Aamukahvit tutkijan kanssa

Ruokkiiko vihapuhe väkivaltarikoksia? Miksi vihapuhe kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin? Oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttinen ja filosofian erikoistutkija Jani Sinokki keskustelevat vihapuheesta. He tuovat esiin vihapuheen seurauksia ja keinoja, joilla vihapuhetta voitaisiin rajoittaa tai vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/tiedelinja

Internationally, efforts to mitigate the anthropogenic impact on the natural environment are generally framed under the concept of “sustainable development.” In the People's Republic of China, however, “ecological civilisation” (shengtai wenming 生态文明) has become the defining slogan of the country's environmental policy. What does this different wording entail for Chinese politics and for the future of the world? What values and worldviews underpin the use of “ecological civilisation” by Chinese authorities? In this podcast Dr Beatrice Gallelli discusses her recent ReConnect Policy Brief with Outi Luova. Beatrice Gallelli is a Research Fellow at the Istituto Affari Internazionali and an Assistant Professor at Ca'Foscari University of Venice, Italy. Outi Luova works as a senior university lecturer at the Centre for East Asian Studies, University of Turku, Finland. Link to the policy brief: Why “Ecological civilisation”? The values driving China's green turn under Xi Jinping https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2025/12/ReConnect-China-Policy-Brief-30-Ecological-civilisation.pdf Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Minkälaista on yliopistossa opiskeleminen? Nouseeko opiskellessa uusia ammattihaaveita esiin, ja miksi? Kuinka tärkeä on opiskelijaidentiteetti yliopistolaisille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin perehtyvät neljä opiskelijalähettilästä kolmiosaisessa Studycastin sarjassa “Mitä me oltais haluttu tietää?”. Mediatutkimuksen opiskelija Elsa, historian opiskelija Janette, poliittisen historian opiskelija Kristiina ja kirjallisuustieteiden opiskelija Ruu käyvät läpi ensimmäisessä jaksossa sitä, mitä he olisivat halunneet tietää opiskelijaidentiteetistä ennen yliopistoa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Maailmanmenoa on Turun kauppakorkeakoulun Pan Eurooppa instituutin podcast, jossa pureudutaan kansainvälisen liiketoiminnan, kauppapolitiikan ja geotalouden ajankohtaisiin ilmiöihin tutkijoiden ja asiantuntijoiden silmin. Maailma muuttuu nopeammin kuin akateeminen tutkimus ehtii perässä – siksi tässä podcastissa puhutaan niistä kehityskuluista, jotka vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön juuri nyt. Teemoina mm.: • kauppapolitiikka ja globaalit taloussuhteet • geopoliittinen murros ja turvallisuus • yritykset muuttuvassa maailmassa Jaksoissa kuullaan tutkijoiden lisäksi myös asiantuntijavieraita. Tavoitteena on tarjota selkeää, ajantasaista ja tutkimuspohjaista analyysiä siitä, mitä maailmanmeno tarkoittaa yrityksille, päättäjille ja yhteiskunnalle. Tule mukaan pysymään kärryillä maailman muutoksista! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Minkälaista on yliopistossa opiskeleminen? Nouseeko opiskellessa uusia ammattihaaveita esiin, ja miksi? Kuinka tärkeä on opiskelijaidentiteetti yliopistolaisille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin perehtyvät neljä opiskelijalähettilästä kolmiosaisessa Studycastin sarjassa “Mitä me oltais haluttu tietää?”. Mediatutkimuksen opiskelija Elsa, historian opiskelija Janette, poliittisen historian opiskelija Kristiina ja kirjallisuustieteiden opiskelija Ruu käyvät läpi ensimmäisessä jaksossa sitä, mitä he olisivat halunneet tietää urahaaveista ja -poluista ennen yliopistoa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Minkälaista on yliopistossa opiskeleminen? Nouseeko opiskellessa uusia ammattihaaveita esiin, ja miksi? Kuinka tärkeä on opiskelijaidentiteetti yliopistolaisille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin perehtyvät neljä opiskelijalähettilästä kolmiosaisessa Studycastin sarjassa “Mitä me oltais haluttu tietää?”. Mediatutkimuksen opiskelija Elsa, historian opiskelija Janette, poliittisen historian opiskelija Kristiina ja kirjallisuustieteiden opiskelija Ruu käyvät läpi ensimmäisessä jaksossa sitä, mitä he olisivat halunneet tietää opiskelemisesta ennen yliopistoa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

In this episode of Finn-ish: Tales of Integration, we explore how students at the University of Turku gain practical experience and connect with companies through the UNICOM+ project. Your host, Nour Naderi, a master's student in Human Neuroscience and an international student ambassador, sits down with two inspiring guests who share their insights on building career skills and navigating the Finnish workforce:

In this episode of Finn-ish: Tales of Integration, we explore how university leadership shapes student experience, internationalisation, and inclusion at the University of Turku. Your host, Momina Iftikhar, a master's student in health technology, sits down with an inspiring guest who shares her vision and insights on creating an inclusive, supportive environment for all students:

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest Bianca Kramer, the executive director of Barcelona Declaration on Open Research Information. The episode focuses on the importance of open research information and the Barcelona Declaration on Open Research Information. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Synteettinen data on mallinnuksen avulla tuotettua aineistoa, joka jäljittelee alkuperäisen datan keskeisiä ominaisuuksia ilman, että yksittäiset henkilöt ovat tunnistettavissa. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa opetuksessa, menetelmien testauksessa ja tuotekehityksessä. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa studioisäntä Markus Riskumäki haastattelee väitöskirjatutkija Katariina Perkonojaa synteettisen potilasdatan mahdollisuuksista ja rajoitteista. Keskustelu keskittyy erityisesti pitkittäisaineistoihin, joissa samoja potilaita seurataan ja mitataan useaan otteeseen ajan kuluessa. Jaksossa pohditaan, miksi anonymisointi on keskeinen motiivi synteettisen datan käytölle sekä tarkastellaan kehityssuuntia ja uusia generointimenetelmiä, kuten kielimalleja.

In this podcast episode (special episode in English, Laura and Outi will have as a guest DORA Program Manager, Dr. Giovanna Lima. The episode focuses on DORA and responsible research impact assessment. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Yliopisto-opettaja Heidi Salmi: suomen asemaa tieteen kielenä pitää vahvistaa Suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi korostaa, että suomen kielen pitää olla tieteen ykköskieli Suomessa ja sen asemaa on vaalittava määrätietoisesti. Suomenkielinen opetus ei ole enää yliopistoissa itsestäänselvyys, ja englannin hallitsema julkaiseminen uhkaa tieteen suomalaisen sanaston kehitystä. Vanhan kirjasuomen ja Mikael Agricolan kielen tutkimukseen erikoistunut Salmi muistuttaa, että pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään kaikilla mahdollisilla aloilla. Heidi Salmi kannustaa tutkijoita aktiivisempaan tiedeviestintään. Hän sanoo, että hyvä opettaja ja hyvä tutkija ei automaattisesti osaa puhua tieteestä yleistajuisesti. Tällä hetkellä tiedeviestintä on hyvin yksilökohtaista, eikä opintojen aikana tutkijoille juuri tarjota viestintäkoulutusta. Tarvetta tutkimusten popularisoinnille on, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita tieteestä. Syksyllä Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos aloitti Turun Sanomissa uuden Kieli on kaikki -sarjan, jossa tutkijat tuovat esiin kielten merkitystä ja monipuolisuutta. Salmi on myös humanistisen aikakausmedian Soihdun päätoimittaja. Verkossa julkaistavan Soihdun ajankohtaisena teemana on tekoäly. Podcastin pikaosiossa Heidi Salmi paljastaa, löytääkö hän kiinnostavan tiedeuutisen useammin sosiaalisesta vai perinteisestä mediasta. Kirjavinkkinä hän suosittelee teosta, joka aikanaan vaikutti jopa hänen uravalintaansa: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti syksyn aikana kuultua ja opittua sekä paljastavat hiukan mitä keväällä on odottettavissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin neljännen kauden syksyn päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Kun koronapandemia iski, näimme suomalaisen, ehkä hieman pölyttymään päässeen velvoitevarastoitijärjestelmän aivan uusin silmin. Samoilla silmillä näimme myös, että monen maan tavoitteena oli varmistaa, että lääkkeitä ja rokotteita riittää ensisijaisesti omien kansalaisten käyttöön. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun aprikoidaan, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja -valmistusta. Ainakin InFLAMESin työelämäprofessorit Juha Laine, Timo Lappalainen ja Timo Veromaa ovat sitä mieltä, että, lääkeosaamisen häviäminen Suomesta olisi lähinnä katastrofi. Mutta mikä on Kärkkäisen lista ja missä tilanteessa, vähän kuin suossa, olemme kaulaamme myöten? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Juuso Repo INVEST-lippulaivasta. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimen tieteen välisestä yhteydestä ja tieteen avaamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Työelämäprofessoreillamme on unelma: että Turun yliopiston kampuksella nousisi suuren kansainvälisen lääkeyrityksen kehityskeskus, jossa akatemia ja yrityselämä kohtaisivat kauniisti luoden samalla tuhansia työpaikkoja. Suomessa osataan perustutkimus ja lääkekehitys, mutta yhtä puuttuu: sijoittajia. Tiedättekö muuten, mitä on pääkonttoriosaaminen?

LATUA! -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan generatiivisen tekoälyn käytöstä oppimisessa. Aiheesta keskustelemassa on kasvatustieteen opiskelija Victoria Luovikari, joka on myös aktiivinen toimija opiskelijajärjestöissä. Generatiivista tekoälyä lähestytään niin oppimisen, opiskelun kuin tulevaisuuden työelämän näkökulmista. Luovikari peräänkuuluttaa tekoälyn hämmästelyä ja eettisesti kestävien toimintamallien kehittämistä opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon toimijoiden yhteistyönä. Mm. riittävän selkeillä ohjeistuksilla edistetään turvallista oppimisympäristöä, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä sortuvansa vahingossa vilpiksi luokiteltavaan toimintaan. Podcast on suositeltavaa kuunneltavaa opettajille, opiskelijoille ja hallinnossa työskenteleville. Kuuntele LATUA! osa 3 podcast Turun yliopiston podcasteissa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta

Tilastollinen oppiminen voidaan määritellä menetelmäkokonaisuudeksi, jolla voidaan mallintaa ja ymmärtää monimutkaisia aineistoja. Käytännössä tämä tarkoittaa monesti perinteisten tilastollisten menetelmien päivittämistä kohti modernimpia, mahdollisimman yleistettäviä oppivia malleja. Tilastollinen oppiminen on saanut paljon vaikutteita tietojenkäsittelytieteestä ja varsinkin koneoppimisesta; monesti tilastollista oppimista ja koneoppimista saatetaankin käyttää lähes synonyymeinä toisilleen. Tässä Statistiikan aallossa tilastotieteen professori Henri Nyberg kertoo mm. tilastollisen oppimisen historiasta, eri mallinnusmuodoista, sekä harhan ja varianssin välisen suhteen tärkeydestä.

Kulttuurihistorioitsija Jukka Sarjala kaipaa yhteiskunnalliseen keskusteluun rakentavaa erimielisyyttä vastakkainasettelun sijaan Kulttuurihistorioitsija, Turun yliopiston dosentti Jukka Sarjala sanoo, että yhteiskunnallisen keskustelun kahtiajakautumista pitäisi purkaa. Hän korostaa, että erimielisyys on välttämätöntä poliittiselle keskustelulle, sillä yhteiskuntaa kehitetään eri näkökulmien kautta. Ongelmana on se, että nyt vuoropuhelun sijaan keskustelu on juuttunut halvaustilaan. Filosofian tohtori Jukka Sarjala on tutkinut erityisesti 1800-luvun ja varhaisen uuden ajan kulttuurihistoriaa, romantiikan aatehistoriaa, mediahistoriaa ja poliittista ilmapiiriä. Hän tarkastelee romantiikkaa verkostonäkökulmasta, kollektiivisena ilmiönä, vaikka stereotypioissa usein on vallalla individualismi ja vaeltavat romanttiset runoilijahahmot. Monografiassaan Turun romantiikka. Aatteita, lukuvimmaa ja yhteistoimintaa 1810-luvun Suomessa hän muistuttaa, että aikaa leimasi seurallisuus, yhdistystoiminta, opiskelija- ja lukupiirit sekä yhteen hiileen puhaltaminen. Turun romantiikkaan kuului myös sivistyseetos. Oli itseisarvo, että ihminen luottaa kykyihinsä ja pyrkii jäsentämään monipuolisesti ympärillä olevaa todellisuutta ja muuttamaan sitä. Itsensä kehittäminen ei koskenut vain sivistyneistöä vaan kaikkia, kuten 1800-luvun kuluessa painotettiin yhä voimakkaammin. Turun romantiikka -teos on juuri julkaistu ruotsiksi. Sarjala toivoo teoksen tavoittavan uutta lukijakuntaa Ruotsista, sillä Åboromantiken voi tuoda suomalaisen näkökulman pohjoismaiseen keskusteluun. Podcastin pikaosiossa Sarjala vastaa kysymykseen, olisiko kulttuurihistoria tunteena ylevä vai arkinen. Kirjavinkkinä hän suosittelee ruotsalaisen Kristina Fjelkestamin teosta Begäret efter det förflutna. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest Ismael Rafols, UNESCO Chair at the Centre for Science and Technology Studies (CWTS) at Leiden University and senior researcher at INGENIO (CSIC-UPV), Polytechnic University of Valencia. The episode focuses on how can open science strategies support science towards making more responsible social contributions. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus * Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Miksi huumeidenkäyttö on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti? Voiko suuntaa vielä kääntää? Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaisa Mishina keskustelevat päihderiippuvuudesta ja painottavat, että on paljon tutkimukseen pohjaavia keinoja, joilla huumeisiin liittyviä haittoja voitaisiin vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV) toimivan Julkaisufoorumin (JUFO) pääsihteeri Janne Pölönen. Hänen kanssaan jutellaan vastuullisesta arvioinnista sekä vaikuttavuuden arvioinnista ja kansainvälisestä tutkijanarviointia edistävästä yhteenliittymästä, Coalition for Advancing Research Assessment (CoARA). Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Miten tutkimus voi muuttaa yhteiskuntaa ja tukea parempaa päätöksentekoa? Yhteiskuntaa korjaamassa -podcastissa tutkimuksen vaikuttavuudesta keskustelevat Turun yliopiston sosiologian professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola ja Suomen Akatemian tutkimuksen hyödyntämisen jaoston puheenjohtajan Jarkko Pellikka. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/invest/category/podcast/

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin seitsemännessä jaksossa keskustellaan ainutlaatuisesta vauva-ajasta. Jaksossa pohditaan, millaista vauva-aika on nykypäivänä ja miten terveydenhuolto voisi ajanjaksoa tukea sekä mitä sanovat tuoreimmat tutkimukset aiheesta. Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden maisteri, kätilö Heli Mäkelä ja terveystieteiden tohtori Jaana Lojander. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Saija Inkeroinen.

Christian Niedling: Monikielisyys on iso etu – saksan kieli avaa ovia Euroopassa Saksan kielen yliopisto-opettaja Christian Niedling korostaa, että monikielisyys on yhä tärkeämpi valtti työelämässä. Suomalaiset yritykset etsivät kielitaitoisia osaajia, mutta eivät aina löydä heitä. Saksa on sadan miljoonan ihmisen äidinkieli, jota puhutaan useissa Euroopan maissa ja sen osaaminen avaa ovia niin akateemisessa maailmassa kuin liike-elämässä. Christian Niedling saapui ensimmäistä kertaa Suomeen Erasmus-vaihtoon 25 vuotta sitten. Tojhtoriksi hän väitteli Åbo Akademissa vuonna 2020 ja työskentelee nykyisin saksan kielen oppiaineessa Turun yliopistossa. Saksa on ollut tärkeä tieteen kieli Suomessa, erityisesti luonnontieteissä ja lääketieteessä aina 1900-luvun puoliväliin asti. Niedling mainitsee, että esimerkiksi Arvo Ylppö julkaisi suuren osan tuotannostaan saksaksi. Tänä syksynä Turun yliopisto juhlii saksan opetuksen satavuotista historiaansa. Niedlingin mukaan saksalainen vaikutus Suomessa näkyy erityisesti aatehistoriassa. Filosofi, kirjailija Johann Herderin ajatukset kielestä kansan erityisyyden ilmentäjänä vaikuttivat myös Suomen kulttuuriseen itsenäistymiseen. Yhteiskunnallisessa keskustelussa Christian Niedling painottaa avoimuuden ja kunnioittavan asenteen merkitystä ja historian tuntemusta. Hänen mielestään poissulkevia kertomuksia tulee purkaa ajoissa, ennen kuin ne vakiintuvat ja alkavat hajottaa yhteiskuntaa. Tieteen ja yleisön vuoropuhelua hän pitää avaimena kriittiseen ymmärrykseen. Podcastissa keskustellaan myös Saksan ja Suomen eroavaisuuksista, Saksan roolista EU:ssa, oikeistopopulistisen AfD-puolueen puheenjohtajan Alice Weidelin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran someviestinnästä sekä siitä, miten saksa voi olla sekä työ- että tunnekieli, kuten ulkoministeri Elina Valtoselle. Pikaosiossa Christian Niedling kertoo, mitä Saksan kaupunkeja hän suosittelee matkakohteeksi. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Jukka Sarjalan teoksen Turun romantiikka. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Kim Holmberg. Hänen kanssaan jutellaan altmeriikasta ja vaikuttavuuden todentamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest scientific director and professor Ludo Waltman from the Centre for Science and Technology Studies (CWTS) at Leiden University. The episode focuses on new scholarly publishing models and how metaresearch can be reviewed and shared. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Väestötutkimukset muodostavat perustan monelle lääketieteelliselle tutkimukselle ja tuottavat ainutkertaista tietoa. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa studioisäntä Markus Riskumäki haastattelee apulaisprofessori Suvi Roviota ja tilastotieteen väitöskirjatutkija Noora Kartiosuota Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta. Jaksossa keskustellaan siitä mitä väestötutkimus tarkoittaa, miksi sen toteuttaminen on vaativaa, mutta palkitsevaa sekä käydään läpi väestötutkimuksen peruskäsitteitä, kuten pitkittäis- ja poikittaistutkimus. Kuulet myös esimerkkejä suomalaisista väestötutkimuksista ja kuinka niistä saadut tutkimustulokset ovat ohjanneet kansanterveyden kehitystä ja poliittisia päätöksiä.

Mediahistorian asiantuntija Maiju Kannisto: Some haastaa journalistisen median eettiset periaatteet FT, tutkija Maiju Kannisto sanoo, että eettinen journalismi on hydridivaikuttamisen aikakaudella jatkuvasti haastettuna. Perinteinen media joutuu kamppailemaan somessa salamavauhtia leviävän väärän tiedon kanssa. Mediahistorian asiantuntija Maiju Kanniston mukaan perinteinen media muutti kouluampumisten ja muiden joukkosurmien uutisointia, kun tekijöiden esille tuominen loi sankarimyyttejä ja inspiroi uusia tekoja. Uutisissa ryhdyttiin korostamaan enemmän uhrien ja pelastajien tarinoita sekä tekojen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Journalistien eettinen koodisto ei kuitenkaan toimi sosiaalisessa mediassa, jossa yleisölle tarjotaan huhuja ja uhkakuvia vailla vastuuta. Maiju Kannisto on yksi toimittajista tänä vuonna julkaistussa teoksessa Kulttuurin vuosisata, joka kertoo luovasta ohjelmatyöstä Yleisradiossa 1926–2025. Kannisto luonnehtii Yleisradion kulttuurimerkitystä valtavan suureksi; Yle toimi tuottajana, rahoittajana, innovoijana ja tarjosi työtä monien alojen taiteilijoille. Nyt Yle on muuttunut mediataloksi muiden joukossa, hyvässä ja pahassa. Tällä hetkellä Kannisto työskentelee Turun yliopiston tutkijanurayksikössä ja koordinoi monitieteistä kollegiumia, FINDOS-Turku tohtoriohjelmaa ja EU-rahoitteista postdoc-ohjelmaa. Hallinnollisessa työssä häntä motivoi tieteentekijöiden työn edistäminen. Tutkijan uraa hän kuvaa rahoituksen metsästykseksi ja pätkätöiksi, jossa voi toisinaan päästä Yle-projektin kaltaiseen unelmatyöhön. Podcastin pikavalinnassa Kannisto paljastaa, onko James Bond ajaton sankari vai sovinistinen muinaisjäänne. Kirjasuosituksena hän kannustaa lukemaan lapsille klassikoita, kuten Astrid Lindgrenin kirjaa Mio, poikani Mio. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto, ja sen tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

In this podcast episode (special episode in English), Laura and Outi will have as a guest professor Gunnar Sivertsen from the Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU). The episode focuses on normal versus extraordinary societal impact. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Miten sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä lastensuojelun avohuollossa? Mitkä tekijät vaikuttavat palveluiden valintaan, ja miten harkintavalta toteutuu käytännössä? Entä miltä näyttää lapsiperheiden palveluiden vaikuttavuus tai lapsikohtaisen valvonnan toteutuminen avohuollon näkökulmasta tarkasteltuina? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön tohtori ja yliopiston lehtori Teija Karttunen, väitöskirjatutkija Tuuli Kotisaari ja tutkijatohtori Piia Seppälä, joilla kaikilla on vahva tutkimustausta ja käytännön kokemus sosiaalityöstä. Podcast on osa VALITSIJA-hanketta, joka tutkii sosiaalityöntekijän roolia palveluiden valitsijana, päätöksentekijänä ja valvojana lastensuojelun avohuollossa. Jakson juontaa tutkimusavustaja Sara Valli. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/paatoksenteko-lastensuojelun-avohuollossa/

Suot ovat kietoutuneet suomalaisten elämään kivikaudelta lähtien. Soilla tapahtuneet muutokset puolestaan kuvastavat eri aikoina tapahtuneita yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Keskustelussa Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkinto-ohjelman Eeva Raike (yliopisto-opettaja) ja Laura Puolamäki (erikoistutkija) pohtivat suon tulevaisuutta Satakunnassa kerätyn tutkimusaineiston valossa. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Kuinka paljon tunnesäätely on synnynnäistä ja kuinka paljon opittua? Miten vanhempi voi auttaa lasta tai nuorta, jolla on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Kehityspsykologian professori Riikka Korja ja lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen erikoistutkija Minja Westerlund keskustelevat tunnesäätelystä ja painottavat, että intuitiivinen, ennustettava ja läsnäoleva vanhemmuus riittää. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tässä jaksossa Turun yliopiston Tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa syksyn ja tulevan neljännen podcast kauden aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin syksyn 2025 ensimmäinen jakso ja samalla neljännen kauden aloitusjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! on Turun yliopiston podcast-sarja, jossa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita LinkedIN –tililtä: UTU Avoimen tieteen kiihdyttämö / UTU Open Science Accelerator.

Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa keskitytään havainnoivan ja kokeellisen tutkimuksen eroihin. Turun yliopiston professorit Sari Stenholm ja Kari Auranen johdattavat kuulijan tutkimusasetelmien maailmaan. Jaksossa kerrotaan, mitä havainnoiva tutkimus ja sen päätyypit, poikkileikkaustutkimus, tapaus-verrokkitutkimus ja kohorttitutkimus, tarkoittavat ja mitkä ovat näiden tutkimusasetelmien vahvuudet ja heikkoudet. Lisäksi selviää, miten kokeellinen tutkimus toimii, miksi satunnaistaminen ja sokkouttaminen ovat sen kulmakiviä, ja milloin kokeellista tutkimusta ei voida toteuttaa. Jakso tarjoaa tiiviin ja innostavan katsauksen lääke- ja terveystieteellisen tutkimuksen metodologisiin perusteisiin.

Tekoälysäädös on tekoälyjärjestelmien CE-merkki ja minimoi tekoälyjärjestelmistä aiheutuvia riskejä ihmisten terveydelle, turvallisuudelle ja perusoikeuksien toteutumiselle. Turun yliopiston Yksityisoikeuden professori Mika Viljanen avaa tekoälysäädöksen eli AI Act:in sisältöä. Aihetta käsitellään yliopistossa tehtävän työn ja etenkin opetuksen näkökulmasta. Podcastin aikana käydään läpi tekoälysäädökseen liittyvät keskeiset käsitteet kuten tekoälyjärjestelmä ja suuririskinen tekoälyjärjestelmä. Opettajia kiinnostava kysymys on miten tekoälyä voi käyttää osana oppimisen arviointia vai voiko sitä käyttää? Entä milloin opettajasta tulee laajoja kielimalleja hyödyntäessään tekoälyjärjestelmän tarjoaja ja mitä siitä taas seuraa? Suositeltava podcast myös koulutuksen hallinnon puolella työskenteleville sekä tekoälyjärjestelmien kehittäjille. Tekoälysäädöksestä lisätietoja tarvitsevalle vielä lukuvinkkinä 2025 julkaistu Tekoälyn sääntely -kirja (Lindroos-Hovinheimo, Koivisto, Koulu, Sankari). Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta Podcastin kansikuva: Totti Tuhkanen CC-BY 4.0

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kuudennessa jaksossa keskusteltiin työelämän ongelmakohdista hoitotyössä ja tarkasteltiin niitä nykyisen tutkimustiedon kautta. Vieraina jaksossa ovat Turun yliopiston hoitotieteen professori Mari Kangasniemi ja dosentti Marja Hult. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Maija Satamo.

InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen, Juha Laine ja Timo Veromaa saivat ruodittavakseen nipun lääkealan vaikeita kysymyksiä, joita he arpoivat vastattavakseen vetämällä hatusta. Vastauksia ei sitten kyllä vedetty hatusta, vaan kolmikon pitkästä ja laajasta kokemuksesta lääkealalla. Miksi julkinen toimija ei voi kehittää lääkkeitä ja miksi samojen lääkkeiden hinnat ovat eri maissa erilaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet vastauksen tässä podcastissa.

Logistinen regressioanalyysi on keskeinen tilastollinen menetelmä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Toisin kuin yleisemmin tunnetussa lineaarisessa regressiossa, logistisessa regressiossa selitettävä vastemuuttuja on luokitteluasteikollinen: kaksiluokkainen, luokittelu- tai järjestysasteikollinen. Tässä podcastin jaksossa biostatistikko Tero Vahlberg esittelee logistisen regressioanalyysin perusteet ja sen, kuinka tuloksia tulkitaan. Jaksossa käydään läpi, kuinka binäärinen, multinomiaalinen, kumulatiivinen ja ehdollinen logistinen regressio eroavat toisistaan sekä huomioidaan logistinen regressio korreloituneelle aineistolle ja subjekti-spesifiset logistiset mallit. Esimerkeillä havainnollistetaan kuinka eri menetelmiä sovelletaan erilaisiin tutkimusasetelmiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja tehtyä sekä suuntaavat katseet jo tulevaan syksyyn. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä kolmannen kauden päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Biostatistiikan uranuurtaja Suomessa, emeritus Juhani Tuominen, täytti toukokuun lopussa 80 vuotta. Juhani tunnetaan erityisesti tilastotieteen osaamisen viemisestä suomalaiseen lääketeollisuuteen 1980-luvulla sekä biostatistiikan maisteriohjelman perustamisesta Turun yliopistoon. Tässä Statistiikan aaltojen juhlajaksossa Juhani Tuominen kertoo urastaan ja biostatistiikan kehityksestä lääketeollisuudessa. Haastattelijana toimii Sami Hokkanen. Tervetuloa sukeltamaan suomalaisen biostatistiikan historiaan! Ja onneksi olkoon, Juhani. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Assistant Professor of Law Daniela Alaattinoğlu is the 2025 Nils Klim Laurete for excellent research. In this podcast, Communications Planner Rosa Lampela talks with Alaattinoğlu about her career as a legal scholar. Alaattinoğlu has conducted research on various themes regarding bodily autonomy, explicit consent and data protection in period-tracking apps. In 2025 she received a highly competitive 1.5 M€ research funding from the European Research Council for her project on the Nordic Sámi Truth and Reconciliation Commissions. Alaattinoğlu's key publications include the monograph Grievance Formation, Rights and Remedies: Involuntary Sterilisation and Castration in the Nordics, 1930s–2020s (2023) and the co-edited volume Contesting Femicide: Feminism and the Power of Law Revisited (2019, with Dr Adrian Howe). Alaattinoğlu has also authored a number of high-quality journal articles and book chapters, and she is a co-editor of Retfærd: Nordic Journal of Law and Justice. Alaattinoğlu receives the award for her research into how laws and societies evolve together, how groups mobilise for change, and how law intersectionally includes and excludes individuals and groups. Alaattinoğlu is the first Finnish legal scholar and the first scholar from the University of Turku to receive the award. The Nils Klim award, funded by the Norwegian government, is worth 43 000 euros and conferred by the University of Bergen on June 5th. Transcript: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/interview-with-legal-scholar-daniela-alaattinoglu.pdf

Miltä näyttää eri eläin- ja kasvilajien historiallinen levinneisyys, kun sitä tutkitaan vanhojen sanomalehtien kautta? Entä mitä sanomalehdet ylipäänsä kertovat suomalaisten luontosuhteesta? Siitä kuulemme, kun vieraaksi saapuu kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Aino Jämsä, joka oli mukana kirjoittamassa Fauna et Flora Fennica -hankkeen (https://sites.utu.fi/faffe/) lopputuloksena syntynyttä Suomalaisten lajien historiallista kartastoa. Tutkimuksesta ja sen tekemisestä häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Kuulemme myös Ainon väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee ihmisen ja käärmeen suhdetta Suomessa. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Jenny Paananen muistuttaa sanojen voimasta – ihmistä kunnioittava kieli luo hyvinvointia Terveysalan vuorovaikutukseen perehtynyt tutkijatohtori, suomen kielen dosentti Jenny Paananen korostaa kunnioittavaa kielenkäyttöä. Hän muistuttaa sanavalintojen merkityksestä vuorovaikutuksessa. Paananen tähdentää kielen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta, sillä kieli luo todellisuutta ja kielenkäyttö voi muuttaa asenteita. Kouluttaessaan hoitohenkilökuntaa hän painottaa asiakaspalveluasennetta ja inhimillisyyttä. Jenny Paananen toteaa, että tutkittu teto johtaa parempaan käytäntöön, vaikka prosessit ovat hitaita. Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa työskentelevä tutkijatohtori haluaa pitää esillä vanhoja ihmisiä arvostavaa keskustelua. Hän kritisoi tapaa, jolla päätöksenteossa ihmisiä käsitellään kuluerinä. Paananen on tutkinut hoivakotien henkilökunnan viestintätilanteita ja perehtynyt muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksiin. Hän sanoo, että kieli vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin monin tavoin. Saattohoidossa kuolema ei ole uutinen, vaan yhteisessä tiedossa oleva asia, josta on tärkeä puhua hienotunteisesti ja rauhallisesti. Muistisairaan lähestyvää kuolemaa ei pidä kaunistella, vaan puhua rehellisesti, jotta sairaalle ja läheiselle jää aikaa valmistautua. Podcastin pikakysymyksissä paljastuu, kumpi on kielentutkijan korvaan kiinnostavampi kappale, KAJ:n Bara bada bastu vai Erika Vikmanin Ich komme. Kirjavinkkejä Paananen tarjoaa kaksi: Iida Turpeisen Elolliset ja Timo J. Tuikan Kylä josta pojat katosivat. Keskenään erilaisia teoksia yhdistää kirjailijoiden huolellinen taustatyö ja vilkas mielikuvitus. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://utu.fi/humanisti-vastaa

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest professor Gemma Derrick from the University of Bristol. The episode focuses on impactful research ecosystems and Grimpact.

In this episode, we dive into why dominant European perceptions of China turned sharply negative in recent years. Drawing on fresh academic insights from the recently published article “Bundling Threats: Why Dominant Perceptions of China Changed in Europe” by Shaun Breslin and Mikael Mattlin, the authors and Ágota Révész explore how shifting narratives—not just facts—shape policy decisions. The discussion unpacks the deeper, underlying reasons behind these changing perceptions, as well as their more immediate triggers. We also look at how a powerful image of China as a future threat towards European values and interests influences how today's actions by China and Chinese organizations are interpreted, creating a reinforcing loop with real policy consequences. Tune in for a thought-provoking look at how stories, assumptions, and fears drive international relations. This discussion is based on the following article: Shaun Breslin and Mikael Mattlin, “Bundling Threats: Why Dominant Perceptions of China Changed in Europe,” The Chinese Journal of International Politics, Volume 18, Issue 2, 2025, Pages 196–219, https://doi.org/10.1093/cjip/poaf003 Discussion hosted by Ágota Révész, China Centre at the Technische Universität TU Berlin. Podcast guests: Shaun Breslin, Professor of Politics and International Studies at the University of Warwick. Mikael Mattlin, Research Professor and the leader of Center on Global Orders and China (CORD) CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here: https://china-in-europe.net/ EuroHub4Sino - provides independent European policy research and analysis. Find out more about the project here: https://eh4s.eu/ ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: https://www.reconnect-china.ugent.be/ Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Statistiikan aalloilla: Toistomittaus by Turun yliopisto

Chinese EV companies are gaining a foothold in European markets to sell EVs and to supply European EV manufacturers with locally manufactured EV batteries. The Central and Eastern European region – host to most of the Chinese EV and EV battery projects in Europe – exemplifies the emerging role of China, and presents an exceptional case study for how Chinese firms, technologies, and supply chains helps and hinders Europe's green transition. By focusing on cases of Chinese EV battery investments in CEE, this podcast episode explores the multi-layered impacts of these investments and offers a nuanced understanding of the intricate dynamics shaping contemporary transitions to electromobility. In this podcast, hosted by John Seaman, a Research Fellow at the French Institute of International Relations (Ifri), Dr. Ágnes Szunomár shares her recent research findings on the dynamics of Chinese EV projects in Europe. Dr. Ágnes Szunomár is an associate professor at Corvinus University of Budapest. In addition, she serves as the head of the Research Group on Development Economics at the Institute of World Economics, Centre for Economic and Regional Studies, Hungary. Related publications by Ágnes Szunomár From Zero to Hero? Chinese Investment in Electric Vehicle Supply Chains in the Visegrád Four. 2024, China Observers https://chinaobservers.eu/from-zero-to-hero-chinese-investment-in-electric-vehicle-supply-chains-in-the-visegrad-four/ ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here https://china-in-europe.net Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

In this episode, Laura and Outi will have as a guest senior researcher Vincent Traag from the Leiden University. The episode focuses on the academic impact of research.

Kahden tutkinnon suorittaminen kuulostaa haastavalta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se onnistuu? Tässä jaksossa opiskelijalähettiläät Samu ja Jimi keskustelevat kahden eri tutkinnon yhdistämisestä, omien opintojen suunnittelusta sekä ajanhallinnan tärkeydestä. Millaisia hyötyjä tuplatutkinnosta voi tarjota työelämään? Entä mitä haasteita ja kompromisseja kahden tutkinnon suorittaminen edellyttää? Kuuntele lähettiläiden omakohtaiset kokemukset ja käytännön vinkit siihen, milloin kahden tutkinnon yhdistäminen kannattaa ja mitä se opiskelijalta vaatii. Lisäksi jaksossa pohditaan hieman kaksoistutkinnon tulevaisuutta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast