onko Liverpool löytämässä tutkakolmikon? Fish and chips -kulmausta unohtamatta.Brittifutispodcastissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola ottavat kiinni Valioliigan kuumimmista puheenaiheista joka tiistai.*Arsenal ja Tottenham hiljentävät epäilijöitä (06:18)*Onko Rosenior oikea valinta Chelseaan (25:02)*Liverpool - Newcastle & valioliigaseurat Euroopassa (44:17)*Fish and chips (01:03:39)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 2.2.Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)Liity ryhmään WhatsAppissa:https://whatsapp.com/channel/0029VbBSeYi1NCrMc6Kwdr1CX:ssä:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/SKolmannelle

Teppo Turkki on maamme johtava Aasian asiantuntija, jonka Itätuulen tuomisia -blogia seuraa pelkästään Suomessa sata tuhatta ihmistä. Kun Yhdysvallat on päivä päivältä suuremmassa kaaoksessa ja Eurooppa haukkoo henkeään, on selvää että Aasia vahvistuu. Pyöräytimme Tepon kanssa karttapalloa ja koetimme tarkastella maailmaa ja sen tilaa indopasifiselta alueelta käsin. Mitkä ovat silloin valtakulttuureita, mitkä vasallivaltioita? Miten vuosituhantinen perinne, keisarit, uskonnot, kollektivismi ja kolonialismi näkyvät tänä päivänä? Mitä Kiina haluaa? Entä Intia, entä Kaakkois-Aasian valtiot? Entä kuinka Aasian sisäinen dynamiikka toimii kokonaisuutena? Ja vielä, mikä on Venäjän rooli Kiinan ajattelussa? Ja lopuksi: mitä meidän Euroopassa ja Suomessa on syytä odottaa tapahtuvaksi ja miten me voimme siihen valmistautua? Paljon kysymyksiä – ja paljon vastauksia. Tervetuloa tähän ajatuksia niksauttelevaan keskusteluun maailman muutoksen mahdollisesti suurimmasta voimasta tällä hetkellä. Hyviä kuunteluhetkiä!  

Kuka oli Euroopassa kunnioitettu pyhimys Pyhä Birgitta ja millaisen kulttuuriperinnön hän jätti jälkeensä? Mikä vaikutus birgittalaisuudella oli kulttuuriin myöhäiskeskiajan Suomessa. Uusinta tutkimustietoa tarjoava kirja Pyhä Birgitta ja birgittalaisuus myöhäiskeskiajan Suomessa avaa birgittalaisuudesta yllättäviä yksityiskohtia, strutsinmunia ja muita pyhiä aarteita. Birgitta syntyi 1300-luvun alussa, aikana, jolloin Eurooppa eli suurten mullistusten keskellä. Hänen elämänsä oli poikkeuksellinen: aatelisesta syntyperästä huolimatta Birgitta tunnetaan parhaiten hengellisestä perinnöstään, lukuisista näyistään ja rohkeasta toiminnastaan kirkon ja yhteiskunnan uudistajana. Hän oli naimisissa Ulf Gudmarssonin kanssa ja he saivat kahdeksan lasta. Birgitta teki miehensä kanssa pyhiinvaellusmatkoja ja Birgitan näyt ohjasivat hänen elämäänsä. Birgitan vaikutus Naantalin luostarissa ulottui kauas hänen kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Hän matkusti Roomaan ja nousi Euroopan merkittävien hengellisten auktoriteettien joukkoon, ja hän perusti Birgittalaisluostareita. Birgitta muutti Roomaan vuonna 1349 ja kuoli siellä vuonna 1373 omassa talossaan Piazza Farnesella. Pyhä Birgitta on myös ensimmäinen pohjoismainen nainen, joka julistettiin pyhimykseksi. Millä tavalla hänen ajatuksensa, kirjoituksensa ja esimerkkinsä vaikuttavat edelleen sekä uskonnollisessa että kulttuurisessa keskustelussa? Ohjelman vieraina ovat tutkijat Anna-Stina Hägglund ja Sofia Lahti. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Muistatko vielä sellaisen automerkin kuin Seat? Entä Honda? Nimittäin enemmän hiljaiselossa kunnostautunut merkki oli sekin Brysselin autonäyttelyssä tammikuussa! Toimittaja Arttu Toivonen kävi Brysselissä toteamassa, että näyttely on selvästi ottanut Euroopassa kuihtuneiden näyttelyiden paikan ja on "ihan oikea autonäyttely". Oli nimittäin nähtävää ja koettavaa. Liity Artun ja Henri Posan seuraan, ja pääset tunnelmaan!

OLSC Finland -Podcast!Tirehtöörinä Krisu, paneelisteina Jussi, Jouni, Ville, Santtu ja Jake.Vieraana Billy Kokko.Tässä jaksossa:Krisu ja Jouni käy UCL pelin läpi ja Billy liittyy ennakoimaan Bournemouth peliä.AFTERJOULU!Lauantai 24.01.2026Old Story, Tikkurila.Aikataulu:17:30 - Tapahtuma alkaa!17:30 - Ruokailua ja seurustelua18:00 - Tietovisa18:45 - JOULUTUKKI19:00 - Tulosveikkaus19:30 - Bournemouth - LFC!OLSC Finland some:⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠instagram.com/⁠⁠⁠⁠olsc_finland/⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠facebook.com/⁠⁠⁠OLSCFINLAND⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠x.com/⁠⁠⁠olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠bsky.app/⁠⁠⁠⁠profile/olscfinland.bsky.social⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠tiktok.com/@olscfinland⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Yhdistys:⁠⁠Norwegian Wood app - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠norwegianwood.goodbarber.app⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Liittyminen - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠olscfinland.com/liittyminen⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Kauppa: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠slfcky.tarramesta.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Suositellut Pubit:HELSINKI - All Star Sports, TURKU - Bar Into, TAMPERE - Pub Joseph's, VANTAA - Old Story, KUOPIO - Futari, JYVÄSKYLÄ - Matsi bar, VAASA - Office, LAHTI - Peluri, KOTKA, Pub Jaakko

Puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Anu Koivunen pohtii, missä on suomalaisten tutkijoiden kriittisyys. Pontimena tähän on Helsingin Sanomien haastatteleman italialaisen ulkopolitiikan tutkijan Natalia Tuccin kritiikki tasavallan presidentti Stubbin harjoittamaa golfdiplomatiaa kohtaan. Tuccin mielestä se ei ole ollut ok, kun taas suomalaistutkijoilta ei samantyyppisiä lausuntoja ole kuultu. Ovatko tutkijat ja muut asiantuntijat liian myötäsukaisia johtaviin poliitikkoihin nähden? Pitääkö kriittinen keskustelu ulkopolitiikan keinoista hakea siis ulkomailta? Maija Vilkkumaa haluaa kuulla, miten Trumpin koventuneet puheet ja aikeet Grönlannin haltuunoton sekä tulliuhkausten suhteen taklataan Euroopassa. Davosin talousfoorumissa olisi nyt tuhannen taalan paikka panna piste, mutta miten se tehdään ja onko siihen mahdollisuutta. Vilkkumaa kysyykin, miten ritarit toimisivat eurooppalaisina johtajina juuri nyt? Petja Kopperoinen ihmettelee, mikseivät aktivistit saa läpi tietoa ajamistaan asioista, vaan julkisuudessa keskitytään lähinnä keinoihin. Jos elokapinalaiset istuvat kadulla, uutisoidaan siitä, eikä kerrota, miksi he siellä istuvat. Onko suomalainen aktivismi epäonnistunut vai voidaanko jälleen kerran syyttää mediaa? Ja mitkä voisivat olla uudenlaiset keinot toteuttaa aktivismia?

Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saimme studioon vieraita! Tässä jaksossa manga- ja sarjakuvataiteilijat Edea sekä Enni eli Enewald kertovat omista taustoistaan, kokemuksistaan animen ja mangan parissa, sekä työskentelystä pohjoiseurooppalaisen Rosett-antologian ja Japanin mangakoneiston kanssa. Jakson ponnahduslautana toimi kaksikon Desucon-luento, joka on katsottavissa tallenteena YouTubessa. Jakso on nauhoitettu 27.12.2025. Edea: Instagram Etsy Enewald Instagram X (Twitter) ----- 0:00 Alkuturinat 2:27 Ensimmäisiä animeja ja piirtoharrastuksen startti 11:22 Mangasta enemmän kuin harrastus 17:07 Tarinaa kuvien taakse 19:35 Mietteitä ja taustaa Enewaldin julkaisuista The Sunflower Theorem Fragments of the Soul Records of April 3, 2037 21:52 Työskentely omakustanteiden parissa Rosett / Fikasha Manga Publishing 28:58 Mangakaksi Suomesta Japaniin Silent Manga Audition 33:26 Länsimainen perspektiivi japanilaisessa formaatissa ja kontekstissa 41:05 Sivuraide onsen-kylpylöistä ja saunoista 44:29 Look Back sarjakuvapiirtäjien näkökulmasta 49:32 Markkinan ja fanien vaatimuksista, julkaisutahdeista, korvauksista ja elämänlaadusta 1:03:43 Edean ja Enewaldin tulevia projekteja ja tavoitteita 1:05:14 Kuumat animet nyt ja pian Witch Hat Atelier Tengoku Daimakyou / Heavenly Delusion Berserk Orb: On the Movements of the Earth 100 meters 1:08:05 Lopputurinat ----- Tavoitat Animurot-tiimin seuraavissa kanavissa: Instagramissa @animurotpodcast Sähköpostitse animurot@gmail.com 

EU-huippukokouksen pöydällä on päätös Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen kohtalosta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kokouksessa istutaan niin kauan, että ratkaisu löytyy. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina viimein, vai päättyykö huippukokous jälleen tuloksettomana? Merkitseekö EU-parlamentin päätös venäläiskaasun tuonnin kiellosta todella venäläisen energiavirran lopullista tyrehtymistä Eurooppaan? Miksi EU-parlamentti äänesti abortin puolesta? Onko aborttioikeus Euroopassa vaakalaudalla? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Emeritusprofessori Jukka Korpela kertaa uudessa kirjassaan länsimaisuuden historiaa ja sivistyksen juuria. Kun 1990-luvulla kommunismi romahti Euroopassa ja kylmä sota päättyi, moni ajatteli että länsimainen ymmärrys yksilöstä, yhteiskunnasta ja taloudesta oli aloittanut vääjäämättömän voittokulkunsa. Nyt 2020-luvulla voidaan todeta, että tämä käsitys osoittautui katkeran virheelliseksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskuntien sijaan vallalla on totalitarismi, taloudellinen epätasa-arvo ja yksilönvapauksien rajoittaminen. Mitä lopulta ovat länsimaisuuden ihanteet ja miksi ne ovat kriisissä? Aiheesta keskustelevat Jukka Korpelan kanssa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä aatehistoriaan perehtynyt akatemiatutkija Timo Miettinen. Ville Talola toimittaa.

Yhteiskunnan toiminnot ovat yhä enemmän riippuvaisia suurten teknologiayritysten valtavista datakeskuksista. Digitaalinen maailma ei ole “vain jossain” ja näiden datakeskusten fyysisellä sijainnilla on merkitystä. Samoin sillä, minkä maalainen yritys datakeskusta hallinnoi. Voiko joku valtio käyttää teknologiayrityksiä poliittisen painostuksen välikappaleena? Tässä Tiedeykkösen jaksossa paneudutaan internetin maantieteeseen ja geopolitiikkaan. Yhdysvallat on aiempaa arvaamattomampi liittolainen; minkälaisia riskejä liittyy siihen, että Euroopassa ollaan riippuvaisia yhdysvaltalaisista teknologiayrityksistä? Haastateltavina jaksossa ovat Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta, sekä Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö Antti Nyqvist. Toimittaja: Juuso Pekkinen Äänisuunnittelija: Panu Willman

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Ekonomistien maine alkaa olla koetuksella, kun Suomen kasvuennusteita on laskettu jo kolme kertaa. ”Mallit eivät ole täydellisiä, kuluttajat eivät ole rationaalisia”, Dansken pääekonomisti Minna Kuusisto sanoo HS Vision podcastissa.Toivon merkkejä on kuitenkin jo näkyvissä, joten Kuusisto uskoo käänteen lopulta saapuvan ensi vuonna. Teollisuudessa tilauskannat lupailevat, että käänne työllisyydessä olisi luvassa ensi vuonna. Se puolestaan laittaisi kulutuksen ja asuntokaupat liikkeelle.Mistä Suomen ”tuntematon jarru” löytyy – hallituksen leikkauksista vai kuluttajien päistä? Ja miksi Etelä-Euroopan entiset kriisimaat rokkavat nyt Suomea kovempaa?Jotain hyvääkin on, sillä Kuusiston mukaan nyt on paras hetki ostaa asunto, ja Helsingin pörssi on tänä vuonna päihittänyt jenkkimarkkinat.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Poliisi varustautuu vuoden laajimpaan turvaamistehtävään eli itsenäisyyspäivään, tästä lähetyksen aluksi. Hallitus esitteli eilen energia- ja ilmastostrategian. Miten käy ilmastotavoitteille kun talous on pysähtynyt ja Euroopassa on sota? Tästä ovat keskustelemassa ympäristöministeri Sari Multala (kok.) ja ympäristövaliokunnan jäsenet Jenni Pitko (vihr.) sekä Sara Seppänen (ps.). Miksi Viro putsaa vain venäjänkieltä osaavat virolaiset armejastaan, tästä napakka haastattelu Tallinnasta. Kansainväliset asiantuntijat ovat toistuvasti verranneet Ukrainan rauhansuunnitelmassa Ukrainan asemaa Suomen tilanteeseen jatkosodan jälkeen. Voiko historiasta nähdä jotain siitä, mitä Venäjä sodalta haluaa? Tästä keskustelemassa professori Henrik Meinander ja dosentti Lasse Laaksonen. Lähetyksen päätteeksi Ylen tapahtumapäällikön vinkit Ylen tarjonnasta huomiselle itsenäisyyspäivälle. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, toimittajana Seppo Toivonen.

Anneli Auerin oikeudenkäynnissä pääsee ääneen Auer itse. Miten pitkää oikeussaagaa analysoi Ylen rikostoimittaja Päivi Happonen? Tästä aluksi. "Moskovan rauhaa" hierottiin eilen. Minkälainen saaliinjako Euroopassa on meneillään? Tästä keskustevat Suomen pankin Sinikka Parviainen ja Helsingin yliopiston Juhana Aunesluoma.Suomi on edelleen toiseksi kehnoin EU -maiden työttömyydessä. Ja pahus, ero ykköseen eli Espanjaan on vain kaventunut. Tästä puhutaan SAK:n Tatu Knuutilan ja EK:n Sami Pakarisen kanssa. Markus Liimatainen juontaa, Petri Kejonen tuottaa, Elina Sonkajärvi ja Seppo Toivonen toimittavat. Valoa kaamokseen Ykkösaamulla!

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ukrainan rauhansopimuksen valmistelu ja Taiwanin-kysymyksen nouseminen taas esiin ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että toimintatavat kansainvälisessä politiikassa ovat muuttuneet. Jäämmekö supervaltojen jalkoihin? Pekingistä raportoi Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma. Keskustelemassa kansanedustaja, rauhanvälityksen asiantuntija ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sekä Aasian ja strategisen ennakoinnin asiantuntija, tietokirjailija Teppo Turkki. Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus selvittää mahdollisuuksia asettaa sosiaalisen median käytölle 15 vuoden ikäraja. Olisiko siinä ratkaisu somen aiheuttamiin ongelmiin? Haastattelussa erikoistutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta. Keskustelemassa nuorisopoliitikkoraati: Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka, Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki ja Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Marcus Toppari. Lintuinfluenssaepidemia on meneillään Suomessa ja muualla Euroopassa - ja tautitapauksia on paljon. Haastattelussa Ruokaviraston tutkimusprofessori Tuija Gadd. Valtakunnan ykkösjoulukuuseksi kutsuttu Turun tuomiokirkon edustalle pystytettävä joulukuusi kaadetaan ja kuljetetaan paikalleen tänään. Jo kolmantena vuonna peräkkäin joulupuu tulee lahjoitettuna Mynämäeltä. Kuusenkaatoa seuraamassa toimittaja Minna Rosvall. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Mari Sarolahti ja Seija Vaaherkumpu.

Cargotecin jako kolmeen on valmis: Kalmar on itsenäinen pörssiyhtiö, MacGregor myytiin Tritonin rahastoille ja fission emoalus muutti nimensä Hiabiksi.Seuraavaksi nostinvalmistaja on tarkoitus kääntää kasvuun. Siihen hyvän pohjan antaa vahva tase. Hiab pystyy halutessaan käyttämään jopa miljardi euroa yritysostoihin ilman että osakkeita tarvitsee painaa lisää.Mitä Hiabilla on kiikarissa?”Meiltä ei puutu teknologiaa. -- Haemme asiakasryhmiä. Maailmassa on satoja erilaisia nostinlaitebrändejä, ja niillä on kuuliaiset asiakaskuntansa. Meille on nopeampaa hankkia yhtiö, jolla on asiakaskunta, ja sen jälkeen konvertoida asiakkaat Hiabin asiakkaiksi”, Hiabin talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakka kertoo.”Tyypillisesti nämä ovat perheomisteisia yhtiöitä. Tekevät liikevaihtoa 50–100–150 miljoonaa euroa – ei puhuta megaluokan yritysostoista. Se on varmaan meidän sweet spot. 50–150 miljoonan yhtiö on myös kulturaalisesti helpommin integroitavissa.”Tänä vuonna Hiabin liikevaihto ja tilauskertymä ovat olleet laskussa. Syynä on ollut Yhdysvalloista puhaltava voimakas vastatuuli. Tammi–syyskuussa Amerikoista saatiin uusia tilauksia peräti 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Sen sijaan Euroopassa ja Aasiassa tilausmäärät ovat kasvaneet hyvin.”Kun [Yhdysvalloissa] asiakkaat ovat epävarmoja, maksavatko tänään hinnan A vai jonkin alemman hinnan tai korkeamman hinnan huomenna, on usein vain helpompi todeta, että viivästytän vähän investointipäätöstä”, Puolakka sanoo.Oletteko menettäneet markkinaosuutta?”Emme. Meidän kilpailijamme USA:ssa ovat pääosin eurooppalaisia yhtiöitä, ja kaikilla on samanlaisia haasteita. Kilpailijoilla on jopa vähemmän kokoonpanoa USA:ssa kuin meillä.”Yhteistyössä: Hiab

00.00 Alkusanat 02.15 Vieraina Samantha Cogan ja Gabrielle David 26.25 PWHL:n ensimmäisten pelien antia 30.30 Auroraliigan tilastojen ihmettelyä 46.00 Podiadin tähdistökentällinen SDHL:ään siirtyneet entiset PWHL-pelaajat, kanadalaiset Samantha Cogan ja Gabrielle David kertovat kokemuksiaan huippusarjasta sekä uriensa ensimmäisestä kaudesta Euroopassa. Jaksossa tarkastellaan myös Auroraliigan tilastoja.

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko. Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kun yhdysvaltalainen AMD halusi haastaa Nvidian tekoälymarkkinoilla, se osti suomalaisen Silo AI:n 614 miljoonalla eurolla. Syy oli yksinkertainen: AMD:n sirut olivat tehokkaita, mutta ohjelmistokerros jäljessä.Nyt Peter Sarlinin perustama Silo on AMD:n tuotekehityslaboratorio Euroopassa. ”Asiakkaat, jotka haluavat hyödyntää AMD:n laskentasuorittimia, autamme siinä että he saavat niistä mahdollisimman paljon irti, ja sen mukana tulee meidän ohjelmistokerros”, Sarlin kertoo HS Visio -podcastissa.”Meidän tiimi on nyt uniikissa positiossa siivittämässä AMD:ta eteenpäin. Samalla varmistamme, että maailmalla on vaihtoehto. On tärkeää, että ei käytetä vain yhden yrityksen suorittimia”, Sarlin sanoo.Pörssissä sijoittajat hermostuvat: teknologiajätit pumppaavat satoja miljardeja datakeskuksiin, mutta milloin tekoäly alkaa tuottaa oikeasti rahaa? Sarlin näkee asian toisin: "Tekoäly on mennyt joka puolelle. Tulevat aallot – lääketeollisuus, autot, kemia – ovat vasta tulossa."Kuuntele, miksi 39-vuotias teknologiavaikuttaja maksoi viime vuonna enemmän veroja kuin Microsoft Suomessa – ja miten hän rakentaa tekoälyn ekosysteemiä 222 miljoonalla eurolla.Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Ranskan historian tuhoisimmasta terrori-iskusta on kulunut kymmenen vuotta. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, minkälaista keskustelua turvallisuudesta maassa on käyty. Millainen terroriuhka Euroopassa on nyt? Keskustelemassa sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Euroopan riippuvuus Yhdysvaltojen tietoverkoista on noussut vahvasti keskusteluun. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Münchenistä, minkälaista keskustelua Saksassa käydään. Kuinka jakautunut Suomen evankelis-luterilainen kirkko on? Keskustelemassa Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki. Syksyn ylioppilastutkinnon tulokset tulevat tänään. Tutkinnon suorittamisessa oli häiriöitä noin 40 lukiossa ja osa opiskelijoista saa hyvityspisteitä. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo tarkemmin, miten hyvityspisteet annetaan. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Seppo Kivimäki ja Mikko Hirvonen, tuottajana Annette Blencowe.

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Myöhäiskeskiaikaisessa 1400-luvun Euroopassa syntyi ilmiö nimeltä noitavainot. Kymmeniä tuhansia epäiltyjä tuomittiin kuolemaan noituus- ja taikuusrikoksista. Noitavainot levisivät myös Suomeen.Suomessa ilmiö sai kuitenkin Manner-Eurooppaan verrattuna hyvin uniikkeja piirteitä. Tässä jaksossa sukellamme 1600-luvun suomalaisten mielenmaisemaan. Minkälaista oli suomalainen noituus ja ketkä siitä joutuivat syytteeseen?Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Marko Nenonen: Noituus, taikuus ja noitavainot Ala-Satakunnan, Pohjois-Pohjanmaan ja Viipurin Karjalan maaseudulla vuosina 1620-1700 (1992)Raisa Maria Toivo: Witchcraft and gender in early modern society : Finland and the wider European experience (2008)https://ilmiomedia.fi/artikkelit/kuvitelma-noitavainoista-joita-ei-ollutkaan/https://webpages.tuni.fi/sochistoria/noitanetti/ajat.htmlhttps://www.youtube.com/watch?v=1mct951T4ywhttps://salemwitchmuseum.com/2023/05/17/debunking-the-moldy-bread-theory/

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eri puolilla Eurooppa kannetaan nyt huolta julkisista palveluista, kuten terveydenhuollosta. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet monessa maassa mieltä leikkauksia vastaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Kreikasta, jossa sairaanhoitoon pääsy on tutkimusten mukaan Euroopan heikointa. Väestön vanheneminen tuottaa eurooppalaisille yhteiskunnille ison ongelman, kun alati pienempi ikäluokka on työllään rahoittamassa hyvinvointipalveluja. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, mitä hyvinvointimallin pelastamiseksi tulisi tehdä. Yksi ratkaisu on eläkeiän nostamisen jatkaminen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen. Monella sosiaali- ja terveydenhoitosektorin työpaikoilla kärsitään Euroopassa jo nyt työvoimapulasta. Sitä paikkaavat etenkin Etelä-Euroopassa paperittomat siirtolaiset. Ohjelmassa kuullaan Espanjasta, millaisiin ongelmiin työlainsäädännön ulkopuolella oleva paperiton hoivatyöntekijä voi joutua. Tutkimuksissa on havaittu Euroopassa lisääntynyttä hyvinvointisovinismia eli sitä, että hyvinvointipalveluja halutaan antaa vain kansalaisille ei maahanmuuttajille. Ohjelmassa kuullaan tutkimuksen tekijältä, miten Suomi nousi siinä esiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Salmi, Sara Saure ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Elina Kahlan Gulagin viisas (Into, 2025) on romaani Pavel Florenskista – teologista, filosofista, matemaatikosta ja sähköinsinööristä, jota on kutsuttu Gulagin Leonardo da Vinciksi. Florenski etsi totuutta tieteestä ja uskonnosta, ja hänen elämänsä vei hänet yliopistosta kirkollisuralle ja lopulta Neuvostoliiton sähköistämishankkeisiin. Romaani yhdistää dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa, seuraten Florenskin vaiheita lapsuudesta vankileireille asti, missä hän jatkoi tutkimuksiaan. Suvi Ratisen Pakolainen (Otava, 2025) kuvaa pakolaisuuden kokemuksia sodanjälkeisessä Euroopassa. Päähenkilö on suomalaisvirolainen kirjailija Aino Kallas, joka menettää kaiken Neuvostoliiton miehittäessä Viron ja joutuu pakenemaan Ruotsiin. Paluu Suomeen on mahdotonta ulkopoliittisista syistä. Miten tiedemiehiä ja taiteilijoita kohdeltiin Neuvostoliitossa – ja miten se vaikuttaa yhä tieteen ja taiteen tekijöihin? Lähetyksen lopussa kuullaan myös ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin ajatuksia. Vuonna 1982 syntynyt Andruhovytš on yksi nykyukrainalaisen kirjallisuuden merkittävistä nimistä, jonka tunnetuimpia teoksia ovat 1900-luvun alun Galitsiaan sijoittuva "Felix Austria" vuodelta 2014 ja vuoden 2020"Amadoka", joka käsittelee Ukrainan historian traumoja. Amadokan ensimmäinen osa ilmestyi juuri suomeksi Riku Toivolan suomentamana (Gummerus, 2025). Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Lifeline Ventures keräsi juuri Suomen ensimmäisen kansainvälisen mittaluokan startup-rahaston, 400 miljoonaa euroa. HS Visio -podcastin vieraana on Lifeline Venturesin osakas Timo Ahopelto. Hän kertoo yllättyneensä siitä, että rahasto onkin myös Euroopassa niin suuri.Tähän mennessä Lifeline on sijoittanut jo seitsemään kasvuyhtiöön, jotka ovat nousseet yli miljardin arvoiseksi: Supercell, Wolt, Oura, Iceye, Swappie ja Varjo.”Kun katsotaan Suomen ekosysteemiä, meillä on mahdollisuus kuuden vuoden aikana tuottaa 10–15 uutta yksisarvista”, Ahopelto uskoo.Huomio kiinnittyy helposti isoihin rahoituskierroksiin ja menestykseen. Pinnan alla monilla startupeilla on Ahopellon mukaan tällä hetkellä vaikeaa. Kovatkaan kasvuluvut eivät nyt riitä rahoituksen saamiseen.Markkina jakautuu brutaalisti. Vaikka Lifelinella on paljon myös onnistumisia, Ahopellon mukaan esimerkiksi sen ensimmäisestä rahastosta noin 60 prosenttia yrityksistä on kirjattu nollaan. Myöhemmän vaiheen koviin kasvuyrityksiin sijoittaminen on sen sijaan Ahopellon mukaan turvallisempaa, kuin rahan laittaminen pankkiin.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin.Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Tässä jaksossa kuullaan tarinoita Taiwanista, Itä-Suomesta ja saaristosta sekä puhutaan leijonasta, märistä sukista ja kompassista! Ollaan taas liikkeellä luottopartiokaverin kanssa, kun Lloyd Libiso laitettiin vahvistamaan vihollisen oletettuun tulosuuntaan! Jutellaan Mighty Finlandin uudesta vaatemallistosta! Halutaan nimittäin tuoda leijona takas kaikille, joten tehtiin sille kasvojenkohotus ja laitettiin se komistamaan meidän Euroopassa tuotettujan vaatteiden rintapieliä! Sit jutellaan kognitiivisesta sodankäynnistä, eli mitä Ville kuuli ja oppi Ateenassa Naton Communicators Conferencessa ja jutellaan myös hiukan retkeilystä ja märistä sukista ja ties mistä muusta! Tuu mukaan!MainoksetMeidän vaatteita voit ostaa täältä: https://www.photonresearchgroup.fi/pages/mightyfinlandMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, professori Laura Kolben ja kosmologi Kari Enqvistin kulttuurin ja median ajankohtaisilmiöiden ja arvokysymysten äärelle. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Tämän viikon ajankohtaiset aiheet: Jasmin Voutilainen -podcast ja nuorten mielenterveys Aiheesta puhutaan nyt, koska Yle julkaisi tuoreen podcast-sarjan näyttelijä Jasmin Voutilaisen elämästä ja traagisesta kohtalosta. Sarja nostaa esiin nuorten naisten mielenterveysongelmien kasvun, hoitojärjestelmän puutteet ja median vastuun vaikeiden aiheiden käsittelyssä. Keskustelemme, onko kyseessä vastuullinen journalismi vai sensaatiohakuinen tarinankerronta – ja miksi apua ei löydy ajoissa. Tieteiden rahoitus ja humanismin puolustus: Tämä keskustelu on ajankohtainen, sillä perussuomalaisten ajatuspaja on julkaissut pamfletin, joka kyseenalaistaa humanististen tieteiden rahoituksen yhteiskunnallisella hyödyllä perustellen. Manifesti on kirvoittanut laajan keskustelun tieteen rahoituksen perusteista, tieteen arvoista ja siitä, mihin suuntaan suomalaista tiedettä halutaan kehittää. Studiossa pohditaan, miten humanististen tieteiden merkitystä voi perustella, ja mitä humanismin puolustaminen tarkoittaa nykyhetken Suomessa. Poliitikkojen henkilöhistoriat: voiko taustoista johtaa maailmankuvan? HS:ssa Kimmo Rentolan Vieraskynä-kirjoitus nosti keskusteluun poliitikkojen perhetaustan ja lapsuuden vaikutuksen heidän poliittisiin näkemyksiinsä. Anna Kontulan ja Teemu Keskisarjan esimerkit avaavat kysymyksen, missä määrin lapsuuden olosuhteet ja kasvatus muovaavat poliittista ajattelua. Aihe on ajankohtainen, koska julkinen keskustelu persoonan ja politiikan yhteydestä on lisääntynyt. Pienten paikkakuntien elokuvateatterit ja kotimaisen elokuvan tulevaisuus Elokuvasäätiön rahoitusleikkaukset uhkaavat erityisesti maaseudun pieniä elokuvateattereita. Samalla kotimaisen elokuvan asema Suomessa on poikkeuksellisen vahva. Nyt puhutaan siitä, mitä suomalaisessa kulttuurissa menetetään, jos teatterit sulkeutuvat ja kotimaisen elokuvan tuotanto vähenee. Aihe on ajankohtainen, koska käynnissä on kiivas julkinen keskustelu elokuvatuen leikkauksista ja niiden vaikutuksista koko kotimaisen elokuvakulttuurin ekosysteemiin. Ammatillinen ulkonäkö ja sen merkitys yhteiskunnassa Yhdysvalloissa sotilasjohdon ulkonäkövaatimukset ovat kiristyneet, mikä on herättänyt laajaa keskustelua ammatillisuudesta, ulkonäköpaineista ja normien muutoksista myös Euroopassa. Aihe on noussut pinnalle, koska konservatiivinen liikehdintä haastaa viime vuosien monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta korostaneet arvot. Studiossa pohditaan, mitä tämä kertoo ajastamme ja näkyykö vastaava kehitys suomalaisessa työelämässä.

Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asuinalue ulottuu pohjoisessa Euroopassa neljän valtion alueelle. Saamelaiset ovat eri vaiheissa kohdanneet kulttuurista vainoa ja tukahduttamista. Mutta keitä saamelaiset oikeastaan ovat? Missä määrin he ovat olleet kumppaneita valtakulttuurin kanssa? Miten vähemmistön oikeudet tunnistetaan ja miten ne toteutuvat tänä päivänä? Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut saamelaisuuden ja suomalaisuuden historiasta kokonaisteoksen Kenen maa - kenen ääni. Se on julkaistu osanan sovintoprosessia, jossa on selvitetty historian kipupisteitä, mutta se vie myös kysymyksiin saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä ja kansan määrittelystä. Aiheesta keskustelevat Veli-Pekka Lehtolan ohella inarinsaamelaistaustainen viestintäpäällikkö Erja Morottaja sekä alkuperäiskansojen tutkija Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Vasemmistosumutus | Sammallahti Rostila | #neuvottelija 352. Oikeistokansanedustajat Tere Sammallahti ja Onni Rostila arvioivat miksi vasemmiston annetaan sumuttaa enemmän ja väkivaltaisemmin kuin oikeiston mm. Charles Kirkin murhan tapauksessa ja Tampereen maahanmuuttajien luksumajoituksessa. Hyväksyikö Suomi kuitenkin Teemu Keskisarjan keskustelunavauksen tavallista helpommin?(00:00) Vaellusta Norjassa ja uimataitoja lapsille(01:00) Eriarvoistava Etelänmatkan uimakoulu vs valtio hoitaa(01:13) Charlie Kirkin murha(01:44) Jimmy Kimmelin sumutus ja Trumpin cancelointi(02:52) Kaasuvalottaminen, sumutus ja yhteiskunnan propaganda(03:53) Late Night -koomikota USA:ssa ahtaalla(04:20) Hesarikin kirjoitti kaasuvalottamisesta(06:03) Alaikäisten turvapaikanhakijoiden luksusmajoitus Tampereella(08:15) Kaasuvalotus, Gaslight-elokuva ja sumutus(09:43) Typerä tamperelaiskilpailustun puolustus vasemmalta(11:42) Charlie Kirk vs. 20 Liberals(12:07) Median valikoiva kohujen hyödyntäminen(15:56) Vasemmiston ja oikeiston väkivalta ja siihen suhtautuminen(18:01) Cancel-kulttuurin laineet molemmille puolille(19:58) Media valitsee mitä sinä näet(21:41) Poliittisen väkivallan sietämäinen työyhteisöissä(23:51) Atte Korhola tulkitsee vasemmistoa suopeasti(25:32) Vasemmiston hyväksyntä poliittiselle väkivallalle(27:43) Taisteluvallasta ja politiikan luonteesta(29:23) Overtonin ikkuna ja Teemu Keskisarja siirtämässä maalitolppia(31:14) Suhtautuminen ulkomaalaisten etuihin Euroopassa(33:22) Median sumutus ja tilastojen kääntäminen(35:22) Kansalaisuus ja ulkomaalaisten ongelmat(37:10) Julkisten palveluiden kohdistaminen maahanmuuttajille(39:17) Ongelmien ratkaisemisen siirtäminen eteenpäin(41:30) Terveydenhuolto ja yksityinen maksaminen(42:52) Työllistämisen vaikeudet ja markkinatalous(43:13) Demarit estäneet talouden tasapainottamisen(47:30) Talouskasvun illuusio ja säästöjen tarve(49:15) Poliittiset lupaukset ilman säästötoimia(51:07) Kotitalousvähennys ja poliitikkojen vastaukset(51:24) Valtionvarainministeri ja euroanalyysit(53:13) Vieraina Tere Sammanlahti ja Onni RostilaSisäpiirissä visioidaan Rinteen eiku Lindtmanin vasemmistohallituksen SuomeaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Britanniassa laitaoikeistolaiselle Reform-puolueelle on povattu kannatusmittauksissa huimaa nousua. Britannian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley raportoi Lontoosta. Onko maahanmuuttovastaisuudesta tulossa valtavirtaa Euroopassa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston tutkijat Niko Pyrhönen ja Emilia Palonen. Euroopan mahtimaan Ranskan hallitus on kaatumassa. Ranskan-toimittaja Miina Väisänen kertoo, mitä Ranskassa tapahtuu. Suuri osa työpaikoista ei ole avoimessa haussa, vaan työnhakija saattaa joutua näkemään erityistä vaivaa löytääkseen työpaikan. Ovatko piilotyöpaikat ongelma? Keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Liisa Larja sekä Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Juontaja Mari Sarolahti, toimittajat Janette Leino ja Mikko Pesonen, tuottaja Annette Blencowe.

Eri puolilla maailmaa haetaan nyt keinoja suojata lapsia älypuhelinten ja sosiaalisen median haitoilta.Australia on päättänyt ensimmäisenä maana maailmassa kieltää sosiaalisen median alle 16-vuotiailta. Ohjelmassa somekiellon puolesta kampanjoineen australialaisjärjestön johtaja avaa päätöksen globaalia merkitystä. Euroopassa useampi maa, Suomi mukaan lukien rajoittaa älypuhelimien käyttöä kouluissa. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan jo yli 60 maassa on jonkinlaisia kännykkärajoituksia kouluissa. Ohjelmassa käydään Tanskassa, joka on sanonut haluavansa nostaa lasten digiturvallisuuden parantamisen meneillään olevan EU-puheenjohtajakautensa keskeiseksi teemaksi. Britanniassa jo yli 150 000 vanhempaa on liittynyt ruohonjuuritason liikkeeseen, jossa sitoudutaan olemaan antamatta älypuhelinta alle 14-vuotiaalle lapselle. Järjestön perustaja arvioi ohjelmassa, että käsillä on kulttuurinmuutos suhtautumisessa älypuhelimiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa selvitetään, millaisin keinoin lapsille yritetään nyt tehdä digiturvallista arkea. Ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Trump on julistanut tekevänsä töitä sen eteen, että Yhdysvallat ei tule enää olemaan “woke”. Samaan aikaan useat Yhdysvalloissa toimivat yritykset ovat lopettaneet osan monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä ohjelmistaan. Onko yritysten tasa-arvotyö tullut päätökseen maailmalla? Entä meillä Euroopassa? Kirjoittaja: Matleena Inget Lukija: Evita Lestinen Lue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/onko-trumpin-aikakausi-tasa-arvotyn-loppu

Tällä viikolla on juhlittu toisen maailmansodan päättymistä 80 vuotta sitten. Voitonpäivän juhlallisuuksia varjosti Euroopassa maailmantilanteen epävakaus ja huoli transatlanttisten liittolaissuhteiden tulevaisuudesta. Ohjelmassa kuullaan kirjeenvaihtajan raportti Britannian voitonjuhlista. Siinä selviää, mikä brittejä ajassamme nyt huolettaa. Brittiläinen sotakirjailija näkee ajassamme yhtäläisyyksiä toiseen maailmansotaan. Yhdysvalloissa nimekäs ulkopolitiikan asiantuntijoiden joukko varoittaa avoimessa kirjeessään maansa epädemokraattisesta suunnasta. Yksi allekirjoittajista, korkea-arvoinen yhdysvaltalaisdiplomaatti arvioi ohjelmassa, että Donald Trump uhkaa tehdä Yhdysvalloista maailman epävakauden lisääjän. Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa raportissa annetaan EU:lle selviytymisohjeita menossa olevaan maailmanpoliittiseen myllerrykseen. EU:ta patistetaan pitämään kiinni sääntöperustaisesta maailmanjärjestyksestä ja vahvistamaan omia kyvykkyyksiään sekä yhteyksiä samanmielisten maiden kanssa globaalissa etelässä ja muualla. Yksi raportin laatijoista sanoo ohjelmassa, että ensimmäisenä on syytä ymmärtää, että transatlanttisissa suhteissa muutos on pysyvä, eikä Yhdysvallat Trumpinkaan jälkeen tule sitoutumaan entiseen tapaan Euroopan turvallisuuteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaiseen aikaan maailma on nyt siirtymässä ja millaisia yhtäläisyyksiä ajassamme on toiseen maailmansotaan. Ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Luonto-Suomessa puhutaan puutiaisista eli punkeista. Turun yliopistossa on selvitetty puutiaisten runsastumista meillä ja muualla Euroopassa. Suomessa esiintyy kaksi puutiaislajia, joiden puremat voivat olla ihmiselle haitallisia. Paljain silmin molemmat lajit eli tavallinen puutiainen ja taigapunkki näyttävät samanlaisilta. Molemmilla on samat isäntäeläimet. Mitä tuorein tutkimustieto sanoo puutiaisista ja niiden levittämistä taudeista ja pitääkö tätä pikkuruista eläintä pelätä kaikkialla Suomessa? Luonto-Suomen puutiaisillan asiantuntijoina ovat dosentti Eero Vesterinen Turun yliopistosta sekä professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittavat Anna-Kaisa Brenner ja Paavo Häikiö.

Superrikkaiden ote vallankahvasta USA:ssa kuohuttaa: teknologiajättien johtajien ja omistajien vaikutusvalta kasvaa niin hallinnossa kuin mediassakin. Mikä on tilanne Suomessa ja Euroopassa? Kuinka paljon rahalla voi ostaa valtaa eri maissa ja mitä historia opettaa meille politiikan ja vaurauden kytköksistä? Rahan ja vallan suhteesta keskustelevat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen ja tutkijatohtori Laura Nordström Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela. Keskustelua luotsaa Ville Blåfield. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Paljonko rahalla saa valtaa? -tapahtumassa 11.3.2025. Katso keskustelu videona: https://www.youtube.com/watch?v=vxFjthMmy5M

Euroopassa on oltu huolestuneita Kiinan TikTok-vaikuttamisesta, mutta tuleeko uhka nyt lännestä? Maailman rikkain mies Elon Musk on hyödyntänyt omistamansa X-palvelun käyttäjiä ja sekaantuu nyt Euroopan vaaleihin. Mihin johtaa presidentti Donald Trumpin ja somemiljardöörien rahan ja politiikan liitto? Facebookilla ja Twitterillä oli suuri rooli, kun kansa kapinoi epädemokraattista hallintoa vastaan arabimaissa. Voiko tilanne kääntyä päälaelleen? Aiheesta puhuvat demokratia-asiantuntija Veera Heinonen Sitrasta ja akatemiatutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.