Podcasts about masennus

Masennus on yksilöllinen sairaus, ja siksi kaikki hoidot eivät toimi samalla tavoin kaikille. Tutkimusjohtaja Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta on ryhmineen kehittänyt tietokonepelin masennuksen hoitoon. Palva keskustelee Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Vappu Kaarenojan kanssa siitä, miten peliä voidaan käyttää hoitokeinona, mitä masennuksesta ja sen syistä nykyään tiedetään ja miksi aivojen muovautuvuus on hoidoissa avainasemassa. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/nfZIzgsHj_w

Tässä jaksossa vieraanamme on Janne Ollikainen, joka avaa elämänsä haasteita mielenterveyden ja harvinaisen sairauden kanssa. Keskustelemme hänen kokemuksistaan masennuksesta, ahdistuksesta ja ADHD-diagnoosista sekä siitä, miten näiden kanssa on opeteltu elämään. Lisäksi hän jakaa tarinansa harvinaisesta MEN 2b -oireyhtymästä, joka on vaikuttanut niin fyysiseen kuin henkiseen hyvinvointiin. Jakson aikana käsitellään myös kiusaamista: Jonas avaa rehellisesti, miten hän kohteli Jannea heidän yhteisinä bändiaikoinaan, ja miten tapahtumat vaikuttivat molempiin osapuoliin. Miten menneisyydestä voi oppia ja päästä eteenpäin?

Vieraana studiossa on tällä kertaa someammattilainen Maria Kangaskortet, joka on läpikäynyt rankkoja kokemuksia lapsuudesta aikuisuuteen, mutta löytänyt niiden kautta tasapainoa ja elämäniloa. Hän avaa tarinansa masennuksesta, terapiaprosessista, ADHD-diagnoosista sekä elämän stressaavista vaiheista, kuten pikkulapsiarjesta ja yrittäjyyden haasteista. Keskustelussa käsitellään selviytymistä vaikeista tilanteista, kumppanuuden merkitystä, ja sitä, miten omat voimavarat löytyivät ajan ja tuen avulla. Tarina on voimakas kuvaus selviytymisestä ja itsensä löytämisestä.

OCD ja masennus tulivat virallisina diagnooseina tutuiksi Lauralle 19-vuotiaana. Muistoja OCD:stä on kuitenkin jo nuoremmalta iältä. OCD ajatukset ovat olleet Lauralle itselleen todella häiritseviä ja sisältäneet mm. väkivaltaisia ajatuksia, saastumiseen & sairastumiseen liittyviä sekä parisuhteeseen liittyviä. Joinakin päivinä käsien pesu tapahtui satojen kertojen ajan johtaen siihen, että kädet olivet verillä ja kivuliaat. OCD on joskus ajanut Lauran oman kotinsa vangiksi ja jopa liikkuminen oman kodin sisällä oli ahdistavaa. Usein oireilun takana on ollut vahva hylkäämisen pelko. Tässä kahden tunnin jaksossa kuullaan kattavasti Lauran tarina. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.

Varhaisimmat OCD oireet Kaisla Maria muistaa kahdeksan vuoden iästä. Toinen vanhemmista sairastui vakavasti Kaislan lapsuudessa ja tuolloin yksin menettämisen pelon kanssa jääneelle pienelle tytölle jäi vakavien sairauksien pelko elämään. 12-vuotiaana Kaisla löysi rinnasta kyhmyn ja hakeutui itse lääkäriin kertomatta kenellekkään. Kyhmy osoittautui vaarattomaksi, mutta tämän vaiheen jälkeen alkoi ensimmäinen todella vaikea OCD jakso elämässä. Varsinaisen OCD diagnoosin hän sai vuonna 2021, joka tarjosi paljon ymmärrystä omalle käytökselle. Nykyään Kaisla Maria tekee hienoa työtä OCD tietoisuuden eteen omien some kanaviensa kautta. Vaikeita hetkiä ja elämää rajoittavia pelkoja on edelleen, mutta hän on kiitollinen siitä miten paljon asioita pystyy jo tekemään taudinkuvasta huolimatta.

Baby blues, synnytyksen jälkeinen masennus ja raskauden aikainen masennus. Mitä ne ovat ja miten ne voi tunnistaa? Ja mistä ja koska voi tarvittaessa hakea apua? Entä jos masennukseen sairastuminen pelottaa? Ja miten äidin masennus vaikuttaa vauvaan / lapsiin? Podcastissa vieraana Äimän koulutus- ja viestintäkoordinaattori Inka Kansi. Inka kertoo myös mitä itse voi tehdä oman mielenterveyden ylläpitämiseksi ja masennuksen ehkäisemiseksi.

Tämän kertainen vieraamme kasvoi perheessä, jota varjosti isän alkoholin käyttö. Aivan liian aikaisin olosuhteiden pakottamana huolehtijan roolin joutunut nuori tyttö kantoi isälle buranaa ja oksennusämpäriä krapulapäivinä. Vanhempien kesken käydyt äänekkäät riidat loivat pelkoa kotiin. Lapsuudesta aikuisuuteen kantautunut läheisriippuvuus, epävarmuus hylätyksi tulemisen pelko, miellyttämisen halu, huono itsetunto ja supersuorittajan rooli olivat kaikki asioita, joita on käsitelty aikuisena paljon. Teini-iässä vääränlaisen huomion hakeminen seksin kautta johti epäterveisiin ihmissuhteisiin ja lopulta aina pettymykseen ja suruun. Itseluottamuksen kasvattamista, hyväksyntää ja läheisyyttä sekä hyväksyntää haettiin teoilla, jotka eivät tuntuneet hyvältä retropespektiivissä. Huomionhakuinen seksikäyttäytyminen sekä vääränlaisen kumppanin etsiminen ovat suoraan käyttäytymismalleja vajaaksi jääneestä isä-tytär suhteesta, jota on tullut myös käsiteltyä. Paniikkikohtaukset ovat edelleen elämässä läsnä, mutta harvemmin ja ne eivät ole enää niin pahoja, sillä vieraamme on oppinut tunnistamaan aukaisevat tekijät ja osaa rauhoittaa itsensä kohtauksen iskiessä. Aikuisiällä on koettu yksi masennuskausi sekä kolme loppuun palamista, jotka puolestaan ovat olleet super suorittajan ja yli tunnollisuuden peruja. Ihmissuhderintamalla meni pitkään, että vieraamme oppi heittäytymään ja luottamaan. Lapsuudessa totuttiin epävakaaseen elämään, josta takia oli varhaisaikuisuudessa vaikea kestää tasaista arkea ja pysyä pitkään yhdessä ihmissuhteessa.

Teemun elämään on mahtunut neljä pitkäaikaisempaa huonoa jaksoa, joissa on todettu keskivaikea masennus yhdistettynä burn-outtiin. Teemun suvussa esiintyy vahvana sukupolvien yli välittyvät traumat. Isosisän skitsofrenia laukesi sodan keskellä ja Teemun omalla isällä oli tunteiden ilmaisussa vaikeuksia, joka välittyi Teemulle. Avioero ja muutto omakotitalosta pieneen ”itsemurhakuutioon” loi vahvaa epäonnistumisen tunnetta ja pakotti arvioimaan omia ajatuksia puhtaalta pöydältä. Auttajan syndrooma kehittyi varhain ja vaikutti aikuisena mm. ammatinvalintaan. Teemun työhistoriasta kattaa työntekoa mm. psykiatriaisissa kuntoutusyksiköissä, vastaanotto/ kriisiyksiköissä, kriisityöntekijänä, lähisuhdeväkivalta työryhmässä, kouluissa, kehitysvammaisten kanssa, vanginvartijana, lastensuojelulaitoksissa jne. Kaikissa on ollut läsnä jollain tavalla mielenterveyden haasteet.

Samylla oli joskus ajatus, että hän jättää tähän maailmaan yhden albumillisen musiikkia ja sen jälkeen poistuu oman käden kautta. Nuoren aikuisena jopa kaikista pienimpiä oireita väisteltiin eikä avun piiriin tahdottu hakeutua. Vuoden 2021 aikana iskenyt masennus pakotti arvioimaan elämää uudestaan ja ja sen jälkeen Samy hakeutui terapiaan, jota jatkui vuoden ajan intensiivisesti viikottain. OCD, epävakaa persoonallisuus, addiktoituva persoona ja itsetunto ongelmat heittivät oman kapulansa rattaisiin. Miten Samylla menee nykyään ja tykkääkö hän itsestään? Vastaukset löytyvät jakson sisältä. Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, YouTube ja Apple podcast kanavilla.

Anoreksia, ADHD, itsetuhoinen ajattelu ja masennus.

Tomas Jouhilampi on kulkenut vähintääkin vaiherikkaan elämän tähän pisteeseen, jossa hän nyt on. Nuorena Tomakselle välittyi kuva osittain isäpuolesta johtuen, että väkivalta elämässä on normaalia. Tomas ajautuikin tietoisesti tappeluihin, koska koki olevansa hyvä tappelemisessa ja nautti sen tuomasta tunteesta. Kuten yleensä käy, niin ajan kanssa vastaan asettuikin kovempi kaveri. Päähän kohdistuneen trauman seurauksena Tomas vajosi koomaan. Neliraajahalvaantuneena ja vailla puhekykyä herääminen veivät mielen pimeään paikkaan. Oman päänsä sisällä Tomas mietti kuinka kostaisi hänelle aivovaurion aiheuttaneille. Masennus ja halu kuolla porautuivat tajuntaan sairaalvuoteeseen lukittuna. Kuntoutuksen aikana Tomas pohti laajemmin omaa suhtautumistaan väkivaltaan. Nykyään sanoSTOPväkivallalle lipun alla Tomas kiertää kouluissa puhumassa nuorille väkivaltaa ja jengiytymistä vastaan kertoen oman tarinansa. www.sanostopväkivallalle.fi @OkeiOllaRikki @Kukatomas #okeiollarikki #sanostopväkivallalle #tomasjouhilampi

Disan suhde omiin vanhempiin on ollut haastava nuoresta iästä lähtien. Äidin kanssa riitaantuminen johti pois muuttoon kotoa 16 vuoden iässä. Isä osallistui Disan elämään on/off tyylisesti. Ylä-asteella vakava masennus toi omat haasteensa elämään ja vanhemmilta ei sen keskellä kamppailuun saanut tukea. Väkivaltaiseksi yltynyt parisuhde pysäytti 22 vuoden ikäisenä. Vuoden 2017 aikana Disa koki pahan burn-outin. Hän sai paniikkikohtauksia ja oli suuren osan päivästä itkuinen. Silloiselta puolisolta ei saanut tukea pahan olon keskellä ja koulunkäynti haaveammattia kohti oli pakko lopettaa. Painoa alkoi kertymään ja omat epäonnistumisen tunteet vaikuttivat alentavasti itsetuntoon. Lokakuussa 2022 Disa suuntasi Suomen Temptation Island kuvauksiin sinkkuna. Ohjelman tapahtumat johtivat siihen, että hän menetti työnsä tapahtuma-alalla. Perhe ja suku lakkasivat puhumasta hänelle ja ystäviä kaikosi ympäriltä. Somessa kiusattiin ja nimettömästi haukuttiin Disan ulkonäköä, äitiyttä, luonnetta ja persoonaa. Disa on aina ollut vahva persoona vahvoilla mielipiteillä ja sellaiset henkilöt herättävät aina tunteita. Kiusaaminen ja ilkeily on aina väärin. Me kaikki ollaan ihmisinä puutteellisia, ajoittain erehtyväisiä ja viallisia. Kuuluuko yhden virheen määrittää meidät ihmisinä kokonaan vaikuttaen dramaattisesti meidän elinkeinoon?

Sinustako flippaaja? Oppia-Kokemuksia-Inspiraatiota -kirja ennakkotilattavissa. Ostan Asuntoja alennuskoodi FLIPPAA ja loppuhinnan voit vähentää pääomatuloista verotuksessa. Tilaa tästä. Salkunrakentajassa oli hyvä juttu kontrasijoittamisesta. Voidakseen olla kontraaja, pitää olla jatkuvasti eri mieltä. Tämä eri mieltä oleminen ei sijoittajalla saa olla tunnepohjaista, vaan sen pitää perustua pohdittuun näkemykseen, jota vielä pitää pystyä muuttamaan, kun faktat muuttuu. Kontrasijoittaja näyttää siis valtavirtakulkijalle jos ei maailmanlopun manaajalta niin ainakin pessimistiltä. Valtavirtakulkijan vaipuessa masennukseen ja myöntäessään lopulta tilanteen, hän ei edes huomaa, että kontrasijoittaja olisi hänen silmissään yltiöpäinen optimisti vailla hänen reaalimaailmansa ymmärrystä. Tänään käyn oman kontrasijoittajan tilanneanalyysini kahta eri kautta. Ensin kuvaan muutamalla adjektiivilla asuntoalan valtavirran viittä mielialamuutosta ja sijoitan ne vuositasolla aikajanalle. Sitten kertaan kiinteistösyklin neljän vaiheen kautta samaa. Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2024 – Blogi #405 Asuntosijoittajan ja vuokranantajan 2023 veroilmoitus OmaVerossa – Blogi #406 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Liittymällä sisäpiiriin pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Instassa, Twitterissä (X) tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sijoitusasunnon rahoitus – Opas aloittelevalle asuntosijoittajalle Erinomainen opas: Asuntosijoittaminen vuonna 2024 – 10 hyvää syytä sijoittaa asuntoihin Vuokranet on välittäjän ja asuntosijoittajan ohjelmisto, jolla automatisoit vuokravalvonnan ja vuokrausprosessit toimeksiannosta sopimuksen päättämiseen. Jo yli 300 yritystä, vuokravälittäjää ja yksityistä kiinteistösijoittajaa on valinnut vuokranetin kumppanikseen. Tutustu vuokranet.fi ja rekisteröi tilisi maksuttoman kokeilun aloittamiseksi. Oletko ammattimainen asuntosijoittaja? Treco tarjoaa tulosperusteista ja kokonaisvaltaista asuntovarallisuuden hoitoa sekä neuvonantoa kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä. Treco.fi Viikottain ilmestyvästä blogista hyvä kirjoitus: Asuntotarjonnan hintajousto Marko Kaarto ja uusi kirja – Ostan Asuntoja Podcast #297 Kuuntele ja tutustu: Digivakuudella vuokra-asunto ilman rahavakuutta – vuokratieto.fi – Ostan Asuntoja Podcast #277 Alekoodilla HURU 5 % alennusta digivakuus.fi. Kaupallinen varoitus - käyttämällä alekoodia joudut alennuksen lisäksi tukemaan Ostan Asuntoja -sisällöntuotantoa. Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Koodilla TAVOITE -25 %. Kirja on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. E-kirjan saa luettavaksi heti. Isyysblogin muistiinpanot Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjasta – Tiistaiaudio #314 Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssin tilauspaikka on rahamedia.fi/verkkokurssit. Kurssi on vuokratuloista verovähennyskelpoinen kulu. Oma äänikirjastoni on Audiblessa - kokeile Audible -äänikirjapalvelua maksutta - kaupallinen varoitus

Katrilla diagnosoitiin anoreksia 17-vuotiaana, kun hän joutui Taysiin pakkohoitoon pahan alipainon ja alhaisen sykkeen vuoksi. Itse oireilu alkoi yhdeksännellä luokalla. Taysin pakkohoidon jälkeen Katri päätyi psykiatriselle pakkohoitoon kuukaudeksi. BED (Binge Eating Disorder,) oirelu alkoi näkyä noin 21-22 vuotiaana. Niihin aikoihin Katri alkoi ahmimaan sipsejä ja karkkeja suuria määriä oksentamatta. Lihominen johti diabeteksen puhkamiseen ja uniapnean kehittymiseen. Katrin itsetunto on aina ollut huono ja pakkohoitoon vienti oli tramuatisoivaa. Masennus tuli tutuksi pakkohoidon jälkeen ja myös itsetuhoiset ajatukset porautuivat Katrin pääkoppaan. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. @OkeiOllaRikki  #anoreksia #masennus #terapia

Vuosi 2019 oli Nicon tähän astisen elämän raskain. Vakava työuupumus johti lopulta keskivaikeaan masennukseen ja Nico kärsi myös kroonisesta ahdistuneisuushäiriöstä, joka johti pahimmillaan paniikkikohtauksiin. Syitä uupumukseen oli useita, mutta pääasiallisina syinä olivat pitkään jatkunut unettomuus, useat päällekkäiset työtehtävät sekä oma vaativa persoonallisuus ja perfektionismi. Ennen varsinaista burnoutia Niko nukkui vuosia todella huonosti eikä hän nähnyt tätä ongelmana, vaan ajatteli, että hän tarvitsee keskimääräistä vähemmän unta. Loppuvaiheessa hän ei enää kyennyt nukahtamaan ollenkaan. Meni pitkään ennen kuin Nico suostui hakemaan apua. Ex-vaimo ilmoitti hänelle huolestaan jo useita kuukausia aikaisemmin ennen kuin Nico hakeutui työterveyteen. Sieltä hänet passitettiin välittömästi sairaslomalle. Lääkärin mielipide oli, että todennäköisesti Nico ei ole ollut työkykyinen enää pitkään aikaan. Ensimmäisenä sairauslomakuukautena Nicon vointi huononi entisestään ja lääkäri totesi tilani lähentelevän jo vaikeaa masennusta. Hänelle määrättiin masennus- ja unilääkitys ja sen lisäksi alkoivat käynnit työpsykologin vastaanotolla. Tila lähti hitaasti paranemaan ja viimein 3,5kk sairasloman jälkeen Nico pääsi palaamaan töihin. Ensimmäiset kuukaudet olivat todella vaikeita ja jatkuva pelko sekä ahdistus uudesta loppuun palamisesta varjosti työntekoa. Tilanteesta teki erityisen vaikean silloisen esimiehen suhde, joka piti Nicon uupumusta lähinnä osoituksena heikkoudesta tai huonosta työmoraalista. Kaikesta tästä selvittiin lopulta, mutta palautumisprosessi oli todella pitkä ja se pakotti muuttamaan suhtautumista koko elämään. @OkeiOllaRikki  #okeiollarikki #masennus #nicolingman

Podcastin Vantaa-teema jatkuu edellisen Brecht Korsossa -jakson jälkeen, kun käsittelemme Tikkurilan lukion suurella yhteisponnistuksella tekemää Kouluterveyskysely-musikaalia. Siinä kuvataan iskevän koskettavien laulujen saattelemana erilaisia aikamme kouluarjen haasteita ja kuullaan muun muuassa M.A. Nummista tributoiva Jenkka nuorten mielenterveyshäiriöistä. Vieraina studiossa ovat musikaalin ohjannut ja yhdessä kootun aineiston pohjalta käsikirjoittanut Antti Pentikäinen ja esityksessä esiintyvä, sen kirjoittaja- ja säveltäjätiimeihin kuuluva lukiolainen Taika Loijas. 

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/94589479 73. jakson vieraana tiedetoimittaja Jani Kaaro. Jakso taltioitiin kahdessa osassa 17.10.2023 ja 2.11.2023. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/73-jani-kaaro Videoversio: https://youtu.be/JEHQAJ1cGa4 Spotify: [tulee] Apple Podcasts: [tulee] RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss / http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Matka kirjoittajaksi 00:04:02 Kirjoittaminen, ymmärtäminen ja alitajunta 00:09:24 Kiireettömät professorit 00:19:04 Linnut ja luontosuhde 00:26:14 Riittääkö Suomessa metsää? 00:33:51 Biodiversiteetti 00:40:36 Kottaraisten katoaminen 00:43:17 Eliöt ja itseisarvo 00:52:11 Eläinjuttuja 00:59:20 Metsien hakkaamisen ja rakentamisen ristiriidat 01:06:37 Janin isä 01:21:35 Alkoholi ja aito hauska 01:25:46 Koulukiusaaminen ja kirjoittajuuden löytyminen 01:30:56 Tajunnanräjäyttävät kirjat 01:37:38 Kauneus ja toivo 01:43:23 Lahja ja Kauniimpi maailma -kirja 02:01:17 Antropologian arvo 02:06:41 Batesonit ja symmetriset systeemit 02:11:42 Lääkebisnes ja -teollisuus 02:33:03 Koronarokotteet ja taloudelliset intressit 02:36:09 Instituutiot eivät ansaitse automaattista luottamusta 02:40:52 Salaliittoteoriat 02:49:35 Mikä mahdollisti keskustelun Covidin alkuperästä? 02:53:23 Median luottamuskriisi 03:04:31 Lapsuuskokemukset ja suhde auktoriteetteihin 03:08:55 Totuuskäsityksen muodostaminen 03:21:12 Masennus, ahdistus ja lasten ylisuojelu 03:25:52 Lääkäri työn haasteet 03:33:54 Stephen Jenkinson ja alkoholisti 03:39:10 Totuus ja faktantarkistus 03:45:47 Psykedeelit – hype ja mahdollisuudet 04:03:56 Hetkessä säieteorian asiantuntijaksi 04:09:25 Paksunahkaisuus ja somepaskamyrskyt 04:17:04 Lehdistö, virheet ja niiden korjaaminen 04:22:53 Pelottaako, että kritiikki suututtaa ihmisiä? 04:26:06 Youtuben ylistys 04:29:44 Down-sikiöiden abortointi ja eugeniikka 04:41:08 Janin pojan leukemia ja Suomeen syntymisen etuoikeudet 04:51:20 Sapolsky, paviaanit ja ihmisen potentiaali 04:57:49 Loppulyhyet Janin Rapport-sivu https://www.rapport.fi/jani-kaaro Janin ja Janne Saarikiven keskustelu https://t.ly/I4Nld Luonto-Liiton historia 1943–1998 https://t.ly/CG1Q6 Kauniimpi maailma https://t.ly/Rxkc0 Marcel Maussin The Gift https://t.ly/DRVyW Jacques T. Godboutin The World of the Gift (ranskalainen kirja jonka nimeä Jani ei muistanut) https://t.ly/gBGTf Bulletin of the Atomic Scientistsin lab leak -artikkeli https://t.ly/YcLFC Reason TV:n lab leak -dokkari https://t.ly/WyEu8 Stephen Jenkinsonin Die Wise https://t.ly/Xmwbg Stephen Jenkinson Henry podcastissa https://t.ly/cT1Fu Dokkari, johon Jani viittaa nimellä "Apteekkari" https://t.ly/mRCXK Psykedeelitutkija John Halperniin liittyvä polemiikki https://t.ly/BfQff Ammattipilotin psykoosi https://t.ly/hamhi https://t.ly/hamhi Rapport ja JSN https://t.ly/eGXgK – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Asperger, dysfasia, masennus, itsetunto ja viha. Ernolle diagnosoitiin asperger ja dysfasia jo lapsena ja ne vaikuttavat hänen elämäänsä päivittäin eri tavoilla. Nykyään asperger näkyy Ernolla sosiaalisena kömpelyytenä mm. silmiin katsominen tuntuu jotenkin vaivalloiselta ja miehiä kohtaan hieman kierolta. Dysfasia tunnetaan paremmin kielellisenä erityisvaikeutena ja sen takia Erno ilmaisee asiansa usein omalaatuisesti. Lauseiden muodostamisessa on haasteita ja usein iskee täysi blokki eikä Erno tiedä mitä sanoa. Dysfasia vaikuttaa myös oppimiseen ja näin ollen hän on aina ollut hitaampi oppimaan asioita. Erno on oman kertomansa mukaan vihannut itseään lukuisista syistä. Tunne, että hänestä ei ole mihinkään eikä hän osaa mitään valtaa usein ajattelun. Tämän kautta kokee olevansa pettymys muille sekä itselle eikä ole koskaan hyväksynyt itseään. Suurin syy Ernon misantropialle on se, että hän on aina halunnut uskoa ihmisistä hyvää, mutta joutunut pettymään toistuvasti heihin.

Adventismi, masennus ja trauma.

Eroma aloitti soolouransa vuonna 2018 julkaisemalla rajun ja henkilökohtaisen selviytymistarinan "Kolmesataa". Debyyttisingle kertoo tilanteesta, jossa artisti itse oli muutamia vuosia sitten kun elämä tuntui täysin lohduttomalta. Vielä ei kuitenkaan ollut aika luovuttaa. Vaikeassa työdynamiikassa ylisuorittaminen kostautu ja vuonna 2010 iski vaikea työuupumus, joka johti pitkään sairaslomaan. 2015 vuoden aikana tuli ensimmäinen kosketus masennukseen. Vaikeimpina hetkinä se johti tsetuhoiseen ajatteluun. Vuonna 2018 päättyi 16 vuotta kestänyt parisuhde. Parisuhteen keston ajan Virpi oli se joka järjesti juhlia ja reissuja ystäväporukalle tai pariskuntien kesken. Perinteeksi muodostuneet tapahtumat olivat todella tärkeitä, mutta eron myötä elämästä katosivat ne tutuiksi tulleet ihmiset ja perinteet. Virpi eristäytyi ja erakoitui metsän keskelle, jossa hän vietti pari vuotta yksin. Eroma huutoitki metsän keskellä hänelle tapahtuneita asioita, yritti ymmärtää ja hyväksyä. Pelastusrenkaaksi muodostui musiikki, jota hän mulkaisi voimavarojen siihen riittäessä. Vuodet kuluivat, mutta suru pysyi. Masennus on siitä asti ollut jollakin tavalla koko ajan läsnä. Välillä se tarraa pahasti kiinni ja välillä se pysyy enemmän taustalla. Ihmiselle tekee pahaa jos ei saa kokea kuuluvansa mihinkään. Näin voi käydä jos ei kuulu laumaan tai ei ole yhtään ihmistä, joka haluaisi jakaa arkeaan tai viettää vapaa-aikaansa just sun kanssa. Se romahduttaa ihmisen kokemusta omasta arvostaan. Eroma on alusta asti laittanut itsensä alttiiksi laulamalla ja puhumalla avoimesti kokemistaan asioista,. Rankoistakin sellaisista. Hän kokee tärkeäksi, että mielenterveysongelmiin liittyviä stigmoja murretaan. Yksi Eroman missioista on herätellä ihmisiä pitämään toisistaan. Syy tähän on se, että hän on itse kokenut jääneensä suurten elämänmuutosten jälkeen hyvin yksin.

Minkälainen aine taikasienten vaikuttava ainesosa psilosybiini on ja miksi psilosybiiniä tutkitaan alkoholiriippuvuuden hoidossa? Miksi alkoholiriippuvuus on niin salakavala sairaus? Kuinka turvallinen lääke psilosybiini on, minkälaisia riskejä ja haittavaikutuksia sen käyttöön liittyy ja mitkä ovat psilosybiiniin ja muihin psykedeeleihin liittyviä myyttejä ja väärinkäsityksiä? Mistä aivojen plastisuudessa eli muovautuvuudessa on kyse ja mikä yhteys aivojen plastisuudella on psilosybiiniin? Miksi lääketutkimuksissa käytetään placebo-ryhmää ja minkälaisessa tilanteessa lääketutkimus keskeytetään? Studiossa päihdelääketieteen professori Hannu Alho. Jakso on kuvattu 4.10.2023. ℹ️ LINKIT Testi: https://alkoholiriippuvuus.fi/alkoholiriippuvuus-testi Tutkimus: https://alkoholiriippuvuus.fi/tietoa-tutkimuksesta ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkoholiriippuvuus (5:30) Diagnostiikka (7:20) "Taikasienet" (9:53) Psilosybiini (13:09) Riskit (23:20) Tutkimus (25:31) Plastisuus (29:09) Aivot (33:24) Clairvoyant (36:34) Monikeskustutkimus (38:09) Koehenkilöiden valinta (39:48) Masennus (44:22) Ondansetroni (46:31) Hoito (48:51) Placebo-ryhmä (52:01) Psykedeeliavusteinen terapia (56:29) Koehenkilöt (58:47) Tulokset (1:02:07) Tutkimusetiikka (1:03:27) Haittavaikutukset (1:04:50) Annos (1:06:00) Yhteenveto

Ladies and gentleman the fablulous Joona Hellman! OCD iski kyntensä Joonaan ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Siitä alkoi vuoden tuskailu ja salailu läheisille. Diagnoosi aiheutti romahduksen saman vuoden syksyllä lisäten ahdistusta johtaen lopulta masennukseen. Joona on itse aina kokenut, että fyysiset negatiiviset kokemukset ovat aina johtuneet henkisen puolen epätasapainosta. Kovasta työrytmistä alkanut burn-out johti uuteen romahdukseen vuoden 2022 alussa. Joonalla todettiin tuolloin sekamuotoinen ahdistuneisuushäiriö ja ensimmäistä kertaa mielialalääkkeet astuivat kuvaan. Kuuntele / katso koko jakso Joonan kertomana siitä miten hänen OCD oireilee. Millainen suhtautuminen hänellä on mieliala lääkkeisiin ja mitä neuvoja antaa muille samojen asioiden kanssa kamppaileville. Ota samalla seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Elina Hirvonen kertoo kirjaklubissa Rakkauksien lokikirjasta, romaanista, joka syntyi kamppailusta masennusta vastaan, ja siitä, miksi rakkaudesta puhuminen on niin tärkeää.

Tän jakson tekoa on odotettu ihan törkeen paljon ja nyt päästiin vihdoin tekemään jakso Touretten oireyhtymästä. Monille sana ”tourette” tarkoittaa automaattisesti päätöntä kiroilua. Se ei kuitenkaan ole taudin pääkuva eikä koprolalia edes kuulu jokaisen touretten oireyhtymää sairastavan taudinkuvaan. Kuka olisikaan voinut olla parempi vieras tähän jaksoon kuin Katariina Räikkönen. Aktiivisesti omien some kanaviensa kautta tourette tietoisuutta lisäävä Katariina suorittaa parhaillaan toimittajan tutkintoa Turun AMK:ssa. Touretten oireyhtymä heitti kapuloita oikein urakalla elämän rattaisiin teini-iän loppupuolella. Masennus, syömishäiriö ja adhd lisäsivät kuormaa entisestään ja nykyään Katariina asuu tuetun asumisen yksikössä. Tällä hetkellä jatkuvaa tukea arkeen tarvitseva nuori nainen suhtautuu varovaisen optimistisesti tulevaisuuteen. Omasta perheestä haaveilevana Katariina tiedostaa kuitenkin mitä se vaatii sairauksien hallinnalta ensin toteutuakseen.  Katariinan tapaaminen oli mieletön ilo ja hän on kaikinpuolin todella mahtava tyyppi. 

Riina "Hummeri" Rinkinen palaa studioon jaksossa jonka vieraaksi pärähtää muusikko Ville Nurminen. Villen tarina on yksi niistä jonka haluat todellakin kuulla uudestaan. Miten lastenkodissa kasvaneesta vihaisesta häirikkö nuoresta kasvoi muusikko, joka kiertää nykyään itse lastenkodeissa puhumassa nuorille? Kiusaaminen, päihteet, masennus ja häiriökäyttäytyminen dominoivat elämän alkuvuosia ja vasta monen pohjakosketuksen jälkeen fiksu mies tajusi muuttua. Mikä oli katalyytti muutoksen alulle ja millaisia päätöksiä Ville teki navigoidakseen kohti parempaa? Kuuntele koko jakso nyt ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä meidän Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Mitä transsukupuolisuus ja sukupuolidysforia tarkoittavat? Miten sukupuolidysforia diagnosoidaan ja miten sitä hoidetaan? Miksi nuorten keskuudessa sukupuolidysforia on moninkertaistunut lyhyen ajan sisällä? Mitä riskejä nuorilla käytettäviin hormoniblokkereihin ja hormonihoitoihin liittyy ja miksi hoitojen aloittaminen voi kestää useita vuosia? Mikä yhteys autismin kirjolla on transsukupuolisuuteen? Studiossa vieraana nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala. Jakso on nauhoitettu 25.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nuorisopsykiatria (1:45) Sukupuoli-identiteetti (3:15) Transsukupuolisuus (3:35) Sukupuolidysforia (6:55) Historia (9:57) Diagnostiikka (18:37) Lapset (30:57) Nuoret (54:00) Hollannin malli (56:56) Hoito (1:12:03) Anoreksia ja BDD (1:18:19) Itsetuhoisuus (1:27:00) Lääketiede ja tutkimus (1:31:44) Hormoniblokkerit (1:37:25) Hormonihoito (1:38:46) Puberteetti (1:45:31) Kirurginen hoito (1:55:49) Psykiatrinen hoito (2:02:19) Suomen hoitokäytännöt (2:03:31) Autismin kirjo (2:11:41) Persoonallisuushäiriöt (2:13:47) Masennus (2:15:54) Identiteetin rakentuminen (2:18:39) Varovaisuusperiaate (2:20:00) Synnynnäisyys (2:25:26) Biologia ja kasvuympäristö (2:29:36) Aivot ja keho

Yhä useampi suomalainen sai 1980-luvulla masennusdiagnoosin. Mikä selittää tämän muutoksen? Entä miten masennuksen määrittely on vuosikymmenten aikana muuttunut? Mielenterveyspalveluiden kysyntä on noussut räjähdysmäisesti viimevuosikymmeninä ja hoitoalalla kärsii samaan aikaan isoista puutteista. Mitä muutoksia meidän tulisi tehdä, jotta pystymme auttamaan apua tarvitsevia. Keskustelemassa ovat tutkija Annastiina Mäkilä humanistisesta tiedekunnasta, tutkimuspäällikkö Jukka Vahlo kauppakorkeakoulusta ja psykiatrian professori Jyrki Korkeila lääketieteellisestä tiedekunnasta. www.utu.fi/tiedelinja

Johanna oli koulukiusattu kolmosluokalta ylä-asteen loppuun asti. Sen seurauksena itseluottamus ropisi ja samoin luotto muihin ihmisiin. Negatiivisten asioiden pois sulkeminen mielestä toimi hetken, mutta asiat alkoivat kasaantumaan. Yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää Johanna on hakenut elämäänsä koko jo pitkään. Burn-out, masennus ja itsetuhoisuus on aiheita, joita on mahtunut Johannan elämän varrelle. Julkisella puolella Johannalle oli aika varattu terapiaan kolmesti, mutta se peruttiin hoitavan tahon toimesta viime metreillä joka kerta. Silloin Johanna päätti hakeutua yksityiselle puolelle. Kuuntele koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai @okeiollarikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. ”Uskon että kaikella on tarkoituksensa, ja nykyään osaan olla kiitollinen näistä vaikeistakin asioista, sillä ne ovat tehneet musta sen kuka olen. Paljon on asioita käsiteltävänä edelleen, mutta oon todella hyvällä mallilla.”

Transsukupuolisuus, bulimia, masennus ja ahdistus. Tällä kertaa studioon paukahtaa fantastinen Elena Wikström. Pitkässä jaksossa käydään läpi laajalti Elenan sukupuolenkorjausta, masennusta, ahdistusta ja bulimiaa. Riina ”Hummeri” Rinkinen palaa myös kesälomalta takaisin juontotiimiin. Ottakaa seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso ilmestyy joka toinen maanantai Supla, Spotify, Apple podcast ja Youtube kanavilla. @elenavikstrom @riinakkaistodellisuus @jonttunyman

Jaksossa vieraana valmentaja @Laurrenna eli Laura Mäntynen. Laura valmentaa ja auttaa asiantuntijoita löytämään oman suunnan ja uran. Laura on koulutukseltaan erikoisjuristi mutta tänään hän tekee jotain aivan muuta. Oma kokemus masennuksen ja uupumuksen parissa auttoi Lauraa löytämään oman intohimonsa ja tänään hän auttaa muita tekemään samaa. Tänään Laura auttaa ennen kaikkea naisia tuotteistamaan omaa asiantuntijuuttaan. Mistä puhumme jaksossa: Muistutamme toisiamme siitä, että ihmisenä emme ole vain yksi asia, olemme muuta kuin ura tai työminä. Osaamista voi kehittää mutta innostumista on haastavaa feikata. Paras paikka etsiä omia vahvuuksia on miettiä missä tilanteessa itse innostuu. Joskus se ei löydy heti vaan sen etsiminen vaatii aikaa ja kokeiluja. Jokainen tarvitsee esimerkkejä, joiden perässä kävellä, some antaa tähän mahdollisuuden. Itsetunto on mielipide itsestäsi tiettynä hetkenä, pysähdy ja lue tuo uudestaan. Sisäisellä puheella on suuri vaikutus omaan tekemiseen. Muista ottaa seurantaan meidän sometilit: @syo.nuku.saasta @romsronja @erjarossi @idastepanow

Minkälainen psykiatrinen sairaus kaksisuuntainen mielialahäiriö on? Minkälaisia oireita kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy ja millä tavalla kaksisuuntaisen mielialahäiriö diagnosoidaan? Minkälaisen selitysmallin evoluutiopsykologia tarjoaa kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle? Miten stressi, neuroinflammaatio, suoliston mikrobiomi, serotoniini, testosteroni ja dopamiini liittyvät kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön? Miksi mania- ja masennusjaksot vuorottelevat kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja miksi Parkinsonin tautia hoitava lääkkeet voivat aiheuttaa maniaa sivuoireina? Voivatko kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle altistavat geenit olla yksilölle hyödyksi ja esiintyykö metsästäjä-keräilijöillä kaksisuuntaisen mielialahäiriötä? Miksi maniassa oleva ihminen voi päätyä käyttämään päihteitä ja miksi maniaan voi kuulua myös kohonnut seksuaalinen aktiivisuus? Studiossa vieraana evoluutiopsykologian dosentti Markus J. Rantala. Jakso on nauhoitettu 27.3.2022.

Kesäloma on ohi, syksy tekee tuloaan ja Suomen hauskin ja rehellisin podcast on vääntänyt vertaistuki nappulan takaisin sinne kuuluisaan yhteentoista. Syyskauden avaavassa jaksossa studiossa vieraana muusikko-laulaja Antti Railio. Antin historiaan mahtuu vuosien varrelle syviä suvantoja ja kirkkaita menestyksiä. Jaksossa kuulette laajan spektrin mielenterveys asiaa Antin kertomana ja miltä tuntui vuonna 2013 voittaa Voice of Finland…vai tuntuiko se miltään.

Mistä löytää ystäviä aikuisiällä? Mikä on kaverin ja ystävän ero? Mistä ystäville saa puhua? Mm. näitä pohtivat Artsi ja Syke.

Podcast palaa neljän viikon tauolta ja tällä kertaa vieraan promoottori Teemu Mäntynen. Masennus on ollut Teemun matkakumppani ja ala-asteelta lähtien. Koulukiusaaminen, ulkonäköpaineet, ja armeijassa alkanut kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat tuoneet haasteita elämän varrelle. Viimeisen vuosikymmenen aikana lukuisat fyysiset vaivat, kuten aivoveritulppa ovat pakottaneet Teemun hidastamaan elämää ja hyväksymään oma rajallisuutensa. Kuuntele koko jakso, jossa myös juttua lääkehoidosta, perfektionismista, aggressiosta ja burn outista. Ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso joka toinen maanantai #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #kaksisuuntainenmielialahäiriö #bipolaarisuus #masennus

Sepäs se on jänskä temppu. Puskea nyt ittensä juoksuhiekkamontun pohjaan. Ja miks? Sepä se.

Lapsuudessa Mika koki paljon laiminlyöntiä vanhempien toimesta, joiden elämää dominoi alkoholi. Lapsena fyysistä väkivaltaa toistuvasti todistanut Mika on kamppaillut masennuksen ja vihanhallinta ongelmien kanssa pitkään. Perhekodin kautta sijaiskotiin päätyminen oli pelastava tekijä. Mitä Mika miettii menneestä nykyään ja tykkääkö itsestään?Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. #masennus #vihanhallinta #terapia@okeiollarikki @hulukkimika @jonttunyman

Ollin ensimmäinen masennus iski15 vuotiaana. Alkoholin pilaama lapsuus, pelossa eläminen, koulukiusaaminen ja itsetuhoisuus loivat pohjan paniikkihäiriön kehittymiselle. Huono itsetunto ja heikko tunteiden säätely vaikuttivat käytökseen parisuhteissa. Vuonna 2015 oma kihlattu löytyi toisen miehen kainalosta. Se sysäsi puolen vuoden sairaslomalle kamppailemaan masennuksen kanssa. Tsekkaa koko jakso ja ota seurantaan Suomen hauskin ja rehellisin podcast mielenterveydestä. Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Jaksossa kaksi tuoretta äitiä juttelee raadollisen rehellisesti synnytyksen jälkeisistä tunteista – ja nimenomaan niistä haastavista, jopa kielletyistä tunteista. Mikä on Baby blues? Entä synnytyksen jälkeinen masennus? Mitä jos välillä on aivan rikki ja toivoo, että saisi vain lähteä kuukaudeksi Intiaan joogaamaan? Jakson vieraana on Tunteella-kirjoista tuttu psykoterapeutti Emilia Kujala. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

COVID-19-pandemian vaikutuksesta uneen, ahdistukseen ja masennukseen ilmestyi vuonna 2021 tutkimus, joka perustui kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusta oli tekemässä parikymmentä tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, Kanadasta ja Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Japanista. Artikkeli on ollut luettavissa verkossa elokuusta 2021 alkaen. Verrattuna edelliseen postaukseeni tässä katsotaan COVID-19-pandemian seurauksia eri näkökulmasta.   Pandemian haittoja tarkasteltiin 18 vuotta täyttäneiden ja sitä … Continue reading "COVID-19 osa 2: unettomuus, ahdistus ja masennus"

#OkeiOllaRikki on täällä taas ja uuden jakson vieraana on Amoral ja Sonata Arctica riveissä musisoinut Masi Hukari. Masin lapsuudessa perhe muutti usein, joten pysyvyys ja kuuluvuus puuttuivat pieneltä lapselta kokonaan. Koti oli uskonnollinen ja indoktrinaatio vahvasti läsnä, joka aiheutti vaikeuksia oman minä kuvan rakentamisessa. Ensimmäinen masennus iski yliopistossa ja Masi pääsikin onnekkaasti terapian piiriin. Suvanto vaiheita on ollut useita elämän varrella liittyen parisuhteisiin, läheisten kuolemiin ja musiikin tekemisen tuomiin paineisiin. Mitä Masi ajattelee mielenterveydestä nykyään ja tykkääkö hän itsestään? Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla. @okeiollarikki @jonttunyman @rainer.the.hitman

Studion penkkiin istahtaa tässä jaksossa Silentium bändin laulaja Riina Rinkinen. Riinan mielenterveys haasteet nosti päätään jo varhain koulukiusaamisen ja oman lapsuuden kodin turvattomuuden tunteen myötä. Negatiiviset kokemukset mielialalääkkeistä ja traumatisoiva osasto jakso sairaalassa sai kyseenalaistamaan koko hoitojärjestelmän pätevyyden. Masennus ja paniikkihäiriö kulkevat edelleen Riinan matkassa ja niin ne tekee loppuun asti. Mitä hoitojaksolla sitten tapahtu ja millaista on vieroittautuminen SSRI lääkityksestä? Uusi jakso aina maanantaisin #OkeiOllaRikki Supla, Spotify, Youtube ja Apple podcast kanavilla.

Tärkeä ja vakava aihe, mutta halusimme tehdä jaksosta jos ei nyt kevyttä, niin ainakin toiveikasta kuunneltavaa. Masennus ja muut mielenterveyttämme tönivät perkeleet ovat todella ikäviä, mutta suurin osa meistä jossain vaiheessa elämäänsä niitä kohtaa. Mitä sulle kuuluu on maailman tärkeimpiä kysymyksiä.

IHANAA UUTTA VUOTTA JENGILLE!!! 2022 on täällä ja vuoden ekassa podcastissa Jonaksen ja Raikun vieraaks istahtaa muusikko JEZZE. Viime vuoden lopulla Playground Music yhtiön kautta esikois EP:n "Lokakuun lapsi" julkaissut artisti avaa historiaansa masennuksen, ahdistuksen, paniikkihäiriön ja itsetuhoisuuden kanssa. Millasta on hoito suljetulla osastolla? Millanen itsemurha yritys kaverilla on vyön alla? Mm. noihin kyssäreihin selviää vastaus kuuntelemalla / katsomalla Suomen parasta podcastia mielenterveydestä #OkeiOllaRikki SUPLA, SPOTIFY ja YOUTUBE kanavilta. @okeiollarikki @jonttunyman @rainer.the.hitman @jezzeoff

Kaupallinen yhteistyö: JanssenMasennus on kansantautimme. Kasvava määrä ja yhä nuorempia ihmisiä jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Inhimillinen kärsimys ja yhteiskunnan kustannukset ovat suuria. Tässä jaksossa (uusintajulkaisu: julkaistu alunperin 23.11.2020 vain Suplassa) psykologi Nina Lyytinen keskustelee psyykenlääkkeistä ja masennuksen hoidosta proviisori, farmakologian dosentti ja Janssenin lääketieteellinen asiantuntija Saara Rannanpään kanssa. Hän on tehnyt lähes parikymmentä vuotta riippuvuus- ja Parkinsonin tauti -tutkimusta ennen siirtymistään lääketieteellisen asiantuntijan tehtäviin Janssenille. Tutkimustyön ohella Saara opetti Helsingin yliopistossa farmakologiaa eli lääkeaineoppia.Masennus voidaan jakaa oirekuvan mukaisesti lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Lievää masennusta sairastava selviää usein vielä arkielämästä, työstä ja/tai opinnoista ja kykenee ylläpitämään ihmissuhteita. Keskivaikean ja vaikean masennuksen oireet heikentävät usein toimintakykyä ja myös ihmissuhteita.Masennuksen hoito riippuu sen vakavuudesta. Keskivaikeassa ja erityisesti vaikeassa masennuksessa lääkehoito on suositeltava osa hoitoa. Lääkehoidon lisäksi masennusta voidaan hoitaa erilaisilla neuromodulaatio-hoidoilla, psykoterapialla, psykososiaalisella tuella, liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla. Tässä jaksossa kuulet muun muassa: - Mitä psyykenlääkkeet ovat? - Miten psyykenlääkkeet vaikuttavat aivoissa? - Miten eri tavoin masennusta hoidetaan? - Millaista masennusta hoidetaan lääkehoidolla? - Mitkä tekijät vaikuttavat masennuksen lääkehoidon onnistumiseen? - Mitä hyötyä ja haittaa lääkehoidosta voi olla?Lisätietoa ja linkkejä:Saara Rannanpää LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/saara-rannanpaa-1005082/ Lisätietoa masennuksesta Janssenin sivuilla: https://www.janssen.com/finland/masennusMasennuksesta voi toipua, kun saa tehokasta hoitoa. Kun omat voimat ovat vähissä, tehokkaan hoidon saamiseen tarvitaan tukea. Ratkaisevassa roolissa ovat niin terveydenhuollon ammattilaiset – hoitajat, lääkärit, terapeutit – kuin omat läheiset: vanhemmat, sisarukset, sukulaiset, lapset ja ystävät. Janssenin Ratkaiseva tuki -kampanja (https://www.janssenwithme.fi/fi-fi/ratkaisevatuki/) jakaa tietoa masennuksen tehokkaasta hoidosta sekä sairastuneille että heidän läheisilleen. Tavoitteemme on, että jokainen masennusta sairastava tietäisi, että tehokkaalla hoidolla masennuksesta voi toipua. Ja että masentuneet ja läheiset saisivat selkeää tietoa ja tukea tehokkaan hoidon hakemiseen. Sivuston tiedot tehokkaasta masennushoidosta perustuvat suomalaisten lääkärien Käypä hoito -suosituksiin ja tutkittuun tietoon.Lääkeyhtiö Janssen on osa maailmanlaajuista Johnson & Johnson -konsernia. Janssen haluaa muuttaa ratkaisevasti tapaa, miten sairauksia hoidetaan. Yhtiö sijoittaa voimakkaasti innovatiivisten alkuperäislääkkeiden tutkimukseen ja kehitykseen sekä ratkaisujen löytämiseen jo ennen sairauksien puhkeamista. Janssen on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista lääkeyhtiöistä. Ydinalueita ovat neurotieteet, onkologia, immunologia, tartuntataudit sekä sydän- ja verisuonitaudit ja aineenvaihduntasairaudet. Janssen työllistää yli 40 000 työntekijää yli 150 maassa. Janssenin Pohjoismaiden organisaatiossa työskentelee yli 300 henkilöä. Suomessa henkilöstöön kuuluu noin 70 eri alan huippuosaajaa. Lisätietoja osoitteessa: www.janssen.com/finland Jos kommentoit jaksoa, kommentit voidaan lähettää Janssen Finlandille.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palauteJos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Jakso käsittelee masennuksen historiaa ja erityisesti sen moninaisuutta. Selvitämme, millä eri tavoilla masennus on ymmärretty menneisyydessä ja onko masennusta aina edes pidetty sairautena. Masennus liittyy tiiviisti terveyden ja tieteen historiaan, ja jaksossa kysymmekin, miten mielensairaudet on eri aikoina ymmärretty. Puhummeko masennuksesta myös silloin, kun pitäisi puhua ilmiöistä vaikeiden ja elämään kuuluvien tunteiden takana? Miten arjen käsitykset masennuksesta eroavat tieteen käsityksistä masennuksesta? Tämän jakson vieraaksi olen saanut kulttuurihistorioitsija Annastiina Mäkilän Turun yliopistosta. Annastiina on tutkinut erityisesti masennuksen lähihistoriaa Suomessa, ja hän onkin todennut, että ”vielä 1980-luvun alun Suomessa masennus ymmärrettiin arjessa lähinnä normaalina suvantovaiheena, ei mielisairautena”. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #49 Masennuksen historiaa ja moninaisuutta →

Eikun siis viha ja katkeruus menneitä kohtaan. Ja yleensäkin menneen valta nykyiseen ja tulevaan. Perunamuusia, hillosipuleita ja muuta kevyempää ni ei mee raskaaks lumihiutaleille.

Depressio eli masennustila on psykiatrinen sairaus, jolla on useita biologisia ja psykologisia vaikutuksia. Onneksi nykyään myös hoitomuotoja on paljon, ja niitä kehitetään koko ajan lisää. Ohjelmassa puhutaan sairauden syistä ja altistavista tekijöistä. Kuulemme myös, millaisia ovat hormonien, vatsan bakteerikannan sekä aivojen hermovälittäjäaineiden muutokset depressiossa. Ohjelmassa käsitellään lisäksi aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, ja pohditaan sitä, tulevatko ne ennen depressiota vai vasta sen jälkeen. Mitä uutta tällä hetkellä tapahtuu neuromodulaatiohoidoissa, eli sellaisissa psykiatrisissa hoidoissa, joissa aivoihin vaikutetaan sähkömagneettisilla kentillä? Keskitymme erityisesti magneettistimulaatioon eli TMS:ssään, jota on kehitetty jo usean vuosikymmenen ajan, ja jonka uusia sovelluksia luodaan parhaillaan. Riikka Suikkarin haastateltavina ovat Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä, Turun yliopiston neurotieteiden ja psykiatrian professori Hasse Karlsson sekä psykiatrian dosentti Tuukka Raij, joka työskentelee sekä HUS:ssa että Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella. Aiheeseen liittyy myös Teija Peltoniemen toimittama Tiedeykkönen Kivusta ja masennuksesta eroon magneettistimulaatiolla.

Heippatirallaa kuules taasen. Kolmetoistahan on sen verran epäonninen luku että joudetaan höpöttelemään näemmä oikein pitkän kaavan mukaan siitä epäonnekkaasta tilanteesta jossa miettii itsensä tappamista. Tällein itse siinä olotilassa useamman tovin viettäneenä ja siitä yli loppujen lopuksi toiselle puolelle heilahtaneena olis pari niksiä siihen miten suunnitella ja ajatella itsetuhoa. Parit käytännön vinkitkin löytynee seasta onnistuneeseen itsemurhan […]

Yhden isän tarina siitä, kun puoliso masentuu. Mikä on auttanut itseä jaksamaan? Minkälaisia tunteita ja ajatuksia puolison masennus herättää? Mitä olen itse oppinut? Lisätietoja: www.finfamipirkanmaa.fi/podcast/ Äänitys: Anssi Hänninen Lukija: Tomi Keiski

Masennusta sairastaa vuosittain jopa 300 000 suomalaista. Masennus vaikuttaa paitsi yksilön hyvinvointiin, myös suuremmissa yhteiskunnallisissa raameissa sairaseläkkeiden, terveydenhuollon ja syrjäytymisen luomiin kasvaviin kustannuksiin. Yksi edellä mainituista 300 000 suomalaisesta on myös tämän kertainen Piritorin Studion vieras Rosa. Rosa on 29 vuotias helsinkiläinen, joka kasvoi hyvin toimeentulevassa perheessä Itä-Vantaalla. Kuten Rosa itse myös toteaa, hänellä on ollut aina hyvät lähtökohdat elämään. Perheen talous oli turvattu, kotiseutu toimi idyllisenä ratkaisuna lapsiperheille ja ystäviä riitti runsaasti. Turvallisesta nuoruudesta huolimatta Rosa koki jo teini-ikäisestä lähtien ulkopuolisuuden tunnetta ja ahdistusta suorittaa elämää yhteiskunnan asettamien normien mukaisesti. Itsensä ilmaiseminen luovan työn kautta tuntui enemmän omalta jutulta. ____________________________ Ensimmäisen kerran mielenterveysongelmat konkretisoituivat Rosalle, kun 17 vuotiaana sängystä nouseminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Tämän jälkeen kuvioon ilmestyivät ajoittaiset paniikkikohtaukset ja aaltomaiset mielialojen vaihtelut. Kun Rosa vuosien jälkeen sai käsiinsä psykiatrin lausunnon, oli virallinen diagnoosi pitkäaikainen masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Ratkaisu ja kultainen keskitie löytyi pitkäjänteisestä psykoterapiasta ja oikeasta annoksesta mielialalääkkeitä. Vuonna 2021 Rosa on vaatealan yrittäjä, joka haluaa omalla @rosevintagestudiolla luoda aiheelle näkyvyyttä ja normalisoida mielenterveysongelmat suomalaisessa yhteiskunnassa. Rose Vintage Studion merch-tuotteista 10 % lahjoitetaan Mieli Ry:n toiminnalle.