Podcasts about trumpin

Trump tekee jotain niin ovelaa, etteivät demokraatit voi kuin hävitä. RFK jr. laittoi kaaosvaihteen kovemmalle. Lopuksi legendaarista stripparitarinaa sotaministeriöstä.

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen. Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun? Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

Keskustelemassa kryptosijoittaja Antti Koskela ja rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta. Toimittajana Mikko Jylhä. Vesa Puttonen osti bitcoinia finanssikriisin jälkeen, mutta luopui myöhemmin omistuksistaan. Hän ei halunnut pitää rahojaan kohteessa, jonka liikkeitä kukaan ei pystynyt selittämään. Bitcoinin hinta perustuu puhtaasti kysyntään ja tarjontaan, sanoo Antti Koskela. Hän sijoitti kryptovaluuttoihin reilu viisi vuotta sitten kavereidensa innoittamana. Toistaiseksi vain harvat instituutiot edes USA:ssa ovat laittaneet rahojaan bitcoiniin. Trumpin uusi hallinto on kryptomyönteinen, ja tilanne voi muuttua. Jos instituutiot sijoittavat tulevaisuudessa bitcoiniin esimerkiksi kaksi prosenttia, mikään ei estä sitä nousemasta vaikka kuinka paljon, Vesa Puttonen pohtii. 00:35 ”Digitaalista kultaa ja hopeaa” 13:01 Bitcoin tutkimusaiheena 20:06 Bitcoinin valtavirtaistuminen 30:48 Ethereum, teknologia, luottamus 43:12 Tuhansia eri kolikoita 45:34 Instituutioiden ulkopuolella 53:41 Ohituskaista vai riskisijoitus? 56:32 Kesän sijoitushuijaus 59:41 Bitcoinin kieltämisen vaikeus 1:00:53 Lopuksi

Ukrainan sotaan haetaan ratkaisua turvatakuista. Niiden sisältö on kuitenkin hyvin epäselvä. Moni sotilasasiantuntija arvioi, että halukkaiden maiden koalition pitäisi olla valmis jalkauttamaan sotilaita Ukrainaan. Yhdysvalloilla ei Trumpin johdolla näytä siihen kuitenkaan olevan haluja. Euroopan mailta edellytetäänkin nyt vahvaa roolia. Ohjelmassa pohditaan, millaiset uskottavat turvatakuut voisivat olla. Haastateltavien sotilasasiantuntijoiden mukaan operaation ehdot tulee määritellä tarkasti, sillä Venäjä tulisi takuiden sitovuutta todennäköisesti testaamaan. Ohjelmassa kuullaan myös, mitä ukrainalaiset ajattelevat tekeillä olevista turvatakuista ja rauhanehdoista. Tosin taistelujen Ukrainassa jatkuessa edellytyksiä tulitaukoa valvovalle operaatiollekaan ei ole. Alaskan huippukokouksessa presidentti Donald Trump taipui Venäjän presidentin Vladimir Putinin ajamaan näkökantaan, että rauhanneuvotteluja voitaisiin käydä ilman tulitaukoa, taisteluiden jatkuessa. Se oli pitkän linjan yhdysvaltalaisen turvallisuuspolitiikan asiantuntijan mukaan Trumpilta iso strateginen virhe. Putin sai Alaskasta sen mitä halusi huonosti valmistautuneelta Trumpin tiimiltä, yhdysvaltalaisasiantuntija sanoo ohjelmassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avaa uudessa kirjassaan ulkopoliittista ajatteluaan ja persoonaansa. Näistä jälkimmäisen sanotaan siivittäneen Stubbin diplomaattisesta menestyksestä toiseen – Trumpin golfkaveriksi ja kuiskaajaksi – keskelle tärkeimpiä neuvottelupöytiä. Kuinka korkealle ikuiseksi optimistiksi itseään luonnehtiva Stubb presidenttinä yltää? Kilvoitteleeko Stubb kaverinsa Trumpin kanssa jopa Nobelin rauhanpalkinnosta? Mitä tarkoittaa vallan kolmio ja arvokkaan ulkopolitiikan linja, joista Stubb kirjassaan kirjoittaa? Miksi lännen mahdollinen heikkous on Stubbin mukaan hänen ystävänsä Trump? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Sivupersoonat palaavat lomilta virkistyneinä uuteen tuotantokauteen ja syynäävät maailman menoa. Trumpin ja Putinin tapaaminen Alaskassa ei vielä nosta toiveita rauhasta Ukrainassa. Kotimaan politiikassa puhutaan jälleen budjettileikkauksista, joissa sisältö näyttää olevan säästöä tärkeämpää. Työmarkkinajärjestöt puolestaan kokoontuvat samaan pöytään katsomaan, löytävätkö he yhteistä näkemystä siitä, millä mekanismeilla verrokkimaissa on palkkoja nosteltu. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Euro ECU2 Hamilton | Sami Miettinen | #neuvottelija 347. Miten USA:sta tuli federaatio ja dollarista maailmanvaluutta Alexander Hamilton ponnisteluiden kautta. Miksi Vesa Kanniaisen ja Sami Miettisen Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot (Libera, 2014) on yhä toimiva tiekartta euron väistellessä Samin ratkaisua sen korjaamiseksi (ECU-2).(00:00) Sami Miettinen Euro ECU2 Alexander Hamilton(00:25) Rahajärjestelmät, euro ja EU ratkaisujen reflektointi, Lontoon Hamilton-musikaali(00:49) Alexander Hamilton-musikaali ja Yhdysvaltojen perustajaisien viisaus(01:11) Hamilton federalistina ja vahvan dollarin sekä FEDin perustukset(01:38) Hamiltonin rooli perustuslaillisissa muutoksissa ja valtiovarainministerinä(02:07) Vesa Kanniainen Puheenaiheen vieraana maahanmuuton ongelmista(02:47) Suomen asema eurojärjestelmässä vs. Ruotsin ja Puolan kelluvat valuutat(03:23) Sanna Marinin koronatukipaketti ja Suomen negatiivinen nettosaanto(04:08) Vaihtoehtoja Suomen eurostrategialle ja ECU2-mallin esittely(05:07) ECU2 verrattuna alkuperäiseen ECU:un ja kansallisten valuuttojen rinnakkaisuus(06:07) Lex Monetae ja mahdollisuus omaan valuuttaan EU:ssa(06:35) Nettovarallisuuden vertailu Suomi, Ruotsi, USA ja Sveitsi(07:48) Kelluvat valuutat vastasyklisinä ja euron ongelmat myötäsyklisenä valuuttana(09:18) IMF:n SDR ja ECU2-mallin yhtymäkohdat(10:29) Hamiltonin liittovaltiomalli, osavaltioiden velkojen yhdistäminen ja vahva dollari(11:17) EU:n velkaongelmat ja veropohjien rajallisuus Suomessa(11:54) Trumpin tariffit ja Alexander Hamiltonin esimerkki liittovaltion veropohjasta(13:00) EU:n hiilivero ja digitaalivero, mutta rajallinen budjettikyky(13:53) EU:n budjetin mittakaava verrattuna Yhdysvaltoihin(14:26) Vesa Kanniainen mahdollisena vieraana maahanmuuton taloudellisten vaikutusten teemalla(14:55) Hamiltonin ratkaisut vs. EU ja Suomen resurssien jako vasemmiston nollasummapelissä(15:27) Suomen velkaantuminen ja finanssipoliittisen lain uudistukset(16:00) Pohjoismaiden velkaantumisen vertailu ja Suomen katastrofaalinen tilanne(16:37) Mahdolliset uudet keskusteluaiheet: euro, Hamilton, Markku Ruotsila

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten Ukrainan ja Venäjän väliset rauhanneuvottelut etenevät, ja miten Trumpin ja Putinin tapaaminen vaikutti neuvotteluiihin? Studiossa poliittisen historian väitöskirjatutkija sekä Mika Aaltolan erityisavustaja Henri Vanhanen. Jakso on kuvattu 18.8.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alaskan tapaaminen(3:16) Venäjän strategia(7:31) Käydäänkö neuvottelut Ukrainan yli?(10:26) "Sota ratkeaa rintamalla"(16:31) Euroopan kyky(25:20) Ukrainan tuen rahoitus(27:32) Kauppasota(30:53) Stubbin rooli(34:31) Tulitauko(43:26) Kiina

Presidentti Donald Trump haluaa muuttaa maailmankaupan Yhdysvalloille edullisemmaksi. Työkalunaan hän käyttää tulleja, joita hän on määrännyt sekä liittolais- että kilpailijamaille. Taloudellisten syiden ohella tullipäätöksissä on mukana myös poliittisia perusteita. Suurimpia tulleja ovat saaneet muun muassa Brasilia Intia ja Etelä-Afrikka, jotka ovat Valkoisen talon silmätikkuna myös poliittisista syistä. Intiaa Trump on uhannut jopa 50 prosentin tulleilla, jos se ei lopeta venäläisöljyn ostamista. Ohjelmassa haastateltava Intian Suomen-suurlähettiläs kummastelee Intian nostamista tikunnokkaan, kun Venäjän kanssa käyvät kauppaa muutkin. Etelä-Afrikkaa Trump on kovistellut valkoisten maanviljelijöiden kohtelusta. Maa sai Trumpilta 30 prosentin tullit. Eteläafrikkalaisprofessori pitää tullien syynä myös Etelä-Afrikan näkyvää roolia nousevien talouksien BRICS-ryhmittymässä. EU ja Yhdysvallat pääsivät heinäkuun lopussa kauppasopuun. Sen osana eurooppalaistuotteille tulee Yhdysvaltoihin 15 prosentin tullit. Suomalaisasiantuntija arvioi ohjelmassa, miten vientivetoisen pienen maan kauppapolitiikassaan nyt kannattaisi toimia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit kohtaavat toisensa Alaskassa. Lännessä historiallista tapaamista seurataan kauhunsekaisin tuntein. Harva uskoo presidentti Donald Trumpin kykyihin painostaa presidentti Vladimir Putinia. Miksi Putinilla arvellaan olevan yliote Trumpista? Voiko arvaamattomuuteen ja intuitioon luottava diilintekijä Trump päästä niskan päälle kielipelejään pelaavasta ex. KGB-kätyristä? Pitäisikö Trumpin turvautua perisuomalaiseen saunadiplomatiaan taivutellessaan Putinia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ukrainan tulevaisuudesta neuvotellaan Alaskassa tänä iltana, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat toisensa. Ennakko-odotuksia analysoivat Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Keskustelemme myös vuokralaisen oikeuksista tilanteessa, jossa edessä on pakkomuutto. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki on irtisanonut asukkaiden vuokrasopimuksia vastaanottokeskuksen tieltä ja tarjonnut asukkaille uusia koteja. Miten poikkeuksellisesta asiasta on kyse? Lopuksi Ylen musiikkitoimittaja Pekka Laine käy läpi laulaja Katri Helenan 62-vuotista uraa, joka päättyy huomenna viimeiseen konserttiin Olympiastadionilla. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista. Toimittajana Mikko Jylhä. EU ja USA pääsivät heinäkuussa alustavaan kauppasopimukseen, jonka mukaan suurimmalle osalle EU:n vientituotteista tulee 15 prosentin tuontitulli. Lisäksi EU lupaa ostaa energiaa sadoilla miljardeilla dollareilla. S&P 500 -indeksi on noussut huhtikuun tullipaniikista noin 30 prosenttia. Tuukka Kemppaisen mukaan nousun taustalla ovat yhdysvaltalaisyritysten vahva tuloskasvu sekä USA:n, Euroopan ja Kiinan odotettua parempi talouskasvu. Lisäksi kauppaneuvottelut ovat yllättäneet myönteisesti. Tekoäly on taloudessa ja pörssissä lähes yhtä tärkeä ilmiö kuin kauppasota, jatkaa Valtteri Ahti. Hän ei usko, että Eurooppa pystyisi saavuttamaan USA:n teknologista etumatkaa. Samalla teknologiasektorin voimakas kasvu on muuttanut USA:n osakemarkkinoita aiempaa volatiilimmaksi. 00:33 Kesän talousluvut 04:49 Trumpin kauppasota 13:39 Tullien talousvaikutukset 38:54 STOXX 600 vs. S&P 500 56:48 Yhdysvallat liittolaisena 1:01:09 Sijoitusnäkemykset 1:15:08 Helsingin pörssi 1:18:17 Lopuksi

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa Alaskassa. Trumpin puheissa tapaamiseen on ladattu historialliset odotukset tulitauosta ja rauhasta. Onko Putinin tapaaminen Trumpilta suurten riskien uhkapeliä, jossa pelipöydällä ovat sekä Ukrainan että Euroopan jako etupiireihin? Kumpi Alaskan kohtaamisessa on niskanpäällä, Trump vai Putin? Miksi Trump puhuu jo ennakkoon alueiden vaihtamisista? Trumpin ja Putinin tapaamisen asetelmia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta, sekä poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Meneekö Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri tällä viikolla uusiksi? Minkälaisiin rajoihin, valvontaan ja sopimuksiin maanosan turvallisuus mahdollisesti nojaa Trumpin ja Putin jäljiltä? Tästä Ykkösaamu -podcastin aluks,i akatemiatutkija Timo Miettinen ja tutkija Joel Linnainmäki. Suomi varustautuu Venäjän uhkaan liittoutumisen lisäksi aseellisesti. Onko vielä tilaa eettisille pohdinnoille, tästä keskustelua kolmen kansanedustajan kanssa (Hanna Räsänen, kesk. Mika Kari, sdp. Jarno Limnell kok.). Podcastin toimittaa Markus Liimatainen.

Perjantaistudio pohtii miten Helsingissä koolla oleva ETYJ-kokous ylevine periaatteineen täyttää tehtävänsä. Käsittelyssä ovat myös ikärajat netin aikuissisällölle, South Parkin vinoilu Donald Trumpin pienestä peniksestä sekä näyttelijä Sydney Sweeneyn somen sekoittanut farkkumainos. OIKAISU: Kohdassa 28:48 (alkaen) väitettiin, että Paramountin kanavan CBS:n 60 minutes -ohjelma olisi tuomittu korvauksiin Harrisin haastattelun vääristelevästä editoinnista. Tosiasiassa Paramount maksoi 16 miljoonaa dollaria välttyäkseen oikeudenkäynniltä. CBS:n omistaa viihdejätti Paramount, jonka suurin omistaja, miljardööri Shari Redstone haluaa myydä Paramountin Skydance-yhtiölle. Lehtitietojen mukaan Redstone halusi CBS:n sopivan oikeusjutun, jotta Trumpin viranomaiset eivät estä kauppaa. Rahat menivät Trumpin kirjaston hyväksi. Ja hei, missä viipyy kunnon kesähitti vuosimallia 2025? Ei ole Väinöä missään eikä ahon laitaa kuljettu. Vakiraatilaisista mukana tutkija Jori Grym, kirjailija Vehka Kurjenmiekka sekä mainosmies Jussi Turhala. Ville Talola juontaa.

Trumpin EU-kyykytys | Roininen | #neuvottelija 344. Petri Roininen keskustelee Samin kanssa Trump-EU-kauppasopimuksesta joka vaikuttaa huonosti neuvotellulta eurooppalaisten kannalta. Antoiko Ursula von der Leyen periksi liian helpost ja karkaavatko pääomat taas USA:han? Petri ehdottaa, että eläkevakuuttajat perustavat uuden pankin Suomeen. Sami on samaa mieltä.(00:00) Samin uusi Neuvottelija-takki ja taskuliinaidea (00:53) LinkedIn ehdottaa Samille paikkaa Vantaan omistusohjaustiimissä (02:14) Investointipankkiiri kaupungin hommissa 3900€/kk palkalla ajatusleikki (02:32) Trumpin EU-sopimus ja paradigmamuutos (03:06) Samin pettymys EU:n neuvottelutaitoihin (05:07) EU:n neuvottelujen systemaattinen epäonnistuminen (07:48) EU:n arvonlisäverottomuus vs. USA:n talouslogiikka (09:12) Villapaitaekonomistien reaktiot ja vaikutusanalyysi (10:57) Vaikutukset inflaatioon ja korkotasoon (12:16) Pääomien ero USA:n, Ruotsin ja Suomen välillä (14:03) Eurooppa hauraana taloudellisena alueena (15:15) Teollisuuden heikko kilpailukyky jenkkimarkkinoilla (17:03) Tarve arvioida kuntien omistuksia – Vantaa-esimerkki (18:18) LNG, energia ja kahdenväliset sopimukset (21:41) Sekundääriset tullit ja finanssipääoman uudelleenallokointi (23:24) Eläkevarallisuuden sijoittamisen uusi logiikka (26:00) Arvovalinnat: kehitysapu vai vanhustenhoito (27:31) Uusi finanssimaailma ja eläkerahojen kohtalo (29:01) Mahdolliset pääomarajoitukset ja pankkisektorin ohuus (30:34) Roininen ehdottaa eläkevakuutusyhtiöiden perustavan oman pankin Suomeen (33:39) Pankkisektorin kannattavuus ja potentiaalinen sijoituskohde (36:22) Huoltovarmuus ja rakenteiden kestävyys (38:01) Toive rohkeammasta talouspoliittisesta etunojasta (39:33) Kryptot, energia ja tuleva Kiina-diili (42:37) EU:n autoklusteri ja Ranska-Saksa-Ruotsi -akseli (44:19) Miksei EU voi olla voimakas neuvottelija? (45:53) USA:n ja UK:n erityissuhde vs. EU:n lisäarvo (47:10) Trumpin 15 % -tullit ja EU:n epäonnistuminen (48:45) EU:n puolustuskustannukset ja neuvottelumandaatti (50:40) 25,5% ALV hallituksen heikoin suoritus (52:06) Investors Housen strategia ja osinkoaristokraattitavoitteen toteutuminen Katso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Kolmas rankkuri Ilmari Reunamäki saapuu analysoimaan, kun Trumpin tullimoukari pieneni – ainakin EU:n kohdalla. Jeffrey Epstein -skandaali on yllättävän sitkeä otus. Lopuksi syväluotaus Obama-skandaaliin.

Feminismin pitkä 2010-luku muutti paljon, mutta onko feminismi nyt Trumpin myötä kuollut? Veikka istui alas skenessä toimineen ja sitä analysoineen Iida Sofia Hirvosen kanssa pohtimaan, mitä kaikkea 2010-luvulla Suomessa läpi lyönyt intersektionaalinen feminismi tarkoittaa tänä päivänä. Keskustelun taustakontekstina on Veikan kirjoittama essee "Shiftasiko vibe Suomessa", joka julkaistaan heinäkuussa ouioui-uutiskirjeen osana.

Yhdysvaltalaisen ohjaaja James Gunnin Superman on herättänyt keskustelua jo ennen elokuvan julkaisua. "Superwokeksi" trumpistipiireissä haukuttu elokuva perustuu alkuperäisten Superman-sarjakuvien eetokseen, missä Teräsmies oli lainsuojaton siirtolainen, joka pystyi tunnistamaan ja korjaamaan Yhdysvaltojen sisäisiä ongelmia järjestäytyneestä rikollisuudesta korruptioon sekä siirtolaisvastaisuuteen saakka. Kyseessä on toiveekkaampi ja valoisampi versio Teräsmiehestä, mikä on vahvassa kontrastissa Zack Snyderin aikaisempien Man of Steelista (2013) alkaneiden DC-sarjakuvamaailman supersankariversioiden kanssa. Gunnin Superman-elokuvan on tarkoitus käynnistää uudelleen koko DC-universumi ja pyrkiä kilpailemaan paremmin Marvel-supersankarifranchisen karattua suosiossaan kauas DC:n sankaritarinoista valkokankailla. Miltä uusi Superman-elokuva vaikuttaa? Onko kyseessä kuinka poliittinen raina, ja millaisena antiteesinä tai kommentaattorina se toimii Trumpin jyrkkään maahanmuuttopolitiikkaan nähden? Millaisena uudelleenponnistuksena elokuva toimii DC:n supersankarielokuvien suhteen, ja onko maailman ensimmäinen supersankari valkokankaalla elementissään vai ajan kryptoniitin heikentämänä? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta pro gradun Teräsmies-sarjakuvista tehneen toimittaja Ella Luoman sekä sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Studiossa Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson. Jakso on kuvattu 9.7.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kiinnostuminen Yhdysvalloista(7:11) Yhdysvaltain vaikutus Suomeen(13:44) Kulttuuri ja talous(20:16) Orjuus ja rasismi(29:13) Hyvinvointivaltio(37:43) Liittovaltion kannatus(43:10) Pääpuolueiden erot(59:46) Voluumivirstanpylväät(1:06:46) Edistystasot(1:17:15) Voluumi(1:31:09) Keskitason treenaajat(1:03:54) 1960-luvun vaikutus(1:05:23) Intiaanit(1:13:16) Uskontojen merkitys(1:17:49) Trumpin vaikutus(1:25:45) Muskin uusi puolue(1:29:38) Trump ja fasismi(1:42:54) Trumpin suosio(1:47:00) Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet(1:55:37) Journalismi

Trumpin sekoilusta viis, demokraateilla menee edelleen huonosti, ja sekavasti, toteavat Rankkurit syväanalyysissä. Elon Musk sydämistyi ja aikoo perustaa uuden puolueen. Lopuksi Maga-liikettä ravistelevasta salaliittokohusta.

Roomaan kokoontuu joukko arvovaltaisia johtajia pohtimaan Ukrainan jälleenrakentamista. Ykkösaamussa kuullaan Ukrainassa jo toimivien suomalaisyritysten kokemuksista sotaa käyvässä maassa ja kysytään, millaisia mahdollisuuksia siellä yrityksille on. Moni suomalainen päättää suunnata kesällä autokaupoille. Mutta millaiset menopelit menevät kaupaksi? Pärjääkö eurooppalainen autoteollisuus kiinalaistuonnin ja Trumpin tullien puristuksessa?

Järiseekö Euroopan ja USA:n kauppasuhteissa jälleen ja miten? Kuinka kauppasuhteita vaivaava epävarmuus on vaikuttanut Euroopan talouden tulevaisuussuunnitelmiin Trumpin uhkaillessa rajuillakin tuontitulleilla? Taksilain uudistus aiheuttaa edelleen kahnausta hallituksen riveissä. Syntyykö uudistusta ja paraneeko luottamus taksipalveluihin?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kiistelty lakipaketti hyväksyttiin kongressissa, kun edustajainhuone äänesti sen puolesta myöhään eilen Suomen aikaa. Samaan aikaan politiikan riitasoinnut soivat, kun Trumpin vastustajaksi kääntynyt Elon Musk uhittelee uuden puolueen perustamisella. Millaisessa ilmapiirissä Yhdysvallat viettää tämänkertaista kansallispäiväänsä, siitä kertovat Yle Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Clayton State Universityn professori Marko Maunula. Masentaako kolea kesä? Tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, kuinka Suomessa on tutkittu sään yhteyttä mielenterveyteen.

Trump lupasi olla ”rauhan presidentti”, joka vetää Yhdysvallat sodista maailmalla, mutta määräsi armeijan iskemään ennennäkemättömällä tavalla Iraniin. Mitkä kaikki vaalipuheet ja periaatteet Trump heitti romukoppaan? Miten pahasti Yhdysvallat rikkoo kansainvälisiä sääntöjä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Trumpilla ei ollut sotatoimille YK:n turvallisuusneuvoston, mutta ei myöskään Yhdysvaltain kongressin valtuutusta? Millainen linjanmuutos Iranin pommittaminen on? Mikä Trumpin toimintaa voi selittää? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin maahanmuutto- ja karkotuspolitiikkaa vastustavat mielenosoitukset ovat velloneet Los Angelesissa miltei viikon. Presidentti Trump on määrännyt kaupunkiin 4 000 kansalliskaartilaista ja satoja merijalkaväen sotilaita. Rikkovatko Trumpin kovat otteet, kansalliskaartin lähettäminen ja ratsiat perustuslakia? Osuvatko syytökset Trumpin hallinnon fasismista ja militarismista oikeaan, vai ovatko ne ylilyöntejä? Mitä suositun Tiktok-vaikuttajan kiinniotto ja maasta poistaminen, sekä tapauksesta käyty jyrkkä some-keskustelu, kertovat Yhdysvaltain poliittisesta nykyilmapiiristä? Toistuuko Los Angelesin mellakoissa Yhdysvaltain historian suuri konflikti – siirtolaiskysymys? Los Angelesin tapahtumia analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen sekä tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittaja on Tapio Pajunen.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Onko Israelilla ja pääministeri Benjamin Netanjahulla Yhdysvaltain ja presidentti Donald Trumpin siunaus maaoperaatiolle Gazassa? Miten Israelia voidaan painostaa lopettamaan hyökkäys? Haastattelussa apurahatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta ja Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Trump on julistanut tekevänsä töitä sen eteen, että Yhdysvallat ei tule enää olemaan “woke”. Samaan aikaan useat Yhdysvalloissa toimivat yritykset ovat lopettaneet osan monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä ohjelmistaan. Onko yritysten tasa-arvotyö tullut päätökseen maailmalla? Entä meillä Euroopassa? Kirjoittaja: Matleena Inget Lukija: Evita Lestinen Lue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/onko-trumpin-aikakausi-tasa-arvotyn-loppu

Euroopan ja Kiinan neuvottelijat hakevat tullitauon turvin ratkaisuja presidentti Trumpin julistamaan kauppasotaan. EU pyrkii välttämään Trumpin lisätullit tarjoamalla tullialennuksia ja LNG-kaasun ostamista. Samaan aikaan EU ja Iso-Britannia ilmoittivat uusista kaupan helpotuksista Iso-Britannian ja Euroopan välillä. Saako Yhdysvallat solmittua diilin Euroopan ja Kiinan kanssa ennen Trumpin tullilykkäysten umpeutumista heinäkuun alussa? Miksi Trumpin hallinnosta arvostellaan EU:ta hitaista liikkeistä kauppaneuvotteluissa? Onko Kiinan neuvotteluasenne kaupan ehdoista muuttumassa, jotta sopimus Trumpin kanssa saataisiin aikaiseksi? Vieraina ovat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta sekä johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Oliko Trumpin kauppasota tussahdus ja joko voi huokaista? Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tuijotuskilpailussa näyttää siltä, että Trump taas jänisti. Yhdysvallat ja Kiina pääsivät 90 päivän tullivälirauhaan. Trumpin 145 % tullit laskivat 30 prosenttiin, mutta Kiinassa ei nähdä syytä juhlia.Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on erikoistunut Kiinan talouteen, ja maaliskuussa hän vieraili taas Kiinassa tutustumassa tunnelmiin paikan päällä. Kuluttajien luottamus Kiinassa on heikkoa, työttömyys huolettaa ja asuntomarkkinoilla kupla on puhjennut.Samaan aikaan Kiinan valtio elvyttää jakamalla kuluttajille kuponkeja kodinkonekaupoille ja infrastruktuurin rakentamiseen on kaadettu elvytysrahaa jo liikaa.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen ja vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

In episode 1863, Jack and Miles are joined by comedian and co-host of Rebrand, Mort Burke, to discuss… WHY DO THEY ALL WANT TO BE ARTISTS?!!?! Amazon Doubles Down On Evilest Game Show In History and more! Don't Quit Your Day Job, Michigan State Rep. Josh Schriver The Conservative C.O.D.E by Josh Schriver (This "Song" Is Trash... Click At Your Own Risk) Amazon’s Prime Video Renews ‘Beast Games’ For Two Seasons: “We’re Excited To Raise The Bar Even Higher” MrBeast’s faux philanthropy: His cynical videos are fuelling the aid illusion MrBeast, Amazon Sued by Contestants on ‘Beast Games’ Competition Show, With Allegations Including Sexual Harassment and ‘Chronic Mistreatment’ Elon Musk and MrBeast are building sinister company towns MOOSE TOYS' NEW MRBEAST LAB TOY LINE SPARKS UNPRECEDENTED RETAILER FRENZY 'Beast Games' partnership with fintech company MoneyLion stirs controversy: Here's why LISTEN: Contact by AstrocolorSee omnystudio.com/listener for privacy information.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Voitonpäivä vai Eurooppa-päivä? Saman natsivallan kaatumista juhlitaan Euroopassa ja Venäjällä erilaisin menoin. Euroopassa liput liehuvat maailmansodan päättymisen muistolle. Venäjällä presidentti Putin paisuttaa paraatejaan. Juhlitaanko Yhdysvalloissa maailmansodan päättymisen sijaan presidentin syntymäpäivää? Nähdäänkö kaikkein suurimmat paraatit Donald Trumpin -päivänä? Haastaako kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps.) puolueensa valtiattaren heittäytymällä perussuomalaisten soraääneksi? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Valtaako Venäjä-mielinen laitaoikeisto Itä-Eurooppaa? Haastattelussa Itäisen Euroopan asiantuntija Katalyn Miklossy Helsingin yliopistosta ja Unkarilais-taustainen toimittaja Botond Vereb-Dér. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettama määräaika Venäjän ja Ukrainan aselevolle on kulumassa umpeen. Viikko sitten Trump sanoi toivovansa sopimusta aselevosta viikon kuluessa. Mikä on Venäjän tavoite Trumpin painostamassa prosessissa? Rauhanprosessia analysoi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentti Donald Trump on toistuvasti puhunut Kanadasta mahdollisena Yhdysvaltain 51. osavaltiona. Trumpin uhmakkaat laajentumispuheet ja tuontitullit ovat mullistaneet Kanadan vaaliasetelmat. Kanadalaiset ovat kannatuskyselyiden mukaan äänestämässä vaalivoittoon nykyisen pääministeripuolueen, liberaalit, jotka ovat tiukasti nousseet puolustamaan Kanadan valtiosuvereniteettia. Ohjelmassa kuullaan kanadalaisäänestäjien tuntoja vaalien alla. Ohjelmassa haastateltavien kanadalaisasiantuntijoiden mukaan konservatiivit ovat epäonnistuneet vastaamaan Trumpin mullistamaan poliittiseen tilanteeseen. Vielä vuoden alussa, ennen Trumpin virkaanastumista näytti, että oppositiossa olevat konservatiivit purjehtivat vaaleissa selvään voittoon. Lopuksi kysytään kanadalaiselta arktisen alueen tutkijalta, miten jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi ja Kanada voisivat paremmin tehdä yhteistyötä arktisella. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin julistamassa maailmanlaajuisessa tullisodassa kuultiin pääsiäsiviikon alkaessa jälleen ristiriitaisia lausuntoja. Ensin Trump peruutti tulleista, jotka koskivat Kiinasta tuotavia älypuhelimia ja tietokoneita. Päivää myöhemmin Trump kertoi höllennyksen olevan väliaikaista. Mikä on Trumpin tullisodan seuraava askel? Onko Trump vapaudenpäivän tullien jatkoksi vetämässä mattoa dollarin alta? Tullisodan tulevia käänteitä ennakoivat Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Eurooppa reagoi Trumpin tulleihin? Keskustelemassa poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta, tutkimusjohtaja Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Wigellin ja Ronkaisen mukaan globalisaation aika on päättymässä, ja Eurooppa alkaa herätä toimimaan. Karismo arvioi, että USA:n tullit vauhdittivat Saksan hallitusneuvotteluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millaisia seurauksia Trumpin tullipäätöksellä on? Keskustelemassa Timo Vuorio EK:sta, Markku Lehmus Suomen pankista ja Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti uusia tulleja ”vapaudenpäivänä”, kuten Trump tullien päätöspäivää luonnehti. Kiinalle ja Euroopan unionille Trump määräsi korotetut tullit. Kiinalle 34 prosentin tuontitullin ja EU:lle 20 prosentin tullin. Muille maille Trump määräsi 10 prosentin tuontitullit. Kostaako Eurooppa Trumpin tullipäätökset? Onko Trumpin tullipäätös jättimäistä uhkapeliä vai puhdasta neuvottelutaktiikkaa? Kauppasodan todennäköisyyttä ja EU:n vastatoimia arvioivat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Craig and Jake are back for another week of TPP