Podcasts about helsingiss

Jaksossa fiilistellään juhannuspöytien parhaita ja vinkataan kaikesta ihanasta viime viikolta. Puhutaan itse tehdyistä jääteejuomista, juhannuksen yllätysvieraista, frozen persikka margaritasta, uusista kesäpizzatäytteistä, täydellisestä grillilounaasta ja soosihackistä, jota aiotaan hyödyntää tänä kesänä. Jaetaan myös sarjavinkkejä, sipsisuosituksia, uusia cocktail-bravuureita ja ideoita kesätekemiseen Helsingissä ja lähialueilla.

Tällä historiallisella päivämäärällä koettiin yksi Euroopan historian tunnetuimmista taisteluista, kun Napoleon kärsi lopullisen tappionsa Waterloossa. Myöhemmin Helsingissä muurattiin Suomen Kansallismuseon peruskivi ja suomalainen moottoriurheiluhistoria sai uuden merkkipaalun, kun Jyrki Järvilehto voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajon.

Kolmannen kauden päätösjaksossa Sini ja Marika keskustelevat aiheesta, joka kuumentaa aina taiteilijoiden tunteita: kuka saa sanoa olevansa taiteilija, ja mitä oikein tarkoittaa olla ammattitaiteilija? Sini kertoo omasta kokemuksestaan, mitä muuta kuin ison opintovelan korkeakoulutus taiteen alalla tuo mukanaan. Jaksossa pohditaan myös laiskoja instituutioita ja sitä, mitä hyvää yhdenvertaisuus voisi tuoda mukanaan tähänkin soppaan. Saastamoisen säätiö on tukenut tämän jakson tuotantoa.Juontajat ja tuotanto: Sini Kallio, Marika Häkkilä, Sam WeckmanEditointi ja äänisuunnittelu: Marika HäkkiläKansikuvan teos: Sini Kallio - Bound, 2022Tunnusmusiikki: Lauri KoivusaloArtpodin logo: Pauliina VuorinenKiitokset Saastamoisen säätiölle ja Taide-lehdelleLähteet:Taidenäyttelyä töhrittiin Helsingissä: kolme teosta tuhoutunut, 8 000 euron vahingot. https://yle.fi/a/74-20216062Ars pori megastore 2022https://www.satakunnankansa.fi/kulttuuri/art-2000009087887.htmlKeskusteluja taiteesta ja rahasta: Alma Tuuva - Outsiderista taidemaailman insideriksihttps://open.spotify.com/episode/5U6elYAyAaX8aosymNCxmj?si=65760cd6ae364be1Keskusteluja taiteesta ja rahasta: Onko vika rakenteissa?https://open.spotify.com/episode/4PG1EsvtcnhsYIDYL9ia3f?si=5506de36b4054bbeSheikin haastatteluhttps://justsiks.fi/sheikki-taiteilija-purkutaide-haastattelu/955/

Minna Pyykkö kävi luonnonkukkien päivän kunniaksi Helsingissä kasviretkellä kasvitieteen professori Jouko Rikkisen kanssa. He haistelivat kieloja ja juttelivat siitä, miten kielo on saanut nimensä ja miksi kieloissa näkyy usein vain vähän marjoja.

Tällä historiallisella päivämäärällä syntyi Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Vuosikymmeniä myöhemmin presidentti Risto Ryti vastaanotti Suomessa Adolf Hitlerin, joka saapui onnittelemaan Mannerheimia tämän 75-vuotispäivän kunniaksi. Samalla päivämäärällä Helsingissä järjestettiin ensimmäinen sodanjälkeinen puolustusvoimien lippujuhlan paraati ja myöhemmin pääkaupungissa paljastettiin myös Mannerheimin patsas.

Millaista taidetta nuoret taiteilijat haluavat tehdä? Nyt on poikkeuksellisen hyvä hetki saada vastauksia. Niitä tarjoaa kolme isoa yhteisnäyttelyä Helsingissä. Mediataidetta tekevä koodari Xyny on yksi Generation 26 -näyttelyn nuorimmista osallistujista. Taidemuseo Amos Rex avaa kolmen vuoden välein 15-23-vuotiaille mahdollisuuden hakea mukaan yhteisnäyttelyyn. Generation 26 -näyttelyyn tuli 647 hakemusta. Raati valitsi mukaan teoksia 50 taiteilijalta ja taiteilijaryhmältä. Paavo Kärjen teokset Generation 26:n ovat yhdistelmä mellakka-aitaa, maalausta ja veistosta. Kärki on yksi näyttelyn vanhimmista osallistujista, mutta Taideyliopiston Kuvan keväässä hän on yksi nuorimmista. Kuvataideakatemian maisterinäyttely esittelee 45 opintojaan viimeistelevää taiteilijaa. Kuvan kevääseen Kärki on tehnyt bussipysäkkejä. Niillä istuskellessa on hyvä havainnoida näyttelyä. Taidehallissa avataan tänään jo vuodesta 1939 järjestetty Nuorten näyttely, johon voivat hakea alle 35-vuotiaat taiteilijat. Iiri Poteri on yksi 26:sta mukaan valituista. Performanssissaan Nuori kuvataiteilija hän pukee päälleen oman kuvansa. Kulttuuriykkösessä kolme nuorta taiteilijaa vaihtaa ajatuksiaan tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Mukana on kommentoimassa Taide-lehden päätoimittajaksi valittu, valokuvaaja Joel Karppanen. Toimittajana on Minna Joenniemi.

Helsingissä roihusivat ihmisten kodit, mikä sai somevaikuttaja Erna Huskon innostumaan ilahduttavaan Tiktok-tanssiin.

Minna, Kimmo ja Suvi pohtivat tänä aamuna sitä, mitä niille opettajille nyt sitten saa antaa lahjaksi kesäloman kynnyksellä? Saako antaa viiniä vai ei? Lähetyksessä et kuullut sitä, kuka kolmikosta ei voi sietää sellofaania! Harakka oli joutunut kiipeliin savupiipussa ja Helsingissä oli järjestetty puussakiipeilyn SM-kilpailut, jota on kohdannut osallistujakato.Lisää Minnaa, Kimmoa ja Suvia kuulet Radio Novan taajuudella arkisin kuudesta kymppiin!

Brittiläisen taiteilijan ja kirjailijan William Morrisin tummat ja utuiset kukalliset kuosit syntyivät 1800-luvulla. Tänään näitä kuoseja löytyy tapeteissa, lautasliinoissa ja kännykän kuorissa. William Morris on taas muodissa, ja se näkyy varsinkin Tukholman katukuvassa ja kodeissa. Morrisin mielestä hyvä design kuuluu kaikille. Hän oli Arts & Crafts -liikkeen keulakuva ja korosti käsityön merkitystä. Didrichsenin taidemuseo, Helsingissä avaa 29. toukokuuta ensimmäisen William Morrisin (1834–1896) tuotantoa esittelevän näyttelyn Suo­messa. Näyttelyn esineet ja luonnokset tulevat William Morris Galleryn ja William Morris Societyn kokoelmista. Näyttely syventyy myös Morrisin ja suomalaistaiteilijoiden välisiin verkostoihin. Näyttelyssä liikutaan unen­omaisessa puutarhassa, historiassa ja legendojen maailmassa. Ohjelmassa avataan Arts & Crafts-liikkeen syntyä, sen ideologiaa ja tyylin erityispiirteitä. Mikä oli William Morrisin rooli tämän liikkeen synnyssä? Miten suomalaiset muotoilijat ottivat vastaan tämän uuden suuntauksen ja miten tämä näkyi porvoolaisen 1897 perustetun Iris-tehtaan tuotannossa? Ohjelman vieraina ovat antiikkiasiantuntija Maria Ekman ja Didrichsenin taidemuseon johtaja Anna-Maria Wiljanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. WILLIAM MORRIS 29.5.–30.8.2026 Didrichsenin taidemuseo

Hyttysillä on monenlaisia erikoisia kykyjä: ne ovat haistajamestareita ja lisäksi hyväkuuloisia. Tarinaan liittyi myös dekkariaineksia ja vähän hyttysromantiikkaa, kun soveltavan eläintieteen dosentti Lena Hulden ja Minna Pyykkö juttelivat Helsingissä puistossa hyttysten elämästä ja hyttystutkimuksesta.

Kun yhtiö laskee liikkeelle ja myy sijoittajille kerralla paljon osakkeitaan tai vanhat omistajat muuttavat omistamiaan osakkeita rahaksi, kaupankäyntitilanteessa vallitsee ostajan markkina. Se tarkoittaa, että hinnan pitää joustaa: osakkeita merkitseville tai ostajille osakkeen hinnan tulee olla alhaisempi kuin sen ”käypä hinta”.Tämä kysynnän ja tarjonnan laista johdettu sääntö tuntuu pätevän listautumisissa keskimäärin varsin hyvin. Floridan yliopiston professori emeritus Jay Ritter on tilastoinut kaikki yhdysvaltalaiset listautumiset 1980-luvun alusta nykypäivään. Pitkälti yli 9000 listautumista sisältävän aineiston viesti on selvä: listautuvan yhtiön osakekurssi ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätteeksi tapaa yleensä olla selvästi listautumishintaa korkeampi.Ritterin data osoittaa, että ensimmäisen päivän nousu on ollut keskimäärin 19 prosenttia.Toinen vahva tilastollinen havainto Yhdysvaltain IPO-markkinoista on, että ensimmmäisen pörssipäivän kurssista laskettuna kolmen vuotta eteenpäin uudet pörssiyhtiöt ovat hävinneet selvästi yleiselle markkinakehitykselle.Helsingissä ensimmäisen päivän nousut ovat viime vuosina olleet pienempiä.Mitä tilastot ja tutkimukset kertovat listautumisista? Historiahavainnot asettavat selvän peruspelikirjan listautumisanteihin ja -myynteihin osallistumista harkitsevalle.Jay R. Ritterin IPO-tilastot:https://site.warrington.ufl.edu/ritter/files/IPO-Statistics.pdfJoonas Kansikkaan kandidaatintutkielma 2021:https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163818/Kandidaatintutkielma_Joonas_Kansikas.pdf;jsessionid=B8ADA70C4CFB9300C8E8923403005397?sequence=3Taneli Vahteran diplomityö 2023:https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/150807/VahteraTaneli.pdf?sequence=2&isAllowed=yKauppalehti marraskuu 2025:https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4d011924-04a8-4bca-b165-1242714eef80

Kaikki Uusiksi -podcast nauhoittaa etänä, koska Toivo on Helsingissä ja Jussi on Saksassa. Molemmat ovat silti vapputunnelmissa, ja vapun kunniaksi Kaikki Uusiksi -podcast tekee katsauksen Euroopan poliittiseen tilanteeseen.Jaksossa ihmetellään Ison-Britannian ja luonnollisesti myös Saksan politiikkaa ja vedetään siitä johtopäätöksiä. Aika näyttää ja nähtäväksi jää, minkä suunnan Saksa ja Britannia  ottavat Trumpin USA:n, Putinin Venäjän ja Xin Kiinan välissä.Jaksossa lähetetään terveisiä juuri sinulle ja toivotetaan hyvää vappua aivan kaikille!Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Anna Sinebrychoff (1830–1904) hallitsi 1800-luvun lopulla yhtä Suomen menestyksekkäintä yritystä, Sinebrychoffin panimoa, Helsingissä. Hänen elämänsä on nyt uuden tutkimuksen kohteena. Hän oli aikansa edelläkävijä hyväntekeväisyyden ja naisjohtajuuden saralla. Miten hän yhdisti oman hartaan uskonsa ja panimon päihtymystä aiheuttavat juomat? Mitkä olivat hänen luonteenpiirteensä? Millaisesta perheestä hän tuli? Anna Sinebrychoffin elämä liittyy Sinebrychoffin taidemuseon omaan historiaan. Hän asui Bulevardilla talon paraatiasunnossa yli 50 vuotta. Nyt Sinebrychoffin taidemuseon kellaritilassa on esillä näyttely Annan elämästä muotokuvineen, koruineen ja kävelykeppeineen. Millaisen taloudellisen ja henkisen perinnön hän jätti lapsilleen? Miten hän harjoitti hyväntekeväisyyttä? Millä tavalla ortodoksisuus näkyi hänen arjessaan ja suhtautumiseensa lähimmäisiinsä? On harvinaista että tuona aikana nainen maalautti itsestään niin monta potrettia. Näyttelyssä on esillä Albert Edelfeltin ja Gunnard Berndtsonin maalaamia muotokuvia panimonjohtattaresta. Ohjelman vieraina ovat näyttelyn kuraattori Ira Westergård, taidehistorioitsija Hanna Kemppi ja tutkija Alexandra Ramsay. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Lorelai yrittää karsia VHS-kokoelmaansa, mikä saa hänet ajattelemaan Roryn kanssa pidettyjä yhteisiä leffailtoja. Ajatuksesta rohkaistuneena Lorelai koittaa soittaa Rorylle, mutta numero ei ole enää käytössä, ja yhteydenotto loppuu lyhyeen. Richard ja Emily ovat jumissa Helsingissä, joten Rory saa tehtäväkseen emännöidä Vallankumouksen tytärten cocktailtilaisuutta Emilyn sijasta. Paikalle raahautuu myös pahantuulinen Logan, joka on kuullut isänsä suunnitelmista patistaa poika valmistumaan Yalesta ja liittymään perheen yrityksen johtoryhmään. Sookie ja Jackson järjestävät lapsilleen kastejuhlan ja koko Bellevillen klaani majoittuu majatalolle. Sookie keksii, että kastejuhlan varjolla hän saa riidoissa olevat Lorelain ja Roryn samaan tilaan pyytämällä kumpaakin yhden lapsen kummiksi. Suunnitelma kuitenkin kariutuu, kun Lorelai oivaltaa kesken kasteseremonian, että Sookie on jotain kautta saanut Roryn uuden puhelinnumeron, mutta ei hän. Myöhemmin Rory ehdottaa, että voi antaa uuden numeronsa Lorelaillekin, mutta tulee torjutuksi. Anski ja Sanna tulevat siihen lopputulokseen, että Jacksonin suvussa on paljon savolaista viäräleukailua.Osioiden aikaleimat:Kirkin kirjakauppa ja teatteri: 00:05:22Luken kuppila: 01:06:35IG: Gilmorettajatwww.gilmorettajat.fiEmail: gilmorettajat@gmail.comPatreon: www.patreon.com/gilmorettajatAnskin stream: twitch.tv/anskipalloCover art: Kristófer Knutsen (IG: @kristoferknutsen_photography)Kirkin musiikki: https://www.purple-planet.com

Mitä odotuksia Helsingissä tänään järjestettävälle turvallisuuspolitiikan JEF-kokoukselle on? Vieraana UPIn vanhempi tutkija Matti Pesu. Kokousta seuraava politiikan toimittaja Petri Raivio raportoi Presidentinlinnalta. Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat taas nousseet otsikoihin. Miksi nuoret turvautuvat väkivaltaan? Keskustelemassa Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi ja Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Marja Väätti. Juontajana Linda Vettanen, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Pääkallon Henkilökuva-podcastin vieraana on persoonallinen puolustaja Iiro Lankinen, 34. Lankinen palasi kaukaloon tämän vuoden puolella sveitsiläisessä Ticinossa. Ura lähti Kuopiossa, ja työläisperheen poika suuntautui jääkiekon sijaan salibandyyn. Welhojen kolmen kauden jälkeen Lankinen siirtyi Helsinkiin, jossa taituri ei kuitenkaan viihtynyt. Miksi? Happee-vuosina Lankinen pääsi Mika Kohosen yövieraaksi Vaajakoskelle useamman kerran. Mikä Happeen vuosina meni pieleen? Sveitsissä Lankinen pettyi valmennukseen, mutta miksi? Sveitsin jälkeen edessä oli Tshekki, jossa tuli uran ensimmäinen mestaruus. Miltä se tuntui? Entä mitä Lankinen lupasi tuoda joukkueelle pöytään? Miten Joakim Lundin "faijan" rooli sujui? Mitä mieltä Lankinen on nykyisistä persoonista, ja omasta maineestaan persoonana? Miten käy KuPSin ensi kaudella, ja miltä Kuopion menestys joukkuelajeissa on tuntunut? Mitä musiikkia kopeissa pitäisi kuunnella? Entä montako peliä liigan runkosarjassa pitäisi pelata. Haastattelijana toimii Pääkallon päätoimittaja Joel Siltanen. Haastattelu on pituudeltaan noin 74 minuuttia ja löydät sen Pääkallon podcastit-tililtä, joka löytyy useista podcast-palveluista, kuten Spotifysta ja Itunesista. Haastattelun sisältö: Ajankohtaiset aiheet: - Mitä kuuluu Ticinoon? - Miksi palasi pelaamaan? Kuopio - Kouluaika - Työläisperheen pojasta ei tullut kiekkotähteä - Kitara pysyy mailan lisäksi kädessä - Junioritähti vai ei? Welhot, Erä ja Happee - Welhojen kanssa divarin pakkieliittiin - Yksi kausi Helsingissä riitti - miksi kaupunki ei maistunut? - Welhojen kanssa liigaan painesta huolimatta - Happee-vuosina Mika Kohosen vieraana - Happee-vuodet ovat jääneet hampaan koloon Sveitsi - Thurgau kutsui Eetu Erosen johdolla - Malans - maineikas valmentaja osoittautui turistiksi - Sveitsiläisillä pelaajilla on heikko pelisilmä Tshekki - Yllätyssiirto Mlada Boleslaviin 2024 - CC-finaali ja uran ensimmäinen mestaruus? - Mitä Lankinen lupasi tuoda pöytään joukkueelle? - Joakim Lundin "faijan" rooli - Elämä Tshekissä Persoona ja pelaaja - Pallollinen puolustaja - arvioidaanko heitä väärin? - Lajipersoona - tarvitseeko yrittää? - Nykypersoonia salibandyssa? Mielipiteitä - Sopiva joukkuemäärä liigaan? - Sopiva pelimäärä liigaan? - Rankkareissa muutos? - MM-kisarytmin muutos? Henkilö - KuPSin ja KalPan fanitus - Nuutisen tulo Veikkausliigaan ja sarjan top3 - Mitä musiikkia pitäisi soittaa kopissa? - Kirja-, leffa- ja sarjavinkit - Maailmalle vai Suomeen?

Taito-Finlandia-palkittu neuletaiteilija Juha Vehmaanperä kutsuu itseään Punk-prinsessaksi. Juha Vehmaanperän ensimmäinen laaja näyttely Craft Punk, Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, Helsingissä, avaa näkymän hänen tuotantoonsa kymmenen viime vuoden ajalta. Hän opettaa käsityötä ja on kiinnostunut käsitöiden filosofiasta, psykologiasta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Hän virkkasi jo lapsena isoäitinsä opettamana. Virkkaamalla hän myös löysi oman identiteettinsä. Miksi mies ei saa näyttää joulukuuselta, hän kysyy. Ohjelman vieraina ovat Juha Vehmaanperä, kuraattori Suvi Saloniemi ja vuonna 2029 150 vuotta juhlivan Suomen Käsityön Ystävien puheenjohtaja, tekstiilitaiteilija Outi Martikainen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Juha Vehmaanperä: Craft Punk 6.9.2026 asti. Arkkitehtuuri- ja designmuseo, Helsinki.

Kevään kiinnostavimmat taidenäyttelyt avaavat ovensa. Yö-näyttely Sinebrychoffin Taidemuseossa, Helsingissä tutkii yötä ja unimaailmaa vanhan eurooppalaisen kuvataiteen ja nykytaiteen kautta. Näyttelyssä voi katsoa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta kopioituja arkistokortteja, joihin on tallennettu suomalaista kansanperinnettä unista ja enneunista. Helsinki Schoolin ulkomaillakin menestynyt valokuvataiteilija Sandra Kantanen perehtyi kiinalaiseen maisemamaalaukseen opiskellessaan Pekingissä. Hänen visuaalinen ajattelunsa on saanut vaikutteita itämaisesta filosofiasta. Turun taidemuseon näyttely tuo esille Hangossa asuvan Sandra Kantasen tuotantoa aina 2000-luvun alusta tähän päivään. Museo Milavida, Tampereella nostaa esille miesten pukeutumisen. Mies – jätkä, keikari, herrasmies -näyttely tutkii miehisyyttä ja katse on suunnattu univormuun, bootseihin, verkkareihin, ja historiallisiin bonjouriin ja lounaspukuun. Mitä miehet ovat pukeneet päälleen historiassa ja kuinka se näkyy ajassamme? Vaatteet ulottuvat aateliston 1750-luvun muodista tämän päivän muotiin. Ohjelman vieraina ovat Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen, valokuvataiteilija Sandra Kantanen ja miesten muotia Museo Milavidassa tutkinut Jaakko Mäkinen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Yö   12.2.–23.8.2026 Sinebrychoffin taidemuseo  Mies – jätkä, keikari, herrasmies 27.2.2026 - 21.3.2027 Museo Milavida Sandra Kantanen - Maisemien välissä 6.2.–17.5.2026 Turun taidemuseo

Ukrainan täysmittaisessa sodassa alkaa kohta viiden vuosi. Sota näkyy myös Helsingissä alkavilla Docpoint-dokumenttielokuvien festivaaleilla. Kulttuuriykkösessä ovat vieraina dokumentaristit Panu Suuronen, Ann-Mari Leinonen ja Einari Paakkanen. Suurosen elokuva Korvia huumaava hiljaisuus näyttää sodan vaikutuksen kolmen suomen-venäläisen ihmisen maailmaan. Leinosen ja Paakkasen elokuva Näkymätön vihollinen seuraa kahden suomalaisen vapaaehtoisen sotilaan kokemuksia Ukrainan sodassa. Millaisen trauman sota jättää? Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Luonto on muumikirjoissa läsnä koko ajan. Muumit elävät vuodenaikojen vaihtelussa tuoksujen, äänien, värien keskellä. Muumilaaksossa kukkivat ruusut ja laakson läpi virtaa joki, ympärillä vuoret ja meri kutsuvat seikkailuihin. Viikonlopun muumilukumaratonin kunniaksi Minna Pyykkö kävi luontoretkellä Helsingissä meren rannassa muumitutkija Sirke Happosen kanssa juttelemassa muumien ja Tove Janssonin luontosuhteesta.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1928 Steamboat Willie, Walt Disneyn ja Ub Iwerksin ohjaama ensimmäinen täysin synkrotisoitu äänipiirroselokuva julkaistiin. Elokuva oli sarjakuvatähtien Mikki ja Minni Hiiri toinen julkinen esiintyminen, 1985 ensimmäinen Bill Wattersonin Lassi ja Leevi -sarjakuva (Calvin and Hobbes) julkaistiin ja 2017 Länsimetron ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön Espoossa ja Helsingissä.

Kun kuolema kohtaa perheen.Jaksossa keskustelemme Eija Tuukkasen (Terhokoti) ja Virpi Niemen kanssa lapsen surusta. Miten vanhemman tai muun läheisen kuolema vaikuttaa lapseen?Eija Tuukkanen on kirjoittanut kirjan Lapsen suru: Hyvin hyvä puhua kuolemasta. Kirjassa hän käy läpi lasten erilaisia tapoja reagoida menetyksiin ja perheenjäsentä odottavaan kuolemaan. Kuinka lapsen ajatukset tulisi huomioida? Pitkään on ajateltu, ettei lapsi voi ymmärtää kuolemasta juuri mitään. Tuukkasen mukaan kuolema on usein lapselle suoraviivaisempi asia kuin luullaan. Kielelliset perinteet, häpeily ja liikavarovaisuus tekevät siitä monimutkaisen.Virpi Niemi on itse menettänyt miehensä suolistosyöpään, ja kertoo jaksossa tarinansa. Hän kohtasi tuohon aikaan parivuotiaan Varpu-tyttärensä kanssa perheenisän kuoleman suoraan. Tuolloin Eija Tuukkanen toimi Varpun työntekijänä Terhokodin kautta. Terhokoti on vaativan erityistason saattohoitokoti Helsingissä. Jakson aiheita:- Kuinka puhua elämän päättymisestä?- Häpeily ja varovaisuus kuoleman ympärillä.- Tilaa, taukoa, tunteita -periaate.- Ruumiin kohtaaminen.- Lapsen tavat testailla aikuisia ja tutkia heidän reaktioitaan kuoleman teeman ympärillä.- Hautajaiset lapsen näkökulmasta.- Mitä kaikkea kaksivuotias voi ymmärtää?Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa, osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Suomessa suuret leikkaukset tulossa Lapin saihraanhoithoon mielenosotus huomena Helsingissä. Doris Svan Hietaniemessä tekkee Tornionlaaksonpukuja. Suomessa fiirathaan ruottalaisuuen päivää. Kuulema äänestä jota moni harjottelee hirvenjahtia varten. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1899 Jean Sibeliuksen säveltämä Finlandia sai kantaesityksensä Ruotsalaisessa teatterissa Helsingissä, 1922 Brittiläinen arkeologi Howard Carter ja hänen mesenaattinsa lordi Carnarvon löysivät sisäänkäynnin faarao Tutankhamonin hautaan Kuninkaiden laaksossa Egyptissä.

Arkkitehtuuri- ja designmuseon uusi päänäyttely keskittyy muotoiluun ja arkkitehtuuriin Tove Janssonin omassa elämässä ja Muumi-kirjoissa. Tove Jansson loi Muumilaakson synkkänä sotaisana aikana ja keskellä Helsingin pommituksia. Muumipeikkojen maailmasta tuli pakopaikka kirjailijalle. Tove Janssonin Muumitalo symboloi edelleen monille turvapaikkaa. Mistä hän sai idean luoda kodin, jossa jokainen saa olla oma itsensä ja jonne kaikki ovat tervetulleita? Tove Jansson loi myös oman ateljeen Helsinkiin sekä Klovharuun mökkinsä, joissa hän sai elää ja tehdä työtä omalla vapaalla tavallaan. Näyttely avaa näitä lokaatioita ja myös Muumien tapaa asua ja sisustaa sekä heidän suhdettaan ympäröivään maailmaan. Näyttelyssä laajennetaan Tove Janssonin idealistista muumimaailmaa kohti yhteisöasumista, kodittomuutta ja pakolaisuutta ja väliaikaisia asuinpaikkoja. Kuraattori Jutta Tynkkynen avaa Muumikirjojen asumisratkaisuja ja niiden vastineita todellisessa elämässä - miten sujui esimerkiksi Tuu-Tikin ja näkymättömien päästäisten yhteiselo talvisella uimahuoneella? Millaisia ovat Muumien väliaikaiset asumukset teatterista majakkaan? Mikä on Mörkön tilanne, joka ei asu missään ja miksi hänestä on tullut koditon? Tove Jansson vietti kulttuurin täyttämät talvensa Helsingissä ja rennot kesänsä Klovharussa, saaristossa. Monet hänen elämänsä paikoista siirtyivät kirjoihin: Helsingin Tähtitorninmäki ja observatorio sekä Klovharun mökki, jossa Tove ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä viettivät yli 30 kesää ilman sähköä ja vettä. Klovharun remontin aikana yllättäen löytyi lattian alta Toven ja Tuulikin lähettämä pulloposti tulevaisuuteen, mistä se kertoo? Ohjelman vieraina ovat Sophia Jansson, filosofian tohtori Sanna Nyqvist ja kuraattori Jutta Tynkkynen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1797 Andre-Jacques Garnerin suoritti ensimmäisen tunnetun laskuvarjohypyn tuhannen metrin korkeudesta Pariisin yllä, 1911 Suomen jalkapallomaajoukkue pelasi ensimmäisen maaottelunsa ja 1997 tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivolaa haastattelee Jussi Häkkilä.Asunnottomien yötä vietetään jälleen tänään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea.

Miikka oli häärimässä videoita tehden ja bleiserissä heiluen Helsingissä järjestetyssä Koodia Suomesta Ryn seminaarissa aiheella IT-alan seuraavat 10 vuotta. Mitä seminaarissa kuultiin ja miten tämmöisiä tapahtumia saataisi myös böndelle Joensuuhun? (00:00) Intro (00:27) Koodia suomesta -seminaari (05:50) Seminaarien rooli ja tulevaisuus Suomessa (12:07) Koodareiden tilastointi ja ammatillinen näkyvyys (18:14) Tapahtumajärjestäminen ja sen haasteet (23:46) Hype Vs. Sisältö (30:00) Loppusanat

Veikan vaiva: Helsingissä ei ole käytännössä juurikaan vuokrasäätelyä, toisin kuin monissa Euroopan pääkaupungeissa. Vuokrasäätely yksinään ei ole avain onneen, mutta kaupunki voisi tehdä paljon enemmän tehdäkseen asumisesta halvempaa ja julkisomisteisista taloista haluttavia kaikille. Pontuksen kuuluminen: Medianostoissa suomalaiset jäänmurtajat ja suomalaiset muutenkin ovat hyviä. Suhteemme Yhdysvaltoihinkin ovat erinomaiset ja se on tärkeää. Valitettavasti suomalaiset eivät kuitenkaan osaa enää järjestäytyä ja siksi leikkaaminen on helppoa. Pontuksen vaiva: Mikä meitä vaivaa? -Instagramissa tuli kolme palautetta podcastin setäytymisestä. Kuka on setä ja mitä on setäytyminen? Entä onko hyvä vai huono asia, jos putoaa oman aikansa kelkasta? Suosituksissa tanssiteos From a Great Height, teatteriesitys Arakhne ja runoteos Glitterneste. Jaksossa mainittuja asioita: Arakhne, Espoon teatteri From a Great Height, Zodiak Taneli Viljanen: Glitterneste, Poesia Johanna Osváth: Paperista taitettu kirjallisuussalonki https://nuorivoima.fi/lue/juttu/paperista-taitettu-kirjallisuussalonki Mikä meitä vaivaa? Patreon: https://patreon.com/mikameitavaivaa Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa

Tässä jaksossa minulla vieraana suomenopettaja Anna Lindgren. Kysyin Annalta nämä kysymykset: 1. Kuka olet ja mitä teet? 2. Miten innostuit Japanista ja japanin kielestä? 3. Millaista oli opiskella japania Helsingissä? 4. Mikä on japanin kielessä helppoa ja vaikeaa? 5. Oletko asunut Japanissa? 6. Mitä teit siellä? 7. Millaista sisältöä teet Instagramiin? 8. Mitä haluaisit kertoa suomalaisille Japanista? 9. Mitä japanilaisia tapoja haluaisit tuoda Suomeen? 10. Missä haluaisit olla viiden tai kymmenen vuoden kuluttua? Annan tilejä sosiaalisessa mediassa: - Instagram: https://www.instagram.com/finlandtraveltips/ - Tiktok: https://www.tiktok.com/@finlandtraveltips - Youtube: https://www.youtube.com/channel/UC6SY2QKJjsCRuzWUgQ9w3Ww - Annan japaninkielinen blogi Suomesta: http://blog.livedoor.jp/finrandonikite/ - Annan suomenkielinen blogi Japanista: https://japaninmatkaaja.wordpress.com/

Helsingissä sijaitsevan rakennuksen aulassa sijaitsee viaton näyttely joka matkustaa yksinään ympäri Pohjoismaita. Peräkärryvuokrausfirmat ovat ottaneet häpeärangaistukset käyttöön ja lisäksi puhutaan vähärasvaisesta presidentistämme, joka on todella pätevä.

Espanja myyttien takaa-näyttely Sinebrychoffin taidemuseossa, avaa kuuluisien, espanjalaisten kuvataiteilijoiden, kuten Pablo Picasson ja Francisco de Goyan maisemia ja tyyliä. Välimeren valo kiehtoi taiteilijoita kaikkialta Euroopasta jo 1700-luvulla. Valenciassa ja Kataloniassa kehittyi suuntauksia, joissa tutkittiin valon merkitystä. Yksi tämän näyttelyn teemoista on Espanjan vahvan kulttuuri-identiteetin tutkiminen teosten kautta. Millaisia eksoottisuutta korostavia aiheita taiteilijat suosivat? Millä tavalla kuvataiteesta ja elokuvistakin tuttu myytti espanjattaresta on syntynyt? Tänään kuvataiteilija Marika Mäkelä inspiroituu Espanjasta. Hänen värikkäät ja mausteiset teoksensa ovat syntyneet Espanjan auringon alla ja ovat nyt esillä Galerie Forsblomissa, Helsingissä. Mitä Espanja on tuonut hänen sisäiseen maailmaansa ja maalauskankaalle? Ohjelman vieraina ovat kuvataiteilija Marika Mäkelä ja intendentti Salla Heino. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1875 Aleksis Kiven Nummisuutarit-näytelmä sai kantaesityksensä Oulussa, 1930 Ilmalaiva Graf Zeppelin vieraili Helsingissä ja 1948 Honda perustettiin.

Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Olga Tokarczukin kirjasta Aja aurasi vainajain luitten yli tehty näytelmä esitetään Helsingissä 16.9.2025 alkaen, paikkana Teatteri Avoimet Ovet. Pääsin keskustelemaan teatterin johtajan ja näytelmän ohjaajan Hanna Kirjavaisen kanssa kirjasta, ohjaamisesta, dramatisoinnista, sovittamisesta, eläinten oikeuksista, vanhusten oikeuksista sekä hieman myös WIlliam Blaken runoista. Kiitos Hanna keskustelusta! Jakso on toteutettu yhteistyössä Teatteri Avoimet Ovet:n kanssa, kiitos tästä mahdollisuudesta! Näytösajat ja liput: https://www.avoimetovet.fi/aja-aurasi-vainajain-luitten-yli/ Kirjasta (joka on muuten mielestäni mestariteos): https://kiiltomato.net/critic/olga-tokarczuk-aja-aurasi-vainajain/ Aiheeseen liittyen Ulverin versio William Blaken runosta Proverbs Of Hell, josta kirjan nimi tulee: https://www.youtube.com/watch?v=2j_3Nap8RF4&list=RD2j_3Nap8RF4&start_radio=1 https://takakansi.fi

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Mökkikokkailua, budjettivinkkejä ja ruokaretriitin parhaat. Jaksossa kattaus viime viikon ruokahetkiä – eli parhaat palat ainakin saaressa pidetystä ruokaretriitistä, ihanasta mökkiaamiaisesta, teehuonevisiitistä ja synttäribrunssin tarjottavista.  Puhutaan täydellisestä grilled cheese -leivästä, onnistuneista aperitivohetkistä, Skotlanti-kaipuusta, parasta ennen -päivämääristä, puheiden pitämisestä, 80-vuotiaiden kanssa käydyistä keskusteluista ja tavoista, joilla mökkikokkailusta saa rennompaa (isollakin porukalla). Lopussa annetaan myös vinkit opiskelijabudjetilla kokkaamiseen ja lapsiystävällisiin rafloihin Helsingissä. 

Weekly palaa aalloille ja kauden ensimmäinen vieras on Inka Bell, Helsingissä asuva kuvataiteilija, entinen graafinen suunnittelija, joka työskentelee taidegrafiikan laajennetulla kentällä painetun kuvan, paperiveistosten ja julkisen taiteen parissa. Hän on kiinnostunut visuaalisista ilmiöistä ja kuvapintojen rakentamisen rajattomista mahdollisuuksista.

Kevät on alkanut Helsingissä mutta Tukholmassa on melkein kesä! Puhelimen akussa ei ole superpaljon virtaa, mutta elämän akussa sen sijaan on. Taattua sekoilukamaa luvassa taas tällä viikolla, mutta laitamme järjestykseen taas koko maailman. Nämä mainitsemme: Kirja: Graydon Carter: When the Going Was Good: An Editor's Adventures During the Last Golden Age of Magazines Sarja: Long Islandin Sarjamurhaaja (Netflix) Sarja: Wahlgrens värld Sarja: Läckbergs Sarja: Adolescence (Netflix) Sarja: The Residence (Netflix) Podcast: Goop, Gwyneth Paltrown vieraana Nikki Glaser Lotta

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Juha Itkonen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua vastuullisesta sijoittamisesta ja miten se on aikojen saatossa muuttunut. Ennen oli ilmiselvää kaikille, että vastuullista sijoittamista ei ole esim. asekauppaan sijoittaminen. Tämä on muuttunut ihan totaalisesti ja tällä hetkellä monet pankkien- ja eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat pitävät aseisiin sijoittamista myös osana vastuullista sijoittamista. Maija kysyy kanssakeskustelijoiden mielipidettä, onko aseisiin sijoittaminen vastuullista sijoittamista. Ruben Stillerin aiheena on Donald Trumpin loppunäytös. Millainen tulee olemaan Trumpin tarinan loppu, jos ajattelemme että se on esim. elokuva tai kirjallinen tarina? Rubenin mielestä ihmisiltä on mennyt perusturvallisuuden tunne, koska Trump ei ole saanut rangaistusta, joka kuuluu tällaiselle "kaaoksen ruhtinaalle", vaan hän selviytyy kaikesta. Välttämättä Trumpin loppunäytös ei ole niin kaukana kuin monet luulevat. Ruben kysyy raatilaisilta, millainen heidän mielikuvissa ja ennustuksissa on Donald Trumpin loppunäytös ja mitä sen jälkeen välittömästi tapahtuu. Juha Itkonen nostaa keskusteluun kirjallisuusteeman. Lukevan älymystön suosima kirjailija Rachel Cusk kävi Helsingissä julistamassa pitkälti erilaisista kielloista koostuvat kirjalliset teesinsä. Juha esittelee muutaman Cuskin esiin nostamista teeseistä: - Rachel Cusk inhoaa juonta. Tosielämä ei hänen mukaansa seuraa juonta, miksi romaani tekee niin. - Cuskin mukaan minä-kertojan pitäisi kirjallisuudessa olla varattu vain niille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisille jotka ovat marginalisoituja ja joilla ei ole muuta kuin oma todistuksensa. - Toisaalta Cusk ei tunnu pitävän myöskään siitä, että kirjailijat kirjoittavat jostain muusta kuin itsestään. Hän ei usko romaanihenkilöihin. Juha kysyy raatilaisilta, mitä ajatuksia teeseistä herää? Vastaavatko nämä kirjallisia ihanteitanne?

Vuoden vaihteessa Suomi aloitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJin puheenjohtajamaana. Samalla tulee kuluneeksi 50 vuotta järjestön ensiaskelista. Helsingissä vuonna 1975 pidetyn huippukokouksen päätteeksi Finlandia-talossa allekirjoitettiin päätösasiakirja, joka auttoi liennyttämään kylmän sodan jännitteitä. Mitä Helsingin hengestä on jäljellä? Onko nykyinen ETYJ rautaesiripun reliikki, vai kyteekö siinä yhä toivo paremmasta tulevaisuudesta? Haastateltavina kuullaan ministeri Jaakko Iloniemeä sekä pitkän uran diplomaattina tehnyttä René Nybergiä. Juontajina Jalmari Sarla ja Annastina Haapasaari.

Kasper ja Mikko vierailevat Helsingissä sijaitsevan kauppakeskuksen Paniikin viikolla. Jaksossa opetellaan hyväksymään itseään ja kuuntelemiaan podcasteja. Kansa on puhunut, joten lopuksi juodaan viikon juoma. 

Tänään minulla on vieraana ystäväni Tea, joka on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri. Kokosin tänne suomi-englanti-sanaston: https://randomfinnishlesson.blogspot.com/2024/11/teakuittinen.html Hyödyllisiä linkkejä: - Tean vastaanotto Helsingissä: https://www.pihlajalinna.fi/asiantuntijat/tea-kuittinen-6831c4 - Tean vastaanotto Helsingissä ja Tampereella: https://www.terveystalo.com/fi/asiantuntijat/k/tea-kuittinen - https://www.terveyskyla.fi/naistalo - https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/lantionpohjan-ongelmat Kysymyksiä podcast-jaksosta: 1. Mikä on Tean ammatti ja kuinka hän päätyi alalle? 2. Miten gynekologinen hoito on järjestetty Suomessa? 3. Miten gynekologiseen hoitoon pääsee? 4. Pitäisikö gynekologilla käydä säännöllisesti tarkastuksessa kuten hammaslääkärissä? 5. Mikä on Tean työssä mielenkiintoista juuri nyt? 6. Miten lääkärin työ on muuttunut 20 vuoden aikana? 7. Missä kaupungeissa Tea on työskennellyt lääkärinä? 8. Mitä kaikkien naisten (ja miestenkin) pitäisi tietää vaihdevuosista ja esivaihdevuosista? 9. Millaisia virheellisiä käsityksiä joillakuilla saattaa olla? 10. Millaisia itsehoitovalmisteita apteekissa on? 11. Mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon tai miten voisi itse vaikuttaa, että lantionpohja pysyisi kunnossa koko naisen elämänkaaren ajan? 12. Missä muodoissa hormonikorvaushoito voi olla?

Roolit ovat meille tärkeitä. Roolit voivat toimia suojanamme ja auttaa meitä sopeutumaan. Roolit voivat myös tuntua mukavilta, kuin hyvin istuva vaate, johon on helppo sujahtaa ja jossa on turvallista olla. Toisinaan rooleihin kuitenkin kietoutuu odotuksia, joista voi olla vaikea vapautua—mutta ne on myös tehty rikottaviksi.Jaksossa keskustellaan rooleista ja niiden merkityksestä meille ihmisille. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on psykologian tohtori, psykoterapeutti Maarit Lassander. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Roolivapaus. Miten haastaa itsensä ja muiden odotukset? (Atena, 2024).Nina ja Maarit käsittelevät mm. näitä kysymyksiä:- Mitä rooli, identiteetti ja persoonallisuus tarkoittavat ja miten ne eroavat toisistaan?- Miten erilaiset roolit syntyvät ja mihin tarvitsemme niitä?- Miten voimme vapautua meitä kenties rajoittavista rooleista?Lisätietoja:Maarit Lassander on koulutukseltaan psykologian tohtori, valtiotieteen maisteri ja psykoterapeutti. Hänen väitöskirjatutkimuksensa Terve Oppiva Mieli- tutkimushankkeessa käsitteli tietoisuustaitojen vaikutuksia kouluissa. Lassander on työskennellyt laajasti terveydenhuollossa, MIELI ry:ssä, johtavana käyttäytymistieteen asiantuntijana ja pitänyt yksityisvastaanottoa Helsingissä jo yli 10 vuoden ajan. Hän on ollut vierailevana tutkijana sosiaalipolitiikan laitoksella (London School of Economics and Political Science) ja mukana tutkimusryhmässä, joka arvioi Suomen perustulokokeilun vaikutuksia.Maarit Lassanderin verkkosivut: morrow.fiMaarit Lassander Instagramissa: @maaritlassanderwriterTilaa Maaritin kirja: Maarit Lassander: Roolivapaus. Miten haastaa itsensä ja muiden odotukset? (Atena 2024).-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tunnin juna, Länsimetro, Raide-Jokeri. Olemme kaikki matkalla Helsinkiin, halusimmepa tai emme, kirjoittaa Santeri Palomäki.Kirjoittaja: Santeri PalomäkiLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Päivän jaksossa kuullaan edellisten viikkojen kuvaustapahtumat ja sitten saamme vieraaksemme Mr. Ollin kertomaan hieman työväenopiston pimiötyöskentelykurssista.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Salla ja Sohvi keskustelevat Venäjän pikaisesti alkaneesta ja pikaisesti loppuneesta uhkauksesta siirrellä merirajoja, hallituksen rajalakiesityksestä, Ylen eurovaalipaneeleista ja vasemmistoryhmittymästä Euroopan parlamentissa, sekä Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta hakkerihyökkäyksestä, joka oli Suomen suurin.

Ulkona syömisestä, rafla-arvosteluista ja sometyöstä. Vieraana TikTokin Herkuttelua Helsingissä -ravintolavideoista suosioon noussut somevaikuttaja Ella Wehkalampi, jonka kanssa puhutaan suomalaisesta raflakulttuurista, parhaista ravintolakokemuksista ja spicy margaritoista. Jutellaan Ellan kuuluisasta raflalistauksesta ja saadaan vinkkejä niin Helsinkiin kuin Tallinnaankin. Ella kertoo myös miten teki vuodessa somesta itselleen työn ja millaista arki on somevideoiden takana. Viime viikon kuulumisissa fiilistellään meidän Kuopion reissua, Petran mökkiviikonloppua ja Kian veriappelsiinitalkoita.