Radio Antro

Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla? Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta. Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/

In this episode of the On hope & activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor.

Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.

This episode features Suvi Rautio's (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society's annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing's intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.

Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta. 

Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille!  Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.

Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.

Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään  erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!

Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?

Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla? Keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa.

Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa.

Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson. Jakson aikaleimat: 00h:00m:10s Johdanto 00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen 00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa 00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina 01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050

Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.

Eurooppalaisen antropologian suuri nimi on poissa. Thomas Hylland Eriksen (1962–2024) jätti jälkeensä huomattavan tieteellisen perinnön, josta riittää ammennettavaa kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi alan opiskelijoille ja laajalle yleisölle vuosikymmeniksi eteenpäin.

Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan "Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö". Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla. Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela. Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/.

Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä. Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun.Haastattelijana Kaisa Nissi.

Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat. Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa.

Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on? Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola. 

Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.

”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. 

Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa.

Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta. Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.

Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi.

Romaninuoret ja aktivismi -sarjan kolmannessa osassa Suomen romaniyhdistyksen nuorisotyön koordinaattori Dimitri Lindgren keskustelee Johanna Airaksisen ja Ilari Mäkilän kanssa kansainvälisestä yhteistyöstä ja lähihistorian tuntemuksesta.

Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?

Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana.

Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.

AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.

Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa.

Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.

Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.

Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.

Tutkimuseettinen ennakkoarviointi on selvästi yleistynyt, ja sitä tarvitaan yhä useampiin tutkimushankkeisiin. Millaista on laatia eettistä ennakkoarviota isossa kansainvälisessä EU-rahoitteisessa konsortiohankkeessa, jossa on soviteltava yhteen eri maiden erilaisia arviointiprosesseja ja -käytänteitä? Ainakin käy ilmi, että EU:n vaateet tutkimuksen eettisyydestä, tietoturvasta ja avoimuudesta ovat osin ristiriidassa keskenään.

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Annikka Mutasen kolumni Ihminen on yksiavioinen eläin nojaa tieteelliseen auktoriteettiin mutta päätyy toistelemaan moralistisia argumentteja polyamorian luonnonvastaisuudesta. Antropologeina haluamme korjata muutamia Mutasen esittämiä väitteitä, jotka eivät kestä lähempää tarkastelua. Lisäksi haluamme peräänkuuluttaa median vastuuta siitä, mitä ne esittävät tieteenä.

This episode takes us on a journey into layered meanings of running, such as a self-discipline, exercise addiction, and class exceptionalism. It especially zooms on the so-called alternative running, fuelled by a quest for novel embodied and environmental experiences. The guest of the episode is Toomas Gross, a senior lecturer at the university of Helsinki, an avid runner, and an anthropologist of running and religion.

Yhdysvalloissa vuosittain vietettävä Mardi Gras on Louisianan vastine Suomen laskiaiselle. Karnevaali edustaa kristillisen paastoon laskeutumisen ohella hedonistista ylikulutusjuhlaa sekä rituaaliksi naamioitua irtiottoa arjesta.

Turun yliopiston Erica Åberg on tutkinut väitöskirjassaan (2020) suomalaisten ulkonäkönormien sukupuolittuneisuutta. Åberg on myös Ulkonäköyhteiskunta-teoksen (2019, Into Kustannus) kirjoittaja. Tässä jaksossa pohditaan monenlaisia ulkonäköön liittyviä asioita, kuten ulkonäön kommentointia, luonnollisuuden ihannetta, sosiaalista mediaa, tatuointeja ja jopa kainalokarvaestetiikan nyansseja. Lopuksi Åberg kertoo, kuinka hänen tutkimustyönsä on vaikuttanut hänen omaan suhtautumiseensa ulkonäköasioissa.

Tässä antropodin jaksossa Kaisa Nissi haastattelee antropologi Sakari Mesimäkeä. Hän on Cambridgen yliopiston väitöstutkija, joka tutkii start up -yrittäjyyttä Suomessa.

Millaista on länsimaalaisten elämä Intian Varanasissa tai Goalla? Entä kuinka etnografinen elokuva soveltuu tutkimukseen, jossa tarkastellaan kansainvälisen koulun nuorten arkea Suomessa? Haastattelussa Tampereen yliopiston Mari Korpela, jonka tutkijanura on keskittynyt erityisesti ekspatriaattielämän ymmärtämiseen.

Mikrobit ovat kaikkialla ympärillämme – ympäristössä, ihollamme ja sisällämme. Mikrobien tutkimus on perinteisesti ollut bio- ja lääketieteiden alaa. Tässä jaksossa professori Salla Sariola kertoo, mikä on etnografian rooli mikrobien sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa. Miksi poikkitieteellisyys ja menetelmälliset kokeilut ovat tässä tutkimuksessa tärkeitä? Entä voiko mikrobi olla etnografinen subjekti?

”Emmä varmaan sitte jos on niinku muutama päivä -- jäljellä, ni kiitä itteeni siitä että mä oon -- siivonnu niin kauheesti, tiäksä, tai että mä oon ollut niin ahkera haravoimaan. Että kyllä sitä miettii niinku ihan muita asioina siinä.” Sairaalapapin työ on muuttunut ajan saatossa ankarasta saarnaajasta ja huonojen uutisten lähettiläästä vierellä kulkijaksi ja kuuntelijaksi. Millaista papin työ on kuoleman äärellä ja miten kuoleman kohtaaminen on Suomessa muuttunut? Jaksossa Annamari Simpanen kertoo työstään sairaalapappina saattohoidossa. Haastattelijana toimii Kaisa NIssi.

Mitä on antropologinen miesten ja maskuliinisuuksien tutkimus? Mitä tarkoittaa hegemoninen maskuliinisuus? Tässä monologijaksossa pohditaan, mitä antropologinen ajattelu voi tarjota kriittiselle miestutkimukselle. Entä miten antropologian kautta voidaan kuvitella uusia maskuliinisuuksia?

Millainen on suomalaisen suhde marjoihin? Tämän kertaisessa jaksossa perehdytään marjoihin tapojen, merkitysten ja ruokakulttuurin kautta. Jaksossa vieraana on kulttuurihistorian tutkija, dosentti, filosofian tohtori Hannele Klemettilä-McHale.

Hyttyset, nuo kesäiltojamme kaunistavat kiusankappaleet, ovat olleet suosittu myyttien aihe. Syitä pohjoisten alueiden hyttyspaljoudelle on etsitty muun muassa pirusta, poroista, valkeista kesäöistä ja muinaisista hirviöistä.

Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?

Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo sekoitti aikoinaan työn ja huvin, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivista antropologeista.

Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyttää, että mitään lopullista totuutta tai alkuperää ei ole.

Mosambikilainen räpartisti Azagaia (6.5.1984–9.3.2023) kuoli maaliskuussa kotonaan Maputossa. Vasta 38-vuotias, erityisesti nuorempien sukupolvien rakastama, Azagaia oli maan tunnetuin räppäri, jota kuunneltiin kaikissa Portugalin entisissä siirtomaissa erityisesti Afrikassa, mutta myös Portugalissa, Brasiliassa ja muualla maailmassa. Hän oli korruption, sodan ja kolonialismin perinnön kärkäs arvostelija. Vuodesta 2010 saakka Mosambikin hiphopia tutkinut antropologi Janne Rantala osoittaa seuraavat muistosanat suoraan Azagaialle.

This text was written in Helsinki in the Unioninkatu University meeting room in October 2022, as part of a flash ethnography project. At the time, I was writing a manuscript on multinational engineers based on fieldwork I completed in Israel, where my partner, Teddy, still works as a Chinese engineer at a local hydropower plant. This story came to mind when thinking about the quarrels and cooperations surrounding engineering standards between Chinese and Israeli engineers in their everyday practice.

Matti Eräsaari on kiinnostunut ajasta, arvosta, mittaamisesta ja muukalaisista. Millainen polku vei hänet antropologiaan, kenttätöihin Fidžille ja lopulta EU-hankkeen johtajaksi tutkimaan arvoa? Mitä on onnellisuus Tyynellämerellä tai Suomessa? Miksi Eräsaaren mielestä antropologian idea kiteytyy ruuassa?

Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa' myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissa maahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisella kuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa, miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.