Podcasts about politiikka

Teatterin politiikkaa -podcast vierailee Berliinissä ja Wienissä. Tässä matkaraportin toisessa osassa esitystaideryhmä Oblivian Annika Tudeer kuvailee Wienin esittävän taiteen kenttää ja muistelee Christoph Schlingensiefin Wienin juhlaviikoilla vuonna 2000 poliittisen skandaalin aiheuttanutta teosta, joka käsitteli yhä ajankohtaisella tavalla äärioikeiston maahanmuuttoasenteita.Kiteeltä Kölniin päätynyt tanssija-koreografi ja itävaltalaisessa Nesterval-esitystaidekollektiivissa vaikuttava Marje Hirvonen taas kertoo ryhmän wieniläisen puutarhaan tekemästä immersiivisestä Wallden-hippidystopiasta.Lopuksi Wienin juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Milo Rau avaa, miten tärkeää on, että poliittinen taide herättää ihmisissä kehollisen halun toimia oikein.

✨ Keyless-ominaisuus maksutta koodilla PUHEENAIHE: https://gomore.fi/puheenaihe

Kenian presidentti puolisoineen on saapunut tänään valtiovierailulle Suomeen. Presidentti osallistuu myös Kultaranta-keskusteluihin. Suomen ja Kenian suhdetta analysoi Pohjoismaisen Afrikka-instituutin professori Liisa Laakso. Politiikka ja sosiaalinen media ovat kietoutuneet toisiinsa erottamattomasti. Millaista poliittista valtaa sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät? Keskustelemassa asiantuntija Pinja Orre vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys Ping Helsingistä sekä sosiaalisen median tutkija Suvi Uski. Kataloniassa Barcelonassa järjestetään tänään historiallinen juhlamessu, kun yli sata vuotta rakennettu kirkko Sagrada Familia vihitään käyttöön. Kirkon siunaa katolisen kirkon johtaja Paavi Leo ja paikalle odotetaan tuhansia pyhiinvaeltajia. Barcelonasta tunnelmia kertoo toimittajamme Maija Salmi. Millaista Venäjän sotilaallinen läsnäolo on Suomen rajan tuntumassa? Haastattelussa sotilasasiantuntija Marko Eklund ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana Linda Vettanen. Tuottajina Ella Haura ja Rasmus Montonen. Toimittajina Heta Ylitie, Tuukka Tervonen, Lasse Pyhtilä, Veera Nikkilä, Lotta Lautala, Petra Nykänen.

Teatterin politiikkaa -podcast vierailee Berliinissä ja Wienissä. Tässä matkaraportin Berliinin-jaksossa teatterikriitikko Maria Säkö arvioi tämän vuoden Theatertreffenin satoa ja itävaltalaisen Florentina Holzingerin kehollisesti kainostetamatonta estetiikkaa. Elokuussa Helsingin Juhlaviikoilla The Silence -esityksellään vieraileva saksalainen teatteriohjaaja Falk Richter puolestaan kertoo, miten Saksan nykyisessä äärioikeistolaistuvassa ilmapiirissä halutaan hiljentää naisten, ulkomaalaisten ja homojen tarinat. Lopuksi ohjaaja Janne Pellinen ja Jumppatytöt-ryhmän Ella Lahdennäki kommentoivat tuoreeltaan feministikollektiivi She She Popin esitystä ja kertovat omista kokemuksistaan Berliinin teatterin äärellä.

Puolueissa haarukoidaan kiihtyvään tahtiin politiikan suhdetta tekoälyyn. Mitä poliitikot ja puolueet ajattelevat teko-, keino- tai koneälystä? Onko tekoäly kuin neljäs teollinen vallankumous? Ottavatko digikaksoset jatkossa niskalenin kansalaisten viranomaisasioista, -päätöksistä ja tukihakemuksista? Ulkoistetaanko politiikka jatkossa amerikkalaisille tekoälyfirmoille? Onko kyseessä digidystopian sijaan pikemminkin arkinen työkalu Suomen talouden vahvistamiseksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ile on käynyt ystävänsä luona ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen ja törmäsi esineeseen, joka on yksinään ihan ok, mutta useampana olisi jo todella outo näky. Onko rikos jo vanhentunut -osiossa kuullaan tuottaja-Nepperin tarina kohtuuttomasta pyynnöstä. Lisäksi hantavirusuutisointi koetaan vähän turhan pelkoa lietsovaksi. Viikonloppuna Helsingissä kisattu HYROX puhuttaa studiossa ja samalla pohditaan, missä tilanteessa Ile ja Mikko suostuisivat itse lähtemään katsomaan kisoja. Lisäksi puheeksi nousee Donald Trumpin poikien lanseeraama puhelinmerkki. Lopuksi Mikko ränttää Monster Jamista.Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Sofokleen yli 2400 vuotta sitten kantaesitetyssä Antigonessa nimihahmo uhmaa hybristisen kuninkaan mielivaltaa välittämättä omasta kohtalostaan, koska tietää toimivansa oikein yhteisten arvojen mukaisesti. Helsingin kaupunginteatterin ja Teatterikorkeakoulun yhdessä tekemän sovituksen käsiohjelmassa koko ensemble poseeraa Eduskuntatalon punaiseksi värjättyjen pylväiden edessä.Podcastin jaksossa vieraina ovat Antigone-sovituksen ohjaaja Minna Harjuniemi sekä esityksen nimiroolin yhdessä näyttelevät Miriam Shange ja Elisa Mattila. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, miksi Antigone puhuttelee meitä juuri tämän ajan hullujen johtajien ja kulttuurisen välinpitämättömyyden keskellä sekä sitä, miten jo alkuperäisessä Antigonessa nousee esiin juuri ajankohtaisia teemoja – esimerkiksi ympäristökysymysten ja sukupuolisen vallankäytön suhteen.

Kaksi nuorta oikeistonaista, Perussuomalaisten nuorison pääsihteeri Liina Taussi ja Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki. Keskustelu alkaa tuoreesta puoliväliriihestä, jonka Binga arvioi liian löysäksi alijäämän ollessa kroonisesti yli 13 miljardia. Aiheina ovat oikeiston käsitepeli leikkauksista ja maahanmuutosta, kehitysapu bisneksenä. Miksi naiset luisuvat tilastollisesti vasemmalle ja mitä oikeistolaisena naisena olo maksaa? Miksi oikeistonaisena olo on vapauttavaa ja miksi erityisesti miehet arvostavat sitä? Käsittelyssä myös toksinen feminiinisyys ja juoruilun avulla tehty maineenmurha, sivistysporvariuden älyllinen epärehellisyys, tekoäly rakenteellisesti oikeistolaisena ilmiönä sekä Bingan vakavuusteoria parisuhteen toimivuudesta. Loppukaneettina veikkaus Yhdysvaltain ensimmäisestä naispresidentistä.00:00 Sami kuvaa jakson keskeiset teemat03:13 Liina Taussi ja Binga Tupamäki03:58 Vasemmistonaisten reaktiot väliriiheen04:53 Binga pitää riihtä aivan liian löysänä06:01 Käsitepeli leikkaus vai säästö07:24 Villapaitaekonomistit ja vasemmistomedia08:29 Sotejärjestöjen huuto 50 miljoonan leikkauksesta10:11 Asiakasmaksut ja keskituloisten verohelpotukset11:32 Konservatiivisuus PS-ehdokkaiden yhdistäjänä12:02 Turha kehitysapu ja valtion alijäämä13:44 Bisnes parempi kuin rahan kylvö Afrikaan16:13 Kotimaisen järjestökentän korruptio18:35 Marttaliitto järkyttää20:47 Sivistysporvarien älyllinen epärehellisyys21:52 Oikeistonaisena oleminen on helppoa!23:54 Naisten evolutiivinen herkkyys hyväksynnälle25:35 Pariutumismarkkinat ovat otollisia oikeistonaiselle28:33 Intersektionaalinen feminismi ja Suomi31:06 Globaalisti naiset yhä burka päällä alisteisessa asemassa33:33 Miksi naiset luisuvat tilastollisesti vasemmalle35:50 Bingan Vakavuusteoria parisuhteen toimivuudesta38:14 Toksinen feminiinisyys ja maineen tuhoaminen42:50 Bingan rohkea Wille Rydman ketju46:00 Politiikka tunkee elämän jokaiseen kolkkaan50:46 Vasemmisto rikkoo perheen sukupolviketjua52:35 Helikopterivanhempi valtion mittakaavassa54:47 Tekoäly rakenteellisesti oikeistolainen ilmiö57:29 Oikeiston helmasynti intellektuaalisen massasisällön puute59:05 Oikeiston ajatusdiversiteetti on laajempi1:00:14 Overtonin ikkuna ja O'Sullivanin laki1:03:38 Totuuteen pyrkiminen on tärkeää1:06:43 Yhdysvaltain ensimmäinen naispresidentti tulee RepublikaaneistaNeuvottelija Sisäpiirissä pohditaan kuka on esikuvallinen oikeistonainen Suomessa tai maailmalla.

Jakson teemana on tilannepäivitys vasemmiston ja tekoälyn suhteesta. Pointteja: - Dan Kagan-Kansin mukaan vasemmisto on luovuttanut taistelun tekoälystä oikeistolle. Brian Merchant väittää päinvastoin vasemmiston parhaillaan voittavan keskustelun tekoälystä. Kumpi on oikeassa? - Tekoälyn laiska torjuminen on nietzscheläistä ressentimenttiä: hylätään se, mihin ei ole pääsyä, ja turvaudutaan moraaliseen ylemmyyteen kun omat voimat puuttuvat. Olisiko olemassa ei-kaunainen tapa tarkastella tekoälyä, joka ottaisi sen kapasiteetin tosissaan? - Jos tekoäly rakentuu yhteiselle inhimilliselle kulttuurille, Marxin general intellectille, eikö poliittinen johtopäätös ole sen palauttaminen yhteiseksi? - Uusi Turingin testi: meneekö ihmisen tekoälyllä kirjoittama teksti ihmiselle läpi ihmisen kirjoittamasta (vastaus: menee, jos toinen tekoäly inhimillistää sen) - Taloudellinen peruskuvio: tekoälykupla tulee luultavasti puhkeamaan, mutta tekoäly ei silti palaa takaisin tuubiin, aivan kuten internet ei kadonnut dotcom-romahduksessa. - Datakeskukset synnyttävät uuden fossiilienergiabuumin, kun laskentatehoa pyöritetään kaasuturbiineilla. - Läntinen tekoälynkehitys muistuttaa kristillistä pelastushistoriaa tai ehkä rahtikulttia: rakennetaan jumalaa, jota sekä palvotaan että pelätään ennen kuin sitä on olemassa - Nykyisessä yhteiskunnassa tekoäly voi kohdella ihmistä inhimillisemmin kuin ihminen. - Lopullinen kysymys: tekoäly voi tuottaa paljon “hyvää kamaa” – entä sitten? Mitä me tällä tekstien ja faktojen vuorella oikein teemme? Asioiden mielekkyys syntyy silti vain ruumiillisesta elämisestä ajassa. Jaksossa mainittuja asioita: Dan Kagan-Kans: The Left Is Missing Out on AI https://www.transformernews.ai/p/the-left-is-missing-out-on-ai-sanders-doctorow-bender-bores Brian Merchant: Actually, the left is winning the AI debate https://www.bloodinthemachine.com/p/actually-the-left-is-winning-the Matteo Pasquinelli: The Eye of the Master. A Social History of Artificial Intelligence Marx: Grundrisse, konefragmentti ja general intellect Mikael Brunila: Mikä tekoälyä vaivaa? Kirjan Mikä internetiä vaivaa? jälkisanat https://komeetta.info/2024/05/16/mika-tekoalya-vaivaa/ Ed Zitron: The Subprime AI Crisis is Here https://www.wheresyoured.at/the-subprime-ai-crisis-is-here/ Antti Halkka: Likaisen tekoälypilven äärellä – miten datakeskusbuumista tuli fossiilibuumi? https://suomenluonto.fi/artikkelit/nakokulma-likaisen-tekoalypilven-aarella-miten-datakeskusbuumista-tuli-fossiilibuumi Financial Times: "Will the AI data centre boom become a $9tn bust?" https://www.ft.com/content/805f78f3-8da3-4fc0-b860-207a859ac723 Stanford HAI AI Index Report 2025 & 2026 https://hai.stanford.edu/ai-index Pontus Purokuru & Veikka Lahtinen: Mikä internetiä vaivaa? https://ku.fi/tilaa https://patreon.com/mikameitavaa

Sekä kirjailija-tutkija Didier Eribon (s. 1953) että kirjailija Édouard Louis (s. 1992) kuvaavat omaa luokkahyppyään köyhästä maaseudun työväestöstä kulttuurieliittiin ja kipuilevaa kasvuaan homoiksi työväenluokkaisen arvokonservatiivisuuden keskellä.Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin kevätkaudella Eribonin Paluu Reimsiin -muistelmateokseen perustavaa näytelmää Itseen kirjoitettu. Lilla Teaternissa taas esitettiin samaan aikaan Våldets historiaa, joka perustuu Louisin kahteen ensimmäiseen omaelämänkerralliseen romaaniin.Kirjojen ja näytelmien kautta avautuu myös kuva siitä, miten populistinen äärioikeisto on kaapannut osan vasemmistopuolueiden kannatuksesta tarjoamalla pääomaluokan sijaan maalitauluiksi maahanmuuttajat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt.Podcastin viereena ovat Paluu Reimsiin -teoksen kääntäjä, Itseen kirjoitettu näytelmän dramaturgi ja siinä näyttelevä Timo Torikka sekä Våldets historia -näytelmän dramaturgi Rasmus Arikka. Keskustelussa pöyhitään muun muassa ranskalaiseen ja suomalaiseen luokkayhteiskuntiin liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja – kuten sitäkin, miten teatteri voi osaltaan tehdä näkyväksi syvälle kulttuuriin upotettuja vallankäytön rakenteita.

Stalker on Arkadi ja Boris Strugaskin scifiromaaniin perustuva Andrei Tarkovskin väkevän vertauskuvallinen elokuva, jonka päähenkilöt etsivät valtion visusti vartioimalta saastuneelta vyöhykkeeltä elämälleen tarkoitusta.This is NOT Stalker taas on David Sandqvistin Sirius-teatterille ohjaama esitys, jossa neljä itsensä nimistä siriusteatterilaista jumittaa Georgian ja Venäjän välisellä raja-asemalla päästäkseen sopimaan Stalkerin teatterisovituksesta venäläisen tuotantoyhtiön kanssa. Paikalleen jämähtäneessä matkatarinassa aukeaa syvästalkerilaisia näkökulmia taiteeseen ja elämään liittyviin haaveisiin ja pelkoihin. Jaksossa ohjaaja David Sandqvist ja näyttelijä Wilhelm Grotenfelt kertovat esityksen tekemisestä, elokuvan ja teatterin eroista ilmaisulajeina ja taiteen merkityksestä ihmiselle, joka yrittää kurkottaa yli rajallisen ymmärryksensä. 

Teatteriesityksiä tehdään näytelmistä, mutta näytelmä on myös itsenäinen kirjallisuuden laji. Podcastin vieraana ovat dramaturgit Rosa-Maria Perä ja Juho Gröndahl. Keskustelussa pohditaan kirjoittamisen ja dramatisoimisen työprosesseja – ja sitä, miten teatterin yhteisöllinen tekeminen ja esittäminen tuovat niin uusiin kuin vanhoihin teksteihin aina mukanaan yhteiskunnallista ajankohtaisuutta.Keskustelu on tallennettu Roihuvuoren kirjamessuilta 21.3.2026.

Helsingin Tekstin talossa esitettiin maaliskuun lopulla Todellisuuden Tutkimuskeskuksen ja Mad House Helsingin esitystaideteosta hellänä – tender, joka käsitelee ikääntyvien queer- ja transihmisten yksinäisyyttä, traumoja ja yhteisöllisyyden löytämistä. Jakson vieraana ovat teoksen ohjaaja Eevi Tolvanen ja siinä esiintyvä Amos Lindqvist. Keskustelussa pohditaan queer- ja transidentiteettiin liittyviä kehollisia, psykologisia ja sosiaalisia jännitteitä, sitä miten taide voi auttaa niiden ymmärtämisessä ja sitä, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat nyt niin jyrkän vihapuheen kohteena.Lisätty 7.4.2026 maininta esityksestä Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Mad Housen yhteistuotantona.

Rajatila on Susanna Leinonen Companyn viides ikäihmisten ja ammattitanssijoiden yhteisvoimin toteuttama tanssiteos. Tatiana Urtevan koreografioimassa teoksessa tutkitaan ikääntymiseen usein liittämiämme fyysisiä ja psykologisia rajoja. Ohjelman vieraana ovat esityksessä tanssiva kirjailija Anja Snellman ja tanssiryhmän vetäjä Susanna Leinonen. Keskustelussa pohditaan ikääntymiseen liittämiämme kahlitsevia mielikuvia ja pelkoja – ja sitä miten tanssi voi olla keino kulttuurisesti rajoittuneen kehosuhteen käsittelyyn, ymmärtämiseen ja ylittämiseen.

Miksi me suomalaiset liikumme liian vähän ja jäämme jälkeen pohjoismaisista verrokeistamme myös urheilumenestyksessä?Mikä vaikutus tällä on kollektiiviseen aivokuntoomme? Miten voisimme kääntää tilanteen yksilön tekojen ja kulttuurin muutoksen kautta?Tällä viikolla vieraanamme on Mika Poutala. Hän on liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri sekä entinen pikaluistelija. Hän on nelinkertainen olympiakävijä ja EM-hopeamitalisti, joka tietää konkreettisesti, miltä tuntuu sekä voittaa että hävitä pienimmällä mahdollisella erolla.Suomessa vain vähän alle puolet aikuisista liikkuvat terveyssuositusten mukaisesti. Norjassa on vahva liikuntakulttuuri, ja Norja myös menestyy urheilussa, kun taas Suomi jää jälkeen.Jakson aikana pohditaan, miksi kyse ei ole vain liikunnasta – vaan ihmiskäsityksestä ja taustalla vaikuttavista arvoista, jopa identiteetti-käsityksistä.Heikki ja Mika pureutuvat muun muassa näihin kysymyksiin: Missä tilassa on Suomen liikunta- ja urheilukulttuuri Mikä selittää Norjan ja Suomen eroja Onko Suomessa liian vähän vai liian paljon kilpailua Elämmekö liian suorituskeskeisessä vai liian pehmeässä kulttuurissa Mille pohjalle kestävä menestys rakennetaan Miksi aikuisjohtoinen tuloskeskeisyys ei ole hyvä idea kestävälle menestykselle Miten voisimme kaikki lisätä liikuntaa arkeemme Miten päästä yli kulttuurisista liikuntaesteistäLopussa Mika avaa myös omaa uraansa, ajatteluaan ja elämänfilosofiaansa. Mika Poutala tietää poikkeuksellisen konkreettisesti, miltä tuntuu hävitä. Hän on yksi niistä harvoista, jotka voivat samaistua siihen hetkeen, jonka Juha Mieto koki – kun olympiakulta ratkesi sadasosasekunneilla.Mutta hän tietää myös, miltä tuntuu voittaa. Puhumme muun muassa metakognitiosta – ajattelun ajattelusta – sekä psyykkisten taitojen, identiteetin ja arvojen merkityksestä kestävälle menestykselle Mikan kohdalla.Jakso tarjoaa näkökulmia niin yksilön suorituskykyyn kuin koko Suomen liikunta- ja urheilukulttuurin tulevaisuuteen.

Koko-teatterissa esitetään Anna Veijalaisen ohjaamaa ja Heini Junkkaalan kirjoittamaa Homoäitiä. Vanhemmuudesta ja aikuisuuteen havahtumisesta kertova näytelmä on viiltävillä arkihavainnoilla täyteen pakattu proosamonologi.Jaksossa näytelmäkirjailija, ohjaaja ja Teatterikorkeakoulun dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen professori Junkkaala kertoo, miksi arjen yksityiskohdat ovat tärkeitä ja mitä niille tapahtuu, kun ne nostetaan teatterissa lavalle. Samalla esiin nousee myös kysymyksiä dokumenttiteatterin etiikasta, erilaisten seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien näyttämöllistämisen muutoksista sekä siitä, mikä ylipäänsä on teatterin suhde todellisuuteen.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on Suomen sisällissodan traumaattisiin syihin, tapahtumiin ja seurauksiin paneutuva ikiklassikko.Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään kevään ajan Lauri Maijalan sovittamaa ja ohjaamaa, keskustelua herättänyttä tulkintaa Linnan teoksesta. Ohjelman vieraana ovat esityksessä Laurilan Elman roolia esittävä näyttelijä Aksa Korttila sekä mediatutkija Anu Koivunen. Keskustelussa pohditaan Linnan alkuteoksen merkitystä nykyajassa ja keskustellaan siitä miten uusi sovitus antaa tilaa klassikkoteoksen naisrooleille – kuten juuri Elmalle.

Toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välistä aikaa kutsutaan Suomessa Toisen tasavallan ajaksi. Siitä vuodet 1956–1982 tasavallan presidenttinä toimi nykyään maineeltaan ristiriitainen Urho Kekkonen. Samaan aikaan kun Suomi kamppaili suhteessa Neuvostoliittoon itsenäisyytensä asteesta, se muuttui maatalousmaasta teollisuusvaltioksi ja rakensi nykyisen hyvinvointivaltion perustan, kuten työaikaa, eläkkeitä, päivähoitoa ja peruskoulua koskeva lainsäädännön.Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana ovat Kansallisteatterissa esitettävän Toinen tasavalta -näytelmän kirjoittaja ja esityksen ohjaaja Esa Leskinen ja historian tutkija Oula Silvennoinen, jotka olivat podcastin vieraina myös Leskisen Ensimmäinen tasavalta -näytelmää käsitelleessä jaksossa marraskuussa 2022.Keskustelussa pohditaan, miten meidän pitäisi suhtautua tässä ajassa Kekkosen perintöön ja miten historia voisi auttaa meitä ymmärtämään esimerkiksi Suomen tämän ajan suhdetta Venäjään, uhatun hyvinvointivaltion arvoa sekä edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta.

Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

Tanssi taidemuotona on perustavasti kiinni ihmisen suhteessa kehoonsa ja samalla luonnolliseen alkuperäänsä. Siksi tanssi on myös oiva ilmaisulaji, kun tutkitaan identiteettien moninaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, vammaisuuden tai yleensä erilaisten kulttuurimme yhdenmukaistavien odotusten kannalta. Tanssi voi myös olla paikkasidonnaista, osallistavaa ja jopa suoraan kantaa ottavaa.Podcastin vieraina ovat tanssija-koreografi ja vuodenvaihteeseen asti Zodiakin taiteellisena johtajana toiminut Jenni-Elina von Bagh ja tanssiin erikoistunut kulttuuritoimittaja Henna Raatikainen.Keskustelussa pöyhitään tanssin yhteiskunnallisuuden eri muotoja ja sitä miten tanssi ilmaisulajina kohtaa teatterin ja muut esittävän taiteen alat.

Avantgardella viitataan kokeilevaan taiteeseen ja tekijöihin, jotka muutoksen etujoukkona rikkovat aikansa vakiintuneita suuntauksia. Esitystaiteilija ja ohjaaja Tommi Silvennoisen teoksissa  – kuten Rakkautta ja kapitalismia Teatteri Telakalla (2025), Supermallit – ruumiillinen oratorio Tehdas Teatterissa (2023) ja 3 sisarta ja Tuntamaton sotilas Tehdas Teatterissa (2019) – laaja kaunokirjallinen ja filosofinen materiaali muuttuu fyysisen teatterin ja esitystaiteen keinoin tiivistetyiksi mielen ja kehon tiloiksi. Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Silvennoinen kertoo muun muassa filosofian ja esittävän taiteen kohtaamisesta, taiteen tehtävästä ja avantgardeen sisältyvästä poliittisesta eetoksesta.

Pääoma hylkää Suomen | Hollmen Kotamäki | #neuvottelija 365. Suomen rahoitus ja omistajuus kiristyvät, kun pääoma hajautuu. Julkinen taakka on jo €84,000 per yksityinen työntekijä. Mauri Kotamäki purkaa helpon rahoituksen illuusiota, Markus Hollmen painottaa riskienhallintaa, veroja ja omistajapohjan haurautta. Ratkaisuiksi nousee tuottavuusloikka tekoälyllä sekä markkinatalouden ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen.00:00 Mauri Kotamäki (Finnvera) ja Markus Hollmen (Sveitsi, varainhoito)00:30 Markuksen esitys pääomasijoittajien tilaisuudessa ja madonluvut Suomen tilasta00:53 Sveitsin perintöveroäänestys vertailu Suomi ja Norjan EXIT-verot02:08 Hyvät hankkeet saavat aina rahaa -harha02:57 Finnveran pilotoimina kasvuyrityslainan jatko03:50 Suomen rahoituksen niukkuus04:15 Miksi kannattaa hajauttaa ulkomaille ja Sveitsin rooli05:22 Suomen reunamarkkinanapaino on alle 1%06:16 Home bias voi hyödyttää yhteiskuntaa06:32 Eläkesektori sijoittaa enenevästi maailmalle07:49 Norjan öljyrahasto hajautusmalli esikuvana08:10 Suomen kunniakas historia ja hyvät tuottohistoriat09:04 1990-luvun nousu09:43 Valtion velkaa ei myydä käytännössä ollenkaan Suomeen10:51 Julkinen kulutus per yksityinen työntekijä jopa €84,00011:47 Kestävyysvaje ja huoltosuhde13:02 159 mrd julkinen kulutusmeno on massiivinen rasite suomalaisille14:22 Ikääntyminen ja terveysmenot nostavat rasitetta14:52 Suomi seuraa Japania vanhenemisaallossa16:03 Tuottavuus ylös ja julkinen sektori pienemmäksi16:25 EU:n liiallisen alijäämän menettely17:01 VTV raportti Sanna Marinin hallituksen tuhlauksesta18:02 Suomen itsepetos-ongelma on ollut tiedossa jo pitkään19:47 VM €3 mrd vs VTV €20+ mrd Marinin hallituksen ylikulutus20:12 Indeksikorotukset julkiselle sektorille ovat myös päätöksiä21:23 Suomen heikkous jatkunut finanssikriisistä22:09 Tekoäly tuo tuottavuutta. Ikääntyvien panos23:48 84,000€ tuottavuusongelma jälleen kerran24:47 Tekoäly julkiselle sektorille25:11 Japani kuplan opit Suomelle - kulta on vahva27:31 Suomi on Ranskan jälkeen Euroopan heikon talous28:25 PIIGS-maat nousussa, myös koronatuilla30:00 Javier Milein Argentiina teki ihmesopeutuksen30:43 Suomen omistajapohja on pieni vs ulkomainen pörssiomistus31:33 Pääomaveron kiristys voi tuhota meidät32:20 Vain 8500 suomalaista on euromiljonäärejä listaamattomilla33:57 Tytäryhtiötalous exitit ulkopääomasta veropuhe karkottaa34:27 Kiristys tuottaa vähän ja karkottaa maksajat35:18 Ruotsi Tanska Norja ja Suomi sijoituskulttuurit36:08 Institutionaalinen allokaatio ja kiinteistövinouma36:33 Urbanisaatio arvopaineet palkkariski37:55 Suomen indikaattorit ovat yhä heikot ja BKT Q3 oli katastrofi39:17 Kiinan dumppausriski Saksaan ja Suomeen40:17 Tekoäly ja EU regulaatio -trade off41:59 Piilaakson päätösten kellotaajuus ja Draghin raportti42:30 Luvat ja valitukset liian kalliita44:46 Sveitsin frangi ja suora demokratia45:38 Äänestykset maahanmuutosta ja ulkomaisesta työstä46:49 25% verolla takaisin Suomeen expat-lain myötä49:16 Pankkikeskittymä Credit Suisse osana UBS:ää51:22 Seniorit irtautuvat pankeista trendi52:08 Kustannustaso Baumol vahva frangi53:13 Kuka maksaa verot ja eläkkeet jos AI-työttömyys iskee55:22 USA:n tekoälypanostus kuplassa - muut muut hyötyvät?56:54 Suuryhtiöiden heikko kasvu57:19 Omistajuus, kasvoton eläkesektori ja perheet vähissä58:01 Perintövero pakottaa liialliseen osinkopolitiikkaan58:50 Ikääntyminen laskee riskinottoa59:26 Perintövero kohti luovutusvoittoa Ruotsi1:00:16 Yksityinen omistajuus vahvemmaksi1:01:16 Politiikka reagoi myöhään toimi nyt#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan teknologiakuplasta ja indeksien painotuksista

Monitaiteelinen ja kansainvälinen esitystaideryhmä Oblivia täyttää tänä vuonna 25 vuotta. 9.12.–14.2. Kiasma-teatterissa esitettävässä Reality Bang -teoksessa se kysyy, miten ihmiskunnan vastaus katastrofeihin kuten ilmaston lämpenemiseen ja fasismin nousuun näyttää olevan entistäkin kyynisempi hyväksikäyttö ja tarrautuminen kuviteltuun turvallisuudentunteeseen. Jakson vieraana ovat Oblivian perustajajäsen Annika Tudeer ja ryhmään muutama vuosi sitten liittynyt ääni- ja performanssitaiteilija Juha Valkeapää. Keskustelussa käydään läpi Oblivian kehollis-yhteisöllis-liikkeellisiä luomistapoja ja pohditaan miten esittävä taide voi kuvata ja muuttaa maailmaa.

Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.

Vuosituhannen vaihteessa Tiina Raudaskoski toimi Jouko Turkan apulaisohjaajana KOM-teatterille valmisteltua Osta pientä ihmistä -esitystä tehtäessä. Esitys peruuntui viime hetkellä ohjaajan ja näyttelijöiden välirikon takia. Raudaskoski kuvaa tuoreessa omaelämäkerrallisessa romaanissaan Ilmiantaja tuota aikaa Turkan työparina – ja kämppäkaverina. Jaksossa Raudaskoski kertoo kirjansa lähtökohdista, julkisuuskuvien takaisesta Jouko Turkasta sekä 2000-luvun alun teatterimaailman ilmapiiristä sellaisena kuin se näyttäytyi parikymppisen naisohjaajan silmin. 

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Tuomas Rinta-Panttilan ohjaamaa näytelmää Aleksi Suomesta, joka perustuu Tuomas Kyrön samannimiseen kirjaan. Se kertoo Ukrainassa rintamalla vapaaehtoisena kuolleen entisen palkkasotilaan Aleksi Lysanderin elämäntarinan. Volodjan pojat on puolestaan Joel Hohkon esikoiskirja, jonka päähenkilö suomenvenäläinen Konstantin lähtee Venäjälle asepalvelukseen ja päätyy värvättynä sotaan Ukrainaa vastaan.Podcastissa vieraana ovat kirjailija Hohko sekä toimittaja, antimilitaristi Mitja Jakonen. Jaksossa keskustellaan siitä, kuinka  sota Ukrainassa vaikuttaa siihen, miten tulkitsemme sotaa taiteessa kuvattuna – ja millä keinoin taide voi auttaa meitä ymmärtämään sotaa psykologisesti, eettisesti ja yhteiskunnallisesti.

Studiossa taloussosiologian dosentti ja kvantitatiivisen metodologian yliopistonlehtori Arto Selkälä. Jakso on kuvattu 4.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Virhe" (2:31) Sosiologia (6:09) Feminismi (8:35) Tasa-arvo (14:54) "Patriarkaatti" (20:10) Opintoalojen sukupuolijakauma (26:48) "Tyhjä taulu" (31:03) Älykkyys (36:12) Miehet ja naiset (43:08) DEI (50:51) Kulttuurimarxismi (53:46) Vapaus (57:38) Focault (59:34) Autismi (1:02:45) Yksilön toimijuus (1:07:11) Naisviha (1:12:32) Ennakkoluulot (1:22:32) Kieli (1:33:14) Humen giljotiini (1:38:40) Ajattelun modaliteetit (1:43:32) Subjektiiviset kokemukset (1:47:37) Väkivallan uhka naisille (1:50:07) Vähemmistöt (1:55:11) Politiikan psykologia (2:02:05) Perhe (2:05:57) Maahanmuutto (2:15:02) Kognitiivinen empatia (2:22:01) Kriittinen teoria (2:30:20) Postmodernismi (2:37:34) Kielellinen käänne (2:43:59) Sukupuoli (2:52:49) Orwell 1984 (2:54:08) Kausaliteetti (3:01:00) Falsifiointi (3:05:29) Tieteen rahoitus

Q-teatterissa esitetään loppuunmyydyille katsomoille Opettaja, nyt -näytelmää. Siinä Elina Knihtilän esittämä teatterikoulun opettaja etsii keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettaan taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään. Jakson vieraana ovat näytelmän kirjoittaja Katariina Numminen ja esityksen ohjaaja Milja Sarkola. Keskustelussa pohditaan keskellä kulttuurin rapautuvaa arvostusta suhdettamme taiteeseen ja sen opettamiseen – ja itse elämään.

Tulossa

Cirkossa esitetään Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven yhdessä tuottamaa esitystä Naapuri. Tanssia, sirkusta ja parkouria yhdistelevässä esityksessä pöyhitään naapuruuruuden ja lähiöyhteisöllisyyden olemusta. Jaksossa vieraana ovat esityksen ohjaaja-koreografi Ninni Perko ja tutkimustaustaa esitykseen tuonut sosiaaliantropologi Pekka Tuominen. Keskustelussa pohditaan myös naapuruuden kaltaisten pienyhteisöjen ja alueellisen identiteetin merkitystä ihmisille, sosiaalisten konfliktien yhteisöllistä hallintaa sekä sitä miten taiteella voi käsitellä ja tuottaa yhteisöllisyyttä.

Rosa Liksomin Väylä kertoo tornionjokilaaksolaisesta teinitytöstä, joka Lapin sodan (1944–1945) aikaan joutuu vastuuseen perhetilan lehmien siirtämisestä evakkoon Ruotsin puolelle. Teos kuvaa ajankohtaisella tavalla siviilien asemaa sodan keskellä, pakolaisuutta, luokkakysymyksiä sekä perheen sisäisiä jännitteitä ja tyttöihin ja naisiin kohdistuvia asenteita. Samalla se kertoo pikakelauksellisesta aikuiseksi kasvamisesta sekä ihmisten suhteesta muihin eläimiin.Syyskuun lopulla suomussalmelaisella Pakko sanoa! -festivaalilla kantaesitettiin Mikko Roihan ohjaama ja nyt maata kiertävä sovitus teoksesta.  Tässä jaksossa Roiha ja monologiesityksen näyttelijä Ella Mettänen kertovat esityksen tekemisestä ja sen herättämistä ajatuksista.

Teatteri Takomossa esitettävä AntiG – traaginen painiruonelma yhdelle naisruumille yhdistää Sofokleen yli 400 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittaman Antigonen afroamerikkalaiseen juurimusiikkiin ja showpainiin. Ohjelman vieraina ovat näytelmän ohjaaja Pauliina Hulkko ja esiintyjä Hanna Raiskinmäki. Keskustelussa pohditaan, miten alkuteoksen keskeiset teemat julmasta vallankäytöstä, alistumattomuudesta, peritystä tragediasta, rajojen ylittämisestä ja kuoleman vääjäämättömyydestä osuvat tämän päivän yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen tilanteeseen.

Veikan kuuluminen: Vaalikampanjat tehdään yhdessä, valtuustossa yhdessä tekeminen hiipuu. Kuvissa näkyy kokoushuoneita, voileipiä ja yhteisselfieitä. Politiikka muuttuu managerialismiksi, joka muistuttaa enemmän liike-elämän käytäntöjä kuin demokratiaa. Miten tällainen muoto vaikuttaa politiikan sisältöön? Millaisia vastavallan käytäntöjä voisi kehittää? Pontuksen kuuluminen: Nagoyassa, Kiotossa ja Tokiossa käyminen herätti pohtimaan turismin rakenteellisia syitä. Matka avasi myös isomman kysymyksen: miksei japanilaisesta kolonialismista juurikaan puhuta? Japani oli ainoa ei-länsimainen suurvalta, joka nousi kolonialistiseksi imperiumiksi ja hallitsi parhaimmillaan yli 20 prosenttia maailman väestöstä. Sen toimet siirtomaissa – erityisesti Taiwanissa, Koreassa ja Mantšuriassa – muokkasivat koko Itä-Aasian taloutta ja valmistelivat sodanjälkeistä maailmankapitalismiin integroitumista. Japanin imperiumin jälki näkyy yhä maailmantalouden rakenteissa. Lehdistökatsaus: Burkakielto ja kolonialismi, vasemmistovero, Anna Kontula, mikä estää syömästä kasviksia. Suosituksissa: Ulla Donnerin lastenkirja Stoppa tjuven! (Schildts & Söderströms), päiväkirjan kirjoittamista neljän lohkon metodilla ja rakastajan tunti. Tilaa Patreon-lisäjaksomme: patreon.com/mikameitavaivaa Tilaa Kansan Uutiset: https://www.ku.fi/tilaa

Jouko Turkka (1942–2016) oli kiistelty ja kiitelty teatteriohjaaja ja opettaja sekä kulttuurisotien käynnistäjä. Tänä syksynä hänestä on ilmestynyt Kai Häggmanin ja Hannu Harjun kirjoittamat elämänkerrat sekä Tiina Raudaskosken autofiktiivinen romaani.Podcastin vieraana on Jouko Turkka – Narri, nero, nöyryyttäjä -teoksen kirjoittaja Hannu Harju. Jakossa käsittelemme Turkan uraa ja hänen ristitiitaista perintöään sekä teatterin uudistajana että kulttuurikentän kylähulluna.

Helsingin Kaupunginteatterissa esitetään Jussi Moilan kirjoittamaa Kuningatarnäytelmää. Se kertoo Ruotsia 1600-luvulla hallinneen kuningatar Kristiinan ristiriitaisen henkilön kautta vallasta ja siitä luopumisesta, valistuksesta ja sellaisesta sukupuolen moninaisuudesta, johon yksinvaltiaalla oli halutessaan mahdollisuus. Ohjelmassa vieraana ovat näytelmän ohjaja Sini Pesonen ja nimiosaa esittävä Elsi Sloan. Ohjelmassa pohditaan Krisiinan pysäyttävän monipuolista edelläkävijyyttä ja sitä, miten näytelmä edustaa aina oman aikansa jollain tavalla rajattua ja painotettua tulkintaa kuvaamastaan historiasta.

Monet maat panostavat teatterikenttänsä kansainvälisiin yhteyksiin enemmän kuin Suomi. Esimerkiksi Baltiassa järjestetään tapahtumia, joissa maiden merkittävimpiä teatteriesityksiä esitellään ulkomaisille kuraattoreille ja muille teatterin ammattilaisille. Meillä leikkaukset esittävään taiteeseen ovat alkaneet kaventaa jopa mahdollisuuksia koota esityksiä maan tärkeimpään vuosittaiseen teatteritapahtumaan, Tampereen teatterikesään. Ohjelman vieraina ovat Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja Tanjalotta Räikkä ja Espoon teatterin taiteellinen johtaja Jussi Sorjanen. Ohjelmassa keskustellaan muun muassa suomalaisen teatterikentän kansainvälistymisen esteistä ja niiden ylittämisestä sekä siitä, miten kehittää alan sisäisen kohtaamisen ja kriittisen keskustelun areenoita.

Lokakuun 9.–11. Tanssin talon Pannuhallissa esitetään Tanssiteatteri Tsuumin ja Teatteri Metamorfoosin yhteistuotantona toteuttamaa versiota saksalaisen Falk Richterin Trustista. Vuonna 2008 kantaesitetty näytelmä kertoo miten silloin ajankohtaisen finanssikriisin aiheuttama talousrakenteiden romahdus rinnastuu yksityisissä ihmissuhteissa koettuun luottamuspulaan.Ohjelman vieraina ovat esityksen koreografi-ohjaaja Samuli Nordberg ja siinä esiintyvä Anna Kuusamo. Keskustelussa pohditaan muun muassa tanssin ja fyysisen teatterin vahvuuksia yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyssä sekä finanssikriisin perintöä. Käsittelemme myös tällä hetkellä yhteiskunnassa ajankohtaista kollektiivista luottamuspulaa.

Yle Areenasta löytyy tuore televisiosarja Naapurin poika (Pojken i grannhuset), joka käsittelee lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa seksuaalista halua. Teatterin politiikkaa -podcastin syyskauden ensimmäisen jakson vieraana ovat sarjan kirjoittaja Eva-Maria Koskinen, ohjaaja Hannaleena Hauru ja siinä näyttelevä Rasmus Slätis. Jaksossa pohdimme muun muassa sitä, mitä taiteen näkökulma voi tuoda pedofilian (ja televisosarjassa kuvatun hebefilian) taustatekijöiden ymmärtämiseen ja miten vaativaa aiheen käsittely on myös elokuvissa ja teatterissa.

STN-tutkimusohjelmaan STEER kuuluvat tutkimushankkeet kokoontuivat Helsingin Musiikkitalolla 14. toukokuuta 2025 järjestettävään seminaariin Osallisuus, dialogi, päätöksenteko? Muuttuvan yhteiskunnan tulevaisuuskestävä ohjaus. Nyt seminaari julkaistaan neliosaisena podcastina ORSIn Kristallipallossa. Viimeisessä osassa kuullaan seminaarin päättänyt paneelikeskustelu. Mukana Heidi Hautala, professori Risto Heiskala, dosentti Anna-Mari Wallenberg. Fasilitaattorina Mika Nieminen Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi/

Q-teatterin Rikos ja rangaistus vierailee Tampereen Teatterikesässä 6.–7.8. Pienen tauon jälkeen jatkavan podcastin kevätkauden viimeisessä jaksossa vieraina ovat esityksen ohjaaja Esa-Matti Smolander ja siinä näyttelevä Lotta Kaihua. Keskustelussa pohditaan muun muassa alkuteoksen yleisinhimillisiä teemoja ja esityksen taiteellisia valintoja. Entä miten vuoden 1866 klassikko sopii kuvaamaan tämän ajan polarisaatiota, kulttuurileikkauksia ja esimerkiksi väkivaltaisesti oireilevien nuorten miesten ahdistusta.

✨ The Changers podcast: https://open.spotify.com/show/19XFAVLLrQP5z8KQRLTGE7Miten kasvetaan menestyväksi yritysjohtajaksi? Studiossa podcast-juontaja Otto Juote. Jakso on kuvattu 14.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eliittien valtataistelu (2:54) Trump 2016 (11:06) Politiikka (14:32) Machiavelli (16:29) Valehtelu (18:12) EU:n Yhteisvelka (23:05) Nikotiinipussit (27:41) "Yleinen etu" (31:35) Demokratia (35:14) Organisaatiot (39:23) Lehmänkaupat (43:26) Hierarkiat (46:38) Valta (47:54) Eliitti (54:17) Oppositio (57:05) Päätöksenteko (1:00:33) Manageriaalinen eliitti (1:11:14) Suomi (1:18:12) Kansallinen etu (1:23:08) Trump ja eliitti (1:31:30) Piilaakso (1:41:22) Podcastit (1:46:01) DOGE (1:52:20) "Paluu normaaliin"

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mihin stoalaisuus perustuu ja millaisia opetuksia se tarjoaa elämään?Studiossa teologian tohtori ja tietokirjailija Juhana Torkki. Jakso on kuvattu 8.5.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Antiikin Kreikka(6:17) Stoalaisuus(11:50) Hyveet(20:31) Efektiivinen altruismi(24:10) Väkivalta(27:13) Politiikka(39:56) Kirjoitukset(42:19) Marcus Aurelius(45:50) Uskonnot

⭐ Nettisivut helposti: https://virtula.fi Studiossa Rahapodin entinen juontaja, kokoomuksen kansanedustaja ja kuntavaaliehdokas Martin Paasi. Jakso on kuvattu 7.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Raha (2:58) Kirkkonummi (9:50) Kaksikielisyys (14:59) Erilaisuus (20:25) "Ankkalampi" (29:34) Koulu (41:51) Levottomuus (59:25) Helsinki (1:01:38) Isä (1:11:59) Uteliaisuus (1:17:51) Väittely (1:22:09) Vanhempien ero (1:24:48) Purjehdus (1:29:45) Luonto (1:38:01) Pitkäpaasi (1:40:26) Horisontti (1:44:10) Nöyryys (1:48:16) Opiskelu (1:57:02) Työura (2:08:27) Nordnet (2:14:32) Rahapodi (2:31:26) Politiikka (2:34:10) Kokoomus (2:36:21) Ryhmäkuri (2:45:23) Eduskunta

This episode features Suvi Rautio's (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society's annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing's intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Keskusteluohjelma VLOG 93 – EU-vaalit ja politiikka, Arvi, Click Mix Sour, budjettikesäloma Discord-serveri: https://discord.gg/wGnM82KV4v Ohjelman yhteistyökumppanit: Pelago Bicycles Harjun Kukka Alkuanimaatiot Eemil Mäntynen 0440522753 / Mobilepay – “Keskusteluohjelman tuki”

Politiikka on pinnallistunut, väittävät tietokirjailijat Yannick Lahti ja Matti Mörttinen uutuuskirjastaan Politiikan pinnan vangit. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon jaksossa aiheina Venäjän hyökkäyksen kaksivuotispäivä ja ympärillä leijuva surumielisyys ja synkkyys, maahanmuuttajien huonot työllisyysluvut ja kielivaikeudet, ja miesten ja naisten poliittisten asenteiden merkittävä eriytyminen toisistaan nuoressa Z-sukupolvessa. Studiossa Tuomas Peltomäki, Anna-Sofia Berner ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksoon liittyviä linkkejä: UkrainApu-yhdistys kerää lahjoituksia vietäväksi Ukrainaan ja kerää tempauksilla rahaa Ukrainan avuksi. Heillä on keräyslupa RA/2024/93 ja muutenkin asiat kunnossa. Jos haluat auttaa Tuomasta lahjoittamaan Ukrainaan, se onnistuu mobilepay-maksulla lippaaseen 3744BP. Lippaan nimi on #FreeTuomas–Ukrainapu. Tässä twiitistä kaikki sai alkunsa: https://twitter.com/tuomaspeltomaki/status/1750560815495651608. HS:n juttu maahanmuuttajien työllistymisestä: https://www.hs.fi/talous/art-2000010227863.html Tässä twiitissä ilmaislinkki Financial Timesin juttuun Z-sukupolven poliittisten asenteiden eroista: https://twitter.com/jburnmurdoch/status/1750849189834022932. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Julia Sangervo on psykologi, Pirkanmaan aluevaltuutettu ja varakansanedustaja (vihr.). Hän jäi nipin napin ulos Eduskuntavaaleista, joten Eduskunta jäi ilman ainuttakaan psykologia. Julian menoa se ei hidastanut, vaan hän jatkaa edelleen julkisessa keskustelussa mielenterveydestä, politiikasta ja ilmastoahdistuksesta. Niitä teemoja käsittelimme tässäkin jaksossa, joten tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Ihan sama mitä mieltä olet Jari Sarasvuosta, toista samanlaista ihmistä et pysty nimeämään. Jari on todennäköisesti yksi Futucastin toivotuimpia vieraita, joten kaikki te, jotka olette odottaneet kuulevanne Jarin ränttejä meidän podissa, look no further. Tässä jaksossa käydään läpi niin paljon asioita, että sitä on vaikea kiteyttää tässä tekstissä. En taida edes yrittää. Tervetuloa kuuntelemaan. Linkki Jarin väitteeseen Solomon Peñasta: https://edition.cnn.com/2023/01/17/us/new-mexico-shootings-solomon-pena-what-we-know/index.html — Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast