Podcasts about lapsia

Lentokone syöksy maahan Rovaniemelä. Lapsia ja nuoria haluthaan pellahmaan jalkapalloa. Meänkielinen filmi josta tuli finlandsvensk. Kaartisen uuet nuoret maanpruukarit. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Millaiset kouluarvosanat Kimmo ja Minna saivat tällä viikolla sanaselitystaidoistaan? Mikä oli Maijalla lastenlaulussa ja on myös lampaan lapsi? Mikä on Francis Goyan soitin, johon voi iskeä myös töpselin seinään? Montako kahvimukia ja Novan kahvipakettia laitettiin tällä viikolla matkaan? Ota selvää kuuntelemalla tästä!Hyppää mukaan Sanaselityspelin pyörteisiin Radio Novan Aamuissa arkisin klo 8!

Kidultseja, mitäs ne nyt sit on?

Lapsia lentokoneessa, lusikkateoria ja nuorisoslangi. Host: Tomas Grekov Palaute: @tomasgrekov (Instagram)

Jakson aiheena on filosofia ja sen ikivihreät kysymykset. Pohdimme jaksossa, voidaanko filosofian historiaa erottaa siitä, mitä filosofialla ymmärrämme tänä päivänä. Mikä merkitys menneillä filosofeilla on sen suhteen, miten tieteenalaa tällä hetkellä harjoitetaan ja miten me ihmiset arjessamme nyt ajattelemme? Entä mitkä ovat ikivihreitä kysymyksiä, joita on pohdittu kautta aikojen? Miten filosofia liittyy yleissivistykseen? Jakson vieraana on puistofilosofi Antti Sorri, jonka ideoima ja järjestämä Puistofilosofia-festivaali sai tämän podcastin ohella Suomen Tiedetoimittajain liiton tiedeviestintäpalkinnon. Tämän jakson lopussa kuulette podcastin tavallisen tunnarin sijasta podcastille omistetun, tiedeviestintäpalkinnon myöntämisen yhteydessä esitetyn ja Vesa Salmen säveltämän kappaleen "Kellot ja kalenterit". Kannattaa siis kuunnella jakso loppuun asti ihan tämänkin takia. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #106 Filosofiaa, Platonin lapsia ja ikivihreitä kysymyksiä →

Kansanradiossa kuullaan takuuvarma keino syntyvyyden nostamiseksi. Kunhan vaan ei sitten kasvateta liian nirsoja lapsia. Lisäksi ehdotetaan haistattelupuoluetta ja kysellään kadonneiden tanssiravintoloiden perään. Lintujakin imitoidaan, onhan sentään kevät. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Toimittajana Lasse Olkinuora.

Luottomies-sarjaa käsikirjoittanut, ohjannut ja näytellyt Kari Ketonen loikkii menestyksestä toiseen. Heikelä ja Koskelo haastattelevat 23 minuuttia.

Tässä erikoisjaksossa Pilvi saa vieraakseen Mikko Viemerön (Tietosuojavastaava, SOK), Mikael Hitruhin (Juristina Helsingin kaupungilla vastaa koulujen tietosuojasta) sekä Ilona Sidoroffin (Opintovapaalla oleva Lappeenrannan tietosuojavastaava) kärtsäämään paria kuumaa perunaa tietosuojan maailmasta.  Aloitamme kysymällä eikö kukaan ajattele lapsia ja palaamme jakso numero #60 innoittamana rehtorin kansliaan jonne Espoon lisäksi on nyt myös kutsuttu Tanska. Otamme siis uudelleen käsittelyyn Espoon koulujen Google-sotkun sekä kadonneen käsittelyperusteen metsästyksen, jossa Helsingin Hallinto-oikeus totesi, ettei velvoite järjestää koulutusta ole riittävä käsittelyperuste Google for Education -palvelun käyttämiseen opetustyössä. Saman ongelman parissa on myös paininut Tanska ja pohdimmekin näiden kahden tapauksen eroja ja yhtäläisyyksiä. Lähestymistapa ongelman ratkaisemiseksi on hyvinkin erilainen Suomen ja Tanskan välillä. Mitä voisimme oppia Tanskan mallista? Seuraavaksi siirrymme kaivelemaan Euroopan tietosuojaneuvoston (EDPB) julkaisemaa raporttia tietosuojavastaavien asemaa koskevasta selvityksestä. Mitä vastaukset kertovat tietosuojavastaavien tilanteesta? Pitääkö olla huolissaan? Millaisia ongelmia tietosuojavastaavat kohtaavat työssään? Jos on tietoa ja taitoa, mutta ei kelpaa presidentiksi, voiko ruveta tietosuojavastaavaksi? Miten hyvin riippumattomuus toteutuu? Onko heillä riittävät resurssit ja millainen merkitys on johdon tuella? Miten tietosuojavaltuutettu voi onnistua tasapainottelemaan tehtävässään valvonnan ja tukemisen välillä? Mitä tästä pitäisi oppia ja mitä tälle pitäisi tehdä? Kuuntele jakso (paitsi olet se Juhani) niin tiedät!   LINKIT:   Tanskan tietosuojavaltuutetun Google-tapaus: https://www.datatilsynet.dk/presse-og-nyheder/nyhedsarkiv/2024/jan/datatilsynet-giver-paabud-i-chromebook-sag Tietosuojavaltuutettu Tanskan Google-tapaukseen liittyen: https://tietosuoja.fi/-/tanskan-tietosuojaviranomainen-antoi-paatoksen-googlen-ohjelmistojen-kaytosta-peruskouluissa   Tietosuojavaltuutetun päätös Espoon koulut -tapauksesta: https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2021/20211503   Hallinto-oikeuden päätös: https://julkisethankinnat.fi/hankintatieto/news/news:85093/   EDPB:n raportista: https://edpb.europa.eu/news/news/2024/edpb-identifies-areas-improvement-promote-role-and-recognition-dpos_en     Tykkäsitkö jaksostamme? Tue meitä täällä: https://bmc.link/privacypod4u Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com  

Lastensuojelulaitoksesta luvatta poistuminen eli hatkaaminen asettaa nuoret moniin vaaroihin. Miten ongelmaan voisi puuttua? Keskustelemassa etäyhteydellä lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ja lastenkodin ohjaaja Pasi Turkia. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa, puhelimessa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö. Kuinka paljon vaaleissa tullaan äänestämään taktisesti? Keskustelemassa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja Jari Pajunen, Taloustutkimus. Presidentinvaalitentin etkot. Illan tenttivuorossa Alexander Stubb, studiossa puoluesihteeri Kristiina Kokko (kok). Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Rasmus Montonen, Mira Stenström ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten keskuudessa? Mitä tunteita lama herätti ja miten se liittyi uusisänmaallisuuden nousuun tai kansalaisaktivismiin? Minkälaisia eri tulevaisuuskuvia suomalaisilla oli 90-luvulla? Jakson vieraana on historioitsija Ville Yliaska, joka on työskennellyt "Himmeä voitto?" -tutkimushankkeessa ja joka tutkii hankkeessa juurikin laman historiaa kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä →

LUMA-keskus Suomi -verkosto jakoi tiedekasvatuksen edistämisen tunnustuspalkintoja 10. marraskuuta Helsingin yliopistolla. Juhlaseminaarissa palkittiin 13 koulua tai päiväkotia opettajineen eri puolilta Suomea ja palkittujen joukossa on myös lahtelaisen Muk­ku­lan päi­vä­ko­din esio­pe­tus. Varhaiskasvatuksen opettajat Marjo Lehtovuori ja Kaijaliisa Raikamo kuvailivat perjantaina Radio Voimalla tiedekasvatuksen olevan lasten ihmettelyä. - Lapsia ei tarvitse houkutella mukaan. Heidän annetaan toimia, Lehtovuori kertoi. Tänä syksynä esikoululaiset ovat tutkineet värejä. - Olemme tutkineet myös erilaisia ilmiöitä. Nyt kun tämä lumi tuli, niin olemme napanneet kiinni lumeen ja veden eri olomuotoihin, Raikamo jatkoi. Opettajien mielestä on mahtavaa nähdä, kun lapset innostuvat. - Se innostus on sellaista, josta kannattaisi itsekin nykäistä oppia. Joku uuden oppiminen ja kuinka se sinua innostaa. Tulee halu tutkia lisää asioita, Raikamo kertoo. Kuuntele haastattelusta myös esimerkiksi, millaisia asioita lähitulevaisuudessa esiopetuksen tiedekasvatuksessa voisi mahdollisesti olla.

Haluatko lapsia? Pinja ja Iyad keskustelevat vauvoista ja olisiko niitä luvassa.Ainutlaatuisen viihdyttävä podcast.Kaksi nuorta aikuista, jotka yrittävät tehdä elämällään enemmän sekä kokea paljon. Pinja ja Iyad ovat Kaheleita, joilla on vain vähän parempi huumorintaju kuin muilla. He ottavat kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin sanomalla suorat sanat.Uusi jakso torstaisin klo 7:00

Podcast juoksusta ja isyydestä. Tämä podcast on kaikille, joiden jalat ovat lyijyä ja yöunet liian lyhyitä. Kakkoskauden viidennessä jaksossa aiheena mm. e-urheilu, uimahallireissut, lisää lapsia, pientä kurkistusta tavoitteisiin sekä Tiirismaa Winter Trail -fiilikset. Suositukset: Only Murders in the Building (Disney +) The last of us (HBO MAX) Winning time (HBO MAX) Meidät löytää lisäksi: Instagramista: https://www.instagram.com/faijatjuoksee Stravasta: https://www.strava.com/clubs/faijatjuoksee Palautetta / ehdotuksia / vinkkejä otetaan vastaan enemmän kuin mielellään osoitteeseen faijatjuoksee@gmail.com tai ylläolevan Stravaklubin / Instagramin kautta. Kiitos jo tässä vaiheessa siitä upeasta palautteesta ja vinkeistä, joita ollaan ehditty saamaan! Laittakaa myös kysymyksiä tulemaan! Camoon!! #faijatjuoksee

Iida Rauma voitti kirjallaan ”Hävitys – tapauskertomus” kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kirja perustuu Rauman omakohtaisiin kokemuksiin vajaavaltaisten lasten osasta kaikkivaltiaiden aikuisten maailmassa. Rauma kokee, että elämme keskellä lapsivihamielistä kulttuuria, joka kohdistaa yhteiskunnan nuorimpiin monenlaisia sorron mekanismeja, jotka laajenevat läpi yhteiskunnan eri tasojen, aina hyvän tulevaisuuden toivoa syövän ekokatastrofiin saakka. Lapsiin kohdistuvien sortavien rakenteiden yhteydessä keskeiseen asemaan nousee myös koulu omanlaisenaan pakottavana pienoisyhteiskuntana. Koulu on totuttu mieltämään lähes pyhänä laitoksena, jonka tarjoama koulutus on reitti kaikkeen tämänpuoleiseen hyvään ja toivottuun. Samalla myös lapsi ja lapsuus tuntuvat edustavan omanlaistaan pyhyyttä: lapsi on viattomuuden ja koskemattomuuden symboli, jota ei voida kohdella miten tahansa. Mutta mitä ”pyhälle lapselle” todella kuuluu ”pyhässä koulussa”, kun vastassa on jatkuvan tarkkailun, arvioinnin ja arvostelun maailma, jonka keskellä kilpaillaan vertaisten kanssa kaikkivaltiaiden aikuisten hyväksynnästä? Miksi koulutussosiologian emeritusprofessori Hannu Simola on jopa ajatellut, että kouluympäristö on täydellinen kasvualusta oppilaiden keskinäiselle väkivallalle, tai Iida Rauma kokenut lasten välisen sosiaalisen väkivallan edustavan tapaa purkaa kouluympäristön luomaa stressiä? Onko lasten ja aikuisten välisissä suhteissa jotain mätää? Tähän kysymykseen ovat vastaamassa Finlandia-palkitun ”Hävitys – tapauskertomus” -teoksen julkaissut Iida Rauma ja koulutussosiologian emeritusprofessori Hannu Simola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Alkoholin ostaminen on vaikeaa varsinkin, jos on lapsia mukana. Turussa on ylitetty tämän takia uutiskynnys. Kysymys kuuluu nyt kannattaako jättää ne lapset autoon, kun käy viikonloppuna ostoksilla?

Mietiskely Jumalan lapseudesta.

Moni kouluttaa koiraansa rankaisemalla, eli tuottamalla sille negatiivisia tunteita. Äärimmillään koirankoulutuksen yhteydessä on koiriin kohdistunut väkivalta. Mitä koirien oppimisnopeudesta ja koulutuksen tuloksista sanoo tiede? Tieteessä on osoitettu jo kauan sitten, että toivotun käytöksen vahvistaminen palkitsemalla on parempi kuin rankaisujen käyttö sekä koiran hyvinvoinnin että oppimistulosten kannalta. Tutkittu tieto ei ole siirtynyt kaikkien kouluttajien käytäntöön ja koirille aiheutetaan turhaa kipua ja stressiä, eläinsuojelulain vastaisesti. Tilannetta voi verrata menneisiin vuosikymmeniin, jolloin väiteltiin siitä, saako lapsia kurittaa fyysisesti. Miten saisimme parannuksia parhaan ystävämme kohteluun? Asiantuntijoina eläinfysioterapeutti Tiina Kuusisto, eläinten käyttäytymisetieteen tohtori Helena Telkänranta ja eläintenkouluttajia Tampereen yliopistossa opettava Jari Parkkisenniemi. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Mitä hyötyä kahden tunnin sähkökatkoksella on? Keskiluokka rahoittaa yksinhuoltajien, vähätöisten ja notkujien elämän. Narautetaan pimeän työn tekijät. Rollaattorit ja lastenvaunut verolle. Kosmetiikkateollisuudelle ja sen tuotteiden käyttäjille lisää veroja. Koiravero takaisin ja vero myös sähköpotkulaudoille. Hoitajien palkkataistelun jälkipyykkiä. Lapset pilataan liikakoulutetuilla ihmisillä. Kyllä penskoja hoitaa ilman yliopistojakin. Lapsia ei saa enää komentaa ja vanhemmat puuttuu opettajien työhön. Pienempi maitotuotteiden valikoima säästäisi sähköä kylmäkaapeissa. Vähemmän yöpiirrettyjä, jotta palvelukodit pysyisi lämpiminä. Penkit lisäävät ostosaikaa. Huoli-ilmoituksia tekemään. Jättipalsamit pitää hävittää. Ei se suolainen ruoka linnuille maistu. Varis tietää missä asut. Lompakon palauttajaa tylytettiin varpusten ruokkimisesta. Mistä tuntee herrasmiehen? Toimittaja: Laura Haikala. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64. WhatsApp-numero 044 55 154 64.

Venäjältä on tullut paljon ihmisiä Suomeen. Italian vaalit on voittanut äärioikeistolainen puolue. Lapsia kuoli kouluampumisessa Venäjällä. Hakuaika Yle Uutiskouluun on alkanut. Sää on enimmäkseen poutainen.

Lapsiviha, tuo yhteiskuntaamme riivaava vakava syrjinnän muoto, nostaa rumaa päätään Tampereella, kun paikallinen kokoomuslainen ehdotti että yksi uimaranta voitaisiin pyhittää aikuisille. Juomatarjoilusta vastaa Asahi-olut. Tsekkaa lisää juomavinkkejä (20+) Olutvinkki | Facebook sekä Olutvinkki (@olutvinkki_) • Instagram-kuvat ja -videot OY-operaatioiden komentokeskuksena toimii hotelli MARSKI by Scandic Helsingin ydinkeskustassa. Hey Dude -kengät ovat superkevyet ja huippumukavat kengät kaikkiin kesän rientoihin jotka sujahtavat jalkaan kuin itsestään. Malleja löytyy miehille, naisille ja lapsille. Myyntipaikat mm. Zio, Stockmann, Scandinavian Outdoor sekä verkkokauppa www.heydudeshoes.fi Kesä tulee, vesistöt sulavat ja vesille tekee venhosen mieli! Nosta soutuvenepelisi uudelle tasolle osoitteessa www.soutuveneet.fi Duunia vailla? Suuntaa välittömästi osoitteeseen www.selekta.fi ja työllisty! Paras nikotiinipussivalikoima löytyy osoitteesta nikotiinipussit.com. Koodilla otetaanyhdet -10% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet alennusta -15% kaikille ensitilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Olohuone muuttuu tällä viikolla uutiskonttoriksi, kun Janne ja Valtteri keskustelevat viime aikojen uutisotsikoista ja -aiheista. Tässä uutiskatsauksessa ei syvennytä kuitenkaan maailmalla tapahtuviin kauheisiin asioihin vaan pysytellään kevyemmissä tapahtumissa. Miehiä puhututtaa muun muassa ruoan hinnan nousu, koirien luonne-erot sekä uusi Vain Elämää -kausi: vieläkö sinne löytyy artisteja ja ketä he oikein tänä vuonna ovat? Miten paljon ruoan hinnan nousu verottaa Valtterin lompakkoa? Mitä mieltä Janne on koirarotujen luonnekuvauksista? Miksi koiran tulee antaa haistella ulkona? Eriarvoistaako Hymypatsas-perinne oppilaita? Kuuluuko Kuusamo Suomeen? Jaksossa kuullaan myös, mikä on tärkeää tietää aurinkosuojaa valitessa ja millaisia merkintöjä purkeista löytyy. Janne ja Valtteri antavat myös vinkkinsä käsien suojaamiseen auringolta sekä kertovat, voiko kaksi vuotta vanhaan aurinkorasvaan enää luottaa.

Otetaan yhdet! podcast is brought to you by Kalevalakasino. Teemun iloiset isäuutiset kirvoittivat OY:n kuuntelijakunnassa monenlaisia palautteita. Repe-sedän esinahan tämänhetkinen tila on myös käsittelyssä. Ja sedät pohtivat Antti Holman pallien (ja puheiden) suuruutta ja upeutta. Juomahuollosta vastaa 8Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet -10% alennusta kaikista tilauksista osoitteessa 8bitbrewing.fi OY-operaatioiden komentokeskuksena toimii hotelli MARSKI by Scandic Helsingin ydinkeskustassa. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet alennusta -15% kaikille ensitilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokelujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Koulun tärkeä tehtävä on kasvattaa nuoria, mutta opetuksen tulisi olla puolueetonta. Tavoite on mahdoton, sanoo oppikirjailija ja lukutaidon opettaja Aleksis Salusjärvi kolumnissaan.

Tuuli on kolmekymppinen pian neljän lapsen äiti. Vaikka varsinainen seksuaalikasvatus lapsuudessa olikin vähäistä, on hän saanut hyvät eväät hyvin lempeän ja lapsentahtisen kasvatuksen myötä. Tuuli alkoi seurustella jo nuorena nykyisen puolisonsa kanssa ja he ehtivätkin olla pitkään yhdessä, ennen kuin ensimmäinen lapsi toivotusti sai alkunsa. Lapsia on tullut noin parin vuoden ikäeroilla ja Tuuli on nauttinut äidin roolistaan. Pitkässä parisuhteessa on ollut helpompi sietää erilaisia vaiheita, myös seksittömiä kausia, kun aiemminkin on selvitty erilaisista haasteista ja myös pidemmästä erossaolojaksosta. Tuulille tärkeää on henkinen yhteys kumppaniin ja hyvät keskustelut aiheesta kuin aiheesta ovatkin tärkeä osa seksielämää. Orgasmiherkkyys on parantunut synnytysten myötä ja pikkulapsiarjessa seksin laatu korvaa määrän. Perheeseen on syntymässä tänä vuonna uusi vauva ja Tuuli nauttii kotonaolosta lasten kanssa. Hän tietää, että aikanaan on taas aikaa ja tilaa kaikille muille rooleille elämässä.

Payback Lahti ry tukee taloudellisesti vähävaraisia lahtelaisia lapsia ja nuoria liikuntaharrastuksissa yli lajirajojen. Yhteisöllisyys ja toisista välittäminen tekevät kaupungistamme paremman, ja siinä liikunnalla on suuri rooli. Eri elämänvaiheissa tarvitsemme tai voimme antaa eri asioita. Se, joka on joskus Lahdelta ja lahtelaiselta urheiluharrastamiselta jotain saanut, ymmärtää sitä arvostaa. Kuuntele Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen tekemä haastattelu, missä Payback Lahti -toiminnasta kertoo Kai Lahtinen. Payback Lahti Payback Lahden kummiurheilijoita: jalkapalloilijat Pekka Lagerblom ja Petri Pasanen, mäkihyppääjä Toni Nieminen, jääkiekkoilija Karri Rämö, golfammattilainen Mikko Ilonen ja tennisammattilainen Emma Laine. Kuva: Payback Lahti

Toisen tuotantokauden viimeinen jakso on uskomatonta tykitystä siitä kuinka äidit ne vaan luuhaa viinipäissään mökeillä ja isät pitää perhettä ja kotia pystyssä. Jaksoon buukattu vieras juuttui lumimyrskyhelvettiin, mutta ei annettu sen häiritä bunkkerin pullantuoksuista tunnelmaa. Äänessä: Eemeli ja Tuomas Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä K-Supermarket Hertta, se tavallista parempi ruokakauppa! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Sudio, Mukaansatempaavaa soundia elämään!

Kuka on se oikea – siittiö? Kumppanin ulkonäkö, tuoksu, tapa puhua ja ajatella, mihin me oikein ihastumme? Lisääntyminen on biologisesti evoluution ytimessä, mutta kuka valikoituu jälkeläisen isäksi? Puolisoa valitessa tiedostamme joitakin syitä ihastukseemme, mutta osa tekijöistä on pysynyt tieteeltäkin piilossa pitkään. Vasta aivan viime aikoina on päästy käsiksi parinvalinnan salattuihin mekanismeihin ihmisellä, naisen piilovalintaan. Näyttää siltä, että jopa munasolulla on tärkeä rooli hedelmöittäjän valinnassa, munasolun vaintakriteeri näyttää liittyvän elimistön puolustusjärjestelmään.Naisen piilovalinnasta kertovat akatemiatutkija Jukka Kekäläinen, nuorempi tutkija Annalaura Jokiniemi ja nuorempi tutkija Tanja Turunen, jotka ovat Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Puuttuuko ilmastokeskustelusta kokonaan puhe lisääntymisen vaikutuksista hiilipäästöihin? Onko lisääntymisestä ylipäätään lupa puhua ilmastokriisin syitä ja ratkaisuja pohdittaessa?  Jaksossa juontaja Anna Sjövall ja toimittaja Riikka Suominen keskustelevat lisääntymisestä ja ilmastokriisistä ja pohtivat mm. mitä pitäisi opettaa lapselle, jotta tämä olisi valmis ilmastoltaan lämpimämpään maailmaan. Voiko tulevien sukupolvien harteille asettaa toivon ilmastokysymysten ratkaisijoina? Onko meillä siihen edes aikaa? Ilmastoterapeuttina sarjassa toimii Pekka Sauri. Ilmastoterapiaa julkaisee HSY:n Ilmastoinfo.

Helluntai lähestyy. Pyhä Henki tekee meistä Jumalan lapsia. Mutta mitä on Jumalan lapseus? Haluaako Jumala meidän olevan lapsellisia, vai mitä sitten?

Tässä jaksossa jutellaan siitä vihaako suomalaiset todella lapsia vai mistä tässä on kyse? Äänessä: Eemeli ja Tuomas Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com

“Hyvä valmentaja on reilu, osaa opettaa, auttaa, on positiivinen ja joskus vitsikäs, välillä tiukkakin - mutta ei liian tiukka” näin kilpaurheilua harrastavat lapset kuvaavat hyvää valmentajaa. Millaista on hyvä valmennus? Mitä on ilo lasten urheilussa ja mitä ylipäätään on lasten urheilu? Huoltamolla kurkistetaan Voimisteluliiton kulisseihin ja käydään kysymässä, miten liitossa on tartuttu lajikulttuurissa ilmenneisiin ongelmiin. Voiko positiivisella otteella valmentaa huipulle? Miten valmennetaan kurinalaisesti mutta lempeästi? Juniorijääkiekossa Kunnioita peliä -ohjelma on pyrkinyt nostamaan esiin positiivista pelikulttuuria ja viestimään tätä niin tuomareille, pelaajille, valmentajille kuin katsojillekin. Millaisia arvoja jääkiekossa pyritään jalkauttamaan ruohonjuuritaolle ottelutapahtumiin? Haastateltavina ovat Voimisteluliiton osaamisen kehittäjä Liisa Lappalainen, Aseman Lapset -yhdistyksen kouluttaja ja suunnittelija Armi Wallén sekä Jääkiekkoliiton junioripäällikkö Kalle Väliaho.

Lapsia syntyy liian vähän. Nuoret eivät enää halua perustaa perhettä, isovanhemmuus jää sekin haaveeksi yhä useammalle. Millainen yhteiskunta meistä on tulossa ilman liikennevaloissa vastaan tulevia päiväkotilaisten jonoja, ilman lasten hauskoja sutkautuksia. Mitä me olemme ilman lapsia, onko lapseton Suomi myös paras Suomi? Dramaattisen aiheen äärellä perheasioissa profiloitunut kansanedustaja Eeva Kalli sekä muun muassa Isävuoro – Miehekäs selviytymisopas eroon – kirjastaan tunnettu media-alan ammattilainen Tuomas Rajala. Keskustelua luotsaa Keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Twitterissä #pyöreäpöytä Näistä keskusteltiin: Ilmastokriisissä on puheenjohtajan mukaan alkanut yritysten oma toiminta-aalto, jopa niin että maailman suurimmat sijoittajat tekevät enemmän  ilmastokriisin eteen kuin valtiot. Taru Tujunen kertoo, että juuri julkaistun kansainvälisen kyselyn mukaan 56% vastanneista katsoo, että kapitalismi nykymuodossaan aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Kaarina Hazardia askarruttaa uutinen, että Yle siirtää Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien tavoin verkkokeskustelujen esimoderoinnin Suomen Tietotoimiston hoidettavaksi. Mika Pantzar ällistyttää muut kertomalla, että erään nettialustan omistajan mukaan 15% kustannuksista muodostuu keskustelujen moderoinnista. Oman aiheensa Mika Pantzar otsikoi raflaavasti: Huippu-urheilu ja lasten kidutus. Hän viittaa muodostelmaluistelussa julki tulleeseen tapaukseen ja ehdottaa sydämistyneenä, että lasten suojelemiseksi kilpaurheilu kiellettäisiin lapsilta samaan tapaan kuin Norjassa on tehty.   – "Huippu-urheilu tarvitsee lapsiurheilua, mutta lapsiurheilu ei tarvitse huippu-urheilua", hän sanoo.

Millaista elämää sudet ovat viettäneet 1800-1900-lukujen Suomessa? Tiistaina Kulttuuriykkösessä keskustellaan susien kulttuurihistoriasta, eli siitä millainen rooli susilla on ollut suomalaisessa elämässä ja millaiset ovat olleet susien ja ihmisten suhteet. Susia on vihattu, pelätty ja arvostettukin, mutta millainen on ollut itse suden osa itseensä liittyvien mielikuvien muodostumisessa? Kulttuuriykkösessä ovat keskustelemassa susien kulttuurisista ja fyysisistä paikoista väitellyt kulttuurihistorioitsija Heta Lähdesmäki, sekä 1800-luvun lopun susisurmista kirjan kirjoittanut toimittaja Jouni Tikkanen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Onko Suomi todella lapsikielteinen maa? Lapsiin ei aina suhtauduta Suomessa myönteisesti, ja syitä tälle pohdimme tässä jaksossa. Löytyykö selitys suomalaisesta kulttuurista ja individualismista vai onko vika lapsiperheissä ja kasvatuksessa? Tätä ilmiötä käsittelemme höystettynä omakohtaisilla kokemuksillamme.

Pvm: 2.12.2019 The post Olemme Jumalan lapsia appeared first on Rauman Vapaaseurakunta.

Viime aikoina mediassa on ollut paljon juttua syntyvyyden romahtamisesta Suomessa, joten täytyyhän aihetta puida myös No Filterissä. Miten on – aikovatko Viena ja Arttu osallistua synnytystalkoisiin ja jos niin millä keinoin? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Vauraissa maissa ihmiset elävät pidempään ja tekevät vähemmän lapsia, se on yleinen trendi. Alhainen syntyvyys vaivaa kaikkia teollisuuden jälkeisiä yhteiskuntia, eivätkä siinä perhepolitiikkaa, lapsilisät ja muut bonukset näytä oikein auttavan. Suomalaisia on viime aikoina otsikoissa järkytetty uusilla syntyvyystilastoilla, joiden mukaan syntyvyys on maassamme suorastaan romahtanut. Vuonna 2009 Suomessa syntyi 61 000 lasta mutta vuonna 2017 enää vain noin 50 000. Vain maahanmuuton ansiosta väestö ei vähentynyt, ja tätä vauhtia vuonna 2060 suomalaisia ei synny enää lainkaan. Mistä johtuu, että yhä harvempi suomalainen halua enää ryhtyä äidiksi tai isäksi? Mikseivät valtion kannustimet toimi? Onko Suomesta todella tulossa tyhjien leikkipuistojen maa? Vieraina ovat Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch ja äitiyslomalla oleva ministeri Annika Saarikko.

Vauvakato Suomessa on poikkeuksellisen hurja. Nuoret aikuiset eivät enää mieti, milloin lapset hankitaan vaan pikemminkin sitä, hankitaanko lapsia ollenkaan. Tilanne on todella huolestuttava syntyvyyden entisessä mallimaassa. Mitä voisimme tehdä, jotta lapsista jälleen tulisi palanen sekä ihanaa arkea että tulevaisuutta? Enemmän kuin ajankohtaisesta aiheesta keskustelemassa vauvalomalla oleva ministeri Annika Saarikko sekä Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Keskustelua luotsaa Keskustan viestintäpäällikkö, toimittaja Laura Ruohola.

Syntyvyys laskee länsimaissa, mutta samaan aikaan liikakansoitus on todellinen haaste koko maapallolle. Mia ja Maria pohtivat lisääntymiseen liittyviä kysymyksiä, vapaaehtoista ja tahatonta lapsettomuutta sekä aiheen arkaluontoisuutta.

Yksilön ympäristöteot kehystetään usein egoprojektina, toivottomuutena ja luopumisena. Tämä tulkinta on väärä, pohtii Reetta Räty kolumnissaan.

Mitä tapahtuu isis-leirillä oleville suomalaisille? Isis-vaimojen ja heidän lastensa tilanne on äärimmäisen vaikea. Perustuslain mukaan suomen kansalaista ei voi estää saapumasta kotimaahan. Miksi Suomi ei ole vielä hakenut lapsia leiriltä, vaikka Ruotsiin, Ranskaan ja Australiaan on jo haettu lapsia Isis-leiriltä? Entä millaista turvapaikkapolitiikkaa uusi sisäministeri aikoo harjoittaa? Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali 2035 mennessä. Miten tähän tavoitteeseen päästään? Hallituskumppanit vihreät ja keskusta ovat nyt jo kiistelleet metsähakkuista. Miten kiista ratkaistaan? Haastateltavana sisäministeri, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Toimittajana Linda Pelkonen.

Mikä selittää ennätyksellisen suurta huostaanotettujen lasten ja nuorten lukumäärää? Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Tarja Heino ja Perhehoitoliiton lasten ja nuorten perhehoidon kehittämispäällikkö Anu Lehtosaari. Mitä Istanbulin pormestarin uusintavaalin tulos kertoo Turkista? Vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja toimittaja Ayla Albayrak. Mikä neuvoksi, jotta lomalaisen ilmastopääästöt väheneisivät? Resurssiviisas kansalainen -tiimin asiantuntija Sari Laine, Sitra. Kolumni Janne Saarikivi. Ylpeilemme "osaamisella" - parempi olisi tavoitella viisautta ja ymmärrystä. Viikon luontoääni sarvipöllö. Juha Laaksonen esittelee. Juontaja Marjo Näkki. Toimittajat Atte Uusinoka, Sanna Raita-Aho ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Tätä jaksoa varten olen kerännyt rohkeutta ja odottanut oikeaa hetkeä jo pitkään. Tulen kaapista ulos ja kerron, että en halua lapsia. Jostain syystä vielä tähänkin maailman aikaan se on tabu, nimenomaan naisten kohdalla. Jaan jaksossa omat tunnelmani aiheesta ja vastaan myös kommentteihin, joita vapaaehtoisesti lapsettomat tyypillisesti saavat kuulla kertoessaan kannastaan. Joidenkin kommenttien laadusta johtuen jakso sisältää sopimatonta kielenkäyttöä. Huh, nyt se on sanottu.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: hallitus köyhien asialla, kotitalousvähennyksen puolustus, kotitalousvähennys on tarpeen, yritysten myynti ulkomaille ketuttaa, missä demokratia, terveyskeskusmaksuista ja verotuksesta, Viron viinavero ja pontikan keitto, terveellistä ruokaa, lapset ovat nykyään julmia, Lissu kehuu nuoria, missä maailman oikeudenmukaisuus, uimavalvojia tarvitaan lisää rannoille, opettakaa lapsenne uimaan, kotitarvekalastajan myyntioikeidesta, poliitikkojen pitäisi näyttää mallia ympäristö -ja ilmasto asioissa ja käyttää mm junaa lentämisen sijaan, moottorikisat ja ilmasto, öljynsäästöä helposti, tapahtui 60 vuotta sitten Kökarissa.

Maria Adolfsson: Harha-askel Stina Jackson: Hopeatie Lisa Jewell: Sitten hän oli poissa Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut

On itsestään selvää kiikuttaa lapset urheilutreeneihin montakin kertaa viikossa, mutta mitä jos vietäisiinkin heidät vaihteeksi lukutreeneihin, sanoo kirjailija Roope Lipasti kolumnissaan.

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Poismuuttajat sarjan ensimmäisessä osassa Lähtö mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Kaikki on hyvin. Ja niin voi olla sinullakin. Sillä minä olen keksinyt mainion tavan päästä eroon turhautumisesta ja ärtymyksestä.

Mitä vielä, Ronja Salmi? ohjelmassa pohditaan kannattaako hankkia lapsia, jos maailma tuhoutuu. Ilmastonmuutoksen uhkakuvat eivät lupaa hyvää maapallolle. Kuinka paljon voimme tehdä asian eteen omilla valinnoilla? Olisko suurin ekoteko olla hankkimatta lapsia? Toisaalta yhteiskunta on huolissaan syntyvyyden laskusta. Ronjan kanssa keskustelemassa aiheesta ovat ohjaaja Emilia Valentin ja Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu, kahden lapsen isä ja tunnettu ekologinen eläjä Leo Stranius.

Monelle usko ja yhteys seurakuntaan on voimavara, mutta jos hengellinen yhteisö kasvaa epäterveeksi, hengellisen väkivallan uhka on todellinen. Hengellinen väkivalta jättää syvimmät jäljet lapsiin, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Mitä on rakentava, turvallinen hengellisyys? Aiheesta ovat keskustelemassa kaksi hengellistä väkivaltaa tutkinutta teologia, Janne Villa ja Aila Ruoho sekä kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa Vantaan seurakuntayhtymästä. Keskustelu on uusinta huhtikuulta 2017, Lisäksi kuullaan tuore juttu kirjailija Pauliina Rauhalasta, jolta on vastikään ilmestynyt kirja Synninkantajat, joka käsittelee hengellistä väkivaltaa lestadiolaisuuden piirissä 1970-luvulla. Ohjelman toimittavat Kimmo Saares, Ville Talola ja Anna Patronen.

Pohjois-Koreassa on kaikkiaan 200 000 aliravittua lasta, joista suuri osa on Unicefin arvion mukaan nälkäkuoleman partaalla. Lisää >> http://ift.tt/2E1sp4U

Lisää >> http://ift.tt/2DKFEHQ

Karoliina Mutanen työskentelee opettajana Qatarin Finland International Schoolissa. Työ suomalaista opetusjärjestelmää soveltavassa yksityiskoulussa on hyvin motivoivaa ja tuntuu tärkeältä. Muunmaalaisille vanhemmille suomalaisia opetusmetodeja saa usein olla selittelemässä, mutta se ei haittaa, päin vastoin. Nelivuotiaan ei tarvitse osata yhtälöitä saati lukea. - Haluan olla edistämässä sitä ajatusta, että sallitaan lasten olla lapsia, Karoliina kertoo.

Karoliina Mutanen työskentelee opettajana Qatarin Finland International Schoolissa. Työ suomalaista opetusjärjestelmää soveltavassa yksityiskoulussa motivoi. Suomalaisia metodeja saa tosin usein olla selittelemässä, mutta se ei haittaa. - Edistämämme sitä ajatusta, että sallitaan lasten olla lapsia.

Onko kaupoista näpistelty vielä nykyään kannattavaa puuhaa? Haastattelussa entinen myymälävaras "Make" sekä Stockmannin pitkäikäinen myymäläetsivä ja kirjoittaja Antto Terras. Nelikymppinen "Make" aloitti näpistelyn 10-vuotiaana. Hän arvelee varastaneensa elämänsä aikana noin 6000 kertaa eli tavaroiden määrä on moninkertainen. Tavaroiden arvo on arviolta yli 50 000 euroa. -Kallein varastamani esine, kitara, maksoi 12 500 markkaa, muistelee "Make". Miksi hän varasti? Oliko varastaminen on huvia, kleptomaniaa vai elinehto? Nykyään rötöstely on taaksejäänyttä elämää ja "Make" on kunniallinen ja työtä tekevä kansalainen. -Myymälävarkauksiin lähtee mukaan myös aivan imbesilliä porukkaa, joiden kiinnijääminen on vain ajankysymys. Mutta taitavia ammattivarkaita kunnioitan, kuten kunnioitan mitä tahansa ammattitaitoa, pohtii Stockmannin entinen erikoismyymäläetsivä Antto Terras. -Narkkeja en sääli, koska he käyttävät jopa omia lapsiaan varkauksiensa välineinä. Lapsia vuokrataan toisille silmälumeeksi ja jopa huumataan, kertoo Terras. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Vaikka romanilapset eivät julkisesti aina kutsu äitiään äidiksi, on äidin rooli kulttuurissa selvä. Lapsia rakastetaan, oli mikä oli. Näin keskustelevat Orvokki, Palm, Sabina Hagert ja Tanja Hagert. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Puhutaan tunteista, mutta eri tavalla Kulttuurikeskustelu Koukun paneeli pohtii tällä kertaa romanikulttuurin tapaa puhua tunteista perheen sisällä. Suomen TV:ssä näytetyssä Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa romaninuoret kertovat, kuinka heillä ei puhuttu kotona tunteista. Kulttuurikeskustelu Koukussa asia nähdään toisin.  Ei pidä sotkea romanikulttuuria ja yksittäisten perheiden epäonnistumisia. Tanja Hagert Eihän meillä tietenkään suoraan sanota, että nyt minä haluan puhua minun tunteista. Mutta isä ja äiti ne sen hellyyden lapselleen antaa. Orvokki Palm Minä kerron minun serkuille ja siskoille, jotka ovat minulle niin kuin ystäviä. Sabina Hagert Muita aiheita Kulttuurikeskustelu Koukussa Suomi 100 vuotta Kulttuurikeskutelu Koukku lupasi viime elokuussa Axevallan kesässä seurata Skövden Yhdessä -teatteriprojektia ja nyt ollaan kohta maalissa. Ensi ilta on 20.5. Toimittajamme Ulla Rajakisto kävi harjoituksissa, joissa oltiin jo varsin pitkällä. Hän jututtaa ohjaaja Raija Airaksinen Björklundia. Arvid Mörne-kilpailun voittajat asuvat Malmössä Déa Solin ja Quynh Tran ovat molemmat kasvaneet Pietarsaaressa Pohjanmaalla. He ovat suomenruotsalaisia, mutta asuvat nykyään Malmössä.  Molemmat ovat kirjoittavia nuoria ja 8.5. heille myönnettin ensimmäinen ja toinen palkinto suomenruotsalaisessa Arvid Mörne -kirjallisuuskilpailussa. Kilpailun järjestää Svenska folkskolans vänner. Vuosittainen kilpailu on avoin kaikille alle 30-vuotiaille Suomen kansalaisille, ja tänä vuonna kilpailtiin novelleista. Toimittaja Anna-Lotta Hirvonen Nyström. Kulttuurikeskustelu Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Monelle usko ja yhteys seurakuntaan on voimavara, mutta jos hengellinen yhteisö kasvaa epäterveeksi, hengellisen väkivallan uhka on todellinen. Hengellinen väkivalta jättää syvimmät jäljet lapsiin, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Mitä on rakentava, turvallinen hengellisyys? Aiheesta ovat keskustelemassa kaksi hengellistä väkivaltaa tutkinutta teologia, Janne Villa ja Aila Ruoho sekä kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa Vantaan seurakuntayhtymästä. Ohjelman toimittavat Ville Talola ja Kimmo Saares.

Kuplettilaulaja Tuula Sirjonen on kiertänyt Ruotsia jo 40 vuotta esittäen milloin räväkkää Hallstan Hiltaa, milloin hienostuneempaa Madame la Plumeta. Roolihahmojen takaa löytyy herkkä, lämmin Tuula. Tuula Sirjonen syntyi 1943 köyhään kotiin Merikarvialla, Länsi-Suomessa. Isä palasi sodasta hengissä, mutta muuttuneena miehenä. Lapsia oli perheessä 11. Talous oli tiukka ja paljosta  oli puutetta. Tuula oli jo pienestä pitäen innostunut esiintymisestä ja laulamisesta. Inspiraatiota löytyi lähipiiristä. Arkielämä kylässä oli hänen mielestään kuin teatteria.Naapuritalon renkiä ja piikaa Tuula tarkkaili erityisesti. Piian nimi oli Hilta, ja kun Tuula muutti Ruotsiin, Hallstahammariin, hän kehitti itselleen roolihahmon, jolla oli piian piirteitä. Näin syntyi Hallstan Hilta, ruotsinsuomalaisten oma viihdyttäjä, joka sanoo suorat sanat ja esittää raikuvat pilkkalaulut.Tuula Sirjosen tuotantoon kuuluu myös neljä lastenlaulua, joihin hän on tehnyt sekä sanat että sävelet. Hän on myös johtanut Hallstahammarin suomiseuran lapsikuoroa kuuden vuoden ajan.Tuula Sirjosen lukuisiin roolihahmoihin Halstan Hiltan lisäksi kuuluvat myös Madame la Plume, sekä Eläkeläisten iltakurssi-esitykseen sisältyneet Nauru-Leena ja Aino."Murheen kantaa yksinkin, mutta iloon tarvitaan kaks.Tuula Sirjonen kertoo ohjelmassa myös tehdastyöstä Hallstahammarissa. Hän työskenteli ensimmäiset kuusi vuotta ompelimossa, ja sen jälkeen hän teki pitkän uran pulttitehtaalla pakkaajana, sorvaajana ja tarkastajana.Haastattelija: Soili Huokuna.

Jättiläinen on jännityselokuva Talvivaarasta. Sen käsikirjoittaja Pekko Pesonen pitää yhtenä esikuvanaan Ryhmäteatterin Eduskunta-näytelmiä, jotka olivat Pesosen mielestä yhteiskunnallisia ja samalla viihdyttäviä. Pesonen kiinnostui Talvivaaran kaivoksesta v. 2012. Draamaelokuvan taustatyössä, joka vei tiimiltä puoli vuotta, paljastui "kiinnostava verkosto", jota elokuvassa kuvataan. Hän toivoo, että elokuvaa kommentoisivat katsojien lisäksi myös elokuvaan kirjoitetut silloiset ministerit ja päättäjät. Jussi-palkittu käsikirjoittaja Pekko Pesonen puhuu Olga Ketosen kanssa Jättiläisestä ja Pesosen muista elokuvista (kuten Lapsia ja aikuisia, Tyttö sinä olet tähti, Napapiirin sankarit 1&2), moraalista ja käsikirjoittamisesta sekä tv-sarjoista. Ja nuoruudesta puhuttaessa paljastuu muutama toimivaksi todettu iskulausevinkki: - Tuutsä näyttelemään mun näytelmään? - Voisitsä kommentoida mun käsistä? Keskustelu kuultiin Ihan pihalla -lähetyksessä 4.2.2016. Ohjelmassa kuultu musiikki on editoitu pois.

Eskilstunalainen ravivalmentaja Sami Saarela on pikkupojasta lähtien unelmoinut ravivalmentajan ammatista. Nyt unelma on toteutunut . Puolitoista vuotta sitten Sami Saarela avasi oman valmennustallin Sundbyholmin raviradalle Eskilstunaan. Valmennustalli on perheyritys, ohjaksissa on pääosin Sami, väliin hänen vaimonsa Kirsi. Lapsia on viisi ja vanhemmat toivovat heidänkin auttavan ravitallissa kun kasvavat isommiksi.