Podcasts about romaniasta

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Romanialaiset äänestävät tänä viikonloppuna itselleen uuden presidentin, katsannoltaan joko äärinationalistisen Trump-fanin tai Eurooppa-mielisen pormestarin. Asiantuntijoiden mukaan vaaleissa äänestetäänkin paitsi presidentistä, myös koko Romanian suunnasta. Hienoisena ennakkosuosikkina vaaleihin lähtee äärinationalistinen George Simion, joka voitti ensimmäisen kierroksen selvästi. Hänet haastaa Bukarestin pormestari Nicușor Dan. Ohjelmassa kuullaan romanialaisilta vaalinalustuntoja ja selviää, mikä EU:hun penseästi suhtautuvassa Simionissa kansaan vetoaa. Romanialaistaustainen palkittu korruptiontorjunnan asiantuntija arvioi ohjelmassa, että Romanian populistinen äärioikeisto ratsastaa korruption vastaisuudella, vaikka käytännön näytöt korruptiontorjuntatyössä ovat vähäiset. Puolueen ensimmäinen ehdokas ja koko vaalien ensimmäinen kierros viime vuoden lopussa hylättiin Venäjän vaalisekaantumisen vuoksi. EU:hun penseästi suhtautuva Simion kerää kannatusta siitä huolimatta, että Romania on vaurastunut EU-jäsenenä selvästi. Romaniaa pitkään seurannut toimittaja arvioi, että EU on epäonnistunut saamaan viestiä läpi siitä, miten paljon Romaniaa EU-jäsenyys on auttanut maan talouskasvussa ja kehityksessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, millaisessa tienhaarassa Romania vaaleissa nyt on. Sen ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Euroopan komission ja Kestävä Lahti -säätiön järjestämässä European Green Capital -palkintojuhlassa selviää Euroopan ympäristöpääkaupunki 2023 -kilpailun ja Euroopan vihrein kaupunki 2022 -kilpailun voittajat. Gaala järjestetään Lahdessa torstaina 9.9. ja paikalle saapuu paljon vieraita Suomesta ja ulkomailta! Tilaisuudessa valitaan Euroopan ympäristöpääkaupunki vuodelle 2023 sekä Euroopan vihrein kaupunki 2022 -kilpailun voittajat. Finalistikaupungit ovat Ruotsin Helsingborg, Puolan Krakova, Bulgarian Sofia ja Viron Tallinna. Tilaisuudessa julkistetaan myös Euroopan vihrein kaupunki 2022 -palkinnon voittajat. Vihreimmän kaupungin arvonimeä eli European Green Leaf -palkintoa tavoittelevat Bistrița Romaniasta, Elsinore Tanskasta, Gavà Espanjasta, Treviso Italiasta, Valongo Portugalista ja Winterswijk Hollannista. Palkintogaalaa vietetään kutsuvierastilaisuutena Lahden Sibeliustalolla torstaina 9. syyskuuta. Gaalaa voi katsoa suorana lähetyksenä netin kautta osoitteessa greenlahti.fi/en/awards kello 18.30 alkaen. Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Green Lahti viestintäpäälikkö Saara Piispanen. Kuva: Lahden kaupunki, Lauri Rotko

Sanotaan, että suomen kieli on vaikea kieli opetella. Irina Pravet on erimieltä ja kertoo miksi. Hän on oppinut puhumaan suomea, eikä suinkaan ensimmäisenä kielenä, eikä edes kolmantena. Romaniasta lähtöisin ja Kanadassa kasvanut Irina on kielivalmentantaja, jonka tavoite on opettaa oppimaan vierasta kieltä ja kertoo millaista on opetalla puhumaan suomea Suomessa. Laita luurit korviin ja kuuntele Irinan tarina! Tutustu Irinan toimintaan: www.irinapravet.com Muista myös mistä löydät kevään kuuminta muotia! www.printmotor.com/w8podcast

Moniääninen Eurooppa Bulgariasta ja Romaniasta siirtyy runsaasti EU-kansalaisia muualle Eurooppaan paremman työn ja toimeentulon perässä. Balkanin jäsenmaiden kautta kulkee edelleen myös pakolaisia kohti Länsi-Eurooppaa. - Bulgarian ja Romanian valtion haluavat antaa kuvan, että ne suojelevat Eurooppaa itää vastaan. Niinpä pakolaisvirrasta näiden maiden läpi ei juuri julkisuudessa puhuta, sanoo Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving. Bulgaria ja Romania sijaitsevat unionin rajalla, mutta maat eivät ole mukana vapaan liikkuvuuden Schengen-alueessa. - Romanian ja Bulgarian Schengen-jäsenyys olisi selvä viesti EU:lta, että ne ovat todellisia jäsenmaita, pohtii Sving. Ohjelman on Sofiassa toimittanut Moniääninen Eurooppa-ohjelmasarjan Balkanin kirjeenvaihtaja Sabira Ståhlberg. Ohjelman tuottaa Jorma Mattila. Kuvassa: Bulgariassa asuva ruotsalainen taloustieteilijä ja politiikan kommentaattori Per-Olof Sving. Kuva: Sabira Ståhlberg.

Lapset tynnyrissä -satu tulee Romaniasta. sovitus: Milena Parland suomennos: Susanna Hirvikorpi. lukija: Marjaana Kuusniemi äänisuunnittelu: Tiina Luoma

Romania on suuri EU-rahojen nettosaaja ja Romanian talous on kasvanut voimakkaasti sen EU-jäsenyyden aikana. EU hyväksyi Romanian jäsenmaakseen kymmenen vuotta sitten , mutta on ollut huolissaan esimerkiksi Romanian oikeuslaitoksen tilasta ja Romanian korruptiotilanteesta ja siitä, miten Romaniassa kohdellaan paikallisia romaneja. Romaniasta ja sen suhteesta EU:hun keskustelee vanhempi tutkija Katalin Miklóssy. Toimittajana on Maija Elonheimo.