Podcasts about toimittaja

Suhtautuminen kaivoksiin vaihtelee paikallisen väestön keskuudessa, ja voi olla varsin kriittistä. Kaivoskiistojen määrä kasvoi 1980 - 90-luvuilla etenkin globaalissa etelässä. Ne antoivat suuntaa kaivosalan sosiaalisen toimiluvan kehittymiseen. Syytä olikin, koska Kiinan nopea talouskasvu johti kaivannaisten kysynnän suureen tarpeeseen. Tästä Suomikin on saanut osansa, ja malminetsintää tehdään eri puolilla maata. Sosiaalinen toimilupa on epävirallinen lupa, jonka voivat antaa paikalliset ihmiset ensin malminetsinnälle ja mahdollisesti myöhemmin kaivokselle, ja ikäänkuin ottaa hyväksynnän pois. Asiaa tutkivan Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntijan Toni Eerolan mukaan luvan puuttumisen huomaa heti paikkakunnalla. ”Sosiaalinen toimilupa on asenteen kaltainen, ja se pitää ansaita päivittäin”, sanoo puolestaan yliopistonlehtori Leena Suopajärvi Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut kaivostoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa). Juontaja on Pietari Kylmälä.

Porttikiellonkin Venäjälle saanut toimittaja Arja Paananen on kirjoittanut kriittisesti Neuvostoliitosta ja Venäjästä yli 30 vuoden kokemuksella. Suomen virallinen ulkopolitiikka ei ole aina pysynyt tahdissa mukana. Haastattelussa hän nostaa esiin venäläisyyttä ja tapakulttuuria, jolla Venäjällä pärjää. Toisaalta hän on kirjoittanut Venäjän kyynisestä valtapolitiikasta ja lipumisesta autoritaariseen valtiomuotoon.

On tyypillistä, että maaseutu nähdään mustavalkoisesti kurjistumisen paikkana tai nostalgisena idyllinä. Maaseutu siis kuihtuu kuihtumistaan, väestö ikääntyyy ja palveluihin on tolkuttoman pitkä matka. Toisaalta monelle maaseutu edustaa aitoa ja rehellistä elämäntapaa, jossa naapuria autetaan ja eletään yhteisöllisesti. Maaseutu on mielikuvissa helposti yhtä kuin maatilat, lehmät, pellot, maitolaituri ja järvenranta. Uutuusteos Monikerroksen maaseutu tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia stereotyyppisille käsityksille maaseudusta. Kirjassa tutkijat tarkastelevat kriittisesti kansallisen maaseutukuvaston rakentumista – sitä, millaisista aineksista käsityksemme ja mielikuvamme maaseudusta muodostuvat. Kulttuuriykkönen haluaa myös tarkastella maaseutua neutraalein silmin ja kysyy miten maaseutuun liitetyt stereotypiat vastaavat todellisuutta? Miten mielikuvat ovat syntyneet ja mitkä niistä ovat auttamatta vanhentuneita? Ja ennen kaikkea millainen nykyajan maaseutu on? Vieraana ovat Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti sekä Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Maarit Sireni. Lähetyksessä piipahtaa myös esikoiskirjailija Eevi Iisakkila, jolta on vastikään ilmestynyt maalaisromanttinen teos Majatalo omenapuiden katveessa. Toimittaja on Reetta Arvila.

Yksi tosi-tv:n suosituimmista genreistä liittyy rakkauden etsimiseen. Rakkausreality on porskuttanut jo vuosikymmenet ja uusia formaatteja esitellään rakkauden nälkäiselle yleisölle tasaiseen tahtiin. Viime aikoina erityistä suosiota on nauttinut muun muassa Netflixin eri maissa toteutetut Love is Blind-ohjelman kaudet. Rakkausreality tarjoilee romanttista unelmaa, mutta toisaalta genre on myös kaupallista esitystä. Millä tavoin rakkaudesta syntyy tositelevisio-viihdettä? Millaiset lainalaisuudet genreä ohjaavat? Mihin tarpeeseen ihmiset katsovat Ensitreffejä alttarilla, Love Islandia, Naked Attractionia tai vaikka Bacheloria? Kulttuuriykkösen vieraana ovat tutkijatohtori Pauliina Tuomi, Tampereen yliopiston kirjallisuuden yliopistonlehtori ja satujen tutkija Hanna Samola sekä ihmissuhde- ja seksuaaliterapeutti Viivi Niinikangas, joka myös fanittaa rakkausrealitya. Toimittaja on Reetta Arvila.

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Hirvi työnsi päänsä metsästä siihen mun eteen. Ehdin muutaman sekunnin aikana hahmottaa hirven valtavan koon. Hirvi pelästyi ja katosi metsään ja se oli ihmeellistä, että en kuullut ääntäkään, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Olin lapsena hevostyttö ja kävin usein ratsastamassa maastossa. Kerran olin ratsastamassa metsässä ja hevonen pysähtyi ja jännittyi. Hevosen korvat menivät luimuun ja minulle tuli vahva fiilis, että tässä on nyt jotain hyvin erikoista, sanoo graafikko Heidi Gabrielsson. Aurinkohirven myytti on laajalle levinnyt, ja se kertoo hirven suuresta merkityksestä meille, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Länsimainen elämäntapa pyörii pitkälti kuluttamisen ympärillä. Ihmisille kaupitellaan onnea materian muodossa ja uusia tarpeita synnytetään tehokkaasti. Muodin syklit ovat nopeita ja uusimpia villityksiä tulvii silmille varsinkin sosiaalisessa mediassa. Viimeisimpänä paljon puhuttaneena ilmiönä on ultrapikamuoti ja kiinalaisista verkkokaupoista, kuten Temusta, tilattava halpa krääsä. Esimerkiksi tulli on älähtänyt olevansa pulassa EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten määrän kanssa. Suomeen tilattiin viime vuonna 28,2 miljoonaa lähetystä ja kahdessa vuodessa määrä on 35-kertaistunut. Kulttuuriykkönen pohtii kulutuskulttuurin muutosta viime vuosikymmeninä. Millaisia mekanismeja kuluttamisen taustalla on? Mistä kulutustarpeet syntyvät? Miksi ostaminen ja omistaminen tekee meidät onnelliseksi? Entä millaisia seurauksia nykyisellä valtavalla erityisen halvan tavaran ostamisella on?. Lopetammeko ikinä ylenpalttista kuluttamista? Vastaliikehdintää on toki myös paljon ilmassa: Löytyykö esimerkiksi aktivismista apuja kestävämmän elämäntavan omaksumiseen? Vieraana ovat yliopistotutkija ja markkinoinnin dosentti Essi Pöyry, LUT-kauppakorkeakoulun markkinoinnin apulaisprofessori Jenni Sipilä, Eetti Ry:n toiminnanjohtaja Emma Mikkilä sekä väitöskirjatutkija Jannica Nyman. Toimittaja on Reetta Arvila.

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kehittänyt erityisen suhteen punakettuun. Jostain syystä kohtaamiset kettujen kanssa ovat liittyneet sellaisiin hetkiin elämässä, jolloin olen tarvinnut lohtua, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Meidän pihan läpi meni ketun askeleet. Pihasta katosi tavaroita ja huomasimme, että nuori kettu nappasi irtotavaroita ja kuljetti niitä tiettyyn paikkaan metsässä. Hain tavaroita takaisin pikkuhiljaa, kertoo ketun kanssa ystävystynyt Hanna. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Suomalainen ravintolakulttuuri on ollut isossa muutoksessa, kun erilaisia paikkoja syntyy aivan eri tahtiin kuin aiempina vuosikymmeninä. Ihmiset ovat myös oppineet syömään ulkona useammin ja ravintoloista on tullut arkipäivän kohtaamispaikkoja, eritoten nuorille kaupunkilaisille. Ravintolaruokailu on kasvattanut suosiotaan muun muassa kaupungistumisen ja nykyihmisten elämyshakuiseen elämäntavan myötä. Vaikka viime vuodet ovat olleet tuulisia ravintola-alalla ja talousharmeja on riittänyt, viime kuukausina on nähty alalla myös piristymisen merkkejä. Toki kilpailu on kovaa ja konseptin täytyy olla kunnossa, jotta ravintola menestyy. Millainen myllerrys ravintola-alalla on käynyt? Mikä tekee menestyneen ravintolan haastavalla alalla? Mikä on nyt muodissa ja miltä tuleva näyttää? Ravintolakulttuurista Kulttuuriykkösessä keskustelevat ravintola Nokan ravintoloitsija ja keittiöpäällikkö Ari Ruoho, Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Taru Lindblom ja Helsingin Sanomien toimittaja ja ravintolakriitikko Jouni K. Kemppainen. Toimittaja on Reetta Arvila.

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Kohotin katseeni tietokoneen ruudulta ikkunaan ja siellä on tyyppi joka ui. Kun juoksimme rantaan huomasin, että sillä on aika pyöreät korvat, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Olen ollut joskus ollut makuukojuissa, joissa ei pääse edes polvilleen. Karhut ovat olleet varvikossa ja tulivat metrin päähän syömään mustikoita, kertoo luontovalokuvaaja Hannu Laakso. Meillä on laajalle levinneitä myyttejä siitä, että ihmisellä ja karhulla on yhteinen esi-isä, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Ihmisen ominaishaju voi kertoa paljon henkilön terveydentilasta, ruokavaliosta ja jopa geneettisestä taustasta. Suomessa kehitetty keinonenä analysoi kaasumaisia hajunäytteitä ja haistaa syöpiä. Mihin laitteen toiminta perustuu ja miltä sairaudet haisevat? Jokaisella ihmisellä on oma, yksilöllinen hajunsa, se on kuin sormenjälki. Mihin ihmisen ominaishaju perustuu? Ja miksi sama ihminen voi haista toisen mielestä hyvältä, mutta toinen kokee hajun epämiellyttäväksi? Haju ohjaa usein tiedostamattamme ihmissuhteita ja parinvalintaa. Haastateltavina ovat professori Mari Sandell Helsingin yliopistosta ja kirurgian professori, ylilääkäri Niku Oksala Tampereen yliopistosta ja Taysista. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kohdannut susia ja kuullut heidän lauluaan, ja se oli ihmeellinen kokemus. En ole villiä sutta kohdannut, se on kyllä unelma, sanoo Liisa Kaski. Minulla oli sellainen tunne, että hän oli yhtä yllättynyt kuin minäkin. Me tuijottelimme toinen toisiamme, kertoo suden pellolla auton ikkunasta nähnyt Raili. Suden katseesta on Antiikissa jännä uskomus, että ihminen voi muuttua mykäksi, jos susi pääsee katsomaan, kertoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Samuli Kunttu Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa. Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta. Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Oravasta touhujen seuraamistesta tarttuu ilo. Oravan katse on kujeileva ja kyllä sieltä sellainen älyllinen uteliaisuus tulee esiin, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Naivisti Anne Leppäsen teoksissa seikkailee oravia. Kantavana teemana kurremaalauksissa on idea ystävyydestä. Leppänen kertoo näkevänsä oravassa itsensä kaltaisuutta. Orava touhottaa ja ryntäilee paikasta toiseen. Aikaansaannokset saattavat olla laihoja, mutta se on tyytyväinen ja elämänhaluinen toimiessaan niin. Orava liittyy runoudessa olutmyyttiin. Myöhemmästä perinteestä löytyy uskomuksia, että jos orava tulee pihaan, se on huono enne, kertoo Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Monet naiset hurmaantuivat samaistuttavaan, arkisen tavalliseen Bridget Jonesiin 2000-luvun alussa. Bridget joi punkkua, poltti tupakkaa, puhui homssuisena ohi suunsa hölmöjä ja oli vähän pulska (tosi asiassa ei ollut, vaan ihan tavallisen painoinen, jopa hoikka). Kuten tiedämme, Bridget halusi itselleen epätoivoisesti miehen ja tämän romanttiselle komedialle tyypillisen tarinan ympärille ensimmäinen elokuva rakentui. Bridget Jonesin kakkos- ja kolmasosa eivät saavuttaneet samanlaista suosiota, vaikka Bridgetin koheltaminen on kyllä tunnistettavissa jatko-osissakin. Ja kolmannen elokuvan lopussa Bridget meni vihdoin naimisiin Mark Darcyn kanssa. Perjantaina 14.2. tulee ensi-iltaan uusi elokuva Bridget Jones: Mad about the boy ja tapaamme romanttisen komedian ikimuistoisen sankarittaren jälleen. Lähtötilanne elokuvassa on se, että Mark Darcy on kuollut ja Bridget on 9- ja 4-vuotiaiden lasten yksinhuoltaja. Ja Bridgetin lähipiiri on sitä mieltä, että Bridgetin tulisi avata elämänsä jälleen avoimeksi rakkaudelle… Voimmeko nostaa maljan Bridgetille kuten ensimmäisen elokuvan kohtauksessa, jossa kaverit kippistävät Bridgetin kunniaksi ja toteavat, että “To Bridget… who we love… as she is”? Eli mitä vanhasta tutusta Bridgetistä on jäljellä ja mitä uutta on tullut tilalle? Millainen naiskuva piirtyy 2000-luvun alusta nykypäivään Bridgetin hahmon kautta? Miten romanttinen komedia genrenä voi? Pitäisikö aikaa kestäneen romanttisen komedian kaavaa purkaa? Kulttuuriykkösessä Bridget Jonesista ja romanttisesta komediasta ylipäätään ovat keskustelemassa elokuvakriitikko Tero Kartastenpää, kirjallisuuden tutkija Saija Isomaa sekä elokuvatutkimusta opiskellut leffafriikki Henna Seppälä. Toimittaja on Reetta Arvila.

Nykyään traumoista puhutaan paljon, ja aika kevyeenkin sävyyn. Traumoja saatetaan nähdä sielläkin missä niitä ei ole ja siten traumatisoitumisen käsite on kärsinyt hieman inflaatiosta. Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja Marko Punkanen haluaa oikoa väärinkäsityksiä: esimerkiksi tietyt kokemukset eivät aina johda traumatisoitumiseen ja on syytä selventää mitä traumatisoitumisella oikeastaan tarkoitetaan. Tutkimusten mukaan ainakin noin viisi prosenttia ihmisistä kärsiii traumaperäisestä stressihäiriöstä jossakin vaiheessa elämäänsä. Millaisia väärinkäsityksiä traumoihin liittyy? Miten mediassa puhutaan traumoista ja miten se vaikuttaa traumoista käytävään puheeseen? Puhuvatko ihmisetkin liian herkästi traumoista, vaikka kyseessä on elämään kuuluvat “tavan” vaikeudet ja haasteet? Liittyykö terapiakulttuuri jotenkin ilmiöön? Kulttuuriykkösen vieraana ovat Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja, vaativan erityistason traumapsykoterapeutti, Marko Punkanen sekä kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio, jonka viimeisin kirja Mielenrauha sivuaa myös traumoja ja niistä parantumista. Toimittaja on Reetta Arvila.

Kultuuriykkösen Perjantaistudiossa käsitellään viikon ajankohtaiset kulttuurin ja median ilmiöt ja arvokysymykset raadin kanssa. Mukana tällä kertaa kirjailija Tiina Raevaara, elokuvatutkija Jari Sedergren ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Toimittaja on Reetta Arvila. Ensimmäisenä aiheena paneudutaan Kalle Palanderin Gämblers Cast -podcastissa esittämiin alatyylisiin ja seksuaalissävytteisiin kommentteihin naisurheilijoista. Palanderin ja Aleksi Valavuoren keskustelut naisurheilijasta herättivät kuluneella viikolla suurta huomiota ja kovaa arvostelua mediassa. Miten tällaiset puheet yhä edelleen löytävät tiensä julkisuuteen, ja mitä se kertoo kulttuuristamme? Palanderin Yle-kommenttaatorin ura päättyi siihen ja raati pohtii, oliko sanktio oikein mitoitettu. Viikolla vietettiin Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen 80-vuotismuistopäivää. Miten holokaustin muistaminen on muuttunut vuosikymmenten saatossa, ja miksi on tärkeää muistaa oikein? Keskustelussa käsitellään myös holokaustikasvatuksen merkitystä uusille sukupolville ja pohditaan, ovatko nämä opetukset menneet perille ja kauanko tätä opetusta tarvitaan. Elon Musk on kehottanut saksalaisia karistamaan menneisyyden painolastit ja siirtymään eteenpäin. Mitä vaaroja tällaisissa puheissa piilee, ja kuinka pitkälle muistimme riittää, kun holokaustin merkitystä yritetään vähätellä? Ekonomisti Heikki Pursiainen avaa keskustelun suomalaisten koulujen tulosten alamäestä. Miksi peruskouluista on niin vähän systemaattisesti kerättyä tietoa niiden merkitykseen nähden, ja kuinka tämä vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen? Eihän voi kehittää jos ei ole tietoja? Viime aikoina presidentti on edustanut Suomea muun muassa Tanskan pääministerin keittiössä, Itämeren Nato-maiden kokouksessa sekä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Onko Suomessa yhteistoimintakriisi, ja venyttääkö presidentti valtaoikeuksiaan? Millainen on lautaskiistan kulttuuri? Kiinalainen startup-yhtiö on julkaissut tekoälysovelluksen, joka on suorituskyvyltään samalla tasolla kuin OpenAI:n ChatGPT, mutta huomattavasti halvemmalla. Millaisia vaikutuksia tällä on tekoälykehitykseen, pörssikursseihin ja maailman tekoälyherruuteen. Miksi ei yllätä jos tuoreempi tekoäly ei kuluta yhtä paljon energiaa ja on halvempi?

Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon viimeisin valokuvaprojekti on Pohjoistuulen metsä, joka on heidän metsätrilogiansa viimeinen osa. Sen mukana he pääsivät kuvaamaan Värriön luonnonpuistoon, joka oli kuvaajille ikimuistoinen kokemus. Seuraavaksi pääsemme Ritvan mukaan tutustumaan, miltä luonnonpuistossa näyttää. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Mielikuva luurankomaisesta teinitytöstä leimaa anoreksiaa, mutta täytyisi muistaa, että anoreksia on ennen kaikkea erittäin vakava mielisairaus, joka voi tulla kenelle tahansa iästä, taustasta tai sukupuolesta riippumatta. Syömishäiriöt ylipäätään myös lisääntyivät voimakkaasti etenkin korona-aikaan ja määrä kasvaa edelleen. Syömishäiriöt ovat alihoidettuja ja tilanne on erittäin huolestuttava. Anoreksiaan mielisairautena on löydettävissä monenlaisia syitä, niin kuin Eevi Sjöholm omakohtaisessa anoreksiasta kertovassa esikoiskirjassaan Vahva kirjoittaa: “Ne kasvavat sattumissa, luonteenpiirteissä ja geeneissä.” Osansa on myös kuitenkin ympäröivällä maailmalla ja yhteiskunnalla. Kulttuuriykkösessä keskustellaan anoreksiaan liitetyistä stereotypioista sekä puretaan sitä miten kulttuurimme ja yhteiskuntamme normit ja ihanteet vaikuttavat anoreksian sairastamiseen. Millä tavoin voisimme puuttua haitallisiin arvoihin ja odotuksiin? Keskustelemassa ovat kirjailija Eevi Sjöholm ja Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä. Vieraana piipahtaa myös toimittaja ja kirjailija Laura Juntunen. Toimittaja on Reetta Arvila.

Vuonna 2003 päivänvalon näkivät ensimmäiset podcastit, kun bloggaajat nauhoittivat ajatuksiaan mp3-muotoon ja julkaisivat niitä. Ylekin kokeili podcastin tekoa jo vuonna 2007 musiikkialan kulisseihin kurkistaneen Pop-talk-ohjelman muodossa. Podcastaaminen ei kuitenkaan ottanut tulta alleen vielä 2000-luvulla vaan vasta vuoden 2014 vuoden lopulla. Amerikkalainen rikostarinaan pureutunut Serial-sarja räjäytti jättipotin ja pisti ison pyörän liikkeelle. Sen jälkeen Nelonen media käynnisti Suplan ja Yle Areenassakin alettiin julkaista podcasteja entistä enemmän. Loppu on historiaa: Nykyään kaikesta kuunneltavasta sisällöstä puhutaan iloisesti podcasteina. Radiolähetyskin muuttuu jälkikuuntelussa podcastiksi, kun sen laittaa nettiin. Podcastien voittokulkua on juhlittu viime vuodet, mutta mikä on kasvun ja suosion mittakaava meillä Suomessa? Kuka kuuntelee podcasteja? Mitä kuunnellaan? Kuinka paljon potentiaalia kasvuun on ja millainen bisnes podcastit ovat? Miltä tulevaisuus näyttää? Kulttuuriykkösen vieraina ovat podcast- ja äänikirjapalvelu Podimon sisältöpäällikkö Tipi Takala, juuri toimintansa lopettaneen podcastien tuotantoyhtiö Jaksomedian entinen toimitusjohtaja Olli Sulopuisto sekä Ylen vastaava tuottaja Aino Töllinen, joka vastaa Areenan podcastien kokonaisjulkaisusuunnittelusta. Toimittaja on Reetta Arvila.

Tampereen Terälahdella toimii yksi Suomen luontokouluista. Siellä opetetaan eri-ikäisille lapsille lajituntemusta ja muita tarpeellisia elämän taitoja. Luontokasvattajat Taru Lindgren ja Jenni Skaffari kertovat luontokoulun arjesta. Myös koulun oppilaat Eikka, Lauri, Ida sekä Martti kertovat kokemuksiaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Tunnista 100 lintulajia on varmaan jo monelle tuttu, mutta oletko kuullut muista 100 lajia -haasteista? Luonnontieteellisellä museolla on viime vuodesta asti ollut 100 lajia -haasteet myös kasveille, sienille ja hyönteisille. Viime syksynä myös perustettiin uusi, koululaisille tarkoitettu 100 lajia -haaste, jossa voi etsiä lajeja mistä tahansa lajiryhmästä. Mitä kaikkia lajeja voi löytää talvisesta luonnosta, siihen meidät johdattaa Luonnontieteellisen keskusmuseon Ronja Saarinen sekä luontokasvattaja Jenni Skaffari ja Taru Lindgren. Myös Terälahden koulun oppilaat Lauri, Eikka ja Ida kertovat lajihavainnoistaan. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi.

Robert Berg asuu perheensä kanssa Riihimäellä. Siellä hän on viettänyt suurimman osan elämästään, mutta Suomen kansalaisuuden hän sai kuitenkin vasta hiljattain. Mistä moinen asetelma ja miksi Robert tunnettiin vielä hiljattain ruotsalaisissa asiapapereissa Robert Hagertina? Robert Berg kertoo romanisuku-sarjan ohjelmassa elämästään ja Hagertin suvun historiasta. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Useimmat kirjailijat esittelevät nykyään työtään ja teoksiaan sosiaalisessa mediassa. Kirjakustantamoista tuumataan yksimielisesti, että kenenkään kirjailijan ei ole pakko olla aktiivinen somessa, mutta toki kirjailijoita kannustetaan enemmän kuin mielellään markkinoimaan itseään ja kirjojaan. Esimerkiksi Otava järjestää kirjailijoilleen koulutuksia aiheeseen liittyen. Somenäkyvyyttä kirjoille tarjoilevat paitsi itse kirjailijat, myös eri sosiaalisen median alustoilla liikkuvat kirjallisuuden harrastajat. Suositukset leviävät tehokkaasti, kun esimerkiksi instagramissa on nykyään pilvinpimein innokasta lukijakuntaa ja kirjagrammaajat esittelevät ja arvostelevat lukemiaan teoksia. Maailmalla syntyy suuria kirjailmiöitä tiktokin voimin ja myös Suomessa viimeisen vuoden aikana kirjatokkaajien määrä on lisääntynyt. Millainen painoarvo somenäkyvyydellä on kirjan menestymiseen? Keskustelua käyvät nuortenkirjailijat Annukka Salama ja Anne-Maija Aalto sekä Otavan viestintä- ja markkinointipäällikkö Jenni Lindvall. Vieraana piipahtaa myös kirjailija Iida Rauma, joka ei ole somessa ollenkaan. Toimittaja on Reetta Arvila.

Rovaniemellä tiedekeskus Pilke tarjoaa kävijöille, niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin, tietoa metsien kestävästä käytöstä ja suomalaisesta metsäsuhteesta. Erityishuomio on lapsissa, leikissä ja yhdessä oppimisessa. Tiedekeskuksen lisäksi saman katon alla toimii eri virastoja. Toimittaja on Kerttu Kotakorpi ja oppaana Pilkkeessä on tiedekeskuksen päällikkö Heikki Hepoaho.

”Kun kulkukauppias ajoi pihaan ja auton ovet avattiin, se oli kuin valintatalo”, Allan Lindberg muistelee kauppareissuja yrittäjävanhempiensa mukana. ” Pikkupoikana hän ihmetteli, miksi isä saattoi jutella politiikasta ja urheilusta kahvikupin ääressä vaikka tunnin, kun lapsen mieli olisi jo palanut varsinaiseen kaupantekoon. Mutta jälkikäteen ajatellen juuri sosiaaliset taidot ja perehtyneisyys moniin asioihin edistivät kaupantekoa, hän pohtii. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Kun Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindbergiltä kysytään, mitä sukua hän on, hän kertoo olevansa lintulaisia. Lindbergin sukujuuret ovat Pohjois-Pohjanmaalla, Nivalassa ja Sievissä. ”Kotiseudulleni on ominaista se, miten ihmiset kohtaavat toisensa.” Sitä nykyään Helsingin seudulla asuva ja työskentelevä Lindberg kertoo kaipaavansa. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Asseri Åkerlundin suvussa monet miehet ovat palvelleet ratsuväessä. Yksi heistä oli Herman Nyman, Rakuunana tunnettu suvun vanha mies. Romanisuku –sarjan jaksossa jatketaan tutustumista Åkerlundien ja Nymanien suvun historiaan. Siihen johdattelevat varkautelaiset Asseri ja Hulda Åkerlund. Jakson lopussa kuullaan myös hieman romanikieltä ja lopuksi päästään kiertoajelulle Varkauteen. Toimittaja on Jaakko Laakso

Mitä yhteistä minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kannalta on Altajoen kamppailussa, karvalakkilähetystössä ja Elokapinassa? Identiteettiä ja ryhmään kiinnittymistä ei juuri tule pohdittua ennen kuin ne tulevat uhatuiksi. Näin kävi saamelaisille 1960-70-luvuilla Norjassa, kun valtio oli aikeisssa valjastaa Altajoen. Poronhoito ja lohenkalastus olivat uhattuina, ja saamelaiskylä Masi oli jäämässä veden alle. Tapahtumat saivat aikaan luonnonsuojelu- ja alkuperäiskansaliikkeen, joka ryhtyi kansalaistottelemattomuuteen. 1940-luvulla alkanut Kemijoen valjastaminen ja sen merkittävä heikennys jokivartisten kalastukseen ja elinpiiriin kulminoitui lopulta v. 1979 karvalakkilähetystöön. Jokivarren kuntien miehet ja kalastajat lähtivät valtaamaan oikeusministeriötä puku päällä. He eivät olleet saaneet edes oikeusteitse korvausta menetystä elinkeinostaan. Entä Elokapina, joka kapinoi ilmastonmuutospolitiikkaa vastaan? Liikkeen toiminnan fokus ei suoranaisesti koske elinkeinoja, vaan pikemminkin he kamppailevat tulevaisuuden ihmiskunnan ja elonkirjon puolesta, sanoo yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Hän on tutkinut yhteiskunnallisia valtakamppailuja. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Asseri ja Hulda Åkerlund ovat varkautelaisia, pian kahdeksankymppisiä romaneja. Heidän kaukaisemmat sukujuurensa ovat Karjalassa, mm. Sortavalan alueella. Åkerlundit ovat kasvattaneet suuren lapsikatraan ja ovat nykyisin jo isoisovanhempia. Elämään on kuulunut iloa ja aurinkoisia päiviä, mutta myös kovia koettelemuksia. Minun romanisukuni –sarjassa tutustutaan tällä kertaa erityisesti Åkerlundien ja Nymanien sukuihin Asseri ja Hulda Åkerlundin kertomana. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Kotisen aarnialue Evolla on erityislaatuinen paikka: eteläsuomalaiseksi metsäksi se on harvinaisen vanha ja verrattain pienelle alueelle mahtuu monenlaista ympäristöä metsistä soihin, kallioihin ja lampiin. Sammaltutkijalle alue on oikea aarreaitta. Sammalten saloihin johdattaa Sanna Laaka-Lindberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Toimittaja matkassa on Kerttu Kotakorpi.

Nykyihmisen aivoissa ja muissa elimissä on mikro- ja nanomuoveja. Muoveja löytyy jo istukasta ja pikkuvauvan kakkavaippoista. Onneksi kuitenkin suurin osa muovihitusista menee ihmisen ruuansulatuksen läpi vessan pönttöön. Suuria pitoisuuksia mikromuoveja saadaan ostereista ja muista simpukoista seka pullovesistä. Suomessa hanavesi on puhdasta muovin suhteen, mutta fleece-vaatteet ja muut keinokuitukankaat pölisevät täälläkin sisäilmaan mikromuovia. Muovien terveysvaikutuksista ihmiseen tiedetään toistaiseksi melko vähän, koska ala on uusi ja sitä on tutkittu vasta vähän aikaa. Mitä nano- ja mikromuovien lähteistä ja terveysaikutuksista tiedetään, siitä kertovat ekotoksikologian professori Jussi Kukkonen Itä-Suomen yliopistosta ja erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden -ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Toimittaja on Leena Mattila.

Diakonia-ammattikorkeakoulussa käynnistyi lokakuussa 2023 kolmivuotinen hanke, jossa pyritään tukemaan romaneita hakeutumaan korkeakouluopintoihin myös Itä-Suomessa, missä se on tähän asti ollut vähäistä. Hanke toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoituksella Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Projektipäällikkö Tuovi Kokkonen ja asiantuntija Inga Angersaari kertovat, kuinka projektiin pääsee mukaan. Toimittaja on Janette Grönfors.

Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin. Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta. Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista? Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Laitilassa Kodjalan kylässä sijaitseva Kalmanloukkaan mäki avaa varhaista historiaamme. Perimätiedon mukaan tälle alueelle on haudattu vainajia ilmeisesti jo rautakaudella (n 500 eaa – 1100). Keskiaikana alueelle rakennettiin Kodjalan puukirkko. Keskiajan jälkeen kirkon paikka vaipui unholaan. Kodjalan kirkkoa on etsitty Lukkalan tilan mailta vuodesta 2016 lähtien. Arkeologisina kaivauksina kesällä 2023-24. Viime vuonna löydettiin kahdeksan hautaa sekä yksi vainaja, jolla oli 1200-1300-luvuilla käytetty pronssispiraalikoriste. Kirkosta kertovia raunioita ei löydetty, mutta nyt heinäkuussa 2024 arkeologit osuivat kiviin ja tiiliportaaliin, jotka vahvistavat perimätiedon Kodjalan kirkon olemassaolosta. Kaivauksia johtava arkeologi, geologi Jussi Kinnunen pitää löytöä kansallisesti merkittävänä, koska perimätieto tulee todistettua. Mukana ohjelmassa myös arkeologi Sanni Salomaa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Monissa elokuvissa esiintyy kyborgeja, ihmisen ja koneen yhdistelmiä, joilla on supervoimia. Marvel-elokuvien Ironmanilla on haarniska, jonka avulla voi lentää ja kannatella meteoriitteja ja Matrixissa aivot pystyy kytkemään tietokoneeseen. Millaista “kyborgiteknologiaa” on oikeasti kehitteillä? Elon Muskin visioissa kuka tahansa ihminen voisi tulevaisuudessa saada aivoimplantin ja ohjata haluamaansa laitetta ajatuksen voimalla. Miten tällaiset aivoimplantit oikein toimivat ja mitä niillä voitaisiin tehdä? Kehitteillä on myös monenlaisia eksoskeletoneja, "robottikäsiä", jotka voisivat auttaa ihmistä esimerkiksi nostamaan raskaita taakkoja. Entä mitä ovat neuroproteesit? Haastateltavina ovat neurologian professori, ylilääkäri Juho Joutsa Turun yliopistosta ja Tyksistä sekä akatemiatutkija ja vanhempi tutkija Juha-Pekka Kulmala Hus liikelaboratoriosta ja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Huhtikuussa 2010 hollantilainen lasten sairaanhoitaja, sarjamurhaajana tuomittu Lucia de Berk vapautettiin vankilasta. Hänet todettiin syyttömäksi kuuden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksen jälkeen. Tapaus on yksi esimerkki niin sanotusta syyttäjän virhepäätelmästä eli tilanteesta, jossa tilastotiedettä on käytetty väärin oikeudenkäynnissä. Tilastotieteessä pitää olla tarkkana, että aineisto on edustava, katsoo oikeita todennäköisyyksiä ja tekee johtopäätökset oikein. Ohjelmassa käydään läpi esimerkkien avulla tilastotieteen paradokseja ja virhepäätelmiä, kuten Simpsonin paradoksia, tarkkuusharhaa, pelurin virhepäätelmää ja Steinin paradoksia. Mikä tilastotieteen pohjalta tehtävissä johtopäätöksissä voi helposti mennä pieleen? Haastateltavina ovat tilastotieteen professorit Pauliina Ilmonen Aalto-yliopistosta ja Juha Karvanen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Mitä ajattelet ja havaitset juuri nyt? Ehkä luet tätä tekstiä. Mutta miten siitä syntyy aivoissasi mielikuva — miten se tulee tietoisuuteesi? Mikä on tietoisuuden olemus aivotutkimuksen ja filosofian näkökulmasta? Sijaitseeko tietoisuutemme aivoissa ja missä siellä? Mitä tapahtuu, jos tulemme tiedottomiksi, esimerkiksi vaivumme uneen tai koomaan? Tietoisuutta voidaan tutkia eri tilanteissa aivojen toimintaa mittaamalla. Mutta vaikka saisimme selville, millaista aktivaatiota aivoissasi tapahtuu esimerkiksi tätä radio-ohjelmaa kuunnellessasi, siitä on vielä pitkä matka tietoisuuden muodostumisen ymmärtämiseen. Miksi koet kuulemasi ja näkemäsi juuri tietyllä, sinulle ominaisella tavalla, mikä saa aikaan ajatuksesi ja tuntemuksesi? Miten tietoisuus ylipäätään voidaan määritellä: onko hyttynen tietoinen, entä tekoäly? Haastateltavina ovat aivotutkija, apulaisprofessori Henry Railo Turun ylipistosta ja filosofian dosentti ja yliopistonlehtori Paavo Pylkkänen Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Kaiken teoria yhdistäisi kaikki nykyiset fysiikan teoriat yhtenäiseksi sulavaksi kokonaisuudeksi. Sitä ei kuitenkaan ole vielä keksitty. Kvanttimekaniikan ja Einsteinin painovoimateorian yhdistäminen on osoittautunut vaikeaksi, ellei mahdottomaksi tehtäväksi. Ohjelmassa selvitetään, miksi kaiken teoriaa etsitään ja mihin sitä tarvittaisiin. Ongelma tulee esiin erityisesti mustien aukkojen tutkimuksessa: painovoimateoria ei yksinään riitä selittämään mustissa aukoissa tapahtuvia ilmiöitä vaan siihen tarvitaan myös kvanttimekaniikkaa. Entä se vaihtoehto, ettei kaiken teoriaa ole edes olemassa? Haastateltavina ovat teoreettisen fysiikan vanhempi yliopistonlehtori Esko Keski-Vakkuri Helsingin yliopistosta ja fysiikan professori, kosmologi Kimmo Kainulainen Jyväskylän yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Kukaan meistä ei halua kaatua, vaan pysyä pystyssä. Siksi tasapainoon on syytä kiinnittää huomiota. Sitä voikin kutsua 6. aistiksi. Tasapainon säätely kehossa on todella monisyinen kokonaisuus: informaatiota aivoihin välittyy kolmen eri järjestelmän kautta: silmien, sisäkorvan tasapainoelimen sekä asento- ja liikeaistin eli proprioseption kautta. ”Tasapaino on kuin puhdas ilma, siihen ei kiinnitä huomioita ennen kuin siinä kokee hankaluuksia”, sanoo neurotieteilijä Hanna Poikonen Sveitsin teknillisestä korkeakoulusta ETH:sta. Hän tietää, mitkä aivojen osat ovat keskiössä tasapainossa. Miten muisti ja tasapaino liittyvät toisiinsa? Tasapaino riippuu tiedollisista taidoista, kehon koostumuksesta, lihasten kunnosta sekä vireystilasta. Sairaudet voivat heikentää tasapainon ylläpitoa. Näistä kertoo väitoskirjatutkija Kim Lesch Itä-Suomen yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Mikä miehen sadoista miljoonista siittiöistä pääsee hedelmöittämään naisen munasolun? Satunnainen siittiöiden uintikilpailu ei kuitenkaan ratkaise peliä. Hedelmöittyminen tunnetaan jokseenkin huonosti, mutta tutkimus tarjoaa uutta tietoa. Yhdyntään johtava valinta tapahtuu luonnollisesti yksilöiden välillä. Nyt on tietoa, että valintaa tapahtuu myös sukusolutasolla, munasolun ja siittiöiden kesken. Mitä ovat valintaan johtavat periaatteet? Onko immuunijärjestelmän HLA-geeneillä roolia? Ja miten asiaa voidaan tutkia? Itä-Suomen yliopistossa professori Jukka Kekäläisen johdolla on kehitetty malli, jossa voidaan laboratorio-olosuhteissa mitata siittiöiden liikettä ja elinkykyä naisen lisääntymiselimistöä simuloivissa olosuhteissa. Apua näytteiden keräämiseen saatiin hedelmöityshoitoklinikasta. Biologi Annalaura Jokiniemi sai käyttöönsä lapsettomuushoidossa olevien naisten munarakkulanestettä ja kohdunkaulan limaa. Nämä näytteet ja mainosten perusteella mukaan tulleiden miesten siittiöt saatettiin maljalla yhteen. Ohjelmassa mukana Jokiniemen ohella SPR:n veripalvelun tutkimusjohtaja, immunologi Jukka Partanen. Tuloksia kommentoi molekyyligenetiikan professori Juha Kere Karoliinisesta instituutista. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Homo sapiensin sisuskaluissa piilee liuta viruksia eli kudosviromi. Se on meillä kaikilla ja kaikilla elimillä on viruksensa, vaikka podetusta virussairaudesta ei enää olisi tietoakaan. Virusten DNA:ta löytyy ihmispolon aivoista, sydämestä, keuhkoista ynnä muista sisäelimistä, ne pysyvät mukanamme muistona sairastetuista virustaudeista. Vuosia sitten sairastetut lastentaudit jökötävät kuka missäkin määrin eri elimissämme. Immuunipuolustuksen muistisoluissa DNA-virukset voivat säilyä ainakin 50 vuotta. Tämä todettiin, kun havaittiin, että vanhojen ihmisten kudosnäytteissä löytyy muualta hävinneitä vanhoja viruskantoja vuosien takaa. Tiedetään, että herpes- ja vesirokkovirukset pomppivat pintaan rakkuloina, mutta toistaiseksi ei tiedetä, mitä hyötyjä tai haittoja niistä muista viruksista on. Ihmisen kudosviromista kertovat dosentti Maria Perdomo, emeritusprofessori Klaus Hedman ja tutkijalääkäri Lari Pyöriä Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila

Arkemme on täynnä laitteita, joissa on satoja komponentteja. Niitä valmistetaan muun muassa sähkökeraameista. Puhelimissa, tableteissa ja autoissa on mikroelektroniikan elintärkeitä osia, joita emme näe vaan otamme vastaan niiden tarjoaman älyn. Sähkökeraameja valmistetaan yleensä yli 1000 ºC, mikä vie paljon energiaa. Lähtöaineet sisältävät usein myrkyllistä lyijyä, josta halutaan päästä eroon. Miten valmistusprosessit saadaan kestävämmiksi? Miten kierrätys onnistuu? Tällaista tutkimusta tehdään Oulun yliopiston mikroelektroniikan tutkimusyksikössä. Tutkijat ovat löytäneet yhdisteitä, joista saadaan aikaan sähkökeraamia jopa huoneenlämmössä. Tämä käänteinen eli upside down -teknologia on mullistava. Miten se on mahdollista? Siitä kertovat tuore akateemikko, teknillisen fysiikan professori Heli Jantunen ja tutkijatohtori Mikko Nelo Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

“Äärettömyys on ihmisen äärelliselle älylle käsittämätön”, kerrotaan Galileo Galilein todenneen. Antiikin kreikassa äärettömyyttä jopa pelättiin. Matematiikassa äärettömyys saatiin kesytettyä 1800-luvulla. Georg Cantor ymmärsi, että äärettömyyksiä on eri suuruisia ja hän kehitti menetelmän luokitella niitä. Mutta miten äärettömyys nykyisin käsitetään matematiikassa? Millaisia ovat eri suuruiset äärettömyydet? Ja mitä hyötyä tutkimuksesta on ollut? Äärettömyyteen liittyvät myös fraktaalit, loputtomasti jatkuvat geometriset muodot. Niitä löytyy myös luonnosta, kuten romanesco-kaalista, puista tai rantaviivasta. Mutta miten fraktaalit muodostuvat miksi ne kiinnostavat matemaatikkoja? Mitä hyötyä niiden tutkimisesta on? Haastateltavina ovat Jyväskylän yliopiston matematiikan yliopistonlehtori Juha Lehrbäck ja Oulun yliopiston matematiikan professori Maarit Järvenpää. Toimittaja on Mari Heikkilä.

“Mutta missä kaikki ovat?” Näin huudahti aikoinaan fyysikko Enrico Fermi, joka vuonna 1950 pohti kollegoidensa kanssa sitä, onko muualla avaruudessa älyllistä elämää. Sittemmin kuuluisaksi tulleen kysymyksen taustalla oli tieto siitä, että pelkästään omalla galaksillamme linnunradalla on arviolta 200-500 miljardia tähteä, joista yksi on oma aurinkomme. Siten pitäisi myös löytyä useita sellaisia planeettoja, joilla elämän kehittyminen, ja edelleen älyllisen elämän kehittyminen, olisi mahdollista. Ottaen huomioon, että maailmankaikkeus on noin 13,8 miljardia vuotta vanha, sivilisaatioita olisi pitänyt ehtiä kehittyä jo tuhansia. Fermin johtopäätös oli, että meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten. Onko tosiaan niin, ettei missään muualla valtavassa maailmankaikkeudessa ole älyllistä elämää vai mikä voisi selittää sen, että emme ole havainneet mitään? Entä jos älyllistä elämää on muualla, miten voimme saada siihen yhteyden? Haastateltavina ovat avaruustieteiden tutkimusprofessori Ari-Matti Harri Helsingin yliopistosta sekä avaruustieteen ja teknologian professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Suomesta on löydetty maailman toiseksi eniten muinaisia loistomiekkoja, enemmmän niitä on vain Norjassa. Suomen alueella vainajat haudattiin maan uumeniin jo rautakaudella, joten monet muinaiset kalmistot pysyivät tietymättömissä lähes tuhat vuotta. Nykyään muinaishautoja löytyy vähän väliä, tuorein on Salon miekkalöytö ja kalmisto. Hautoja löytyy, kun ihmiset kaivelevat pihojaan tai kulkevat metallinpaljastinten kanssa maastossa. Suomen happamassa maaperässä vainajat vaatteineen maatuvat, mutta korut ja miekat säilyvät. Pronssikoristeet suojaavat myös vaatteita maatumiselta, ja siksi Ravattulan Ristimäelle 1200-luvulla haudatun naisen puku saatiin tutkittua kankaita ja värejä myöten. Tiedeykkösessä arkeologit Jaana Riikonen ja Juha Ruohonen Turun yliopistosta, kertovat mm. Kaarinan Ravattulan Ristimäen kaivauksista, mistä löytyi juhlapukeissaan haudattu nainen ja Salon Perttelistä löytyneestä ristiretkiajan loistomiekasta ja muinaiskalmistoista. Toimittaja on Leena Mattila.

Monien aivosairauksien syytä ei tiedetä ja parantavia hoitoja ei ole juurikaan tarjolla. Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä, joiden muisti on heikentynyt. Hoitovaihtoehtoja on niukalti. Miltä kuulostaisi aivojen peseminen ultraäänellä? Miten aivojen suoja, veriaivoeste, voidaan ohittaa? Tätä ryhdytään tutkimaan Oulun yliopistossa matalataajuuksisella ultraäänilaitteella LIFUlla. Hiirikokeissa tulokset ovat olleet hyviä, mutta miten se onnistuu ihmisellä? Korkeataajuuksinen ultraäänihoito, HIFU, puolestaan on jo rekisteröity Parkinsonin taudin aiheuttaman ja essentiaalin vapinan hoitoon. Ultraääni toimii neurokirurgisen veitsen tavoin, ja se tuhoaa aivoista hyvin pienen alueen, josta vapina on lähtöisin. Tulokset ovat erinomaisia. Tämä hoito on käytössä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Miten hoito toteutetaan? Haastateltavina apulaisprofessori Janek Frantzén Turun yliopistosta ja professori Vesa Kiviniemi Oulun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Sotauutisten perusteella voisi päätellä, että ihminen ei kykene ajattelemaan kuin omaa etuaan. Mutta onko ihminen lähtökohtaisesti itsekäs ja verenhimoinen toisia ihmisiä kohtaan — millainen ihminen on luonnostaan? Miten sosiaalinen, sopuisa tai sotaisa? Ja mitä tiedetään varhaisten esi-isiemme käyttäytymisestä? Haastateltavina ovat ekologian ja evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa Turun yliopistosta sekä biologisen antropologian ja bioarkeologian dosentti, yliopistotutkija Markku Niskanen Oulun ylopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.