Podcasts about tutkijat

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruodimme ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Perjantaistudion raatilaisista tällä kertaa mukana kirjailija Vehka Kurjenmiekka, toimittaja, tietokirjailija Matti H. Virtanen ja toimittaja, tietokirjailija Matti Rämö. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke. Perjantaistudiossa pureudutaan tällä kertaa globalisaation loppuun, Anneli Auerin seksuaalirikosjutun kummallisuuksiin, poliittisiin virkanimityksiin ja kirjallisuuden makulointiin. Ensimmäisenä aiheena on globalisaatio ja Trumpin aloittama kauppasota. 2000-luvun alussa globalisaatiokeskustelu oli optimistista, mutta nykyään globalisaatiokritiikki on siirtynyt vihervasemmistosta populistioikeistoon. Trumpin kauppasota herättää kysymyksen globalisaation loppumisesta ja globaalien tuotantoketjujen vähentämisestä. Tutkijat ovat pitkään todenneet, että populismi on globalisaatiossa hävinneiden liike, joka korostaa halpaa tavaraa ja liikkumismahdollisuuksia, mutta väheksyy työn merkitystä. Seuraavaksi käsitellään Anneli Auerin seksuaalirikosjuttua. Rami Mäkisen ja Matti Rämön kirja Oikeusmurha paljastaa, että Auerin ja hänen entisen miesystävänsä saamat seksuaalirikossyytteet perustuivat johdatteleviin lasten haastatteluihin. Korkein oikeus kumosi tuomiot. Median rooli uuden tietokirjan käsittelyssä on ollut vaisua, eikä oikeuslaitoksen toimia ole käsitelty samalla kriittisyydellä kuin politiikan ja talouden rötöksiä.

Geenit pysyvät samanlaisina satoja tuhansia vuosia, mutta erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden säätelyyn epigeneettisten mekanismien kautta. Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu näkyy miehen siittiösoluissa, nälänhätä lastenlasten sairastumisriskissä. Rasvainen ruoka tai lenkki ja monet muut ympäristötekijät vaikuttavat geenien epigeneettisiin mekanismeihin välittömästi. Kuinka pitkä on solujen epigeneettinen muisti? Nyt tutkitaan, voivatko epigeneettiset muutokset siirtyä lapsillemme. Asiantuntijoina kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki ja akatemiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Cityn aamussa: Tutkijat ovat löytäneet kikan, jolla voi vähentää alkoholin juomista?! Jeren jalkavyyhti syvenee ja pojilla pyörii jo dollareiden kuvat silmissä. Se on kauppa, joka kannattaa. Jere on astunut Tori.fi -sivuston ihmeelliseen maailmaan.

Hämähäkin seitti on hämmästyttävää ainetta. Tutkijat ovat yrittäneetkin vuosisatojen ajan selvittää sen ominaisuuksia ja valmistaa vastaavaa materiaalia. Minna Pyykkö vieraili Espoossa Aalto- yliopistossa juttelemassa professori Markus Linderin ja apulaisprofessori Sesilja Arangon kanssa siitä, voidaanko tätä ihmeainetta valmistaa jo keinotekoisesti. Jakso on jälkimmäinen osa viime viikolla alkaneesta minisarjasta, joka käsittelee luonnosta saatuja keksintöjä.

Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia

Etenevätkö Israelin ja äärijärjestö Hamasin väliset tulitaukoneuvottelut? Tulitauosta on määrä neuvotella tänään, mutta Hamas on kieltäytynyt olemasta mukana. Hamas saattaa kuitenkin suostua toimimaan tälläkin kertaa sovittelijoiden, Qatarin ja Egyptin, kautta. Haastattelussa vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä. Siviilien tilanne Gazan alueella. Käytännön avustustyöstä Gazassa kertovat Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen-toiminnanjohtaja Linda Konate ja Suomen punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski. Työn ja talouden tutkimus Labore on julkistanut tämänvuotisen toimialaennusteensa. Miten työllisyys kehittyy eri toimialoilla? Piristyykö rakentaminen? Vastaamassa tutkija Veera Nippala Laboresta. Tutkijat ovat löytäneet todisteita valtavista vesivarastoista Mars-planeetan kivisen kuoren alla. Mikä merkitys löydöllä on, ja tarkoittaako se, että Marsissa voisi olla jonkinlaista elämää? Millaisia eettisiä pohdintoja liittyy avaruuden tutkimiseen? Keskustelemassa ryhmäpäällikkö Maria Genzer Ilmatieteen laitoksesta ja etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittajana kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley Lontoosta. Juontaja Atte Uusinoka, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Elina Sonkajärvi. Toimittajat Anssi Väisänen ja Tommy Fränti.

Heikki Henttonen on tutkinut myyriä yli 50 vuotta, ja suomalainen myyrätutkimus onkin pitkäikäisyydessään jo ihan maailmanennätysluokkaa. Tutkijat tarkastelevat muun muassa myyräsyklejä eli myyrien määrän vaihtelua. Mitä Suomen myyrille kuuluu ja onko nyt meneillään hyvä vai huono myyrävuosi? Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi emeritusprofessori Heikki Henttosen Muoniossa Pyhäjoen luonnonsuojelualueella.

Miten paljon ja millä kriteereillä Suomen metsiä pitäisi suojella? Keskustelemassa kansanedustajat ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.). Petteri Orpon (kok.) hallitus julkaisi viime viikolla kriteerit vanhojen metsien suojeluun. Oppositiopuolueet keskustaa lukuunottamatta ovat kritisoineet kriteerejä liian väljiksi. – Olimme tosi pettyneitä kun kuulimme lopputuloksen. Tutkijat ovat laajasti sanoneet että näihin ei tulla pääsemään tavoitteeseen suojella vanhoja metsiä eikä luontokatoa tulla pysäyttämään, Pitko kertoo. Hän väittää, että hallitus on tavoitellut kriteerejä, joilla tavoitellaan mahdollisimman pienen metsämäärän suojelua. – Noin pessimististä kuvaa en millään voi jakaa, Aalto-Setälä toteaa ja muistuttaa, että Orpon hallitus on suojelemassa suuremman määrän metsiä kuin edellinen Sanna Marinin SDP-vetoinen hallitus. Toimittajana on Linda Pelkonen.

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://spoti.fi/3KhcqAa Kuka oli taistolaisjohtaja Seppo Toiviainen? Mikä johti Toiviaisen radikalisoitumiseen ja miten Toiviainen vaikutti taistolaisliikkeessä ensin tutkijana ja sitten poliitikkona? Studiossa tietokirjailija Lauri Hokkanen. Jakso on kuvattu 7.5.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kirjan vastaanotto (5:01) Seppo Toiviainen (7:20) Tutkijat ja poliitikot (19:08) Vuosi 1968 (22:42) Che Guevara (26:43) Suomettuminen (42:59) Tohtoriksi väittely 1970 (48:08) Tutkimuslaitos (53:12) Tutkijaliitto (1:03:45) Eduskuntaan hakeutuminen (1:13:11) Toiminta eduskunnassa (1:17:26) Kommunismin kannnatuksen romahdus (1:24:31) Alkoholismi (1:29:30) Naiset kommunistiliikkeissä (1:39:12) Vallankumous (1:49:54) Toiviaisen loppuelämä (1:58:34) Rauhan järjestöt (2:19:53) Loppusanat

Kiistanalainen ilmastonmuokkaus tekee uutta tulemista. Syy on se, että päästövähennykset laahaavat, lämpöennätyksiä rikotaan ja yhä tuhoisammista sään ääri-ilmiöistä on jo tullut pelottavan tuttuja vieraita. Ilman radikaalia käännettä maapallon lämpeneminen uhkaa karata yli kriittisenä pidetyn 1,5 asteen turvarajan. Riskialttiiden perinteisten ilmastonmuokkausmenetelmien rinnalle on esitetty uusia tekniikoita, joista osa on yllättäen noussut jopa Suomen ja EU:n ilmastopolitiikan keskiöön. Lisäksi tutkitaan ratkaisuja, jotka kuulostavat tieteisfiktiolta, kuten jäätiköitä suojeleva jättimäinen verho tai Argentiinan kokoinen aurinkovarjo avaruudessa. Mitä ilmastonmuokkauksesta oikein pitäisi ajatella? Onko kyseessä ihmiskunnan viimeinen oljenkorsi, eräänlainen kipeästi kaivattu planeetan plan B, vai sittenkin vaarallinen harhapolku. Ja olisiko parempi termi ilmastonkorjaus tai ilmastoväliintulo, kuten tutkimuspiireissä on ehdotettu? Haastateltavana ovat erikoistutkija Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitokselta ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija Ilona Mettiäinen Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Mitä Suomen ilmastolle tapahtuu, jos golf-virta pysähtyisi? Tutkijat ovat jo vuosikausia varoitelleet siitä, miten ilmastonmuutos johtaa Atlantin merivirtojen hidastumiseen tai jopa pysähtymiseen. Helmikuussa 2024 julkaistussa tutkimuksessa merivirtojen pysähtymisen vaikutuksia arvioitiin erityisesti Pohjois-Euroopassa niin dramaattisiksi, että niihin voisi olla mahdotonta sopeutua. Tässä ohjelmassa matkaamme Atlantin pohjamudista lähes 30 kilometrin korkeuteen stratosfääriin polaaripyörteeseen saakka. Miten valtameret vaikuttavat talvisäähän Suomessa? Entä, miten tämä kaikki on nyt jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä? Haastateltavana ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Timo Vihma ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden instituutin professori Petteri Uotila. Toimittajana Hanna Asikainen.

Tiesitkö, että Suomessa lasketaan lintuja useita kertoja vuodessa? Lintuja laskevat niin lintuharrastajat kuin tutkijat. Kyseessä ei ole mikään uusi harrastus, vaan lintulaskentaa on tehty jo kymmeniä vuosia. Tutkijat saavat niiden avulla arvokasta tietoa esimerkiksi lintujen levinneisyydestä tai linnuston muutoksista. Toimittaja Anna-Kaisa Brenner tapasi lintulaskennan merkeissä tutkija ja lintutieteilijä Aleksi Lehikoisen, jonka laskentareitti kulki tällä kertaa Tammisaaressa Läntisellä Uudellamaalla.

Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista? Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta. Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai 80-luvun kulutushuuma. Tutkijat näkevät kuitenkin lupaavia merkkejä muutoksesta: vintage-takkia pidetään ketjuliikkeen vaatetta arvokkaampana ja viiden vaatteen haaste leviää somessa. Suomalaiset tuottavat muoviroskaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset ja kierrättävät muovia vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mutta onko kierrättäminen aina paras ratkaisu suuressa mittakaavassa? Omiin ostopäätöksiin, ruokavalioon ja kierrättämiseen voi jokseenkin vaikuttaa, mutta tuotamme päästöjä myös välillisesti vaikkapa hyödyntämällä rakennettuja ympäristöjä. Tiesitkö, että betonia käytetään maailmanlaajuisesti päivittäin 10 kg per henkilö ja kasvihuonekaasupäästöistä 40 prosenttia tulee rakennusalalta? Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja

Tutkijat selvittivät suomalaisten asenteita turvallisuuspolitiikkaan. Mitä niistä selvisi? Vieraina kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja toimittaja-kirjailija Risto Uimonen. Sodankäynti synkistää joulua Betlehemissä. Haastattelussa juuri Israelista palannut ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Miten siirtolaisuuteen suhtaudutaan Euroopassa? Tallinnasta raportoi toimittajamme Rain Kooli, Britanniasta Auli Valpola ja Espanjasta Maija Salmi. Muuttoliike ja siirtolaisuuskysymykset luovat haasteita monessa maassa niin poliittisesti kuin käytännössä. Haastateltavina sisäministeriön maahanmuutto-osaston erityisasiantuntija Saila Heinikoski ja tutkijatohtori Mervi Leppäkorpi Turun yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus Kiovasta, toimittajana Maxim Fedorov. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Matti Konttinen, Rasmus Montonen ja Elina Sonkajärvi, tuottajana Anne Achte.

Ulvilan surma on joulukuussa 2006 tapahtunut selvittämätön henkirikos, jossa neljän lapsen isä Jukka S. Lahti sai surmansa. Tapaus on Suomen rikoshistorian ehkä yksi kiistellyimmistä. Tutkijat syyttivät veriteosta Jukan vaimoa Anneli Aueria, joka kuitenkin on jo toistamiseen vapautettu syytteistä.

Ovatko Suomen ilmastotoimet riittäviä? Pitäisikö kotitalouksien kulutusta ohjata nykyistä vahvemmin ympäristöystävällisempään suuntaan? Miksi sääntely on tärkeää ympäristökriisien ratkaisemisessa? Tutkijat ja poliitikot pohtivat yhdessä ympäristökriisien torjunnan keinoja Tiedekulman lavalla. Keskustelemassa ovat apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, kestävän kulutuksen professori Eva Heiskanen ja ympäristöoikeuden professori Kai Kokko Helsingin yliopistosta sekä kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.) ja Jenni Pitko (vihr.). Keskustelun juontaa Rosa Kettumäki. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten Suomi torjuu ympäristökriisejä? -tapahtumassa 8.11.2023. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/A9ya1bwBnR8 Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023

Arkemme on täynnä laitteita, joissa on satoja komponentteja. Niitä valmistetaan muun muassa sähkökeraameista. Puhelimissa, tableteissa ja autoissa on mikroelektroniikan elintärkeitä osia, joita emme näe vaan otamme vastaan niiden tarjoaman älyn. Sähkökeraameja valmistetaan yleensä yli 1000 ºC, mikä vie paljon energiaa. Lähtöaineet sisältävät usein myrkyllistä lyijyä, josta halutaan päästä eroon. Miten valmistusprosessit saadaan kestävämmiksi? Miten kierrätys onnistuu? Tällaista tutkimusta tehdään Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikössä. Tutkijat ovat löytäneet yhdisteitä, joista saadaan aikaan sähkökeraamia jopa huoneenlämmössä. Tämä käänteinen eli upside down -teknologia on mullistava. Miten se on mahdollista? Siitä kertovat tuore akateemikko, teknillisen fysiikan professori Heli Jantunen ja tutkijatohtori Mikko Nelo Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Ilmastopäästöt vähenisivät miljoona tonnia, jos ojitetuissa, rehevissä suometsissä siirryttäisiin avohakkuista jatkuvapeitteiseen kasvatukseen eli poimintahakkuisiin. Luonnonvarakeskuksen uuden laskennallisen mallin mukaan erilaisilla metsänhoitotavoilla voi saada aikaan päästövähennyksiä Suomessa, vaikka hakkuutaso pysyisi samana. Suomessa tarvitaan maankäyttösektorin ilmastotoimia, jotta päästövähennyksiä saadaan aikaan. Tuoreiden tutkimusten mukaan turpeen päästöjen hallinta ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista. Tutkijat pähkäilevät kuumeisesti sen parissa, millaisilla toimilla saavutettaisiin sopiva balanssi, jossa puut kasvaisivat ja toimisivat hiilinieluina, mutta turpeessa kiinni olevat kasvihuonekaasut eivät kuitenkaan vapautuisi lämmittämään ilmastoa. Haastateltavana Luonnonvarakeskuksesta tutkija Aino Korrensalo, joka on tutkinut soisia metsiä ja niiden hiilen kiertoa sekä uuden tutkimuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen. Toimittajana on Jenni Frilander.

23. joulukuuta 1991 Willinghamin perheen koti syttyi tuleen ja surmasi perheen kolme pientä lasta Texasissa Yhdysvalloissa. Tutkijat totesivat palon tuhopoltoksi, jonka seurauksena perheen isä Cameron Todd Willingham sai kuolemantuomion. Lukuisista Willinghamin syyttömyyden puolesta puhuvista todisteita huolimatta hänet teloitettiin vuonna 2004.

Politiikan tutkijat summasivat maaliskuussa 2023 kuluneen hallituskauden tapahtumia ja kriisiaikojen päätöksenteon vaikutusta toteutettuun politiikkaan. Puheenvuoroissa pohdittiin myös kolmen suosituimman puolueen vaalistrategioita ja keskinäisiä suhteita. Podcast on tallenne Tampereen yliopistolla 21.3.2023 järjestetystä politiikan tutkijoiden vaalipaneelista, joka järjestettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston, Valtiotieteellisen yhdistyksen ja Poltiikasta-verkkolehden kanssa. Paneelin puheenjohtajana oli Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Johannes Lehtinen. Panelisteina olivat mukana: valtio-opin professori Tapio Raunio, tenure-track professori Elina Kestilä-Kekkonen, kansainvälisen politiikan yliopistolehtori Eero Palmujoki ja yliopistotutkija Tiina Vaittinen. Podcastin tekninen tuottaja: Timo Uotinen

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että luonnolla on myönteinen vaikutus terveyteemme ja hyvinvointiimme. Erityisesti lapset nauttivat suunnattomasti saadessaan leikkiä metsässä ja tutkia luontoa. Luonnossa olo myös parantaa oppimista! OPH:n kestävyyskasvatuksen asiantuntijan Helena Suomelan vieraana keskustelemassa Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. Jaksossa kuullaan myös luokanopettaja Johanna Sahilan viesti Tervakosken koululta. 

Kulttuuriykkönen kysyy uhkaako tekoäly ihmiskuntaa. Yli tuhat tutkijaa ja liike-elämän edustajaa ovat allekirjoittaneet Future of Life Instituten verkkosivuilla julkaistun avoimen kirjeen, jossa vaaditaan välittömästi pysäyttämään tekoälyjen opettaminen ainakin puoleksi vuodeksi. Kirjeen ovat allekirjoittaneet muiden muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ja toinen Applen perustaja Stephen Wozniak Kirjeessä varoitetaan pitkälle kehitetyn tekoälyn riskeistä yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle. Kirjeen allekirjoittajat vetoavat tekoälyjärjestelmiä kehittäviin tutkimuskeskuksiin, etteivät ne opettaisi tekoälymalleja, jotka ovat kehittyneimpiä kuin Open AI -tutkimuslaitoksen GPT4. Onko huoleen aihetta? Mitä tarttis tehdä? Vieraina ovat tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos Helsingin yliopistosta ja tulevaisuudentutkija Risto Linturi sekä tietosuojavaltuutettu Anu Talus. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Loppuvuodesta 2022 tapahtui historiallinen läpimurto, kun kalifornialaistutkijat saivat voimakkaiden lasersäteiden avulla ensi kerran aikaan fuusioreaktion, joka tuotti enemmän energiaa kuin mitä sen tuottaminen kulutti. Nyt tämän lähes päästöttömän ja rajattoman energiamuodon uskotaan olevan todellisuutta jo parinkymmenen vuoden kuluttua. Eli mitä Kaliforniassa oikein käytännössä tehtiin, ja toteutuuko fuusion energiamurros todella? Mitä kaikkia haasteita onkaan vielä edessä? Haastateltavina ovat Lawrence Livermore National Laboratoryn läpimurtotutkimusta johtanut fyysikko Alex Zylstra, sekä Suomen fuusiotutkimusohjelman johtaja ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala. Toimittajana on Pasi Toiviainen, ja lukijana Harri Alanne.

Tutkijat hakevat tekijänoikeusneuvoston kantaa plagiointikiistassa – Humanisti vastaa -podcastin käsittelyssä myös ainutlaatuinen ympäristöelämäkerta Tove Janssonista Uudessa Humanisti vastaa -podcastissa kysytään, miksi tutkijat syyttivät menestyskirjan tekijää plagioinnista ja miten asiassa nyt edetään. Podcast-sarjan ensimmäisenä vieraana on kulttuurihistorian professori Maarit Leskelä-Kärki. Tekijänoikeus- ja plagiointikohu syntyi syyskuussa Maria Petterssonin Suomen historian jännät naiset -teoksesta. Tutkijat löysivät jo yhdestä artikkelista 37 kohtaa, jotka näyttivät suoraan kopioiduilta. Kirjan tekijä ja kustantaja vetosivat siihen, että teoksen lopussa on lähdeluettelo. Kustantajan juristien mukaan “kaikkia ilmaisuja ei selväkielisyyden vuoksi ole mielekästä muuttaa erilaiseksi vain siksi, että sama asia tulisi sanottua eri sanoin.” Tutkijat kysyvät tietokirjallisuuden etiikan ja pelisääntöjen perään ja ovat pyytämässä tekijänoikeusneuvoston lausuntoa asiassa. Tekijänoikeusteeman lisäksi podcastissa keskustellaan siitä, millainen ympäristöelämäkerta syntyi taiteilija Tove Janssonista. Meri on keskeinen elementti muumikirjoissa, mutta meri ja saaristo vaikuttavat vahvasti myös Janssonin novelleissa ja omaelämäkerrallisissa teksteissä. Kulttuurihistorioitsijat Maarit Leskelä-Kärki ja Otto Latva osoittavat uutuusteoksessaan Meri ja Tove ympäristöasenteiden muutoksen. Siinä missä Jansson aikanaan oli ajan tavan mukaan upottamassa jätteitä mereen, nyt muumit suojelevat Itämerta. Maarit Leskelä-Kärki paljastaa, miten empatia toimii historioitsijan työvälineenä. Hän antaa myös vinkin, miten kannattaa viettää kansainvälistä tekijänoikeuksien päivää huhtikuussa ja Tove Janssonin merkkipäivää elokuussa. Humanistisen tiedekunnan podcast-sarjan joka jaksossa on pikavalintatehtävä, jossa haastateltavan on valittava kahdesta vaihtoehdosta itselleen läheisempi ilman selityksiä. Jokainen vieras saa vastata myös kysymykseen siitä, mihin hän haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kerran kuussa julkaistavan podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Suomella on yli 100 vuotta ollut oma hevosrotunsa, joka on kuvastanut ja kehittynyt nuoren kansakunnan mukana sen kohtalonhetkistä aina näihin päiviin asti. Tässä jaksossa aiheen johtavat tutkijat kertovat miten suomalainen kansallistatte, historia ja ympäristö näkyvät näissä sitkeissä ja kauniissa eläimissä

Millaista valtaa viestintätoimistoilla on? Keskustelemassa ovat poliittisen historian dosentti Mona Mannervuo, tutkija Niina Kari ja maailmanpolitiikan yliopistolehtori Matti Ylönen, jotka ovat yhdessä kirjoittaneet kirjan Viestintätoimistojen valta (Vastapaino 2022). Tiedon merkitys päätöksenteossa on kasvanut ja viestinnällä on suuri rooli tiedon jakamisessa. Millä toimintalogiikalla viestintätoimistot tuottavat vaikuttajaviestintää? Joidenkin viestintäyritysten palveluihin kuuluu myös suora lobbaaminen eli tietyn ryhmän etua palveleva päätöksentekoon vaikuttamista, jonka kohteena ovat päätöksentekijät, virkamiehet ja media. Riskinä voi olla, että ne tahot, joilla on riittävästi rahaa kalliin viestintätoimiston palveluihin, saavat lisää valtaa, ja ne tahot joilla ei ole riittävästi rahaa, kuten pienet yritykset tai vaikka yksinhuoltajat, eivät saa ääntään kuuluviin. Entä mitä seurauksia on sillä, että poliitikot käyvät välillä töissä viestintäyrityksessä ja ehkä palaavat politiikkaan vielä sen jälkeen? Tutkijat ehdottavat, että tarvitaan lisää avoimuutta ja tiukemmat karenssisäännöt. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi natsien hirmu­vallan aika kiehtoo yhä tutkijoita ja yleisöä? Uutuuskirjoja natseista pukkaa tasaisin väliajoin ja natsit näkyvät miltei päivittäin tv-kanavilla, striimauspalveluissa ja lehdissä. Natsit ovat kestoaihe. Studiossa eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, dosentti Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta sekä erikoistutkija Jari Sedergren kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Venäjän epäillään tehneen paljon sotarikoksia Ukrainassa. Koronavilkun käyttö loppui. Saamelaismuseo Siida on taas auki. Tutkijat löysivät maailman suurimman kasvin. Sää on suuressa osassa maata sateinen.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä. Myös Ruotsi harkitsee jäsenyyttä Natossa. Tutkijat ovat saaneet kuvan Linnunradan mustasta aukosta. Suomi on mukana Euroviisujen toisessa semifinaalissa. Perjantain sää on kaunis.

Homo sapiensilla on outo kyky nauttia musiikista, mutta miksi evoluutiossa on kehittynyt moinen ominaisuus? Lisäksi varsinkin laulun kuuntelu aktivoi aivoja ja nopeuttaa aivovauriosta kuntoutumista. Tutkijat ovat päätelleet, että Neanderthalin ihmiset kommunikoivat laulamalla jo ennen puheen kehittymistä. Laulettuna musiikki onkin tehokkaampi aivojen aktivoija kuin pelkkä musiikki ja paras teho saadaan, kun lempilauluja lauletaan yhdessä. Kuorolaulajilla onkin muita korkeampi eliniänodote Suomessa. Aivomme kuulevat puheen, musiikin, sahan tai liikenteen eri tavalla. Musiikki ja laulu vaikuttavat tunteisiin ja yhteisöllisyyyteen. Tiedeykkösessä pohditaan musiikin ja puheen vaikutuksia. Vieraina ovat aivoja tutkivat neuropsykologian apulaisprofessori Teppo Särkämö ja psykologian tutkijatohtori Lilli Kimppa Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Joulukuun 30. päivä 1999 aikaisin aamulla ohi ajanut autoilija huomasi, että Freemanin perheen kodista nousee savua Oklahoman Welchissä. Kun palokunta tuli paikalle, tästä kotina toimivasta asuntovaunusta paljastui yksi aikakauden hämmentävimmistä rikospaikoista. Tutkijat löysivät asuntovaunun raunioista sen omistajien Danny ja Kathy Freemanin ruumiit. Pariskunnan 16-vuotias tytär Ashley oli kadonnut. Samoin oli myös hänen ystävänsä Lauria Bible, joka oli ollut yötä Freemaneilla. Tulipalosta seurasi 18 vuoden tutkinta, jonka aikana tutkittiin niin murtoa, kidnappausta, huumeita, sarjamurhaa kuin raiskausta ja jopa poliisin yrityksiä peittää omat jälkensä.Taustatutkimus: Micheal WhelanLukija: Teemu MäkinenKääntäjä: Sami PöyryMusiikki: T. NordgrenTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Minna HaapasaloSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.

Kun 25-vuotias Suzy Lamplugh katosi ollessaan työkeikalla Lontoossa vuonna 1986, poliisit alkoivat heti epäillä hänen joutuneen rikoksen uhriksi. Tutkijat uskovat tietävänsä kuka tappoi Suzyn, mutta todisteet eivät riitä tekijän tuomitsemiseen.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Heartbeat of the HoodRikosuhripäivystys: https://www.riku.fi/palvelut/rikosuhripaivystys-116-006/ puh. 116 006Raiskauskriisikeskus: https://tukinainen.fi/ puh. 0800–97899Apua lähisuhdeväkivaltaan: https://www.nollalinja.fi/ puh. 080005005Suomen Mielenterveysseura: https://mieli.fi/fi Kriisipuhelin: 09 2525 0111LÄHTEET:https://www.youtube.com/watch?v=c-ju7ZLUjcw&t=3566s&ab_channel=SantinaWaldnerhttps://www.youtube.com/watch?v=7mnR-tT-0l8&ab_channel=idj4https://www.youtube.com/watch?v=gkFCJnEkm8A&ab_channel=JoseMckinneyhttps://www.suzylamplugh.org/suzys-storyhttps://www.theguardian.com/uk-news/2018/oct/30/suzy-lamplugh-estate-agent-missing-for-32-yearshttps://www.theguardian.com/uk-news/2018/oct/30/suzy-lamplugh-police-search-sutton-coldfield-propertyhttps://www.theguardian.com/uk/2010/aug/10/timeline-suzy-lamplughhttps://www.theguardian.com/uk/2002/nov/16/ukcrime.helencarterhttps://www.theguardian.com/uk/2000/dec/04/jeevanvasagarhttps://www.theguardian.com/uk-news/2018/oct/30/suzy-lamplugh-police-search-sutton-coldfield-propertyhttps://inews.co.uk/culture/suzy-lamplugh-in-the-footsteps-of-killers-channel-4-unsolved-mystery-1055175https://thenegotiator.co.uk/new-development-in-case-of-murdered-estate-agent-lamplugh/https://www.dailymail.co.uk/news/article-1302951/Did-Suzy-Lamplugh-affair-killer-New-police-dossier-suggests-twist-murder-case.html#ixzz4YbW2sh67https://www.thesun.co.uk/news/1515149/suzy-lamplugh-estate-agent-disappear-trust-2018-search/https://www.thesun.co.uk/news/14562436/john-cannan-main-suspect-suzy-lamplugh/https://news.google.com/newspapers?id=tjhAAAAAIBAJ&sjid=N1kMAAAAIBAJ&pg=4074,833094https://news.google.com/newspapers?id=8DhAAAAAIBAJ&sjid=LlkMAAAAIBAJ&pg=5492,6356061https://news.google.com/newspapers?id=ijNAAAAAIBAJ&sjid=RFkMAAAAIBAJ&pg=3302,4280501 See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Saunan sisällä voi olla yhtä paljon vaarallisia pienhiukkasia kuin ruuhkaliikenteessä. Tutkijat kehittävät keinoja siepata puukiukaiden haitallisia yhdisteitä.

Taloustieteilijät budjetin mahdollisuuksista ja rajoista. Ekonomisti Sanna Kurronen, EVA ja professori Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto. Afganistanin tilanne: talibanien signaalit ristiriitaisia. Puhelimessa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Politiikkaraati. Hallituksen koronatoimet ja toimimattomuus. Kreeta Karvala, pääkirjoitustoimittaja, Iltalehti, Marko Junkkari, toimittaja, Helsingin Sanomat ja Tuomo Lappalainen, toimittaja, Suomen Kuvalehti. Korona sotki myös rottien arjen. Tutkijat mikrosiruttivat rottia Helsingissä tutkiakseen niiden toimintaa. Tutkija, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. Kolumni. Asta Leppä: Vihaan shoppailua. Uusinta. Taloustieteilijät budjetin mahdollisuuksista ja rajoista. Ekonomisti Sanna Kurronen, EVA ja professori Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto. Viikon luontoääni. Harmaalokki, esittelijänä Pekka Toikka. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Janette Leino, Katariina Lahtonen ja Carolus Manninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Euroopassa on tulvakatastrofi. Korona-ajan ravintolarajoituksia tulee ensi viikolla ehkä uusille alueille. Tutkijat ovat rakentaneet laitteen, joka tekee ihmisen aivoaalloista puhetta. Suomalainen elokuva pääsee elokuvateattereihin USA:ssa.

Jaksossa käydään läpi East Area Rapistin hyökkäykset 13-16 sekä Ripon Courtin ammuskelu, joka on yhdistetty myös Joseph DeAngeloon. Tutkijat löytävät nyt myös mielenkiintoisen yksityiskohdan epäillyn verestä. Samalla tapahtuu merkittävä käänne East Area Rapistin toimintatavassa. Musiikki ja äänitehosteet: Elias Holmberg, Zapsplat.

Mitkä asiat kuten automaatio ja robotiikka vaikuttavat työelämän muutoksiin ja ihmisten tekemään työhön tulevaisuudessa? Minkälaisia pysyviä vaikutuksia ennakoidaan aiheutuvan koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta? Minkälaisella asenteella pärjää tulevaisuuden työelämässä? Tässä OP Tech Podcastin erikoisjaksossa Toni Kopra keskustelee Ellun Kanojen liiketoimintajohtajan Marjaana Toimisen ja Aalto-yliopiston lehtorin sekä Future of Workin tutkimusjohtajan Hertta Vuorenmaan kanssa tulevaisuuden työelämästä ja siitä, miten työelämän muutokset vaikuttavat meihin jo nyt.

Mitkä asiat kuten automaatio ja robotiikka vaikuttavat työelämän muutoksiin ja ihmisten tekemään työhön tulevaisuudessa? Minkälaisia pysyviä vaikutuksia ennakoidaan aiheutuvan koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta? Minkälaisella asenteella pärjää tulevaisuuden työelämässä? Tässä OP Tech Podcastin erikoisjaksossa Toni Kopra keskustelee Ellun Kanojen liiketoimintajohtajan Marjaana Toimisen ja Aalto-yliopiston lehtorin sekä Future of Workin tutkimusjohtajan Hertta Vuorenmaan kanssa tulevaisuuden työelämästä ja siitä, miten työelämän muutokset vaikuttavat meihin jo nyt.

Tässä jaksossa vieraana on esoteerinen maantieteilijä Marko Leppänen. Istahdimme Markon kanssa hänen metsätontilleen Sipoonkorven kansallispuiston kupeeseen puhumaan maailmankaikkeuden joka kolkassa pursuavasta elämästä, keskustan ja periferian salaisista paikoista sekä elvyttävistä luontokokemuksista. Erätulien hiipuessa Marko johdattelee jakson kohti Löylyosiota vetämällä harjoitteen, jonka aikana podcast-isännät suuntaavat etsimään elämää tihkuvia paikkoja ympäröivästä metsästä. Löylyosiossa pohdimme luonnosta haltioitumista, valon ja pimeyden ikuista tanssia sekä kuoleman ja syntymän ihmettä. Jaksossa mainittuja lähteitä: - Kääpä Forest: https://www.kaapaforest.fi/ - Kääpä Health: https://www.kaapahealth.com/ - Esoteerinen maantiede ja periferiaterapia: http://esoteerinenmaantiede.blogspot.com/ - Yle - Saharan hiekkaa voi alkuviikolla kulkeutua Suomeen asti ilmavirtausten mukana – ennusteen mukaan valtaosa hiekkapölystä päätyy Espanjaan ja Ranskaan: https://yle.fi/uutiset/3-11802308 - Panspermia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Panspermia - Karhukaiset: https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhukaiset - TM - Tšernobylin ydinvoimalassa kasvaa säteilyä syövää sientä, jolla voitaneen vuorata tulevia Mars-asumuksia – Tutkijat pitävät ”sienisäteilykilpiä” erittäin lupaavina: https://tekniikanmaailma.fi/tsernobylin-ydinvoimalassa-kasvaa-sateilya-syovaa-sienta-jolla-voitaneen-vuorata-tulevia-mars-asumuksia-tutkijat-pitavat-sienisateilykilpia-erittain-lupaavina/ - Yle - Musiikkia avaruusolioille -Voyager kuljettaa ehkä ihmiskunnan viimeistä tervehdystä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/20/musiikkia-avaruusolioille-voyager-kuljettaa-ehka-ihmiskunnan-viimeista - Youtube - Voyager 1 Golden Record: https://youtu.be/ELnn9V01EiI - Jussi Kivi - Hämäräperäisiä tutkimusmatkoja: https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hamaraperaisia-tutkimusmatkoja/ - Terveysmetsä-hanke: https://www.facebook.com/terveysmetsa/

Hyytiälän metsäasemalle on asennettu maailman ensimmäinen pysyvästi metsää kartoittava laserkeilausasema. Se on ollut toiminnassa jo viime keväästä lähtien ja sen on tarkoitus tuottaa uudenlaista tietoa metsän tilasta ja puiden liikkeistä. Tutkijat odottavat nyt parhaillaan, että pääsevät seuraamaan tätä alkavaa kevättä ja kasvukauden alkua. Menetelmä on niin tarkka, että sen avulla voidaan havaita esim uusien lehtien ja neulasten puhkeaminen ja kasvu. Sekin on tähänastisissa tutkimuksissa yllättänyt, että puut liikkuvat- esimerkiksi vuorokauden mittaan! Minna Pyykkö jututti Maanmittauslaitoksen tutkimuspäällikkö Eetu Puttosta puiden ja metsien liikkeistä.

Taas se on omissa maailmoissaan! Pään läpi käy jatkuva sanojen, hokemien ja mielikuvien virta. Mistä sisäinen puhe kumpuaa? Ja mikä on ajatus, jos niitä on jopa 60 000 päivässä?

Hollantilaisen historioitsijan Rutger Bregmanin mukaan ihminen on pohjimmiltaan kunnollinen olio. Hänen Hyvyyden historia -teoksensa mukaan ihmiset ovat historiansa aikana olleet mieluummin hyviä kuin pahoja. Provosoiva ajatus? Rutger Bregman on Kulttuuriykkösen haastattelussa kertomassa lisää. Miksi kuitenkin on sotia, hyväksikäyttöä ja keskitysleirejä? Suomalainen auttaminen -teos kertoo millaisia auttamisen muotoja suomalaisten arjessa on. Teoksen toimittajat Mirkka Danielsbacka ja Antti O. Tanskanen kertovat kuinka paljon auttamisenhalussa on evoluution tuottamia, lajityypillisiä käyttäytymismalleja. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Trumpin virkarikosoikeudenkäynti alkaa. Yksinäisyys on lisääntynyt. Tutkijat eivät tiedä, mistä eläimestä koronavirus tarttui ihmiseen.

Miten tasa-arvopolitiikka on muuttunut? Mitkä poliittiset rakenteet haittaavat palkkatasa-arvon saavuttamista? Haastateltavina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Johanna Kantola ja sukupuolen tutkimuksen tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg. Suomalaiset naisjärjestöt olisivat voineet olla aktiivisempia kun oikeistokonservatiivinen Juha Sipilän (kesk.) hallitus heikensi naisen asemaa useilla tavoilla, Kantola ja Koskinen Sandberg pohtivat. "Meillä on pikkuisen harhainen kuva, että tasa-arvo on hyvin toteutunut Suomessa", Koskinen Sandberg toteaa. "Poliittisten puolueiden naisjärjestöt ja kattojärjestöt olivat aika hampaattomia", Kantola sanoo. Suomalaiset työmarkkinat ovat hyvin segregoituneet eli on nasvaltaisia ja miesvaltaisia aloja. Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut maksamaan samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Kirjassa esitetään, että "korporatistinen järjestelmä ja siihen kytkeytyvä sukupuolittunut valta on yksi keskeisimpiä sukupuolten palkkaeroja ylläpitäviä rakenteita ja olennaisimpia syitä tasa-arvopolitiikan tehottomuuteen palkkaerojen kaventamisessa". Palkkojen epätasa-arvo hyödyttää joitakin tahoja, lähinnä tiettyjä työnantajia, Kantola toteaa. Kantola ja Koskinen Sandberg kertovat myös, miten pahimmissa palkkakuopissa olevat naisvaltaiset alat pääsisivät nousemaan vastaavan tason miesvaltaisten alojen palkkojen tasolle. Koko järjestelmä pitäisi heidän mielestään miettiä uudelleen. Tutkijat vastuuttavat myös hallitusta puuttumaan epätasa-arvoisiin rakenteisiin. Esimerkiksi hoivatyön arvo pitäisi tunnustaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Saamelaisen kirjallisuuden historia voidaan jäljittää 1600-luvulta lähtien, ja sen historiaa voidaan tulkita tärkeiden saamelaisten, kansallisten ja kansainvälisten poliittisten liikkeiden kontekstissa. Saamelainen kirjallisuus on saamelaisten eli saamen kansan jäsenten kirjoittamaa kirjallisuutta. Tässä lyhyessä podcastissa kuvataan saamelaista yhteiskunnallispoliittista kehitystä sekä itsenäisen saamelaisen äänen ilmaisua kirjallisuuden kautta.Tämä podcast on osa sarjaa, joka tarjoaa yhteenvedon tietyistä pohjoismaita käsittelevistä aiheista yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällä. Tutkijat ovat kirjoittaneet tekstit, ja nordics.infon ja Aarhusin yliopiston historian laitoksen työntekijät ja ystävät ovat lukeneet ne ääneen eri pohjoismaisilla kielillä ja englanniksi. Tämä podcast perustuu Lill Tove Fredriksonin artikkeliin, sen on lukenut ääneen Tuuli Veikkanen, ja se on nauhoitettu helmikuussa 2020.Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää, vieraile sivustolla nordics.info. #nordicsinfo #ReNEWhub

"Tämä ei ole pahinta mitä voi tapahtua", oli valkeakoskelaisen Kaarina Nurmen voimalause, kun hän kamppaili päästäkseen eroon korkeanpaikan kammosta. Pulssi kohosi, kädet hikosivat ja häntä pyörrytti aina, kun hän joutui nousemaan tai laskeutumaan esimerkiksi kauppakeskuksen rappusia. Lyhytterapian ja altistustehtävien avulla Nurmi kuitenkin onnistui voittamaan pelkonsa. Fobian eli voimakkaan, irrationaalisen pelon hoidossa on tärkeää kehittää potilaan valmiutta kohdata pelkoa ja sietää ahdistusta. Kyseessä on ikään kuin väsytystaistelu, jossa mieli pyrkii taivuttelemaan ruumiin pois liiallisesta reagoinnista. Siedättäminen eli altistushoito on yksi tavallisimmista keinoista, ja Suomessa on kokeiltu myös virtuaalitodellisuuden käyttöä, kertoo psykologi-psykoterapeutti Eero-Matti Gummerus. Kun ihminen panikoi, stressihormonijärjestelmä alkaa valmistaa ihmistä kohtaamaan potentiaalisen vaaran. Se, mitä kehossa tapahtuu, ei riipu siitä, onko uhka todellinen. Fobiasta kärsivien elämä kapenee, ja he joutuvat luopumaan monista asioista, jopa haaveistaan. Onneksi useimpien fobioiden hoitaminen on mahdollista, ja tuloksia saavutetaan jopa verrattain nopeasti. Myös fobian tutkimuksessa on viime vuosina edistytty. Fobiat ovat osa ahdistushäiriöiden laajaa kirjoa, ja fobian mekanismeja tutkitaan kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa on mukana myös suomalaisia. Helsingin yliopiston käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta kertoo, että juuri nyt kiinnostuksen kohteena ovat ahdistukselle ja fobialle altistavien geenivarianttien tutkiminen. Tutkijat selvittävät ahdistuneisuuden syntymistä hermoverkko- ja molekyylitasolla, sekä pelkoa ylläpitäviä mekanismeja. Ohjelman toimittaa Anna-Kaisa Brenner. (Kuva: Dunca Daniel Mihai / Alamy / All Over Press)

Researchers around the world are looking at whether dogs can be used in the fight against COVID-19. They're trying to find out if dogs can be trained to sniff out the new coronavirus in people - Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään, olisiko mahdollista käyttää koiria koronaviruspandemian hallinnassa. On olemassa mahdollisuus että koirat pystyisivät tunnistamaan koronavirustartunnan henkilön hajusta.

Yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen lähteistä on eläinperäisen ruoan tuotanto. Liha- ja maitokarja on itsessään merkittävä päästöjen lähde. Lisäksi eläinten ruokkimiseen tarvitaan valtavasti peltoja, jotka muuten voitaisiin käyttää ihmisravinnon kasvattamiseen. Tutkijat ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että kasvisten osuutta ruokavaliossa on kasvatettava. Pääsyitä on kaksi. Ilmastopäästöjä täytyy pienentää, mutta ruoantuotannosta täytyy tehdä myös nykyistä monipuolisempaa ja paremmin poikkeusoloja sietävää. Maaseudun elinvoiman näkökulmasta tulevaisuus ei ole pelkästään synkkä. Kun ruoantuotantoa kehitetään monipuolisemmaksi, syntyy sinne myös työpaikkoja. Edessä voi olla uusi maallemuuton aika, sanoo ympäristötutkija Ville Lähde. Vaikka julkisesta keskustelusta voisi joskus päätellä muuta, lihantuotannon täyskieltoa ei aja juuri kukaan. Tärkeintä on kasvattaa kasvisten osuutta ruokavaliosta selvästi. Se lihantuotanto, johon jatkossa panostetaan, tulisi rakentaa mahdollisimman ekologisella tavalla. Yksi suunta, jota eläintieteissä on hahmoteltu, liittyy niin sanottuihin alkuperäisrotuihin, kuten lapinlehmään. Pienikokoinen, vähäruokainen ja pitkäikäinen lapinlehmä voi ylläpitää perinnebiotooppeja ja tarjota sekä maitoa että lihaa. Nykyisenlaajuista lihan- tai maidontuotantoa sen varaan ei voi rakentaa. Edessä on uusi tulevaisuus, jossa ihmiset ja eläimet hakevat paikkaansa. Jälleenrakennus 2.0 -sarjan kolmannessa osassa vieraillaan Pellon Alposjärvellä, jossa Heidi Pantsar pitää pientä lapinlehmäkarjaa. Haastateltavana on myös yliopistotutkija Päivi Soppela. Aluksi mennään kuitenkin Helsingin Vaasankadulle kasvisravintolaan, jossa lounaskaverina on Ville Lähde.

Miten fasismi ilmenee Suomessa? Haastateltavana historiantutkija Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta ja vapaa tutkija, tietokirjailija Aapo Roselius. Viikonloppuna nousi kohu kun PS-Nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen julistautui fasistiksi Virossa järjestetyssä EtnoFutur IV -tapahtumassa pitämässään puheessaan. Roseliusta ja Silvennoista fasistijulistus ei yllättänyt. "PS-Nuorten retoriikassa näkyy fasismin klassiset piirteet - ne puheenaiheet, joita fasistit ovat kaikkina aikoina pitäneet esillä, muun muassa että kansakunta on rappeutumassa," Silvennoinen toteaa. Roseliuksen mukaan EtnoFutur-tapahtumassa olleet Ekre-puolueen nuoret ovat toistuvasti tuoneet esiin ihailunsa fasismia ja jopa Hitleriä kohtaan, joten ei ollut yllättävää, että Toni Jalosen fasismitunnustus sai myös suosionosoituksia. Silvennoinen ja Roselius selventävät Politiikkaradiossa, mitä fasismi tarkoittaa, miten se määritellään ja miten se ilmenee. He korostavat, että puolue tai poliittinen toimija ei voi pelkästään yksin päättää, onko heidän edustamansa liike fasistinen vai ei. Silvennoinen ja Roselius totesivat vuonna 2016 julkaistussa kirjassaan Suomalaiset fasistit - mustan sarastuksen airuet (Otava), että "Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike IKL ja Vapaussodan rintamamiesten liitto VRL sanoutuivat irti fasismista, mutta samalla tekivät fasistista politiikkaa." Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on irtisanoutunut fasismi-puheista ja itseään fasistiksi kutsunut Toni Jalonen irtisanoutui. Tutkijat näkevät kuitenkin samankaltaisia piirteitä perussuomalaisten nostamissa teemoissa ja perinteisissä fasistisissa teemoissa. "Yksi esimerkki fasismin teemasta on perussuomalaisten retoriikassaan pitämä väestön vaihdos - termi, joka on kansainvälisen äärioikeiston salaliittoteoria siitä, että maahanmuutto johtaa ihan pian siihen että valkoiset kansat tulee ihan pian syrjäytetyiksi omissa kotimaissaan ja maahanmuuttoa oikeasti ajaa joku ylikansallinen salaliitto." Toimittajana Linda Pelkonen.

Tovi takaperin törmäsin verkossa postaukseen otsikolla "Tutkijat kartoittivat 123 tekniikkaa motivaation ja käyttäytymisen itsesäätelyyn." Katsaus oli mitä mainioin ja tutkimukseen(kin) perustuvan tiedon suurena ystävänä pyysin studioon näitä ajatuksia pohtimaan kyseisen strategialistauksen synnyttämisessä mukana olleen tutkija Matti Heinon Helsingin yliopistolta. Miksi elämäntapamuutoksen tekeminen epäonnistuu niin usein ja mitä jokainen voi tehdä parantaakseen onnistumisensa todennäköisyyksiä? Mikä on motivaation, itsekurin, selkärangan ja ryhtiliikkeiden rooli muutoksessa? Mm. näitä teemoja pohditaan tämän viikon lähetyksessä. Mainitut lisälukemiset & kirjat: Nassim Nicholas Taleb - Antifragile, Erwan Le Corre - The Practice of Natural Movement.Lisää luettavaa: www.motivationselfmanagement.com/antihauras

Sinäkin teet päivittäin tuhansia ratkaisuja. Perustuvatko ne vapaaseen tahtoon? Tutkijat eivät ole yksimielisiä vapaan tahdon olemuksesta. Usko tahdonvapauteen kuitenkin vaikuttaa myönteisesti ihmislajin moraaliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Se myös saa meidät kokemaan elämämme merkityksellisenä ja parantaa hyvinvointiamme. Jollain tapaa vapaa tahto liittyy ainakin itsehillintään. Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaata tahtoa työkseen. “Vapaa tahto, jos sellaista on, on ihmisen kykyä hallita tekojaan niin, että häntä voi pitää teoistaan vastuussa”, määrittelee Visala. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa vapaasta tahdosta keskustelevat akatemiatutkija Visala ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia valintojen ja päätösten tekemisestä. Nimimerkki J-P Alanen ajattelee näin: “Uskon vapaaseen tahtoon. Ihminen voi tosin helposti luopua vapaasta tahdostaan.” Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä Lukijat: Pia-Maria Lehtola, Miikkapekka Heikkilä, Lena Nelskylä, Jyrki Koskenseppä ja Teemu Sipilä Musiikki: Epidemic Sound

Psyykkisesti ja fyysisesti aivan terve ihminen voi kokea harha-aistimuksia ja outoja näkyjä. Esimerkiksi unen ja valveen rajalla ihminen voi nähdä ja kuulla kummallisia ilmiöitä ja olentoja. Myös voimakas suru voi aiheuttaa hallusinaatioita. Yksi yleinen hallusinaation laji on vainajakokemukset. Sureva ihminen voi nähdä kuolleen läheisensä hahmon hyvin todellisena ja elävänä. Tutkijat arvelevat, että nämä kokemukset johtuvat siitä, että ihmisen aivot jatkavat tunnesidettä läheiseen ihmiseen vielä tämän kuoltuakin. Aivot tavallaan kopioivat niitä tuttuja tilanteita ja kuvia, jotka toistuivat vainajan vielä eläessä. Aivomme ennustavat koko ajan jokapäiväisissä toiminnoissamme tilanteita ja tapahtumia sen mukaan, kuinka ne ovat aiemmin tapahtuneet. Vainajakokemukset ovat joskus niin todellisia, että ihminen voi jopa keskustella vainajan kanssa. Psykologi Jukka Häkkinen on perehtynyt hallusinaatioiden taustoihin ja syntymekanismeihin. Toimittajana Kalle Haatanen.

Scientists have long believed we came from the African region but Australian researchers believe they’ve now determined more accurately where all modern humans originated. A new report pin-points the exact place in an area south of the Zambezi river, encompassing parts of what is now Botswana, Zimbabwe and Namibia. - Tieteilijät ovat jo pitkään uskonet että olemme alunperin kotoisin Afrikasta ja kotialueemmekin on suurinpiirtein tiedetty mutta nyt tämä alue voidaan määritellä entistä tarkemmin. Se on Zambezi-joen eteläpuolella sisältäen osia nykyisestä Botswanasta, Zimbabwesta ja Namibiasta.

Saksan äärioikeisto järjestäytyy entistä tehokkaammin maan itäisissä osavaltioissa. Oikeistoradikaalit järjestöt ostavat kiinteistöjä, majataloja ja maa-alueita muun muassa Thüringenin osavaltiossa. Tutkijat ja osavaltion poliitikot varoittavat äärioikeiston toiminnan saavan esimerkiksi lauluiltojen muodossa porvarillisia piirteitä. Tämä edistää rasististen propagandan levittämistä. Ohjelman on Berliinissä toimittanut Mari Lukkari. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Thüringenin maapäivien rasismi- ja syrjintäkomission tutkija Jennifer Petzen Kuva: Mari Lukkari

Oletko tunnollinen? Todennäköisesti olet, koska klikkasit jutun auki. Lue myös: Työterveyslaitos tutki: luonteesi voi suojata sinua masennukselta Listasimme asioita, jotka kertovat tunnollisuudesta. Pitävätkö nämä kymmenen väittämää paikkansa sinun elämässäsi? Ruksita itseesi sopivat kohdat! 1. Suunnittelet elämääsi eteenpäin Tiedät hyvin, mitä elämässäsi tapahtuu seuraavien kahden viikon aikana, koska olet merkinnyt menosi hyvissä ajoin kalenteriin. Olosi on turvallinen, kun tiedät, että ehdit tehdä kaiken, mitä haluat, ja rentoutumisellekin jää aikaa. Jos ystäväsi ehdottavat spontaania tapaamista ”tänään illalla”, systeemisi menee sekaisin ja saatat ärtyä. 2. Haluat tehdä asiat valmiiksi Et pidä siitä, että asiat eivät etene. Jos työpaikallasi päätetään tehdä projekti, haluat tarkat säännöt: kuka vastaa, mistä ja millaisessa ajassa. Jos olet vastuussa itse, saatat tehdä muillekin kuuluvia hommia, jotta pysytte aikataulussa. Lue myös: Erota normaali huolestuminen ahdistuneisuushäiriöstä 3. Olet tarkka yksityiskohdissa ”Viilaaminen” on sinulle tuttua. Jäät helposti hiomaan pieniä yksityiskotia senkin jälkeen, kun kakku on muiden mielestä valmis. Vatsassasi möyhertää, kun joudut päästämään irti omasta mielestäsi keskeneräisistä asioista. Toisinaan jonkun muun on sanottava sinulle: nyt riittää! 4. Et painele siitä, missä aita on matalin Et välttämättä rakasta ryhmätöitä, vaikka olisit sosiaalinen ja tulisit ihmisten kanssa hyvin toimeen. Tämä johtuu siitä, että sinun on vaikea kestää sitä, että kaikki eivät ole yhtä tosissaan ja kunnianhimoisia. Menevät mielellään siitä, missä aita on matalin. 5. Inhoat myöhästymistä Kun jotain on sovittu, se on sovittu. Jos olet sopinut tapaavasi ystäväsi tasalta, kainalosi alkavat hikoilla, kun huomaat, että ehdit paikalle vasta vartin yli. Tosin näin käy harvoin, koska olet yleensä ajoissa. 6. Kaappisi ovat järjestyksessä Kaapissasi ei ole kesävaatteita talvella tai talvivaatteita kesällä. Et jätä likaisia tiskejä odottamaan aamua, ja tiedät, mitkä laskusi on maksamatta. Jos et yllä sotilaalliseen järjestykseen, haluaisit kovin mielelläsi yltää. 7. Et repsahda ja heittäydy helposti Kun lähdet ystäväsi kanssa ”yksille”, et yhtäkkiä päädy vieraassa seurassa toiselle puolelle kaupunkia. Et muutenkaan ole herkästi impulssien vietävissä. Hallitset tunteitasi silloin, kun haluat hallita. 8. Elät terveellisesti Tiedät varsin hyvin, millainen on virallisten suositusten mukainen ruokavalio. Herkuttelet kyllä, mutta et joka päivä. Yleensä syöt ja juot järkevästi sekä liikut säännöllisesti. 9. Et improvisoi silloinkaan, kun siitä olisi hyötyä Pysyt mielelläsi suunnitelmassa, vaikka se ei aina olisikaan järkevää. Jalkapallokentällä teet niin kuin valmentajan kanssa on sovittu, etkä lähde säveltämään, vaikka pienellä luovuudella saattaisi syntyä maali. 10. Haluat hallita elämääsi Sinulla on pienissä ja isoissa asioissa päämäärä, jota kohti pyrit. Maltat edetä porras kerrallaan, ja pienetkin saavutukset tuottavat sinulle tyydytystä. Pidät siitä, että sinulla on hallinnan tunne. Sait tulokseksi 0/10 Jaa tulos facebookissa Luonne on viiden piirteen cocktail Tuntuuko siis tutulta? Oletko siis edellä kuvatun kaltainen järjestelmällinen, suunnitelmallinen ja päättäväinen persoona? Jos olet, voit heti onnitella itseäsi, sillä luonteesi suojaa sinua monenlaisilta harmeilta. Persoonallisuuden piirteitä on viime vuosina tutkittu ahkerasti. Vallitsevan big five -piirremallin mukaan meissä jokaisessa on: tunnollisuutta avoimuutta neuroottisuutta sovinnallisuutta ulospäinsuuntautuneisuutta Jokaisessa omanlaisessaan cocktailissa. Tutkijat sanovat hyvästit kympintytöille – käsitys stressaantuvasta puurtajasta on väärä Psykolgian tutkija Sointu Leikas Helsingin yliopiston Svenska Social och kommunalhögskolanista ja professori Markus Jokela lääketieteen laitokselta ovat kumpikin tahoillaan tutkineet pitkään persoonallisuuden ja erityisesti tunnollisu...

Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen oppii? Miten hallituksen suunnittelemat koulutusuudistukset vaikuttavat opiskeluun? Minkälaisilla rutiineilla kirjaan tarttuminen on helppoa? Meri on löytänyt tietoa miten paljon päivässä pitäisi lukea, että ennen kuolemaa ehtisi lukea yli 1000 kirjaa. Juhoa mietityttää onko viisi ainetta ylioppilaskirjoituksissa liikaa vai juuri hyvä määrä. Lähteitä: Uusimuusa.fi ”Parempia tapoja työpäivään” 11.7.2019 https://www.uusimuusa.fi/blog/2019/6/10/coworking // Julia Careron Tie luovuuteen (2010) // BOOKSTORES: How to Read More Books in the Golden Age of Content (Ohjaus & käskikirjoitus: Max Joseph) 23.4.2019 https://www.youtube.com/watch?v=lIW5jBrrsS0&t=408s // Iltalehti 8.8.2019 “Mitä aivoissa tapahtuu kun loma loppuu? Torju muistinpätkimistä aivotutkijan vinkeillä” https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/90413514-e5f3-4924-9aca-7b5aedc416d2 // Mitä vielä, Ronja Salmi? - Miten aivot oppii? 13.5.2019 https://areena.yle.fi/1-50107347 // Suomen Ylioppilaskuntien kannanotto 1.7.2019 ”Miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan?” https://syl.fi/miksei-opiskelijoilla-ole-oikeutta-lepoon-ja-lomaan/ // MTV uutiset 10.7.2019 ”Opiskelijoiden kesälomista roihahti kiivas keskustelu – opetusministeri Li Andersson vastaa lomaa haikaileville opiskelijoille: "Suuria parannuksia ei pystytä tekemään" https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opiskelijoiden-kesalomista-roihahti-kiivas-keskustelu-opetusministeri-li-andersson-vastaa-lomaa-haikaileville-opiskelijoille-suuria-parannuksia-ei-pystyta-tekemaan/7475720#gs.wh7ptj // HS Nyt-liite 14.9.2015 Tutkijat vastustavat leikkauksia, järjestävät turhan tiedon kurssin, jolla "Suomea ei saada nousuun" https://www.hs.fi/nyt/art-2000002852372.html // Väinö Kirstinä Sanataiteen kurssi (1970-luvulla, ei tarkkaa tietoa julkaisuajankohdasta. Löytyy myös otsikolla Luova kirjoittaminen)

Mitä tiedämme miehestä, jonka toiminta sai aikaan ensin pienen paikallisen Jeesus-liikkeen ja sen jälkeen monien historian kerrosten kautta tänä päivänä vaikuttavat kristilliset kirkkokunnat? Entä mitä tiedämme ajasta, jolloin maailman suurin uskonto sai alkusysäyksensä? Jeesus Nasaretilainen toimi noin 2000 vuotta sitten Palestiinan alueella kiertävänä saarnaajana ja parantajana ja julisti Jumalan valtakunnan esiinmurtautumista. Kun lähdemme etsimään tietoja Jeesuksen maanpäällisestä vaelluksesta, avuksi meille tulevat historiatieteet. Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa eli eksegetiikassa korostetaan, että Raamattua ei kirjoitettu kulttuurisessa tyhjiössä. Niinpä sen tutkimuskohteina ovat Raamatun tekstien lisäksi myös muut varhaiset juutalaiset ja kristilliset kirjoitukset sekä tutkittavan aikakauden kulttuuriset ilmiöt. Jeesus syntyi maailmaan, jossa hellenistinen ja roomalainen kulttuuri kohtasivat juutalaisen kulttuurin - kuuluihan Palestiinan alue laajaan Rooman imperiumiin. Nykyisen Israelin valtion alue on yksi arkeologisesti tutkituimmista alueista maailmassa. Viimeisten vuosikymmenien aikana arkeologista todistusaineistoa on käytetty laaja-alaisesti sen selvittämiseen, millainen oli se yhteiskunta, jossa Jeesus ja hänen varhaiset seuraajansa toimivat. Merkittäviä löytöjä on tehty esimerkiksi Jerusalemissa, Kapernaumissa, Magdalassa ja Qumranissa. Haastateltavina ovat Uuden testamentin eksegetiikan tutkija Outi Lehtipuu ja varhaiskristillisyyden tutkija Raimo Hakola Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Riikka Warras. Kuva: All Over Press

Mikä on eduskuntavaalien tulos ja merkitys? Mikä on politiikan suunta eduskuntavaalien jälkeen? Politiikkaradion vaaliextrassa eduskuntavaalien tulosta analysoivat politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja valtio-opin tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen haastattelevat.

Tutkijat olivat pähkinöinä mustasta aukosta julkaistuista kuvista, mutta aiheuttiko se yhtä suurta innostusta studiossa? Aamuun saatiin lisävirtaa kofeiinista, kun vieraana kävi kahvialan ammattilaisia viikonloppuna vietettävän kahvifestivaalin kunniaksi.

Tutkijat ovat ajattelun ammattilaisia. Siksi heidän on näyttävä rohkeammin julkisuudessa kertomassa mitä kriittinen ajattelu on, sanoo Kari Enqvist kolumnissaan.

Mistä julkaisemamme artikkelit tulevat? Millaisia haasteita tekstien työstämiseen liittyy ja kuinka kirjoittajan akateeminen tausta vaikuttaa tähän? Miten toimimme, kun julkaisemamme juttu saa osakseen kritiikkiä? Autoetnografisen kolumnisarjan toinen osa kertoo, ketkä AntroBlogiin kirjoittavat. The post AntroBlogia kirjoittavat tutkijat ja toimitus appeared first on AntroBlogi.

Mihin ihminen tarvitsee tylsyyttä? Miksi tylsyys on toisille rentouttavaa ja toisille ahdistavaa? Mitkä asiat estävät meitä kokemasta tylsyyttä? "Haaveilen, että minulla olisi enemmän aikaa tylsyyteen. Päivät täyttyvät työstä, opiskeluista, arjen huoltotoimista ja kaiken kruunaa eri viestimistä tulvivat ärsykkeet. Koen, että aivoni kuormittuvat tästä liikaa ja tarvitsen tylsyyttä vastapainoksi", kertoo nimimerkki Salla viestissään. Monelle väkevimmät muistot tylsyydestä ovat syntyneet lapsuudessa. Eikä mikään ihme, sillä tylsyystutkijoiden mukaan lapsuus ja tylsyys ovat rinnakkaiskäsitteitä. Tylsyys on tunteena hyvin tasa-arvoinen. "Tylsyys ei kierrä ketään. Tulotasosta riippumatta ihminen voi kokea tylsyyttä ja ikävystymistä. Erityisesti niille meistä, joilla on mahdollisuutta hankkia materialistista hyvää ympärille, niin siellä on matalalla herkkyys tylsistyä", sanoo kasvatustieteen professori Juha T. Hakala. Toisille tylsyys on palauttavaa ja rentouttavaa. Yksi heistä on nimimerkki Elähdyttävä tylsyys. "Ikävystyminen ja tylsyys ovat luovuuden elinehto ja hyvin tarpeellinen tila, siksi odotan ja tarvitsen hetkiä, jolloin mikään pakottava ei vaadi huomiotani. Ne hetket kuuluvat elähdyttävimpiin elämässäni", kertoo nimimerkki Elähdyttävä tylsyys. Tutkijat ovat havainneet, että ikävystyneisyydessä piilee luovuus. Tämä kaikki vaatii aikaa, jota ei ole tarkkaan kellotettu. "Tylsyyttä ei tulisi kaihtaa saati vihata. Meidän pitäisi sittenkin ajatella, että tylsyys on tervetullut asukas kehossamme. Kun tylsyys uhkaa koputella tajuntamme kamarin ovea, voisimme ihmetellen kysyä, että mitä se on meille viestimässä", pohtii kasvatustieteen professori Juha T. Hakala. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen ja Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Kaija Kellman, Jouni Kenttämies, Jami Liukkonen ja Salla Matusiak Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Ovatko suomalaiset mongoleja vai eurooppalaisia vai jotain siltä väliltä? Tutkijat ovat selvittäneet Levänluhdan rautakautisten vainajien ja muinoin Kuolan niemimaalla eläneiden ihmisten perimät. Tuloksia on verrattu nykysuomalaisiin ja -saamelaisiin, kun on selvitetty minkä sortin suomalaisia täällä on muinoin elänyt. Suomalais-ugrilainen muinaisgenomitutkimus kertoo keitä nykysuomalaisten esi-isät ja -äidit olivat ja mistä suunnasta heitä on tänne tullut. Miniöitä ja vävypoikia on tullut myös melkoisten matkojen takaa sekä maita että meriä myöten. Leena Mattila tapasi tutkimuksen johtajan professori Päivi Onkamon Turun yliopistosta ja tutkija Kerttu Majanderin Max Planck Instituutista ja Helsingin yliopistosta. Suomi on kansojen sekoituskattila siinä kuin Amerikatkin. Tänne on tultu tuhansien vuosien aikana milloin mistäkin suunnasta. Kauppasuhteita on ollut niin itään kuin länteenkin ja ilmeisesti ennenkin kauppasuhteita on vahvistettu avioitumalla ristiin rastiin. Uudet tulokkaat ovat sekoittuneet muinaisiin metsästäjäkeräilijöihin monessa vaiheessa. Nykytiedon valossa olemme kaikki sekoituksia eli geneettisesti puhtaita umpisuomalaisia ei ole olemassakaan. Kuva: Levänluhdan lähdekalmistosta löytyneita kalloja ja luita (Yle)

Fysiikan Nobel-palkinnolla palkitaan tänä vuonna kolme tutkija jotka ovat tehneet läpimurtoja laserfysiikassa. Palkinnon jakavat Arthur Ashkin Yhdysvalloista, Gérard Mourou Ranskasta ja Donna Strickland Kanadasta. Ashkin on keksinyt optisen pinsetin, jossa pelkän laservalon avulla voidaan tarttua hiukkasiin, siirrellä ja pyöritellä niitä. Menetelmää käytetään esimerkiksi virus- ja bakteeritutkimuksessa. Mourou ja Strickland ovat puolestaan kehittäneet tavan tuottaa lyhyitä, hyvin voimakkaita laserpulsseja. Tehokkaita lasereita käytetään nykyisin yleisesti silmäkirurgiassa, teollisuudessa ja fysiikan tutkimuksessa. Nobel-palkinnot jaetaan joulukuussa Tukholmassa. Nobel-fysiikasta kertoo Tiedeykkösessä akatemiaprofessori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Tohtorinväitöskirjaa Aalto-yliopistossa valmisteleva Aaro Väkeväinen esittelee Micronovassa Otaniemessä optista pinsettiä ja kertoo sen toimintaperiaatteesta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Kuvassa: optinen pinsetti Aalto-yliopiston Micronovassa/kuva Sisko Loikkanen

Elämme muoviheräämisen aikaa. Mitä muovista aiheutuville ongelmille pitäisi tehdä ja voiko muovia korvata muulla materiaalilla? Riittääkö kasvibiomassaa kaiken muovin korvaamiseen? Luken tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi ja johtava tutkija Pekka Saranpää tekevät päivittäin työtä sen eteen, että biomassoista saadaan uusia muovia korvaavia ratkaisuja. Tärkeintä on kuitenkin ratkaista, missä muovia kannattaa käyttää, missä vähentää ja missä se voidaan korvata. Tutkijat tähdentävät, että edes uusiutuvan raaka-aineen käyttö ei muuta muovia vielä hyväksi. Tärkeää on tarkastella kokonaisvaikutuksia ja suunnitella tuotteen elinkaari jo ennen sen valmistusta. Uusiokäyttöön tai kierrätykseen kelpaamaton, ehkäpä jopa haitallisen kemiallisen koostumuksen omaava biomuovi ei ole ratkaisu. Toimittajana Noora Mattila.  

Topologiset aineet ovat yksi tämän hetken kovista tutkimusaloista. Tutkijat suunnittelevat ja rakentavat erilaisia topologisia rakenteita, ja tarkoitus on kehittää aineita, joilla on erikoisia sähköisiä ominaisuuksia. Topologisessa eristeessä pinta johtaa sähköä mutta sisus on eristettä. Mielenkiintoinen ilmiö on sähkönjohtavuuden kvantittuminen, mikä tarkoittaa että sähkönjohtavuus saa vain tiettyjä arvoja. Tuleva kvanttitietokone saattaa hyötyä kehitteillä olevista topologisista suprajohteista. Topologisille aineille olisi tilausta tulevaisuuden elektroniikassa, ja kauaskantoisena ajatuksena on kehittää komponentteja, joissa ei synny hukkatehoa ollenkaan. Topologisista aineista on haastateltavana Aalto-yliopistosta dosentti Teemu Ojanen, joka suunnittelee topologisia aineita kynän ja paperin avulla. Professori Peter Liljeroth puolestaan valmistaa näitä aineita tutkimusryhmineen, ja hän esittelee Aalto-yliopiston nanotalossa tunnelointimikroskooppia, jonka avulla topologisia rakenteita tehdään hyvin hallitusti atomi atomilta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva: Tunnelointimikroskooppi Aalto-yliopiston nanotalossa /Sisko Loikkanen

Kosmologien mielestä ensin oli kosminen inflaatio, jota seurasi niin sanottu alkuräjähdys. Mutta mitä oli ennen kosmista inflaatiota? Säieteorioiden pohjalta kummunneen ekpyroottisen mallin mukaan kaikkeus sai alkunsa kahden kolmiulotteisen braanin törmäyksestä. Tällä hetkellä ekpyroottinen malli on ainakin toistaiseksi siirretty syrjään. Kosmologia on kehittynyt viime vuosikymmeninä täsmätieteeksi ja maailmankaikkeuden historiaa pystytään kuvaamaan jo ihmeen tarkasti. Tutkijat ponnistelevat edelleen ja etsivät teorioiden ja havaintojen avulla yhä syvempää ymmärrystä siitä, mitä maailmankaikkeuden alussa tapahtui. Yhä enemmän on myös noussut esiin ajatus, että maailmankaikkeuksia olisikin useita. Kysymyksiin vastaa kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta, toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva: Kosminen mikroaaltotausta/ NASA

Luken podcastissa johtava tutkija Jori Uusitalo ja tutkija Aura Salmivaara kertovat, miten Luke ratkoo puunkorjuun ongelmia ja vie ratkaisut käytäntöön. Tutkijat uskovat, että korjuumääriä pystytään lisäämään ympäristöystävällisesti ja kannattavasti, kunhan kaikki tieto ja taito otetaan käyttöön. Jakson voi kuunnella myös Soundcloudista.

Salon Kiskon Orijärven entinen kuparikaivos on metallivaikutuksiltaan vakavampi ongelma kuin Talvivaaran kaivoksessa nikkelin ja sulfaatin vaikutus. Näin arvioi professori Veli-Pekka Salonen. Helsingin yliopiston geologian yksikkö on tutkinut Orijärven vanhaa kaivosaluetta. Parisataa vuotta toiminut Orijärven kuparikaivos kuormittaa ympäristöään siis edelleen. Kaivoksesta louhittiin pääasiassa kuparimalmia 1700-luvun puolivälistä 1950-luvulle. Tutkijat ovat havainneet muun muassa, että piilevät ja muu alkeellinen levästö on kadonnut lähes kokonaan kaivoksen viereisestä järvestä. Metallit tekevät veden myrkylliseksi. Orijärven kuparimalmissa oli myös sinkkiä, kadmiumia ja lyijyä. Kaivoksen sata vuotta vanha rikastusallas sisältää merkittäviä määriä kuparia, kadmiumia ja sinkkiä, ja ne valuvat Orijärveen. 1900-luvun alussa suomalais-amerikkalainen yhtiö toi sen ajan modernin rikastustavan, vaahdotuksen, Suomeen. Metalleja ei saatu kuitenkaan erotettua, ja jauhettu malmiaines makaa edelleen alttiina pintavesien vaikutukselle. Suomi on ollut vahva kaivosmaa. Keskiajalta lähtien kaivoksia on ollut liki tuhat, joista monet on kuitenkin suljettu vähäisen toiminnan jälkeen. Kymmenistä vanhoista kaivoksista voi olla edelleen haittaa luonnolle. Kaivoksella on ollut kymmenkunta omistajaa. Yksityishenkilöitä ja suomalaisia sekä ruotsalaisia yhtiöitä. Fiskars Ab omisti kaivosta 1800-luvun lopussa ja viimeiseksi toimivan kaivoksen omistajaksi jäi Outokumpu Oy. Toimittaja Teija Peltoniemi kiertää emeritusprofessori Salosen kanssa Museoviraston suojelussa olevassa kaivosyhdyskunnassa. Miten vanhoja kaivoksia voisi ennallistaa ja vähentää ympäristökuormitusta?

Jopa yli puolet markkinoilla kiertävistä taideteoksista on väärennöksiä, joten ongelma on laaja. Tiedeykkösessä selvitetään, miten taideväärennökset paljastuvat nykyisillä taidehistorian, fysiikan ja kemian menetelmillä. Jyväskyläläistutkijoiden poikkitieteellinen projekti keräsi taannoin kansainvälistä huomiota, kun BBC uutisoi, että he olivat todistaneet aidoksi Claude Monet'n maalaukseksi Serlachius-museoiden teoksen. Signeeraus löytyi hyperspektrikameran avulla maalikerrosten alta. Ohjelmassa kuulemme, miksi taideteosten tutkijat analysoivat alkuaineita ja miten he pystyvät näkemään maalikerrosten alle. Samalla paljastuu, miksi Pariisin taidemuseo Louvren alakerrassa on hiukkaskiihdytin. Kuvassa tutkitaan Etelä-Kiinan mereltä löytyneitä keraamisia astioita valomikroskoopin alla. Tutkijat selvittävät yli 300 vuotta vanhojen esineiden alkuperää. Haastateltavina ovat Recenartin toimitusjohtaja, taidehistorioitsija Tiina Koivulahti, kemisti Juhani Huuskonen ja fyysikko Mikko Laitinen. Ohjelmaa toimittaa Mari Heikkilä.

Albert Einstein ennusti sata vuotta sitten, että gravitaatioaaltoja on olemassa. Noihin aikoihin heräsi kuitenkin epäilys, ettei niitä voida havaita. Useita vuosikymmeniä vienyt kehitys- ja tutkimusrupeama johti lopulta siihen, että gravitaatioaalto havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2015 Yhdysvalloissa LIGO-hankkeessa, jossa hyvin heikko gravitaatioaallon signaali havaitaan laser-interferometrian avulla. Kyseinen aalto oli peräisin kahden mustan aukon törmäämisestä kaukana avaruudessa. Nyt palkittavat fyysikot Rainer Weiss, Barry Barish ja Kip Thorne ovat olleet ratkaisevassa asemassa LIGO-hankkeessa. Ensimmäisen gravitaatioaaltohavainnon jälkeen on tehty kolme uuttakin havaintoa, niistä viimeisin julkistettiin vasta hiukan yli viikko sitten. Fysiikan Nobeliin johtaneesta gravitaatioaaltotutkimuksesta ja sen merkityksestä ovat haastateltavana professori Kari Enqvist ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Ohjelman loppupuolella vilkaistaan lokakuun tähtitaivaalle, joka pilvettöminä öinä tarjoilee planeettoja ja hohtavan Linnunradan. Orionidien tähdenlentoparvi lentää lokakuussa ja sen maksimi osuu 21. päivään. Haastateltavana on professori Markku Poutanen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Tutkijat muistuttavat sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä ja nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena. Sakustars-kulttuurikilpailuissa ammattiin opiskelevat näyttävät taitojaan heidän sydäntään lähellä olevisssa lajeissa. Lisäksi kuulemme 1800-luvun salonkielämästä.

Tutkijat allekirjoittivat maaliskuussa 2017 julkilausuman, jossa vastustivat hallituksen aikeita lisätä metsähakkuita. Tiedeykkösessä on haastateltavana yksi vetoomuksen kirjoittajista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Metsäretken lomassa keskustellaan metsiensuojelusta, luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisista eläimistä, kuten kaupunkien liepeillä asustelevista liito-oravista. Kotiaho kertoo metsien ja soiden ennallistamisesta sekä siitä, miksi pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma lopulta vesittyi. Kotiaho edustaa Suomea kansainvälisessä biodiversiteettipaneelissa, joka on ilmastopaneelin sisar. Hän kertoo, millaista työtä ryhmä tekee ja miltä ympäristönsuojelun tila näyttää maailmanlaajuisesti. Ohjelman loppupuolella päästetään lampaat kesälaitumelle ja istahdetaan Metsähallituksen kehitysjohtaja Jussi Päivisen kanssa puhumaan perinneympäristöjen suojelusta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Tutkijat muistuttavat sekä suomenpystykorvan että pohjanpystykorvan historiallisesta merkityksestä ja nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena. Sakustars-kulttuurikilpailuissa ammattiin opiskelevat näyttävät taitojaan heidän sydäntään lähellä olevisssa lajeissa. Lisäksi kuulemme 1800-luvun salonkielämästä.

Presidentti Tarja Halonen kertoo, kuinka tasavallan presidentin uudenvuoden puhe laaditaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Mainiossa Downton Abbey –sarjassa käsiteltiin aikojen muuttumista monella tavalla. Eräässä jaksossa kartanon isäntäväki oli kauhuissaan, kun nuori polvi halusi saada kartanoon uuden keksinnön, radion. Kammotusta aiheuttava nykyajan vempele sai lordi Granthamin silmissä armon vasta kun hän kuuli, että kuningas Yrjö V aikoo puhua radiossa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut brittien joulupäivän perinne, kuninkaan puhe. Yrjö V aloitti sen vasta vuonna 1932. Downton Abbeyssä kohua aiheuttanut radiopuhe oli vuoden 1924 Brittiläisen Imperiumin näyttelyn avajaispuhe. Hallitsijoiden puheet kansalle ovat kuitenkin vieläkin vanhempi instituutio. Vesa Heikkisen ja Tuure Hurmeen tutkimus Suomen tasavallan presidentin uudenvuoden puheista muistuttaa, että ”Yhdysvalloissa liittovaltion tilaa koskevia puheita on pidetty jo vuodesta 1790”. Suomessa perinne alkoi vuonna 1935, kun presidentti P.E. Svinhufvud puhui kansalaisille radiossa kansallisen sovinnollisuuden viikon kunniaksi. Svinhufvudin puhe alkoi puhuttelulla, josta kehkeytyi uudenvuodenpuheen jämäkkä vakioaloitus: "Kansalaiset!" Tutkijat analysoivat ansiokkaasti presidenttiemme puheita. Kekkonen on ainoa, joka on rohjennut esittää suoria velvoitteita kansalaisille. Svinhufvud ja Paasikivi ovat käyttäneet eniten kieltoverbejä. Halonen taas viljeli paljon olla-verbiä. Mutta miten tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe tehdään? Kirjoittaako joku sen presidentille? Onko puheelle olemassa salainen kaava? Yksi maamme kokeneimmista tasavallan presidentin uudenvuoden puheiden kirjoittajista, kaksitoista puhetta kirjoittanut ja puhunut rouva presidentti Tarja Halonen kertoo. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi *** Kuva: Raili Tuikka.

Aalto-yliopistossa on kehitetty punasolua pienempi ilmaisin valohiukkasten eli fotonien havaitsemiseen. Kyseiset fotonit ovat mikroaaltoalueen fotoneja. Tutkijat tekivät laitteellaan myös fotonien havaitsemisen ennätyksen. Tutkimus on Joonas Goveniuksen väitöskirjatyö. Haastateltavana on tutkimusryhmän johtaja, dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Valo on sekä aaltoliikettä että hiukkasia. Valon luonnetta pohtii professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Marraskuun tähtitaivas tarjoilee leonidien tähdenlentoparven, planeettoja ja kauniin kiintotähtitaivaan, jolle nousee myöhään illalla hieno Orionin talvinen tähtikuvio. Oma galaksimme Linnunrata näyttäytyy kauniina syksyn kirkkaina iltoina. Marraskuun tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Mullistaako kaupunkiaktivismi koko yhteiskunnan? Kaupunkilaisista on tullut omatoimisia ja aktiivisia muokkaamaan elinympäristöä mukavammaksi, mielenkiintoisemmaksi ja yhteisöllisemmäksi. Takavuosien kieltotaulut eivät enää estä tallaamasta nurmikoita, ja spontaanejakin tapahtumia on helppo järjestää. Onko kyseessä peräti perustavanlainen murros yhteiskunnassamme, ja mitä se merkitsee jos on? Tutkijat ja taiteilijat luotaavat tätä uutta kaupunkiaktivismia KulttuuriCocktailin keskustelussa, jossa mukana ovat sosiologi Pasi Mäenpää, taiteilijat Johannes Rantapuska ja Sauli Sirviö. Toimittaja Jonni Roos. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Suomen jääkiekkokatsomoihin on saapunut uudenlainen, värikäs kannattajakulttuuri – isoja tifoja, chantteja, capoja ja marsseja. Seuroilla on nyt vastassaan järjestäytyneitä ryhmiä, jotka ajavat vaatimuksiaan läpi protestein. Ja ilmiö kasvaa. Uuteen kulttuuriin kuuluu uusia kirjoittamattomia sääntöjä. Tutkijat puhuvat ultra-kulttuurista, joka juontaa juurensa eteläeurooppalaiseen jalkapalloon. Yhden pikkukaupungin tarina tarjoaa kurkistuksen siihen, mitä Suomen pitäjissä on meneillään. Kun Raumam Boja -ryhmä ilmestyi katsomoon viisi vuotta sitten, se järisytti paikallisen jääkiekkoyhteisön arkea. Markus Kuokkanen toteutti sarjan joukkorahoituksella Rapport.fi-sivustolle.

Maailma on niin täynnä kaikkea, että mistä totuutta voisi enää etsiä? Reiästä tietenkin. Mustat aukot, ja pienemmätkin kolot, eivät jätä meitä rauhaan. Pyöriikö kaikki sittenkin reiän ympärillä? Vähän nuorempana ajattelin, että kyllä pyörii. Sitten lakkasin ajattelemasta. Maailma eteni. Minunkin ympärilleni kertyi kaikenlaista turhaa tavaraa, materiaa. Reikien ympäristöt, aineelliset töyräät, nousivat pääosaan. Ja nyt. Reiät kummittelevat taas. Se, että reiät palaavat mieleen, on vanhenemisen merkki. Asiat pelkistyvät. Mistä löytyy totuus, lohtu, uhka ja ikuinen mysteeri – jos ei reiästä. Vain reikään keskittymällä voi ymmärtää enemmän. Reikiä on kaikkialla. Ne ovat lähes aina merkityksellisiä, ja jos eivät vaadi heti toimimaan, niin vähintäänkin ne nielaisevat ajatuksemme pois muusta. Vilkaistaanpa viikon uutisia. Tämä pumppaava talvi on saanut maantiemme täyteen reikiä. Ne reiät ovat ensin peukalonpäänkokoisia, kahden päivän päästä 40 senttiä halkaisijaltaan. Ne reiät tekevät uusia reikiä, nyt autojen renkaisiin ja mustia reikämäisiä tunnetiloja automiesten mieliin. Niitä kaikkia yritetään paikata ja ainut mikä auttaa jaksamaan on se, että toivoo tämän kaiken kivun tekevän hyvää edes bruttokansantuotteelle. Reikiä on niin eri kokoisia. Minkähänlaisen elokuvan saisi siitä, kun kaksi mustaa aukkoa yhtyvät? Näin kuitenkin kävi. Tutkijat kertoivat mustien aukkojen törmänneen avaruudessa ja tämä lähetti gravitaatioaaltoja maapallolle asti. Aallot ovat viesti. Se tuli perille, kiitos, vaikka tulkinnan varaa jäikin. Eikä kaikkea tarvitsekaan ymmärtää järjellä. Niin kuin mies ja nainenkaan eivät ymmärrä toisiaan, mutta pysyvät kuuloetäisyydellä. Näitä reikäisiä uutisia riittää. Espooseen kairataan Suomen syvin reikä, kuusi kilometriä. Sieltä tulee lämpöä espoolaisille. Syvältä, tuntemattomasta pimeästä. Saattaa olla perhe, jolla on kaikkea. Paitsi lämpöä. Reikä tuo lämmön, kauempaa. Katse tarkentuu joku päivä sen reiän suulle, kun perhe on lähtenyt. Minulla on joka sukassa reikä. Ilman niitä en muistaisi, että elämä kuluttaa – se on luonnollista. Olen mennyt eteenpäin ja tehnyt jotain, sukan reikä kertoo sen varmemmin kuin mikään kerryttämäni data-aineisto. Kun taloyhtiön katossa huomattiin reikä, se sai toimimaan. Kun reikä saatiin piiloon, elämä tuntui jatkuvan. Niin iso asia on reikä. Rahareikiä on keski-ikäisellä isällä niin paljon, että tulee mieleen muikkuverkko. Sitten elokuinen Keitele. Reikä hampaassa muuttaa kaiken. Se muuttaa arvojärjestyksen. Terveys nousee esiin. Reikä hampaassa muuttaa meidät hikoileviksi ja ulvoviksi olennoiksi, jotka anovat armoa ja unohtavat tittelinsä. Kehon reiät ovat runoutta, joka jääköön avaamatta. Yksi kertoo, että ruoansulatus toimii. Toinen, että on ollut ikävä. Touhutippa kurkkaa kuin Vompatti kolostaan. Sekin on onni, että kyynelkanavissa on reiät päissä. Ihminen joka jää pohtimaan elämänsä reikiä, on tullut vaiheeseen. Suu aukeaa, mutta ei onneksi päästä ääntä. Tekee reiän. Maallikkosaarnaaja Maasola