Podcasts about ylen

Miten Suomi selviää puolustuspanostuksista ja mihin rahat käytetään? Keskustelemassa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti ja puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Janne Kuusela. Turkki pyrkii Euroopan puolustusteollisuuden markkinoille entistä voimakkaammin. Turkin-toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Saksassa on parhaillaan käynnissä maailman suurimmat automessut. Tapahtumassa esitellään satoja autoja sekä useita kymmeniä uusia automalleja. Messuja seuraa Münchenissa Eurooppa-kirjeenvaihtajamme Anna Karismo. Suomen koripallomaajoukkueen eli Susijengin menestys on nostanut suuren buumin lajin ympärille. Minkälainen merkitys huippu-urheilumenestyksellä on suomalaisiin ja Suomeen? Keskustelemassa Olympiakomitean huippu-urheiluvastaava Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja Liikunta & Tiede -lehden päätoimittaja Jari Kupila. Lähetyksessä otetaan yhteys myös Riiassa olevaan Suomen Koripallomaajoukkueen Kannattajat ry:n puheenjohtajaan Janne Virtaseen. Suomi kohtaa tänään EM-puolivälierässä Georgian. Riiassa oleva Ylen urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä kertoo, mistä aseelmista illan peliin lähdetään. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Rasmus Montonen ja Markus Liimatainen, tuottaja Annette Blencowe.

Norjan eiliset parlamenttivaalit voitti pääministeri Jonas Gahr Stören johtama työväenpuolue. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajamme Jenny Matikainen analysoi tulosta. Puolan presidentti vierailee tänään Suomessa. Millainen merkitys Puolalla on Euroopan turvallisuudelle? Haastattelussa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja väitöskirjatutkija Henri Vanhanen Turun yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla ja kertonut tapaavansa Euroopan johtajia alkuviikolla Washingtonissa. Washingtonista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajamme Ilmari Reunamäki. Ylen sunnuntaisessa jutussa Varman vakuutuslääkäri Jan Schugk latasi suorat sanat minäkeskeisen ajattelutavan yleistymisestä ja tunteiden medikalisoinnista työelämässä. Onko työelämässä todella käynnissä tällainen kulttuurinmuutos, ja jos on, niin miten siihen pitäisi vastata? Keskustelemassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Miira Heiniö ja sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta. Edunvalvontavaltakirja antaa tutulle ihmiselle oikeuden hoitaa esimerkiksi talouteen, asumiseen ja hoivaan liittyviä asioita sitten, kun niistä ei enää itse selviydy. Kaikkia valtuutuksia ei kuitenkaan vahvisteta valtuutusten tekovaiheessa tapahtuneiden virheiden takia. Miten virheet voisi välttää? Asiaa valottaa toimittajamme Maria Kalliovaara. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Varpu Helpinen ja Seppo Kivimäki.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ruoditaan ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista vuorossa ovat tietokirjailija ja viestinnän kouluttaja Katleena Kortesuo, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja kosmologi Kari Enqvist. Ylen selvityksen mukaan viranomaiset ovat jo pitkään keränneet nimettömiä ilmiantoja työttömistä – mitä se kertoo yhteiskunnan arvoista ja kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta? Milloin ilmiantaminen on oikeutettua, ja missä kulkee yksityisyyden sekä yhteisen edun raja? Nuorisotyöttömyys on nousussa, kesätyöpaikat kiven alla ja ensikertalaiset jäävät helposti ulkopuolelle. Onko syy nuorissa, työnantajissa vai yhteiskunnan rakenteissa – ja pitäisikö nuorille varata omat paikat työelämään? Keskustelemme myös Oulun K-kaupan avotyöntekijän tapauksesta – mitä se paljastaa yhteiskunnan heikoimmista ja arvojen toteutumisesta arjessa? Miten media ja some vaikuttavat epäkohtien korjaamiseen? Nostamme esiin ikääntyneiden uudenlaisen näkyvyyden mediassa – ovatko kahdeksankymppiset vihdoin astumassa kliseiden ulkopuolelle aktiivisina toimijoina, rikosten ratkojina ja artisteina? Miten tämä vaikuttaa asenteisiin vanhenemista kohtaan? Avaamme myös videoesseiden maailmaa: miksi pitkät, syvälliset YouTube-podcastit ja esseet vetävät katsojia aikana, jolloin lyhyet sisällöt hallitsevat? Miten videopodcastit haastavat valtamediaa ja rakentavat yhteisöjä erityisesti vähemmistöjen keskuudessa? Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Mitä budjettiriihestä ja hallituksen pelisääntökeskustelusta jäi käteen? Politiikan viimeisimpiä käänteitä ruotimassa Ylen politiikan toimittaja Petri Raivio, MTV:n politiikan toimittaja Maria Nykänen ja Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elo. Libyan rannikkovartiosto avasi elokuun lopulla tulen kohti avustusjärjestön pelastusalusta Välimerellä. Avustusjärjestön alus oli matkalla kohti Italiaa mereltä pelastetut siirtolaiset ja pakolaiset kyydissään. Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen kertoo, mistä oli kyse. Millaisin perustein ihmisiä voidaan karkottaa Suomesta? Keskustelemassa Maahanmuuttoviraston valvontaosaston johtaja Tirsa Forsell, Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Erna Bodström ja Poliisihallituksen poliisitarkastaja Janne Lepsu. Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer isännöivät Pariisissa järjestettävää halukkaiden koalition kokousta. Ranskan-toimittajamme Miina Väisänen kertoo, mihin kokouksella pyritään. Juontaja Mari Sarolahti, toimittaja Janette Leino, tuottaja Annette Blencowe.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

EU:n ulkoministerien epävirallinen kokous alkaa Kööpenhaminassa. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Saksa ja Ranska tiivistävät yhteistyötään. Mihin suuntaan mahtimaat luotsaavat Eurooppaa? Keskustelemassa UPIn vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja Ranskan politiikkaan erikoistunut tutkija Laura Parkkinen Jyväskylän Yliopistosta. Gazan humanitaarinen kriisi on järkyttänyt maailmaa. Israelissa parhaillaan oleva Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo, mitä Länsirannalla tapahtuu. Perussuomalaisten puoluejohdon kielenkäyttö on herättänyt keskustelua. Mihin kovalla poliittisella retoriikalla pyritään? Keskustelemassa Turun yliopiston professori Anu Koivunen ja Tampereen yliopiston professori Pekka Isotalus. Lasten ja nuorten puutteellinen uimataito nousi kuluneena kesänä puheenaiheeksi. Mitkä ovat keskeisimmät haasteet uimaopetuksen järjestämiselle? Puhelimessa Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere. Juontajana Markus Liimatainen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Mitä Katri Helenan jälkeen? Pekka Seppänen kertoo odottavansa kiihkeästi Katri Helenan viimeistä esiintymistä lauantaina 16.8. Helsingin Olympiastadionilla. Onko Katri Helenan jätettyä estradit enää yhtään artistia, joka yhdistäisi kaikkia suomalaisia iästä ja asuinpaikasta riippumatta? Onko ketään sellaista ihmistä millään elämänalueella? Löytyykö ketään muuta suomalaista, johon voisi enää liittää adjektiivin sinivalkoinen? Ja onko tuleva lauantai yhtenäiskulttuurin viimeinen voimannäyte ja loppuhenkäys? Hilkka Olkinuora tuo pöytään viime viikkoina mediassa paljon puhutun aiheen, kenelle kuuluu velvollisuus hoitaa vanhempia. Hilkka luki 10 vuotta sitten sveitsiläisestä Neue Zürcher Zeitung sanomalehdestä artikkelin, jossa saksalaisilta aikuisilta kysyttiin, miten ja miksi he ovat roudanneet vanhuksensa ns. "kaalimaihin" eli entisiin itäblokin maihin hoitoon. Syy, miksi vanhuksia sinne vietiin oli raha. Saksassa on laki, joka edellyttää lapsien pitävän vanhuksistaan huolta. Se rahasumma, joka meillä pitää jäädä vanhuksille käyttörahaksi on Saksassa summa, joka pitää jäädä lapsille. Kun saa vanhuksen halpaan hoitoon, se on voittoa. Artikkelin luettuaan Hilkka ajatteli "ihanaa tuollaista ei ole meillä", kunnes työeläkevakuutusyhtiö Varman toim.joht. Risto Murto räväytti puheenaiheeksi, pitäisikö Suomessakin lasten kantaa vanhempien hoidosta isompi vastuu – jos ei peräti ottaa vastuulleen kokonaan. Hilkka kertoo ymmärtävänsä, että Murto älähti talouden kannalta, koska tämähän on iso asia. Omaishoitajia on rekisterissä ja sen ulkopuolella 60-70 tuhatta aikuista, heistä yli puolet on eläkeläisiä. Suomessa ikääntyneiden palveluihin kuluu viidesosa sote-kuluista eli noin 5 miljardia. Mitä ajatuksia tämä tärkeä ja rankka aihe teissä herättää? Taru Tujunen haluaa puhua suomalaisten oikeistolaistumisesta. Tällä viikolla julkaistiin Ylen gallup, jossa Petteri Orpon oikeistohallituksen kannatus oli alhaalla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA puolestaan julkaisi kesällä raportin, jonka perusteella ensimmäistä kertaa puolet suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi. Mistä tässä on kysymys, eikö oikeistolainen kansakunta pidä hallituksen oikeistolaisesta polittikasta? Oletteko havainneet tällaisen ilmiön? Mistä se mielestänne kertoo? Jos oikeistolaistuminen jatkuu, niin mihin se voi mielestänne johtaa? Jos iso osa suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, niin miksi Petteri Orpon hallitus on ennätyksellisen epäsuosittu?

Venäläiskirjailija Mihail Šiškin varoitti Ylen haastattelussa, että me suomalaiset saatamme menettää silmänräpäyksessä paratiisimaiset olomme. Pitäisikö meidän uskoa tämä ja mitä voimme tehdä? Ukrainan presidenti Volodimir Zelenskyi on vaikeuksissa korruption vastaisten viranomaisten toiminnan rajottamisen kanssa, Yhdysvalloissa puolestaan presidentti Donald Trumpilla saattaa olla kylmä rinki kehonsa osissa, kun pedofiili Jeffrey Epsteinin tutkintakansiot avataan. Puhumme myös puheopetuksesta poliitikoille, salapussailusta 60 000 silmäparin edessä sekä muistelemme hetken edesmennyttä Pimeyden Prinssi Ozzy Osbournea. Heinäkuisen Perjantaistudion raadissa ovat kriitikko Leena Virtanen, toimittaja Matti H. Virtanen sekä tutkija Jori Grym. Juontajana on Ville Talola.

Ylen Sukuni Murhamysteeri-podcastin kolmannella kaudella perehdytään Veikko-nimiseen mieheen, joka kuolee neuvostoliittolaisten rajavartioiden luoteihin vuonna 1951. Kuka hän oli ja missä asioissa hän liikkui luvatta Norjan ja Neuvostoliiton rajan yli? Veikon tapaus johdattaa yleisemmin kylmän sodan vakoilun maailmaan. Minkälaisissa tiedustelu- tai vakoilutehtävissä suomalaiset toimivat ja keiden toimeksiannosta? Kuinka yleistä tämä toiminta on ollut? Tunnetaanko Veikon lisäksi muita kohtaloita, joissa toiminta on johtanut asianomaisen kuolemaan? Ohjelmassa ovat vieraina historian dosentti Juha Pohjonen sekä Ylen podcast-sarjassa vakoiluhistorian asiantuntijana kuultava Mikko Porvali. Toimittajana on Ville Talola.

Vieläkö tangon taika puree suomalaisiin? Entä kuinka valita oikea tangokuninkaallinen?Asiaa selvitti Radio Voiman Kristoffer Ignatius, joka soitti tangomarkkinoilla vuonna 2025 kisaavalle Hanna Hirvoselle. Hanna on kokenut esiintyjä, joka on nähty myös aiemmin kisalavoilla. Tangomarkkinoille Hanna suuntaa itsevarmana, sopivasti jännittäen. Hän toivoo saavansa tuomariston lisäksi myös tanssikansan puolelleen.- Olen Tangomarkkinakonkari – viimeisen parinkymmenen vuoden aikana osallistumiskertoja on useita. Vuonna 2017 ja 2018 Tangokuningatar-finalisti ja v. 2022 Superfinalisti (tangoprinsessa).Hanna peräänkuuluttaa kaikkia positiiviseen kanssakäymiseen, mikä tulee kilpailuun ja siellä valittaviin kuninkaallisiin. Vuonna 2025 tuomaristo valitsee finalisteista ns. superfinalistit, joista yleisö päättää lopulta voittajat. Kilpailua pääsee seuraamaan vuosien tauon jälkeen Ylen kanavilla.Hannalle kisat ovat ennen kaikkea mahdollisuus esitellä itseään entistä isommalle yleisölle ja näyttää samalla oma vankka osaaminen tanssikansan viihdyttäjänä. Hannalle kisat ovat eräänlainen työhakemus!Kuva: Tangomarkkinat

Hesarin tuomiot Tankerot | Virtanen Mac Eochagáin | #neuvotttelija 342. Ian Mac Eochagáin ja Matti H. Virtanen kesästudiolla keskustelemassa HS:n tomittajien saamista tuomioista viestikoekeskus-artikkelisarjasta, suomen, ruotsin ja englannin taistelusta, tankerosuomalaisista kielikuvista ja YLE:n af-toimitusjohtajasta.(00:00) Matti H. Virtanen ja kesäinen Bea-koira. Mauno är en vanlig tax (00:44) Ian Mac Eochagáin ja keskustelun teemat (01:35) Ianin kirja: 101 Finglishismiä Miksi suomalaiset kirjoittavat huonoa englantia? (01:57) Idiomit ja fraasi. Suomalaiset väärinkäsitykset ja tankerot (03:22) Aurora Rämön analyysi Viestikoekeskusksen hovioikeustuomiosta (03:48) Viranomaiset vs Hesari ja kohtuuttoman pitkä tutkinta-aika (04:04) Turvallisuussalaisuuksien vuotaminen ja viestikoekeskus (08:08) Kaius Niemi ja HS päätoimittajan vastuu kuka tiesi mitäkin? (08:25) Iso juttu ja toimituksen valmistelu vastuuketju (09:52) Julkaisemattomat jutut raskauttavana todistusaineistona (11:26) Wille Rydman ja privaattiviestit vs. HS (12:59) JSN ja sen valta toimiluvat ja journalistin ohjeet (14:37) Hesari maksoi Tuomo Pietiläisen oikeudenkäyntikulut (16:06) Kohtuuton tilanne asianajajien laskut työntekijän niskoille (17:39) Lainsäädäntöhanke uudet kustannusmallit (19:11) Iikka Kivi koitti häpäistä Jussi Halla-ahon Ukrainan parlamenttimatkan (20:45) Suomalaisten taistelu englanninkielisen median huomiosta (22:15) Fasisti-sanan määrittely ja esimerkit tankeroenglannista (23:37) Suomalaiset yritykset ja feikki-idiomit with a low threshold (25:26) Tekoäly ja käännösten laatu vanhat kliseet (27:11) Englanninkielisten tekstien taso ja verkkosivut (28:32) Tekoälyn rooli käännöksissä testituloksia (30:02) Ääntäminen ei ole ongelma kirjoittaminen on (31:24) Ahti Karjalaisen englanti ja tankero-käsitteen synty (33:06) Monikieliset verkkosivut ja niiden tarpeellisuus (34:48) Ruotsalaisten ja saksalaisten englannin taito vertausta (36:04) Englanti pakkokielenä kielipoliittinen elefantti (37:56) Kaksikielisyys ja kansallinen identiteetti (39:10) Kotoutus venäjänkieliset koulut ja kielipolitiikka (40:35) Valtion rooli englanninkielisessä kuplassa (42:02) Ahvenanmaa suomenruotsalaiset ja kielikuplat (43:43) Kaksikieliset koulut ja yhteisöjen erillisyys (44:56) Marit Marit af Björkesten (os. Pennanen) astuu valtaan (46:23) YLEn palkkioiden kohtuuttomuus ja kulukuorman leikkaus (47:49) Yleisradion toimitusjohtajan rooli ja rahoitus (48:07) YLEn vallan kasvu ja 600 miljoonan tulivoima (49:32) Byrokratiat ja valtionyhtiöt versus osakeyhtiöt (50:46) Tupakkamonopoli Unkarissa lähti käsistä (52:35) Apteekkimonopoli ja lisämyynti epäterve rakenne (54:01) Hesarin ja YLEn talousuutiset eivät erota julkista kulutusta markkinataloudesta Sisäpiirissä Matti ja Ian pohtivatko onko Uudessa Jutussa eroa Wanhaan mediaanKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Puhumme mangaka Kamome Shirahaman vierailusta Desuconissa ja käymme läpi hänen kunniavierasohjelmansa sekä oman haastattelumme. Lisäksi puhumme Desuconin muusta ohjelmatarjonnasta. Lukujonossa luemme Shirahaman sarjan Witch Hat Atelier pokkarit 8-13. --- Kommentoi | Bluesky | Mastodon | X | Threads | Instagram --- (00:51) – KUULUMISET: CLOUD TABICINELTÄ - Cloud, Suomen ensi-ilta 22.8.2025 - Kiyoshi Kurosawa - Eturivissä-podcastin jakso 5, jossa puhuttiin Cloudista Sodankylän elokuvajuhlilla - Tabicine mainosti leffaa Desuconissa (04:03) – KAMOME SHIRAHAMA DESUCONISSA: ESITTELY - Kamome Shirahama - Shirahamalla oli päässään haastattelussa Witch Hat Atelierissa nähtävä silmäkoristeinen noidanhattu, joka piilottaa kasvot (kuva - siis hatusta mangasta, ei Shirahaman päässä, koska häntä ei saanut kuvata) Muut Shirahaman haastattelut, joihin viittaamme jaksossa: - BoDoïn haastattelu (heinäkuu 2018, ranskaksi) - Crunchyrollin haastattelu (elokuu 2024) - Anime Heraldin haastattelu New York Comic Conissa (lokakuu 2024) - ANN:n haastattelu New York Comic Conissa (marraskuu 2024) - Le Figaron haastattelu (helmikuu 2025, ranskaksi - haastattelun pääsee lukemaan ilman kirjautumista ainoastaan jos hyväksyy evästeet) - Jakso 6, jakso 43 ja jakso 46, joissa olemme aiemmin puhuneet Witch Hat Atelierista - Desucon jakoi Bluesky-tilillään Shirahaman kunniavierasohjelmassa piirtämän kuvan (08:43) – KAMOME SHIRAHAMA: TAITEILIJAN TAUSTAT - Moto Hagio - Katsuhiro Otomo - Naoki Urasawa - Bikke (14:53) – KAMOME SHIRAHAMA: ENIALE & DEWIELA - Jakso 113, jossa puhuimme Eniale & Dewielasta - Mangasplaining-podcastin jakso Eniale & Dewielasta (17:10) – KAMOME SHIRAHAMA: TUOTANTO JA TYÖSKENTELYTAVAT (22:38) – KAMOME SHIRAHAMA: TAIDE JA TAITEELLISET VAIKUTTEET - Etsaus - Art Deco -tyyli - Art Nouveau -tyyli - Gustave Doré, jonka mainitsimme myös Chainsaw Manin yhteydessä jaksossa 77 - Eniale & Dewielassa oli välillä myös visuaalisestikin aika raamatullista menoa (kuva) - Witch Hat Atelierin kannet - Japanilaiset pokkarit myydään yleensä irrotettavan kansivyötteen kanssa, joka peittää osan kansikuvan alalaidasta - Esimerkkejä Witch Hat Atelierin voimakkaista sivusommitteluista (kuva) (29:32) – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIERIN LÄHTÖKOHDAT (30:07) – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIERIN MAAILMANRAKENNUS - Witch Hat Atelierin maailmassa taiotaan piirtämällä erilaisia symboleita taikaympyröiden sisään (kuva) - Erilaisia taikatyökaluja (kuva) - Maailman mytologiaa ja historiaa kerrataan sarjassa kuvakirjamaisesti (kuva) - Samurai 8, josta puhuimme jaksossa 4 (47:39) – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIERIN TEEMAT JA HAHMOT - Brushbuddy-otus on helpoin piirtää (kuva) (01:04:38) – KAMOME SHIRAHAMA: ANIMESOVITUS - Animesovituksen PV näyttää aika hienolta (YouTube) (01:09:34) – KAMOME SHIRAHAMA: WITCH HAT ATELIER KITCHEN - Witch Hat Atelier Kitchen - Delicious in Dungeon, josta puhuimme jaksossa 9 - Drifting Dragons (01:11:47) – KAMOME SHIRAHAMA: JENKKISARJAKUVIEN KANSITAIDE - Shirahaman kansitaidetta löytyy esim. täältä - Witch Hat Atelierista löytyy tosi mielenkiintoisia tapoja, joilla sarjakuvan hahmot ja esineet ovat vuorovaikutuksessa ruutujaon kanssa - Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuvissa ruutujaottajat ovat usein sarjakuvan maailmassa olevia esineitä (01:21:52) – KAMOME SHIRAHAMA: MUUT TYÖT - Star Wars: Visions -sarja, johon Shirahama teki hahmodesignit jaksoon Vanhus (The Elder, S1E7) - Jakson sarjakuvasovitus - Fate/Grand Orderin Dante Alighieri - Shirahaman X-ketju Suomen-vierailusta - Fate/Grand Orderin Louhi (joka näyttää vähän erilaiselta kuin Kalevalan Louhi, vaikka linnuksi muuttuukin ja käyttäytyy ikäistään vanhemman oloisesti) - Gallen-Kallelan Aino-taru (01:26:45) – KAMOME SHIRAHAMA: LOPUKSI Shirahaman mainitsemia tykkäämiään teoksia: - Magus of the Library - Ryuu no nemuru hoshi - Alfheim no kishi - Kingdom Come: Deliverance - X-Men - Young Justice - Aquaman - Greg Capullo - Pöllötalo - Dungeon & Dragons -elokuva - Wistoria: Wand and Sword - Cocon lierihattu, jota Witch Hat Atelierissa joskus tiisataan (kuva) (01:32:09) – KAMOME SHIRAHAMA: YHTEENVETO Ranskajulkaisussa monet nimet on lokalisoitu eri tavalla kuin jenkkijulkaisussa: - Richeh (リチェ, riche) on Trice - Agott (アガット, agatto) on Agathe - Qifrey (キーフリー, kiifurii) on Kieffrey - Olruggio (オルーギオ, oruugio) on Olugio - Beldaruit (ベルダルート, berudaruuto) on Berdalute - Easthies (イースヒース, iisuhiisu) on Ysheath (01:35:03) – DESUCON 2025 - Desuconin 2025 ohjelmatallenteet (YouTube) Ne Desuconin ohjelmat, jotka kävimme katsomassa (tai olemme ehtineet jo jälkikäteen katsoa Youtubesta): - Goonaamisen manifesti! - Kaksi isä ja ripaus taikuutta - perhesuhteet sarjassa Witch Hat Atelier (ei YouTubessa) - Tunteista taidetta - luomisen ilo ja tuska animessa ja mangassa - Torisohvan ohjelma “Musiikin kuvaaminen mangassa” Desucon Frostbitessä 2025 (YouTube) - Villainess-animet - Touniksen podcast Teheanicast - Mangakaksi Suomesta Japaniin - Enewald ja Edea - Silent Manga Audition, jolla Coamix-kustantamo ja sen Comic Zenon -lehti pyrkivät kasvattamaan ulkomailta kotoisin olevia mangokoita - Ylen artikkeli Silent Manga Auditionista vuodelta 2015 on jännä kyllä yksi asiallisimpia mangasta julkaistuja artikkeleita suomalaisessa mediassa koskaan - Enewaldin one-shot Records of April 3, 2037 - Twiitti sai aika paljon reaktioita lännessä - Mechaan siitä, monsieur - länsiteokset animemyllyssä - Cillan, Nitan ja Myyn blogi Afureko ja podcast Äänijälki - Sherlock Holmes Japanissa - animea ja kulttuurihistoriaa - Transmiehet englanninkielisessä mangassa - Jakso 112, jossa vastasimme Henrin kuulijakommenttiin siitä, miten coniin pääsee pitämään ohjelmaa (02:01:35) – HAMPAANKOLOSSA: TOILET-BOUND HANAKO-KUN - Jakso 113, jossa puhuimme sarjasta Toilet-bound Hanako-kun (02:05:51) – KUULIJAKOMMENTTI: ANIMEN SUORATOISTOPALVELUT - Jakso 110, jossa puhuimme Crunchyrollista ja animen suoratoistopalvelujen tilasta - Petterin uusin kausistriimilista (02:17:09) – KUULIJAKOMMENTTI: INIO ASANO - Jakso 110, jossa puhuimme Inio Asanon mangasta Dead Dead Demon's Dededede Destruction - Asanon haastattelu, josta tässä on puhe - Shuzo Oshimi - I Think I Turned My Childhood Friend into a Girl, jonka käännöskohusta puhuimme jaksossa 69 (02:25:56) – KUULIJAKOMMENTTI: SARJASUOSITUKSIA - Hima-ten! - Tamon's B-Side - Ichi the Witch - Jakso 32 ja jakso 33, jossa puhuimme Act-agen käsikirjoittajan ahdisteluskandaalista - Welcome to Demon School! Iruma-kun - Is It My Fault That I Got Bullied? - A Witch's Life in Mongol - Animen julkistus-PV, jossa tosin on vasta pelkkiä kuvia mangasta (YouTube) - American Manga Awards -ehdokassivu - Jakso 79, jossa puhuimme ohimennen Paru Itagakin sarjasta Sanda - Sandan tulevan animesovituksen teaser-PV (YouTube) (02:34:04) – LUKUJONOSSA: WITCH HAT ATELIER 8-13 - Iilimatokimaira (kuva) - Pahaenteinen kuningas ja sen pahaenteinen poika (kuva) - Ininian lierihattu on tosi päheä (kuva) - Muistot pois (kuva) - Jakso 21, jossa puhuimme sarjasta Our Dreams at Dusk - Vähän oudon päälleliimattu apua tarvitsevan käsimerkki (kuva) - Custasin katkeruus (kuva) (03:16:26) – LOPETUS

Perussuomalaiset valmistautuu puoluekokoukseen vaalitappiot ja laskeva kannatus niskassaan. Ylen uuden kyselyn perusteella puolueen suosio on jo lähes puolittunut eduskuntavaaleista. Miksi kannatus romahti? Onko PS hallituksessa kokoomuksen apupuolue? Onko puolue kriisissä? Vastaamassa on kolme perussuomalaista, eli ex-puoluesihteeri Arto Luukkanen, joka haastaa puoluejohtaja Riikka Purran, kansanedustaja Joakim Vigelius, joka pyrkii varapuheenjohtajaksi, sekä paikallispoliitikko Mikko Wikstedt, joka haastaa istuvan puoluesihteerin. Toimittajana on Antti Pilke.

Kotimaan politiikan päivänpolttavat aiheet ovat raatimme ruodittavina, mm. miltä näyttää puolueiden kannatus puoluekokouskauden alkaessa. Ylen mittauksen mukaan SDP jatkaa suosituimpana ja Perussuomalaisia äänestäisi enää 10,8 prosenttia vastaajista. Naton puolustusministerit ovat Brysselissä käsittelemässä mm. puolustusmenojen kasvattamista. Toimittajamme raportti kokouspaikalta. Suomi vältti jälleen täpärästi joutumisen EU:n niin sanotulle talouden tarkkailuluokalle, vaikka rikomme edelleen taloussääntöjä. Miten kauan tämä vielä onnistuu? Lopuksi uutta tietoa naisten maanpuolustustahdosta. Juontajana Seija Vaaherkumpu.

Ylen uusia audiodraama kuvaa Jussi Halla-ahon (ps.) kissapaitaisena, polkupyöräilevänä, akateemisena perheen isänä. Miten draamasarja muuttaa käsitystä Halla-ahosta? Keskustelemassa sarjan käsikirjoittaja Miira Karhula ja toimittaja, tietokirjailija Lauri Nurmi. Toisin kuin lähetyksessä todetaan Suomen kulttuurirahasto on säätiö, jonka avutukset tietelle, taiteelle ja kultuurille eivät ole verorahaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Keskustelu käynnistyy Ylen tuoreesta audiodraamasta “Jussi Halla-aho – kylmä peli”, joka avaa populismin ja perussuomalaisten nousua Suomessa ja pureutuu Jussi Halla-ahon sekä Timo Soinin väliseen valtakamppailuun perussuomalaisissa. Miten audiodraamasarja onnistuu tavoittamaan henkilöhahmojen monimuotoiset tunteet ja poliittiset käänteet, ja ja missä menevät rajanvedot tositarinan ja fiktion, julkisen ja yksityisen välillä? Toinen aihe on koulutuspolitiikkaa, tarkemmin ottaen ammattikoulua Penni Pietilän tutkimuksen kautta, joka kertoo ammattikoulujen arjen murroksesta, opetuksen tasosta ja duunari-identiteetin merkityksestä. Aiheen nosti esiin Helsingin Sanomat laajassa jutussaan. Mutta miksi "amislaiset" harvoin kiinnostavat mediaa? Kolmannessa keskustelussa sukelletaan politiikan tunteisiin: nöyryytyksen, häpeän ja kunnian rooleihin. Paavo Väyrysen poliittinen ura ja tuore mediaesiintyminen Ruben Stillerin ohjelmassa toimivat esimerkkeinä siitä, miten julkinen nöyryytys tai kunnian menetys voi vaikuttaa yksilöön. Tällä viikolla keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen erityisavustaja Jirka Hakala lopetti tehtävässään, kun hänen asunnossaan kuvattu pornovideo tuli julkisuuteen. Samalla pohditaan, miten suomalainen kulttuuri suhtautuu häpeään, epäonnistumisiin ja arvon menetyksiin. Luonto ja kaupunkikesä saavat oman osionsa, kun keskustelu siirtyy hanhipopulaatioiden kasvuun ja Helsingin kaupungin uuteen aseeseen ulostesodassa: hanhenkakkakeräimeen. Miten kaupungit, viljelijät ja luontokappaleet mahtuvat samalle hiekkarannalle, ja millaisia ratkaisuja hanhipopulaation rajoittamiseen olisi löydettävissä? Lopuksi pohditaan kunniamerkkejä ja arvomerkkien merkitystä nykypäivänä. Miksi erilaiset mitalit ja rituaalit säilyvät – ja mitä niillä lopulta viestitään yhteiskunnassa? Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, toimittaja ja tietokirjailija Leena Virtanen sekä toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ykkösaamun aluksi keskustellaan kansanedustajien kanssa Ylen politiikkakyselystä, jossa tiedusteltiin kansanedustajien kantoja Palestiinan tunnustamiseen. Lähetyksen puolenvälin jälkeen yhteys Lontooseen. Iso-Britannia on perinteisesti ollut suomalaisten opiskelijoiden suosiossa. Nyt Britteihin lähtijöiden määrä on romahtunut - minkälaisessa myllerryksessä on brittiläinen koulujärjestelmä ? Koulutusaiheella jatketaan studiokeskustelussa, kun kysytään päättäjäisviikonlopun alla: Minkälaiset eväät tulevaisuuteen saa lukiossa ja ammattikouluissa ? Lähetyksen päätteeksi yhteys Operaatio Saappaaseen. Saapas auttaa taas liikaa juhlineita nuoria tulevana viikonloppuna.

Onko Israelilla ja pääministeri Benjamin Netanjahulla Yhdysvaltain ja presidentti Donald Trumpin siunaus maaoperaatiolle Gazassa? Miten Israelia voidaan painostaa lopettamaan hyökkäys? Haastattelussa apurahatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen pölyttäjistä? Mitä kimalaisten elämästä ja älykkyydestä tiedetään? Pörriäisillassa sukelletaan kukkien ja pölyttäjien maailmaan ja tunnelmoidaan alkavaa hyönteiskesää tutkijoiden kanssa. Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat hyönteisasiantuntijat Juho Paukkunen ja Pasi Sihvonen Helsingin yliopistosta sekä Olli Loukola Oulun yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Pörriäisilta-tapahtumassa 20.5.2025. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-74332445 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/v02s0Y7cpZE

Ykkösaamussa keskustellaan tänään Venäjän voitonpäivästä. Onko Putinilla varaa mahtailla Moskovan paraatilla ? Mistä löytyvät liittolaiset ? Studiokeskustelussa tutkija Sinikukka Saari ja Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanen. Yhteys myös Moskovaan. Kuulemme lisäksi suoraan Oslosta, kuinka siellä puolustusliittouma JEFin valtionjohtajat kokoustavat Euroopan turvallisuustilanteesta. Toisessa keskustelussa puhutaan Eurooppapäivästä; europarlamentaarikot keskustelevat unionin tulevaisuudesta ja sitä jytisyttävistä voimista.

Pitäisikö asevelvollisuuden koskea myös naisia? Keskustelemassa kansanedustajat Paula Risikko (kok.) ja Mikko Savola (kesk.) sekä sotilassosiologian professori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee Venäjällä. Lähetyksessä Ylen uuden Venäjä-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Moskovasta. Tiktok rakentaa datakeskuksen Kouvolaan. Kuka datakeskuksista oikeastaan hyötyy? Keskustelemassa datakeskusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Veijo Terho, Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.). Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Hinni Aarninsalo ja Roope Kariniemi, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus Mika Hentusen raporttiin Moskovasta: Aleksandar Vučić on Serbian presidentti, ei pääministeri, kuten Hentusen raportissa sanotaan.

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Petri Hårdh.

Mitä hyvätuloisten veroale kertoo ajastamme ja mitkä ovat sen vaikutukset lääkärien työmotivaation lisääntymiseen? Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila jää eläkkeelle; mitä hänen seuraajaltaan vaaditaan, ja mikä on suomalaisten suhde Yleen? Mikä on ruokalähettien tilanne, kun heiltä on evätty jopa pääsy ravintolan vessaan? Entä mikä on kesäloman merkitys suomalaisessa työelämässä: ovatko työuran mukaan pitenevät lomakertymät jo aikansa eläneet? Keskustelu päättyy uuden Ylen audiodraamaan, joka kertoo perussuomalaisten johtohahmosta Jussi Halla-ahosta, ja audiodraaman eettisiin kysymyksiin. Keskustelemassa ovat liikemies Sami Kuusela, ekonomisti Heikki Pursiainen ja toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen, Tapio Pajunen ja Antti Pilke analysoivat vaaliasetelmia.

Aprillimedia oikeiston kimpussa | Sammallahti Rostila #neuvottelija 320. Onni Rostilan ja Tere Sammallahti täräyttävät aprillipäivänä mediakritiikkiä, oikeiston ajojahtia, aikuisten pyöräkouluja verorahoin, Stubbin ja Trumpin golf-diplomatiaa, Grönlantia ja villapaitaekonomistien perintöverovihaa. Ottawan sopimus saa kyytiä, Halosen kissa itkee.00:00 Onni Rostilan Ilves-Tappara tervehdys. Na naa naana naa!01:12 Aprillimediaa joka päivä02:24 Ylen vasemmistolainen vinouma 03:54 Suomalaisten masentava mediakeskustelu05:15 Puolueellisuus mediassa ja vaikutus suomalaisiin08:12 Perintövero luovutusvoittoverotukseksi vs. ilkeät villapaitaekonomistit10:30 Suomi himoverottaa verrattuna Euroopan maihin13:45 Persaukiset suomalaiset suhteessa ruotsalaisiin16:05 Suomalaisten asenteet perintöön ja omaisuuden siirtoon sukupolvilta toisille18:09 Poliittinen polarisaatio20:00 Le Pennin bännit Ranskan poliitiikassa21:58 Demokratian tila ja Ranskan raju protestikulttuuri24:01 Sananvapauden merkitys ja reilun demokratian periaatteet27:47 Poliittisen eristämisen strategian ongelmat ja seuraukset29:49 Venäjän vaikutus ja demokratian haasteet Euroopassa31:55 Euroopan demokratian kriisit ja niiden taustatekijät33:21 Saksan poliittinen tilanne ja sen vaikutukset EU:hun35:18 Suomen hallintouudistukset ja niiden tavoitteet tulevaisuuden kannalta37:26 Hallituksen toiminnan kritisointi ja poliittinen vastuu38:56 Teknologian hyödyntäminen versus perinteiset ratkaisut yhteiskunnan kehittämisessä40:59 Stubbin ja Trump golfdiplomatia43:01 Henkilökemiat kansainvälisissä suhteissa46:31 Realistisen politiikan ja pragmatismin merkitys nykymaailmassa48:28 Trumpin poliittisten päätösten vaikutukset Eurooppaan51:50 Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuussuhteiden nykytila ja tulevaisuus55:56 Tekoäly rappaa veronmaksajien rahojen sikailut pois#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee USA:n mahdollisista tavoitteista Lähi-IdässäTue Samia ja tilaa sisäpiirijaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Mikä mediassa on oikeastaan muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana? "Verkko edellä", tabletit, mobiilin desktop-ohitus, suoratoistopalvelujen yleistyminen, disinformaation nousu, sääntely, pelit, tekoäly...käymme läpi median toimintaympäristön muutoksia Ylen julkisten eduskuntakertomusten toimintaympäristökuvausten kautta alkaen vuodesta 2014.

Tällä viikolla eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kohtasivat toisensa Ylen vaalitenteissä.Tv-ruudussa pohdittiin, missä on Vantaan sydän ja mistä voisi säästää. Suosituksi vastaukseksi osoittautui ”hallinto”, jota poliitikot eivät kuitenkaan kovin tarkkaan uskaltaneet määritellä. Välillä etsittiin enemmän syyllisiä kuin ratkaisuja.Lauantaikerho käy läpi Petteri Orpon (kok), Riikka Purran (ps), Antti Lindtmanin (sd), Antti Kaikkosen (kesk), Sofia Virran (vihr), Minja Koskelan (vas), Anders Adlercreutzin (r), Sari Essyahin (kd) sekä Harry Harkimon (liik) suoriutumista yhdessä vaalikevään isoimmista koitoksista.Studiossa politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pitää ensimmäisen puheensa kongressille. Miten Trump perustelee Ukrainan tuen jäädyttämistä kotiyleisölleen? Vieraina Helsingin yliopiston professori Mikko Saikku ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Yhdysvalloissa oleva toimittaja Juri von Bonsdorff raportoi Washingtonista Trumpin puheen saamasta vastaanotosta. Tanskan kuninkaallisia ja ministereitä on vierailulla Suomessa. Minkälaista keskustelua Tanskassa on käyty Pohjoismaiden yhteistyöstä? Toimittaja Karoliina Kantola raportoi Kööpenhaminasta . Pohjoismaisesta yhteistyöstä ovat studiossa keskustelemessa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta ja puolustusministeriön osastopäällikkö Janne Kuusela. Katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti julkaistaan. Minkälaisia muutoksia työryhmä suosittaa? Puhelimessa Opetushallituksen opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Ylen alue- ja kuntavaalikoneet aukeavat. Ylen politiikka- ja yhteiskuntatoimituksen tuottaja Ville Laakso kertoo tarkemmin, millaisia vaalikoneet ovat. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Mikko Haapanen, Janette Leino ja Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe. Korjaus: Pohjoismaiden yhteistyötä käsittelevässä osiossa sanotaan ensin, että Grönlannin parlamenttivaalit ovat ensi viikolla ja sen jälkeen virheellisesti, että ne ovat viikonloppuna. Todellisuudessa vaalit ovat siis ensi viikon tiistaina 11.3.2025.

Puolustusteollisuuden tulevaisuus Suomessa. Minkälaista puolustusteollisuutta Suomi voisi lisätä ja missä aikataulussa? Keskustelemassa Puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden etujärjestön pääsihteeri Tuija Karanko ja Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Jari Mikkonen. Ylen palkkaerokone paljastaa millaiset naisten ja miesten väliset palkkaerot oikeasti ovat. Tuloksia avaa lisää taloustoimittaja Heikki Valkama. Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna pohjustamaan huhtikuussa pidettävää puoliväliriihtä. Millaisissa aselelmissa sen osalta ollaan ja mitkä tulevat olemaan riihen kipukohdat? Aihetta käsittelevät ekonomisti Vesa Vihriälä ja Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa. Kunta- ja aluevaalien ehdokkaiden ilmoittaminen on päättynyt. Mitä ehdokaslistat kertovat tulevista vaaleista? Analyysinsä aiheesta kertoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Roosa Kajander ja Mikko Haapanen. Tuottajana Justus Laitinen.

Yhdysvalloissa miljardööri Elon Musk myllää valtionvirastoja. Mikä on Doge-organisaatio ja mihin sillä pyritään? Haastateltavina Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista sekä Ylen entinen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja, toimittaja Paula Vilén. Yhdysvalloista raportoi Juri von Bondsdorf. Millainen työmarkkinakevät on luvassa? Millaisia vaikutuksia palkankorotuksilla on ostovoimaan ja työllisyyteen? Keskustelemassa johtaja Mika Maliranta Laboresta sekä toimitusjohtaja Aki Kangasharju Etlasta. Miltä näyttävät asuntomarkkinat? Haastateltavana ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoi lopettaa Ukrainan sodan päivässä, sitten hän puhui Venäjän painostamisesta neuvotteluihin ja nyt jopa ”venäläisestä Ukrainasta”. Joukko Yhdysvaltain uusia valtiaita ja Euroopan johtajat kohtaavat tällä viikolla. Yllättävätkö amerikkalaiset ajatuksilla Ukrainan rauhansuunnitelmasta? Mitä vaihtoehdot tarkoittavat Suomelle? Aiheesta puhuvat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja puolustusvoimain entinen komentaja, valiokunnan jäsen Jarmo Lindberg (kok.). Tilannepäivityksen Brysselistä antaa lisäksi Ylen turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Maria Stenroos. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

SDP nousisi suurimmaksi puolueeksi ohi kokoomuksen, jos alue- ja kuntavaalit olisivat nyt. Perussuomalaiset menettäisi eniten kannatustaan kuntavaaleissa. Näin kertoo Ylen ensimmäinen alue- ja kuntavaalimittaus. Kevään tuplavaalien asetelmia arvioivat politiikan tutkijat Jenni Karimäki ja Aino Tiihonen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Cityn aamussa tosi-radio tähdet Samuel ja Jere ihmettelevät vauvan varashälytintä. Tutkinnassa myös aikamme hieroglyfit eli emojit. Ylen autonkuljettaja jää työttämäksi, mutta kristillinen opisto tarvitsee herättäjää. Balanssi maailmassa siis säilyy.

Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” | Masennuslääkkeiden haittavaikutuksia tuodaan esiin somessa ja erilaisilla nettifoorumeilla. Onko ne syytä sivuuttaa? Vai voisiko meillä olla jotain opittavaakin niistä?   Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” Ylen artikkeli, josta heräsi ajatus tehdä tästä aiheesta video, löytyy täältä.    Sinua voisi kiinnostaa tämä MAKSUTON Toivoa toipujan polulle – […] The post Masennuslääkkeiden haittavaikutukset – ”Some lietsoo pelkoa haittavaikutuksista” appeared first on Astetta parempi elämä.

Mitä uusin tutkimustieto kertoo Suomen lepakoista? Kuinka nahkasiipiset hyönteissyöjät selviytyvät pohjoisen kylmässä talvessa? Ylen luontotoimittaja Minna Pyykön jututettavina ovat lepakkoasiantuntijat Helsingin yliopistolta: akatemiatutkija Thomas Lilley, suunnittelija Eeva-Maria Tidenberg ja väitöskirjatutkija Tanya Troitsky. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Lepakkoilta-tapahtumassa 26.11.2024. Keskustelu oli samalla Luonto-Suomen suora radiolähetys Yle Radio Suomessa, ja se on kuunneltavissa myös Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-72355798 Tapahtuma on tuotettu Helsingin yiopiston Tiedekulman ja Yle Luonnon yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso Lepakkoilta myös videona: https://youtu.be/hsmZAXNN1x8

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Ukrainan sotaa oli tiistaina (19.11.2024) sodittu tuhat päivää. Anu Koivunen nostaa keskusteluun yhden keskeisen Ukrainan sodan kommentaattorin, Ilmari Käihkön ansiokkaan Ylen verkkokolumnin. Se oli otsikoitu "On aika tehdä kriittinen välitilinpäätös Ukrainan sodan julkisesta keskustelusta". Anun mielestä mediassa on ollut intensiivistä sodan seurantaa, mutta nyt kun on sodittu jo tuhat päivää, seuranta on laimentunut ja liukunut julkisuudesta jo vähän takavasemmalle. Anun näkemyksen mukaan sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön ehdottama Ukrainan sodan julkisen keskustelun läpivalaisu olisi nyt tarpeen. Anu tiedustelee raatilaisilta, seuraatteko Ukraina-uutisointia? Jos seuraatte, niin millaisin ajatuksin? Oletteko jääneet Käihkön lailla kaipaamaan historioitsijoita keskusteluun? Maija Vilkkumaa äimistelee presidentti Trumpin kabinetin outoa kokoonpanoa. Trump on ehdottanut oikeusministeriksi Matt Gaetzia, jota epäillään seksin ostamisesta alaikäiseltä. Puolustusministeriksi on esitetty Pete Hegsethiä, joka on myöntänyt maksaneensa hyssyttelyrahaa seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle naiselle. Ja maailman rikkain mies, Elon Musk on valittu johtamaan tehokkaan hallinnon toimielintä. Mitä ajattelette näistä Trumpin kabinetin nimityksistä? Onko sillä mitään väliä keitä kabinetissa on? Kuinka paljon pelkäätte demokratian puolesta? Pekka Seppänen on lukenut Aamulehdestä artikkelin, jossa puhuttiin sukupuolineutraalista asepalveluksesta. Se tarkoittaa, että tulevina vuosina myös naiset miesten lisäksi joutuisivat suorittamaan pakollisen varusmiespalveluksen. Artikkelista paljastui myös se, että jo viisi eduskuntapuoluetta (kokoomus, rkp, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät) kannattaa sukupuolineutraalia asepalvelusta eli "naiset aseisiin" -kantaa. Mitä mieltä olette naisten asepalvelusta? Olisiko se hieno askel tasa-arvon tiellä, vai kammottava askel militarismin tiellä? Kannatatteko vai ettekö kannata ja miksi?

Millaisia äänestäjiä amerikkalaiset ovat ja mitkä äänestäjäryhmät ratkaisevat Yhdysvaltojen presidentinvaalit? Haastattelussa Turun yliopiston tutkija Mila Seppälä ja Ylen entinen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja, toimittaja, tuottaja Paula Vilen. Vilen ja Seppälä arvioivat, että naiset voivat lähteä sankoin joukoin Kamala Harrisin taakse. Jopa aiemmin republikaaneja äänestäneet ”suivaantuneet naiset" voivat massoittain kääntyä äänestämään Harrisia, koska eivät pidä Donald Trumista, Vilen arvioi. Seppälä kertoo, että yllättäjiä vaaleissa voivat olla myös nuoret. Yhdysvalloissa nuoret ovat iäkkäämpiä keskimäärin arvoliberaalimpia, mutta iso osa nuorista miehistä kerääntyy nyt Trumpin taakse. Vaalien lopputuloksen kannalta tärkeää on myös, että moni nuori äänestäjä jättää äänestämättä protestina Gazan sotaan. Miten käy jos Trump häviää vaalit? Tunnustaako hän tappion? Viimeksi kun Trump hävisi presidentinvaalit vuonna 2020, hän yllytti kannattajiaan kongressitalon valtaukseen. Onko jälleen nähtävissä vastaavaa? Toimittajana on Linda Pelkonen.

(0:29) KESKUSTA NOUSEE JÄLLEEN! (10:48) Mitä voimme tehdä maahanmuuttajien heikoille oppimistuloksille? (29:24) Saisiko saman arabiaksi, kiitos?

Kiina hakee globaalin etelän johtajuutta. Osa niin sanotun globaalin etelän maista on jatkanut yhteistyötä myös hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa, Kiinan rinnalla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman neljäs juhlavuoden erikoisjakso katsoo valtasuhteita Afrikan ja Latinalaisen Amerikan näkökulmasta. Ohjelma täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Globaalia etelää koskeva jakso on vuoden neljäs erikoisjakso. Aiemmin käsittelyssä ovat olleet Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-itä. Ohjelma pohtii myös, mitä meiltä jää pimentoon, kun iso osa median huomiostoa keskittyy suuriin kriiseihin Ukrainassa ja Lähi-idässä. Vieraina ovat Latinalaisen Amerikan tuntija Jaana Kanninen ja Ylen entinen Afrikan-toimittaja Liselott Lindström. Toimittaja on Sari Taussi. Äänitarkkailijoina ovat Matias Puumala ja Mikko Kymäläinen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suomen hallitusta syytetään usein siitä, että se ei saa mitään aikaan. Pekka Seppäsen mielestä väite on virheellinen, koska päivittäistavarakauppoihin on saatu oikeaa viiniä miedommat "leikki viinit". Nyt hallitus selvittää oikeiden 15 % viinien pääsyä sinne mukaan, koska viinilasin jalka on jo oven välissä. HS:n kyselyssä 55% kannatti oikeiden viinien tuomista päivittäistavarakauppaan. Onko hallitus oikealla asialla, kun haluaa viinit maitokauppoihin ja mitä tästä seuraa? Juha Itkonen kertoo raatilaisille Uusi juttu -nimisestä, Suomeen mahdollisesti perustettavasta audiovetoisesta mediasta. Tiistaina 17.9. käynnistyi kampanja, jossa uuteen mediaan haetaan perustajajäseniksi kutsuttuja asiakkaita. Jos 5000 perustajajäsentä saadaan mukaan, media syntyy ja 20 toimittajaa palkataan. Hankkeen taustalla on tanskalainen mediafirma Zetland. Näyttävässä asiakashankinta vaiheessa on selvä viesti – suomalainen media on rikki ja se tarvitsee uutta alkua. Missä määrin jaatte Uuden jutun tekijöiden tilannekuvan? Tarvitseeko suomalainen media uutta alkua? Voiko joukkoviestintäväline syntyä näin, että tehdään media itselle? Kaarina Hazard on lukenut Ylen nettiartikkelin, jossa haastateltiin kansanedustaja Anna Kontulaa, joka on kirjoittanut kirjan ”Kadonneen järjen metsästys”. Haastattelussa Kontula puhuu, että olemme menneet tunteidemme kanssa aivan liian pitkälle. Politiikassakin on käynyt niin, että asioiden hoitamisen sijaan, yhä useammin poliitikot hoitavat ikään kuin äänestäjien tunteita. Kontulan mukaan poliitikkojen tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä, esimerkkinä ilmastokatastofi, jonka tuottamaa huolta pyritään hoitamaan, mutta ei sen syytä. Sen sijaan, että muuttaisimme asioita, maailmaa ja rakenteita, meitä yritetään saada vaan paremmalle mielelle. Kaarina tiedustelee ritareilta, onko tunteiden hoitaminen saanut politiikassa vallan ja tuottaako poliitikkojen tunnepuhe huonoja poliittisia päätöksiä.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Marko, Sohvi ja Salla keskustelevat USA:n presidentinvaalien ensimmäisestä tai tavallaan toisesta väittelystä; Ylen rahoituspäätöksestä, joka nytkähtänee eteenpäin tänään; sekä Ylen ympärillä kuohuvista lukuisista skandaaleista ja niiden merkityksestä. Alussa luvattu eheytyshoitokeskustelu jäi tällä kertaa käymättä, kun aika loppui kesken.

Donald Trump näytti jo matkaavan seuraavaksi Yhdysvaltain presidentiksi, kun kisa meni uusiksi. Miten Kamala Harris sai demokraatit nousuun? Millainen merkitys maanantaina alkavalla demokraattien puoluekokouksella on? Mikä puhuu sen puolesta, että Trumpista tulee presidentti, mikä Harrisin? Aiheesta keskustelevat Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson ja Yhdysvaltoja seuraava Ylen ulkomaantoimittaja Ilmari Reunamäki. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Se oli aivan tavallinen tiistaiaamu 16.7.2002, kun Helsingin ydinkeskustaa vavisutti voimakas räjähdys. Räjähdys rikkoi viereisen hotellin ikkunoita aina kolmanteen kerrokseen saakka ja vaati yhden ihmisen hengen. Kuolleen lisäksi räjähdyksessä loukkaantui mies, joka kuljetettiin sairaalaan. Poliisitutkinnan edetessä syntyy epäilys, että silminnäkijä onkin tekijä. Miksi joku halusi räjäyttää pommin keskellä Helsinkiä?Jakson alussa kuullaan ote Ylen uutislähetyksestä.

Politiikkaradion juontajat Linda Pelkonen, Tapio Pajunen ja Antti Pilke pohtivat Ylen tuoreita kannatusmittauksia sekä EU-vaaliteemoja. Miksi vihreiden kannatus laski ja vasemmistoliiton ja SDP:n nousi? Viekö RKP:n politiikka oikeistokonservatiivisessa hallituksessa paikan EU-parlamentista tyysti? Keskustelu maahanmuutosta on vienyt paljon ilmatilaa vaalikeskusteluissa. Onko kukaan ymmärtänyt, mikä on Ruanda-malli? Miksi pääministeri Petteri Orpo puhuu ylistävästi laitaoikeistolaisesta Italian veljet -puoluetta johtavasta Giorgia Melonista? Pelkonen, Pajunen ja Pilke kertovat myös mitä jäi mieleen Politiikkaradion EU-vaalitenteistä.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Salla ja Sohvi keskustelevat Venäjän pikaisesti alkaneesta ja pikaisesti loppuneesta uhkauksesta siirrellä merirajoja, hallituksen rajalakiesityksestä, Ylen eurovaalipaneeleista ja vasemmistoryhmittymästä Euroopan parlamentissa, sekä Helsingin kaupunkiin kohdistuneesta hakkerihyökkäyksestä, joka oli Suomen suurin.

Eurovaalit ovat vaikea rasti RKP:n puheenjohtajalle, opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille. Oppositiosta on ihmetelty siitä, että Henriksson vastustaa yhteistyötä perussuomalaisten ryhmän kanssa europarlamentissa, mutta on perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa Suomessa. Tentissä kysytään muun muassa sitä, miksi RKP on Eurooppa-politiikassa eri linjalla kuin hallituksessa, onko Suomen nuukailu EU:ssa omien etujemme vastaista ja haluaako RKP pimeitä kesäiltoja. Ylen tuoreimman kannatuskyselyn mukaan RKP uhkaa menettää ainoan paikkansa Euroopan parlamentissa. Uhkaako Henriksson jäädä historiaan puheenjohtajana, jonka aikana RKP menetti paikkansa? Toimittajana on Antti Pilke.

Nyt on kevät ja ainakin yksi kevätaamu kannattaa valvoa lintujen konserttia kuunnellen. Keväisessä yössä valvoo perinteinen kolmikko, Ylen luonto-ohjelmista tutut Asko Hauta-aho ja Minna Pyykkö sekä lintuasiantuntija Jan Södersved Birdlifesta. Varhaisimmat linnut, rastaat ja punarinnat, ovat olleet äänessä jo pimeässä. Vähitellen aamukonserttiin on liittynyt mukaan yhä uusia laulajia. Yhä uudet nokat ovat avautuneet auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina – tai mistä linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan. Ohjelman äänisuunnittelusta vastaa Tommi Slotte. Linnunlaulujen aamun viimeinen osuus on kuultavissa Minna Pyykön maailma -ohjelmassa.