Podcasts about haaparannassa

Hesa Fredrik äänteli tänäpäivänä mitä se merkittee? Entinen opettaja: Koulusäästöt Pajalassa saattava rikkoa lakia. Kuukauen voittajakuva otethiin Haaparannassa. Meän Kläpit-ohjelmassa premiääri uuele sarjale Ville ja fammu. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Shoppinkia ja hotelliyö sen pääle, Haaparannassa huomathaan että kruunun kurssi tekkee ette useampi tullee viettämhään heän lomaa rajakaupungissa. Kohtaama kauppihaita rajala ja kuulema kunka heikko kruunu oon vetäny enämpi asiakhaita Suomesta. Minkälaisia tuntheita herättävät särjetyt ikkunat ja muu ilkivalta ja miksi soon tärkeä aina ilmottaa ko semmosta tapahtuu, siitä praatima kans. Meän kesäsarjassa Signe neuvoo kunka putsata hopeata ja kruusia.

Seittemän polisi-ilmotusta jälkhiin juhanuksen kalastuskontrollit Tornion- ja Lainion väylissä. Kalottjazz- ja bluesfestivaali Haaparannassa ja Torniossa juhlii 40 vuotta. Lääkäri Havela neuvoo kunka suojata ihoa auringossa. Kolmas Svanstein hillrun - Annika Lantto testaa juosta kilpailupolkua. Kesäkuun prufili Meänraatiossa; yrittäjä ja poronhoitaja Fredrik Kostenniemi.

Premiääri-lähätys Mataringin raatio-styytiosta. Enämpi huuhmeen ko alkkohoolin käyttöä Haaparannassa, sannoo polisi. Matarinki oon kans kunta joka informeera ja varottaa "boffning"-asiasta. Meänkielen kauko-opetuksesta eli fjärrundervisning, ko opettaja ei ole paikan päälä. Tornionlaakson teatterin uusi puhheenjohtaja.

Sähön hinnottelusta käyhään keskustelua: tulisko koko maa kuulua samhaan sähköhinta-aluheesheen? Kunnanjohtajat Suomen Pellossa, Ylitorniossa, Kolarissa ja Muoniossa meinaavat ette Länsi-Lappi jääpii meetia-varjhoon Lapin maakunnassa. Polisi Jussi Toivianen kertoo siittä kunka saattaa suojata itteä huijarista jokka koko ajan kehittävät heän mallia meitä huijata meitä. Haaparannassa klasi-puhaltaja Jennie Olofsson haluaa nostaa väylän tärkeyttä ja klimaattimuutoksia näytelyssä "Ylistys veele".

Mataringin vaimot joutuvat kulkemhaan Haaparannassa ko het tarttevat kohata kätilöä, mikä saattaa saa vakavia seurauksia. 37 vuotta oon mennyt, mutta eilen Norrbotteni taas voitti nuorten jääkiekkomestaruuen TV-pucken. Meän histuuria-sarjassa siittä kunka koulukläppiä lähätethiin ruottinophiin Norrbottenin rannikolle.

Suomen Pellon kunta halvaa kehittää rajatonta yhteistyötä uuela työryhmälä Tornionlaaksossa. Pajalan kunta hakkee luvan hallitukselta ette viralisesti alkaa käyttämhään meänkielistäki kunnanniemiä. Nyt saattavat nais-yrittäjät Pajalassaki olla matkassa kauppaverkostossa Aurora network. Liukas keli pohjosessa - pyssikuska varottaa. Prujekti "Språk makt" yrittää herättää keskustelua nuoritten kesken Haaparannassa. Meänkieli ja kirjat aihe sarjassa Meän histuuria.

Vaaliäänitten räknääminen oon vielä menossa mutta näyttää siltä ette Ruottin hallitus muuttuu. Kans Norrbottenissa tapahtuu isoja muutoksia. Sjukvårdsparttii tekkee ison tappion samala ko Sverigedemokraatit tekevät esimerkiksi Haaparannassa oikheen hyvän vaalin. Torniolaaksolainen ja sentterparttiin Linda Modig ei saa jatkaa valtiopäivilä. Ja vähinthään 2 500 uutta kierunalaista vuona 2030 - yks tärkeimistä haastheista ko sosiaalidemokraatit alkavat johtamhaan Kierunaa.

Enakkoäänestys oon ollut käynissä pari viikkoa, ja Haaparannassa toivothaan parempaa äänestysprosenttia- viimi vaalissa se oli mataliin koko maassa. Politiikka ei ole se joka ohjaa yhteiskunnan kehitystä - se reakeera siihen, meinaa tutkija Jaakko Turunen. Kohtaa Andrea Kiewitt, Saksalainen joka oppi Meänkielen. Ja se ette tasapeliä ei vielä ole ollu jalkapallo-seeriessä yhtään alkaa olehmaan uutinen sporttimailmassa.

Pajalan kruuan tulevaisuus oon pöyän päälä - neuvottelut uuesta miljööluvasta aloit tänäpäivänä. Tästä päivästä lähtien oon maholista lukea meänkielen kirjoja ilmasesti Bläddra-apissa. Pohjosmaiset yhteistyöministerit oon tänäpäivänä kylästelemässä Haaparannassa ja Torniossa, missä keskustelhaan rajayhteistyötä ja kunka pitäis valmistella tulevia maholisia kriisiä raja-aluheela.

Vad har konsten för betydelse i glesbygd? Gunhild Stensmyr menar att kultur för oss framåt och är viktig för vår utveckling. Men kan konst vara ett sätt att locka kvinnor till Tornedalen? Johan Malmström är en kreativ skapare i Tornedalen och tillverkar olika djurfigurer av trä, hur allting började var enligt Johan en lycklig slump. I Haparanda samlas veckovis ett gäng entusiastiska konstnärer. Mikä merkitys taitheela on syrjäkylissä? Gunhild Stensmyr meinaa ette kylttyyri viepii meitä etheenkäsin ja on tärkeä osa meän kehitystä. Mutta saattaako konsti eli taide olla yks malli ette houkuttaa vaimoja Tornionlaaksoon? Johan Malmström tekkee puusta erilaisia elukoita inredninkikäythöön, ja kaikki alko onnellisesta sattumasta. Haaparannassa kokointuu joka viiko ryhmä taiteilioita.

I dagens program får du träffa unga i Tornedalen som fått sina sommarjobb tack vare sina extraspråk, i det här fallen meänkieli och finska. Sanna Vähäkangas jobbar i matbutik i Pello och använder dagligen en blandning av svenska, meänkieli och finska. Detsamma gäller för Steven Mäkitalo som kan kommunicera med de äldre han i sitt sommarjobb kommer i kontakt med just för att han kan lite meänkieli. Sonja Jannert vikarierar på turistinformationen i Haparanda och behärskar fem språk - som hon dagligen får användning för. Tämän päivän ohjelmassa sie saat kohtata nuoria Torniolaaksossa jokka ovat saahneet kesätöitä sen takia ko ossaavat meänkieltä ja suomea. Sanna Vähäkangas oon töissä ruokakaupassa Pellossa ja käyttäää päivittäin ruottia, meänkieltä ja suomea. Niin tekkee kansa Ste ven Mäkitalo ette saattaa puhua vanhuuksitten kans sielä missä on kesätöissä Sonja Jannert oon siihaisenna turistiinformasuunissa Haaparannassa ja ossaa viis kieltä joita hän käyttää joka päivä.

I dagens program får du träffa Lars Krekula som pluggar till skomakare i Hedenäset. Terese Östling som flyttade hem till rötterna och förverkligade sin dröm, nämligen att starta eget och dagligen få hålla på med handarbete. I Haparanda lockar handarbetarcafé både unga och gamla, för läraren Saara Pekkarinen har handarbete alltid varit viktigt, men också en chans att få bära kläder som inte alla andra bär. Programledare är Ida Brännström. Tänhään saat ohjelmassa kohata Lars Krekulan joka opiskellee suutariksi Hietaniemessä. Terese Östling joka muutti kotia juhriin ja teki unelmista toelisuutta, hän starttasi oman firman ja saapii nyt joka päivä tehjä käsitöitä. Haaparannassa käsityöcafé kiinosta nuoria ja kans vanhoja. Opettaja Saara Pekkariselle käsityö oon aina ollu tärkeä, mutta kans tjansi ette saaja maholisuuen käyttää vaatheita jota kaikila ei ole. Juontaja oon Ida Brännström.

Finska Pinnar vierailee Haaparannassa ja tapaa siellä Raubtier-yhtyeen keulamiehen Pär Hulkoffin. Hänen kanssa istutaan Haaparannan ainoassa pubissa ja puhutaan mm. siitä miksi Raubtierin kotisivuilla pitää erikseen lukea että yhtye on vastaan väkivaltaa ja rasismia. Pär kertoo myös country-musiikkiprojektistaan. Viikonlopun asiantuntijapaneli keskustelee mm. Ruotsidemokraattien uudesta puolueohjelmasta ja taas paenneen Juha Valjakkalan eri nimistä. Panelissa mukana Robin Sjöstrand, Mea Salmijärvi ja Juha Videman. Toimittajina Christian `Kike` Bertell ja Helena Huhta. (Huom! Musiikki poistettu tekijänoikeussyistä) Finska Pinnar besöker Raubtiers frontman Pär Hulkoff i Haparanda under programmets tvåspråkiga del.

Sinikka Ortmark Stymne on Riksförbundet Finska Krigsbarn (RFK) -järjesteön uunituore puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtävään 29. toukokuuta (2010). Suomalaisten sotalasten valtakunnan järjestö perustettiin liki 20 vuotta sitten ja sillä on lähemmäs 1000 jäsentä kuudessa paikallisosastossa. Pohjoismaissa ja Euroopan maissa on useita sotalapsien yhdistyksiä, jotka muistuttavat lapsien kohtaloista toisen maailmansodan aikana 1939-1945. Nykyään sotakäyvistä maista ja alueilta tulevia lapsia kutsutaan pakolaislapsiksi. Ruotsissa sotalapsien kohtaloista muistuttaa muun muassa Tukholman Skeppsbrolla oleva muistolaatta. Haaparannassa puolestaan on patsas "Ero" ("Separation"), jonka paljastivat presidentti Tarja Halonen ja kuningas Kaarle XVI Kustaa. Sotien aikana Suomesta siirrettiin Ruotsiin 70 lasta. He olivat 0-14 -vuotiaita. Sinikka Ortmark Stymne oli Huomenta Ruotsin Aamun vieraana 2. kesäkuuta 2010 Jorma Ikäheimon haastattelussa.