Podcasts about syrj

Syrjähyppy Espanjan temppareihin on sanalla sanoen SAIRAS. Saaren emännät ovat täydessä psykoosissa ja isännät huutavat. Petollisissa Mandimain intuitiiviset aistit inspiroivat Annikan kertomaan uusista telepaattisista noidan kyvyistään. Love Islandissa puidaan leipien äärellä herännyttä mustasukkaisuuskohua ja kehujen tärkeyttä. Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Perunateatterin vieraaksi saapui kokki Harri Syrjänen. Hänet tunnetaan erityisesti monipuolisesta ja innovatiivisesta otteestaan ruokaan. Pitkän rupeaman erilaisissa ympäristöissä keittänyt Harri kertoo miten päätyi 90-luvulla töihin Marco Pierre Whiten johtamaan Canteen -ravintolaan. Hän valottaa miten sattuma ohjasi häntä polullaan televisioon kaikkien tuntemaksi tv-kokiksi sen sijaan, että olisi jahdannut ravintoloiden keittiöissä tunnustusta ja tähtisadetta. Tänään Harri pyörittää menestyksekästä somekonseptia, jossa valmistuu nopeita arkea helpottavia OnePot -ruokia. Lopuksi selviää myös miksi ihmeessä hän kokkaa somessa yläkroppa paljaana. 

Mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa? Mitkä ovat paikallisen sopimisen keskeisimmät tavoitteet? Entä keitä lakimuutos koskee? Työoikeuden asiantuntijamme Jussi Koivu, Anni Holopainen ja Jani Syrjänen vastaavat uusimmassa podcastissamme mm. yllä oleviin kysymyksiin. Lisäksi keskustellaan paikallisen sopimisen hyödyistä sekä siitä, mitä HR-ammattilaisten tulisi erityisesti ottaa huomioon paikallisten sopimusten tekemisessä. Tämä jakso on nauhoitettu ennen HE:n vahvistamista laiksi.

Pasi Heikuran vieraat, kääntäjät Elina Kritzokat, Marjut Hökfelt ja Tuomas Nevanlinna ehdottavat suomalaisille kehoon liittyville sanonnoille parhaita mahdollisia vastineita saksan, ruotsin ja englannin kielessä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Cityn Aamussa tänään herrat miettivät kuka se mäkihyppääjä olikaan ja käytetyt joululahjat on listattu. Huomenna päräytetään kylään Syrjäsen Harrille ja kaveri on puhelimen päässä. Uusi ohjelmaosuus, Humalainen nainen, saa päivänvalon, kuuntele tän Aamun läpät tästä!

Kriminaalipolitiikassa yllättävän suuri vaikutus on itse tekijän syyllisyyden lisäksi rahalla ja sattumalla. Tätä yhtälöä perataan HS:n Elinkautis-podcastin kahdeksannessa jaksossa vuosikymmeniä rikos- ja oikeustoimittajana työskennelleen Susanna Reinbothin kanssa.

Eevan kirjaklubissa Tommi Kinnunen kertoo, miten hänen rakastetut romaaninsa ovat syntyneet, miksi hänellä ei ole paineita seuraavista teoksista ja mitä juuret Koillismaalla merkitsevät hänen kirjailijantyölleen. Lisäksi Tommi kertoo oikeanlaisen näkkileivän, Sisu-pastillien ja keltaisen Jaffan merkityksestä kirjojensa juonille.

Kaupallinen yhteistyö: Nextory

Orpon hallitus päätti kehysriihessä uusista miljardisäästöistä. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vakuuttivat, että laarien pohjatkin käytiin läpi, jotta säästöt saatiin kasaan. Onko hallituksen säästöretoriikka muuttunut? Onko edelleen pakko leikata – vaikka sattuu ja tekee kipeää – vai onko oikeudenmukaisuus päivän sana? Otettiinko suurituloiset mukaan talkoisiin, vai onko kyseessä on silmänkääntötemppu? Välttääkö Suomi-laiva tarkkailuluokan? Mikä on päivänpoliitikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tammikuun 4. päivä 2024 oli ilon päivä papualaiselle Moi-heimolle. He saivat ensimmäistä kertaa käsiinsä omalla äidinkielellään kirjoitetun Raamatun. Takana oli 20 vuoden käännöstyö, joka saavutti täyttymyksensä Open Doorsin tukijoiden lahjoitusten avulla.

Ensimmäinen tarina muistuttaa meitä siitä, että varovaisuuteen kannattaa panostaa myös niissä arkisissa asioissa. Ja toinen vie meidät syvälle syrjäseutujen metsiin, jossa odottaa jotain todella kammottavaa.

Quand on réfléchit à la nourriture et aux jeux vidéo, on pense à des choses sympas (prendre soin de son potager dans Stardew Valley) et d'autres beaucoup moins sympas (le DoritosGate). Comment réconcilier ces deux réalités ? Que dit-on des joueurs et des joueuses quand on les réduit à la malbouffe ou aux aliments censés nous rendre plus performant·e·s ? Nous en discutons avec Sophie Mallinson (game et narrative designer) et Nora Bouazzouni (journaliste et autrice). Au passage, Lucie et Hugo en profitent pour déclarer leur amour aux cheetos goût fromage.___Sources citées dans l'épisode :A table of Doritos (Robert Florence, Eurogamer, 2012) https://www.eurogamer.net/lost-humanity-18-a-table-of-doritosFaimnisime, quand le sexisme passe à table (Nora Bouazzouni, éditions Nouriturfu, 2017)Cette start-up française réussira-t-elle à vous faire remplacer vos repas par de la poudre ? (Lucie Ronfaut, Le Figaro, 2018) https://www.lefigaro.fr/secteur/high-tech/start-up/2018/06/18/32004-20180618ARTFIG00105-cette-start-up-francaise-reussira-t-elle-a-vous-faire-manger-de-la-poudre.phpGeek Cuisine: Extending the Narrative of a Junk Food Gamer (Joelsson, T. N., Syrjälä, H., Luomala, H., & Mäkilä, 2023) https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/15554120221150348___Transcription : https://drive.google.com/file/d/19X89RUp8Gvjzpz9mdPNlZn8Q6JipESYm/view?usp=sharingPour nous contacter : soluce.lepodcast@gmail.com Hébergé par Acast. Visitez acast.com/privacy pour plus d'informations.

Ragnhild Knudseni (Norra) ja Pauliina Syrjälä (Soome) ühised helimaastikud on sündinud hardanger viiuli ja kandle omavahelistest vestlustest, kus traditsiooni elemendid põimuvad autoriloominguga.

Cityn aamu pisti kinkkushown pystyyn ja jälleen taisteltiin, kumpi kinkku on parempi Jeren murea kinkku vai Samuelin mehevä kinkku. Vieraana huippukokki Harri Syrjänen! Harri kertoo tarinoita Kokkisodan kulisseista, vastailee kuulijoiden kysymyksiin, sekä antaa parhaimmat vinkit joulupöytään!

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Nuestra travesía de Persia a Escandinavia no es en línea recta. Pasamos por tierras y músicas kurdas y magrebíes, por un Londres y un Seattle con resonancias globales, para solazarnos finalmente con unas cuantas novedades musicales nórdicas. Hablamos en nuestras #Mundofonews también de eventos musicales globales que tienen lugar en torno a estos días, como el Festîval Kurdistan, en Hamburgo; Visa for Music, en Rabat, o Mundial Montreal. Our journey from Persia to Scandinavia is not a straight line. We pass through Kurdish and Maghrebi lands and music, through a London and a Seattle with global resonances, to finally delight ourselves with a bunch of Nordic musical new releases. We also talk in our #Mundofonews about global music events taking place around these days, such as the Festîval Kurdistan, in Hamburg; Visa for Music, in Rabat, or Mundial Montreal. Badieh - Yar golakom [+ Ehsan Nasibi, Golnaz Hariri, Erfan Homayouni & Puriya Bahrami] - Badieh II Saîdê Goyî - Ezim mem o welat zîn e - Jinê Snitra - Tjemmret errouh - Tjemmret errouh [single] Don Kipper - Utopia - Always can't go on forever Kultur Shock - Duna - Acoustic live Johanna Juhola - Alarm - A brighter future Jaakko Laitinen & Lapin Lisä - Tornionlaakson humppa - Lapin lisä Knudsen & Syrjälä - Paimenlaulu - Talende strenger / Kertovat kielet Emmi Kuittinen - Suru marssii - Surun synty (Knudsen & Syrjälä - Halling - Talende strenger / Kertovat kielet)´ 📸 Don Kipper #Mundofonews: Festîval Kurdistan Visa for Music Mundial Montréal

Koska Jussi on valtakunnallisella maanpuolustuskurssilla, on Toivolla tällä kertaa studiossa vieras suoraan Suomussalmelta. Toivo keskustelee vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllösen kanssa muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ensimmäisestä budjettiesityksestä, puolustuspolitiikasta Nato-Suomessa sekä vammaispalvelulaista, jonka lykkäämistä hallitus esittää.Nyt kannattaa tosiaan kuunnella, sillä tässä jaksossa kuullaan myös, mitä Kyllösen koirille eli leonberginkoira Patulle ja pyreneidenmastiffi Urpolle kuuluu!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Kaiken kirjoittamisen historiallisena ja motorisena ytimenä on kynä. Kirjoittamaan oppiminen piirtyy kuin kynänjälki aivoihin. Teknologiset muutokset ovat kuitenkin sysäämässä kynää sivummalle ja uudet sukupolvet kouliintuvat kirjoittamaan näppäimistöillä. Kulttuuriykkösen keskustelussa runoilija Olli Heikkonen, kirjailija Jukka Laajarinne ja toimittaja J.P. Pulkkinen keskustelevat kirjoittamisen rutiineista, käytännöistä ja tavoista joilla teknologia koulii ajatteluamme ja kuljettaa lauseitamme. “Laitteet istuvat satulassa ja ne ratsastavat ihmiskunnalla”, kirjoitti amerikkalainen esseisti ja filososi Ralph Waldo Emerson. Kynän ja kirjoittamisen historiassa on monia kiehtovia vaiheita alkaen siitä stressistä, mitä Platon koki siirryttäessä suullisesta kulttuurista kirjalliseen kulttuuriin. Tai Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta modernin lyijykynän syntyyn. Ilmaan jää kaiken teknologian keskellä leijumaan kysymys: miten käy kriisin hetkellä, kun teknologiamme hauraus paljastuu ja murenevan sivilisaation keskelle on ihmisiä, joilla on vain kynä ja muistikirja. Ohjelmassa kuullaan seuraavia arkistonäytteitä: Unto Kupiainen pakinoi Mannerheimin kynästä, toimittaja Kerttu Krohn haastattelee L. Onervaa (1948), heinolalainen toimittaja Dagmar Heino muistelee työtään 1920-luvulla, Olli Alho haastattelee C.J. Gardbergiä Turun Sibelius-näyttelyssä (1965), Alivaltiosihteeri etsii kyniään (1996), kasvatustieteiden tohtori Satu-Maarit Frangou kertoo väitöskirjastaan (2020), VTT:n tutkijat testaavat älypuhelimia (2004), ja tasavallan presidentti J.K. Paasikivi toteaa Moskovasta palattuaan, että kynä on korjannut sen minkä miekka hajotti (1955). JP Pulkkinen toimittaa.

Miksi EU on jäänyt niin paljon jälkeen muuta maailmaa digitaalisen teknologian kehittämisessä? Onko EU:lle tai millekään muullekaan taholle mahdollista irrottautua digitekniikan osalta riippuvuudesta muuhun maailmaan? Mitä EU:n nyt pitäisi tehdä päästäkseen paremmin mukaan kehittämään uusia digitaalisia tuotteita? Ja minkälaista kamppailua maailmalla käydään mikrosirujen tuotannon suhteen? Haastateltavana on tutkija Markus Holmgren Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella Brysselin kone.

Kuinka merkittävä ongelma jengiytyminen on suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä vaikutus nuorten miesten syrjäytymisellä ja maahanmuutolla on katujengien syntyyn ja millä tavoin jengiytymistä voisi ehkäistä? Studiossa SDP:n eduskuntavaaliehdokas Helena Marttila ja PS:n eduskuntavaaliehdokas Onni Rostila. Jakso on nauhoitettu 16.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Katujengit (2:50) Oikeudenkäynnit (5:50) Miesten syrjäytyminen (10:33) Maahanmuutto (12:26) Suomalaisuus (15:35) Perhe (18:22) Syntyvyys (20:00) Nuoret miehet (23:40) Koulutus (28:20) Poliisi (30:25) Sosiaalityö (34:33) Rinnakkaisyhteiskunnat (37:50) Segregaatio (40:00) Ruotsi (41:18) Road man -kulttuuri (42:25) Huumeet (48:17) Mielenterveyskriisi (50:37) Islam (51:45) Turvapaikanhakijat (56:30) Sosiaaliturva (1:00:10) Rangaistuspolitiikka (1:02:43) Seksuaalirikolliset

Miksi ihmiset pelkäävät ja minkälainen tunne pelko on? Miten oman pelon voi kohdata ja miksi pelon kohtaaminen on hyödyllistä? Mitä ovat fyysinen, moraalinen ja sosiaalinen rohkeus? Mitä epämukavuusalueelle menemisestä voi saavuttaa? Miten rohkeus ja pelko näkyvät sosiaalisen median aikakaudella? Studiossa entinen huume- ja peitetoimintapoliisi Sami Sallinen. Jakso on nauhoitettu 31.10.2022. ⌚AIKALEIMAT (0:00) Pelko ja rohkeus (7:53) Äijäkulttuuri (11:29) Poliisikoulu (12:47) Fyysinen rohkeus (14:26) Moraalinen rohkeus (23:17) Tunteiden hallinta (25:41) Vallan tunne (28:38) Kuulustelutilanteet (35:37) Valheenpaljastustestit (36:59) Epämukavuusalue (40:30) Sosiaalinen pelko (43:27) Syrjäytyneet nuoret (46:34) Rohkeusteot (52:06) Rohkeus sosiaalisessa mediassa

Miten työperäistä maahanmuuttoa on edistetty kuluneella hallituskaudella ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Tulisiko työperäisille maahanmuuttajille asettaa minimiansioraja ja tulisiko perheenyhdistämistä helpottaa vai vaikeuttaa? Studiossa vieraina perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Joonas Kiviranta ja vihreiden kansanedustaja Noora Koponen. Jakso on nauhoitettu 17.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hallistuskausi (4:26) Minimiraja: 3000 € / kk (10:27) Hoitolan työvoimapula (18:23) Väestön vanheneminen (21:07) Suomen houkuttelevuus (26:26) Suomen kieli (29:58) Ruotsin kieli (32:03) Kieli tekniikan alalla (35:42) Ukrainalaiset (37:16) Perheiden yhdistäminen (42:40) Maahanmuuttajanaiset (44:24) Ruotsin tie (47:20) Ansiotaso (55:48) Saatavuusharkinta (1:02:29) Syrjäytyminen (1:03:51) Julkiset menot (1:08:43) Korkeakoulut

Miksi poikien oppimistulokset ovat laskeneet ja miksi pojat pärjäävät kouluissa tyttöjä heikommin? Onko kouluissa tilaa perinteiselle maskuliinisuudelle? Millä tavalla digilaitteiden käyttö ja isot ryhmäkoot vaikuttavat opetukseen? Onko maahanmuutolla ja oppilaiden lisääntyneellä monimuotoisuudella yhteys Suomen heikentyneisiin Pisa-tuloksiin? Studiossa vieraana akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro. Jakso on nauhoitettu 29.9.2022 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pojat putoavat (4:22) Maskuliinisuus ja feminiinisyys (5:51) Koulujen eriytyminen (13:26) Sukupuolijakauma lukioissa (16:25) Digitalisaatio (20:39) Numeroarvostelu (25:28) Vahvuuksien tunnistaminen (27:57) Digilaitteet opetuksessa (29:42) Pisa-tulokset (31:29) Maahanmuutto ja monimuotoisuus (33:52) Luokkakoot ja tasoryhmät (37:04) Opettajien jaksaminen (38:18) Syrjäytyminen (39:56) Oppivelvollisuuden pidentäminen (41:44) Korkeakoulujen pääsykokeet

Mitä ongelmia väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen tulevat aiheuttamaan Suomelle? Miten eläkejärjestelmä on valmistautunut tähän ja mitä haasteita tämä tulee aiheuttamaan hoitoalalle? Miksi Suomessa syntyy vähemmän lapsia? Miten miesten syrjäytyminen ja alhainen syntyvyys liittyvät toisiinsa? Voiko maahanmuutto auttaa tasaamaan väestöpyramidia ja mitä kysymyksiä maahanmuuttoon liittyy? Studiossa vieraana työeläkeyhtiön Varman toimitusojohtaja Risto Murto. Jakso on nauhoitettu 19.12.2022 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eläkejärjestelmän kestävyys (3:45) Väestöpyramidi (7:36) Eläkejärjestelmän riskit (9:12) Tanska ja Ruotsi (12:34) Lapsettomuus historiallisesti (15:03) Miesten syrjäytyminen (17:23) Asevelvollisuus (18:28) Miehet kaupungeissa ja maaseudulla (21:49) Koulutus ja oppivelvollisuus (25:08) Maahanmuutto (29:13) Ukrainalaiset Suomessa (33:13) Perheiden yhdistäminen (36:07) Työperäinen maahanmuutto (40:30) Terveydenhuollon kriisi (44:10) Työn automatisointi (45:33) Pohjoismainen hyvinvointimalli

Syrjäyttäminen ei tapahdu sattumalta vaan se on seurausta toimista, jossa toisena osapuolena on alaikäinen, sanoo post doc -tutkija Keiju Vihreäsalo toimittaja Satu Kivelän haastattelusta. Keiju Vihreäsalo vietti kaksi kuukautta tukipisteessä, joka auttaa päihdeongelmaisia ja asunnottomia nuoria. Vihreäsalo teki etnografista tutkimusta, haastatteluita ja seurasi nuorten elämää läheltä.Lasten ja nuorten oireilu on nähty irrallaan häntä ympäröivistä suhteista, terveydentilasta ja iästä. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksistaan kertoo kolmekymppinen nimimerkki Kujakatti. Kujakatti pohtii viestissään, että yhteiskunnalle olisi tullut halvemmaksi, jos häntä olisi voinut auttaa aikaisemmin. Kujakatilla todettiin aikuisiällä adhd, joka hoitamattomana oli hänen mukaansa monien ongelmien takana. Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen. Lähteet: Päihdelinkki.fi (2016) ADHD ja päihteiden käyttö Teoksessa Johanna Linner Matikka & Tiia Hipp (toim.) Traumainformoitu työote. Helsinki, PS-kustannus, ilmestyy 1/2023. Keiju Vihreäsalo Läpinäkyvät lapset ja nuoret. Palvelujärjestelmien syrjäyttävät käytännöt THL (2022) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy THL (2022) Lapset ja perheet Verkkapuro, Ville (2022) Pete Lukusuositus: Verkkapuro, Ville (2022) Pete Juntunen, Laura ( 2022) Subutex-kaupungin kasvatit

Linda-Maria Raninen eli Mercedes on suomalainen rap-tähti ja kirjailija, jolla on takanaan rankka menneisyys. Raninen eli teini-iässä vuosia päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä Helsingissä. Nyt hän haluaa nostaa esille syrjäytyneiden romaninuorten ongelmia. Linda-Maria Raninen julkaisi ensimmäisen rap-levynsä viisi vuotta sitten nimellä Mercedes Bentso. Lauluissa käsiteltiin nuorten naisten elämää väkivallan keskellä.Ranisen raptekstit kertovat hänen omasta nuoruudestaan päihteitä käyttävien romaninuorten jengissä. Lauluissa puhutaan väkivallasta, raiskauksista ja naisten alistamisesta.Raninen on myös tunnettu yhteiskunnallinen keskustelija ja hän on julkaissut useita kirjoja ja kirjoittaa myös kolumneja.Ranisen mielestä päihteitä käyttävät ja rikoskierteeseen ajautuneet nuoret on Suomessa unohdettu, ja hän haluaa herättää keskustelua heidän asemastaan.Nykyään 29-vuotiaana Raninen haluaa kuitenkin katsoa tulevaisuuteen ja puhua muistakin aiheista. Tätä alleviivaa hänen uusi taiteilijanimensä Mercedes.Ohjelmassa Linda-Maria Raninen kertoo myös suhteestaan Solvallan murhaajana tunnettuun Janne Raniseen.Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Miten Venäjän kansa näkee Vladimir Putinin? Miksi Putin vielä porskuttaa kalliista ja ihmishenkiä vievästä hyökkäyssodasta huolimatta? Keskustelemassa tutkija Meri Kulmala Helsingin yliopistosta ja Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kulmala huomauttaa, että kaikkein haavoittuvammissa asemissa olevat eivät yleensä voi protestoida. Putinin suosio on maaseudulla vahvempaa kuin kaupungeissa. Kangaspuro korostaa, että moni on myös vaurastunut tai jopa rikastunut Putinin ansiosta. Silloin ei kannata lähteä toivomaan Putinin kaatumista. Kulmala ja Kangaspuro arvioivat, että sodan pitkittyessä Putinin suosio voi heiketä jos miehiä alkaa kaatua massoittain sodassa ja talous alkaa sakata pahasti. Entä millaisia vaikutuksia voi olla Suomen päätöksellä vähentää viisumien myöntämistä Venäläisille? Kulmala arvioi, että ei ole hyvä ajatus vähentää venäläisten mahdollisuuksia matkustaa Suomeen. Kangaspuro kehottaa pohtimaan myös aikaa, joka tulee Putinin jälkeen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

My Own Life -hankkeen toisessa podcast-jaksossa puhutaan nuorten syrjäytymisestä. Mitä se tarkoittaa, kuka on syrjäytynyt, ja kuka oikeastaan voi määritellä, kuka on syrjäytynyt? Tekijä: Susanna Halme. Haastateltavat: Jenni Palomäki (YTM) ja Mona Kaverinen (yhteisöpedagogi). Podcast on osa Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksen EU-rahoitteista My Own Life -hanketta, joka tukee nuorten näkövammaisten omatoimisempaa elämää. Podcastissa hankkeen mentoriena toimivat näkövammaiset nuoret kertovat itsestään.

Täällä taas pitkästä aikaa. Nyt langoilla elävöittämisen hengessä. Pääsimme vierailemaan Jani ja Sallamaari Syrjän kotipyhätössä keskustelemassa viikinkimiekkailusta, elävöittämisestä ja kaikesta sen ympäriltä. Peitset ojoon ja kuunteluun.

Miten hyvinvointi ja elämänmahdollisuudet jäsentyvät maailmassa, jossa sosiaalisten etäisyyksien ylittämisestä on tullut jopa vaikeampaa kuin maantieteellisten etäisyyksien? Julkaisemme tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemien Tiedekulmapokkareiden tekstejä ääniversioina. Kaupunkimaantieteen dosentti Venla Berneliuksen teksti Valta muuttaa kaupunkia: syrjään jäävät naapurustot ja segregaation paradoksit on alun perin ilmestynyt Kuka maailmaa hallitsee -pokkarissa (Gaudeamus 2020): https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/kuka-maailmaa-hallitsee-/2759981 Tekstin lukija on Simo Häkli.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Miten nuorten elämä soljuu syrjäseuduilla? Mistä löytyvät harrastukset, koulutus, työpaikka ja puoliso? Miten elämä vie nuoria syrjäseuduilta kaupunkeihin ja kenties takaisin kotipaikkakunnalle? Itä-Suomen yliopiston tutkijat seuraavat ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa syrjäseutujen nuorten elämää 15-vuotiaasta aina 25-vuotiaaksi saakka. Akateeminen vartti -podcastin haastattelussa ovat Nuoret ajassa -hankkeen tutkijat, yliopistonlehtori Mari Käyhkö ja nuorempi tutkija Ville Pöysä yhteiskuntatieteiden laitokselta.

Sekä tiede että uskonto ovat aina etsineet vastauksia perimmäisiin kysymyksiin ja pyrkineet tarjoamaan selityksen maailmankaikkeudelle, mutta täysin eri menetelmillä ja asenteilla. Syrjäyttääkö tiede vähitellen uskonnon maailmankuvamme perustana – ja voidaanko puhua jopa tiedeuskosta? Roman Schatzin johdolla aiheesta keskustelevat uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala ja Skepsis ry:n varapuheenjohtaja Otto Mäkelä.

Tämä jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Me-säätiön kanssa. https://www.mesaatio.fi/ Samu Hautala rakentaa Me-säätiön spin-off yrityksessä Wondershopissa uusia työkaluja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisujen mittaamiseen. Tässä jaksossa puhumme syrjäytymisestä ja sen juurisyistä sekä siitä, miten Me-säätiö pyrkii lähestymään ongelman ratkaisemista. Puhumme yhteisten mittareiden tärkeydestä, ennaltaehkäisystä, yhteisöllisyydestä, peleistä ja fyysisen ja virtuaalimaailman kohtaamisesta. Tervetuloa kuuntelemaan tärkeää keskustelua. --- Valaisusetti: https://bit.ly/30vMf53 Kamera: https://bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tällä kertaa Leffahullun haastattelussa oli Sorjonen: Muraalimurhat elokuvan päänäyttelijä Ville Virtanen, sekä ohjaaja Juuso Syrjä. Puhuimme tietenkin paitsi Sorjonen elokuvasta ja mistä on otettu vaikutteita ja siitä mitä mieltä itse olin leffasta, niin myös Sorjonen sarjasta ja molempien tekemisestä ja suosiosta. Juuson kanssa puhuimme myös hänen ohjaamastaan Karalahti dokumentti elokuvasta ja miten sen tekeminen vertautuu Sorjosen tekemiseen.

Tällä kertaa puhutaan asuntojen hintojen polarisoitumisesta. Miksi kasvukeskuksen asuntojen hinnat kasvavat ja maaseutu sen kuin halpenee? Miten hintaerot vaikuttavat ihmisten tasavertaisuuteen tulevaisuudessa? Entä kuinka suhtautua, jos itse haluaa asua syrjäseuduilla? Jasminin ja Kaisan vieraana on Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Kaikista oudoimmat asiat tuntuvat tapahtuvan silloin, kun olemme eristyksissä muusta maailmasta.

Me-säätiön arvioiden mukaan Suomessa oli ennen koronakriisiä yli 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Viime vuonna nuorten tyytyväisyys elämään laski rajummin kuin koskaan. Mitä määrälle käy kriisin jälkipyykissä? Miksi nuorten syrjäytymisestä on kasvanut Suomessa niin suuri ongelma? Mitä meidän pitäisi tehdä syrjäytymisen vastaisessa taistelussa? Millä tavoin nuoret saadaan tunnistamaan ja ennen kaikkea hyödyntämään omat kykynsä? Huomisen talous -podcastissa kuullaan uusintana Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion ja Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnanjohtajan Virpi Utriaisen keskustelu helmikuulta 2020. Toimittajana Pihla Hakala.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 8.8.2021Matt. 11: 20-24Päivän evankeliumissa Jeesus saarnaa kiehtovalla tavalla kaupungeille. Korasin, Betsaida ja Kapernaum saavat moitteita, Tyros ja Sidon kehuja. Kaupungeista tulee ilosanoman todeksi eläjiä.Kristinusko on alun perin syntynyt Lähi-idän kaupungeissa; Rooman, Efesoksen ja Korintin kaduilla. Se on syntynyt uskontojen ja aatteiden mosaiikin keskellä. Viime vuosisadalta lähtien olemme myös täällä Suomessa liikkuneet kohti samantapaista henkistä maisemaa. Maaseudun elämäntapaan rakentunut yhtenäiskulttuuri on murtunut. Maaseudulta ollaan muutettu moniarvoisiin kaupunkeihin. Karjan kutsuhuuto on vaihtunut ratikoiden kirskunaksi.Kaupungistuminen on iso muutos sekä Suomessa että koko maailmassa. Monessa mielessä elämme kaupunkien aikaa. Mitä evankeliumin kuuleminen voisi käytännössä tarkoittaa tässä ajassa, tässä kaupungissa? Millainen sanoma meidän pitäisi Helsingissä kuulla ja miten tehdä siitä totta?I Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tanssiaAloitan yhteisöllisyydestä. Olen itse Helsingissä kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti junantuoma. Kolmisenkymmentä vuotta tulin junalla Vaalasta Helsinkiin. Kannoin Rautatieasemalta kamani rinkassa opiskelijakämppääni Dommalle, Hietaniemen hautausmaan kupeeseen. Karussa huoneessa ei ollut edes patjaa. Myös oma elämäni tuntui pitkään tyhjältä. En oikein löytänyt paikkaani isossa kaupungissa. Vaikka seinien takana asui naapureita, yhteys puuttui. Vähitellen se kuitenkin löytyi, ja nyt olen iloisesti stadilainen. Kannatan kyllä edelleen jääkiekossa Oulun Kärppiä mutta fudiksessa tunnustan HJK:n värejä!Kaupungissa voimme valita ne yhteisömme, joihin haluamme kuulua. Täällä on tilaa luoda omannäköistä elämää. Jumala on luonut meidät yksilöiksi. Kaupungissa luomistyön rikkaus pääsee valloilleen. Parhaimmillaan kaupunkielämä on vähän kuin luovaa tanssia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.Yhteisöjen valitsemisen tanssilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Lukemattomien omannäköisten ihmisten ja ryhmien keskellä iso kysymys on, miten säilytämme kosketuksen yhteiseen elämään. Tästä kirjoittaa hienosti historiantutkija Francis Fukuyama kirjassaan Identiteetti. Kaupungissa on mahdollista löytää omannäköisiä ryhmiä, mutta samalla omat näköalani voivat kaventua. Siksi tarvitsen aktiivista asettumista toisen asemaan.Kristityn kutsumus on rakentaa yhteisöjä, jotka eivät saa voimaansa toisten asettamisesta oman ryhmän alapuolelle. Olemme erilaisia mutta samanarvoisia. Voima syntyy yhteydestä, ei ulos sulkemisesta. Tämä on näkymme myös täällä Hyvän toivon kappelissa.II Polis-tiikkaa kaupungissaYhteisöjä tarvitaan, sillä yksinäisyys on Helsingissä todellinen kipupiste. Keskellä kaupungin kuhinaa voin olla myös todella yksinäinen, niin kuin minäkin olin Domman opiskelijakämpässäni. Kiire, kilpailu ja työn paineet ajavat myös ihmisiä syrjään, tuntemaan itsensä tarpeettomiksi.Syrjäytyneiden ihmisten kasvot ovat Kristuksen kasvot. Jumala kutsuu meitä kutomaan yhteyksiä ja rakentamaan yhteisöjä kaupungin keskelle. Yhteisön rakentaminen voi lähteä vaikka siitä, että moikkaan tuttuja ja tuntemattomia kotipihallani. Silloin tuntemattomista voi vähitellen tulla tuttuja. Tuttujen ja tuntemattomien auttaminen kadulla ja muut pienet hyvät tahdon eleet kutovat myös meitä yhteen. Tästä hyvä esimerkki oli vähän aikaa sitten Hesarissa. Pyörällä Pasilan asemalla kaatunut kertoi siinä saaneensa ylitsepursuavan ystävällistä apua monelta ihmiseltä.Kristityn kutsumusta on myös toimiminen verkostoissa. Niin kuin Jeesus evankeliumissa julistaa, pelastus ei tarkoitettu vain omalle sielulleni. Se on tarkoitettu myös yhteisöille. Siksi kaupunginosaliikkeet ja taloyhtiöt, kansalaisjärjestöt ja harrastusryhmät ovat hyviä paikkoja kristityn kutsumuksen toteuttamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Yhteisöjen rakentamisessa tarvitaan myös politiikkaa. Politiikka-sanan juuret ovat kreikan polis-sanassa. Se tarkoittaa kaupunkia. Laajasti ajatellen politiikka on hyvän kaupungin rakentamista. Sitä tapahtuu puolueiden kautta, mutta se tarkoittaa kaikkea yhteisten asioiden hoitoa. Kun mahdollisimman moni on rakentamassa hyvää kaupunkia, estetään monien jääminen yhteisöjen ulkopuolelle.III Hetkessä eläminen kiireen keskelläYhteisöllisyyden lisäksi toinen tärkeä kysymys kaupungissa on aika. Usein kaupungissa on kiire. Kiire kertoo, että ihmiset touhuavat monenlaisia asioita. Tässä on paljon hyvää. Touhu synnyttää uusia ideoita, saavutuksia ja työtä.Tiukat aikataulut kuitenkin myös ajavat meitä ahtaalle. Ne ruokkivat stressiä ja estävät meitä elämästä nykyhetkessä. Aina pitäisi olla jokin projekti vireillä! Elämän eläminen edeltä käsin estää Jumalan läsnäolon kuuntelemista nykyhetkessä. Jumalan aika on nyt.Suunnittelemisen ja varmistelun sijaan Jumala kutsuu meitä spontaaniuteen. Spontaanit kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat yksi suuri kaupunkielämän lahja. Kadun vilinän keskellä vaihdetut sanat ja hymyt koskettavat. Ne vahvistavat syvässä mielessä kokemusta yhteisestä kaupungista, yhteisestä ihmisyydestä.Kiireen keskellä tarvitaan ihmettelyä. Kaupungissamme on lukemattomia Jumalan ihmeitä: rakennusten muotoja, taidegallerioita, bändien keikkoja, puistoja, patsaita. Niiden ihmettely kirkastaa niiden merkityksen ja Jumalan luomistyön kauneuden. Ihmettely vie meitä kohti ilmiöiden sisintä, niin että emme jää vain pintaan.Kiire pitää välillä katkaista, muistuttaa itseä siitä, että lopulta meillä ei ole kiire mihinkään. Yksi hyvä tapa tähän on hengitys. Kiireisessäkin hetkessä voin pysähtyä hengittämään sisään ja ulos ja tuntemaan Pyhän Hengen sisälläni. Henki tuntuu hengityksessä. Lopuksi: kiireen ja asioiden paljouden keskellä pysähtyminen auttaa myös näkemään olennaisen. Se palauttaa meidät rakkauden luo, josta kaikki kumpuaa. Rakkaus vie meidät kaupungin sykkeeseen, sen iloon ja tuskaan. Siellä, kaupungin keskellä, Jumala tarvitsee meitä. Ja siellä, kaupungin keskellä Jumala on läsnä.

Johdanto rukouksen kirjaan Rukoile kyyneleesi Rukoile pelkosi Rukoile epäilysi Kaikki päättyy ylistykseen

Metsäradiossa vierailtiin Keski-Suomessa. Jyväskylässä asuu innokas ilvesharrastaja Jussi Ristonmaa, joka on jo vuosikymmenien ajan ajanut ilveksien asiaa. Ilveskeskuksen nettisivuilla todetaan, että Euraasian ilveksellä on melko laaja esiintymisalue ja levinneisyys. Elinalue kattaa suuren osan pohjoisesta pallonpuoliskosta ja pohjoinen havumetsä on tyypillistä ilveksen elinaluetta. Ilveksiä esiintyi aikoinaan hyvinkin runsaana koko Manner-Euroopassa, mutta 1800-luvulla alkanut lajiin kohdistunut viha hävitti suuria ilvesesiintymiä ja keskitti esiintymät Euroopan pohjois- ja itäosiin. Viime vuosina ilvestä on palautettu takaisin luontoon mm. Juran vuoristoon, Sveitsin ja Ranskan alueelle, Puolaan sekä Saksaan. Osa näistä uudelleen palauttamisista on onnistunut kehnosti, sillä lisääntyvä ilveskanta aktivoi myös niitä ihmisiä tarttumaan aseisiin, jotka jostain syystä eivät suvaitse ilvestä. Syrjäiset metsäalueet ovat ilvekselle mieluisinta asuinaluetta myös täällä kotimaassa. Vaihteleva maasto jossa korkealla paikalla päivämakuulla ollessa on hyvä tarkkailla ympäristöä, on paikka jossa ilves viihtyy. Muuttuvasta ympäristöstä johtuen ilveksen on kuitenkin täytynyt sopeutua asustelemaan ja liikkumaan hyvinkin lähellä ihmisasumuksia. Erilaisilla metsätyypeillä ei näytä olevan vaikutusta ilveksen sijaintiin. Jyväskylästä kävi Asko Hauta-aho.

Vieraana Anna Syrjälä, joka sai ensimmäisen kisakautensa pakettiin syksyllä 2020. Mukaan tarttui ensikertalaisten SM-kultaa, junnujen SM-kultaa sekä yleisen sarjan hopeaa. Puhumme siis hyvin lupaavasta body fitness -kilpailijasta, jonka hyvällä todennäköisyydellä näemme vielä palkintopöytää putsaamassa.Anna kertoo millaista hänen arkensa body fitness -kilpailijana on: meneekö harrastus monenkin asian edelle? Jännittääkö kilpailuissa ja onko tavoitteet korkealla?Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Samalla kun Kreml ruokkii lähipiiriään taloudellisesti tehottomilla suurhankkeilla korjauskelvottomien asuinrakennusten määrä jatkaa kasvamistaan. Neuvostoajoilta periytyvä asuntokanta on valtava ongelma Venäjällä, sanoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen blogissaan.

Vieraanani oli Hanna Syrjämäki, joka kertoi mm. miten upea laji runous on, miten runokokoelma Kaikukatve syntyi ja miten kommunikaation vaikeus liittyy kirjoittamiseen. Itse puolestani kaivoin viittauksia I Am Legend -kirjaan, ja yhdessä julistimme Ulverin ja Don Delillon ylivertaisuutta. Kaikesta tästä syntyi runoutta, elämää ja kauneutta käsittelevä jakso. Kiitos Hanna vierailusta! https://www.instagram.com/uun.uun/ https://www.goodreads.com/book/show/56592720-kaikukatve --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi

Älyradion tuoreimmassa jaksossa Jennyn ja Eeron vieraaksi saapui Etteplanin toimitusjohtaja Juha Näkki.  Etteplan on yritys suomalaisen insinööritaidon ytimestä. Sen kädenjälki löytyy niin Koneen hisseistä, Postin pakettiautomaatista, Husqvarnan moottorisahoista kuin 3D-tulostuksestakin. Yritys on globaalisti monen teknologian etulinjassa. Jaksossa onkin luvassa kiinnostavaa puhetta 3D-tulostuksesta ja valmistavasta teollisuudesta.  3D-tulostus mahdollistaa nopeat tuotannot ja helpon tuotevarioinnin lähellä markkinoita. Korvaako 3D-tulostus perinteiset valmistustavat, ja mitä Etteplan teki ensimmäisenä maailmassa? Kuuntele niin tiedät!

0:00 Nordnet mukana Lukiolaisten sijoittajakoulussa Kuudessa lukiossa on pilotoitu tänä lukuvuonna Lukiolaisten sijoittajakoulu -kurssia, jossa nuoret pääsevät opettelemaan sijoittamisen ja osakesäästämisen perusteita opettajien johdolla. Kurssin takana on Talous ja nuoret TAT sekä konseptin kehittäjä, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Holmström. Ensi syksyksi kurssi tulee kaikkien Suomen lukioiden käytettäväksi. Nordnet toimii hankkeen kumppanina yhdessä Suomen Osakesäästäjien ja Inderesin kanssa. Kannustamme kaikkia lukioita ottamaan kurssin mukaan valikoimaansa! Lukiot voivatkin nyt ilmoittautua mukaan lukuvuodelle 2021–2022. Kuuntele jakso ja lue lisää Nordnet Blogista: https://www.nordnet.fi/blogi/lukiolaisten-sijoittajakoulu/?utm_campaign=bloglinks&utm_medium=social&utm_source=soundcloud&utm_content=lukiolaisten-sijoittajakoulu 4:20 Inflaatio ja Hetemäen myrskyvaroitus Viime vuoden koronadipissä koettiin jotain ennenkuulumatonta: osakkeet ja pitkät korot laskivat samanaikaisesti. Mitä tämän taustalla on, ja mitä se tarkoittaa USA:n valtion velkakirjojen asemalle turvasatamasijoituksena jatkossa? Syrjäyttävätkö Bitcoin ja muut kryptovaluutat Yhdysvaltain dollarin? Entä huuhtooko nouseva inflaatio pian osakesijoitusten arvot ja sukanvarteen kerrytetyt säästöt kuin vuorovesi hiekkalinnat rannalta? Martin antaa jaksossa kuulijoille synkän myrskyvaroituksen markkinoiden tilasta, mutta tarjoaa samalla myös pelastusliivit, kompassin ja äyskärin. Jakson Fees & Money -osiossa käsitellään kuulijakysymyksiä: 32:00 Miten tavallinen osakesijoittaja voi käytännön konstein suojautua inflaatiolta? 35:57 Miten Miikka ja Martin näkevät työllistymismahdollisuudet kaupallisella alalla ilman maisterin papereita tai ilman vuosien työkokemusta suuryrityksestä? 45:48 Lahjaverotuksen optimointi 49:15 Kuinka voi tehdä hyvän sijoitussuunnitelman – ja myös pysyä siinä meemiosakkeiden ja muiden "get-rich-quick"-houkutusten aikakaudella? 57:49 Miten hyvin positiivinen/negatiivinen tulosvaroitus siirtyy osakkeen hintaan ja millaisella aikavälillä? Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Viime vuodet on povattu, että perinteinen strategiatyö on aikansa elänyt. Pitkien ja hartaiden prosessien sijaan yritysten täytyy olla ketteriä ja heittäytyä muutokseen. Syrjäyttääkö tekoäly ihmisen lopulta myös strategiatyössä? Puttonen & Vilkkumaa -podcastissa puhutaan tällä kertaa kovan datan ja asiantuntijalähtöisten menetelmien yhdistämisestä. Vesa Puttonen saa studioon seuraksi toisen podcastin nimihenkilöistä: tieto- ja palvelujohtamisen apulaisprofessori Eeva Vilkkumaan. Mukana keskustelussa on myös Teknologian tutkimuskeskus VTT:n strategisen ennakoinnin päällikkö Sanna Malinen. Tästä podcastista on olemassa saavutettava tekstiversio osoitteessa:https://www.aalto.fi/fi/uutiset/puttonen-vilkkumaa-podcast-asiaa-paremmasta-bisneksesta

Musta vyö on kamppailulajeissa saavutus, jonka jotkut saavuttavat ja joillekin se jää haaveeksi. Mustassa vyössä on erikseen vielä dan-arvot, jotka nostavat entisestään vyönkantajansa arvoa muiden lajin harrastajien silmissä. Askolan Budoseura Sankukain Rami Syrjä ja Timo Lavikainen suorittivat viime viikonloppuna 4 danin mustat vyöt. Kyseessä on tyylisuunnan Suomen korkeimmat vyöarvot, heti lajin pääkouluttajan Rolf Koivumäen (8 dan) jälkeen.

Tässä jaksossa puheenaiheina ovat niin masennus, turvalliset realityt kuin sänkyyn pissaaminenkin. Huiscastin leffakerho pohtii alakulttuureista kertovien elokuvien vastuuta. Oona ja Juhana kertovat egon syrjään siirtämisestä sekä opettavat, miten pyydetään oikeaoppisesti anteeksi. Jakso sisältää paikoitellen voimakasta kielenkäyttöä ja puhetta seuraavista triggeröivistä aiheista: genitaalit, masennus, seksi, fetissit, bdsm, seksityö, seksuaaliväkivalta, ableismi, vallankäyttö, fasismi, persut