Podcasts about laaksosen

Runoilija Heli Laaksoselle vihreä korpi sammalineen on suuri inspiraation lähde, josta pulppuaa vaikka millaisia tarinoita. Uusimpaan kirjaansa hän on kirjoittanut lyhyitä ja vekkuleita luontoesitelmiä, joiden pääosissa ovat kasvit ja eläimet. Monet niistä voi kohdata eräässä satakuntalaisessa ikimetsässä, jonne Heli Laaksonen johdatti Metsäradion kuuntelijat. Ohjelmassa selvisi myös, miksi Laaksosen pakkaa mukaansa metsään suodatinpusseja ja maitotölkkien korkkeja. Toimittaja oli Anna-Kaisa Brenner.

Visman #kasvu360 -podcastissa on vieraana vanhuspalvelu Gubben toinen perustaja Meri-Tuuli Laaksonen. Gubbe-palvelu parantaa omalta osaltaan ikäihmisten hyvinvointia palkkaamalla vanhuksille kavereita ja arjen apureita työtä kaipaavista nuorista. Jaksossa podcastin host ja Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen kysyy Laaksosen yrityksen globaaleista kasvutavoitteista sekä siitä, mitkä ovat suurimmat taklattavat esteet, jotta tämä kunnianhimoinen tavoite olisi mahdollista saavuttaa. Lue artikkeli jaksosta »

Korisliigan seurat -sarja jatkuu! Tällä kerralla matkataan myös betonisesta arkkitehtuuristaan tunnettuun Kouvolaan, kun Villen ja Särren vieraana on Kouvolan Kouvojen puheenjohtaja Sami Laaksonen. Laaksosen kanssa puhutaan muun muassa Kouvojen peli- ja seuraidentiteeteistä, kouvolalaisesta pelaajapolusta sekä Kouvojen tavoitteista ja kilpailuvalteista koripalloseurana. Jakson aikana perehdytään myös Kouvojen historiaan ja Sami Laaksonen valitsee Kouvojen kaikkien aikojen viisikon. Lisäksi jaksossa tarkastellaan koripalloseuran talouden pyörittämistä korona-aikana sekä pohditaan Korisliigan kehityskohtia.

Professori Toni Laaksonen piti professoriluentonsa 4.12.2019 aiheesta Yhteiselon ihanuus ja kurjuus – ekologinen vuorovaikutuksemme eläinten kanssa. Laaksosen keskeisimpiä tutkimusaiheita ovat selkärankaisten eläinten ekologia ja kannanarviointi, eläinten käyttäytyminen ja evoluutio ihmisvaikutuksen muokkaamassa ympäristössä sekä ihmisten ja eläinten väliset konfliktit ja tutkimus osana konfliktien hallintaa.

Runoilija Heli Laaksonen kasvoi lavarunouden ilmiöksi 2000-luvun alussa, kun murrebuumi voimistui. "See o äirinkiel, mikä mul o. Ja ko mää näen pönttöuunin, ni mul tulee kauhia hyvä ja turvalline miäl siit", sanoo lounaismurteen sanansaattaja, runoilija Heli Laaksonen. Rakkaus maalaiselämään, historiaan, vanhoihin tavaroihin sekä äidinkieleen on peräisin isovanhemmilta. Tänä päivänä runoilija muistuttaa erityisesti siitä, että suomen kielen vaaliminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjelman toimittaja on Rita Trötschkes.

Sporttimeistereiden toisessa jaksossa ollaan Meistereiden nostalgisten urheilumuistojen kimpussa. Mitkä lajit, tapahtumat ja selostukset ovat parhaiten jääneet Laaksosen ja Sorjosen mieleen lapsuudesta? Lisäksi kuulemme mm. selostustribuutin Matti Kyllöselle. Tätä et halua missata!

Suurikokoinen, salaperäinen huuhkaja on ollut yksi ihmismielen suurimmista kiihottajista. Sen näkeminen on aiheuttanut aikoinaan suoranaista pelkoa. Uskottiin, että huuhkajan ilmaantuminen pihapiiriin ennusti kuolemaa tai ainakin jonkinlaista tapaturmaa, joko sitten talolle tai sen isäntäväelle, vähintään tutuille tai sukulaisille. Pöllön tuoma epäonni yritettiin välttää hakkaamalla toisen huuhkajan raato talon oven yläpuolelle. Onneksi nykyään ajatellaan toisin. Huuhkajan näkemisestä iloitaan. Bubi-huuhkaja toi urheilukansalle hyvän mielen ja Forumin katolla pesivä pari poikasineen sai kansan vilpittömän suosion. Luontoretkellä päästään huuhkajan pesälle. Juha Laaksonen sai urakoitsija Matti Konttilalta yllättävän puhelun: etelä-suomalaisella louhoksella on huuhkajanpoikasia, jotka pomppivat kivikossa. Tällaista havaintoa oli Laaksosen pakko lähteä tarkistamaan. Ja tunnelma on kyllä kieltämättä käsin kosketeltava. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tom of Finland -elokuva herättää keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Miltä elokuva ja sen vastaanotto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osallisena elokuvan keskeisen homohahmon ”tuottajana”, Touko Laaksosen taiteen suojelijana ja tunnetuksi tekijänä. Sodan ja homofobian korostaminen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiinnostavaa. The post Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon? appeared first on AntroBlogi.

Luontoretkellä villiemäntä Tuula Turunen kertoo Patvinsuon kansallispuiston parhaista retkikohteista ja reiteistä.

Miten mato laitetaan oikealla tavalla koukkuun, minkä kokoinen koukun on oltava? Entä kohon ja siiman? Kuinka suuria tai ohuita niiden pitää olla? Kaislikko vai syvänne, tuulenpuoli vai tyyni, aurinkoinen ranta vai varjoinen kallio, ilta vai aamu? Millainen kalapaikka on hyvä? Mitä kaikkea onkimisessa on syytä ottaa huomioon? Näihin asioihin saimme selvyyden luontoretkellä, kun mestarikalastaja Torsten Lindgren vei Laaksosen perheen ongelle Porkkalaan Kirkkonummelle. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Kaikki kotona -tiimi päätti kantaa kortensa kekoon Ylen pönttötalkoissa. Miljoona linnunpönttöä -kampanja luovutti askarteluumme valmiiksi sahatut runkotarpeet, nauloineen kaikkineen. Tavoitteenamme oli rakentaa sellainen linnunpönttö, että Huvila ja huussi -ohjelmakin olisi siitä kateellinen. Vasaran varressa pönttömestarina Juha Laaksonen sekä Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies. Varhainen kevät virittää kysymyksen useampaan kertaan pesivistä linnuista. Laaksosen mukaan isot linnut eivät juurikaan pesi kahdesti. - Osa pikkulinnuista mm. talitiainen, sinitiainen ja haarapääsky pesivät useampaan kertaan. Ei voi yksiselitteisesti sanoa, että tietyt lajit pesivät kahdesti. Pesintöjen määrä riippuu naaraan kunnosta. Laaksonen letkauttaa, että koirashan on aina kunnossa. Emme ole toukokuun lopussa myöhässä rakennuspuuhassa, tuumaa mestari Laaksonen. Toiseen kertaan pesivät tintit ja vasta pesintäänsä aloittelevat kirjosiepotkin tarvitsevat kodin. Hän huomauttaa, että pönttö on pitkäikäinen sijoitus. Sen huoltotoimiin sitoudutaan noin kymmeneksi vuodeksi. Pönttö on aika turvallinen pesäpaikka linnulle. Luontaisia vihollisia ovat mm. kissa ja näätä, myös ilkeämieliset käpytikka yksilöt saattavat hakea poikaset pesän sisältä. Kaupungissa liian alas sijoitettu pönttö voi herättää ihmisen uteliaisuuden käydä tutkailemassa pönttöä. Sanna ehdottaa ratkaisuksi pöntön viereen kiinnitettävää lappua, jossa lukee "Älä näplää lähimmäisesi pönttöä". Pöntön teon lomassa keskusteltiin nikkaroinnin terapeuttisesta vaikutuksesta. Käsillä puuhastelun sanotaan auttavan stressiinkin. Onko Juha parempi ihminen rakentaessaan pönttöjä? - Kyllä käsillä tekeminen poikkeaa paljon mielen sopukoita rassaavasta työstä. Teen kesäisin erilaisia viritelmiä, esim. avolavoja ilman tarkkoja sääntöjä. Nikkarointi luo mukavaa balanssia työhön ja vapaa-aikaan. Mielenkiintoinen prosessi oli vaalean, uudenkarhean pöntön maisemointi mutaamalla se. Sanna valkoisissa vaatteissaan säästyi tältä puuhalta, kun Paula työhanskoineen tarttui tomerasti toimeen. Juha kaatoi pullosta vettä pöntön kylkiin ja sitten Paula pyöritteli kosteaa pönttöä maassa, hieroen multaa sen kylkiin. Hieno "design -pönttö" kiinnitettiin sähköjohdolla kiinni puuhun, johon Radio Suomen studiosta on suora näköyhteys. Nyt siis suoritamme vaativia pöntöntarkkailutehtäviä juontamisen ohella.