Aamukahvit tutkijan kanssa

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kuudennessa jaksossa keskusteltiin työelämän ongelmakohdista hoitotyössä ja tarkasteltiin niitä nykyisen tutkimustiedon kautta. Vieraina jaksossa ovat Turun yliopiston hoitotieteen professori Mari Kangasniemi ja dosentti Marja Hult. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Maija Satamo.

InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen, Juha Laine ja Timo Veromaa saivat ruodittavakseen nipun lääkealan vaikeita kysymyksiä, joita he arpoivat vastattavakseen vetämällä hatusta. Vastauksia ei sitten kyllä vedetty hatusta, vaan kolmikon pitkästä ja laajasta kokemuksesta lääkealalla. Miksi julkinen toimija ei voi kehittää lääkkeitä ja miksi samojen lääkkeiden hinnat ovat eri maissa erilaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet vastauksen tässä podcastissa.

Logistinen regressioanalyysi on keskeinen tilastollinen menetelmä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Toisin kuin yleisemmin tunnetussa lineaarisessa regressiossa, logistisessa regressiossa selitettävä vastemuuttuja on luokitteluasteikollinen: kaksiluokkainen, luokittelu- tai järjestysasteikollinen. Tässä podcastin jaksossa biostatistikko Tero Vahlberg esittelee logistisen regressioanalyysin perusteet ja sen, kuinka tuloksia tulkitaan. Jaksossa käydään läpi, kuinka binäärinen, multinomiaalinen, kumulatiivinen ja ehdollinen logistinen regressio eroavat toisistaan sekä huomioidaan logistinen regressio korreloituneelle aineistolle ja subjekti-spesifiset logistiset mallit. Esimerkeillä havainnollistetaan kuinka eri menetelmiä sovelletaan erilaisiin tutkimusasetelmiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja tehtyä sekä suuntaavat katseet jo tulevaan syksyyn. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä kolmannen kauden päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Biostatistiikan uranuurtaja Suomessa, emeritus Juhani Tuominen, täytti toukokuun lopussa 80 vuotta. Juhani tunnetaan erityisesti tilastotieteen osaamisen viemisestä suomalaiseen lääketeollisuuteen 1980-luvulla sekä biostatistiikan maisteriohjelman perustamisesta Turun yliopistoon. Tässä Statistiikan aaltojen juhlajaksossa Juhani Tuominen kertoo urastaan ja biostatistiikan kehityksestä lääketeollisuudessa. Haastattelijana toimii Sami Hokkanen. Tervetuloa sukeltamaan suomalaisen biostatistiikan historiaan! Ja onneksi olkoon, Juhani. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Assistant Professor of Law Daniela Alaattinoğlu is the 2025 Nils Klim Laurete for excellent research. In this podcast, Communications Planner Rosa Lampela talks with Alaattinoğlu about her career as a legal scholar. Alaattinoğlu has conducted research on various themes regarding bodily autonomy, explicit consent and data protection in period-tracking apps. In 2025 she received a highly competitive 1.5 M€ research funding from the European Research Council for her project on the Nordic Sámi Truth and Reconciliation Commissions. Alaattinoğlu's key publications include the monograph Grievance Formation, Rights and Remedies: Involuntary Sterilisation and Castration in the Nordics, 1930s–2020s (2023) and the co-edited volume Contesting Femicide: Feminism and the Power of Law Revisited (2019, with Dr Adrian Howe). Alaattinoğlu has also authored a number of high-quality journal articles and book chapters, and she is a co-editor of Retfærd: Nordic Journal of Law and Justice. Alaattinoğlu receives the award for her research into how laws and societies evolve together, how groups mobilise for change, and how law intersectionally includes and excludes individuals and groups. Alaattinoğlu is the first Finnish legal scholar and the first scholar from the University of Turku to receive the award. The Nils Klim award, funded by the Norwegian government, is worth 43 000 euros and conferred by the University of Bergen on June 5th. Transcript: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/interview-with-legal-scholar-daniela-alaattinoglu.pdf

Miltä näyttää eri eläin- ja kasvilajien historiallinen levinneisyys, kun sitä tutkitaan vanhojen sanomalehtien kautta? Entä mitä sanomalehdet ylipäänsä kertovat suomalaisten luontosuhteesta? Siitä kuulemme, kun vieraaksi saapuu kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Aino Jämsä, joka oli mukana kirjoittamassa Fauna et Flora Fennica -hankkeen (https://sites.utu.fi/faffe/) lopputuloksena syntynyttä Suomalaisten lajien historiallista kartastoa. Tutkimuksesta ja sen tekemisestä häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Kuulemme myös Ainon väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee ihmisen ja käärmeen suhdetta Suomessa. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Jenny Paananen muistuttaa sanojen voimasta – ihmistä kunnioittava kieli luo hyvinvointia Terveysalan vuorovaikutukseen perehtynyt tutkijatohtori, suomen kielen dosentti Jenny Paananen korostaa kunnioittavaa kielenkäyttöä. Hän muistuttaa sanavalintojen merkityksestä vuorovaikutuksessa. Paananen tähdentää kielen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta, sillä kieli luo todellisuutta ja kielenkäyttö voi muuttaa asenteita. Kouluttaessaan hoitohenkilökuntaa hän painottaa asiakaspalveluasennetta ja inhimillisyyttä. Jenny Paananen toteaa, että tutkittu teto johtaa parempaan käytäntöön, vaikka prosessit ovat hitaita. Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa työskentelevä tutkijatohtori haluaa pitää esillä vanhoja ihmisiä arvostavaa keskustelua. Hän kritisoi tapaa, jolla päätöksenteossa ihmisiä käsitellään kuluerinä. Paananen on tutkinut hoivakotien henkilökunnan viestintätilanteita ja perehtynyt muistisairaiden ja heidän läheistensä kokemuksiin. Hän sanoo, että kieli vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin monin tavoin. Saattohoidossa kuolema ei ole uutinen, vaan yhteisessä tiedossa oleva asia, josta on tärkeä puhua hienotunteisesti ja rauhallisesti. Muistisairaan lähestyvää kuolemaa ei pidä kaunistella, vaan puhua rehellisesti, jotta sairaalle ja läheiselle jää aikaa valmistautua. Podcastin pikakysymyksissä paljastuu, kumpi on kielentutkijan korvaan kiinnostavampi kappale, KAJ:n Bara bada bastu vai Erika Vikmanin Ich komme. Kirjavinkkejä Paananen tarjoaa kaksi: Iida Turpeisen Elolliset ja Timo J. Tuikan Kylä josta pojat katosivat. Keskenään erilaisia teoksia yhdistää kirjailijoiden huolellinen taustatyö ja vilkas mielikuvitus. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://utu.fi/humanisti-vastaa

In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest professor Gemma Derrick from the University of Bristol. The episode focuses on impactful research ecosystems and Grimpact.

In this episode, we dive into why dominant European perceptions of China turned sharply negative in recent years. Drawing on fresh academic insights from the recently published article “Bundling Threats: Why Dominant Perceptions of China Changed in Europe” by Shaun Breslin and Mikael Mattlin, the authors and Ágota Révész explore how shifting narratives—not just facts—shape policy decisions. The discussion unpacks the deeper, underlying reasons behind these changing perceptions, as well as their more immediate triggers. We also look at how a powerful image of China as a future threat towards European values and interests influences how today's actions by China and Chinese organizations are interpreted, creating a reinforcing loop with real policy consequences. Tune in for a thought-provoking look at how stories, assumptions, and fears drive international relations. This discussion is based on the following article: Shaun Breslin and Mikael Mattlin, “Bundling Threats: Why Dominant Perceptions of China Changed in Europe,” The Chinese Journal of International Politics, Volume 18, Issue 2, 2025, Pages 196–219, https://doi.org/10.1093/cjip/poaf003 Discussion hosted by Ágota Révész, China Centre at the Technische Universität TU Berlin. Podcast guests: Shaun Breslin, Professor of Politics and International Studies at the University of Warwick. Mikael Mattlin, Research Professor and the leader of Center on Global Orders and China (CORD) CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here: https://china-in-europe.net/ EuroHub4Sino - provides independent European policy research and analysis. Find out more about the project here: https://eh4s.eu/ ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: https://www.reconnect-china.ugent.be/ Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Statistiikan aalloilla: Toistomittaus by Turun yliopisto

Chinese EV companies are gaining a foothold in European markets to sell EVs and to supply European EV manufacturers with locally manufactured EV batteries. The Central and Eastern European region – host to most of the Chinese EV and EV battery projects in Europe – exemplifies the emerging role of China, and presents an exceptional case study for how Chinese firms, technologies, and supply chains helps and hinders Europe's green transition. By focusing on cases of Chinese EV battery investments in CEE, this podcast episode explores the multi-layered impacts of these investments and offers a nuanced understanding of the intricate dynamics shaping contemporary transitions to electromobility. In this podcast, hosted by John Seaman, a Research Fellow at the French Institute of International Relations (Ifri), Dr. Ágnes Szunomár shares her recent research findings on the dynamics of Chinese EV projects in Europe. Dr. Ágnes Szunomár is an associate professor at Corvinus University of Budapest. In addition, she serves as the head of the Research Group on Development Economics at the Institute of World Economics, Centre for Economic and Regional Studies, Hungary. Related publications by Ágnes Szunomár From Zero to Hero? Chinese Investment in Electric Vehicle Supply Chains in the Visegrád Four. 2024, China Observers https://chinaobservers.eu/from-zero-to-hero-chinese-investment-in-electric-vehicle-supply-chains-in-the-visegrad-four/ ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here https://china-in-europe.net Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

In this episode, Laura and Outi will have as a guest senior researcher Vincent Traag from the Leiden University. The episode focuses on the academic impact of research.

Kahden tutkinnon suorittaminen kuulostaa haastavalta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se onnistuu? Tässä jaksossa opiskelijalähettiläät Samu ja Jimi keskustelevat kahden eri tutkinnon yhdistämisestä, omien opintojen suunnittelusta sekä ajanhallinnan tärkeydestä. Millaisia hyötyjä tuplatutkinnosta voi tarjota työelämään? Entä mitä haasteita ja kompromisseja kahden tutkinnon suorittaminen edellyttää? Kuuntele lähettiläiden omakohtaiset kokemukset ja käytännön vinkit siihen, milloin kahden tutkinnon yhdistäminen kannattaa ja mitä se opiskelijalta vaatii. Lisäksi jaksossa pohditaan hieman kaksoistutkinnon tulevaisuutta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on toimitusjohtaja ja dosentti Liisa Suvikumpu Säätiöt ja rahastot ry:stä. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten säätiöt toimivat tutkimuksen vaikuttavuuden edistäjinä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

In this episode, we trace China's Digital Silk Road (DSR) into Western Europe. Dr. Lena Kaufmann unpacks the “downstream effects” of Chinese digital infrastructures in Switzerland—an often-overlooked BRI country. Drawing on her chapter in Seeing China's Belt and Road (Schatz & Silvey, eds. 2025), she brings the buried materialities of fiber-optic networks into view and rethinks how to conceptualize the DSR—historically, discursively and materially—beyond broad geopolitical narratives. Drawing on ethnographic and archival insights, we discuss how Swiss and Chinese actors have long been entangled in the construction of digital infrastructures, why the DSR is less unidirectional and top-down than often assumed, and how current dynamics—including new U.S. tariffs—may shape its future. Hosted by Dr. Richard Turcsányi, Assistant Professor at Palacky University Olomouc, Czech Republic; featuring Dr. Lena Kaufmann, SNSF Ambizione Fellow at the Department of Social Anthropology University of Fribourg Link to the book Seeing China's Belt and Road: https://global.oup.com/academic/product/seeing-chinas-belt-and-road-9780197789261?cc=ch&lang=en& Download link to the chapter (Accepted Author Manuscript): https://doi.org/10.5167/uzh-257849 ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/ CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here china-in-europe.net/ Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Oletko kiinnostunut kemiasta tai yleisesti ottaen luonnontieteistä? Kuuntele mitä kemian maisterivaiheen opinnoissaan aivan viime metreillä olevat Sofia Rihko ja Hilla Nieminen kertovat omista kemiakokemuksistaan yläkoulusta ja lukiosta aina yliopisto-opintojen loppuvaiheeseen asti. Millaisia vaiheita urapolulle mahtuu ja missä vaiheessa kannattaa ja kuuluukin rohkeasti kysellä lisäneuvoja tai vinkkejä, kun oman uran kannalta oikeat ratkaisut askarruttavat? Anna Sofian ja Hillan vastata tässä neljännessä kemistin urapolkuhaastattelussa!

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliasiamies Atte Jääskeläinen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto - Sitrasta. Hänen kanssaan keskustellaan Sitran toiminnasta ja vaikuttavuustyöstä sekä siitä, miten tutkittua tietoa voidaan saada yhteiskunnan hyödyksi. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

This episode tackles the complexity of Sino-Serbian relations vis-à-vis the EU from a historical and regional perspective. Serbia is a European EU-candidate country, but it has a long history of advocating for a non-aligned international position. Furthermore, in recent years Serbia has emerged as a key Chinese partner in Europe, with intensified economic and socio-political cooperation and the gradual establishment of a so-called “Ironclad Friendship”. In 2024, Serbia was one of three countries on Xi Jinping's European tour and the first in Europe to commit to building a “community with a shared future” with China. Based on extensive empirical research, the development of Sino-Serbian relations is presented with a special emphasis on the role of culture in international relations, e.g. the role of discourse and public opinion. In this episode hosted by Dr Outi Luova, Senior Instructor Jelena Gledić from the University of Belgrade, Serbia, highlights lessons for a resilient and sustainable future of China-Europe relations and the potential enlargement of the EU. Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect Publications by Jelena Gledić: - on Serbian public opinion on China: Serbian public opinion on China in the age of COVID-19. An unyielding alliance. Jelena Gledić, Richard Q. Turcsányi, Matej Šimalčík Kristína Kironská, Renáta Sedláková (2021) https://sinofon.cz/wp-content/uploads/2021/01/SRB-poll-report.pdf - on the drivers of Serbian public opinion on China: Analysing Drivers of Serbian Public Opinion on China: The “Iron Friendship” in Global and Local Contexts. Jelena Gledić. The Review of International Affairs. - Vol. 75, No. 1190 (2024), p. 5–28. https://doi.fil.bg.ac.rs/pdf/journals/iipe_ria/2024-1190/iipe_ria-2024-75-1190-1.pdf - on China's categorization of foreign relations: Evolving Paradigms of International Order: Chinese Categorisation of Foreign Relations. Jelena Gledić. Harvesting the Winds of Change: China and the Global Actors. [ed. Aleksandar Mitić, Katarina Zakić]. - ISBN 978-86-7067-338-0. - Vol. 4, No. 1 (2024), p. 191–214. https://doi.fil.bg.ac.rs/pdf/eb_ser/iipe_dijalozi_kina/2024-4-1/iipe_dijalozi_kina-2024-4-1-ch10.pdf ReConnect China - Generating independent knowledge for a resilient future with China for Europe and its citizens. Find out more about the project here: www.reconnect-china.ugent.be/ CHERN – the China in Europe Research Network – is a platform for knowledge exchange about China in Europe among academic and non-academic communities. Find out more about the project here https://china-in-europe.net/

Every one of us has some kind of relationship with nature, but what does it actually look like? What do we even know about the relationship between people and nature? In this episode, we will hear about the study of human-nature relationships from two Åbo Akademi University researchers: Anna Törnroos-Remes, the Associate Professor in marine biology, and Jolanda Linsén, a doctoral researcher in environmental and marine biology, who are interviewed by Sakari Salokannel, a doctoral researcher in Finnish history at Turku University. Where does the study of human-nature relationships currently stand, where is it heading, and why is it important? Jokaisella meistä on jonkinlainen luontosuhde, mutta millainen se oikeastaan on? Mitä edes tiedämme ihmisen ja luonnon suhteesta? Jaksossa kuulemme ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkimuksesta kahdelta Åbo Akademin tutkijalta: meribiologian apulaisprofessori Anna Törnroos-Remekseltä sekä ympäristö- ja meribiologian väitöskirjatutkija Jolanda Linséniltä. Heitä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel Turun yliopistosta. Missä ihmisen ja luonnon välisen suhteen tutkimuksessa tällä hetkellä mennään, mihin se on suuntautumassa tulevaisuudessa ja miksi sitä on tärkeää tutkia? Jakso on englanninkielinen. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Huolellisesti kerätty aineisto on laadukkaan tutkimuksen perusta ja myös nopeuttaa aineiston analyysiä. REDCap on monipuolinen työkalu tutkimusdatan keräämiseen ja säilyttämiseen. REDCap täyttää sensitiivisen datan keräämisen vaatimukset. Monipuoliset ominaisuudet mahdollistavat erityyppisten datojen ja web-kyselyiden yhdistämisen tietokannoiksi ja satunnaistamisen. Tällä Statistiikan aallolla biostatistikko Helena Ollila ja Markus Riskumäki kertovat REDCap-järjestelmästä.

Kehittämispäällikkö Satu Hakanurmen vieraana erikoissuunnittelija Totti Tuhkanen. Keskusteluissa mukana mm. Turnitin-plagiaatintunnistusohjelma, suositukset AI:n käyttöön opetuksessa, vinkkejä promptauksen haltuunottoon. Jakson kuvan on Totti Tuhkanen tehnyt tekoälyllä ja sen promptista ja taustasta voi lukea lisää Opetuen blogista: https://blogit.utu.fi/opetuki/2025/04/02/latua-podcastsarja-valottaa-yliopistopedagogiikan-ja-oppimismuotoilun-ajankohtaisia-aiheita/ Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/latua-asiaa-yliopistopedagogiikasta-ja-oppimismuotoilusta

Mitä tekee tutkija, jos lupaava lääkekanditaatti karahtaa rysähtäen kiville, vaikka valmisteen teoriapohja on niin vedenpitävä kuin olla voi? Ainakaan ei anna periksi. Akateemikko Sirpa Jalkanen, lääkeyritys Faronin nykyinen toimitusjohtaja Juho Jalkanen ja tilastotieteilijä Teppo Huttunen EstiMates Oy:stä kertovat beetainterferoni-tarinan, josta ei käänteitä puutu. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Bayer Nordic -alueen digitalisaatiosta ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Arto Pakkalin. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten yritykset hyödyntävät tutkittua tietoa omassa päätöksenteossaan. Lisäksi kuullaan LifeFactFuture (LFF) -hankkeesta ja siitä, millaiselta yhteistyö yliopiston kanssa näyttää yrityksen näkökulmasta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

UTU-lähettiläät Pilvi Ilona, Nea, Lotta ja Roosa-Adalmiina vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin koskien Turun yliopistoa, yliopisto-opiskelua ja opiskelijaelämää. Kuulet neljä erilaista opiskelijatarinaa siitä, millaista on opiskella Turun yliopistossa hoitotiedettä, biolääketiedettä, englantia ja sosiaalitieteitä sekä kaikista lukuisista mahdollisuuksista täällä! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist Turun yliopistosta. Hänen kanssaan keskustellaan strategisen ennakoinnin ajattelutavasta sekä menetelmistä ja siitä, minkälaisia vaikutuksia strategisen ennakoinnin avulla voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat keskeinen osa tutkimuksen suunnittelua. Otoskoon on oltava riittävän suuri, jotta pystytään luotettavasti vastaamaan kiinnostuksen kohteena oleviin tutkimuskysymyksiin. Voima-analyysin avulla voidaan laskea tutkimukseen sopiva otoskoko. Biostatistikko Tero Vahlberg kertoo Statistiikan aalloilla otoskoon määrittelystä ja tutkimuksen voima-analyysistä. Tämä podcast on suunnattu erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen tutkijoille ja opiskelijoille, mutta sopii kaikille määrällistä tutkimusta suunnitteleville. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Olemmeko taitekohdassa luokkaerojen suhteen? Mihin kaikkeen oma yhteiskuntaluokka elämässä vaikuttaa? Sosiologian professori Jani Erola ja erikoistutkija Laura Heiskala keskustelevat siitä, mihin suuntaan luokkaerot ovat Suomessa kehittymässä ja mitkä ovat mahdollisten kehityssuuntien vaikutukset. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

Tässä jaksossa opiskelijalähettiläät Pilvi Ilona ja Nea saavat vieraakseen kaksi muuta lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijaa, Rasmuksen ja Auroran. Jaksossa keskustellaan hammaslääketieteen, yleislääketieteen, biolääketieteen ja hoitotieteen opinnoista, tulevaisuuden urahaaveista sekä tiedekunnan yhteishengestä, opiskelijaelämästä ja hakuprosessista. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

Miten ihmiset kokevat ajan? Miksi ajankulku tuntuu toisinaan nopealta ja toisinaan hitaalta? Teoreettisen filosofian professori Valtteri Arstila tarkastelee luennollaan, miten subjektiivinen aika muovaa käsitystämme todellisuudesta ja jäsentää arkeamme. Samalla hän haastaa ajatuksen subjektiivisesta ajasta yksiselitteisenä ilmiönä ja korostaa sen yksilöllistä ja kokemuksellista luonnetta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/valtteri-arstila

Suomessa jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Mitä uskontoja he kannattavat ja mitä me tiedämme heidän uskonnollisesta elämästään? Pysyykö heidän uskonnon harjoittamisensa samanlaisena vai tapahtuuko siinä muutoksia? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/tuomas-martikainen

Eroaako lääketeollisuus muista teollisista toimialoista? Mitä erityispiirteitä lääketeollisuuteen liittyy? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/timo-lappalainen

Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä pohtii luennollaan, miten päihdekäyttö ja psykoosisairaudet liittyvät toisiinsa ja mikä on päihdepsykoosi. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/solja-niemela

Suomi on joidenkin mittarien mukaan maailman osuustoiminnallisin maa. On paradoksi, että osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat varsin heikosti tunnettuja. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/kari-huhtala

Tunnemmeko jo kaikki taudinaiheuttajabakteerit ja niihin liittyvät infektiot? Syntyykö keskuudessamme uusia infektiokykyisiä bakteereita? Muuttuuko ihmisen alttius bakteeri-infektioille? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/jukka-hytonen

Lukutaito on ihmislajille uniikki taito, joka on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Lukemista voidaan pitää suorastaan ihmeellisenä suorituksena, sillä se edellyttää useiden eri tiedonkäsittelyprosessien saumatonta yhteispeliä. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/johanna-kaakinen

Miten muuttuva maailma vaikuttaa virustautien ilmaantumiseen? Mitä ovat nämä näkymättömät uhat? Kuinka voimme kehittää ja hyödyntää uusia diagnostisia menetelmiä? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/heli-harvala

Arkeologian ja historiantutkimuksen tutkimuskohteena on menneisyys, erityisesti menneisyyden ihminen. Arkeologit tutkivat ennen vain esihistoriaa, mutta nykyisin työkenttä yltää aina omaan aikaamme asti. Arkeologi tutkii materiaalisia jäännöksiä isotoopeista monumentteihin ja maisemaan, kun taas historioitsija keskittyy kirjallisiin lähteisiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/georg-haggren

Electric vehicles (EVs) have greatly grown in number worldwide. Indeed EVs and electric scooters outnumber petrol versions in Beijing. This has been primarily led by high-efficiency drive motors, usually utilizing strong rare-earth magnets and high-energy batteries using lithium. The presentation will review some of the advantages and disadvantages of the new technologies and the future for EVs. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/david-dorrell

Hyvin hoidettu! -podcastin viidennessä jaksossa keskusteltiin kokemuksista hoitotieteen opiskelemisesta, opintojen arjesta ja sen tuomista tulevaisuuden unelmista. Toivomme, että jakso kannustaa hakemaan yhteishaussa opiskelemaan Terveystieteiden maisteriksi Turun yliopistoon.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan asiantuntija, dosentti Oula Silvennoinen. Hänen kanssaan jutellaan tutkijoiden sananvapauden tukemisesta sekä siitä, miten sananvapauden rajoittaminen liittyy vaikuttavuuteen. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Aikuisten tavoin myös lapsilla on oikeus tietoon ja oppimiseen. Parhaiten oikeus toteutuu, kun lapsi saa tietoa itseään kiinnostavalla ja ikäänsä sopivalla tavalla. Yksi keino tähän on lasten tietokirjallisuus. Jakson vieraana on kirjailija Reetta Niemelä, joka on kirjoittanut erityisesti luontoaiheisia lasten tietokirjoja. Kuulemme hänen ajatuksiaan muun muassa tutkitun tiedon ja tarinallisuuden suhteesta lasten tietokirjallisuudessa sekä lasten tietokirjallisuuden merkityksestä ja asemasta. Samalla tutustumme myös Niemelän kirjalliseen tuotantoon. Haastattelijana toimii Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

Akatemiatutkija Reetta Humalajoen mielestä tietämättömyys alkuperäiskansoista on yhteiskunnallinen ongelma. Akatemiatutkija Reetta Humalajoki korostaa, että alkuperäiskansat tulee ymmärtää nimenomaan alkuperäiskansoina, ei vähemmistöinä tai populaarikulttuurin kliseisinä hahmoina. Hän painottaa tiedon merkitystä moralisoinnin sijaan ja vastaa perustellen myös kysymykseen siitä, ovatko Lapland ja intiaani korrekteja sanoja. Humalajoki johtaa Turun yliopistossa kahta tutkimusta. Toinen käsittelee solidaarisuutta ja alkuperäiskansojen tukijärjestöjä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Länsi-Euroopassa. Omia, lainata, varastaa -tutkimuksen kohteena puolestaan on Pohjois-Amerikan alkuperäiskansakulttuurin ja saamelaiskulttuurin käyttö Suomessa läpi 1900-luvun. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historian tutkijana Humalajoki pitää merkittävänä, että presidentti Joe Bidenin kaudella Yhdysvalloissa nimitettiin ensimmäinen alkuperäiskansoja edustava ministeri. Biden myös pyysi anteeksi alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten julmaa kaltoinkohtelua asuntolakouluissa vuosikymmenien ajan. Reetta Humalajoen mielestä saamelaisuutta koskevan tiedon puute on yhteiskunnallinen ongelma Suomessa, ja oman maan sisäinen historia pitäisi tuntea paremmin. Hän toivoo, että yksittäisten kohujen sijaan keskusteltaisiin ajankohtaisista kysymyksistä, kuten siitä, miksi Suomen lainsäädäntö ei turvaa saamelaisten oikeuksia vihreän siirtymän hankkeissa. Podcastin pikaosiossa Humalajoki paljastaa, kumpi hänen mielestään on lapsiperheelle parempi asuinmaa, Suomi vai Britannia. Kirjasuosituksena tarjotaan tällä kertaa kaksi alkuperäiskansateemaan liittyvää kaunokirjallista teosta: Louise Erdrichin Pyöreä talo (suom. Laura Lahdensuu) ja Ann-Helén Laestadiuksen rikosromaani Varkaus (suom. Laura Kulmala). Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani ja julkisoikeuden professori Janne Salminen. Hänen kanssaan keskustellaan oikeustieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden edistämisestä sekä tutkitun tiedon merkityksestä lainvalmistelussa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Let's explore how the City of Turku is taking steps toward the integration of internationals into Finnish society. Guest: Minna Arve – Mayor of the City of Turku, the first vice-president of International Council for Local Environmental Initiatives in Europe, and alumni of the University of Turku.   Host & Managed by: Junaid Raza, a Master's degree student in Health Technology at the University of Turku:  https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/junaid  Managed by: Mahnoor Mahnoor, a Master's degree student in Biomedical Imaging at the University of Turku: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/utu-ambassadors/mahnoor   Useful links:  > Podcast website: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/colours-of-uniturku-podcast/Global-Turku > The City of Turku: https://www.turku.fi/en/betaturkufi

Elinaika-analyysi ja kohorttitutkimus ovat aiheena tuoreessa Statistiikan aallossa. Elinaika-analyysillä tarkoitetaan ajan kestoa kuvaavien havaintojen tutkimista. Kesto voi olla mikä tahansa kahden tapahtuman välinen aika, esimerkiksi elinikä, aika hoidon aloittamisesta taudin uusimiseen tai aika lapsen syntymästä ensimmäiseen korvatulehdukseen. Aikajakaumien kuvailun ja vertailun lisäksi kiinnostuksen kohteena voi olla erilaisten altisteiden tai hoitojen vaikutus ajankeston jakaumaan. Tässä podcastissa tilastotieteen professori Kari Auranen kertoo tutkijoille ja opiskelijoille elinaika-analyysin monipuolisista mahdollisuuksista erityisesti kohorttitutkimuksissa.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston professori ja Fostering Finnish Science Capital (FINSCI) -hankkeen johtaja Johanna Kaakinen. Hänen kanssaan jutellaan tiedeasenteista, tiedepääomasta ja tieteen mukaanottavuudesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience

Niin luonto kuin ihminenkin ovat jättäneet jälkensä Saaristomerellä sijaitsevaan Seilin saareen. Nykyään saarella voi kohdata jääkauden uurteet, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja lepra- sekä mielenterveyspotilaiden historiaa. Kiehtova saari on innostanut taiteilijoita ja eri alojen tutkijoita. Jaksossa tutkija ja taiteen kuraattori Taru Elfving (CAA Contemporary Art Archipelago) kertoo, kuinka tieteilijät ja taiteilijat ovat löytäneet toinen toisensa Seilin saarella toimivalla Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksella ja mitä siitä on seurannut. Häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Lisäksi kuulemme, mitä taiteen kuratointi oikeastaan pitää sisällään ja mitä on taiteellinen tutkimus. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

This episode dives into China's vision to become the global leader in Artificial Intelligence by 2030. Central to this mission are key initiatives like the National AI Team, Open Innovation Platforms, and Pilot Innovation Zones. But what exactly are these components, and how do they fit into the bigger picture of China's AI innovation ecosystem? With private tech giants leading the development, what role do government policies and regulations play? In this episode hosted by Dr Outi Luova, doctoral researcher Junhua Zhu from the University of Turku, Finland, breaks it all down and uncovers the driving forces behind China's AI ambitions. Junhua Zhu is a doctoral researcher at the Centre for East Asian Studies at the University of Turku, Finland. The podcast is hosted by Dr Outi Luova from the same Center. Publications related to this podcast: Junhua Zhu and Mikael Mattlin. The Chinese AI Innovation Ecosystem. ReConnect China Policy Brief 11 https://www.reconnect-china.ugent.be/2024/06/27/reconnect-china-policy-brief-11-the-chinese-ai-innovation-ecosystem/ Junhua Zhu: China's approach to AI standardisation: State-guided but enterprise-led. FIIA Briefing Paper 391 https://fiia.fi/en/publication/chinas-approach-to-ai-standardisation