Juha Laaksosen luontoretki

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä lintuharrastaja Ismo Kreivi esittelee Juha Laaksoselle Rovaniemellä sijaitsevan tutkimusalueen, johon on sijoitettu kymmenittäin linnunpönttöjä. Kohdelajina on ollut erityisesti lapintiainen. Valitettavasti viime vuosina laji tuntuu kadonneen alueelta. Millaisesta lajista on kyse ja miksi se mahdollisesti vetäytyy vuosi vuodelta entistä pohjoisemmaksi.

Koe ja kuule kotimaan luonto Mister Lordi on kutsunut Juha Laaksosen kyläilemään, joten Luontoretki vietetään Kemijoen varrella. Kuinka kevät on pohjoisessa edennyt ja millaisia luontohavaintoja on tullut tehtyä? Miten Mr. Lordi suhtautuu kesän valoon, pilvisiin päiviin - ja rakennuksiin tunkeviin kimalaisiin ja myyriin?

Koe ja kuule kotimaan luonto Napapiirillä ja sitä pohjoisempana sammakot ovat vielä toukokuun lopullakin kutupuuhissa. Suomi on siis pitkä maa ja kevään riemusta voi nauttia kauan. Luontoretkellä Iida ja Juha Laaksonen ovat jolkottelemassa kelkkareittiä pitkin kohti Rovaniemen Vaattunkikönkästä, mutta retki keskeytyy yllättäen, kun he törmäävät sattumalta hyvään sammakkopaikkaan. Siitä käynnistyy ankara pohdiskelu, onko paikka sammakoille hyvä ja miten ne selviävät kyseisessä paikassa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Ketut pesivät nykyään hyvinkin urbaaneissa ympäristöissä. Pesäkolot voivat sijaita kivimuureissa, kallionhalkeamissa, erilaisten talojen alla, rakennusten sokkeleissa tai muissa suojaisissa paikoissa. Luontoretkellä Matti Vellonen vie Juha Laaksosen tänään Pohjois-Helsingissä olevalle ketun pesälle. Onko tänään onnea, tulevatko poikaset esiin, näkyykö emoja? Millaisia havaintoja Vellonen on tehnyt vuosien varrella ketuista?

Koe ja kuule kotimaan luonto Äitienpäivän luontoretki vietetään Utössä, Saaristomerellä. Suomen tunnetuin lintuvalokuvaaja Markus Varesvuo kertoo, millaisia muistoja hänellä on kanalintujen soitimesta, naaraiden hautomiskäyttäytymisestä ja juuri kuoriutuneiden poikasten ensimmäisistä hetkistä. Aamun tavoitelajina on teeri, mutta paras tilanne taitaa olla jo ohi, kun Juha Laaksonen saapuu paikalle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään tänä aamuna Heinävedellä Valamon luostarin pihapiirissä. Juha Laaksonen tapaa kuuliaisuusveli Mattiaksen. Kuuliaisuusveli on kilvoituselämää luostarissa harjoitteleva mies, joka ei ole vielä tehnyt pysyvää lupausta asettua asumaan luostariin. Millainen luontosuhde Mattiaksella on ja millaista elämä luostarissa on?

Koe ja kuule kotimaan luonto Voiko retkeilyinto olla niin hurja, että homma alkaa hiljalleen karata käsistä. Se tarkoittaa sitä, että eri kansallispuistoihin ja Lapin maisemiin on vuosi vuodelta päästävä yhä useammin. Vappupäivän luontoretki vietetään Heinävedellä Valamon luostarin maisemissa. Juha Laaksonen tapaa lohjalaisen Insku Mustosen, joka tunnustaa, että omaa retkeilyviettiä oli aikoinaan syytä hiukan rajoittaa, vaikka hiljaisuudessa ja komeissa maisemissa oli hienoa aina olla.

Metsäjänis on melko yleinen nisäkäs Pohjois-Suomessa, mutta eteläisessä Suomessa se on suorastaan harvalukuinen. Niiden valokuvaaminen ei ole niin helppoa kuin luulisi. Luontoretkellä Juha Laaksonen on saanut kaveriltaan vinkin yllättävästä metsäjänispaikasta ja lähtee Saaristomerelle, Jurmoon, katsastamaan pitävätkö huhut paikkansa. Pääseekö Jurmossa ihailemaan metsäjäniksiä helposti ja kuinka paljon niitä mahdollisesti on? Millainen laji metsäjänis oikein on?

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä paneudutaan lintujen ääniin. Juha Laaksonen testaa tunteeko hänen tyttärensä, Iida, merenrantametsikössä laulavia lintuja. Onko lapsuusajan yhteisistä retkistä jäänyt mitään mieleen, kiinnostaako Iidaa, mitkä linnut ympärillä laulavat? Millä keinoin lintujen ääniä voisi oppia tuntemaan?

Koe ja kuule kotimaan luonto Kittilässä syntyneen taiteilijan Reidar Särestöniemen syntymästä on kulunut sata vuotta. Helsingin Kuusisaaressa, Didrichenin taidemuseossa, on parhaillaan sen kunniaksi juhlanäyttely. Taiteilijan teokset henkivät vahvasti lappilaista luontoa, eri vuodenaikoja ja luonnonsuojelua. Luontoretkellä Juhat Roiha ja Laaksonen suuntaavat taidenäyttelyyn ihmettelemään värikylläisiä luontoa pursuavia töitä. Ja ihasteltavaa tuntuu riittävän.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomessa elää kaksi hyvin samannäköistä pikkupetoa, jotka ovat kummatkin tehokkaita saalistajia. Voidaan sanoa, että ne ovat myyrien kauhuja. Vaikka lumikko ja kärppä ovat luonteeltaan ja ulkonäöltään samanlaisia, ne ovat silti elintavoiltaan aika erilaisia. Esimerkiksi lisääntymiskäyttäytymisessä on suuri ero. Luontoretkellä Juha Laaksonen vie Paavo Hellstedtin Inkoossa vanhalle kärpän pesälle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monien kuulijoiden suosikki, Luontoilta, viettää huhtikuussa 50-vuotisjuhliaan. Sen kunniaksi luonto-ohjelmissa kuullaan entisten juontajien, tuottajien ja asiantuntijoiden muistoja Luontoilloista vuosien varsilta. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa Nastolan Luhtlammella radion luonto-ohjelmien entisen tuottajan, Asko Hauta-ahon, jonka tehtävänä oli koota vuonna 2008 aloittaneen nuoremman luontoillan asiantuntijajoukko. Millainen projekti oli jatkaa menestyvää, ikisuosittua ohjelmaa, tuorein voimin?

Koe ja kuule kotimaan luonto Legendaarinen radio-ohjelma, Luontoilta, viettää huhtikuussa 50-vuotisjuhliaan. Luontoretkellä Juha Laaksonen tapaa yli kymmenen vuotta juontajana toimineen Pirkka-Pekka Peteliuksen Nuuksiossa. Pihatöiden yhteydessä on mukava muistella, millainen pesti puheenjohtajan paikka Pirkka-Pekka Peteliukselle oikein oli.

Koe ja kuule kotimaan luonto Juho ”Kihara” Pitkänen on virtuoosimainen kitaristi, joka on soittanut lukuisissa yhtyeissä, ja vetänyt erilaisia kitarakursseja ja jami-iltoja viimeisten vuosien aikana. Huhujen mukaan hän on kiinnostunut myös luonnosta, erityisesti pöllöistä. Millaisia asioita kitaristin luontosuhteesta paljastuu, kun Juha Laaksonen törmää Pitkäseen sattumalta aamulenkillä Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Lähteekö juttu liikkeelle musiikin vain luonnon kautta.

Koe ja kuule kotimaan luonto Liikenteen uhriksi joutuu vuosittain satoja tuhansia eläimiä. Ne katoavat kuitenkin teiden varsilta melko nopeasti nisäkäspetojen ja varislintujen suihin. Vaikka turha kuolema on aina surullinen tapaus, intohimoiselle luontoharrastajalle sekin tarjoaa tutkittavaa. Luontoretkellä Heidi Kinnunen esittelee Juha Laaksoselle auton alle jäänyttä oravaa. Mitä kaikkea vainaja heille paljastaa?

Koe ja kuule kotimaan luonto Heti kun jäät lähtevät meren rannoilta, onkijat ilmaantuvat virittelemään siioille matosyöttejään. Parhaina päivinä saalis voi melkoinen, mutta toisina päivinä onkija joutuu tyytymään lähinnä omien eväitten syöntiin. Miten siikoja ongitaan ja millainen kalalaji siika oikein on? Luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen lähtevät siianpyyntiin Espoon Hanasaareen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Kevään ensitahdit on lyöty ja ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet. Talvehtineet tiaiset käyvät innokkaasti tarkastelemassa kolojaan ja ensimmäiset lehtopöllönpoikaset ovat jo kuoriutuneet. Pöllönpönttöihin ei siis kannata enää kurkkia, mutta pikkulintujen pönttöjen siivoukseen ja kunnostamiseen maaliskuu sopii vielä hyvin. Luontoretkellä Teemu Konttinen ja Juha Laaksonen antavat vinkkejä pönttöjen puhdistukseen ja keväthuoltoon.

Koe ja kuule kotimaan luonto Jos lintujen talviruokintapaikalla kävisi viikon aikana vaikkapa kymmenen eri lintulajia ja tekoäly tunnistaisi kuvien perusteella ne kaikki, sitä voisi pitää hyvänä tuloksena. Luontoretkellä Heikki Luoto ja Juha Laaksonen ovat Vantaalla katsastamassa lintujen ruokintapaikkaa, josta käynnistyy Yle luonnon lintulautalive. Millaisia havaintoja ruokintapaikalla on viime päivinä tehty eli mitä lajeja on mahdollisesti odotettavissa. Vähän tuntuu miehiä jännittävän, miten tekoäly ruokintapaikalla käyviä vieraita tunnistaa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että tuore lumihanki on kuin tyhjä paperi, jolle nisäkkäät kulkiessaan kirjoittavat viestinsä. Lumihangelle jääneet jäljet kertovat monia asioita. Mitkä nisäkkäät ovat olleet liikkeellä, mitä ne ovat tehneet ja millaisia reittejä ne ovat kulkeneet? Jälkien tunnistaminen ja tulkitseminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii harjoittelua, ja ehkä ripauksen mielikuvitustakin. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen lähtevät lumijälkiretkelle Kirkkonummelle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Vaikka eletään sydäntalvea eteläisessä Suomessa tiaiset ovat laulaneet jo useamman viikon ja pohjoisempanakin ne ääntelevät ruokintapaikoilla. Luontoretkellä lähdetään Sami Kieman ja Juha Laaksosen mukana opettelemaan tinttien ääniä. Onko saman lajin yksilöiden välillä eroja ja voivatko tiaiset matkia toisiaan? Homma voi tuntua aluksi hieman vaikealta, mutta kyllä ne äänet hiljalleen oppii, kun vain tarpeeksi harjoittelee, vai oppiiko?

Koe ja kuule kotimaan luonto Biologisilla tutkimusasemilla ja luonnontieteellisissä museoissa säilytetään tuhansia erilaisia näytteitä, joita on kerätty luonnosta. Luontoretkellä Paavo Hellstedt vie Juha Laaksosen tutustumaan Lammin biologisen aseman nahka- ja kallokokoelmaan. Millaisia pikkunisäkkäiden nahat ovat, mihin niitä käytetään ja mitä niistä voi selvittää?

Koe ja kuule kotimaan luonto Moni luulee, että kasviharrastajilla ei ole talvella juurikaan tekemistä. Se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi puulajeja ja niiden kasvutapoja voi hyvin opetella tuntemaan talvellakin. Miten pääsee alkuun ja mihin kannattaa puiden määrittämisessä kiinnittää huomio? Miksi puut ovat tärkeitä? Luontoretkellä arboristi Sami Kiema ja Juha Laaksonen kannustavat meitä lähtemään talviselle puuretkelle.

Koe ja kuule kotimaan luonto BirdLife Suomen järjestämän pihabongauksen tarkoituksena on laskea kuinka monta lintulajia ja yksilöä tunnin aikana tietyssä paikassa havaitsee. Tapahtuma järjestetään jo 20. kerran. Näin pitkällä seurannalla on kertynyt paljon mielenkiintoista aineistoa ja sen perusteella voi esimerkiksi pohtia, mitkä linnut runsastuvat ja mitkä taantuvat. Luontoretkellä Juha Laaksonen on Espoossa Hannu Ekblomin pihalla aloittelemassa pihabongausta. Aamu ei ole vielä kunnolla valjennut, mutta ääniä kuuluu. Kuinka monta lintulajia Hannun pihalla mahdollisesti voi havaita?

Koe ja kuule kotimaan luonto Vielä joulukuussa eteläisessä Suomessa odoteltiin ja ihmeteltiin, missä räkättirastaat ja tilhet viipyvät. Pihlajanmarjoja oli tarjolla paljon, mutta lintuja ei näkynyt missään. Hiljalleen Keski-Suomesta alkoi kantautua huhuja, että linnut ovat tulossa. Tammikuussa rastaat ja tilhet sitten saavuttivat etelärannikon. Miksi rastaat viihtyvät suurissa parvissa, millainen laji räkättirastas on? Voiko rastasparvien joukossa olla muitakin lajeja? Luontoretkellä Matti Rekilä ja Juha Laaksonen ovat toiveikkaina, iso räkättirastasparvi on hollilla, mutta valaistus kuvaamiseen ei taida ihan vielä riittää.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomen merialueilla elää useita eri eliölajeja, jotka ovat tulleet Itämeren ympäristöön laivojen painolastivesien mukana. Niitä kutsutaan siten vieraslajeiksi. Yksi näistä lajeista on monille vielä tuntematon kala: mustatäplätokko. Luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen pohtivat tämän kalan kotiutumista Suomen merialueille ja sen vaikutuksia kotoiseen eliöyhteisöön. Onko se esimerkiksi hyvää ravintoa linnuille ja muille kaloille, ja aiheuttaako mustatäplätokko mahdollisesti vaikeuksia joillekin muille lajeille?

Koe ja kuule kotimaan luonto Talvi ei tunnetusti ole otollisin aika tarkkailla sammakoita, liskoja ja käärmeitä. Toisaalta on mielenkiintoista tietää, miten ja missä ne talvehtivat ja millä keinoilla ne selviävät talvesta. Luontoretkellä Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen lähtevät Espooseen tarkastamaan voisiko pienehkö puro, jonka lähellä keväisin on paljon sammakonkutua, tarjota sammakoille myös talvehtimispaikan.

Koe ja kuule kotimaan luonto Nokkavarpunen on monille luontoharrastajille mystinen lintulaji. Se on poikkeuksellisen värikäs ja huomiota herättävän komea ulkonäöltään, mutta silti se katoaa taitavasti puiden kätköihin. Ääni on hieman vaikeahkosti opittava tiksautus. Luontoretkellä lintuharrastaja Heikki Lokki vie Juha Laaksosen Helsingin Maunulassa puistoon, jossa nokkavarpusia pitäisi nähdä. Jos siis on tarpeeksi tarkkana ja tuntee nokkavarpusten elintavat.

Koe ja kuule kotimaan luonto Uudenvuoden luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen pohtivat voiko kaloja harrastaa ilman, että niitä pitäisi pyydystää. Ja kuinka monta kalalajia on mahdollista nähdä vuoden aikana. Ehkä tästä löytyy joillekin mukava haaste vuodelle 2025.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontokuvaus on nykyään suosittu harrastus. Luontoa kuvaavat naiset ja miehet, nuoret ja vanhat. Jotkut kuvaavat lintuja, toiset kasveja, osa keskittyy maisemiin. Millainen luontokuvaaja on liminkalainen Kaisa Peltomäki. Kun ammatikseen opastaa muita kuvaajia, jääkö aikaa kuvata itse ja millaiset kohteet kiehtovat? Retkikaverina Liminganlahden maisemissa on Juha Laaksonen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Saukkoja on viime vuosina havaittu hyvillä virta- ja koskipaikoilla, puroilla, merenrannoilla ja avoimilla vesialueilla enemmän kuin aiemmin. Jälkiäkin näkyy siellä tällä. Saukko on siis runsastunut. Tapaninpäivän luontoretkellä Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen lähtevät etsimään saukkoja Espoon Suvisaaristosta.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään nostalgisissa tunnelmissa Nurmijärven Palojoella. Juha Laaksonen muistelee, millaisia lintuvieraita hänen ruokinnallaan perheen kesämökillä Vuolteenmäellä 1970-luvun lopulla kävi. Yksi hieman erikoisempi lintulaji yllätti eräänä jouluaattona nuoren lintujenruokkijan. Tällä kohtaamisella on ollut merkittävä vaikutus myös myöhempään elämään ja työuraan.

Koe ja kuule kotimaan luonto Partainen mies, lapio, uittoränni, vaskoli, lierihattu ja satumaisen suuret kultahiput. Tällainen mielikuva aika monella suomalaisella on Lapin perukoilla ahertavasta kullankaivajasta. Onko kuvauksessa mitään perää, millaista kullankaivajan työ oikeasti on? Luontoretkellä ivalolainen pitkän linjan kullankaivaja Vesa Luhta kertoo työstään. Retkikaverina on Juha Laaksonen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Majavat ja saukot ovat tunnetusti mestariuimareita. Hirvet ja kauriitkin uivat sujuvasti saarista toisiin. Myös karhut, ketut ja tunturisopulitkin uivat. On epäilty, että kaikki nisäkkäät ovat uida. Mutta pitääkö se paikkansa? Mitä nisäkkäiden uintitaidoista oikeastaan tiedetään? Uivatko ne huvikseen vai pulahdetaanko veteen vain silloin kun on pakko? Tällaisia asioita Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen pohtivat Luontoretkellä Lammilla, Pääjärven rannalla.

Koe ja kuule kotimaan luonto Hiekkarannoille levittäytynyt kurtturuusu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa ja sen takia se pyritään hävittämään luonnosta kokonaan. Tehtävä on vaikea, työläs ja myös kallis. Kaupungeissa monien puistojen vanhat pensasaidanteet ovat nyt kadonneet ja monet miettivät istutetaanko niiden tilalle mitään. Kaikki sisämaassa asuvat suomalaiset eivät ole olleet mielissään siitä, että heidät on määrätty kitkemään ruusupensaat pois myös kotipihoiltaan. Luontoretkellä puutarhuri Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen pohtivat Inkoossa, mitä pensaita kurtturuusujen tilalle voisi istuttaa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Mistä suomalainen kansallismaisema löytyy? Vaihtoehtoja on paljon, mutta jos ilma on tyyni, sitä voi lähteä etsimään vaikkapa mereltä. Värit ovat ainakin kohdallaan, kun taivas on sininen ja lumen kuorruttamat saaret valkoisia. Entä löytyykö mereltä tai ulkosaaristosta suomalaisia selviytyjiä. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat itsenäisyyspäivän tunnelmissa pienellä luodolla, Ådholms Långgrundetilla, Helsingin ja Espoon rajalla.

Koe ja kuule kotimaan luonto Monet nisäkkäät vikisevät, mylvivät, inahtelevat, murisevat ja haukahtelevat. Miksi pikkunisäkkäät ääntelevät ja pystyykö pelkällä korvakuulolla tunnistamaan eri lajeja toisistaan? Voisiko ääniä ja äänityksiä käyttää apuna tutkimuksissa, vaikkapa myyrien ja päästäisten elinpiirien selvittämisessä ja kantojen seuraamisessa? Luontoretkellä Juha Laaksonen ja Joni Uusitalo pohtivat äänten merkitystä Lammin biologisella asemalla.

Koe ja kuule kotimaan luonto Moni luulee, että loppusyksyllä luonnossa vain odotellaan talven tuloa ja eletään hiljaiseloa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, marraskuussa metsätiaiset keräävät talvivarastojaan, oravat sisustavat talvipesiään ja siiat kutevat. Vaellussiiat nousevat merialueilta jokiin ja varsinaiset kutupaikat voivat olla yllättävänkin kapeiden ja matalien virtapaikkojen lähettyvillä. Luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen lähtevät pienelle espoolaiselle joelle tarkastamaan kutupaikkoja.

Koe ja kuule kotimaan luonto Se on pienikokoinen ja ruskehtava, mutta pitkänokkainen ja vikkelä. Sen koko pienenee talvella ja sydän voi hakata jopa tuhat kertaa minuutissa. Sen on syötävä lähes koko ajan ja se saattaa syödä myös oman lajinsa edustajia. Luontoretkellä, Evon maisemissa, tutustutaan Paavo Hellstedtin ja Juha Laaksosen johdolla metsäpäästäisten elämään.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontokuvaus on nykyään suosittu harrastus. Suomalaiset ovat tunnetusti innokkaita kuvaajia, mutta niin ovat muutkin. Mistä päin maailmaa Suomeen tullaan kuvaamaan ja millaiset luontokohteet ja lajit ulkomaalaisia Suomessa kiinnostavat. Millaisia odotuksia ja vaatimuksia kuvaajilla on? Luontoretkellä Juha Laaksosen oppaana on valokuvausmatkoja järjestävä Kaisa Peltomäki Finnaturesta. Kuvia tietty syntyy tälläkin retkellä, ainakin närhistä.

Koe ja kuule kotimaan luonto Aurinko on juuri laskemassa ja marraskuinen hämärä on ottamassa vallan, pian on pimeää. Se ei tunnelmaa latista, päinvastoin. Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat luontoretkellä Kirkkonummella ja juuri hetkeä aiemmin uljas kissamainen peto on yllättänyt miehet täydellisesti. Ilo on ylimmillään ja tunteet valloillaan. Tältä siis tuntuu, kun yksi pitkäaikaisista haaveista täyttyy.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään merellä Utö-laivan kannella. Juha Laaksonen tapaa vanhan tuttunsa, pitkän linjan lintuharrastajan Kari Degerstedtin, joka on tulossa opastamaltaan retkeltään Jurmosta. Millainen tarina syntyy, kun miehet kohtaavat yllättäen keskellä merta. Kiikaroidaanko merilintuja, verrataanko viime päivien havaintoja vai muistellaanko menneitä?

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä matkataan ajassa yli 500 vuotta taakse päin. Helsinkiä ei vielä ollut, mutta Vantaanjoen varrella oli useita kyläyhteisöjä peltoineen ja kotieläimineen. Miltä maisemat tuolloin näyttivät, millainen äänimaisema ja eläimistö tuolloin pääkaupunkiseudulla mahdollisesti oli ja eli? Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä historiallisen romaanin Helsingejoen lapset kirjoittanut Jaakko Aarniala kertoo, millainen mielikuva hänelle on tuon ajan maisemista muodostunut.