Podcasts about pohjoismaissa

Kun Darya Pakarinen on 17-vuotias menettää hän rakkaan vaarinsa. Perintönä saadut suomalaiset tangolevyt auttavat Daryaa surun yli ja tekevät hänestä myöhemmin ruotsinsuomalaisen tangon kuningattaren. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. On kolea helmikuinen ilta vuonna 2004. 24-vuotias Darya Pakarinen on juuri saapunut omakotitalolle, joka sijaitsee Tukholman eteläpuolella Sturebyn kaupunginosassa.Darya ei vielä tiedä, että hänet sinne kutsuneella ystävällä on suunnitelma, joka vie yli 20-vuotiselle matkalle tahdissa.Vuosien varrella Darya ja Månskensorkestern vievät tangon, joka Ruotsissa tunnetaan suomalaisten siirtolaisten musiikkina, korkeakulttuurin konserttisaleihin.Lyssna på svenska: Darya och den finska tangon – arvet som ändrade livetOhjelman on tehnyt/Ett program av Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se Tuottaja/Producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Käsikirjoitus/Manus: Anni Riit´aho och Tiina Laitila KälvemarkLoppumiksaus/Slutmix: Johannes Oscarsson Kertoja/Berättarröst: Ramin FarzinHaastateltavat/Intervjupersoner: Darya Pakarinen, Viktor Littmarck/Månskensorkestern, David Giese/muusikko/musiker, DJ, levy-yhtiönomistaja/skivbolagsägare, Mikko Niskanen/tangomuusikko/tangomusikerArkistoäänet/Arkivklipp: Sveriges RadioOhjelma tehtiin vuonna 2024.Programmet gjordes under 2024.Darya och MånskensorkesternDarya och Månskensorkestern on ruotsinsuomalainen tangoyhtye, joka juhli 20-vuotista taivaltaan vuonna 2024. Tukholman ulkopuolella sijaitsevan huvilan yläkerrassa alkanut toiminta on tähän mennessä tuottanut kolme albumillista musiikkia ja satoja keikkoja sekä Pohjoismaissa että Saksassa. Spotifyssa yli miljoona kuuntelukertaa keränneet kappaleet henkivät ruotsinsuomalaista melankoliaa. Vuosien varrella Månskensorkester on tehnyt yhteistyötä myös muiden artistien kanssa, kuten Frida Hyvönen, Anna Järvinen, Arja Saijonmaa ja Magnus Carlsson.

Kun Relais listautui Helsingin pörssin First Northiin viisi vuotta sitten, se näyttäytyi autojen varaosien tukkukauppana, jolla oli omia valaistustuotteita. Yrityskaupat ovat muuttaneet Relaisin muotoa melkoisesti. Vuonna 2021 Relais osti Suomesta Raskonen ja Ruotsista STS:n eli Sydhamnens Trailer Service AB:n, jotka kumpikin ovat raskaan kaluston huoltoyhtiöitä. Tällä hetkellä korjaamotoiminta tuo suunnilleen kolmanneksen Relaisin liikevaihdosta. Yrityskaupat ovat olennainen osa Relaisin strategiaa. Yhtiö esittäytyykin olevansa "johtava konsolidoija ja yritysostoalusta ajoneuvojen jälkimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa". Relaisin voi mieltää toimialaerikoistuneeksi sarjayhdistelijäksi. Omistaja-arvoa pyritään kasvattamaan sillä, että yritysostokohteet ostetaan edullisilla kertoimilla, minkä jälkeen ostokohteita pyritään panemaan tehokkaampaan kuntoon toimialaosaamisen avulla. Lisäksi saattaa tulla synergiahyötyjä muiden Relaisiin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Toimitusjohtaja Arni Ekholm korostaa yrityskaupoista kertyvää osaamista. "Kompetenssin kumulointi on ihan yhtä tärkeää kuin pääoman kumulointi." Relais tavoittelee 50 miljoonan euron EBITAa eli tulosta ennen poistoja ensi vuoden loppuun mennessä. Kyse on pro forma -luvusta: tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa kasassa on sellainen kokonaisuus, joka vuositasolla tekee 50 miljoonan EBITAn. Omavaraisuusaste ei enää kovin paljon jousta, joten omaa pääomaa on luultavasti vahvistettava joko laskemalla liikkeelle uusia osakkeita tai hybridilaina. Piensijoittaja voi pelätä valikoiduille sijoittajille alihintaan suunnattua osakeantia. ”En näkisi sellaista kauhean järkevänä oikeastaan kenenkään kannalta. Uskon, että jos tällainen uuden osakepääoman kerääminen tulisi ajankohtaiseksi, ainoa oikeastaan järkevä motivaatio meille olisi joku partneri, joka toisi jotain siihen kuvioon”, Arni Ekholm sanoo. Yhteistyössä: Relais Relaisin sijoittajasivut: https://relais.fi/sijoittajat/

Usein uravalintoja tekeviä pelotellaan sillä, ettei luovilla aloilla pärjää taloudellisesti, ja tutkimuksen* mukaan vain kaksi prosenttia suomalaisista uskoo vaurastuvansa huippuosaamisella, kuten urheilun tai taiteen avulla. Millaisia eväitä tarvitaan luovalla alalla menestymiseen ja vaurastumiseen?  Tässä jaksossa Jasminin ja Kaisan vieraina on Islannissa asuva menestyskirjailija Satu Rämö. Satu tunnetaan huippu suositusta Hildur-kirjasarjastaan, jota on käännetty eri kielille, siitä on tehty näytelmä ja suunnitteilla on myös televisiosarja.   Satu puhuu jaksossa siitä, kuinka hän eli lama-ajan lapsuuden ja päätti sen kokemuksen jälkeen, ettei rahasta tule olemaan enää hänen elämässään pulaa. Satu kertoo olevansa varman päälle pelaaja, mutta miten yhtälö suhteessa kirjailijan työhön liittyvään epävarmuuteen ja syklisyyteen toimii?  Satu avaa jaksossa, millainen merkitys rahalla on hänen elämässään, ja onko menestys muuttanut esimerkiksi sitä, millaisiin asioihin hän käyttää rahaa. Satu kertoo myös, miten ylläpitää omaa taloudellista mielenrauhaansa, ja millaisilla konsteilla hän varmistaa, että tulovirrat jatkuvat, vaikka mitä tapahtuisi.  Satun työhistoria on värikkäämpi kuin moni tietää. Tie menestyskirjailijaksi on vaatinut tarmoa, ja Satun mielestä myös himpun verran tuuria. Satu on joutunut useamman kerran uransa aikana pohtia uusia ansaintamahdollisuuksia, kun muun muassa digitalisaatio ja koronapandemia ovat muovanneet työkenttää ja vieneet työt. Kuinka hän on pystynyt löytämään uusia toimeentulon lähteitä ja työnkuvia maailman tilanteen muuttuessa?  *Taloudellinen mielenrauha 2024 –kyselytutkimus  Danske Bank on jo vuodesta 2018 selvittänyt pohjoismaalaisten taloudellisen mielenrauhan tasoa kyselytutkimuksella.Tämän Pohjoismaissa toteutetun selvityksen pohjalta Danske Bank on kehittänyt taloudellista mielenrauhaa kuvaavan indeksin.  Indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja oman taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiäTiedot kerättiin sähköisenä kyselynä YouGovin kuluttajapaneeleissa 11.4-19.4.2024.  Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset kussakin maassa iän, sukupuolen ja alueen mukaan edustavilla otoksilla. Otoskoko Suomen osalta on 3031, jolloin keskimääräinen virhemarginaali kokonaistasolla on noin ±1,6%-yksikköä (95%:n luottamustasolla).

Mitä painajaiset ovat ja mikä niitä aiheuttaa? Nykyään puhutaan yleensä uneksijan oman mielen liikkeistä, mutta aiempina vuosisatoina painajainen on voinut olla oma erillinen olentonsa ja pahat unet voitu nähdä ulkopuolisen toimijan lähettäminä. Taustalla saattoi olla esimerkiksi kateellinen naapuri, noita tai itse Paholainen. Esimodernissa maailmankuvassa raja valvemaailman ja unen välillä oli ylipäätään häilyvä. Painajaiskuvauksilla ja unien tulkinnalla oli myös poliittinen puolensa: näitä hyödynnettiin niin kansaan kohdistuvassa moraaliopetuksessa kuin myös uskonnollisen vallan välineinä. Minkälaisia pahoja unia suomalaiset ovat nähneet ja miten painajaisia on Pohjoismaissa tulkittu viime 600 vuoden aikana? Vieraina ovat “Pohjoiset painajaiset. Pahojen unien kulttuurihistoria” -kirjan (Gaudeamus 2024) kaksi toimittajaa, folkloristiikan dosentti Kaarina Koski ja Pohjoismaiden historian dosentti, professori Marko Lamberg. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta linjaa. Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään tulosta. Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa. Voisihan ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen sijoituksilla? ”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Hurmerinta selittää. Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta. Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin. "Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta kertoo. Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa. Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia keskuspankkipolitiikkaa. ”Uskon, että EKP ei tule ainakaan laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän lisää. Yhteistyössä: Sampo Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Onko Suomen työmarkkinauudistukset poikkeuksellisia verrattuna muihin Pohjoismaihin? Keskustelemassa poliittisen historian tutkija, opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta ja työmarkkina-asiantuntija, entinen valtakunnansovittelija Jukka Ahtela. Petteri Orpon hallitus tekee suuria muutoksia työelämään. EK:n Jyri Häkämies ja työministeri Arto Satonen ovat toistuvasti todenneet, että nyt tehdään niitä muutoksia, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty jo aiemmin. Teollisuusliiton Riku Aalto kertoi Ylen Ykkösaamussa, että hallitus nyt valikoi eri asioita eri maista, eikä toteuta mitään tiettyä Pohjoismaan mallia. Ahtela ja Kärrylä vertailevat Suomen työmarkkinamallia ja -uudistuksia muihin Pohjoismaihin. He myöntävät, että hallitus "noukii rusinat pullasta", eli eri Pohjoismaista on poimittu ideoita, mutta kokonaisuus on erilainen. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Koraanin polttaminen ja sananvapaus. Eero Hyvönen, puheenjohtaja, Julkisen sanan neuvosto ja Kimmo Nuotio, rikosoikeuden professori, Helsingin yliopisto. Virolaiset kunnat vaikeuksissa hylättyjen kerrostalojen takia. Toimittaja Rain Kooli. Venäjän sisäinen ja sotilaallinen tila. Simo Pesu, Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti, MPKK ja Markku Kangaspuro, johtaja, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto. Pekingissä ennätykselliset rankkasateet ja tulvat. Lehdistövirkamies Timo Sysiö, Suomen Pekingin lähetystö. Juontajana Olli Seuri, toimittajina Elina Sonkajärvi ja Roosa Kajander. Tuottaja Tarja Oinonen.

Mitä on hyvä johtaminen yritysmaailmassa? Onko yritysmaailman ja urheilumaailman valmentamisessa ja johtamisessa samankaltaisuuksia? Tässä jaksossa keskustelen Risto Siilasmaan kanssa “paranoidista optimismista”, sekä yrittäjämäisestä johtajuudesta jotka ovat auttaneet erityisesti Nokiaa sen suuressa murroksessa matkapuhelinvalmistajasta verkkoinfrastruktuurin laitteistojen, ohjelmistojen sekä palvelujen tuottajaksi.Risto Siilasmaa on yksi Suomen menestyneimpiä yrittäjiä ja yritysmaailman johtajia, joka on tullut tunnetuksi F-Securen perustajana ja Nokian hallituksen puheenjohtajana. Nokian hallituksen puheenjohtajaksi Risto valittiin vaikeana aikana vuonna 2012, vuonna jolloin pelkästään ensimmäisen vuosipuoliskon liiketappio oli yli kaksi miljardia euroa. Siilasmaan johdolla Nokia uusiutui täysin ja nosti markkina-arvoaan neljässä vuodessa 1,5 miljardista noin 30 miljardiin. Risto itse korostaa miten kaikki elämässä on tiimityötä, ja johtaja on vain yksi, vaikkakin tärkeä palanen kokonaisuutta. Risto luopui Nokian hallituksen puheenjohtajuudesta vuonna 2020, ja toimii nykyään n. 35 yrityksen taustalla missionaan herättää yrittäjyyden renessanssia Suomessa, Pohjoismaissa ja koko Euroopassa.Hyppää mukaan kuuntelemaan erittäin kokeneen johtajan viisauksia yrittäjyyden ja johtajuuden polulle!Seuraa Ristoa linkedinissähttps://www.linkedin.com/in/siilasmaa/Riston kirjoja:https://www.paranoid-optimist.com/https://www.tammi.fi/kirja/risto-siilasmaa/paranoidi-optimisti/9789520403348

Pohjoismainen hyvinvointimalli on ennennäkemättömien rahoitushaasteiden edessä väestön ikääntyessä. Samaan aikaan työvoimapula piinaa esimerkiksi hoitoalaa. Ohjelmassa haastateltavan talousprofessorin mukaan kaikissa Pohjoismaissa pitää tehdä enemmän nuorten saamiseksi työmarkkinoille. Lisäksi kuullaan, miten Tanskassa ja Ruotsissa tuoreet hallitukset ovat lähteneet ratkomaan kipukohtia. Ohjelman toimittavat Pirjo Auvinen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Vieraana Pia Kåll, joka aloitti pääomasijoitusyhtiö CapManin toimitusjohtajana maaliskuussa. Mikko Jylhä haastattelee. CapMan julkisti viime syksynä uuden strategiansa. Yhtiön tavoitteena on kaksinkertaistaa hallinnoitavat pääomat kymmeneen miljardiin euroon viiden vuoden aikana. Lisäksi yhtiö haluaa olla vastuullisin pääomasijoittaja Pohjoismaissa. 00:54 SVB ja Credit Suissen pelastaminen 05:30 CapManin credit-rahastot 07:30 CapMan ja pääomasijoittamisen kenttä 11:30 Private equityn pörssiä paremmat tuotot 15:40 Kohdeyhtiöistä irtautuminen ja pörssi 18:30 Buyout, growth, erikoistilanteet 39:50 Kiinteistösijoittaminen ja korkojen nousu 52:20 Infrastruktuurisijoittaminen 55:20 CapManin uusi strategia 58:30 Vastuullisuusasiat korostuvat edelleen 1:05:25 Toimitusjohtajan työstä

Euroopan talousnäkymät ovat parantuneet syksystä selvästi energiapulan helpottaessa. Euroalueella näyttää siltä, että taantuma voidaan välttää, mutta Suomi keikkuu edelleen taantuman rajamailla. Miltä tasoilta asuntohintojen uusi tasapaino löytyy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa? Taittuuko inflaatio vihdoin ja milloin korkojen nousu päättyy? Näistä kysymyksistä keskustelemassa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen, pääanalyytikko Jan von Gerich ja ekonomisti Kristian Nummelin. Lue suomenkielinen Nordea Economic Outlook - Tasapainoa etsimässä: https://docs.nordeamarkets.com/nordea-economic-outlook/economic-outlook-2023/eo-fi-01-2023/ Kuuntele myös Economic Outlook -webinaarimme: https://corporate-video.nordea.com/nordea-economic-outlook-suomeksi-8/room Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Ukrainan tilanne viikonlopun jälkeen. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Suomen turvallisuuspolitiikka juuri nyt, kun Naton ovet eivät vieläkään auenneet. Vieraina ulkoasiainvaliokunnan pj. Jussi Halla-aho (ps) ja jäsen, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk). Katujen väkivalta Pohjoismaissa pahentunut. Tukholmasta raportoi toimittaja Soili Huokuna Sveriges Radio Finska ja Kööpenhaminasta toimittaja Karoliina Kantola. Miten Suomessa voisi ehkäistä katuväkivallan ryöpsähdystä? Vieraina tutkimusjohtaja Marja Tiilikainen, Siirtolaisuusinstituutti ja tutkijatohtori Markus Kaakinen, Suomen Akatemia. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittaja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Arkadia 2023 -ohjelman podcastin viimeinen jakso keskittyy vesivoimaan. Kuinka merkittävä rooli vesivoimalla on sähkön tuotannolle Suomessa ja Pohjoismaissa? Millaista joustoa vesivoima voi tarjota? Kuinka paljon vesivoimakapasiteettia on mahdollisuus lisätä? Näihin ja muihin kysymyksiin vesivoiman roolista energiajärjestelmän tasapainotuksessa vastaavat UPM:n ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen sekä Fortumin Suomen vesivoimatoimintojen johtaja Tuomo Sinisalmi. Jakson juontajana toimii Arkadian osallistuja ja Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Anna Sahiluoma.

Euroopassa puhaltaa nyt oikeistotuuli, jossa palataan jopa toisen maailmansodan ajattelutapoihin ja nostetaan esiin kansallisia eroja. Italian sunnuntaisissa parlamenttivaaleissa menestyivät fasismin perilliset. Mikä nostaa nyt laitaoikeistoa, kun Pohjoismaissa ja Saksassa puhalsi aiemmin demaripuhuri? Politiikkaradiossa kysytään, mikä on saapasmaan vaalit voittaneen Italian veljet -puolueen fasismin aste. Pääministeriksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, Italian veljien johtaja Giorgia Meloni. Tutkijan mukaan miehisen politiikan Italialle koitti ”Elisabeth Rehn -hetki”. Italian vaalitulosta ja Euroopan poliittista tilannetta analysoivat Euroopan politiikkaan perehtyneet Helsingin yliopiston tutkijat Timo Miettinen ja Emilia Palonen. Mutta miten Meloni selviää kylmästä talvesta? Euroopan oikeistotuuli voi tyyntyä heti lokakuisissa Itävallan presidentinvaaleissa. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomessa äidit jäävät lastensa kanssa huomattavaksi pidemmäksi aikaa kotiin kuin muissa Pohjoismaissa. Mitä vaikutuksia pitkillä perhevapailla on naisen talouteen ja vaurastumiseen? Miten jakaa talouden kustannuksia niin, että naisenkin talous pysyy kasassa? Ja miten ihmeessä miehet saataisiin pitämään enemmän perhevapaita? Jasminin ja Kaisan vieraana on tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtiontalouden tutkimuskeskuksesta.

Kauden viimeisen jakson vieraana on Accenturen Suomen maajohtaja, Pohjoismaiden teknologian johtaja Tomas Nyström. Hän arvioi, että metaversumi tulee vaikuttamaan kaikkiin yrityksiin ja organisaatioihin seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Millaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen metaversumi tuo mukanaan? Miten digitaalista omistajuutta voi hyödyntää todellisessa maailmassa? Muuttuuko kaupankäynti digitaalisessa todellisuudessa B2B:stä B2C:ksi? Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Miten tekoälyä voi hyödyntää vakuutusyhtiöissä? Fenniassa on kokemusta jo monesta ja lisää tekoälyn hyödyntämiskohteita on suunnitteilla eri vakuutustyyppeihin. Vieraina ovat Fennian business owner Niina Mänttäri ja data analytics manager Sanna Peltomäki. He kertovat yhtiön valtavasta muutostyöstä, jonka avulla siirrytään käyttämään tulevaisuuden työvälineitä. Tavoitteena on, että asiakaskokemus paranee kun automaatio lisää palveluiden sujuvuutta. Tekoäly myös vapauttaa työntekijät niinsanotusta bulkkityöstä. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Millaisia palveluita pankki haluaa tulevaisuuden digimaailmaan ja metaversumiin? Millainen on tulevaisuuden datayhteiskunta ja mitä se tarkoittaa finanssialalla? Nordean kehittyvistä teknologioista vastaava johtaja Ville Sointu povaa esimerkiksi digitaalisen tunnistautumisen tilalle faktalompakkoa. Mitä tuosta lompakosta löytyisi? Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Miten arvoa mitataan ja miten siitä kommunikoidaan? Kuinka datatiimit ja liiketoimintapystyvät ymmärtämään toisiaan ja liiketoiminnan ongelmaa paremmin? Vieraana on Nesteen Digital Lead, Data Science & AI Sami Ahma-Aho. Hän kertoo, millainen on ollut yhtiön muutosmatka datan, tekoälyn ja analytiikan parissa. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Miten ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti nyt ja tulevaisuudessa? Noin miljardi ihmistä käyttää Koneen hissejä, liukuportaita ja ovia yhden päivän aikana. Yhtiössä pyritään hyödyntämään dataa, tekoälyä ja koneoppimista monin tavoin, muun muassa ennakoivassa huollossa. Koneen tulevaisuuden visioissa on hyvinkin älykästä liikkumista hotelleissa, toimistorakennuksissa ja sairaaloissa. Voisiko hissi esimerkiksi priorisoida liikuntaesteiset ja toimiston ovi jo tunnistaa työntekijän ilman kortin vilautusta? Vieraana on Koneen palveluiden ja ratkaisujen tuotekehityksestä vastaava johtaja Johannes Rastas. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Tekoäly voi olla muutakin kuin prosessin tehostamista. Miten datan avulla päästään asettumaan asiakkaan saappaisiin ja lisäämään empatiaa ja personointia ostoksilla? Miten tekoäly voi laatia entistä parempia työvuoroja ja lisätä työtyytyväisyyttä? Entä, miten tekoäly, johtaminen ja empatia sopivat yhteen? Muun muassa näistä keskustellaan konkreettisen esimerkkien kautta S-Ryhmän head of e-commerce, data and analytics Annika Nordbon kanssa. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Millainen on yritysten kyky hyödyntää tekoälyä? Joko niissä nähdään tekoälyn mukanaan tuomat hyödyt ja mahdollisuudet? Tekoäly voi tuntua jännittävältä, miten se otetaan osaksi omaa liiketoimintaa ja karistetaan siitä mystiikka? Vieraana on Vaisalan partneruuksista ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava Teppo Kuisma, joka on työskennellyt myös Piilaaksossa. Kuisman mukaan tekoäly tulee muuttamaan kaikkia toimialoja, mutta koska tämä valtava teknologinen murros tapahtuu? Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

UUSI KAUSI! Miten luodaan Suomen pk-yrityksistä maailmanluokan toimijoita digitalisaation avulla? Voiko Suomi saavuttaa teknologiajohtajuuden Euroopassa? Millainen haaste on kaksoissiirtymä: teollinen digitalisaatio + vihreä siirtymä? Kauden avausjakson vieraana on Jussi Herlin, Koneen hallituksen varapuheenjohtaja ja elinkeinoministeriön asettaman Tekoäly 4.0 -ohjausryhmän puheenjohtaja. Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Kolme viidestä Pohjoismaasta on Nato-maita, ja saattaa hyvinkin olla, että loputkin kaksi liittyvät sotilasliiton jäseneksi kevään 2022 aikana. Kaikki Pohjoismaat ovat poliittiselta kulttuuriltaan samankaltaisia monipuoluedemokratioita ja hyvinvointivaltioita, joissa on vahva vasemmisto.Millaista on vasemmistolainen politiikka niissä Pohjoismaissa, jotka ovat Nato-jäseniä? Toivo Haimin kanssa asiasta keskustelee Pohjoismaiden vihreän vasemmiston pääsihteeri ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Mia Haglund.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Tekoäly Suomessa. Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa on määrällisesti eniten tekoälyä hyödyntäviä yrityksiä Pohjoismaissa. Miten se näkyy arjessamme? Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Ulkomaanlehdet Tanskasta. Aiheena mm. jengiväkivalta. Toimittaja Karoliina Kantola, Kööpenhamina. Matematiikan osaamisen romahtaminen. Arviointiasiantuntija Jari Metsämuuronen, Karvi, opettaja Piia Haapsaari, Oulu ja opettaja ja opetuskulttuurin kehittäjä Pekka Peura. Englannin kanaalin yli pyrkijät. Britannian ja Ranskan välejä koettelee tuhansien siirtolaisten pyrkimys päästä laittomasti Britanniaan. EU:n sisäministerit pohtivat tilannetta. Keskustelussa Sorbonnen yliopiston vieraileva tutkija Laura Parkkinen, Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström ja toimittaja Pasi Myöhänen, Lontoo.  Kolumni. Lauri Kontro: Pakkoruotsi takaisin! Uusinta. Tekoäly Suomessa. Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

MIehikkälässä asuvaa Jan Ylhäistä pidetään yhtenä ansioituneimmista villisian metsästäjistä Pohjoismaissa. Hän itse korostaa koiransa osuutta. Jämtlanninpystykorva Neiti sai jo nuorena villisian torahampaasta "osuman konehuoneeseen" mutta traumoja ei tullut. Sen sijaan yksi toinen Ylhäisen koirista menetti henkensä, kun sudet yllättivät sen Miehikkälän maastossa. 10 karhua pyytänyt Ylhäinen kertoo lopussa jäätävän tarinansa siitä, mitä käy, kun ensimmäinen luoti ei olekaan tappava. Jutustelu käytiin Miehikkälän Hyhmävuorella 15.11.2021

Tässä odotetussa ja toivotussa jaksossa on vieraana Puolustusvoimien digitalisaatiojohtaja, eversti Jarkko Karsikas. Mitä erityispiirteitä ja toisaalta yhteneväisyyksiä Puolustusvoimilla on datan ja tekoälyn suhteen verrattuna yrityksiin ja muihin organisaatioihin? Toisena vieraana jaksossa on kansallisen turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo Tampereen Yliopistosta. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Miten palvelumuotoilu, tekoäly ja data liittyvät toisiinsa? Miten palvelumuotoilu auttaa liiketoimintapotentiaalin löytämisessä ja täyttämisessä? Entä missä kunnossa suomalaisten yritysten data governance on?Jakson vieraana on AI Rootsin yrittäjäverkoston perustaja Iiris Lahti. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

OP ryhmän Finanssiäly-yksiköllä on käytännössä Suomen suurin tietopääoma, yksikössä työskentelee yli kolmekymmentä data scientistia ja tekoälyn kehitykseen on satsattu vuosien varrella niin rahallisesti kuin ajallisesti.Millaisia oppeja jakson vieraalle eli OP ryhmän chief data officer Sameli Mäenpäälle on tällä matkalla kertynyt? Entä millaiset ovat tekoälyn tulevaisuudennäkymät erityisesti pankki- ja vakuutusalalla? Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Minkälainen rooli tekoälyllä on virustutkimuksessa? Millaista suomalaisten tutkijoiden arki on ollut pandemian aikana? Entä miten tekoälystä voisi olla hyötyä tulevaisuuden pandemioiden ennaltaehkäisyssä?Jaksossa vieraina ovat koronaviruksen parissa pandemian aikana työskennelleet virologian dosentti ja akatemiatutkija Jussi Hepojoki sekä senior scientist Satu Hepojoki. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Tekoälyn eettisyys ei ole pelkkää lakien ja sääntöjen noudattamista. Mitä eettisiä näkökulmia yrityksessä pitää huomioida, kun ruvetaan työstämään tekoälyä? Entä onko Suomessa tehdyillä eettisillä valinnoilla merkitystä maailmanlaajuisesti? Jaksossa vieraana on sosiaalietiikan tutkija Taina Kalliokoski Helsingin yliopistosta. Hän työskentelee ETAIROS-hankkeessa, joka tutkii ja kehittää tekoälyn eettistä hyödyntämistä eri liike-elämän aloilla ja julkisessa hallinnossa. Toisena vieraana jaksossa on Accenturen Pohjoismaiden johtava tekoälyarkkitehti Jarkko Ylipaavalniemi. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Tietoturva ei tule ikinä olemaan täydellistä. Millaisiin asioihin tietoturvassa tulisi kiinnittää huomiota? Kun kriittistä data halutaan pilveen, mitä tulee huomioida? Millaisia uhkia ja mahdollisuuksia koneoppinen tuo tietoturvaan? Jakson vieraina ovat kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä F-Securen tekoälyn johtaja Matti Aksela. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Minkälaista osaamista ja organisaatiokulttuuria yrityksissä pitäisi kehittää, jotta tekoälystä saadaan aito liiketoimintahyöty irti?Jakson vieraina ovat tekoälyproffa Teemu Roos sekä Elisan automaatiobisneksen vetäjä Kirsi Valtari.Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.

Moni yritys on innoissaan ensimmäisistä tekoälyprojekteistaan, mutta miten projektit laajennetaan osaksi liiketoimintaa? Miten paljon yritysjohdon tulee ymmärtää teknologiasta ja mitä muita uusia vaatimuksia tekoäly tuo johtamiseen?Jakson vieraana on Accenture Suomen maajohtaja Tomas Nyström, joka kertoo myös miten tekoäly on kehittynyt viimeisen vuoden aikana – mitä trendejä kentällä on juuri nyt? Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelma on tehty yhteistyössä teknologiayhtiö Accenturen kanssa.

Aleksanterinkadun alkupäässä avaa ovensa ruotsalaisketjuun kuuluva Pincho Nation -tapasravintola. Perjantain avajaiset päättävät pitkään tyhjillään olleen ravintolatilan hiljaiselon. Samassa paikassa avattiin vuonna 1978 Suomen ensimmäinen Rosso ja viimeisimpinä ravintolana tilassa toimi Fresno, joka sulki ovensa muutama vuosi sitten. – Tilassa on ollut ravintolatoimintaa 1960-luvulta lähtien. Teemana on sirkus, ja sisustuksessa on tavoitteena, että joka käyntikerralla huomaa jotakin uutta, aluepäällikkö Helena Vahteri kertoo Radio Voiman haastattelussa. Nyt avautuvassa ravintolassa kaikki hoituu puhelinsovelluksella tilauksesta maksamiseen. Ravintolassa tarjoillaan monipuolisesti erilaisten makumaailmojen tapaksia ja drinkkivalikoimaan on panostettu. Henkilökuntaan kuuluu 16 henkeä. Asiakaspaikkoja on yhteensä 170, mutta tämänhetkisten koronarajoitusten vuoksi kaikki eivät heti ole käytössä. Pincho Nation on Ruotsissa vuonna 2012 perustettu ketju, joka on laajentunut Suomen lisäksi Norjaan, Tanskaan ja Saksaan. Pohjoismaissa toimii yli 70 ravintolaa. Helsingin ravintola on lopettanut toimintansa, mutta toinen saman konseptin ravintola toimii Turussa. Kuuntele Radio Voiman podcastista, miten heinäkuun lopussa ravintolan onnistui osallistua Headland-festivaaleille ilman omaa keittiötä! Aluepäällikkönä Lahden ravintolassa toimii Hollolasta kotoisin oleva Helena Vahteri, joka on muuttanut parinkymmenen Etelä-Saksassa vietetyn vuoden jälkeen takaisin synnyinseudulleen. Toimittaja: Eeva Ristkari

Jaksossa 240 lanseerasimme PODicoinin ja pyysimme teiltä apua. Nyt ehdottamanne PODicoinin ikonit ja symbolit löytyvät täältä: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSeCYTSUGdqb-73nL2TjE7Gk9kGTsQiwTC2UaMizYiV2joGhxg/viewform. Tutustu listaan ja anna äänesi komeimmalle tuotokselle! Äänestysaikaa 30.4. asti. Tämänviikkoisen jakson aiheena ovat kuulijakysymykset – "Fees & money". Miikka ja Martin vastaavat seuraaviin: 0:00 Intro 4:23 Juha kirjoittaa: "Olette ideoiden tulvallanne vakuuttaneet minut siitä, että ainoa mahdollisuus saada Suomi nousuun on se, että te kaksi lähdette mukaan politiikkaan. Perustakaa Rahapodi-puolue, koska vaikuttaa selvältä, että nykypuolueilla tai kykypuolueilla ei ole riittävää halua tehdä tarvittavia muutoksia. Suomi todella tarvitsee kaltaisianne visionäärejä. Se ei kuitenkaan riitä, jos kaikki jää puheen tasolle." Onko Martinin ja Miikan aika kilpailuttaa olemassa olevat puolueet vai perustaa oma? 9:44 Timo kirjoittaa siitä, miten maapallon väkimäärä tulee tarvitsemaan paljon kaivannaistuotteita, joita Suomen maaperässä riittää. Suomessa kaivostoimintaa pyöritetään myös maailman mittakaavassa eettisesti ja ekologiset näkökulmat huomioon ottaen. Kaivosalalta kuitenkin tuntuu puuttuvan pääomia, joten miksi emme perustaisi norjalaisten tapaan veronmaksajien rahoilla ja velkavivulla rahastoa, jolla kaivostoimintaa pyöritettäisiin? 22:33 Sampsa: Lainsäädäntö velvoittaa kuntia tasapainoiseen budjetointiin, miksei siis myös valtiota velvoiteta vastaavasti tekemään ylijäämäisiä budjetteja? Kumpi määrittää valtion budjetin, tulot vai menot? 36:19 Peter: Viime jaksossa esiteltiin 10 uutta ministeriä vetämään Suomi suosta. Singulariteetin vuoksi tarvitaan ministeriön- ja valtionlaitoksenhävittämisministeri. Voisiko Suomi lakkauttaa omat virastonsa ja patistaa osaajat yksityiselle hommiin? 46:12 Sami: Miksei digiloikkaa vauhditeta lainsäädännöllä? Suomi lobbaamaan EU:n uutta avoimen teknologian virastoa Suomeen ja avoimen teknologian ministerin pesti vireille! 55:40 Jonne: Ottaako Viro pian Suomen aseman Pohjoismaissa? Pitäisikö Suomen emuloida Viroa? 1:04:40 Aleksi: Traders' Clubin jaksoissa 80, 82 ja 85 on maalattu synkkiä tulevaisuudenkuvia markkinoiden tilasta. Onko mahdollista, että osakekupla puhkeaa ja samaan aikaan tai juuri ennen/heti perään inflaatio alkaa jylläämään oikein urakalla? Miten tällainen vaikuttaa normaalin asuntovelallisen elämään? Miten tällaiseen skenaarioon voi varautua? Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty.

Koronatilanne ja rajoitustoimet ovat vaihdelleet Pohjoismaissa kuukausittain, miten tämä on näkynyt eri maiden korttimaksuissa? Suomessa eri toimialojen lisäksi maakuntien kehitys on erkaantunut. Onko Lapissa ehditty kuluttaa myös palveluita Instagram -päivitysten välissä? Entä millaiset ovat talouden näkymät loppuvuonna? Näistä aiheista ovat keskustelemassa analyytikko Antti Koskivuo ja ekonomisti Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor’s particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one’s financial advisor.

Suuren huumejutun tuomiot on annettu. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari pidätetään virasta määräajaksi. Suomalaiset ovat sitoutuneet koronarajoituksiin muita maita paremmin. Suomessa tehdään edelleen vähiten abortteja Pohjoismaissa.

Golf-virralla on erityinen paikka suomalaisten ilmastokeskustelussa, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.

Siiri luennoi maaliskuussa 2021 pohjoismaisesta musiikkiteatterista Tampereen yliopiston kurssilla “Musikaali, kieli ja kulttuuri”. Podcast-muotoon muokatun luennon ykkösosassa tehdään aikamatka suomalaisen musiikkiteatterin historiaan Tukkijoelta 2010-luvulle. Luento esittelee maamme suurimmat musikaali-ilmiöt ja tutustuttaa kuuntelijan myös muutamaan harvemmin muisteltuun kotimaiseen kantaesitykseen. Sisältää myös luennoitsijan pienen omakohtaisen pohdinnan siitä, mikä on kaikkien aikojen paras suomimusikaali! Lataa luentoon liittyvä pdf-tiedosto: https://drive.google.com/file/d/1WLew25PADKusWK1owblwIlzWJq70ZHnF/view?usp=sharing Sisältö ja editointi: Siiri Liitiä Musiikki: Mozart Sonata No 13 In B Flat Major K333 I Allegro, esittäjänä Brendan Kinsella / Pixabay Kiitos yliopisto-opettaja ja musikaalisuomentaja Marika Hakolalle kutsusta vierailevaksi luennoitsijaksi!

Siiri luennoi maaliskuussa 2021 pohjoismaisesta musiikkiteatterista Tampereen yliopiston kurssilla “Musikaali, kieli ja kulttuuri”. Podcast-muotoon muokatun luennon kakkososassa tutustutaan pohjoismaiseen musiikkiteatteriin 2010-luvulla. Luento vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia teoksia naapurimaidemme musikaalinäyttämöillä on viime vuosina nähty? Millaiset piirteet yhdistävät pohjoismaisia kantaesitysmusikaaleja? Entäpä pohjoismainen musikaaliyhteistyö – onko sellaista olemassakaan? Lataa luentoon liittyvä pdf-tiedosto: https://drive.google.com/file/d/1WLew25PADKusWK1owblwIlzWJq70ZHnF/view?usp=sharing Sisältö ja editointi: Siiri Liitiä Musiikki: Mozart Sonata No 13 In B Flat Major K333 I Allegro, esittäjänä Brendan Kinsella / Pixabay Kiitokset yliopisto-opettaja ja musikaalisuomentaja Marika Hakolalle kutsusta vierailevaksi luennoitsijaksi ja pohjoismaisille musikaaliystäville avusta tiedonhaussa!

Moottorikelkka on ollut osa pohjoista elämää 1960-luvulta saakka. Ensimmäisen kelkan toi Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961 – laite oli kanadalaisen Bombardierin valmistama Ski-Doo. Jo seuraavana vuonna kelkkoja otettiin koekäyttöön poronhoidon työvälineinä, ja varsin pian koko elinkeinon työtavat alkoivat muotoutua kelkan käytön ympärille. Samalla vuosikymmenellä alkoi kelkkojen kehittely myös Pohjoismaissa. Ensimmäisenä ehti ruotsalainen Ockelbo, joka perustettiin jo vuonna 1963. Suomessa Velsa Oy:n kehittämä Lynx AS-50 -kelkan prototyyppi valmistui juhannukseksi 1968. Kelkan testiajot ajettiin ajan säästämiseksi heti juhannuksen jälkeen Kurikan Kiimanevalla, ja testiajojen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen alkoi sarjatuotanto. Nykypäivänä uusia kelkkoja myydään Suomessa 4000-5000 kappaletta vuodessa. Euroopassa uusia kelkkoja menee kaupaksi vuositasolla noin 40 000 ja Pohjois-Amerikassa noin 100 000. Luvut ovat esimerkiksi autoihin tai moottoripyöriin verrattuna pieniä tai oikeastaan mitättömiä. Silti moottorikelkalla on merkittävä kulttuurinen rooli siellä missä sitä käytetään. Kelkka on työkalu, hupilaite ja matkailutuote. Kelkka on myös urheiluväline, rassausharrastuksen kohde ja luonnossa liikkujan apuneuvo. Monille kelkka on suorastaan elämäntapa, johon käytetään kaikki liikenevä raha. Peltipailakka-podcastissa tutkitaan kelkan ihmeellisiä kulttuureita ja luodaan katsauksia myös tulevaisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään liikkeelle perusteista. Millainen laite kelkka on ja miksi se on olemassa? Tapio Nykäsen haastateltavina ovat tuotepäällikkö Kari Ylipekkala ja tuotevastaava Joni Launonen BRP:n Rovaniemen tehtaalta.

Harvinaisten sairauksien diagnosointi ja kadonneiden löytäminen maastosta ovat haastavia tehtäviä, joihin tekoälyä koulutetaan ihmisen avuksi. Jo nyt tekoäly auttaa pelastamaan henkiä. Jakson vieraina ovat SAS Instituten customer advisor Jan Halas ja tekoälyasiantuntija Antti Heino sekä Accenture Suomen teknologiainnovaatiojohtaja Pohjoismaissa, Jaakko Hyvärinen. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto sekä Accenture Suomen Liquid Studion johtaja Karoliina Hagman. Ohjelma sisältää kaupallista yhteistyötä.

Itsensä johtaminen on tärkein johtamisen kategoria. Siksi tässä podcast-jaksossa puhutaan siitä, mitä on olla hyvä ihminen - jiddishin kielellä "Mensch". Janin tiukassa otteessa Ruba avaa oman elämänsä filosofian ja uransa varrelta tärkeimmät opit menestykseen. Tämän intensiivisen tunnin kuunneltuasi tiedät, miten sinusta tulee seuraava Kukkulan Kuningas. Tämä Lead&Trust jakso on henkilökohtainen matka elämään, Ruban kokemuksiin ja elämän varrella opittuihin sekä opiskeltuihin asioihin. Ruba painottaa puheessaan vahvasti työn tekemistä, selkeää päämäärää ja rakkautta omaan heimoonsa. Tämä podcast on myös ajankuva lähihistoriaan, 1980-luvun nousukauteen, 1990-luvun lamaan ja vuoden 2020 Covid-draamaan. Tässä jaksossa käsitellään, kuinka vastoinkäymisten jälkeen tai niiden ansiosta nouset voittajaksi ja menestyt. Kuulet miksi uudistuvin on luotetuin. Ruba kirjoitti aiheesta kirjan "Kukkulan kuningas". Podcastissa kirjan 10 askelta saavat äänen ja reflektion. Käsittelemme keinot, kuinka juosta marathon alle 3 tuntia, kuinka tehdä elämäntapamuutos ja kuinka hallita omaa aikaa. Kuuntele rehellinen tarina elämästä, yrittämisestä ja tinkimättömästä työn eetoksesta. Menestyksestä. "Kukkulan kuningas: 10 askelta itsesi johtamiseen" on Mika D. Rubanovitschin uusin ja 11. kirja itsensä johtamisesta. Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.adlibris.com/fi/kirja/kukkulan-kuningas-9789529438570 www.salascommunications.fi/janijaruba www.dustin.fi Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Marko Kyyrönen, Sparkmind.vc :n toimitusjohtaja, avaa miksi oppiminen alkaen varhaiskasvatuksesta aina elinikäiseen ja yritysten oppimiseen saakka on kasvavan sijoittajakiinnostuksen kohde. Jaksossa pohditaan onko Eurooppa ja Suomi jäämässä jälkeen Kiinan, Intian ja USA:n EdTech-buumista ja toisaalta kuinka norjalainen Kahoot on pelillistetyllä oppimisalustallaan päässyt yksisarvistasolle (yli $1mrd arvonmääritys) asti. Sparkmind Fund on nyt €40m rahasto, jota tullaan kasvattamaan €60m saakka. Rahaston porfoliosta löytyy jo neljä sijoituskohdetta Suomesta, seuraavien sijoituskohteiden ollessa muualla Pohjoismaissa. Suomen peruskoulun ja toisen asteen oppimisalustat ovat melko keskitettyjä, mutta Sanoma ja Otava ovat merkittäviä perinteisiä oppimateriaalituottajia, joiden tarjoumaa haastetaan mobiilipuolella mm. Google classroomin mahdollistamilla oppimisympäristöillä. Sovelluskehitys on myös murroksessa, Visman Wilma-sovelluksen ollessa yksi varhainen esimerkki opetuksen hallinnointipuolen ohjelmistoista. Kommentoi miten näet oppimisen kehittyvän ja onko Suomen PISA-menestystä jatkettavissa älykkäällä koulutuksen (Ed) ja teknologian (Tech) yhdistelmällä! Tutustu videossa mainittuun savolaiseen Mauno-mäyräkoiraan liittymällä Facebookin suljettuun #neuvottelijat-yhteisöön.

Tällä viikolla mimmien studiossa vierailee konkarisijoittaja Inka Mero! Inka on Pohjoismaissa ainoa venture capital -rahastoa johtava nainen ja sijoittaa työkseen kymmeniä miljoonia euroja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin. Mitä venture capital -sijoittaminen oikein tarkoittaa ja mitä Inka on tehnyt päästäkseen tähän pisteeseen? Entä mitkä ovat Inkan parhaat uravinkit riskisijoitusalalle tähtäävälle mimmille? Kuuntele jakso ja inspiroidu!Seuraa mimmejä:www.mimmitsijoittaa.fi/instagram.com/mimmitsijoittaa/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Suomessa syntyvyys on laskenut kolmanneksella kymmenessä vuodessa. Jäämme jälkeen naapurimaistamme; muissa Pohjoismaissa ja Virossa lapsia syntyy enemmän kuin Suomessa. Ohjelmassa kysytään mikä muualla on toisin ja mitä asialle voitaisiin Suomessa tehdä. Toimittajina ovat Karoliina Kantola, Silja Massa ja Sari Taussi. Äänitarkkailija on Joonatan Kotila.

Pelottaako sinua asiakasdatan ja sen tehokas hyödyntäminen? Tässä podcast-jaksossa pelkosi karisevat. Yrityskriittistä dataa kasaantuu erilaisiin siiloihin. Siksi yritysten ja työntekijöiden kyky hyödyntää dataa on vajavaista suhteessa niihin mahdollisuuksiin, joita digitaalinen kasvuympäristö mahdollistaa. Monessa yrityksessä data on hyödyntämätön voimavara. Data on kuitenkin yrityksen kasvumoottori. Siksi Jani ja Ruba tarttuvat tässä Lead&Trust podcast-jaksossa datalla johtamiseen ja datalla myyntiin sekä erilaisiin keinoihin, joilla liiketoimintamalleja voidaan tehostaa, skaalata ja uudistaa. Käymme tässä podcast-jaksossa läpi mm: - 5 tyypillistä olettamusta datasta, markkinoinnista ja kasvusta - Miksi asiakasdataa ei hyödynnetä? - Kuinka data saadaan osaksi yrityksen johtamista, myyntiä ja liiketoimintaa? - Onko datan hyödyntäminen kiellettyä? Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://chiefmartec.com/2017/04/5-data-assumptions-marketers-avoid/ www.dustin.fi https://www.gartner.com/en/marketing/research/the-annual-cmo-spend-survey-2020-part1 Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Muutos on pysyvää! Hyvinvoivat ihmiset tekevät hyvää tulosta ja hyvä johtaminen tekee hyvinvoivia ihmisiä - mutta ei aina. Entä takaako työntekijätyytyväisyys korkean asiakastyytyväisyyden? Jani ja Ruba heittäytyvät tällä kertaa muutoksen maailmaan ja pohtivat, miten hallita muutosta ja ketkä menestyvät siinä. Entä mitä seuraa muutosvastarinnasta? Muutos on mahdollisuus, mutta ei kaikille. Ylimmällä johdolla on muutoshalukkuutta ja -kyvykkyyttä. Siksihän he ovat johtotehtävissä. Entä johdettavat? He ovat keskimäärin hitaampia liikahtamaan ja muutosvastarinta on isompi. Tästä syntyy konflikti, jota tässä jaksossa ratkaistaan. Sinnikkyys, sisu ja resilienssi ovat sanoja, jotka vilahtelevat tässä podcastissä useaan otteeseen. Jani ja Ruba tarttuvat myös ostajien näkökulmaan eli siihen millainen on asiakkaiden kyvykkyys muutokseen ja miten siihen voi vaikuttaa omilla teoillaan. Kaikesta tästä syntyy tiukka puolituntinen raikasta dialogia muutoksesta ja hyvinvoinnista. Tulos vai ulos? Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/ https://www.amazon.com/Grit-Passion-Perseverance-Angela-Duckworth/dp/1501111108 www.dustin.fi https://www.everydayhealth.com/wellness/state-of-resilience/ Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Juhlapuheissa korostetaan yritysten vastuullisuutta, mutta mikä on todellisuus? Vastuullisuudesta on tullut modernin ajan mantra. Tässä podcastissa käsittelemme, mitä vaatii olla aidosti sosiaalisesti vastuullinen yritys ja toisaalta miksi moni ei ota koko asiaa vielä vakavasti. Käymme läpi mm. kestävän kehityksen trendiraportin ja ne keskeiset syyt, miksi yritykset epäonnistuvat olemaan vastuullisia. Parhaimmillaan vastuullisuus on koko yrityksen läpi kulkeva arvo, joka nostaa yrityksen oman alansa johtavaksi toimijaksi. Vastuullisuus on keino voittaa isojakin kauppoja, kun ostokriteerit painottavat vastuullisuusperiaatteita. Kilpailu ammattiostajien huomiosta on kovaa. Siksi osa lankeaa lupaamaan maat ja mannut, vaikka todellisuus ei kohtaa lupausten kanssa. Heikoimmillaan vastuullisuus loistaa poissaolollaan johdon agendalla. Edelleen moni yritys julistaa olevansa vastuullinen ymmärtämättä mitä sillä tarkoitetaan tai mitä se käytännössä vaatii. Jani ja Ruba esittävät vahvoja näkemyksiään siitä, miten vastuullisuuden avulla yrityksestä tehdään johtavin ja luotetuin toimittaja omilla markkinoillaan. Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://ipaper.ipapercms.dk/Dustin/SE/annual-and-corporate-responsibility-report/annual-and-corporate-responsibility-report-2018-2019-eng/?page=66 https://www.dustin.fi/kestavaa https://www.forbes.com/sites/timothyjmcclimon/2020/01/02/5-corporate-social-responsibility-trends-to-follow-in-2020/#493bf8cb7e69 https://www.dustin.fi/kestavaa#electronics https://www.dustin.fi/kestavaa#workplace https://www.dustin.fi/kestavaa#minerals https://www.dustin.fi/kestavaa#chemicals https://www.dustin.fi/kestavaa#recycling https://www.theatlantic.com/business/archive/2014/04/why-making-corporations-socially-responsible-is-so-darn-hard/360984/ https://edition.cnn.com/2020/03/18/economy/ecb-bailout/index.html Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Aalto-yliopistolta tutun Anna Valtosen professuurin alana on design ja hän on toiminut korkeakoulussa monenlaisissa tehtävissä, kuten dekaanina, vararehtorina, hallituksen jäsenenä ja tutkijana. Hänen erikoisalaansa on strateginen design. Valtosen mielestä Suomella ja Pohjoismailla on valtavat mahdollisuudet kansainvälisillä design-markkinoilla: "Muotoilu nivoutuu aina yhteiskuntaan: miten me käsittelemme toisiamme, miten toimimme ja miten yhteiskunta ympärillämme toimii. Siinä on Suomella ihan loistava tilanne, jota pandemia on ennestään korostanut. – – – Meidän tavalle täällä Pohjoismaissa hahmottaa maailmaa, toimia yhteiskuntana ja tehdä parempaa maailmaa yhdessä on tällä hetkellä valtava tilaus". Jakson on toimittanut Digital Media Finland. Creative Finland on saanut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Luovaa osaamista -rahoituksen.

Nukutko yösi hyvin? Tiesitkö, että tietoturvasi ja kaikki mitä laitteillasi teet, saattaa olla varastettu ja sinulle tuntemattomien tahojen käsissä? Tällä kertaa Jani ja Ruba tarttuvat tärkeään teemaan - tietoturvaan. Onko verkkoymäristösi turvassa vai onko kyseessä pelkkä median luoma pöhinä? Joka päivä havaitaan miljoona uutta kyberuhkaa. Mutta me ihmiset olemme suurin tietoturvauhka. Se miten käyttäydymme, määrittää sen miten turvassa olemme. Joka vuosi 55 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä joutuu tietomurtoyritysten kohteeksi. Luulitko, että tämä ei koske sinua, koska yrityksesi on pieni tai keskisuuri? Muista, että 43 prosenttia kaikista kyberhyökkäyksistä on kohdistettu yrityksiin, joissa on alle 300 työntekijää – ja niitä on maailman yrityksistä 95 prosenttia! Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.statista.com/statistics/471264/iot-number-of-connected-devices-worldwide/ https://www.amexglobalbusinesstravel.fi/jarno-limnell-turvallisuus https://www.securityforum.org/research/threat-horizon-2019/ https://cybersecurityventures.com/hackerpocalypse-cybercrime-report-2016/ https://onlinedegrees.sandiego.edu/top-cyber-security-threats/ https://drive.google.com/file/d/1849KL3Ith4-3uenGrSuBdaX-ri9S_DsH/view?usp=sharing Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Näyttelijä ja laulaja Irina Björklundilla on päärooli Ylen Rauhantekijä-sarjassa, joka on polttavan ajankohtainen poliittinen kymmenosainen draama. Se sijoittuu kansainvälisten rauhanneuvottelujen maailmaan, asekauppaan sekä valtaapitävien moniulotteisiin suhteisiin. Uutuussarja pyörii parhaillaan menestyksekkäästi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ja vuoden lopussa sitä esitetään myös laajemmin Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa. Elisabeth Rehnistäkin innoitusta saanut sarjan päähenkilö Ann-Mari Sundell sai Irina Björklundin ja palkitun Pauanne-nykykansanmusiikkiyhtyeen toteuttamaan yhteisen Barely Ann-Mari -levyprojektin, jonka kappaleet Björklund on sanoittanut. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym. Rauhantekijä-sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

Osa meistä ihmisistä ei kykene itsenäiseen työskentelyyn eikä pysty ohjaamaan itseään. Kuka siihen sitten pystyy? Jani ja Ruba keskustelevat tässä Lesd & Trust sponsored by Dustin podcast-jaksossa itseohjeutuvuudesta ja itsensä ohjaamisesta. Luulitko kenties, että ne ovat yksi ja sama asia? Tiimiyhteistyö tarve lisääntyy entisestään nopeaan ja tehokkaaseen ongelmanratkaisuun kohdistuvien ja kasvavien vaatimusten myötä. Oikeat, yhteistoimintaa tukevat työkalut luovat edellytyksiä toimivalle yhteistyölle. Ne johtavat oikein käytettyinä selkeämpään ja tehokkaampaan viestintään. Lisäksi tekniset yhteistoimintaa vahvistavat ratkaisut säästävät matkoihin kuluvaa aikaa sekä rahaa. "Forrester tutki satoja Microsoftin asiakkaita seitsemässä maassa, jotka kaikki olivat ottaneet käyttöön uusimmat Office 365-alustat. Asiakkaiden keskimääräinen tuotto oli 112 prosenttia 3 vuoden aikana." Tässä podcast-jaksossa jaamme ohjeet toimivaan yhteistoimintaan tiimeissä ja keskustelemme näistä 5 pointista: - kotoa työskentely on uusi normaali - video on joka paikassa - tiimit toimivat verkossa appien kautta - kaikki on pilvessä - tekoäly (joka on jo täällä) helpottaa arkea Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/trendiraportti-collaboration/ http://images.go.dustin.eu/Web/Dustin/%7Bf2ef8ab1-a5ac-4177-8cad-e0a372780d76%7D_Trendrapport_Collaboration_FI_korr1_compressed.pdf?utm_campaign=8862&utm_term=&elqcst=272&elqcsid=8400 https://www.soundandcommunications.com/five-collaboration-trends-to-watch-in-2020-and-beyond/ www.dustin.fi Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Joillekin pandemia ja etätyön yleistyminen on ollut siunaus. Toisista tuntuu, että koronan aiheuttamien rajoitusten jälkeen alkaa kaivata aitoja ihmiskontakteja. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Periaatteessa etätyö tehostaa työskentelyä, mutta samaan aikaan on monessa asiassa menty taaksepäin. Työtä tehdään samoilla periaatteilla kuin ennen, vaikka välineet ovat vaihtuneet. Sen jälkeen kun etätyöbuumi alkoi, on tuottavuus kasvanut yli 10%. Samaan aikaan kuitenkin n. kolmannes työntekijöistä kokee, että työnteko on muuttunut huonompaan suuntaan. Työajankäsite on erilainen kuin aikaisemmin. Tulisiko meidän antaa itsellemme hieman happea ja käyttää aikamme paremmin, jotta ehdimme inspiroitua ja elää elämäämme kestävällä pohjalla? Tässä podcast-jaksossa keskustelemme ajankohtaisista etätyön teemoista sekä jaamme Dustinin asiantuntijoiden parhaat vinkit etätyötä tekeville tiimeille: 1. Aseta selkeät tavoitteet 2. Luo selkeä työkulttuuri 3. Seuraa työtä 4. Rakenna luottamusta Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.microsoft.com/en-us/microsoft-365/blog/2020/04/22/how-remote-work-impacts-collaboration-findings-team/ http://www.salescommunications.fi/janijaruba https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/asiantuntijoiden-parhaat-vinkit-etaenae-toeitae-tekeville-it-tiimeille/ https://www.statista.com/statistics/1123023/top-collaboration-tools-for-remote-workers-in-the-us/ Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. www.salescommunications.fi/janijaruba

Muistatko sen hetken, kun pääministerimme avasi keskustelun 6 tunnin työpäivästä? Silloin havahduimme ja aloimme miettiä todellisuutta, jossa työn tekeminen on muuttunut pysyvästi. Paluuta vanhaan ei ole – pitäisikö olla? Etäjohtaminen vai johtaminen etäältä? Ei ole etäjohtamista, on vain johtamista. Emme voi käsikirjoittaa erilaisia johtamismalleja riippuen siitä mistä käsin johdetaan. Wandering around in Slack on uusi normaali. Moni esimies kokee, että muutos on hallitsematonta ja monelle oman itsensä johtamisesta on tullut haasteellista. Työn merkityksellisyys ja hallittavuus nousevat uuteen arvoonsa. Pomot eivät ole vielä hyväksyneet muutosta, vaikka pitäisi jo kovaa vauhtia olla menossa kieltämisestä hyväksymisvaiheeseen. Tehdäänkö etänä vähemmän tai enemmän töitä, kun johtaminenkin tapahtuu etäältä? Luimuillaanko duunissa vai ollaanko me tehokkaampia? Näihin kysymyksiin otamme kantaa syksyn 1. Lead & Trust by Jani ja Ruba by DUSTIN jaksossa. Tässä podcast-jaksossa jaamme Dustinin 5 vinkkiä onnistumiseen digitalisaation johtamishankkeissa: 1. Älä jää odottelemaan – kilpailijat tekevät siirtojaan liian nopeasti 2. Keskity vain asiakaskokemukseen 3. Epäonnistu nopeasti - "Fail fast to succeed faster" 4. Hyödynnä pilvipalvelujen joustavuutta ja tehoa 5. Murra siilot, jotta toimintatapasi muuttuu aidosti Kuuntele Lead & Trust by Jani ja Ruba sponsored by Dustin Jaksossa mainitut lähteet: https://www.ehstoday.com/safety/article/21916158/how-many-hours-do-you-need-to-work-to-be-successful www.salesacommunications.fi/janijaruba https://www.dustin.fi/solutions/tietopankki/archive/digitalisaatiostrategia-5-vinkkiae-auttamaan-onnistumisessa/ https://www.bbc.com/worklife/article/20200710-the-remote-work-experiment-that-made-staff-more-productive https://www.businessnewsdaily.com/15259-working-from-home-more-productive.html https://twitter.com/RosiAvento/status/1303716739180568582 Kiitos Dustin!!! “Olemme ylpeitä siitä, että Dustin on sponsorimme, joka mahdollistaa tämänkin lähetyksen.” “Dustin rakentaa asiakkailleen menestystä teknologian avulla keskittyen palvelu- ja ratkaisumyyntiin. Dustin on Suomen merkittävin päätelaitetoimittaja ja yksi suurimmista IT palveluntarjoajista Pohjoismaissa yrityksille ja julkishallinnolle.” Osallistu kilpailuun ja voita Dustinin Prokord-sähköpöytä. Mene osoitteeseen --->>> www.salescommunications.fi/janijaruba

GNS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen haluaa kyseenalaistaa valtavirran käsityksen eurosta. Oliko euroon liittyminen virhe, ja pitäisikö meidän palata markkaan mahdollisimman pian? Miksi muissa Pohjoismaissa vallitseva oman valuutan vaihtoehto on niin suuri tabu Suomessa? Onko liittovaltio-agenda jo ilmeinen? Studion kalusteet: www.mjuk.fi Mjukilta saat hyvälaatuisia käytettyjä kalusteita edullisemmin kuin saisit ne uutena. Säästät samalla kun tuet kiertotaloutta ja hyviä tyyppejä. Futucast on Mjukin kaveri. Osallistu keskuteluun Twitterissä: https://twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: https://www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: https://www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Tämän jakson vieraana on ruoan tulevaisuuden asiantuntija Lauri Reuter Nordic Food Tech VC:sta. Jaksossa käydään läpi kauttaaltaan mullistuvaa ruoan maailmaa. Mitkä ovat tulevaisuuden ruokailutottumukset? Miten vahvasti ruokavalio liittyy ihmisen identiteettiin? Mitä uusia ruokateknologioita maailmassa ja Pohjoismaissa on nousemassa? Ja milloin saamme vihdoin sipsin makuista parsakaalia? Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Malmön Itäisen Sairaalan murhat on ruotsalainen sarjamurhatapaus vuosilta 1978–1979. Malmön murhat on ensimmäinen tunnettu ”myrkkyhoitajan” eli terveydenalan hoitajan myrkyttämällä tekemien potilassurmien sarja Pohjoismaissa.Lähteet: Https://www.expressen.se/kvallsposten/han-ar-sveriges-varsta-seriemordare/, Https://www.expressen.se/premium/historia/58-aringen-ar-sveriges-varsta-seriemordare/, Https://sv.wikipedia.org/wiki/Morden_p%C3%A5_Malm%C3%B6_%C3%96stra_sjukhus, Https://www.svt.se/nyheter/lokalt/ny-bok-om-sveriges-varsta-seriemordare, Https://sverigesradio.se/sida/avsnitt/77113?programid=2519, Https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/Mg0jd0/patienterna-dodades-med-fratande-giftsaft, Mordpodden, Https://www.youtube.com/watch?v=22MmcFjjHeg, Https://www.youtube.com/watch?v=6e8EJAQv07Y, Https://www.allas.se/samhalle/seriemordaren-tyckte-de-gamla-lika-garna-kunde-do/135487 Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tanja Pihalla on ainutlaatuinen kokemus kasvumarkkinoinnista Pohjoismaissa. Hän on luonut voimaksta kasvua eri alojen yhtiössä sekä Suomessa, Norjassa että Ruotsissa ja päässyt siten vertailemaan kokemuksia eri kulttuureissa. Hän tekee Menesty Ruotsissa! - podcastia ja toimii nyt Greenstep Oy:n myyntijohtajan. Tanja on aiemmin vastannyt mm. Fondian lakitoimiston voimakkaan kansainvälisen kasvun luomisesta ja on aktiivinen puhuja ja vaikuttaja.

Marco Bjurströmin ohjaama ooppera Carmen sai ensi-iltansa Tampere-talossa ystävänpäivänä. Kesällä legendaarisen oopperan aivan toinen sovitus nähdään Savonlinnan oopperajuhlilla kesällä. Kansallisbaletissakin pyörii oma Carmeninsa. Georges Bizet’n vuonna 1875 säveltämä ooppera perustuu Prosper Mériméen samannimiseen novelliin. Miksi juuri Carmenista on ajan myötä tullut yksi maailman suosituimmista oopperoista? Vieraina ovat ohjaaja Marco Bjurström, Savonlinnassa Moralèsin roolin esittävä baritoni Sampo Haapaniemi ja Taideylipiston Sibelius-Akatemian yliopistotutkija Ulla-Britta Broman-Kananen, joka on tutkinut Carmenin ensimmäisiä esityksiä Pohjoismaissa. Yleisradion musiikkitoimituksen taltioima Carmen-ooppera näkyy suorana lähetyksenä Tampere-talolta Areenassa 19. helmikuuta klo 18.25. Teos on katsottavissa Areenassa kuuden kuukauden ajan. Yle Teemalla ooppera nähdään pääsiäisenä. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Uuden vuosikymmenen ensimmäisessä Poliittinen talous -podcastin jaksossa keskustellaan talousdemokratian käsitteestä. Ajatus demokratian ulottamisesta talouden ja tuotannon piiriin leimasi 1900-luvun poliittisia vääntöjä. Ruotsissa viriteltiin 1970-luvulla ajatusta palkansaajarahastoista, jotka olisivat kasvattaneet työntekijöiden valtaa yrityselämän organisoinnissa ja johdossa. Vähitellen keskustelu talousdemokratiasta kuitenkin muuttui ajatukseksi "kansankapitalismista" tai "kuluttajademokratiasta". Miksi näin tapahtui? Poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä avaa tämänkertaisessa jaksossa talousdemokratian käsitteen historiaa. Jaksossa keskustellaan lisäksi pohjoismaisesta uusliberalismista, käsitellään kapitalismin uutta henkeä ja lanseerataan "verkkopankkidemokratian" käsite. Ilkka Kärrylä Twitterissä: https://twitter.com/IKarryla

Sami Miettinen keskustelee Kirsi Larkialan kanssa, joka on finanssialan ekosysteemin muutosjohtaja ja uudistaja. Kirsi on työskennellyt sekä kansainvälisissä suurpankeissa ja on viime vuosina edistänyt fintech-toimialan kasvua Pohjoismaissa. Sami ja Kirsi olivat samaan aikaan SEB:ssä, jonka Wallenberg Institutin Kirsi suoritti toisena suomalaisena. Jaksossa keskustellaan liikepankkitoiminnasta ja sen neuvotteluhaasteista toimialan muuttaessa muotoaan. Keskustelu ruotii myös Ruotsin ja Suomen fintech-ekosysteemin eroja sekä Kirsin kohtaamista JPM Morgan Chasen pääjohtajan Jamie Diamonin kanssa Davosissa. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Mika Vehviläinen on Cargotecin toimitusjohtaja, Suomen yritysjohtajien kärkikastia ja perhekeskeinen kolmen lapsen isä. Hän on aiemmin toiminut Finnairin toimitusjohtajana ja Nokian johtotehtävissä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Keskustelemme Mikan kanssa erityisesti business-etiikasta ja siihen liittyen hänen uransa vaikeimmista hetkistä. Mika kertoo myös, missä meillä on Pohjoismaissa parantamisen varaa eettiseen liiketoimintaan liittyen.

Elokuviin ja muihin viihdeteollisuuden tuotteisiin perustuvia musikaaleja on viime vuosina tullut ensi-iltaan enemmän kuin jaksaa laskea. Otamme selvää siitä, mistä ilmiö Broadwaylla johtuu, ja pohdimme, näkyykö se myös Pohjoismaissa. Entäpä miten toimii leffan pohjalta tehty Nunnia ja konnia -musikaali? Juontajina Laura Haajanen ja Siiri Liitiä. Haastattelussa Ilkka Laasonen ja Ushma Karnani. Spiikki: Niina Markkanen. Välikemusiikki: Otteita Lahden kaupunginteatterin Nunnia ja konnia -musikaalin lehdistötilaisuudessa esitetystä kappaleesta. Jakson tarjoaa Vaasan kaupunginteatteri.

Sanna Suvanto-Harsaae on yksi Suomen talouselämän kovimmista nimistä. Hän on tehnyt uransa markkinoinnissa ja kuluttajabusineksessä, ja toimii nykyään hallituksen jäsenenä yhdeksässä yrityksessä Pohjoismaissa. Tässä jaksossa Sanna kertoo, miten hän päätyi hallitusammattilaiseksi, mikä hallitustyöskentelyssä motivoi ja miksi hän kannustaa johtoa tekemään vähemmän mutta suuremmin ja paremmin.

Vieraina hankekehitysjohtaja Toni Kankare SRV:stä ja liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen Cityconista. Rakentamisen lisäksi SRV osaomistaa ja operoi tällä hetkellä neljää kauppakeskusta, joista yksi on Suomessa ja kolme Venäjällä. Toni Kankareen mukaan rakennushankkeisiin liittyvät käyttötarpeet limittyvät aiempaa enemmän: ydistämällä asuminen, palvelut ja hyvät liikenneyhteydet saadaan entistä vetovoimaisempia keskuksia. Kaupungistuminen Suomessa jatkuu voimakkaana, ja tämä näkyy selvästi myös SRV:n volyymeissa, Kankare kertoo. Citycon omistaa kymmeniä kauppakeskuksia Pohjoismaissa ja Virossa, ja keskittyy toimintamaissaan suurimpiin kaupunkeihin. Mari Laaksosen mukaan kauppakeskusten sijaan tulevaisuudessa on ehkä parempi puhua palvelu- tai elämyskeskuksista. Verkkokaupalla on merkittävä vaikutus vaatekauppoihin, joiden tilalle tulee esimerkiksi kunnallisia palveluita. Myös ravintolapalveluissa on edelleen runsaasti kasvupotentiaalia, Laaksonen vakuuttaa. Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Fulton Street, New York. Photo by Lerone Pieters on Unsplash.

Ruohonjuuren asiakkaille varmasti jo hyvin tutuksi tullut Frantsila on suomalainen perheyritys ja yrttien luomuviljelyn edelläkävijä Pohjoismaissa. Frantsila on erikoistunut luonnonmukaisten, terveyttä ja kauneutta edistävien tuotteiden valmistukseen – uraa on uurrettu vuodesta 1981 saakka. Lue haastattelu blogissamme: www.ruohonjuuri.fi/ekotietoa/frantsila-kauneutta-ja-terveytta-luonnon-antimista

Naisten euro on 80 senttiä. Miten tähän voidaan vaikuttaa?Tällä kertaa haastateltavana on Warner Brosin kehitys- ja myyntitirehtööri, tv-tuottaja Lotta Backlund. Lotta on omalla toiminnallaan haastanut monia ennakkoluuloja miesvaltaisilla aloilla, kuten stand-upissa.Naisten työllisyysaste on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa keskimäärin. * Miten terve järki ja politiikka kulkevat käsi kädessä ja miksi politiikan pitää olla aatteellista?* Miten perhepolitiikkaa tulee uudistaa ja miksi se on yksi tärkeimpiä uudistuksia, joita tulee tehdä ensi vaalikaudella?* Miksi naisen euro on pienempi kuin miehen?* Miten naisjohtajuus muuttaa työelämää?Tasa-arvoa ei edistä ismi-ajattelu, vaan konkreettiset teot ja yksilön vahvuuksiin keskittyminen ja niiden kehittäminen. Työelämä muuttuu. Pidetään huoli jokainen omalta osaltamme, että olemme mahdollistajia - ei jarruja!PS. Aluepolitiikasta olisimme voineet aloittaa hyvän keskustelun, mutta pidettiin aihe kuitenkin terveessä järjessä ja naisten työelämässä - aluepolitiikasta jutellaan sitten Arkadianmäellä - muutamia hyviä argumentteja on jo kasattu taskuun!

Sukupuolten välisen tasa-arvon kehitys on paradokseja täynnä: samalla kun naisen asema on parantunut, naisten onnellisuus on länsimaissa vähentynyt suhteessa miehiin. Lisäksi tasa-arvoisissa Pohjoismaissa jako naisten ja miesten töihin on syvempi kuin epätasa-arvoisemmissa maissa. Pekka Vahvanen keskustelee Helsingin Sanomien toimittajan Anna-Stina Nykäsen kanssa tasa-arvon edistymisestä sekä miesten ja naisten välisistä eroista. Vahvasen mukaan naisilla on jo enemmän oikeuksia kuin miehillä; Nykäsen mielestä naisten asemassa on vielä paljon kehitettävää.

Osa 31. Äitienpäivän kunniaksi puhumme äideistä (eli itsestämme), novinofibiasta, josta kärsitään yleisimmin Pohjoismaissa, erään maan äidistä ja siitä, miksi Miinaa kuulutettiin supermarketissa.

Osa 20, jossa naisemme maailmalla eli Lotta esittelee San Franciscon ruokatrendit (chardonneyta tölkissä! keksitaikinakioskit! miljonäärien pekoni!) ja raportoi sinkkujen ja perheiden arjesta Bay Arealla (rankkaa on!). Olemme yhtä mieltä siitä, että on aika ok olla äiti Pohjoismaissa ja Miina katuu hetken mielenhäiriössä, ettei jäänyt kotiäidiksi (ja Lotta pitää palopuheen palauttakseen järjestykse taloon). Pohdimme myös, saako lomalla maata hotellihuoneessa ja pelata Candy Crashia tai somettaa, jos ei ole perheeseensä kyllästynyt esiteini. Ja miksi lentokoneessa kaikki huonotkin elokuvat itkettävät?! Ps. SF-Lidingö-välillä äänet eivät ole ihan täydelliset, joten antakaa anteeksi huohottelu ja niiskuttelu

Opiskelu toisessa maassa voi olla avartava, mutta myös turhauttava kokemus. Koukun keskustelijat ihmettelevät ja etsivät syitä ja seurauksia. Eri maiden opiskelukulttuurien välillä on eroja, mutta eroja on jopa eri koulujen ja oppilaiden välillä. Kulttuurikeskustelu Koukussa Silja Tuovinen löytää yhtäläisyyksiä islantilaisen ja suomalaisen kulttuurin välille. Suomalaiset ja islantilaiset ovat joutuneet puolustamaan itseään. Koukuttaja Anna Fältin mukaan suomalaisella kansanmusiikin opetuksella on maailmalla aivan erityinen maine, jonka mukaan Suomesta ei tule tusinamuusikoita. Suomalaisia kansanmusiikin opiskelijoita rohkaistaan olemaan oma itsensä. Matti Sumari ihmettelee ruotsalaisten konsensuskaipuuta. Lopulta asiasta ei jää mitään jäljelle, jos se pitää olla niin kompromissien kautta tehty. Sisuradio kävi katsomassa Tuntemattoman   Tuntematon sotilas -elokuvan uusi versio sai ensi-iltansa Ruotsin elokuvateattereissa Suomen itsenäisyyspäivänä, keskiviikkona 6. joulukuuta. Sisuradio kävi testaamassa kansainvälisen version ja otti arvostelijoiksi Antti Rokan tyttären Sirkka Granestadin ja tyttärenpojan Thomas Granestadin. Toimittaja Marika Pietilä. Elokuvan eri versioiden tekemiseen on kolme suurta syytä Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan Ruotsin levityksen yhteydessä nousi vilkas keskustelu elokuvista tehtävistä eri versioista. Elokuva-agentti Miira Paasilinnan mukaan kansainväliseen levitykseen yrittävistä elokuvista tehdään usein montakin eri versiota, siitä riippuen millainen elokuva on ja mihin sitä kaupataan. Sensuuri on hirveän iso asia, ja se on erilainen eri maissa. Se voi liittyä uskontoon, mutta jossain maassa, kuten Kiinassa se voi liittyä politiikkaan. Muita syitä uusien versioiden leikkaamiseen ovat se, että elokuva on kaupalliseen levitykseen liian pitkä tai siinä on alastomuutta, jota muissa maissa koskevat rajoitukset saattavat olla huomattavasti tiukempia kuin Pohjoismaissa. Toimittaja Timo Laine. Muumit kohtaavat taikatalven  Tove Janssonin rakastetuista Muumeista on tehty jälleen uusi elokuva. Muumien Taikatalvi - ruotsinkieliseltä nimeltään Trollvinter i Mumindalen. Ohjaajan Ira Carpelanin mukaan Muumi-tarinoissa viehättää täydellinen vapaus, johon liittyy ajatus, ettei saa koskaan olla ilkeä toiselle.  Kaikki tulee ystävällisyyden kautta, mutta kuitenkin tehdään tosi rohkeita tekoja. Uusi elokuva on suomalais-puolalainen yhteistyö ja sen materiaalina on käytetty 1980-luvulla Puolassa tehtyä nukkeanimaatiosarjaa. Toimittaja Katri Nisula. Suomalainen elokuva leviää Ruotsissa  Kiitos digitaalisen tekniikan, suomalaisia elokuvia näytetään Ruotsissa entistä useammalla paikkakunnalla. Kulttuurituottaja Julia Radliff kertoo, että Suomen instituutti tuo syksyisin ja keväisin kolme uutta elokuvaa Ruotsiin. Lisäksi tarjolla voi olla myös vanhempia elokuvia. Esimerkiksi Mielensäpahoittaja, joka tuli jo 2014, pyörii edelleenkin, koska se on niin suosittu. Suomen instituutin kulttuurituottaja Julia Radliffin mukaan valitut elokuvat ovat joko arvostelu- tai yleisömenestyksiä. Toimittaja Riitta Huikko. Riitta Niemi riitta.niemi@sverigesradio.se

Tanskassa onnistuttiin tunnistamaan merestä löydetty vainaja kadonneeksi ruotsalaistoimittajaksi DNA:n perusteella. DNA-tutkimus vaatii aina vertailua varten vainajan omaa tai sukulaisten DNA:ta. Pohjoismaissa tunnistusta helpottavat myös hyvät terveystiedot ja hammaskartat. Oikeuslääketieteellisillä tutkimuksilla selvitetään sekä elävien että kuolleiden henkilöllisyyksiä, ikää ja lähtömaita, kertoo oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila. Lakisääteisesti kaikille pitää Suomessa tehdä kuolinsyynselvitys ennen hautausta. Useimmiten meillä tiedetään, mitä tauteja ihminen sairasti ja hoitava lääkäri voi kirjoittaa kuolintodistuksen näiden tietojen pohjalta. Lääketieteellinen ruumiinavaus voi kuitenkin antaa lisää tietoa sairauden etenemisestä tai hoidon tehosta. Oikeuslääketieteellinen avaus tehdään, jos epäillään henkirikosta, myrkytystä, onnettomuutta tai kuolema on äkillinen ja yllättävä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolla vieraili Leena Mattila. Tarkat terveystiedot helpottavat myös elävien ihmisten tunnistusta. Pohjoismaiden ulkopuolella tilanne on toinen, iso osa ihmisistä ei ole terveydenhuollon kirjoissa eikä tunnistusta nopeuttavia rekistereitä ole. Nykyään yhä useammin tarvitaan oikeuslääketieteellistä asiantuntemusta elävien maahanmuuttajien iän ja henkilöllisyyden varmistamiseen. Parhaillaan Suomessa yritetään selvittää Turun puukottajan henkilöllisyyttä. Geneettisen oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja Leena Mattila keskustelevat Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston tiloissa Ruskeasuolla.

Viime aikoina juttuja emojeista on alkanut näkyä yhä enemmän. Tiedättehän, ne hassut pikku kuvat, joita lapset ja yhä enemmän myös aikuiset käyttävät etenkin tekstiviesteissä, sosiaalisessa mediassa ja sähköposteissa. Tammikuussa uutisoitiin, miten Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman puhe kansakunnan tilasta oli käännetty yhteisöpalvelu Twitterissä emojeille. Kesäkuussa kerrottiin, että kun muissa Pohjoismaissa käytetään innokkaasti sydän- emojia, Suomessa suosituin on vedet silmissä naurava naama. Elokuussa lehdet kirjoittivat, miten Moby Dick oli käännetty internetissä yhteisövoimin emoji-merkeille. Sitten ulkoministeriö laaditutti Suomelle omat emojit ja muutamat kaupungit kuten Lahti ja Tampere seurasivat kärkkäänä perässä. Ja vihdoin viime viikolla kerrottiin, miten englantilainen Oxford-sanakirja valitsi vuoden sanaksi emojin, jossa naama nauraa vedet silmissä. Juuri sen, mikä meillä Suomessakin on käytetyin emoji. Ihmiset ovat ottaneet emojit innolla vastaan, tuntuu kuin ne sopisivat itsestään selvästi moderniin digitaaliseen viestintään. Ei siis ihme, että ne keksittiin kahdessa paikassa lähes yhtä aikaa. Vuonna 1997 ranskalainen Nicolas Loufrani alkoi kokeilla hymiöiden kuvallisten versioiden eri ilmeitä ja pian hänellä olikin valmiina näiden kuvakkeiden lajiteltu kirjasto. Nicolasin harrastus ei kummunnut tyhjästä, hänen isänsä Franklin Loufrani patentoi hymynaaman jo vuonna 1971. Samaan aikaan toisaalla, japanilaisen matkapuhelinoperaattorin langattoman internetin parissa työskennellyt Shigekata Kurita laati vuonna 1998 ensimmäiset emojit mallinaan sääkarttojen symbolit ja manga-sarjakuvien tunteita ilmaisevat kuvakkeet. Millainen kirjoitusjärjestelmä emojit ovat muihin maailman kirjoitusjärjestelmiin verrattuna? Syrjäyttääkö emoji muut kirjainjärjestelmät? Oliko luku- ja kirjoitustaito vain ohimenevä vaihe kun palaamme kuvien katseluun? Professori Klaus Karttunen vastatkoon. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Koivunmahlavettä – koivusta uutettua nestettä, on nautittu Itä-Euroopassa ja Pohjoismaissa jo vuosikymmenten ajan, mutta vasta hiljattain terveysammattilaiset julistivat koivunmahlaveden seuraavaksi ihmetuotteeksi. Koivunmahlavesi, joka kemialliselta koostumukseltaan on verrattavissa kookosveteen, on vähäkalorinen ja sisältää runsaasti vitamiineja ja mineraaleja. Sen suosion kasvua saattavat kuitenkin hidastaa kallis tuotantoprosessi ja lyhyt säilytysaika. Tästä huolimatta koivunmahlavesituotteet voivat kasvattaa markkina-arvoaan, mikäli tuotteita pystytään markkinoimaan riittävästi. 

RikosRadio kertoo Kerstin Campoyn kujanjuoksusta. Korkein oikeus päätti luovuttaa Suomesta hänen lapsensa Yhdysvaltoihin. Kansan ymmärrys ei riittänyt ratkaisun käsittämiseen. Campoylla kului peräti 12 vuotta ennen kuin hän näki jo aikuistuneet poikansa. Rikosradion varatuomari Jari Pekkanen oli mukana järjestämässä Campoyn ja tämän lasten pakomatkaa Pohjoismaissa. Niin ikään kansan ymmärrys on vähissä kun Helsingin hovioikeus päätti vapauttaa raiskaajamurhaajan 19,6 vuoden vankeuden jälkeen. Psykiatrinen vankisairaala, Rikosseuraamusvirasto ja vankila olivat vapauttamista vastaan. Keskustelemassa studiossa Mikko Sokero ja Jari Pekkanen.

Maanantain aiheita: - Aamun vieras, säveltäjä ja muusikko Tuomo Haapala on parinkymmenen vuoden ajan järjestänyt suuria taidetapahtumia Pohjoismaissa. Hän on saanut kokoon tuhansia osanottajia ja kymmeniä tuhansia katsojia. Nyt ne on esitelty kirjassa nimeltä Staden som scen. Tuomo Haapalan kanssa kirjaa selailee Liisa Paavilainen - Keille menivät Jussit? Suomalaisen elokuvan perinteiset Jussi-patsaat jaetaan vuoden 2013 parhaille elokuville ja niiden tekijöille. Kirjeenvaihtajamme Katri Nisula raportoi Helsingistä - Maanantain tapaan urheilua Aamussa ahertaa juontajana Jorma Ikäheimo. 

Pohjoismaissa muutetaan vilkkaammin kuin muualla Euroopassa. Varsinkin nuoret muuttavat ja usein muutto tapahtuu maaseudulta kaupunkiin. Tämä ilmenee Pohjoismaisen väestön muuttoja tarkastelevassa käsikirjassa. Nordregio tutkimuskeskuksen tutkija Johanna Roto. Tutkija Johanna Rotoa Tukholman Nordregio-tutkimuskeskuksesta haastatteli Marja Siekkinen.

Sinikka Ortmark Stymne on Riksförbundet Finska Krigsbarn (RFK) -järjesteön uunituore puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään 29. toukokuuta (2010). Suomalaisten sotalasten valtakunnan järjestö perustettiin liki 20 vuotta sitten ja sillä on lähemmäs 1000 jäsentä kuudessa paikallisosastossa. Pohjoismaissa ja Euroopan maissa on useita sotalapsien yhdistyksiä, jotka muistuttavat lapsien kohtaloista toisen maailmansodan aikana 1939-1945. Nykyään sotakäyvistä maista ja alueilta tulevia lapsia kutsutaan pakolaislapsiksi. Ruotsissa sotalapsien kohtaloista muistuttaa muun muassa Tukholman Skeppsbrolla oleva muistolaatta. Haaparannassa puolestaan on patsas "Ero" ("Separation"), jonka paljastivat presidentti Tarja Halonen ja kuningas Kaarle XVI Kustaa. Sotien aikana Suomesta siirrettiin Ruotsiin 70 lasta. He olivat 0-14 -vuotiaita. Sinikka Ortmark Stymne oli Huomenta Ruotsin Aamun vieraana 2. kesäkuuta 2010 Jorma Ikäheimon haastattelussa.