Aamukahvit tutkijan kanssa

What if you could search over 6 million of Chinese government documents and news articles — from national level down to local prefectures — in English, for free, and all in one place? That is exactly what the ReConnect China database sets out to offer. From journalists tracking Chinese austerity campaigns to policymakers seeking evidence-based insights, the database is reshaping how we engage with China. But its future is far from certain. Tune in to find out what this tool can — and cannot — tell us about China, and why keeping database alive is crucially important. Host Outi Luova sits down with Christian Göbel, Chair Professor of the Politics of Contemporary China at the University of Vienna, to discuss one of Europe's most ambitious digital research infrastructure projects. Link to the database: https://reconnectchina.org/ Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Tässä jaksossa kurkistetaan FinnBrain-tutkimuksen arkeen kulissien taakse! FinnBrainin pitkäaikaiset työntekijät projektikoordinaattori Eija Jossandt, datamanageri Teemu Kemppainen ja tutkimuskoordinaattori Susanne Sinisalo kertovat, mitä kaikkea pitää tehdä ennen kuin tieteellinen julkaisu on luettavissa. Jaksossa käydään läpi tiedon ja tulosten matka aina rekrytoinnista ja mittauspäivistä näytteiden käsittelyyn ja logistiikan pyörittämiseen. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/kehityksen-jaljilla

Tässä jaksossa keskitytään siihen, mitä FinnBrainissa on saatu selville aivokuvantamisen avulla. Senioritutkijat lääkäri Jetro Tuulari ja psykologi Saara Nolvi ovat vieraana kertomassa lapsen aivojen kehityksestä ja miten aivojen rakenne ja toiminta liittyvät käyttäytymiseen ja oppimiseen. Lisäksi käydään läpi, miten varhaiset elämäntilanteet voivat näkyä aivoissa ja mitä nämä löydökset kertovat lapsen kehityksestä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/kehityksen-jaljilla

Tässä jaksossa sukelletaan siihen, miten perimä ja varhaiset ympäristötekijät vaikuttavat lapsen terveyteen. Vieraana tässä jaksossa ovat lastenlääkärit ja tutkijat Laura Korhonen ja Paula Tähtinen, jotka kertovat, mitä FinnBrainissa on opittu esimerkiksi astmasta, allergioista, infektioista, ylipainosta ja kiputiloista. Jaksossa avataan myös, millaisia näytteitä ja mittauksia lastenlääkärikäynneillä on tehty, ja mitä niiden avulla voidaan saada tietää lapsen terveydestä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/kehityksen-jaljilla

Tässä jaksossa keskustellaan FinnBrain-tutkimuksessa kerätyistä biologisista näytteistä ja siitä, mitä kaikkea niiden avulla voidaan tutkia. Jakson vieraina ovat erikoistutkijat Anna Aatsinki ja Katja Tervahartiala, jotka kertovat hormonaalisen stressinsäätelyn tutkimuksesta sekä suolistomikrobiston ja aivojen kehityksen yhteyksistä. Tässä jaksossa saat selville, miten monipuolisesti FinnBrainissa on vuosien varrella kerätty näytteitä ja millaisia tutkimuskysymyksiä niiden avulla voidaan ratkaista. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/kehityksen-jaljilla

Tässä jaksossa matkustetaan FinnBrainin alkuaikoihin! Vieraina ovat FinnBrain-tutkimuksen perustajat, professorit Hasse Karlsson ja Linnea Karlsson. Heidän kanssaan käydään läpi mistä ja miten idea FinnBrainista alun perin syntyi, millaisia vaiheita ja sattumia matkan varrelle on mahtunut ja miten pienestä alkanut hanke kasvoi yhdeksi Suomen suurimmista syntymäkohorteista. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/kehityksen-jaljilla

Avausjaksossa käydään läpi, mikä FinnBrain on, miten lähes 4000 perheen tutkimus käynnistyi ja millaista ainutlaatuista aineistoa on kertynyt 15 vuoden aikana. Jaksosta saat yleiskuvan tutkimuksen monitieteisyydestä, kansainvälisestä yhteistyöstä, fokuskohortista sekä tärkeimmistä löydöksistä. Lisäksi kurkistetaan siihen, mitä FinnBrainissa tutkitaan juuri nyt ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/kehityksen-jaljilla

Tässä jaksossa tutustutaan yhdessä professori Elina Mainela-Arnoldin ja professori Riikka Korjan kanssa puheen ja kielen kehityksen sekä lapsen kehityksen ja vanhemmuuden osatutkimuksiin. Nämä FinnBrainin osatutkimukset toimivat myös osana oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippututkimusyksikköä (InterLearn), jossa tavoitellaan uutta tietoa siitä, minkälaiset yksilön tai kasvu- ja oppimisympäristöjen ominaisuudet altistavat vaikeuksille psykososiaalisessa kehityksessä ja oppimisessa. Jaksossa keskustellaan lapsen varhaisesta kehityksestä, vanhemmuudesta, vuorovaikutuksesta, temperamentista ja kielen kehityksestä sekä siitä, mitä tutkimus voi kertoa lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisesta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/kehityksen-jaljilla

This episode examines the evolving contours of China's economic diplomacy in Europe. We consider emerging mechanisms for resolving commercial and political disagreements within BRI frameworks, the varied local responses to large scale Chinese projects, and signs of adjustment in China's strategic discourse toward European partners. Host Carmen Amado Mendes is joined by Tiago Santos, Diogo Borges and Gábor Szüdi to discuss their latest research publications and the broader implications for trade, governance and bilateral relations. Host: Carmen Amado Mendes, the President of the Macau Scientific and Cultural Centre (CCCM) Guests: Diogo Borges , PhD Researcher, Centre of International Studies (CEI-ISCTE) and Macau Scientific and Cultural Centre (CCCM) Tiago Botelho dos Santos, PhD Researcher, Centre of International Studies (CEI-ISCTE) and Macau Scientific and Cultural Centre (CCCM) Gábor Szüdi, Senior Researcher, Centre for Social Innovation (ZSI) Links to the publications discussed in this podcast: Navigating a Multipolar Legal Order: European Institutions and Dispute Resolution in the Age of the Belt and Road Initiative (BRI) https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2026/05/2026_Tiago-Diogo-CAM_ReConnectChina_D2.8.2-ResearchPaper_NavigatingMultipolar-LegalOrder.pdf The Geopolitics of Perception: Non-Elite Views of the BRI and a New Policy Blueprint for the European Global Gateway https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2026/05/2026_TiagoDiogoCAM_ReConnectChina_D2.8.3-ResearchPaper-GeopPerception.pdf Policy and discursive shifts in China's economic diplomacy amid rising geopolitical tensions https://open-research-europe.ec.europa.eu/articles/6-109/v1

Ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä ja biologian tutkija Kimmo Kaakinen keskustelevat pölyttäjien merkityksestä ja suojelusta. Heidän mukaansa helpoin tapa auttaa pölyttäjiä on ottaa rennommin pihatöiden suhteen: jätä nurmikko leikkaamatta, kukat nyppimättä ja anna luonnonvaraisten kasvien kasvaa läpi kasvukauden. Jakson toimittaa koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tässä jaksossa Anna Karhun vieraana on Taneli Lahti Euroopan Komissiosta. He keskustelevat siitä miten kauppapolitiikka, EU-päätöksenteko ja geopoliittiset jännitteet kytkeytyvät toisiinsa – ja miksi niillä on merkitystä Suomelle ja Euroopalle. Jakson alussa käsitellään, miten tähän geopoliittisesti jännitteiseen tilanteeseen on päädytty. Keskustelu jatkuu käsittelemällä, miten kauppapolitiikka kietoutuu tähän ja miten näistä haasteista mahdollisesti päästään eteenpäin. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja tehtyä. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä neljännen kauden päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Miltä Venäjä näyttää vuonna 2026 ja mihin suuntaan se on menossa? Uusimmassa Maailmanmenoa-podcastin jaksossa Eini Haajan vieraana on professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. Jaksossa keskustellaan Venäjän sisäisestä kehityksestä, suhteista Eurooppaan, Kiinaan, Lähi-itään ja Yhdysvaltoihin, sekä arktisen alueen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Samalla pohditaan, mitä Venäjän nykykehitys tarkoittaa Suomelle ja suomalaisyrityksille tulevaisuudessa – millaisia huolia tilanteeseen liittyy ja voiko muutosten keskellä toisaalta syntyä myös uusia mahdollisuuksia? Kuuntele jakso ja sukella mukaan ajankohtaiseen keskusteluun Venäjän asemasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Mikä on peli? Entä mitä tarkoittaa pelillistäminen? Jaksossa syvennytään peleihin ja pelillistämiseen yhdessä pelillistämisen asiantuntijan Tuulia Nevalan kanssa. Miten rakennetaan hyvä oppimispeli ja voiko oppiminen tapahtua leikin varjolla? Milloin pelillistämistä on liikaa? Entä milloin peleistä on enemmän haittaa kuin hyötyä ja miten digitalisaation myötä moninaistuva pelaajakunta vaikuttaa pelien suunnitteluun ja pelillistämisen tulevaisuuteen? Jakson juontaa Wima Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Jaksossa keskustellaan johtamisesta, johtamistaidoista, johtamisen murroksesta ja tulevaisuuden johtamisesta yhdessä johtajuuden ammattilaisen ja tutkijan Leena Jokisen kanssa. Mitä on tulevaisuuslukutaito ja miksi luovuus on tärkeä osa ajattelua? Millainen vaikutus on yksikön relisienssillä ja miten johtajuus on muuttunut 200-luvulla? Entä mitä valaat ajattelevat merillä ajelehtivista risteilijöistä? Jakson juontaa Wima Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

In this episode, Laura and Outi are joined by Professor Keri Facer from the University of Bristol. The episode will focus on the different timeframes of research and its impact. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kahdeksannessa jaksossa sukelletaan etiikan maailmaan ja keskustellaan moraalisesta rohkeudesta. Jaksossa pohditaan mitä moraalinen rohkeus tarkoittaa hoitotyössä ja miksi se on juuri nyt niin keskeinen kysymys. Vieraina jaksossa ovat terveystieteiden tohtori Elina Pajakoski. Jaksoa juontavat väitöskirjatutkijat Jenna Poraharju ja Tina Hiltunen. Lue lisää: Narsakka, N. (2026). Promoting the physical activity of older adults in institutional long-term care as nursing practice using the environment: a metaphorical model. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0513-3

ääkekehityksen lokikirjat on tällä kertaa veto- ja pitovoiman jäljillä. Pohdinnassa on, miten Suomeen saataisiin houkuteltua lupaavimmat bioteknologia-alan osaajat ja miten varmistettaisiin, etteivät he karkaa kauas pois? Vai pitäisikö ajatella, että mitään aivovuotoa ei ole, vaan tutkijaksi kasvu suorastaan vaatii liikkumista ryhmästä ja maasta toiseen? Työelämäprofessori Timo Veromaa otti ja lähti nuorena tutkijana ns. rapakon taa, mutta palasi Suomeen, miksi? Tässä jaksossa selviää myös, minne tänä päivänä InFLAMES-ryhmistä valmistuneet tohtorit ja uralla eteenpäin jatkaneet tutkijat ovat sijoittuneet työelämässä. Kaksi nuorta kansainvälistä tutkijaamme kertoo, miksi he valitsivat Suomen ja aikovatko he pysyä täällä. Mukana keskustelussa on myös Turun yliopiston vararehtori Maija Peltola, joka pitää Turun vetovoimatekijänä pitkää, yli sata vuotta harjoitettua korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta. Ja jos lahjakkuuksista halutaan pitää kiinni, on huolehdittava siitä, että ihmiset löytävät paikkansa ensin yliopistoyhteisöstä ja myöhemmin Turusta, Varsinais-Suomesta tai ainakin Suomesta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Terveysteknologian apulaisprofessori Antti Airola ja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen professori Jukka Kemppainen keskustelevat tekoälyn roolista terveydenhuollossa ja lääketieteessä. Heidän mukaansa tekoälyllä on merkittävä potentiaali terveyden edistämisessä ja seurannassa, diagnoosien tekemisessä ja ammattilaisten työn nopeuttamisessa. Jakson toimittaa koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Vuoden opettaja 2025, opetushoitaja Minna-Kaarina Wuorela, kertoo LATUA!-podcastissä opiskelijalähtöisyydestä, psykologisesta turvallisuudesta ja positiivisesta pedagogiikasta. Simulaatiopedagogiikassa yhdistyvät nämä kaikki. Terveydenhoidon lisäksi simulaatioita voi hyödyntää oppimisessa myös muilla aloilla. Jatkona haastattelulle järjestetään Minnan johdolla SimuCenterin esittelytilaisuus perjantaina 8.5.2026 klo 12-13 os. Medisiina D, 2.krs (Sydän ja Kallo). ​SimuCenter on Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteinen simulaatiokeskus ja erilaisten koulutusten käytettävissä. Ilmoittautumiset 30.4.2026 mennessä henkilöstökoulutuskalenterissa: Simulaatio-opetukseen ja SimuCenteriin tutustuminen (8. toukokuuta 2026) · PeTra (https://petra.utu.fi/event/132/)

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemiassa tutkimusturvallisuuden erityisasiantuntijana työskentelevä Katrine Mahlamäki. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimusturvallisuudesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Tässä jaksossa tarkastelemme Ison-Britannian poliittista ja taloudellista suuntaa aikana, jolloin maa tasapainoilee EU:n ja Yhdysvaltojen välissä sekä hakee paikkaansa muuttuvassa geotaloudessa. Vieraanamme on Meria Heikelä, neuvonantaja Suomen Lontoon-suurlähetystöstä, joka kertoo urapolkunsa lisäksi näkemyksensä Britannian nykytilanteesta, sen vahvuuksista ja haasteista kansainvälisessä ympäristössä. Keskustelemme Brexitin pitkäaikaisista vaikutuksista talouteen, kilpailukykyyn ja yritysten toimintaympäristöön. Pohdimme myös, onko Britannia onnistunut hyödyntämään uutta liikkumavaraansa kauppapolitiikassa – vai kavensiko irtautuminen EU:sta lopulta sen vaihtoehtoja ja vaikutusvaltaa. Lisäksi pureudumme siihen, miten kiristyneet suurvaltasuhteet, Yhdysvaltojen kauppapolitiikan muutokset ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat muokanneet Britannian suhteita EU:hun ja Yhdysvaltoihin. Onko nähtävissä käytännön lähentymistä Eurooppaan, ja millaiseksi "erityissuhde" Yhdysvaltoihin on muodostunut? Lopuksi käytännönläheisiä vinkkejä Ison-Britannian markkinoista kiinnostuneille. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Oletko kuullut yhteismalleista, joita kutsutaan englanniksi termillä 'joint models'? Yhteismallit ovat tuore tilastollinen tapa yhdistää toistomittaus- ja elinaika-aineisto ja analysoidaan ne yhtä aikaa. Tämä vielä vähän käytetty menetelmä sopii moneen erityiseen datahaasteeseen. Yhteismalleilla voidaan analysoida toistomittausdatan ja elinaikadatan yhteyttä tai voiko toistomittausdata toimia surrogaattina elinaikatapahtumalle. Niiden avulla voidaan huomioida informatiivinen puuttuva data tilanteissa, joissa perinteiset toistomittausmallit tuottavat epäluotettavia tuloksia. Elinaika-analyysissä yhteismalleilla saadaan rakennettua kliinisesti uskottavampi malli, kun mallissa on mukana aikariippuva kovariaatti. Lisäksi yhteismalleilla voidaan ennustaa yksilötasolla elinaikatapahtumaa toistomittausdatan avulla. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa biostatistikko Eliisa Löyttyniemi kertoo monipuolisista yhteismalleista ja kuinka ne tarjoavat selkeän metodologisen edun perinteisiin malleihin verrattuna tilanteissa, joissa pitkittäisaineiston lisäksi on elinaikatietoa.

Miten vuonna 2029 valmistuva maailman suurin teleskooppi mullistaa avaruustutkimuksen? Mitä havaintoja sillä tehdään ensimmäisenä? Tähtitieteen professorit Seppo Mattila ja Petri Väisänen keskustelevat tähtitieteen tulevaisuudesta ja avaavat, millaisia avaruuden kohteita uudella ELT-teleskoopilla pystytään havainnoimaan. Podcastin toimittaa viestintäsuunnittelija Rosa Lampela. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Kolmiosaisessa sarjassa ”Millaista on opiskella fysikaalisia tieteitä Turun yliopistossa?” opiskelijalähettiläs Nikolaos keskustelee fysiikan opinnoista Turun yliopistossa. Kolmannessa jaksossa on vieraina Turun yliopiston tähtitieteen emeritusprofessori ja tunnettu tietokirjailija Esko Valtaoja sekä 4. vuoden teoreettisen fysiikan opiskelija Antti. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Kolmiosaisessa sarjassa ”Millaista on opiskella fysikaalisia tieteitä Turun yliopistossa?” opiskelijalähettiläs Nikolaos keskustelee fysiikan opinnoista Turun yliopistossa. Toisessa jaksossa on vieraina teoreettisen fysiikan professori ja fysiikan ja tähtitieteen laitoksen opetuksesta vastaava varajohtaja Jyrki Piilo sekä tähtitieteen opiskelija Laura. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Kolmiosaisessa sarjassa ”Millaista on opiskella fysikaalisia tieteitä Turun yliopistossa?” opiskelijalähettiläs Nikolaos keskustelee fysiikan opinnoista Turun yliopistossa. Ensimmäisessä jaksossa on vieraina fysiikan yliopistonlehtori Teemu Hynninen ja ensimmäisen vuoden fysiikan opiskelija Eero. Mikä ikinä mietityttääkin fysiikalle hakemisessa, niin se luultavasti käsitellään jossain sarjan jaksossa! (Korjaus jakson sisältöön: myös statistisen fysiikan perusteet kuuluvat toisen vuoden aineopintoihin.) Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Richard Turcsanyi speaks with his co-authors Kara Němečková and Veronika Blablová about their policy brief Evolving patterns of China's involvement in African infrastructure published by Reconnect China project (https://www.reconnect-china.ugent.be/2025/10/17/reconnect-china-policy-brief-26-evolving-patterns-of-chinas-involvement-in-african-infrastructure/). They outline how Chinese loans tied to infrastructure construction became one of the key aspects of China-Africa relations over the previous decade, but also how and why they declined in recent years. Yet China's presence in Africa is by no means over. What are the new types of China's involvement projects in Africa? Listen to the podcast episode to learn more! Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest professor of data science Mike Thelwall from the University of Sheffield. The episode focuses on AI and research assessment. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Tässä Statistiikan aallossa käsitellään aineiston keruun valmistelua, lomakkeen suunnittelua ja aineiston tallennusta. Tutkimuslomakkeen pitää olla helposti ymmärrettävä ja täytettävä. Biostatistikko Helena Ollila antaa käytännön vinkkejä ja kertoo, mitä sääntöjä lomakkeen pitää noudattaa, jotta siitä saatava aineisto on tilastollisiin analyyseihin sopiva. Lisäksi käydään läpi, miten lomakkeella saatu aineisto tallennetaan sähköiseen muotoon. Selkeä ja hyvänlaatuinen aineisto takaa tilastollisten analyysien laadun ja nopeuttaa työskentelyä. Tässä podcastissa on selkeitä ohjeita erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen tutkijoille ja opiskelijoille, jotka suunnittelevat tutkimusaineiston keruuta. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi. Hänen kanssaan jutellaan Lakitutkasta ja akateemisen vapauden roolista tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Jaksossa keskustellaan nuorten tulevaisuuskuvista ja työurahaaveista. Mihin nuoret toivovat työllistyvänsä ja miksi? Miten ympäristö vaikuttaa koulutusvalintoihimme? Mitä suomalaiset nuoret haluavat tienata ja mistä he haaveilevat? Jaksossa vieraana väitöskirjatutkija Pasi Keski-Pukkila. Hän kertoo esimerkiksi, miten media, koulut ja vanhempien odotukset vaikuttavat haavekuviin. Miten nuorille voidaan kertoa laajemmin eri vaihtoehdoista ja miksi on tärkeää antaa tilaa pohdinnalle? Entä miten sukupuoli ja yhteiskunnan valtarakenteet vaikuttavat mahdollisuuksiin? Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Jaksossa keskustellaan tulevaisuudentutkimuksen kenttätyöstä yhdessä­­­ väitöskirjatutkija Marianna Birmoser Ferreira-Aulun kanssa. Jaksossa Birmoser Ferreira-Aulun kertoo Amazonin alueella tekemästään kenttätyöstä ja sen tutkimusmenetelmistä. Lisäksi hän paljastaa millaista elämä pienessä kyläyhteisössä on ja kertoo, miksi tietoa on tärkeää kerätä ja levittää. Mistä idea tutkimukseen lähti, miten paikalliset suhtautuivat tutkimukseen ja miten vuorovaikutus sujui ilman yhteistä kieltä? Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson haastatteluosuus on toteutettu englanniksi. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika In this episode, we discuss fieldwork in future studies with Doctoral Researcher Marianna Birmoser Ferreira-Aulu. In the episode, Birmoser Ferreira-Aulu talks about her fieldwork in the Amazon region and the research methods she uses. She also reveals what life is like in a small village community and explains why it is important to collect and disseminate knowledge. Where did the idea for the research come from, how did the locals respond to the research, and how did interaction work without a common language? The episode is hosted by Wilma Kotivainio and produced by Tilda Karus. The interview segment of the episode is conducted in English. Text equivalent of the episode is available at: Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Jaksossa keskustellaan urapoluista tulevaisuudentutkimuksen parissa. Millaisella koulutuksella alalle voi hakeutua, miksi alaa kannattaa opiskella ja millainen on tulevaisuudentutkijan perinteinen työpäivä? Vieraina tulevaisuudentutkimuksen projektityöläinen Katariina Heikkilä ja tutkijatohtori Ville Lauttamäki. Miten vuodet tulevaisuudentutkimuksen parissa ovat muovanneet heidän ajatteluaan ja miten he hyödyntävät työssään omia, keskenään erilaisia koulutustaustojaan? Entä miten tulevaisuudentutkimus eroaa muista tieteenaloista? Jakson juontaa Tilda Karus. Jakson ovat tuottaneet Tilda Karus ja Wilma Kotivainio. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Jaksossa keskustellaan tulevaisuustietoisuudesta. Vieraana on tulevaisuustietoisuuden konseptia kehittänyt vanhempi tutkija Sanna Ahvenharju. Mitä jokaisen tulisi tietää tulevaisuustietoisuudesta, miten teoriaa voidaan hyödyntää esimerkiksi työelämässä ja millaisia johtopäätöksiä omista tuloksista voi tehdä? Ahvenharju paljastaa jaksossa myös esimerkiksi sen, millaisia ennakkoluuloja ja millaista kritiikkiä tulevaisuustietoisuuden konseptiin on kohdistunut. Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Lisää tulevaisuustietoisuudesta löydät osoitteesta: https://futuresconsciousness.utu.fi. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston biotekniikan apulaisprofessori ja Terveys, lääkekehitys ja diagnostiikka - monitieteisen teeman johtaja Saara Wittfooth. Hänen kanssaan jutellaan monitieteisestä tutkimuksesta ja siitä, millaista vaikutusta monitieteisen teeman toiminnalla tavoitellaan Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Ruokkiiko vihapuhe väkivaltarikoksia? Miksi vihapuhe kohdistuu miehiin ja naisiin eri tavoin? Oikeustieteen apulaisprofessori Tatu Hyttinen ja filosofian erikoistutkija Jani Sinokki keskustelevat vihapuheesta. He tuovat esiin vihapuheen seurauksia ja keinoja, joilla vihapuhetta voitaisiin rajoittaa tai vähentää. Tekstivastine: https://www.utu.fi/tiedelinja

Internationally, efforts to mitigate the anthropogenic impact on the natural environment are generally framed under the concept of “sustainable development.” In the People's Republic of China, however, “ecological civilisation” (shengtai wenming 生态文明) has become the defining slogan of the country's environmental policy. What does this different wording entail for Chinese politics and for the future of the world? What values and worldviews underpin the use of “ecological civilisation” by Chinese authorities? In this podcast Dr Beatrice Gallelli discusses her recent ReConnect Policy Brief with Outi Luova. Beatrice Gallelli is a Research Fellow at the Istituto Affari Internazionali and an Assistant Professor at Ca'Foscari University of Venice, Italy. Outi Luova works as a senior university lecturer at the Centre for East Asian Studies, University of Turku, Finland. Link to the policy brief: Why “Ecological civilisation”? The values driving China's green turn under Xi Jinping https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2025/12/ReConnect-China-Policy-Brief-30-Ecological-civilisation.pdf Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Minkälaista on yliopistossa opiskeleminen? Nouseeko opiskellessa uusia ammattihaaveita esiin, ja miksi? Kuinka tärkeä on opiskelijaidentiteetti yliopistolaisille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin perehtyvät neljä opiskelijalähettilästä kolmiosaisessa Studycastin sarjassa “Mitä me oltais haluttu tietää?”. Mediatutkimuksen opiskelija Elsa, historian opiskelija Janette, poliittisen historian opiskelija Kristiina ja kirjallisuustieteiden opiskelija Ruu käyvät läpi ensimmäisessä jaksossa sitä, mitä he olisivat halunneet tietää opiskelijaidentiteetistä ennen yliopistoa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Maailmanmenoa on Turun kauppakorkeakoulun Pan Eurooppa instituutin podcast, jossa pureudutaan kansainvälisen liiketoiminnan, kauppapolitiikan ja geotalouden ajankohtaisiin ilmiöihin tutkijoiden ja asiantuntijoiden silmin. Maailma muuttuu nopeammin kuin akateeminen tutkimus ehtii perässä – siksi tässä podcastissa puhutaan niistä kehityskuluista, jotka vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön juuri nyt. Teemoina mm.: • kauppapolitiikka ja globaalit taloussuhteet • geopoliittinen murros ja turvallisuus • yritykset muuttuvassa maailmassa Jaksoissa kuullaan tutkijoiden lisäksi myös asiantuntijavieraita. Tavoitteena on tarjota selkeää, ajantasaista ja tutkimuspohjaista analyysiä siitä, mitä maailmanmeno tarkoittaa yrityksille, päättäjille ja yhteiskunnalle. Tule mukaan pysymään kärryillä maailman muutoksista! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Minkälaista on yliopistossa opiskeleminen? Nouseeko opiskellessa uusia ammattihaaveita esiin, ja miksi? Kuinka tärkeä on opiskelijaidentiteetti yliopistolaisille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin perehtyvät neljä opiskelijalähettilästä kolmiosaisessa Studycastin sarjassa “Mitä me oltais haluttu tietää?”. Mediatutkimuksen opiskelija Elsa, historian opiskelija Janette, poliittisen historian opiskelija Kristiina ja kirjallisuustieteiden opiskelija Ruu käyvät läpi ensimmäisessä jaksossa sitä, mitä he olisivat halunneet tietää urahaaveista ja -poluista ennen yliopistoa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Minkälaista on yliopistossa opiskeleminen? Nouseeko opiskellessa uusia ammattihaaveita esiin, ja miksi? Kuinka tärkeä on opiskelijaidentiteetti yliopistolaisille? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin perehtyvät neljä opiskelijalähettilästä kolmiosaisessa Studycastin sarjassa “Mitä me oltais haluttu tietää?”. Mediatutkimuksen opiskelija Elsa, historian opiskelija Janette, poliittisen historian opiskelija Kristiina ja kirjallisuustieteiden opiskelija Ruu käyvät läpi ensimmäisessä jaksossa sitä, mitä he olisivat halunneet tietää opiskelemisesta ennen yliopistoa. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

In this episode of Finn-ish: Tales of Integration, we explore how students at the University of Turku gain practical experience and connect with companies through the UNICOM+ project. Your host, Nour Naderi, a master's student in Human Neuroscience and an international student ambassador, sits down with two inspiring guests who share their insights on building career skills and navigating the Finnish workforce:

In this episode of Finn-ish: Tales of Integration, we explore how university leadership shapes student experience, internationalisation, and inclusion at the University of Turku. Your host, Momina Iftikhar, a master's student in health technology, sits down with an inspiring guest who shares her vision and insights on creating an inclusive, supportive environment for all students:

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest Bianca Kramer, the executive director of Barcelona Declaration on Open Research Information. The episode focuses on the importance of open research information and the Barcelona Declaration on Open Research Information. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Synteettinen data on mallinnuksen avulla tuotettua aineistoa, joka jäljittelee alkuperäisen datan keskeisiä ominaisuuksia ilman, että yksittäiset henkilöt ovat tunnistettavissa. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa opetuksessa, menetelmien testauksessa ja tuotekehityksessä. Tässä Statistiikan aalloilla -podcastin jaksossa studioisäntä Markus Riskumäki haastattelee väitöskirjatutkija Katariina Perkonojaa synteettisen potilasdatan mahdollisuuksista ja rajoitteista. Keskustelu keskittyy erityisesti pitkittäisaineistoihin, joissa samoja potilaita seurataan ja mitataan useaan otteeseen ajan kuluessa. Jaksossa pohditaan, miksi anonymisointi on keskeinen motiivi synteettisen datan käytölle sekä tarkastellaan kehityssuuntia ja uusia generointimenetelmiä, kuten kielimalleja.

In this podcast episode (special episode in English, Laura and Outi will have as a guest DORA Program Manager, Dr. Giovanna Lima. The episode focuses on DORA and responsible research impact assessment. Discuss the impact of research with Laura and Outi. The University of Turku's Vau, mikä vaikutus! (Wow, what an impact!) podcast series discusses the impact of research from a variety of perspectives, as discussed by a broad group of experts. Podcast website and transcripts: utu.fi/vaumikavaikutus

Yliopisto-opettaja Heidi Salmi: suomen asemaa tieteen kielenä pitää vahvistaa Suomen kielen yliopisto-opettaja, dosentti Heidi Salmi korostaa, että suomen kielen pitää olla tieteen ykköskieli Suomessa ja sen asemaa on vaalittava määrätietoisesti. Suomenkielinen opetus ei ole enää yliopistoissa itsestäänselvyys, ja englannin hallitsema julkaiseminen uhkaa tieteen suomalaisen sanaston kehitystä. Vanhan kirjasuomen ja Mikael Agricolan kielen tutkimukseen erikoistunut Salmi muistuttaa, että pysyy elinvoimaisena, kun sitä käytetään kaikilla mahdollisilla aloilla. Heidi Salmi kannustaa tutkijoita aktiivisempaan tiedeviestintään. Hän sanoo, että hyvä opettaja ja hyvä tutkija ei automaattisesti osaa puhua tieteestä yleistajuisesti. Tällä hetkellä tiedeviestintä on hyvin yksilökohtaista, eikä opintojen aikana tutkijoille juuri tarjota viestintäkoulutusta. Tarvetta tutkimusten popularisoinnille on, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita tieteestä. Syksyllä Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos aloitti Turun Sanomissa uuden Kieli on kaikki -sarjan, jossa tutkijat tuovat esiin kielten merkitystä ja monipuolisuutta. Salmi on myös humanistisen aikakausmedian Soihdun päätoimittaja. Verkossa julkaistavan Soihdun ajankohtaisena teemana on tekoäly. Podcastin pikaosiossa Heidi Salmi paljastaa, löytääkö hän kiinnostavan tiedeuutisen useammin sosiaalisesta vai perinteisestä mediasta. Kirjavinkkinä hän suosittelee teosta, joka aikanaan vaikutti jopa hänen uravalintaansa: Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti syksyn aikana kuultua ja opittua sekä paljastavat hiukan mitä keväällä on odottettavissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin neljännen kauden syksyn päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Kun koronapandemia iski, näimme suomalaisen, ehkä hieman pölyttymään päässeen velvoitevarastoitijärjestelmän aivan uusin silmin. Samoilla silmillä näimme myös, että monen maan tavoitteena oli varmistaa, että lääkkeitä ja rokotteita riittää ensisijaisesti omien kansalaisten käyttöön. Tämä on hyvä pitää mielessä, kun aprikoidaan, tarvitaanko Suomessa omaa lääkekehitystä ja -valmistusta. Ainakin InFLAMESin työelämäprofessorit Juha Laine, Timo Lappalainen ja Timo Veromaa ovat sitä mieltä, että, lääkeosaamisen häviäminen Suomesta olisi lähinnä katastrofi. Mutta mikä on Kärkkäisen lista ja missä tilanteessa, vähän kuin suossa, olemme kaulaamme myöten? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston erikoistutkija Juuso Repo INVEST-lippulaivasta. Hänen kanssaan keskustellaan tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimen tieteen välisestä yhteydestä ja tieteen avaamisesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus