Podcasts about ruotsista

Sifter-rahasto on erikoistunut sijoitusten hylkäämiseen. 65 000 potentiaalisesta sijoituskohteesta siivilöidään salkkuun 25 - 30 kiinnostavinta laatuyhtiötä.”Etsimme syitä olla sijoittamatta. Kysymme: miksi tämä voisi mennä pieleen? Ja jos emme löydä vastausta, niin sitten se todennäköisesti voisi olla ihan hyvä sijoitus”, Sifterin toimitusjohtajaSanteri Korpinen kertoo Karon Grillissä.Seulonnan ensimmäisessä vaiheessa maailman osakemarkkinat pudotetaan Stocksifter-analyysityökalun rouskuteltavaksi. Mekaanisen analyysin myötä yhtiöjoukko putoaa 500:aan Niitä ohjelma tarjoaa analyytikoiden työpöydälle edullisuusjärjestyksessä."Tietyt toimialat, kuten raaka-aineet, pankit ja energia, poistetaan automaattisesti. Samoin poistetaan yhtiöt, joiden velkaantuminen on liian suurta tai joiden pääoman tuotto ei yllä tietylle tasolle," Korpinen kertoo.Pelkästään numeerisesti ja yritysanalyysillä havaittu laadukkuus ei tietenkään riitä, sillä laadustakaan ei kannata maksaa liikaa. Yhtiöt kilpailevat paikasta Sifterin salkussa, ja noustakseen mukaan salkkuun yhtiön täytyy syrjäyttää jokin vanhoista salkkuyhtiöistä.Jaksossa Santeri Korpinen kertoo laatuyhtiöihin sijoittamisesta ja Sifterin osakevalinta- eli poissulkuprosessista. Miksi rahaston salkusta neljännes on sijoitettu puolijohdeyhtiöihin? Ja miksi ostettavaa on löytynyt Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta mutta ei Suomesta?Sifterin YouTube-kanava & yhtiöanalyysivideot: https://www.youtube.com/@sifterfund

Jaksossa esittelemme ainutlaatuisen kartoituksen tekoälyn kuudesta käyttötavasta mediassa. Näitä käyttötapoja havainnollistamme 15 inspiroivalla esimerkillä rakkaasta naapuristamme. Jaksosta selviää myös, mitä Jaakko ja Kalle ovat omassa arjessaan viimeksi omassa tehneet tekoälytyökalulla – ja millä työkalulla.

Saatiin syväkurkuilta niin hyviä tarinoita! Yökerhoissa työskennellyt tyyppi lähetti Dick list -listauksen kivoista ja ei-kivoista tyypeistä. Ruotsista huhuillaan lisää faktaa pöytään Victorian ja Danielin erosta. Katsottiin Love is Blind ja tunnemme siitä täysin eri tunteita. Euphoria puhuttaa taas ja niin myös isot tisut. * Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Teatterimies, tietokirjailija ja Sampo-tutkija Juha Hurme on Pasi Heikuran vieraana kertomassa Sammon tarinan synnystä. Ohjelmassa kysytään myös, voiko rysän päältä jäädä kiinni ja lopuksi nähdään painajaisia purevasta kädestä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Elokapinan saa tämän viikon Kansanradiossa täyslaidallisen. Tosin mahtuu joukkoon yksi eduskuntatalon maalaamista puolustavakin. Hoitavatko robotit tulevaisuudessa mummoja? Miksi rikolliset voivat mennä oikeuden eteen huppu päässä? Ja saako kohta kippurahäntää ruokakaupasta? Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja paikalla kolmen tunnin ajan heti ohjelman jälkeen. 

Budjettiriihi valmistui päivässä, mutta mitä sillä saadaan aikaan? Hallituksen neuvottelut ensi vuoden talousarviosta saatiin valmiiksi nopealla aikataululla. Merkittäviä säästöjä ei enää tehty, vaan olemassaolevat pyritään viemään täysimääräisesti läpi. Rahaa jaettiin muun muassa puolustusmenoihin ja teiden parantamiseen. Investointeja pyritään kannustamaan veroporkkanalla. Mihin tämä kokonaisuus riittää vaikeassa taloustilanteessa? Studiossa eduskuntaryhmän puheenjohtajat Matias Marttinen kokoomuksesta, Tytti Tuppurainen sdp:stä ja Aino-Kaisa Pekonen vasemmistoliitosta sekä perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila. Kiina järjestää Pekingissä huippukokouksen eri Afrikan maiden kanssa. Millainen on Kiinan ja kovaa vauhtia kasvavan maanosan suhde? Puhelimessa Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso. Hyvinvointialueiden synkkä taloustilanne ja palvelujen takaaminen. Hallitus lupasi hyvinvointialueille työrauhan kauden loppuun, mutta jo kesällä kuultiin puheita tämän lupauksen perumisesta, kun kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ilmaisi huolensa alueiden tilanteesta. Alueet itse ovat vakuuttaneet, että pystyvät palvelut takamaan, vaikka useampi on hallituksen tarkkailussa ja Vantaa-Kerava esitti keväällä pyynnön lisärahoituksesta. Pystytäänkö palvelut todella takaamaan ja mikä alueiden tilanne todellisuudessa on? Studiossa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma, Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ja Satakunnan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila. Ulkomaan lehtikatsauksen Ruotsista toimittaa Anni Riit'aho. Juontajana Mira Stenström, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Ruotsalainen vapaaehtoinen Matti Sundsten puolustaa Suomea talvisodassa vuonna 1940. Hän joutuu vihollislinjojen taakse, mutta selviytyy kuin ihmeen kautta. Matti palaa Ruotsiin, mutta sota ei lähde hänestä koskaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Talvella 1940 nuori ruotsalainen hävittäjälentäjä Matti Sundsten on yksi 9000 ruotsalaisesta vapaaehtoisesta Suomen talvisodassa. Matin kone syöksyy maahan, ja hän putoaa Neuvostoliiton linjojen taakse. Selviytyäkseen hän hiihtää yksin pakkasessa neljä vuorokautta. Kun Matti löytää suomalaisjoukkojen luo, he kohottavat aseensa häntä kohti.Sotakokemukset vaikuttavat myös Matin poikaan BengtiinMatti jää henkiin, mutta talvisota ei koskaan jätä häntä kokonaan. Hänen poikansa Bengt kasvaa painajaisia näkevän isän kasvattamana ja oppii jo varhain, että isän unet liittyvät sotaan.Suomessa jokainen perhe kantoi sodan traumaa mukanaan. Ruotsissa Bengt Sundstenilla ei ollut kohtalotovereita, joiden kanssa jakaa Matti-isän kantamia arpia.Ohjelma tehtiin syksyllä ja talvella 2023/2024.VILL DU HÖRA PROGRAMMET PÅ SVENSKA? KLICKA HÄRHaastateltavat: Bengt Sundsten/Matti Sundstenin poika, Ville Kivimäki/Historiantutkija ja Tampereen yliopiston Suomen historian dosenttiReportteri: Hanna SihlmanKäsikirjoitus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila KälvemarkTuottaja: Lotta HoppuKertoja: Tiina Laitila KälvemarkOtteita lukevat: Tuomas Ojala, Jan Saaristo, Anne Surakka ja Maiju RistkariLoppumiksaus: Hanna MelanderTalvisota 1939–1940Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryVinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Pohjolan puolustus Ruotsin Nato-jäsenyyden jälkeen. Vieraina kenraali evp., kansanedustaja, Jarmo Lindberg (kok) ja tutkijatohtori Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti.  Mitä jäi käteen presidentti Macronin isännöimästä Ukrainan tukikokouksesta, johon väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistökin matkasi? Pariisista raportoi Jari Mäkinen. Eurooppalainen maatalous ja ruoantuotanto on murroksessa. Miltä traktorimarssit näyttävät suomalaisesta maatalousvinkkelistä katsottuna? Vieraana EU:n maatalousministerien kokouksesta palannut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Puhelimessa tutkimusprof. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus LUKE:sta. Kansainvälisen ympäristöpolitiikan korkein päätöksentekoelin eli YK:n ympäristökokous käynnistyy Nairobissa. Mitä siltä odotetaan? Afrikka-kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi.  Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Jaakko Parkkinen ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Ruotsista löytyy omat Kardashianit, joiden perusteet Sauli ja Sergey käyvät läpi. Nyt kannattaa pitää silmällä Tate McRaeta, sillä hän saattaa olla uusi pop-prinsessa! Realityissa marinoitunut kaksikko kertoo myös totuuden television tekemisen kulisseista, joka on kaukana glamourista! Lisäksi Sauli ja Sergey käyvät läpi Potomacin hitaasti käynnistynyttä tuotantokautta ja The Kardashians -sarjan viimeisimmät käänteet. Miksi Northin annetaan puhua ilkeästi? Osallistuisitko uuteen Squid Game realityyn?

År 1940 är Matti Sundsten en av de över 9000 svenska frivilliga i finska vinterkriget. Han överlever mirakulöst, men kriget lämnar honom aldrig, och sonen Bengt växer upp med en pappa som har mardrömmar om kriget. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. År 1940 åker den 23-åriga stridsflygaren Matti Sundsten som frivillig till finska vinterkriget. På sitt första uppdrag kraschar hans plan och Matti hamnar bakom Sovjetunionens linjer. I fyra dygn åker Matti skidor ensam i skogen, och till slut hittar han finska trupperna. Och dom sina vapen mot honom.”Jag skrek det lilla finska jag kunde. Älä ammu – alltså skjut inte. Minä olen vapaaehtoinen – jag är frivillig. Ruotsalainen – svensk” säger Matti.Matti överlever vinterkriget men kriget lämnar honom aldrig. Sonen Bengt lär sig tidigt, att när pappa blir arg så är han jättearg, och att pappas mardrömmar handlar om kriget.I Finland bar varje familj på krigstraumat. Männen som kom hem från fronten hade händer som skakade, de hade svårt att sova, dödsångesten tyngde deras tankar, kriget dånade i deras öron. Men Bengt i Sverige hade inte så många att bära krigstraumat med. I Dokumentti berättar han hur han märkte att andra pappor inte var som hans.Programmet gjordes av Hanna Sihlman Manus: Hanna Sihlman & Tiina Laitila Kälvemark Producent: Lotta Hoppu Berättarröst: Tiina Laitila Kälvemark Inläsningar: Tuomas Ojala, Ludvig Larsson, Malin Lager, Eva BuskasSlutmix: Sophie Andersson Fler program från oss hittar du i Sveriges Radio Play appen, sök på Finska Dokumentti. Programmet gjordes hösten 2023.Vinterkriget 1939–1940Kriget mellan Finland och Sovjetunionen började den 30 november 1939 när Sovjetunionen anföll Finland. Samtidigt bröt Sovjetunionen icke-aggressionsavtalet som tecknats mellan länderna 1932. När vinterkriget bröt ut var Finland underlägsen och tusentals människor från andra länder anmälde sig frivilligt till den finska armén. De flesta frivilliga kom från Sverige. Vinterkriget, som varade totalt 105 dagar, upphörde den 13 mars 1940 – dagen efter att Moskvafreden antecknades mellan Finland och Sovjetunionen. Vinterkriget är känt för särskilt svåra vinterförhållanden där temperaturerna kunde sjunka till nästan –50 grader. Finland förlorade omkring 13% av sin landyta till Sovjetunionen i kriget. Under vinterkriget kom finländska krigsbarn att transporteras till de nordiska länderna, huvudsakligen till Sverige.Källa: Försvarsministeriet & Tammenlehvän Perinneliitto ryTalvisota 1939–1940Sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Samalla Neuvostoliitto purki maiden välisen, vuonna 1932 allekirjoitetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Talvisodan syttyessä Suomi oli vahvasti alivoimainen, ja tuhannet ulkomaalaiset ilmoittautuivatkin vapaaehtoisiksi Suomen armeijan rinnalle. Eniten vapaaehtoisia saapui Ruotsista. Yhteensä 105 päivää kestänyt talvisota päättyi Moskovan rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940. Talvisota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista, sillä talvi oli tuolloin yksi vuosisadan kylmimmistä ja pakkaslukemat saattoivat laskea lähes –50 asteeseen. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin 13% maa-alueestaan. Talvisodan aikana suomalaisia sotalapsia lähetettiin muihin Pohjoismaihin, pääasiassa Ruotsiin.Lähde: Puolustusministeriö & Sotiemme perinne/Tammenlehvän Perinneliitto ryReportteri/reporter: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.seTuottaja/producent: Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.se

Jenni on viemässä Iris-tytärtänsä mummon ja ukin luo Suomeen. Jennille tämä ei kuitenkaan ole kepeä lomareissu vaan pakomatka. Kun he ylittävät rajan, Jennistä tulee lapsikaappaaja. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jenni och hennes dotter Iris är på väg mot Finland. Men för Jenni är det ingen semesterresa, utan en flykt. Jenni anklagas för olovligt bortförande av sitt eget barn.Programmet är på finska.Erik, Jenni och Iris heter egentligen något annat. Jennis röst har lästs in av en röstskådespelare. Erikin, Jennin ja Iriksen nimet on muutettu. Jennin haastatteluosuudet ovat näyttelijän lukemia.Haastateltavat/Intervjupersoner: Jenni, Tarja Räisänen/Toiminnanjohtaja Kaapatut Lapset ry/Verksamhetsledare föreningen Kaapatut LapsetReportteri/reporter: Lotta HoppuTuottaja/Producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark och Lotta HoppuLoppumiksaus/Slutmix: Lisa AbrahamssonKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinJennin ääni/Jennis röst: Malou Zilliacus/Uusi TeatteriLisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista hakusanoilla ”finska dokumentti”.Lapsikaappaukset Ruotsin ja Suomen välilläLapsikaappauksia Ruotsin ja Suomen tapahtuu joka vuosi. Lapsikaappaaja on yleensä lapsen vanhempi. Suomessa lapsikaappaus on oikeudellinen termi, joka merkitsee, että pysyvästi Suomessa asunut alle 16-vuotias lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen. Ruotsissa rikosnimike on egenmäktighet med barn ja viittaa siihen, että huoltajaa on estetty tapaamasta lastaan, esimerkiksi viemällä lapsi ulkomaille tai olemalla palauttamatta lasta. Kidnappaus ei ole lapsikaappauksista virallisesti käytetty termi.Lähde: Suomen oikeusministeriö ja Ruotsin ulkoministeriöBortförande av barn mellan Sverige och FinlandVarje år förs barn olovligen bort från Sverige till Finland, och tvärtom. Oftast förs barnet bort av en förälder. I Sverige går brottet under rubriceringen egenmäktighet med barn, som syftar på att vårdnadshavaren hindras från att träffa sitt barn, till exempel genom att olovligen föra barnet till ett annat land eller låta bli att lämna tillbaka barnet. I Finland avser brottet lapsikaappaus (bortförande av barn) att ett barn under 16 år, som permanent bor i Finland, förs till ett annat land utan vårdnadshavarens medgivande, eller återlämnas inte efter utlandsvistelse. Kidnappning är inte en term som används officiellt om egenmäktighet med barn.Källa: Finlands justitiedepartement (oikeusministeriö) och Svenska utrikesdepartementetReportteri/reporter Lotta Hoppulotta.hoppu@sverigesradio.seTuottaja/Producent Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Työministeri Arto Satonen kävi hakemassa Ruotsista työmarkkinamallin mallia. Seminaarihan sellaisesta syntyy, ja helposti. Seminaarin antia on vähätelty, eikä palkansaajajärjestöjen levottomuus ole tästä laantunut. Jatko odotetaan jännityksellä. Kun työmarkkinoilla käy kuhina, politiikassa on ollut rauhallisempaa. Oppositio kasvattaa kannatustaan istumalla hiljaa, ja presidenttiehdokkaat käyvät omaa peliään. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Mitä on valokuitu, miksi Ruotsista jo 90% on katettu sillä ja miten se kannattaa ottaa käyttöön. Heikki Kaunisto, Valokuitusen toimitusjohtaja pohtii avoimen mallin valokuidun kilpailuetuja, rahoitusta ja liiketoimintalogiikkaa Samin kanssa. Jakso on tehty kaupallisesssa yhteistössä Valokuitunen Oy:n kanssa. (00:00) Heikki Kaunisto Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja. Miksi kotiin kannattaa investoida? Hygge vai viiveetön Counterstrike? (01:08) Lähetysnopeuden eli uploadin merkitys kasvaa etätyön johdosta. Mobiili on suunniteltu lataavaksi eikä lähettäväksi (02:11) Matilda Miettisen Taylor Swift-lippujono ei sallinut latausvirheitä (03:36) Kaista, kapasiteetti, kaksisuuntaisuus. Mobiili 100Mb vs valokuitu on huomattavasti parempi kuin 100Mb mobiili. Häiriötön ja tasainen nopeus toimii valokuidussa jo matalammilla siirtonopeuksilla (05:36) Nopeuteen kannattaa lukittautua valokuidun valmistushetkellä, ei tilaushetkellä. Avoin kuitu mahdollistaa markkinaehtoisen liittymän (07:17) Miksi avoin malli on paras kuluttajalle? Hintavertailuihin tulee suhtautua suurella varauksella niiden oletusten johdosta (08:39) Kuitu ei käytännössä vanhene, päätelaitteilla nostetaan siirtokapasiteettia. Asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä (10:01) Ruotsin ja Suomen markkinat ovat eri kehitysasteessa. Telia vahva Ruotsissa, Nokian vaikutus Suomeen. Ruotsin mobiilidata maksaa käytön mukaan, Suomessa ei (12:12) Mobiiliyhteyden vaihtojen (3G, Edge, 4G, 5G) tuomat ongelmat ja hinnoittelupiikit eivät rasita valokuituyhteyksiä (13:19) Valokuidun tekninen kehitys (14:15) Avoin rakenne vs. suljettu rakenne valokuiduissa. Alkuinvestointi pieni suhteessa käytön aikaiseen kustannukseen. Erot sähköverkkoihin (15:58) Ei ole olemassa ilmaisia lounaita tai ilmaisia liittymiä. Tuotto otetaan joko heti tai ajan kanssa. Suljettu rakenne kallistuu ajan kanssa (17:00) Norjan suljettu malli vs. Ruotsi avoin malli. Kilpailu on kuluttajan etu. Tien rakentaminen vs. tietulli-vertaus (18:16) Kauppalehden Finnet-artikkelin kyseenalainen investointikritiikki. Asiakashankinnan kulut ja verkkoinvestoinnit rasittavat erityisesti suljetun rakenteen kilpailijoita (20:54) Valokuitusen vieras pääoma on rahoitettu laajalla pankkisyndikaatilla (21:45) Oman pääoman harhakäsitykset. Korkoriskin suojaaminen. CapMan Infra ja Telia erittäin vahvat omistajakumppanit (25:14) Valokuitu kaupungeissa, lähiöissä ja kesämökeillä. Pienelle paikkakunnalle valokuitu voi olla strateginen hanke. Kuntahankkeiden hyödyt (28:24) Valokuituyhteyden rakentaminen. Talojen etäisyydet ja määrät (29:44) MTV3 Ivan Puopolo – haastattelun kilpailun reiluuden pointit. Kilpailu tapahtuu ennen rakentamista mutta kuluttaja saa palvelun viiveellä (32:16) Yksittäistapaukset pilaavat alan mainetta. Valokuitunen suunnittelee toteutusta alueittain huolella. Korkea toimitusvarmuus (33:42) Rahalla saa myös erikoistoteutuksia. Laskettelukeskukset (35:46) Valokuitunen on ketterä kasvuyhtiö (37:55) Asiakaspalvelu – Telia ChatGPT+asiakasbotti-esimerkki vs. osoitepohjainen palvelu (39:06) Valokuitusen asiakkaiden määrä ja markkinaosuus. Käyttöönottoaste on Suomessa yhä matala verrattuna muihin pohjoismaihin, luoden kasvua (41:16) Valokuiturakentamisen kasvu paikkaa yleisen rakentamisen ahdinkoa (42:13) Toimiala luo lisäarvoa Suomeen (43:30) Auton pölykapselit. Pärjääminen ei riitä (45:24) Molempia tarvitaan – mobiilia ja tasalaatuista skaalautuvaa ja nopeaa kotiyhteyksiä. Yhteispeli kuntoon (46:02) #neuvottelija Sisäpiiri 24 Heikki Kaunisto – Kasvuyritysten johtaminen ja rahoittaminen

Onko Suomen kriittinen infra turvassa? Haastateltavina tutkimusjohtaja Isto Mattila Laurea-ammattikorkeakoulusta sekä kyberuhkatiedustelupäällikkö Laura Kankaala F-Securesta. Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken on matkustanut vierailulle Israeliin. Toimittaja Juri von Bonsdorf raportoi Washingtonista. Yhdysvaltain ja Israelin suhdetta kuvataan erityislaatuiseksi. Missä asioissa maiden yhteistyö on erityisen läheistä? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Bruno Jäntti Helsingin yliopistosta sekä professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Ruotsista. Lehtiä on lukenut toimittaja Anni Riit'aho. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Satu Heikkilä ja Janette Leino. Tuottajana Marija Skara.

Kulttuuriykkönen tarjoilee Perjantaistudiossa analyysiä Ruotsista rantautuvan jengiväkivaltauhan merkeissä - kuinka todellisesta ongelmasta on kyse, ja miten median reagointi asiaan on lietsonut sitä, tai vähätellyt ilmiön vakavuutta? Sanna Marinin loikka päivänpolitiikasta suihkuseurapiireihin puhuttaa - miten suhtautua sosialistin kulutusihannointi-imagoon? Iskelmätähti Jari Sillanpään keikkoja perutaan kovaa tahtia uuden Siltsu-dokkarisarjan myötä, missä käydään uudestaan läpi mm. hänen huumausainerikostaustaansa sekä lapsipornokuvan levittämiseen liittyvää kohua. Onko Sillanpään ura taputeltu, vai onko hänelle syytä antaa uusi mahdollisuus? Kuka siitä päättää? Lisäksi analyysissä tuore kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja sekä Epäajankohtaiset festivaalit, jotka nimensä mukaan kokoaa yhteen epäajankohtaista ja -trendikästä taidetta. Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa aiheita ovat ruotimassa vakiraatilaisista kirjailija Tiina Raevaara, kosmologi Kari Enqvist sekä toimittaja-tietokirjailija Ville Hänninen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Radio Novan Aamussa Minnan ajatuksissa on kuninkaalliset Ruotsista ja Kimmo taas on mokannut edellisenä iltana. Minnaa hämmentaa suodatinpussit mutta mitkä ovatkaan ne asiat joita tuodaan esille kun kuullaan miltä paikkakunnalta olet? Kuuntele Iltapalat tästä!

Funflaatio ja raportti Ruotsista, Lotan formulainnostus on eskaloitunut nopeasti ja saamme raportin eräästä jaostosta ja Helsingin yöstä. Yleisesti kerromme, miten asiat ovat edenneet.

Tunsiko Bitte Westerlund omaa aviomiestään Jörn Donneria? Donnerin kuoltua vaimo lukee miehensä sähköpostia josta paljastuu rakkaussuhde. Kirjaa J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta varten Philip Teir on haastatellut Bitte Westerlundia, sukulaisia ja lähipiiriä. Jörn Donner oli kolme kertaa naimisissa ensimmäinen avioliitto oli kirjailija Inga-Britt Wiikin kanssa, liitosta syntyi kaksi lasta, toinen oli ruotsalaisen Jeanette Bonnierin kanssa ja kolmas nuoren Bitte Westerlundin kanssa. Heillä on kaksi yhteistä poikaa. Kirjassa Teir kuvailee näitä kolmea avioliittoa, millaisia ne olivat? Sitten on nämä lukuisat sivusuhteet, joita Bitte Westerlund on jäljittänyt avioliiton aikana ja vielä miehensä kuolemankin jälkeen. Hän on tavannut viimeksi itävaltalaisen Monica Fisherin ja australialaisen Pennyn. Millaisia nämä rakkaussuhteet olivat? Aivan loppumetreillä, Donnerin kuolinvuoteella käy hänen pitkäaikaisin rakastettunsa Ruotsista. Sitten paljastuu tämä 50-vuotta kestänyt suhde H-nimiseen naiseen. Miten tämän suhteen laatu sitten paljastuu Bittelle? Millaisen prosessin tämä synnyttää hänessä? Philip Teirin kirja ei tuomitse ketään silti kirja on avoin ja yllättävän rohkea kuvaus kulttuuripariskunnan elämästä. Ohjelman vieraana on kirjailija Philip Teir. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Voiko poliitikko myöntää olleensa väärässä? Kuinka pitkään Yhdysvallat voivat velkaantua ja onko Yhdysvaltain keskuspankin rahan painaminen kestävällä pohjalla? Miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota heijastuu Eurooppaan ja valuuko keskuspankkien painama raha ainoastaan osakkeiden hintoihin? Tulisiko Suomen työmarkkinoita uudistaa ja olisiko Suomella opittavaa Tanskasta ja Ruotsista? Millä keinoilla työpaikkoja olisi mahdollista luoda enemmän ja onko velkaantuminen riski Suomen valtiontaloudelle? Studiossa kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja sosialidemokraattien kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on kuvattu 23.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fennovoima (2:44) Nato-jäsenyys (9:09) Väärässä oleminen (10:39) Tilastot (17:08) Keynesiläinen koulukunta (18:21) Itävaltalainen koulukunta (20:04) Yhdysvallat (23:37) Rahan painaminen (28:04) Kiina (31:04) Protektionismi (34:21) Osakemarkkinat (39:36) Harmaa talous (48:28) Maahanmuutto (52:28) Yrittäjät (53:47) Työmarkkinat (58:04) Paikallinen sopiminen (1:01:32) Irtisanomissuoja (1:02:40) Yhteiskuntasopimus (1:06:22) Oppivelvollisuus (1:07:41) Tanska ja Ruotsi (1:10:10) Lakot (1:11:35) Hyvinvointi (1:13:13) Porvarihallitus (1:15:45) Demokratia (1:17:52) Poliittiset lakot (1:22:07) Velkaantuminen (1:25:21) Eläkerahastot (1:28:03) Yhteenveto

Tove Jansson Vaikka vuosittain tasa-arvoa juhlitaan, vain kahdelle naiselle liputetaan. Tänään muistetaan heistä toista, Tove Marika Janssonia. Tove Jansson, syntyi 9.8 1914 Helsingissä, kuoli 27.6 2001 myöskin Helsingissä. Taiteilijoita olivat hänen vanhempansa, Tove teki taiteellista yhteistyötä myös veljiensä kanssa. Toven äiti oli ruotsalainen, ja Ruotsista löytyy myös malli muumi-kirjojen, Tove tauluja maalasi, kirjoja ja novelleja kirjoitti, piirsi sarjakuvia, suunnitteli freskoja, Ainakin yhden kirkon alttaritaulun maalasi hän, Tovesta kerron kohta hieman enemmän. Vanhemmiten keskittyi enemmän kirjoihin ja kuvataiteeseen, tänään kiinnitetään huomiota myös suomalaiseen taiteeseen. Tove käsitteli kirjoissaan vaikeita asioita, kuten yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja kuolemaa, Muumi-kirjoista niistä enemmän lukea saa. Tove useammallakin kirjallisuuspalkinnolla palkittiin, mutta hän itseään taidemaalariksi luonnehtii. Muumi-kirjoja on käännetty lähes 50 kielelle, on siinä saavutusta yhdelle naiselle, eikä se vielä tähän jää, hän kirjoitti myös 12 kirjaa ja novellia, vietti elämää bohemia. Tove ja Tuulikki Pietilä asuivat yhdessä, 30-vuotta pienessä mökissä, Pellingin saaristossa, tahtoi paikan, jossa voi nauttia luonnosta ja vapaudesta, perheen tuesta ja rakkaudesta. Mökin rakensi luvatta, se oli Toven pakopaikka. Olihan hänellä myös ateljee, jossa hän yksityisyyttään varjelee. Nautti myös matkustelusta, Janssonin alkuperäisiä satukuvituksia ja erikielisiä Muumi-kirjoja on tallennettu Muumi-museoon Tampereelle, jonne Tove ja Tuulikki ne lahjoittivat, Vuonna 2000 Tove sai aivoverenvuodon, joka seuraavana vuonna aiheutti kuolon. Tove lepää sukuhaudassa, vanhempiensa ja sukulaistensa seurassa, Hietaniemenhautausmaalla. Ulla-Maija Mantere

Tutkija Mikko Majander seurasi vuoden verran, mitä Suomesta kerrotaan ruotsalaismediassa ja millä tavalla, ja mitä Ruotsista kerrotaan suomalaismediassa. Politiikan ja uutisten ohella Majander seurasi myös kulttuuriraportointia ja sitä, miten kattavasti naapurin kulttuuria on ollut tarjolla esimerkiksi televisiossa, elokuvateattereissa ja lehtien arvosteluissa. Ajatuspaja Magman 23.5. julkaisema Mikko Majanderin tekemä raportti kertoo, miten kaksi naapurimaata näkevät toisensa ja millaista tietoa yleisöille tarjotaan. Jo Magman helmikuussa julkaisemassa kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka ruotsalaisten kiinnostus Suomesta on kohonnut valtavasti viime vuoden tapahtumien myötä, he eivät juurikaan piittaa suomalaisesta kulttuuritarjonnasta kuten kirjallisuudesta, musiikista tai elokuvista. Mikä nihkeän suhtautumisen taustalla on? Ja minkälaisesta “suomalaisuudesta” ruotsalaiset pitävät? Tutkija Mikko Majanderia haastattelee Pauliina Grym.

Saku Tuominen, yrittäjä, tietokirjailija ja ravintoloitsija soveltaa Jääkiekkokirja (Tämä ei ole) - kirjaa (Otava 2023) NHL:n pudotuspeleihin ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen analysointiin. Hän kirjoitti sen Liigan viestintäpäällikön Tuomas Nyholmin kanssa. 00:00 Intro - kuka on Saku Tuominen 00:35 Jääkiekkokirja 01:45 Miksi jääkiekkomenestys perustuu luottamukseen. Tapparan uusi valmentaja Rikard Grönborg tulee Ruotsista - murtuuko dynastia? 03:40 Kärsivällinen selitys jääkiekkokirjan formaatista sekä tärkeistä kysymyksistä valmentajille 05:25 Ote Jääkiekkokirjasta 1.5x nopeudella ja kuinka Saku ja Tuomas jakavat haastattelijaäänet äänikirjassa 06:55 Onko Liigan sulkeminen järkevää varsinkin kun Kiekko-Espoo ja Jokerit nousevat? NHL toimii hyvin suljettuna. 09:10 Paikallispelien tärkeys. Rahaa pulppuava Tampereen Nokia-areena vs. pääkaupunkiseudun rupuhallit 10:49 Tapparan ja HIFK:n suomalaiset NHL:ssä Sasha Barkov, Patrik Laine, Mikael Grandlund, Miro Heiskanen, Roope Hintz 11:20 NHL - suurin, kaunein, paras ja jäätävän ammattimainen nelosketjuja myöten! Florida Panthersin ja Pelicansin ihmeet 12:50 Pelitapa vs. starat - New Jersey Devils vs. New York Rangers 13:39 Suomella on nyt kaikista parhaat NHL-pelaajat ikinä jäällä: Sebastian Aho, Mikko Rantanen, Sasha Barkov, Miro Heiskanen, Roope Hintz, Patrik Laine 14:40 Taas kerran Florida Panthers: Barkov, Luostarinen, Lundell. Tappelut ja taklaukset NHL vs. Liiga 16:48 Viivelähtö vs. trap-puolustus, meidän peli. Tapparan ja Leijonien tyyli vs. NHL. Keskialueen merkitys 19:00 Suomen ja Jukka Jalosen 12 minuutin MM-pelikirja - usein toistuvia tilanteita vs. Vanha liitto ja taiteilijat 21:50 Ville Peltonen ja pelaajavalmentajat 23:00 IFK:n nousun avaimet, kulttuurin ja pitkäjänteisyyden merkitys 26:30 Tappara taas kerran - mitä uusi valmentaja muuttaa? 27:35 Saku ravintoloitsijana - Savoy, Palace, World of Mouth 28:15 World of Mouth - maailman huippusovellus laadukkaaseen ravintolaelämään 29:00 Fine dining 30:35 Translink Corporate Financen closing dinnerit - Palace, Savoy, Olo, Bardot. Helsingin ravintoloiden riemastuttava kehitys 33:20 WoM:in huippuravintoloitsijoiden suositukset ja käyttäjämäärät, ravintolapeitto ja off the beaten path- paikat 35:30 Ravintolaoppaiden Spotify - everyone is a foodie now. 37:20 Sovelluksen esittelyä - Sakun suosikkiravintolat Roomassa 38:31 Käyttäjätarpeiden yhä parempi ymmärtäminen AI:n kautta 40:00 Onko Nalle Wahlroosin mielipide vanhentunut? Helena Puolakka 41:45 Samin yrityskauppa-aasinsilta HundrED:iin 42:20 Mitä HundrED tekee - sata opetusinnovaatiota 44:33 Sakun ennuste NHL:n finaalista 46:50 Sakun ennuste MM-kisoista Tampereella ja Riikassa 48:35 Outro: Lopussa seisoo Luottamus #neuvottelijat #neuvottelija #nhl #liiga #jääkiekko #luottamus #worldofmouth #hundred #tampere #tappara Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija https://www.linkedin.com/in/miettinen

Tiedustelupalloksi epäilty kiinalainen stratosfääri-ilmapallo tuhottiin helmikuussa 2023 Atlantin yllä. Myös muita alkuun epäilyttäviä ilmapalloja liiteli Kanadan ja Yhdysvaltojen päällä. Mistä näitä palloja oikein ilmestyi yllättäen? Entä miksi mahdolliseen tiedusteluun tarkoitettuja palloja kannattaisi lähettää juuri Maan yläilmakehään? Kyse ei suinkaan ole mistään uudesta asiasta. Stratosfäärissä on tehty jo pitkään tutkimusta erilaisin ilmapalloin. Maan ja avaruuden välimaastosta näkee hyvin ylös ja alas, ja sieltä saa tärkeää tietoa ilmakehästä. Mutta nyt stratosfääriä hamutaan myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Millaisia pallot ovat, mitä niillä tehdään ja miten stratosfääritutkimus on muuttumassa? Ja miksi Ruotsista lähetettävät pallot saavat aikaan ufohälytyksiä Lapissa? Haastateltavana Vincent Dubourg, joka on alan johtavan toimijan, Ranskan kansallisen avaruuskeskus CNES:in stratosfääripallo-osaston varajohtaja sekä Johanna Bergström Kiirunassa. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Laskiaispullan tuoksuista huomenta! Hockey Timen tuoretta jaksoa tähdittää Pelicansin modernin ajan seuraikoni Hannes Björninen, joka tavoitettiin puhelimitse Ruotsista. Jakson toisena vieraana ajankohtaisaiheita puimassa MTV:n toimittaja Anssi Mertaranta. Jakson sisältö: Johdatus päivän puheenaiheisiin. (00:10) Hannes Björnisen viime vuoteen mahtui kaksi kultaa ja oman kullan kihlaus. Urakehitys on jatkunut tälläkin kaudella, mutta Brynäsin joukkueella on nyt kuumottavat paikat. (03:40) Anssi Mertarannalla on epäsuosittuja mielipiteitä liigakarsinnoista. (30:35) Lukas Jasekin pelikieltosoppa oli Pelicansin oma keitos. Mitkä ovat Pelicansin playoff-näkymät ja mikä olisi toivevastustaja? (50:43)

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa ensi kertaa Olli Seuri. Väittelyä käydään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten Turkki-kiemuroista, kansanedustajien halusta/haluttomuudesta saada viinit ruokakauppoihin ja museokäyntien rahallistamisesta. Kaarina Hazard kutsuu saippuaoopperaksi Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. "Uusissa jaksoissa pääpahiksena on Turkki. Ihailen tapaa, jolla Turkki pelaa tätä peliä. Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia vai mennäänkö Ruotsista huolimatta?" Pekka Seppänen pohtii, nouseeko oppositio viinin voimalla valtaan. Ylen kyselyyn vastanneiden kansanedustajien enemmistö kannattaa alle 15%:n alkoholijuomien tuomista maitokauppoihin. Juha Itkonen kertoo Museoliiton kyselystä, jonka mukaan museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Näin arvioivat museokävijät siis itse. Pekka ei selvästikään pidä aineettomien asioiden rahallistamisesta, Kaarina pitää numeroita trollauksena. Juha Itkonen toimii Taiteen edistämiskeskuksessa Taideneuvoston puheenjohtajana, ja Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Romano miritsissä matkataan tänään Ylä-Savoon Iisalmelle, jossa tavataan Ruotsista suomeen 2015 muuttaneet Ramona Blomerus ja hänen miehensä Mertsi Grönfors. Iisalmi on sopivan kokoinen paikka kasvattaa lasta, toteaa Ramona Blomerus. Mertsi työskentelee Iisalmessa koneistajana ja Ramona Iisalmen helluntaiseurakunnan palveluksessa. Ohjelman toimittaa Jaakko Laakso.

Ruotsista odotellaan yhä edelleen viimeisiä ja lopullisia tietoja siitä, mikä oli Ruotsin parlamenttivaalien lopputulos. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Jussi Sippola. Tämä podcast julkaistiin 13.9.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Minkälaista oli aloittaa työt ensihoitajana Tukholman lähiössä? Minkälainen ympäristö Botkyrka on Lahteen verrattuna ja mikä yksittäinen asia aiheutti eniten ongelmia töissä Lahdessa? Onko ruotsalaisissa lähiöissä no-go zoneja eli alueita, jotka eivät ole viranomaisten hallussa? Kuinka avoimesti lähiöihin liittyvistä ongelmista voidaan keskustella ensihoitajien työyhteisön sisällä? Milloin jonkin alueen yhteydessä voi puhua rinnakkaisyhteiskunnasta ja ovatko ruotsalaiset lähiöt rinnakkaisyhteiskuntia? Mitkä ovat Ruotsin isoimmat katujengit ja minkälaisia ihmisiä näihin jengeihin kuuluu? Mitä lähiöissä asuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset ajattelevat ruotsalaisesta yhteiskunnasta? Mikä tilanne Ruotsissa on katuväkivallan suhteen ja voiko Ruotsia vielä kutsua kansankodiksi? Mikä yhteys huumekaupalla ja gangsta rap -kulttuurilla on katuväkivaltaan? Miksi gangsta rap -artisti Einar murhattiin? Mitä eroja ensihoitajien työoloissa on Suomen ja Ruotsin välillä? Mitkä asiat ovat Suomessa paremmin ja missä asioissa Suomessa olisi opittavaa Ruotsista? Minkälainen keskustelukulttuuri Ruotsissa yleisesti on ja mitä on ruotsalainen diskuteeraaminen? Onko ruotsalaisella keskustelukulttuurilla jokin yhteys ruotsalaisissa lähiöissä esiintyviin ongelmiin? Mitä Ruotsin katumellakoissa on tapahtunut ja miksi jengiampumiset eivät enää nouse otsikoihin? Studiossa vieraana ensihoitaja ja kirjailija Kari Hautamäki. Jakso on nauhoitettu 27.6.2022.

Sveriges Radio Finskan Kesäpuhujat 2022: Ruotsin ainoa suomen kielen professori kertoo, miten hän on valloittanut kielen toisensa jälkeen myös suomen kielen. Joulukortista se alkoi, polku johti professuuriin ja matkoihin ympäri maailmaa. Jarmoa kiusattiin koulussa suomalaistaustan takia. Hän vaihtoi identiteettinsä ruotsalaiseen, mutta halusi aikuisiässä oppia suomen uudelleen.Kun Jarmon isä kuoli, oli suru niin suuri, että Jarmo uppoutui työn tekoon ja kehitti itselleen työhulluuden taakan vielä tavallisen suomalaisen työhulluuden lisäksi."Kolmekymppisenä sain identiteettini tasapainoon, valitsin molemmista parhaat ilmiöt: sauna, kalastus ja itsepäisyys Suomesta. Urbaani tyyli, Janssonin kiusaus ja kompromissin taito Ruotsista." Tuottaja Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se

Mammuttien mammutissa kahdeksanäänisesti driftingiä. Ensin tuoreet kuulumiset Ruotsin DMEC-kisan fiilikset suoraan kaikilta kuudelta suomalaiskuskilta ja sen jälkeen Leiska laittaa Muumin kanssa kauden kolmannen driftingin SM-kisan ennakon pakettiin unohtamatta TOP3 veikkauksia niin lajitteluun kuin kaavioonkin. Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Juha "Muumi" VehviläinenVierailijat: (2:28) Ville Kaukonen(30:47) Mika Keski-Korpi(53:14) Lauri Heinonen(1:23:26) Juha Pöytälaakso(1:56:37) Henri Haanpää(2:27:06) Juha Rintanen(3:00:25) Leiska ja Muumi DMEC-kooste ja Kalajoen ennakkoYhteistyössä:FPDA - Suomen laadukkainta driftingiä - https://fpda.infoPodcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafi/Leiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiLeiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiPodcastin graafinen ilme - Wiisas Crew  - https://wiisas.fi/Support the show

Yhdysvallat, Suomi, Ruotsi ja Nato. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tekevät vierailun Yhdysvaltoihin. Iida Tikka raportoi Washingtonista. Mitä päivän huipputapaamiselta sopii odottaa? Voiko Turkki pysäyttää Nato-prosessin? Asiantuntijoina väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Kansanedustajat Nato-keskustelun jälkeen. Miten Nato-prosessi onnistui ja mitä on seuraavaksi luvassa, kun Suomen jäsenyyden ratifiointiprosessi käynnistyy? Pohtimassa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtana Juha Pylväs, ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja SDP:stä sekä puolustusvaliokunnan jäsen Sofia Vikman Kokoomuksesta. Helleaalto, vakoiluskandaali, Nato; ulkomaanlehtikatsaus Espanjasta, toimittajana Maija Salmi. Saamelaisparlamentaarikot Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontuvat tänään Inarisssa. Ilmasto on keskeinen aihe, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kertoo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Veera Sinervo, Veikko Eromäki, Katariina Lahtonen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Valtion Rautatiet osti Ruotsista bussi- ja junaoperaattori Arriva Sverigen, jolla on vuosittain noin 170 miljoonaa matkustajaa. Tukholman kaupunkiliikenteessä ja Etelä-Ruotsin alueliikenteessä sekä bussi- että rautatieliikeyhtiö. Onko järkee vai? Mikä on synenergiaetu? Yhteinen rapujuhlakulttuuri? Vai alkaako tästä Ruotsin-valloitus?
 Putinin stalinisointi etenee Moskovan patriarkka Kirillin säestyksellä. Ukrainan sotaa innokkaasti kristinuskon avulla tukeva Kirill on harha­­oppinen, tuomitsee teologien kansain­välinen julistus. Myös Stalin käytti aiemmin vainoamaansa ortodoksista kirkko apunaan Suuressa Isänmaallisessa sodassa. Vanhaan huonoon aikaan kuninkaat kävivät kirkon kukkarolla, kun sotareissut maksoivat liikaa. Siksi Suomikaan ei enää ole katolinen.
 Kohonnut maariski. Sellainen Suomella on vaikkapa ulkomaalaisten investorien, mutta jatkossa mahdollisesti valtionlainoja myöntävien pankkien silmissä, kiitos Ukrainan sodan. Siis jos emme ole Nato-maa. Eihän se ilmaisella tulisi, mutta idänkaupan lyhyen aikavälin katkeaminen ei ole enää uhka, vienti kun on romahtanut muutenkin.

Ja må den leva, ja må den leva, ja må den leva uti hundrade avsnitt! Sveriges populäraste finskspråkiga podd har nått en fin milstolpe. I detta avsnitt kliver Loviisa och Marika låååångt långt utanför sina comfort zones, då hela avsnittet är på det vackra svenska språket. Det här kan inte bli något annat än katastrof. Ja sama suomeksi: ESP juhlii sadannetta jaksoaan. Juhlan kunniaksi Loviisa ja Marika ottavat jättiharppauksen epämukavuusalueilleen, kun koko jakso on - milläs muullakaan kuin - kauniilla ruotsin kielellä. Hurraa! Jaksossa listataan sata ihanaa asiaa Ruotsista ja Suomesta, sekä kuullaan kahden yllätysvieraan äänet. PUSS OCH KRAM

ESP sukeltaa ruotsalaisten juorulehtien sivuille ja bongaa TV:stä tuttuja Tukholman kaduilta. Kuka on päästänyt otsatukkansa venähtämään turhan pitkäksi, kenellä riittää vientiä ja entä kuka on saanut riesakseen feikkiprofiilin someen? Loviisa ja Marika ruotivat myös Östermalmille avattavaa eliittiklubia, jonka pukeutumisetiketti on suistaa heidät raiteiltaan. Starstruckeille ja muuten vaan stalkkareille tarjolla myös bongausvinkkejä Ruotsin julkkisskeneen.

Jaksossa keskustellaan Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Lenita Toivakan kanssa Kiinan markkinaympäristön haasteista pienille ja keskisuurille yrityksille. Miten Aasiaan painottuvat valtavat vapaakauppasopimukset näkyvät kaikenkokoisille yrityksille Suomessa? Miksi niin pieni osa Suomen viennistä tulee pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, ja mitä asialle on tehtävissä? Mitä opittavaa suomalaisilla yrityksillä on Ruotsista liittyen viennin edistämiseen? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Sipoolainen Petteri Nykky oli tyytyväinen joukkueensa tekemiseen Salibandyn miesten MM-kilpailuiden alkusarjassa. Suomi voitti selvänumeroisesti 7–0 (5–0, 1–0, 1–0) ensimmäisen ottelunsa Tanskaa vastaan. Toisessa ottelussa tunnetta riitti, mutta tästäkin komea voitto Ruotsista 7–3 (2–1, 1–1, 4–1) lukemin. Sunnuntaina Suomi varmisti vastaavasti lohkovoiton, kun se kaatoi vuorostaan Latvian 2–6 (1–2, 1–4, 0–1) lukemin. Nykky on itsekin entinen liigapelaaja. Hän on Jyväskylä Liffen kasvatti. Nykky pelasi pelaajaurallaan vuosina 1991–98 yhteensä 98 runkosarjaottelua Salibandyliigassa Liffessä ja Jyväskylän Happeessa. Tehoja näistä otteluista hän kirjasi 46+33. Jyväskylässä Nykky valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan kemia. Hän on suorittanut myös ammattivalmentajan tutkinnon. – Minä olen harrastanut ja pelannut urheilua kaikella mahdollisella tavalla ihan pienestä pennusta lähtien, kolmevuotiaasta lähtien, Nykky kertoo.

Täyttikö Ruotsi odotukset? Loviisa ja Marika palaavat mielessään aikaan ennen Ruotsin muuttoa. Mitä he Ruotsilta odottivat? Millainen kuva Ruotsista oli ennen muuttoa ja millainen se on nyt - yhdeksän vuotta muuton jälkeen? Pöydälle nostetaan kissan lisäksi muun muassa ruotsalainen yöelämä, penkkiurheilu ja yleissivistys. Nähtäväksi jää, jäädäänkö lopulta plussan vai miinuksen puolelle, kun kaikki vuosien mittaan koetut yllätykset on punnittu! Instagram: @eisaapeittaapodcast

Tänään Radio Novan Iltapäivässä Ed Sheeranin keikalla olevaa Suvia tuurailee ihastuttava Emilia Vuorisalmi. Iltapäivän aikan selviää mikä elokuva on saanut Emilian itkemään 20 kertaa. Keskustellaan myös unettomuudesta, adults only-hotelleista sekä Tinderistä ja yksinäisyydestä. Kuulemme myös Suvin fiilistelyjä Ruotsista. Kuuntele Radio Novan Iltapäivän parhaat TÄSTÄ.

Syyskuun viimeisen Hokipodin pitkässä henkilöhaastattelussa Pelicansin seurahistorian kaikkien aikojen paras pistemies Vili Sopanen: Miten 33-vuotiaan Sopasen ammattilaisjääkiekkouran lopettamispäätös syntyi? (01:00) Pelicansin seurahistorian paras pistemies. "En ollut sitä itsekään ihan hahmottanut, vaikka tiesin, että tavaraa on aika paljon Pelsu-vuosien aikana kertynyt". Tommi "Dogi" Turunen muisti maalipörssin ykkössijan menettämisen. (03:17) Sopasen hokihommat käynnistyivät merituulen kiristämässä pakkaskelissä Raahessa. Seurajoukkueura alkoi Kouvolassa ja jatkui sittemmin Kiekkoreippaan junioreissa sekä Pelicansin edustusjoukkueessa. Pääsarjadebyyttiinsä "zlatanmaisella" itseluottamuksella varustettu hyökkääjä ilmoittautui vapaaehtoisesti. Ensimmäinen SM-liigamaali syntyi neliön keskeltä ylivoimalla JYPin verkkoon. (08:13) Aika Pelicansin ykkösketjussa Marko Jantusen ja Matias Lopin kanssa. JYP tarjosi ison urheilullisen haasteen. Risto Dufvan vaatimustaso oli koko ajan tapissa. (14:18) Pelicansin hopeakausi ja yhteispeli Justin Hodgmanin kanssa. Ilkka Kaarna hoiti paluun Ruotsista takaisin Lahteen. "Harmittavasti viimeinen kruunu jäi puuttumaan". (18:10) Sopanen on kokenut valtaosan uransa ikimuistoisimmista hetkistä JYPiä vastaan pelatuissa otteluissa. Joulukuussa 2014 sattunut yhteentörmäys hiljensi koko Isku Areenan. "Se [loukkaantuminen] muutti peliäni. En pystynyt ottamaan taklauksia enää samalla tavalla vastaan". (21:57) Uran ylivoimaisesti rahakkain diili purkaantui terveyssyiden vuoksi. Kunlun vaihtui jatkosopimustakin tarjonneeseen HIFK:hon. Saksan visiitin jälkeen pääsarjaura paketoitui Raumalla. (26:35) Mitä kolmen lapsen isä aikoo tehdä tulevaisuudessa? Millainen suhde alasti mikin edessä esiintyneellä Sopasella on naturismiin? (30:48) Hokipodin syyskuun kuuntelijakilpailun voittajan julistus. (33:25) Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Afganistanin tilanne muista maista katsottuna. Pakistan, toimittaja Maija Liuhto. Venäjä, kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Saksa, kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen. Ruotsi, kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel. Talousluvut kohenevat mutta riittävätkö työntekijät? OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ja alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, TEM. Vapaaehtoiset päästökompensaatiot. Jyri Seppälä, professori, Suomen ympäristökeskus ja (EK:n entinen) ilmastoasiantuntija Matti Kahra. Kolumni. Tuija Siltamäki: Lopettakaa typerien minikotien pakottaminen ja rakentakaa kunnon asuntoja. Uusinta. Afganistanin tilanne.  Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Marija Skara, Päivi Dahl ja Hanna Juuti. Tuottajana Tarja Oinonen.

Estonia-laiva upposi rajussa syysmyrskyssä 28. syyskuuta 1994. Onnettomuushetkellä laivassa oli 989 matkustajaa, joista 852 sai surmansa. Suremaan jäi suuri joukko omaisia Ruotsista, Virosta, Suomesta ja lukuisista muista Itämeren alueen maista. Myös 1990-luvulla lapsuuttaan eläneille Estonian uppoaminen oli järkyttävä sukupolvikokemus. Monet suomalaiset - niin lapset kuin aikuisetkin - muistavat vieläkin, missä olivat, kun Estonia upposi. Osaa heistä, kuten tämän podcastin isäntiä, Estonian ympärillä oleva mysteeri ei ole jättänyt rauhaan vieläkään. Tässä Naavaparran tarinat -erikoisjaksossa käymme läpi, mitä tuona kohtalokkaana yönä tapahtui niin silminnäkijöiden kuin onnettomuutta tutkineiden viranomaistenkin näkökulmasta. Jaksossa mainittuja lähteitä: - Kääpä Forest: https://www.kaapaforest.fi/ - YLE pääuutislähetys 28.9.1994 (M/S Estonia): https://youtu.be/F4Y6MvW9nnU - Naavaparran tarinat - Djatlovin solan mysteeri: https://havuhattu.fi/2020/01/06/naavaparran-tarinat-djatlovin-solan-mysteeri/ - M/S Estonia Mayday Call With Subtitles, Tribute: https://youtu.be/V5tbah19qo8 - MS Estonia Documentary 2021: What Really Happened?: https://youtu.be/Xl07Y3mDqHo?t=3198 - 25 vuotta Estoniasta -seminaari Forum Marinumissa 13.10.2019: https://youtu.be/Z8wytjkJIUg - JAIC-komission raportti: http://www.multi.fi/estonia/estorap.html

Moi taas! Tässä jaksossa vastaamme taas kuulijoiden kysymyksiin. Ensin kuitenkin vaihdetaan kuulumiset ja muistellaan mm. muutaman vuoden takaista lomamatkaa Palm Beachilla, kun lähdettiin hieman rikkinäisellä ja Floridan ötököiden likaamalla autolla Mar-a-Lagon läheiselle luksusostarille etsimään kahvia. Millaista oli olla maahanmuuttajalapsena Ruotsissa, ja miten kokemukset siellä eroavat maahanmuuttajakokemuksista Yhdysvalloissa? Ruotsista onkin aika paljon nostalgisia kokemuksia, mm. sinivalkoisten Suomi-kynttilöiden myyminen ovelta ovelta ruotsalaisille koulun varainkeruutempauksena (not successful) sekä Suomen 1995 MM-kullan merkitys meille suomalaisina lapsina ruotsalaisessa lähiössä. Millainen merkitys on kielellä kohdemaahan sopeutumiseen, ja millaisia tunteita herättää äidinkielen mahdollinen köyhtyminen? Laura otti lukijan toiveesta selvää tämän hetken top 10-tietokirjoista Yhdysvalloissa. Pohdimme, mitä bestsellerit kertovat tästä hetkestä ja erityisesti ihmisten pohdinnoista pandemian aikana. Aiheina lisäksi mm. lihanormi (ja ruokanormit yleensäkin) sekä energiankulutus ja amerikkalaisten suhtautuminen energiakysymyksiin.

Wohoo! PP sai töitä Ruotsista, joten tottahan toki laitamme menestyksekkäät työnhakuvinkit kaiken kansan jakoon. Jos ei näillä tipseillä ura urkene niin ei sitten millään! Lisäksi ESP on kyllästynyt tuijottelemaan julkkisten takaraivoja - miten jukkasjärvi liittyy asiaan? Tune in!

Rakkaat kuulijat, toiveenne on kuultu, sillä ESP:in studiossa vierailee pitkään ja hartaasti toivottu Tukholma-veteraani, yrittäjä ja vaikuttaja Linda Juhola! Millaista on tehdä töitä Suomen markkinalle Ruotsista käsin? Millaiset ovat Tukholman vaikuttajapiirit? Kuka on eliittiä? Aiheuttaako vaikuttajan työ ulkonäköpaineita - ja lisääkö pintaliitokaupunkinakin tunnettu Tukholma kenties niitä? Näiden herkkuaiheiden lisäksi pääsette kuulemaan myös Lindan kielikornerin aarteita ja hänen mamukömmellyksiään!

Mikä on paras tuoksu? Aamuklubin sosiaalisen median tutkimuksen mukaan puhtaat lakanat on tässä sarjassa kovaa valuttaa, mutta löytyy muitakin suosikkeja. Sukupuolten taistelussa Pasi näyttää taas etenevän kisassa junan lailla, kuulemma kesälomiin asti. Tänään vastaan kaivettiin vastus Ruotsista, kun kisaan osallistui Anneli Malmöstä. Virus on tarttunut myös kotimaisiiin hitteihin, kuuntele millaisen muodon ne ovat saaneet.

Zara Larsson, kuningas Kaarle Kustaa, Primetime-Felix ja muut tunnetut ystävämme! Tässä jaksossa puidaan integroitumisen kannalta elintärkeitä julkkisjuoruja. Kuka ruotsalainen kändis vaani PP:tä tummennettujen lasien takaa? Ota haltuun kuumimmat Ruotsi-juorut!

1960- ja 70-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttavat Ruotsiin. Moni tulee työn perässä, mutta muuttajien joukossa on myös niitä, jotka kokevat, etteivät he voi jäädä Suomeen. Suuren muuttoaallon mukana Suomesta Ruotsiin muutti suuri joukko seksuaalivähemmistöjen edustajia. Monelle työntävä tekijä oli Ruotsin merkittävästi avoimempi ilmapiiri ja lainsäädäntö. Ruotsissa homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos jo vuonna 1944, Suomessa vasta 25 vuotta myöhemmin. Sateenkaaripakolaiset-radiodokumentti kuljettaa kuuntelijan 1960-luvulta nykyaikaan. Dokumentissa kuullaan paitsi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tarinoita, myös asiantuntijoiden aikalaiskuvausta ja arkistomateriaalia niin Suomesta kuin Ruotsista. Ohjelmassa haastatellut: Jukka Aminoff, Olli Stålström ja Kati Mustola. Arkistomateriaali: Sveriges Radio, Stockholm Gayradio, SVT, YLE Käsikirjoitus ja toteutus: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.se Loppumiksaus: Girilal Baars

Politiikan ajankohtaisia virtauksia analysoi Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Korona ja maaseutu. Aiheesta keskustelemassa tietokirjailija Osmo Soininvaara ja Mynämäen kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Myllymäki. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Ruotsista. Venäjän presidentti Vladimir Putin pönkittää valtaansa Venäjällä. Apulaisprofessori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi kehitystä. Oikeustoimittaja Päivi Happonen kertoo blogissaan havainnoistaan katiska-huumeoikeudenkäynnistä ja median reaktioista siihen. Lähetyksen juontaa Päivi Neitiniemi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suosio on Lännen Median selvityksen mukaan selvästi korkeampi kuin edeltäjä Antti Rinteen (sd.) hallituksen suosio. Mistä tämä johtuu? Vieraana politiikan toimittajat Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Toimittajana Linda Pelkonen. Etenkin naiset ovat erityisen tyytyväisiä nykyiseen hallitukseen. 73 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä kertoi olevansa tyytyväisiä Marinin hallitukseen. Nurmi nostaa, että hallitus on vienyt muutoksia kysymyksiin, jotka ovat etenkin naisille tärkeitä, kuten koulutus ja päivähoito. Alastalo vertaa Marinin hallitusta Sipilän hallitukseen. "Kun muistellaan Sipilän hallituksen trioa, tämä kontrasti aika iso kun katsoo tätä viisikkoa. Ymmärrän sen, että moni nainen on tyytyväinen, varsinkin kun on tapahtunut se muutos, että on vähemmän konservatiivista ja vähemmän oikeistolaista politiikkaa," hän toteaa. Entä miksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) marssi ulos Kesärannasta? Onko kyse performanssista vai jostain suuremmasta? Keskustakonkari Seppo Kääriäinen sanoi viime viikolla, että keskustalla on puoli vuotta aikaa saada aikaan tuloksia. Miten vakavaa kädenvääntöä keskusta käy vihreiden kanssa? Politiikkaradion Areena-jatkoilla pohditaan kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostamaa "oikeisto-oppositiota". Onko kokoomus lipumassa lähemmäs perussuomalaisia? Miksi ex-ministeri Antti Häkkänen kieltäytyi haastamasta istuvaa puheenjohtajaa Petteri Orpoa? "Kokoomuksessa on vähän maaseudun kokoomus, joka on konservatiivisempi ja sitten kaupungissa on toista," Alastalo pohtii. Nurmi puolestaan nostaa esiin esimerkin Ruotsista.

Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa. Ruotsista löytyy useimpien suomalaisten murteiden käyttäjiä, esimerkiksi Marja Peju, Eila Carlsson ja Mirjam Pilhjerta Torshällasta edustavat kolmea eri murrealuetta, Karhula, Sotkamo ja Turku.    "Voi ajatella, että sanasto jää siihen missä se ollut kun muutti Suomesta pois", sanoo murretutkija Erkki Lyytikäinen, jonka mukaan suomen murteet ja ruotsinsuomi saavat erilaisia vaikutteita omista kieliympäristöistään ja kehittyvät eri suuntiin.  Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se

Tilitoimisto Aboma Control Oy:n perustaja Ann Boman kävi kertomassa tarinansa. Se sisältää mm. 3 vuoden työjakson Ruotsissa ja lopussa puhutaan myös siitä, että minkälaista on olla NHL-pelaajan äiti.

Säädytön pukeutuminen merkitsi menneinä vuosisatoina kirjaimellisesti säädytöntä eli sitä, että pukeuduttiin oman säätyaseman vastaisesti. Ruotsissakin hovi sääteli tiukasti sitä. miten kunkin säädyn tuli pukeutua. Ruotsista säätyjen muotikäsitykset siirtyivät luonnollisesti myös Suomeen. Esimerkiksi peruukki kuului 1700-luvulla aatelismiesten jokapäiväiseen asuun. Jos alempisäätyinen piti peruukkia siitä seurasi pilkkaa tai jopa rangaistuksia. Talonpoikien piti myös pukeutua sääntynsä mukaan. Niinpä talonpojilta oli silkkiset ja samettiset asusteet suorastaan kielletty. Dosentti Arja Turunen on perehtynyt pukeutumisen historiaan ja eri aikakausien muotiin ja pukeutumissääntöihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tällä kertaan saadaan vieraita Ruotsista. Studiossa on Tukholmassa asuvat suomalaiset Loviisa ja Marleena, jotka paljastavat mikä onkaan suomalaisten markkina-arvo Ruotsin deittailuviidakossa ja mitä ei kannata sanoa ruotsalaiselle kollegalle. Puhutaan myös siitä, onko Ruotsissa asiat nyt oikeasti niin paljon paremmin kuin Suomessa, ja mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun ruotsalaiset sanovat surffailevansa katkarapuleivällä?

Rakennusalan yhtiöissä tapahtuu. Miten osakkeenomistajien tulisi toimia? Kruunu on tällä hetkellä halpaa kuin saippua. Kuuntele #rahapodin vinkit Volvon tuontiin Ruotsista. Lisäksi pureudutaan hallituksen ensimmäisten viikkojen saavutuksiin, sekä tutustutaan uuteen kesäpeliin, joka ratkaisee sijoituspulmasi. Jakso julkaistu 14.6.2019. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Nyt ollaan isämmaallisissa tunnelmissa, kun jakson alussa pistetään kehiin kaksi kovaa korttia: Sauli Niinistö ja Finlandia-hymni. Pelkästään patrioottisissa tunnelmissa ei tämä jakso kulu vaan katse suunnataan erityisesti kohti Tanskaa ja Norjaa. Kokemusasiantuntijat valaisevat miten Tanska ja Norja eroavat Ruotsista. Mikä Pohjoismaa on kaikista takapajuisin aatemaailmaltaan? Ketkä suuntaavat Suomeen hiihtolomalle? Entä ketkä ovat kaikista epäterveellisimpiä?

OlympiaCastin kevätkauden toiseksi viimeisessä jaksossa kuulemme Topi Raitasen uratarinaa. Minne vie suunnistuksen kautta estejuoksuun päätyneen juoksijan polku? Vuonna 1996 syntynyt Helsingin Kisa-Veikkojen juoksija on noussut raketin lailla suomalaisen yleisurheilun kirkkaimpiin tähtiin. Siinä nousussa oleellista oli etenkin Berliinin EM-kisojen kahdeksas sija 3000 metrin esteissä viime kesänä. Eikä sekään haitannut, että Raitanen johdatti Suomen miehet maaotteluvoittoon Ruotsista kesän lopulla. - Viime kesä oli erittäin tärkeä signaali. Se ennätysjuoksu Berliinissä ei edes ollut kovin kovavauhtinen juoksu, mutta viimeinen tonni taisi mennä 2.42. Se kertoi siitä, että vuoden aikana on menty eteenpäin ja pystyn juoksemaan myös tuon tyyppisiä kilpailuja, joissa loppu tullaan ns. ylikovaa – ja silti säästämään voimia loppukiriin, Raitanen muistelee. Estejuoksun lisäksi Topi on niittänyt menestystä myös suunnistuksessa. OlympiaCastissa käydään läpi muun muassa sitä, mitä hyötyä ja mahdollista haittaa suunnistustaustalla on ollut maailman huipulle tähtäävää kestävyysjuoksu-uraa ajatellen. - Aerobinen pohjani on suunnistuksen kautta vahva – ja sellainen voimakkuus juoksemisessa. Vaikka väsähtää, jotenkin sitä vääntää itseään eteenpäin. Se ei ole kevyen näköistä tai tuntuista, mutta sitä vain jaksaa vääntää. Sitä suunnistus on – lihaskestävyys täytyy olla kova. Sitten taas, nopeusominaisuudet eivät kehity suunnistussuorituksen aikana, Raitanen pohtii.  

Reeta Akkanen ja hänen kaksi sisartaan ovat adoptoitu eri maista. Suomessa ventovieraat olettavat tuon tuosta, etteivät Akkasen perheen lapset puhu suomea. Ruotsissa taas Reetalle puhutaan lähes aina ruotsia. Reeta Akkanen muutti Tukholmaan kesätöihin kolme vuotta sitten ja päätyi jäämään. Hän aloitti esikouluopettajan opinnot Uppsalan yliopistossa. Täällä monella hänen opiskelutovereistaan on juuret ulkomailla ja suurin osa olettaa, että Reeta on ruotsalainen. Kun hän alkaa puhua, saattaa joku kysyä, että mistä hän on kotoisin. Tuntemattomat aloittavat englannilla Reetan kotikaupungissa Naantalissa tilanne oli päinvastainen. Siellä tuntemattomat alkoivat usein puhua englantia hänelle, vaikkeivat muuten puhuneet englantia. Minä en pidä englannin puhumisesta. Itse adoptiota hän ei juurikaan mieti. Reetan äiti Tuija Lehesvirta sanoo, ettei hän edes tiedä, millaista on kasvattaa omia biologisia lapsia, sillä kaikki hänen lapsensa ovat adoptoituja Aasiasta. "Äitiydessäni saan olla utelias sitä kohtaan, millainen lapseni ihan oikeasti on - ilman, että peilaan heihin omia tai suvun yhteisiä piirteitä. Sain itse aina kuulla, etten ole matemaattisesti lahjakas, vaikkei se pitänytkään paikkaansa." Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan viides osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore The Quiet Night Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Minkälaisia tuloksia kaksi vuotta kestäneestä perustulokokeilusta saatiin? Millä tavalla sosiaaliturva tulisi uudistaa Suomessa? Minkälainen sosiaaliturva kannustaa ottamaan vastaan työtä? Voisimmeko ottaa oppia Tanskasta tai Ruotsista? Tästä keskustelevat Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja Vasemmistoliiton Anna Kontula. Keskustelua juontaa Leevi Leivo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

60- ja 70-luvun suuri muuttoaalto Ruotsiin tyhjensi pohjoissuomalaista Pudasjärven kaupunkia kyläkunnittain. Osa palasi, mutta moni löysi uuden, pysyvän kodin Ruotsista. Sisuradion Poismuuttajat sarjan viidennessä ja viimeisessä osassa Kotona Ruotsissa ääneen pääsevät Ruotsiin jääneet sekä seuraavat sukupolvet. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

60- ja 70-luvulla tuhannet pohjoissuomalaisen Pudasjärven kaupungin asukkaat lähtivät etsimään parempaa elämää Ruotsista. Moni jäi sille tielleen, mutta monet myös palasivat. Poismuuttajat sarjan neljännessä osassa Paluumuuttajat tarinansa kertoo viisi pudasjärveläistä, jotka palasivat Ruotsista kotikonnuilleen Pudasjärvelle. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

KalloCastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan 1.-9.12. Prahassa pelattavista salibandyn miesten MM-kisoista. Ennakossa pyritään käymään läpi informaatiota myös muistakin joukkueista kuin perinteisistä kärkijoukkueista Suomesta, Ruotsista, Tshekistä ja Sveitsissä. Ohjelman tueksi on haastateltu kolmea suomalaista MM-joukkueen valmentajaa. Podcastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Keskustelu on nauhoitettu Gamesaverin tiloissa, ja voit kuunnella sen Soundcloudin lisäksi iTunesista ja Acastista. Viimeiset sanat lämpöleireistä: 00.00-04.55 Alkuinfo: 04.55-12.40 Lohkoennakot: 12.41-1.09.15 Yleistä MM-kisoista: 1.09.16-1.31.41 Tietovisa: 1.31.42-1.39.02

Ruotsi ei ole enää edistyksen kärkikurki. Maassa ei pystytä puhumaan perustulosta, seksityöstä tai työstä kieltäytymisestä. Koulutusta ja terveydenhuoltoa on yksityistetty surkein seurauksin. Mikä Ruotsia vaivaa? Veikka vaivautuu siitä, että utopioista puhutaan lakkaamatta,mutta yhtään utopiaa ei näy missään. Pontusta vaivaa sukupolvijäkätys. Hoemme, että millenniaalit tätä ja y-sukupolvi sitä, vaikka luokasta ja politiikasta puhuminen auttaisi ymmärtämään maailmaa paremmin. Jaksossa lanseerataan ainutlaatuinen Pontus reagoi -osio. Suosituksissa käydään läpi eläkeläiselämää, erästä aikamme muotifilosofia ja Rediä. Patreon-bonusjaksossa pohditaan Miehet ry:tä ja liittolaisuuden muuttumista politiikasta moraaliseksi velvollisuudeksi.

KalloCastin viidennessä jaksossa on erikoisvieras, kun Suomen miesten salibandymaajoukkueen päävalmentaja Petteri Nykky kävi keskustelemassa huippusalibandysta lähes kahden tunnin edestä. Nykky otti kantaa paljon keskustelua herättäneisiin MM-valintoihin Jari Hankkiosta Mika Kohoseen. "Alkemisti" kertoi myös nuoren polven pelaajien tilanteesta tämän hetken maajoukkuevalinnoissa. Nykky avasi samalla Suomen joukkueen valmistautumista MM-kisoihin ja kertoi muun muassa tulevan viikon lämpöleiristä. Maajoukkueen päävalmentaja antoi arvionsa tulevien kisojen todennäköisistä päävastuksista eli Tshekistä, Sveitsistä ja Ruotsista. Keskustelussa hypättiin jonkin verran tulevaisuuteen ja ruodittiin Salibandyliiton visiota siitä, että Suomi aikoo olla maailman paras salibandymaa vuonna 2028. Nykky valotti keskustelun lomassa omaa uraansa valmentajana ja kertoi laajalti omasta valmennusfilosofiastaan parituntisen aikana. Mukana oli tietysti jo lähes perinteeksi muodostunut tietovisa, johon kokenut kettu osallistui itsekin. Podcastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen sekä 39-vuotias kehonrakentajalupaus Toni "Ylijohtava" Lötjönen.

Antin ja Matiaksen käsittelyssä Shangain autonäyttelyn uutuudet. Koeajon sijaan tällä kertaa puhutaan vanhan Corveten ostosta Ruotsista. Autokäräjillä asiakkaina Jukka ja Marikki.

Helsingin poliisi on tutkinut yhdessä Ruotsin poliisin kanssa laajaa amfetamiinijuttua.Useiden ihmisten epäillään salakuljettaneen ison määrän amfe .. Lisää >> http://ift.tt/2Gvn5oC

Poliisi pitää huolestuttavana, että Ruotsista salakuljetetaan varsin paljon huumeita pohjoisen maarajan kautta Suomeen. Lisää >> http://ift.tt/2FwhLjK

Lindemanin romanisuku on kotoisin Alajärveltä. Nykyään sukua asuu runsaasti Ruotsissa ja eri puolella Suomea - Keski-Suomessa, Etelä-Suomessa ja toki edelleen myös Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, josta suku on kotoisin. Ruotsissa pääosan elämästään asunut Tenho Lindeman sai pari vuotta sitten ajatuksen kutsua suku koolle. Idea toteutui loppukesästä, jolloin satakunta suvun jäsentä kokoontui Alajärvellä leirikeskus Suvirannassa. Juhlissa muisteltiin menneitä aikoja ja vaihdettiin kuulumisia. Alajärvellä asuva Pertti Mäkiranta ja suvun koolle kutsnut Tenho Lindeman olivat tyytyväisiä juhlaviikonloppuun ja totesivat, että tapaamista sukujuhlan merkeissä voi suositella muillekin romanisuvuille. Lindemanien sukujuhlassa vieraili toimittaja Jaakko Laakso.

Tarja Halonen on uudistanut suomalaista arvomaailmaa muun muassa yhteiskunnallisen tasavertaisuuden osalta. Halosen mukaan Suomella on paljon opittavaa Ruotsista. Vanheneminen on ainoa keino elää kauemmin. Kun Tarja Halonen valittiin presidentiksi vuonna 2000, oli hän tehtävässä ensimmäinen nainen, ensimmäinen helsinkiläinen ja myös ensimmäinen työläiskaupunginosasta kotoisin oleva valtionpäämies. Halonen syntyi Helsingin Kalliossa jouluaattona 1943, jatkosodan aikaan. Hän toimi presidenttinä kahden kauden ajan, vuoteen 2012. Sen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa YK:n eri foorumeissa kestävän kehityksen hyväksi. Mikä on menestyksen avain? Pitää uskaltaa sanoa kyllä ja sitten tehdä parhaansa. Tarja Halonen kertoo Soilin seurassa avoimesti elämästään Suomen politiikan keskipisteessä ja julkisuuden valokeilassa. Virallisen kuoren takaa astuu esiin lämmin ja aito Tarja. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se   Presidentti Halonen oli myös yksi Ruotsin Radion P1-kanavan kesäpuhujista 2017. Kuuntele hänen ruotsinkielinen Sommar-ohjelmansa täältä.

Rytmikäs musiikki tervehtii avajaisvieraita Helinä Rautavaaran uuden museon ovella. Meneillään on taistelutanssi capoeiran roda eli tanssirinki, jota johtaa kokenut mestre Cobra Mansa Brasilian Bahiasta. Paikalla on osallistujia Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Brasilian Sao Paolosta asti. Rumpujen rytmi ja kielisoitin berimbaulla soitettu säestys täyttävät avaran aulan, ja ikkunoiden vehreä kasviteema tuo aavistuksen trooppista Brasiliaa Tapiolan maaliskuiseen betonimaisemaan The post Ilta Leirissä — Helinä Rautavaaran museo kertoo monta tarinaa appeared first on AntroBlogi.

Tom of Finland -elokuva herättää keskustelua myös Suomen ulkopuolella. Miltä elokuva ja sen vastaanotto näyttävät Ruotsista käsin? Ruotsalainen homomedia haluaa olla näkyvästi osallisena elokuvan keskeisen homohahmon ”tuottajana”, Touko Laaksosen taiteen suojelijana ja tunnetuksi tekijänä. Sodan ja homofobian korostaminen Laaksosen taiteen ja elokuvan kehyksenä on kiinnostavaa. The post Tom of Finland the Movie – kruunaako sodan perintö suomalaisen homon? appeared first on AntroBlogi.

Mikä kutsuu pöllyttämään puuteria? Mistä löytyy vapaalaskijan mielenmaisemat? - Se fiilis, kun on omin voimin noussut mäen päälle ja sieltä lähtee liukumaan alas on aika toinen kuin se, että nousee tuolihissistä ja lähtee kissan jälkeä alaspäin, kuvaa vapaalaskun lumoa Antti Laiho, joka pyörittää Vapaalasku.com -sivustoa ja Pipo silmillä -blogin Milja Fromholtz säestää: - Sellainen ihana aurinkoinen harva metsä, jossa ei kukaan ole laskenut ja sinne kun pääsee piirtämään ensimmäisen jäljen... Ja kyllä minä myös vauhdista tykkään, hän nauraa. Ohjelmassa kuullaan myös vuoristo-opas Petter Reuterin tunnelmia Ruotsista ja ennakoidaan Ylläs-rando tapahtumaa.

Millaista on olla kaikkien tuntema suomalainen Ruotsissa? Millainen kuva Suomesta ja suomalaisista on nykypäivän ruotsalaisilla? Vieläkö suomalaiset ovat ruotsalaisten mielestä viinaajuovia juntteja? Roman Schatzin Maamme-kirjassa puhutaan Ruotsista, ruotsinsuomalaisuudesta ja naapurimaiden suhteista. Roman Schatzin vieraana on tänään toimittaja ja juontaja Mark Levengood.

Monessa maassa jalkapallo ja elämä ovat synonyymejä. Jos ne ovat Suomessa lähellekään, pahalta näyttää. En ymmärrä mitään jalkapallosta. Onneksi siitä ei ymmärrä Suomessa kukaan muukaan. Siksi tämmönen taikinaihoinen pitkän linjan harrastajanäyttelijäkin uskaltaa analysoida julkisesti kotimaista jalkapalloa. Se näyttää niin hirveältä, että sitä ei pysty katsomaan. Me, jotka seuraamme urheilua lähinnä teksti-tv:n tulosseurannasta, sen tiedämme: meillä ei mene mitenkään. Kauhea ajatus hiipii mieleen. Mitäs jos nyt on saavutettu monissa asioissa lakipiste? Kehitystä ei ole kerta kaikkiaan enää luvassa. ”Eteenpäin on menty” piti paikkaansa vielä 2000-luvun alussa. Nyt lausahdus naurattaa yhtä paljon kuin Vintiöiden uusintajaksot. Tulee autonominen oksettava olo ja tekee mieli rakennella ajattelematta valtava määrä voileipiä. Jalkapallomenestys on kuin onnellisuus. Mitä kauemmin ja kiihkeämmin sitä odottaa, sitä kauemmaksi se karkaa. Maajoukkueen peli-illat on ladattu mahdottomilla odotuksilla. Syytän television asiantuntijoita. He ovat työssään liian hyviä. Olemme maailman ujoin kansa, mutta kun sanoja alkaa tippua, mannaa sataa. Entiset jalkapalloilijamme osaavat hurmata ja maalata sanoilla, he ovat onnistuneen esileikin raudanlujia ammattilaisia. Uskaltaisin väittää, että lajissaan maailman parhaita. Heidän vaiettuaan peli on aina suuri pettymys. Ei nähdä kunnon puikotusta, harvoin edes säällistä erektiota. Maajoukkueen peli-ilta on mahdottoman paikka. Suunniteltu onnen täyttymys. Se on sama kuin päättäisi, että marraskuun 14. on vuoden onnellisin päiväni. Silloin kaikki on kohdallaan. Mistään ei kolota, hymy työntyy naamaan luontevana, minä sulkeutunut avaudun yht`äkkiä kuin lihansyöjäkasvi. Onni pääsee esteettä sisään ja pystyttää minuuteni camping-alueelle pysyvän leirin, jatkuvalämmitteisellä kiukaalla varustetun. Näinhän ei tietenkään koskaan tapahdu. Tulee se kalenterin päivämäärä. Arki on tehdyt ympäröivässä maastossa tehtävänsä ja kaivanut poteroita pimeään tuttuuteen. Niissä nyrjäyttää pieni ihminen itsensä matkalla kohti hekumansa huippua. Mikään ei onnistu suorituspaikalla. Jo ensimmäinen lause on niin vino, että toinen ei saa siitä koppia. Valot saa sammuttaa. Säästetään energiaa. Ihan hirveitä ajatuksia risteilee mielessäni. Suomen jalkapallo oli odottanut jo jonkin aikaa lopullista kuoliniskuaan ja pyöveliä etsittiin. Eikö pirulauta kuvaan lipunut piilopyylevä ruotsalainen Hans Backe. En ole uskaltanut katsoa, mutta tuloskimaroiden valossa hän on sekoittanut jalkapallostamme loputkin. Haluaako ruotsalainen kostaa kaiken: sen, että meillä Kypärämäessä naureskellaan säännöllisesti Kalle Kustaan harrastuksille ja katsotaan hirnuten joka viikko kovassa kännissä Allsång på Skansenia. En osaa ruotsia, mutta tarkoittaako hans backe suomeksi hänen peräloosterinsa?? Ruotsi on jalkapallon maailmanlistalla noin sijalla 36 ja Suomi puhaltaa armotta niskavilloihin sijalta 61. En yllättyisi, jos länsinaapurissa olisi komitea, joka miettii miten rakoa saadaan vauhdilla isommaksi. Muita murheita Ruotsista on vaikea löytää. Inhottavia ajatuksia suorastaan tulvii päälleni, kuin liian pienestä laskiämpäristä. Jospa jalkapallo onkin meidän maamme kuva. Lakipiste on saavutettu jo aikaa sitten. Kaikki lajit eivät vain istu kaikille. Päätä voi lyödä seinään ja analysoida kauniimmaksi, mutta kannattaako se? Kuinka monta hyvää ghanalaista suurpujottelijaa tunnet? Suomikin on standby -tilassa. Talouskasvumme oli uskomaton tarina, elintasomme kohosi, nyt voidaan sanoa, liian korkealle. Vauraus jaettiin lopulta niin, että muutamat rikastuivat tolkuttomasti ja köyhät köyhdytettiin nälkärajalle. Surkein tilanne on keskituloisilla. Me meinaamme tukehtua kammottavaan keskinkertaisuuteemme. Vuodesta 2008 lähtien meillä on ollut aikaa sopeutua ajatukseen, että siirrymme painimaan alasarjaan. Sielläkin voimme menestyä ja ennen kaikkea nauttia aidosta liikunnan ilosta. Päättäjämme ja taloususkovaisemme eivät vielä ymmärrä mitään. Jääräpäisyys on samaa viskoelastista materiaalia kuin jalkapalloliitossa. Ehkä tarvitaan taas joku ruotsalainen konsultti: Joakim och hans backe?!? Me suomalaiset tykkäämme pienistä jutuista. Meidän pitää opetella se uudestaan. Talot pienenevät, talous pienenee. Lapsi on ihan terve kun se haluaa potkupallotella takapihalla. Maallikkosaarnaaja Maasola

Tänään tutkitaan ulkosuomalaisen arkea kun studioon saapuvat Ruotsin Sisuradion humoristit, maamme tulevaisuus -ohjeman vetäjät, Lina Puranen sekä Maziar Farzin. Ohjelmassa käsitellään Ruotsissa asuviin suomalaisiin kohdistuvia stereotypioita sekä ennakkoluuloja

Jaakko Iloniemi asettaa Suomen paikoilleen Miksi Venäjän kehitys oikeusvaltioksi ja demokratiaksi pysähtyi? Onko Suomen etsittävä jälleen kerran uutta linjaa selviytyäkseen uudessa tilanteessa, jossa voiman käyttö on palannut politiikkaan. Onko EU:sta avuksi, entä Ruotsista? Ministeri Jaakko Iloniemi julkaisee teoksen ”Maantieteelle emme voi mitään” ja avaa keskustelua Suomen asemasta levottomassa maailmassa. Pitkän linjan diplomaatti ja useiden presidenttien neuvonantaja vetää omaa linjaa, joka on älyllisesti perusteltu, tosiasioihin ja tietoon perustuva, mutta myös diplomaatin ymmärryksellä varustettu. Joitain asioita ei voi muuttaa ja niiden kanssa täytyy vain oppia elämään. Mutta kaikkeen ei pidä alistua. Keskustelussa on isäntänä Tapani Ruokanen.

EU on ollut kykenemätön luomaan yhtenäistä ja tehokasta pakolaispolitiikkaa. Nyt se yrittää sitä tosissaan. Ohjelmassa kuullaan raportti Ranskasta, Ruotsista ja Turkista. Jaana Kanninen juontaa. Kuva: Dogan News Agency

Kansanedustajaksi ei ole vielä koskaan valittu romania. Romano miritsissä kuullaan vaalitappion kärsineen Jeppe Isbergin tuntoja. Janette Grönfors kertoo ei-.rasismille kampanjasta ja Henry Hedman tuo terveisiä Ruotsista romanitutkijoiden seminaarista. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Aamun vieraana on tänään suomalainen kirjailija Miika Nousiainen, jonka vuonna 2007 ilmestynyt esikoiskirja Vadelmavenepakolainen on tänä syksynä nähtävissä elokuvaversiona Ruotsin ja Suomen elokuvateattereissa. Perjantaiaamussa: - Borås on ainoana kaupunkina Ruotsista ehdolla Euroopan parhaaksi kaupungiksi liikuntaesteisille - Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen arvioi Venäjän ja lännen välistä tilannetta - Suomenkielinen lasten ja nuorten psykiatrinen BUP-vastaanotto täytti 30 vuotta - Työstressi on arkipäivää monella työpaikalla - Tutkija ja kirjalija Birger Winsa on tutkinut, miten meänkieli toimii suullisena kulttuurina - Uumajalainen Suvi Kling jätti Jehovan todistajat Matilda Peltonen matilda.peltonen@sverigesradio.se

Maanantain aiheita: - Aamun vieras on saamelaisten koulutushistoriaan paneutunut tutkija Otso Kortekangas Tukholman yliopistosta. Hän valmistelee väitöstyötä siitä, kuinka Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa valtio määräsi 1900-alkupuolella saamelaislasten opetuksesta - Työvoimatoimisto on jo jonkin aikaa kärsinyt huonosta luottamuksesta viranomaisena. Luvassa on nyt suuria muutoksia ja yksi näistä on päätös sulkea yli sata toimistoa ympäri maata. Resurssit halutaan käyttää palkaamaan lisää työvoimaa isoihin toimistoihin. Kati Lundberg Malmön työvoimatoimistosta kertoo miten muutokset tulevat näkymään - Borås on ainoana kaupunkina Ruotsista ehdolla EU-komission Access City Award -palkinnon saajaksi eli Euroopan parhaaksi kaupungiksi liikuntaesteisille yhdessä kuuden muun eurooppalaisen kaupungin kanssa - Berliinin muurin murtumisen vuosipäivää juhlittiin sunnuntaina - Berliinissä asuu tällä hetkellä paljon suomalaisia taiteilijoita ja kirjailijoita. Sirkka Jauho tapasi lauantaina entisessä Itä-Berliinissä asuvan kirjailija/valokuvaaja Juhani Seppovaaran, joka kertoo miten hän joutui Berliiniin. - Maanantain urheilua - Aamun visa. Maanantaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on SSAB Europe -ryhmän toimitusjohtaja Olavi Huhtala. SSAB:n suurimmat tehtaat Ruotsissa ovat Oxelösund (2 200 työntekijää), Borlänge (2 100 työntekijää) ja Luulaja (1 100 työntekijää) - Tällä viikolla vietetään ( 42) kuuloviikkoa, jonka aikana ihmisiä kehotetaan testaamaan omaa kuuloansa - Sekä Uppsala että Visby ovat Hannu Niklanderille pyhiä kaupunkeja. Hänen vastailmestyneessä kirjassaan: Luon katseen luoteeseen, käsitellään historiaa matkakirjeen muodossa ja nähdään meillekin tuttuja paikkoja osana suurempia kokonaisuuksia - Huovisen erikoiset -teatteriesitys kiertää paraikaa Ruotsia. Yhden miehen show on koominen ja taidokas esitys, joka pohjautuu Veikko Huovisen (1927-200)) lukuisiin humoristisiin teksteihin, little-juttuhin. Ilkka Heiskanen on tunnettu suomalaisnäyttelijä, joka nyt kiertää myös täällä Ruotsissa Huovisen teksteihin perustavan esityksen kera. Entä mitä kirjailija itse kertoi tuotannostaan Sisuradiolle vuonna 2001? - Göteborgin Marian kirkossa pidetään tulevana sunnuntaina popmessu, jonka toivotaan houkuttelevan messuun myös sellaista kuulijakuntaa, jota ei normaali virrenveisaus sävähdytä - Burleski elää uutta nousukautta. Alkuperäinen esiintymismuoto on 1800-luvulta, ja on käynyt läpi monta muodonmuutosta -Aamun visa. Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Maanantain aiheita: - Puoli kahdeksan jälkeen Aamun vieraana suorassa haastattelussa on Matts Lindqvist, joka on Hufvudstadsbaldetin kirjeenvaihtajana Tukholmassa - Autokouluilla on kesäisin kova kiire. Osittain tämä johtuu siitä, että kaksipyöräisten ajoneuvojen kuljettajat ovat kesäkauden koulutettavia, mutta lisäksi myös henkilöauton ajokorttia varten harjoittelevat tulevat autokouluun mieluiten kesäisin - Hylätyt kissat ovat ympärivuotinen ongelma. Kissakodit ovat näiden kissojen ehkä viimeinen toivo, sillä siellä, he saavat uuden mahdollisuuden - Ruotsinsuomalaisittain-blogin kirjoittaja Kati Kemppainen vertaa bloggaamista päiväkirjan kirjoittamiseen - Maanantain urheilua - Aamun visa. Maanantaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Vuoden 2013 viimeisessä Finska Pinnar-lähetyksessä vierailee teinihuumaan nouseva Satin Circus-yhtye Helsingistä. Tai oikeastaan Finska Pinnar on heidän vieraana. Juontajat Kike Bertell ja Andrea Reuter tekevät haastattelun yhtyeen treenikämpällä Helsingin Lauttasaarella, minkä ulkopuolella on välillä parveillut teini-ikäisiä tyttöfaneja. Samassa talossa harjoittelevat metallibändit eivät kuulemma ole olleet ihan mielissään tästä. PÅ SVENSKA: Finska Pinnar besöker popbandet Satin Circus replokal i Helsingfors. Perjantaipaneeli Perjantaipaneeli on tällä kertaa musiikkipaneeli vuodelle 2013. Tukholman studiossa mukana musiikkitoimittaja Per Sinding-Larsen, joka yhdessä Kike Bertellin kanssa käy läpi menneen vuoden parasta musiikkia Suomesta ja Ruotsista.

Arthur Aminoff on helsinkiläinen antiikkikauppias, joka on ollut alalla vuodesta 1987. Hänestä tuli myös Vuoden antiikkikauppias viime vuonna - huomionosoitus tuli Ruotsista. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Vuoden verran tukholmalaistunut ja menneen vuoden aikana levyn julkaissut Fredrik Furu vierailee Finska Pinnarissa. Fredrik kertoo miten hän ulkopuolisena pyrkii mukaan Tukholman ja Ruotsin musiikkipiireihin ja miten hän aikoinaan vietti uudenvuodenaaton edesmenneen isoisänsä kanssa.  Haastattelun tekevät Kike Bertell ja Andrea Reuter. PÅ SVENSKA: Den finlandssvenska musikern Fredrik Furu har nu bott ett år i Stockholm och hunnit släppa en skiva under tiden. Finska Pinnar kollar läget med honom inför nyår. Musiikkipaneeli 2012 Vuoden 2012 musiikkipaneelissa Kike Bertell ja poppibloggari Tommi Salmela käyvät läpi menneen vuoden musiikkiparhaimmistoa Suomesta ja Ruotsista. 

Ruotsista lähtee paljon popakteja maailmalle ja eräs uusimmista on elektronista tanssimusiikkia tekevä Icona Pop, eli Aino Jawo ja Caroline Hjelt. Ruotsalainen popmenestys on huomattu myös ulkomailla. - Kaikki kysyvät mitä meidän vedessä on, mutta me sanomme aina että suomalaisten tulisi ottaa siitä kunniaa. Kaikki kun ovat puoleksi suomalaisia, sanoo Aino nauraen. PÅ SVENSKA: Icona Pop, dvs. Aino Jawo och Caroline Hjelt, har varit på många utländska äventyr sedan de senast besökte Finska Pinnar. Dags för en uppdatering!

Yli neljään vuosikymmeneen mahtuu paljon tarinoita. Leena Häyrynen tuli ensimmäisen kerran kesätöihin Ruotsiin vuonna 1965. Ruotsista tuli pysyvä kotimaa muutamaa vuotta myöhemmin. Tage Erlander oli pääministeri kun Leena Häyrynen tuli töihin Ruotsin radion suomenkieliseen toimitukseen. Kuningas oli Kustaa kuudes Adolf, nykyisen kuninkaan isoisä. Ruotsi tarvitsi työvoimaa, ja sitä virtasi tänne varsinkin Suomesta. Leena Häyrynen on kiitollinen ja iloinen, että on saanut välittää kuuntelijoiden tarinoita yli neljän vuosikymmenen ajan. Nyt Leena Häyrynen on siirtymässä eläkkeelle ja saamme kuulla pienen tarinan hänen neljästä vuosikymmenestä Ruotsin radiossa. Leena muistelee alkuaikoja Ruotsissa ja kertoo, että silloin löytyi töitä eikä asuntopulakaan ollut samanlainen kuin nykyään. Moni asia oli erilaista kuin Suomessa. Pirjo Hamilton haastattelee.

Aamun vieraana on helsinkiläinen itkuvirsien taitajan Pirkko Filman. Vaikka Filmanin omassakin suvussa on itkijöitä, hän tutustui omakohtaisesti perinteeseen vasta eläkeläisenä, kun hänen miehensä tekemään näytelmään tarvittiin itkuvirsi. Sen jälkeen Filman on herätellyt ikivanhaa perinnettä henkiin ja kurssittanut satoja suomalaisia itkuvirsien saloihin. Itkujen avulla Pirkko Filman on pystynyt purkamaan myös omia kokemuksiaan sotalapsena Ruotsista. Katri Nisula haastattelee.

Martin Ahlberg on pöyrittänyt vuodesta 1995 omaa matkailualan konsulttiyritystään. Hänellä on mittava kokemus alan markkinoista Ruotsista, Suomesta, muista Pohjoismaista ja Baltiasta. Jorma Ikäheimo haastattelee.

Helsingin yliopistossa aloitti helmikuun alussa työnsä Suomen ensimmäinen ruokakulttuurin professori. Hän on Johanna Mäkelä, valtiotieteen tohtori, joka on kiinnostunut erityisesti leivästä ja erityisen erityisesti hyvästä leivästä, jota hän tuo Suomeen mielellään myös Ruotsista. Katri Nisula haastattelee.

Ajankohtainen ja viihteellinen aamushow, joka kertoo tärkeimmät uutiset ja puheenaiheet Ruotsista, Suomesta ja maailmalta.

Aamun vieras on Uuden teatterin toiminnanjohtaja Irma Kario. Puhumme hänen kanssaan niin teatterivaihdosta kuin Uuden teatterin syksyn tarjonnasta. Uusi teatteri ja Irma Kario ovat olleet mukana aluasta asti, kun viisi vuotta sitten Ruotsin ja Suomen välistä teatterivaihtoa rydyttiin elvyttämään. Vuosittain Tampereen teatterikesän yhteydessä teatteriväki suunnittelee uusia projekteja. Ruotsista tapaamisessa ovat mukana Riksteatern ja Uuden teatterin toiminnanjohtaja Irma Kario. Suomessa teatterivaihtoa halutaan nyt kehittää uuteen suuntaan ja mukaan on tullut uusia yhteistyöteattereita, kertoo Kario kertoo. Riitta Niemi haastattelee.

Ajankohtainen ja viihteellinen aamushow, joka kertoo tärkeimmät uutiset ja puheenaiheet Ruotsista, Suomesta ja maailmalta.

Ajankohtainen ja viihteellinen aamushow, joka kertoo tärkeimmät uutiset ja puheenaiheet Ruotsista, Suomesta ja maailmalta.

Ajankohtainen ja viihteellinen aamushow, joka kertoo tärkeimmät uutiset ja puheenaiheet Ruotsista, Suomesta ja maailmalta.

Ajankohtainen ja viihteellinen aamushow, joka kertoo tärkeimmät uutiset ja puheenaiheet Ruotsista, Suomesta ja maailmalta.

Suomalainen hirviöbändi Lordi on luultavasti tässä vaiheessa kaikille pohjoismaisille ja eurooppalaisillekin tuttu. 2006-vuoden sensaatiomainen Euroviisu-voitto avasi bändille monia ovia, ja nyt kun Eurooppa on valloitettu, siirtävät hirviöt punaisten silmiensä katseet Atlantin toiselle puolelle, Yhdysvaltoihin. Bändi on syksyn aikana keikkailut pitkin ja poikin Pohjois-Amerikkaa repussaan upouusi Deadache levy. Tammikuussa alkaa uusi euroopankiertue Ruotsista. Toimittajamme Sanna Posti Sjöman kävi hirviöiden keikkafinaalissa New Yorkin Fillmoressa ja jututti seuraavana aamuna flunssaa sairastavaa Mister Lordia.