Juha Laaksosen luontoretki

Koe ja kuule kotimaan luonto Hylkeiden näkeminen on aina hauska kokemus. Joskus niitä makoilee matalilla luodoilla suurempikin joukko, mutta yleensä merestä pilkahtaa esiin vain pää. Ja heti kun saa nostettua kiikarit tai kameran silmille, tummasilmäinen viiksiniekka katoaa taas pinnan alle. Hetken päästä näytelmä toistuu. Hylkeet ovat uteliaita. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen lilluttelevat pienellä veneellä harmaahyljejoukon keskelle. Katseltavaa riittää, mutta valokuvaaminen on vaikeaa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Korvameduusoiden erikoinen ulkonäkö, rauhallinen liikehdintä ja salaperäinen elämä ovat kiehtoneet ihmisiä jo kauan. Tiedetään, että korvameduusojen massasta on yli 99 prosenttia vettä. Luulisi, että tuo ominaisuus vaikuttaa niiden elintapoihin monin tavoin. Luontoretkellä Juha Laaksonen pohtii, millainen laji tämä Itämeren hyytelömäinen kaunotar oikein on.

Koe ja kuule kotimaan luonto Moni sukeltaja on sanonut, että lokakuussa Itämeri on kauneimmillaan. Vedet ovat kirkkaat ja maisemat värikkäät. Luontoretkellä snorklataan ulkomeren aalloilla. Vapaasukeltaja Jukka Rapo on valmentajan ja huoltajan roolissa, ja lähettää Juha Laaksonen tutkimaan Utön saaren rantoja. Vesi on lämmintä ja yllätyksiä luvassa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monet nisäkkäät liikkuvat lähinnä hämärissä ja öisin. Siksi hajuaisti on niille huomattavasti tärkeämpi kuin näköaisti. Tuoksuilla ja hajuilla on myös monia merkityksiä. Niiden avulla merkitään reviireitä, varoitellaan ja houkutellaan lajitovereita, sekä etsitään ravintokohteita. Luontoretkellä tohtori Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen johdattavat meidät Kirkkonummella nisäkkäiden hajujen ja tuoksujen mielenkiintoiseen maailmaan.

Koe ja kuule kotimaan luonto Jokainen luontoretki voi tarjota yllätyksiä. Kaunis aamu, monilajinen tiaisparvi, tikkojen ja sammalten kirjo tai kurkien äänet voivat olla suurikin elämys. Syksyn merkit ovat jo vahvasti ilmassa, mutta tunnelma on lämmin, kun Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen seuraavat aamuista lintujen liikehdintää komean kosteikon reunalla Inkoon Kopparnäsissa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomesta tunnetaan noin 2500 suursienilajia ja suuri joukko pienempiä sieniä, joita ei paljaalla silmällä tahdo erottaa. Sienestys on suosittuja harrastus, mutta sienten poimimisessa on omat riskinsä. On tunnettava ne sienet, joita kerää. Luontoretkellä lähdetään erikoiselle sieniretkelle. Juha Laaksonen ja biologi Tea von Bonsdorff vievät meidät Helsingin Mustavuoressa myrkkysienten maailmaan. Kuinka hyvin ne tunnetaan?

Koe ja kuule kotimaan luonto Lintuja voi harrastaa monin eri tavoin. Jotkut tykkäävät seurata lintujen muuttoa, toinen keskittyy eri lajien bongaamiseen. Kolmas haluaa osallistua tutkimustyöhön ja neljäs valokuvata lintuja. Lista on lähes loputon. Luontoretkellä tutustutaan Ismo Kreiviin, joka on innostunut lintujen rengastamisesta. Miksi Kreivi alkoi rengastaa lintuja ja mitkä lajit ovat hänen suosikkejaan. Retkikaverina Rovaniemen seudulla on Juha Laaksonen.

Meillä ihmisillä on erilaisia haasteita ja haaveita. Toisilla ne ovat vain kovempia kuin muilla. Helsinkiläisen Jari Saarion tavoitteet ovat hurjat. Hän aikoo soutaa Etelä-Amerikan Cap Hornista Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin. Matkaan menee useampi kuukausi. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä Jari Saario kertoo, millaisesta projektista on kyse.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomessa elää kaksi majavalajia: euroopanmajava ja amerikanmajava. Lajit on vaikea erottaa maastossa toisistaan. Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä Teijo Lajunen kertoo pitkäaikaisesta projektistaan, amerikanmajavien kuvaamisesta Ristiinassa. Kun ahkerasti seuraa jonkun lajin elämää, niin kaikenlaista hauskaa ja mielenkiintoista tulee havaittua.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monissa pihapiireisissä näkee puisia eläinaiheisia veistoksia. Miten puinen karhu syntyy moottorisahalla? Mistä puusta teokset yleensä tehdään, mitkä eläinlajit ovat suosittuja ja kuinka teokset käsitellään, jotta ne kestävät mahdollisimman pitkään? Luontoretkellä Juha Laaksonen pysähtyy Mäntyharjulla Miekankosken lähettyvillä paikkaan, jossa tien varressa on useita puisia veistoksia. Jussi Aro on jo aamutuimaan työmaallaan ja kertoo, miten suuresta tukista syntyy eläinhahmoja. Ovatko teokset taidetta vai lähinnä rankkaa työtä?

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään Koillismaalla itärajan pinnassa. Juha Laaksonen tapaa entisen rajamiehen, Antti Leivon, joka muistelee millainen Liikasenvaaran alue oli hänen palvelleessaan rajavartioasemalla. Minkälaisia luontohavaintoja tuli työaikana tehtyä ja millaisissa maisemissa tuli vuosikausia kuljettua. Ovatko maisemat viime vuosikymmeninä muuttuneet?

Koe ja kuule kotimaan luonto Monet meistä haaveilevat suunnattoman suurista marjasadoista ja että pääsisi myös itse niitä poimimaan. Ja parasta olisi löytää marja-apaja sellaisesta salaisesta paikasta, jonne muut eivät edes vahingossa eksyisi. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa Pellossa pitkän linjan lintumiehen Jorma Halosen, joka on innokas marjanpoimija ja saaliitkin ovat vuosien varrella olleet hämmästyttäviä. Moni legendaarinen marjapaikka on ilmeisesti löytynyt lintuja katsellessa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä Juhat Roiha ja Laaksonen pohtivat millaisia mielenkiintoisia tapoja meillä ihmisillä on suhtautua luontoon. Joistain eläimistä ja kasveista pidetään, toisista ei. Jos jokin yllättävä laji pesii tai kasvaa pihapiirin lähettyvillä, siihen saattaa kiintyä ja sitä voidaan alkaa yllättäen jopa suojella. Tavallaan se omitaan. Vähän samaan tapaan kuin omat hyvät sieni- ja marjapaikatkin.

Koe ja kuule kotimaan luonto Juha Laaksosen luotsaamalla Luontoretkellä päästään mukaan lapsille järjestettävälle ötökkäsafarille ulkosaaristoon. Tempauksen tarkoituksena on tarjota lapsille mahdollisuus tutustua selkärangattomien eläinten maailmaan ja päästä lähietäisyydeltä näkemään millaisia veijareita Suomen luonnossa elää. Millä metodeilla biologian opettaja Kristian Westmanin tarjoaa lapsille ikimuistoisia elämyksiä ja tutustua ympäristön kannalta tärkeisiin eläimiin?

Koe ja kuule kotimaan luonto Muurahaisleijonan nimen ovat varmasti monet kuulleet, mutta aika harva tietää millaisesta eläimestä oikein puhutaan. Kyse ei ole suinkaan kissapedosta vaan muurahaiskorennon toukasta, joka kaivelee omituisia hiekkakuoppia ja saalistaa niihin putoavia pieniä selkärangattomia eläimiä. Luontoretkellä Juha Laaksonen lähtee selvittelemään muurahaisleijonan elintapoja. Oppaana Kirkkonummella Myllykylässä on Sami Karjalainen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Moni haaveilee, että kiertelisi aurinkoisina kesäpäivinä purjeveneellä pitkin Suomen merialueita ja nauttisi hienoista ilmoista ja raikkaista merituulista - jotka tietysti aina olisivat suosiolliset. Tänä vuonna tuulet ovat kuitenkin kuuleman mukaan olleet jokseenkin oikulliset. Merellä jokainen päivä voi tarjota odottamattomia yllätyksiä. Luontoretkellä Jouni Koivuneva kertoo, millaista on olla yksin merellä, ja millaisia elämyksiä purjehtiminen tarjoaa? Retkikaverina Utössä on Juha Laaksonen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Yksi tapa saada tietoa eri paikkakuntien luonnosta on vierailla sellaisissa paikoissa, mihin paikalliset asukkaat kokoontuvat päivittäin keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Luontoretkellä Juha Laaksonen vierailee mäntyharjulaisella huoltoasemalla. Paikan nokkamies bensanmyyjä Veli-Pekka Partonen saa ja joutuu tiskin takana kuuntelemaan erilaisia kahvipöytäkeskusteluja päivittäin. Ja niiden aiheina on usein myös luonto: linnut, metsästys, metsähoito, marjat ja kalastus.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monesti ajatellaan, että luontoharrastajat ajelevat pitkiä matkoja päästäkseen haluamiinsa kohteisiin. Ei se kuitenkaan ihan niin ole. Jotkut meistä harrastavat luontoa ihan kotinsa pihapiirissä. Luontoretkellä Juha Laaksonen vierailee Mäntyharjulla Pyhäveden rannalla luontokuvaaja Teijo Lajusen luona. Kuvauskoju on kuulemma niin hyvin viritetty, että jääkaappikin on käden ulottuvilla.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä Juha Laaksonen yrittää selvittää, Ounasvaaralla millainen on hyvä hyttyskesä ja kuinka eri tavalla ihmiset hyttysiin suhtautuvat. Ovatko jotkut meistä todellisia hyttysmagneetteja vai onko kyse vain sietokyvystä? Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssi Jukka Salmela paljastaa, milloin hyttyskesää hänen mielestään voi mainostaa erinomaiseksi.

Koe ja kuule kotimaan luonto Tervapääskyihin liittyy monia mielenkiintoisia uskomuksia. Pystyvätkö ne nukkumaan lentäessään, mitä ravintoa ne taivaalta löytävät ja kuinka vanhoiksi ne elävät? Voivatko tervapääskyt kiertää laajojakin saderintamia ja miten pitkiä matkoja ne elämänsä aikana ylipäätään lentävät? Luontoretkellä ornitologi Heikki Kolunen kertoo pihapiirissään asuvien tervapääskyjen elämästä. Retkikaverina Tuuloksessa on Juha Laaksonen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Viidestoista päivä marraskuuta vuonna 2001 Suomessa oli tuulinen ilta ja myrskyinen yö. Janica-myrskyssä keskituulen nopeus oli Rauman Kylmäpihlajassa pahimmillaan 30 m/s. Suomen järvialueillakin tuuli poikkeuksellisen voimakkaasti. Luontoretkellä Asko Hauta-Aho esittelee Juha Laaksoselle Nastolan Luhtalammella metsäalueen, joka tuhoutui tässä myrskyssä täydellisesti. Millainen yö oli, miltä maisema aamulla näytti ja millainen se nyt on?

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä lintuharrastaja Ismo Kreivi esittelee Juha Laaksoselle Rovaniemellä sijaitsevan tutkimusalueen, johon on sijoitettu kymmenittäin linnunpönttöjä. Kohdelajina on ollut erityisesti lapintiainen. Valitettavasti viime vuosina laji tuntuu kadonneen alueelta. Millaisesta lajista on kyse ja miksi se mahdollisesti vetäytyy vuosi vuodelta entistä pohjoisemmaksi.

Koe ja kuule kotimaan luonto Mister Lordi on kutsunut Juha Laaksosen kyläilemään, joten Luontoretki vietetään Kemijoen varrella. Kuinka kevät on pohjoisessa edennyt ja millaisia luontohavaintoja on tullut tehtyä? Miten Mr. Lordi suhtautuu kesän valoon, pilvisiin päiviin - ja rakennuksiin tunkeviin kimalaisiin ja myyriin?

Koe ja kuule kotimaan luonto Napapiirillä ja sitä pohjoisempana sammakot ovat vielä toukokuun lopullakin kutupuuhissa. Suomi on siis pitkä maa ja kevään riemusta voi nauttia kauan. Luontoretkellä Iida ja Juha Laaksonen ovat jolkottelemassa kelkkareittiä pitkin kohti Rovaniemen Vaattunkikönkästä, mutta retki keskeytyy yllättäen, kun he törmäävät sattumalta hyvään sammakkopaikkaan. Siitä käynnistyy ankara pohdiskelu, onko paikka sammakoille hyvä ja miten ne selviävät kyseisessä paikassa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Ketut pesivät nykyään hyvinkin urbaaneissa ympäristöissä. Pesäkolot voivat sijaita kivimuureissa, kallionhalkeamissa, erilaisten talojen alla, rakennusten sokkeleissa tai muissa suojaisissa paikoissa. Luontoretkellä Matti Vellonen vie Juha Laaksosen tänään Pohjois-Helsingissä olevalle ketun pesälle. Onko tänään onnea, tulevatko poikaset esiin, näkyykö emoja? Millaisia havaintoja Vellonen on tehnyt vuosien varrella ketuista?

Koe ja kuule kotimaan luonto Äitienpäivän luontoretki vietetään Utössä, Saaristomerellä. Suomen tunnetuin lintuvalokuvaaja Markus Varesvuo kertoo, millaisia muistoja hänellä on kanalintujen soitimesta, naaraiden hautomiskäyttäytymisestä ja juuri kuoriutuneiden poikasten ensimmäisistä hetkistä. Aamun tavoitelajina on teeri, mutta paras tilanne taitaa olla jo ohi, kun Juha Laaksonen saapuu paikalle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään tänä aamuna Heinävedellä Valamon luostarin pihapiirissä. Juha Laaksonen tapaa kuuliaisuusveli Mattiaksen. Kuuliaisuusveli on kilvoituselämää luostarissa harjoitteleva mies, joka ei ole vielä tehnyt pysyvää lupausta asettua asumaan luostariin. Millainen luontosuhde Mattiaksella on ja millaista elämä luostarissa on?

Koe ja kuule kotimaan luonto Voiko retkeilyinto olla niin hurja, että homma alkaa hiljalleen karata käsistä. Se tarkoittaa sitä, että eri kansallispuistoihin ja Lapin maisemiin on vuosi vuodelta päästävä yhä useammin. Vappupäivän luontoretki vietetään Heinävedellä Valamon luostarin maisemissa. Juha Laaksonen tapaa lohjalaisen Insku Mustosen, joka tunnustaa, että omaa retkeilyviettiä oli aikoinaan syytä hiukan rajoittaa, vaikka hiljaisuudessa ja komeissa maisemissa oli hienoa aina olla.

Metsäjänis on melko yleinen nisäkäs Pohjois-Suomessa, mutta eteläisessä Suomessa se on suorastaan harvalukuinen. Niiden valokuvaaminen ei ole niin helppoa kuin luulisi. Luontoretkellä Juha Laaksonen on saanut kaveriltaan vinkin yllättävästä metsäjänispaikasta ja lähtee Saaristomerelle, Jurmoon, katsastamaan pitävätkö huhut paikkansa. Pääseekö Jurmossa ihailemaan metsäjäniksiä helposti ja kuinka paljon niitä mahdollisesti on? Millainen laji metsäjänis oikein on?

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä paneudutaan lintujen ääniin. Juha Laaksonen testaa tunteeko hänen tyttärensä, Iida, merenrantametsikössä laulavia lintuja. Onko lapsuusajan yhteisistä retkistä jäänyt mitään mieleen, kiinnostaako Iidaa, mitkä linnut ympärillä laulavat? Millä keinoin lintujen ääniä voisi oppia tuntemaan?

Koe ja kuule kotimaan luonto Kittilässä syntyneen taiteilijan Reidar Särestöniemen syntymästä on kulunut sata vuotta. Helsingin Kuusisaaressa, Didrichenin taidemuseossa, on parhaillaan sen kunniaksi juhlanäyttely. Taiteilijan teokset henkivät vahvasti lappilaista luontoa, eri vuodenaikoja ja luonnonsuojelua. Luontoretkellä Juhat Roiha ja Laaksonen suuntaavat taidenäyttelyyn ihmettelemään värikylläisiä luontoa pursuavia töitä. Ja ihasteltavaa tuntuu riittävän.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomessa elää kaksi hyvin samannäköistä pikkupetoa, jotka ovat kummatkin tehokkaita saalistajia. Voidaan sanoa, että ne ovat myyrien kauhuja. Vaikka lumikko ja kärppä ovat luonteeltaan ja ulkonäöltään samanlaisia, ne ovat silti elintavoiltaan aika erilaisia. Esimerkiksi lisääntymiskäyttäytymisessä on suuri ero. Luontoretkellä Juha Laaksonen vie Paavo Hellstedtin Inkoossa vanhalle kärpän pesälle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monien kuulijoiden suosikki, Luontoilta, viettää huhtikuussa 50-vuotisjuhliaan. Sen kunniaksi luonto-ohjelmissa kuullaan entisten juontajien, tuottajien ja asiantuntijoiden muistoja Luontoilloista vuosien varsilta. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa Nastolan Luhtlammella radion luonto-ohjelmien entisen tuottajan, Asko Hauta-ahon, jonka tehtävänä oli koota vuonna 2008 aloittaneen nuoremman luontoillan asiantuntijajoukko. Millainen projekti oli jatkaa menestyvää, ikisuosittua ohjelmaa, tuorein voimin?

Koe ja kuule kotimaan luonto Legendaarinen radio-ohjelma, Luontoilta, viettää huhtikuussa 50-vuotisjuhliaan. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa yli kymmenen vuotta juontajana toimineen Pirkka-Pekka Peteliuksen Nuuksiossa. Pihatöiden yhteydessä on mukava muistella, millainen pesti puheenjohtajan paikka Pirkka-Pekka Peteliukselle oikein oli.

Koe ja kuule kotimaan luonto Juho ”Kihara” Pitkänen on virtuoosimainen kitaristi, joka on soittanut lukuisissa yhtyeissä, ja vetänyt erilaisia kitarakursseja ja jami-iltoja viimeisten vuosien aikana. Huhujen mukaan hän on kiinnostunut myös luonnosta, erityisesti pöllöistä. Millaisia asioita kitaristin luontosuhteesta paljastuu, kun Juha Laaksonen törmää Pitkäseen sattumalta aamulenkillä Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Lähteekö juttu liikkeelle musiikin vain luonnon kautta.

Koe ja kuule kotimaan luonto Liikenteen uhriksi joutuu vuosittain satoja tuhansia eläimiä. Ne katoavat kuitenkin teiden varsilta melko nopeasti nisäkäspetojen ja varislintujen suihin. Vaikka turha kuolema on aina surullinen tapaus, intohimoiselle luontoharrastajalle sekin tarjoaa tutkittavaa. Luontoretkellä Heidi Kinnunen esittelee Juha Laaksoselle auton alle jäänyttä oravaa. Mitä kaikkea vainaja heille paljastaa?

Koe ja kuule kotimaan luonto Heti kun jäät lähtevät meren rannoilta, onkijat ilmaantuvat virittelemään siioille matosyöttejään. Parhaina päivinä saalis voi melkoinen, mutta toisina päivinä onkija joutuu tyytymään lähinnä omien eväitten syöntiin. Miten siikoja ongitaan ja millainen kalalaji siika oikein on? Luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen lähtevät siianpyyntiin Espoon Hanasaareen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Kevään ensitahdit on lyöty ja ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet. Talvehtineet tiaiset käyvät innokkaasti tarkastelemassa kolojaan ja ensimmäiset lehtopöllönpoikaset ovat jo kuoriutuneet. Pöllönpönttöihin ei siis kannata enää kurkkia, mutta pikkulintujen pönttöjen siivoukseen ja kunnostamiseen maaliskuu sopii vielä hyvin. Luontoretkellä Teemu Konttinen ja Juha Laaksonen antavat vinkkejä pönttöjen puhdistukseen ja keväthuoltoon.

Koe ja kuule kotimaan luonto Jos lintujen talviruokintapaikalla kävisi viikon aikana vaikkapa kymmenen eri lintulajia ja tekoäly tunnistaisi kuvien perusteella ne kaikki, sitä voisi pitää hyvänä tuloksena. Luontoretkellä Heikki Luoto ja Juha Laaksonen ovat Vantaalla katsastamassa lintujen ruokintapaikkaa, josta käynnistyy Yle luonnon lintulautalive. Millaisia havaintoja ruokintapaikalla on viime päivinä tehty eli mitä lajeja on mahdollisesti odotettavissa. Vähän tuntuu miehiä jännittävän, miten tekoäly ruokintapaikalla käyviä vieraita tunnistaa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että tuore lumihanki on kuin tyhjä paperi, jolle nisäkkäät kulkiessaan kirjoittavat viestinsä. Lumihangelle jääneet jäljet kertovat monia asioita. Mitkä nisäkkäät ovat olleet liikkeellä, mitä ne ovat tehneet ja millaisia reittejä ne ovat kulkeneet? Jälkien tunnistaminen ja tulkitseminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii harjoittelua, ja ehkä ripauksen mielikuvitustakin. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen lähtevät lumijälkiretkelle Kirkkonummelle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Vaikka eletään sydäntalvea eteläisessä Suomessa tiaiset ovat laulaneet jo useamman viikon ja pohjoisempanakin ne ääntelevät ruokintapaikoilla. Luontoretkellä lähdetään Sami Kieman ja Juha Laaksosen mukana opettelemaan tinttien ääniä. Onko saman lajin yksilöiden välillä eroja ja voivatko tiaiset matkia toisiaan? Homma voi tuntua aluksi hieman vaikealta, mutta kyllä ne äänet hiljalleen oppii, kun vain tarpeeksi harjoittelee, vai oppiiko?

Koe ja kuule kotimaan luonto Biologisilla tutkimusasemilla ja luonnontieteellisissä museoissa säilytetään tuhansia erilaisia näytteitä, joita on kerätty luonnosta. Luontoretkellä Paavo Hellstedt vie Juha Laaksosen tutustumaan Lammin biologisen aseman nahka- ja kallokokoelmaan. Millaisia pikkunisäkkäiden nahat ovat, mihin niitä käytetään ja mitä niistä voi selvittää?