Podcasts about talvivaaran

BoardTalks-podcastin 11. jakson vieras Maija-Liisa Friman toiminut yli 40 vuotta tuotannon, myynnin, asiakaspalvelun ja yleisjohdon tehtävissä sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten palveluksessa. Maija-Liisalla on toimitusjohtajakokemusta Aspocomp Group Oyj:stä, Vattenfall Oy:stä ja Gyproc Oy:stä. Maija-Liisalla on vuosien saatossa ollut myös monia hallitusjäsenyyksiä. Hän on toiminut mm. Spondan, Diakonissalaitoksen, Suomen Lääketieteen Säätiön, Metson, Nesteen, Ekokemin, Telia-Soneran, LKAB:n, Essityn, Talvivaaran, Rautaruukin ja Finnairin hallituksen jäsenenä. Lisäksi Maija-Liisa on toiminut Arvopaperimarkkinayhdistyksen hallituksessa. Jaksossa keskustellaan hallitustyön murroksesta ja syvennytään, kuinka hallituksen jäsen voi lisätä tietouttaan yrityksen toiminnasta sekä diversiteetistä hallituksissa.

Talvivaaran sotkuista korkeimman oikeuden tuomio - ennakkotapaus. Ympäristöoikeuden professori Kai Kokko, Helsingin yliopisto. Saksan CDU myrskyisään puoluekokoukseen. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen, Yle. Koordinoimattomia yhteislaukauksia työmarkkinoilla. Yliopistolehtori Mika Helander, Åbo Akademi, johtaja Ilkka Oksala, EK ja puheenjohtaja Antti Palola, STTK. EU tylynä Albanialle ja Pohjois-Makedonialle - poimiiko Venäjä ne huomaansa. Vieraileva vanhempi tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista ja EU-kirjeenvaihtaja Susanna Turunen, Yle. Blogi Päivi Happonen. Sirkka on onnellinen pössyttelijä, mutta Pekka vihaa hamppua - tätä kannabiskeskustelussa on sanottu. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Atte Uusinoka ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: ympäristökatastrofi, raportti mietintätoimistosta, kato kävi kyselytunnilta, ex-terveystarkastaja kertoo, pohjalainen vanhustenhoidosta, terveyskeskusten eroja Helsingissä, taksiuudistuksesta, onko intervallihoidossa oleva vakuutettu, edunvalvojan huolimattomuutta, poste restante maksulliseksi, kiitos postille ilmaisesta ystävänpäiväkortista, Eevalle myytiin väkisin vitamiineja, Pirjo ei tavoittanut poliisia, lumenpudotusta lämmittimellä ja vedellä, ohjeita nauriin viljelyyn, Talvivaaran vedättämät, ihmisiä nöyryytetään, Masa purnaa Carunasta, hävittäjähankinnoista, junalipun voi ostaa turvallisesti R-kioskilta, Matti Nykäsen säätiö perustettava, nykylaulujen sanoituksista, aktiivimalli ja muu paha pois

Suuret kaivosyritykset ovat alkuvuodesta kertoneet yhteensä noin puolen miljardin euron investoinneista Pohjois-Suomeen. MIten kaivosteollisuudessa nyt menee? Vastaamassa Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela. Taloudellisen geologian työelämäprofessori Petri Peltonen kertoo malminetsinnnästä Suomeesa. Kuulemme myös terveiset Sotkamosta, jonne on rakenteilla hopeakaivos.

Lisää >> http://ift.tt/2rWZn1F

Salon Kiskon Orijärven entinen kuparikaivos on metallivaikutuksiltaan vakavampi ongelma kuin Talvivaaran kaivoksessa nikkelin ja sulfaatin vaikutus. Näin arvioi professori Veli-Pekka Salonen. Helsingin yliopiston geologian yksikkö on tutkinut Orijärven vanhaa kaivosaluetta. Parisataa vuotta toiminut Orijärven kuparikaivos kuormittaa ympäristöään siis edelleen. Kaivoksesta louhittiin pääasiassa kuparimalmia 1700-luvun puolivälistä 1950-luvulle. Tutkijat ovat havainneet muun muassa, että piilevät ja muu alkeellinen levästö on kadonnut lähes kokonaan kaivoksen viereisestä järvestä. Metallit tekevät veden myrkylliseksi. Orijärven kuparimalmissa oli myös sinkkiä, kadmiumia ja lyijyä. Kaivoksen sata vuotta vanha rikastusallas sisältää merkittäviä määriä kuparia, kadmiumia ja sinkkiä, ja ne valuvat Orijärveen. 1900-luvun alussa suomalais-amerikkalainen yhtiö toi sen ajan modernin rikastustavan, vaahdotuksen, Suomeen. Metalleja ei saatu kuitenkaan erotettua, ja jauhettu malmiaines makaa edelleen alttiina pintavesien vaikutukselle. Suomi on ollut vahva kaivosmaa. Keskiajalta lähtien kaivoksia on ollut liki tuhat, joista monet on kuitenkin suljettu vähäisen toiminnan jälkeen. Kymmenistä vanhoista kaivoksista voi olla edelleen haittaa luonnolle. Kaivoksella on ollut kymmenkunta omistajaa. Yksityishenkilöitä ja suomalaisia sekä ruotsalaisia yhtiöitä. Fiskars Ab omisti kaivosta 1800-luvun lopussa ja viimeiseksi toimivan kaivoksen omistajaksi jäi Outokumpu Oy. Toimittaja Teija Peltoniemi kiertää emeritusprofessori Salosen kanssa Museoviraston suojelussa olevassa kaivosyhdyskunnassa. Miten vanhoja kaivoksia voisi ennallistaa ja vähentää ympäristökuormitusta?

toimittajina ovat Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: älypuhelimen käyttömahdollisuudet, Suomen kieli, surutyö, työtön poika, Kela maksoi lapsilisät Englantiin, ministereille pätetvyyskortti, kansanedustajat ja kunnanvaltuustot, Talvivaaran kannattamattomuus, kaikki palvelut r-kioskille, huijarimorsian, vaaralliset tatuointiaineet, koiralle synttärilaulu, minne posti laittaa jakamattomat kirjeet, kuorsaukseen auttaa kinesioteippi

Talvivaaran nikkelikaivoksen kohtalo on edelleen auki. Kaivostoiminnan jatkaminen on valtion avun varassa eikä kaivoksen kannattavuudesta ole vielä varmuutta. Millaiset ovat nyt kaivosteollisuuden näkymät Suomessa? Pilasiko Talvivaara koko alan maineen ja mahdollisuudet? Avataanko Suomessa uusia kaivoksia lähivuosina? Markus Leikola ja Jussi Lähteen vieraina ovat Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela ja Talvivaarasta kirjan kirjoittanut toimittaja Juha Kauppinen.

KulttuuriCocktailin Talvivaara-battle: taloustoimittaja Marko Erola ja vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö selvittävät välinsä suorassa lähetyksessä. Erola ja Niinistö ovat esittäneet voimakkaasti eriäviä kantoja Talvivaaran kaivoksesta. Keskustelu käydään Talvivaaran kaivoksen tositapahtumiin perustuvan Aleksi Salmenperän Jättiläinen-elokuvan ympärillä. Lähetyksessä kokoontuu lisäksi KulttuuriCocktailin elokuvaraati Elävän kuvan metsästäjät, jossa ruoditaan suomalais-espanjalaisen Juan Reinan ohjaamaa dokumenttielokuvaa Takaisin pintaan. Lisäksi keskustelua myös taiteen poliittisuutta pohtivasta pamfletista, Taidetta ja politiikkaa tekemässä, joka on julkaistu tällä viikolla. Juontajana on Jonni Roos Tuotanto: Yle Kulttuuri

Jättiläinen on jännityselokuva Talvivaarasta. Sen käsikirjoittaja Pekko Pesonen pitää yhtenä esikuvanaan Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmiä, jotka olivat Pesosen mielestä yhteiskunnallisia ja samalla viihdyttäviä. Pesonen kiinnostui Talvivaaran kaivoksesta v. 2012. Draamaelokuvan taustatyössä, joka vei tiimiltä puoli vuotta, paljastui "kiinnostava verkosto", jota elokuvassa kuvataan. Hän toivoo, että elokuvaa kommentoisivat katsojien lisäksi myös elokuvaan kirjoitetut silloiset ministerit ja päättäjät. Jussi-palkittu käsikirjoittaja Pekko Pesonen puhuu Olga Ketosen kanssa Jättiläisestä ja Pesosen muista elokuvista (kuten Lapsia ja aikuisia, Tyttö sinä olet tähti, Napapiirin sankarit 1&2), moraalista ja käsikirjoittamisesta sekä tv-sarjoista. Ja nuoruudesta puhuttaessa paljastuu muutama toimivaksi todettu iskulausevinkki: - Tuutsä näyttelemään mun näytelmään? - Voisitsä kommentoida mun käsistä? Keskustelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 4.2.2016. Ohjelmassa kuultu musiikki on editoitu pois.

Yksi kevään tärkeimmistä elokuvista. Näin puhutaan dokumentaristi Markku Heikkisen tuoreimmasta työstä Talvivaaran miehet. Mitkä kuusi kuvaa hän valitsee, kun tehtävänä on kertoa oman elämän tärkeistä käänteistä? Kultalusikkaa ei tämän pojan suusta löydy, vaikka radiotoimittajana hän käyttikin välillä taiteilijanimeä Kainuun aatelinen. Millainen oli Kajaanin abien Rakkauden Vallankumous? Mikä hirviö hönkäilee Talvivaara-aiheisessa valokuvassa? Kuvat löytyvät netistä yle.fi/kuusikuvaa. Toimittajana Eve Mantu.