Podcasts about lapset

Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää yhdessä alueen kuntien kanssa lapsille omat alue- ja kuntavaalit. Vaalit ovat sunnuntaihin huhtikuun 13. päivään asti. Vaaleilla tuetaan lasten demokratiakasvatusta leikin kautta.Päijät-Hämeen viestintäasiantuntija Stiina Ikonen kertoi Radio Voimalla torstaina, että lasten vaaleissa ehdokkaina on neljä puoluepoliittisesti sitoutumatonta piirroshahmoa, joiden ammatit ovat tuttuja hyvinvointialueelta ja kunnista. Ehdokkaat on nimetty Omppu Opettajaksi, Lanttu Lääkäriksi, Kaali Kuraattoriksi ja Papu Pelastajaksi.Lapset voivat äänestää sähköisesti verkossa. Äänestämään pääsee perjantaina myös Perhekeskuksessa kello 9-12. Perhekeskus löytyy osoitteesta Mariankatu 10, Lahti. Äänestäneille on tarjolla vaalimehua.Tulokset julkistetaan maanantaina 14. huhtikuuta.Kuuntele haastattelusta Ikosen ohjeet sähköiseen äänestämiseen.

Eevan kirjaklubissa kirjailija Emmi Pesonen kertoo, miten hänen uusin Kuvittelin tuntevani -romaaninsa syntyi. Emmi kirjoitti viisikymppisen Lotan tarinaan monia omia tuntojaan siitä, miltä tuntuu kun lapset aikuistuvat ja on keksittävä itsensä uudelleen. Emmi puhuu siitä, miten romaanin henkilöistä tulee läheisiä, miksi vanha Mauno-koira on tärkeä hahmo ja miten hänen nyt jo edesmennyt äitinsä vaikutti tarinan kulkuun.

Kuka on Jumalan lapsi ja miten Jumalan lapseksi tullaan? Miltä näyttää Jumalan lapsen elämä ja identiteetti? Mika Falkin opetus Lahden Kohtaamispaikassa 16.3.2025. Käsittelyssä on ensimmäisen Johanneksen kirjeen luku 3.

Stephen King on valtava hahmo ja podcastin aiheena mahdoton. Olen jo pitkään halunnut jotenkin käsitellä Kuningasta jossain jaksossa, ja onneksi Inna Lohikäärmeradiosta keksi hienon idean: Kingin tapa kuvata lapsihahmoja sekä lapsuutta kirjoissaan, sekä lapsen/nuoren kasvaminen Kingin kirjojen parissa, eli tavallaan meidän molempien "origin story". Kuuntele tästä ja kerro meille omia King -kokemuksiasi! Kiitos Inna vierailusta! Kuuntele Lohikäärmeradiota: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/lohik%C3%A4%C3%A4rmeradio/id1497934723?l=fi Takakansi-podcast Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa tärkeimmistä kulttuuri- ja media-aiheista ja arvokysymyksistä viikon varrelta ovat keskustelemassa tutkija Jori Grym, arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja professori Laura Kolbe. Aiheina mm. miten tekoäly muuttaa todellisuuttamme ja kielen oppimista. The Brutalist -elokuvassa on näyttelijän aksenttia paranneltu teloälyn avulla. Keskustelussa on myös Euroopan idea, onko Eurooppa väsynyt ja hukassa Trumpin uhon edessä ja Venäjän uhatessa idässä? Lähetyksessä käsitellään myös miksi työpaikkojen monimuotoisuuskoulutuksista on noussut kulttuurisota. Trump kielsi valtaan noustuaan liittovaltion DEI-hankkeet ja Yhdysvalloissa yritykset myös lakkauttavat koulutuksia.

On aihe, josta uumoillaan Whatsappin räjähtämistä! Esko löysi tavan, jolla oleskella rauhassa julkisilla paikoilla. Mikä on turndown-palvelu? Lapset saivat itkukohtauksia joulukalenterin kolmesta ensimmäisestä luukusta. Jopa 25 miljoonaa ihmistä tuntee sydämellisen Tarmon. Mitä puhelimen päässä oleva Tarmo ehdottikaan Eskolle ja Suville? Kuuntele tästä!

Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan "Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö". Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla. Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela. Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/.

Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä OP Pohjois-Savo. OP Pohjois-Savon edustajisto päätti kokouksessaan keväällä lahjoittaa 50 000 euroa Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistolle. Lahjoitus tukee Pelastakaa Lapset ry:n varhaisen tuen palveluita Pohjois-Savon alueella. Näihin maksuttomiin palveluihin lapsiperheille kuuluvat muun muassa tukihenkilö- ja sporttikummitoiminta.   -Me viime vuoden puolella kysyttiin meidän omistaja-asiakkailta kaikkien aikojen tekoja kyselyssä, että mitkä teemat on tärkeitä. Lasten ja nuorten hyvinvointi valikoitui kaikkein tärkeimmäksi teemaksi kyseltssä ja sitä me nyt sitten ollaan tänä vuonna monilla tavoin tuettu ja edistetty, kertoo OP Pohjois-Savon pankin hallinnollisista ja niihin liittyvistä asioista vastaapa pankinjohtaja Kati Kytökorpi.  Pelastakaa Lasten tukihenkilöt ja sporttikummit ovat järjestön kouluttamia, valvomia ja tukemia vapaaehtoisia aikuisia, jotka toimivat turvallisina aikuisystävinä lasten ja nuorten elämässä.  -Pankin lahjoitus on kohdistettu Pelastakaa lasten Itä-Suomen aluetoimiston varhaisen tuen toimintaan, kuten tukihenkilö ja sporttikummi toimintaan. Mmerkittävän lahjoituksen avulla pystymme antamaan ennaltaehkäisevää tukea avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille, kertoo Mervi Hakkarainen Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistosta.  Marraskuussa OP Pohjois-Savo lahjoitti Pohjois-Savon Liikunnan Juhlarahastoon 10 000 euroa ja HOPE - Yhdessä & Yhteisesti ry Kuopiolle 10 000 euroa vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaan sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille 10 000 euroa kiusaamista ehkäisevään työhön.

Joulu on harvinainen ilon hetki bangladeshilaisille lapsille, joita kiusataan ja kartetaan heidän uskonsa takia. Kristittyjen tuki varmistaa sen, etteivät he jää yksin jouluna.   https://opendoors.fi/lapset-jaavat-yksin-uskonsa-takia/  

Tämänkertaisessa Mikä on tärkeää? -podcastin jaksossa keskustellaan Nordean "varvaskuva"-casesta ja laajemmin tekoälykuvien käytöstä (ajasta 1:42 alkaen), somealustoista ja lapsille kohdennetusta markkinoinnista (14:17) sekä Kotipizzan päätöksestä luopua yhdestä kilpailuedustaan, eli kotimaisuudesta, kun ovat perääntymässä osittain kotimaisen lihan käytöstä (25:58). Tällä kertaa juontaja Santtu Kottilan ohella panelisteina tietoliikenneyhtiö Telia Finlandin Laura Kultaranta ja strategi Jarno Varis Wörksiltä. Linkit podcastissa nostettuihin artikkeleihin: 1)https://www.hs.fi/talous/art-2000010789603.html 2)https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/norja-haluaa-kieltaa-sosiaalisen-median-alle-15-vuotiailta 3)https://www.hs.fi/talous/art-2000010788648.html ***** Mikä on tärkeää? -podcast on MarkkinointiRadion ohjelma, jossa kammataan läpi ajankohtaisia ja jokaiselle markkinoijalle tärkeitä uutisia. Mukana on viiden panelistin joukko, joista kaksi on kerrallaan ohjelman juontaja Santtu Kottilan vieraana. Jokainen panelisti tuo Kottilan lisäksi mukanaan ajankohtaisen ja merkittävän uutisen tai ilmiön, minkä tärkeyden ja merkityksen raati käsittelee. Joka viikko käydään siis läpi kolme tärkeää ja ajankohtaista aihetta. Lisätetoja Mikä on tärkeää? -podcastista saat esimerkiksi täältä: www.mkollektiivi.fi/mika-on-tarkeaa Podcast toteutetaan yhteistyössä tietoliikenneyhtiö Telia Finlandin, strategisen bränditoimisto Wörksin, digimarkkinointitoimisto Tricklen sekä strategisen sisältötoimisto Sanoma Content Studion kanssa.

Mitä PISA-tutkimus kertoo maahanmuuttajataustaisten lasten pärjäämisestä? Siitä kerromme Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin Jonna Pulkkisen kanssa. Kyselytunnilla puhututtivat SOTE, vesi ja syntyvyys ja Bella Forsgrén haastaa meitä näistä tiukasti!

Saharan eteläpuolinen Afrikka on yksi vaarallisimpia alueita elää kristittynä. Malissa asuva Hawa* menetti perheensä ja joutui muuttamaan kylästään, kun hän löysi uskon Jeesukseen.   https://opendoors.fi/en-ole-yksin-sinun-tukesi-malin-tyossa/   https://opendoors.fi/nouseafrikka/  

Parodiahorisontti ylittyy taas komeasti kun ranskalaiset popparit kirjoittavat ylistyslaulun pyhimys Sanna Marinille. Muiden asiat kiinnostavat setäduoa muutenkin, kun puheenaiheina ovat mm. lasten somenkäyttö sekä julkkisten lihasmassan määrä. No nyt niitä taas saa! Virallisia OY-paitoja löytyy nyt kahdella eri designilla ja kahdessa eri muodossa, eli t-paitana: https://bulkkinen.fi/products/oy-oversize-t-shirt?ls=GZ1nXwmTd_m2aAbsvX-L0 Sekä hupparina: https://bulkkinen.fi/products/oy-oversize-heavy-cotton-hoodie?ls=Y9UTIAeMGJX5XisotXFoC Eli ostoksille ja sassiin niin sinäkin voit verhota jumalaisen vartalosi vuosisadan väkevimmän podcastin kamppeisiin! Kesän raikkaat ja maistuvat juomat tarjoaa Time for wine! Tsekkaa valikoimaa esim. instagramista instagram.com/timeforwine_fi Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. Njord-nikotiinipussit, klassiseen nuuskanhimoon! Njordin kaikki maut löydät S-ryhmän kaupoista. Super Bowl, kun haluat superhyvää ja superlaadukasta ravintoa nopeasti ja vaivattomasti! Super Bowlin annokset on kasattu laadukkaista raaka-aineista vaativammankin kuntoilijan tarpeisiin sopiviksi. Tsekkaa menu ja myyntipisteet osoitteesta www.superbowl.fi ja käy hakemassa lähimmästä pisteestäsi viikon speciaalibowl, mainitse kassalla koodi "otetaan yhdet" ja herkullinen annos on sinun kympillä! Tämän viikon tarjouksena Supe Ceasar bowl. Uskomattoman valikoiman parhaita CBD-tuotteita tarjoaa www.cbdtukku.fi Koodilla otetaanyhdet saat -10% kaikista tilauksistasi! Ja käy tsekkaamassa myös Vaasankadun kivijalkaliike Helsingissä. Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Tunnelma on tuulettamattomassa studiossa vielä kesän jäljiltä lämmin, kun Tiia, Niko ja Karri pääsevät käymään läpi tuoreimmat tuntemukset. Loma-ajan tunnetyöskentely näkyy ja kuuluu eikä kikatukseltakaan vältytä, kun käydään läpi vinkkejä ja vastaantulleita arvoituksia. Puhtaus on puoli ruokaa, hiilareita ennen proteiinia ja kyllä me ehditään aikuistua myöhemminkin.

Tässä jaksossa sukellamme keskittymiskyvyn aivotieteeseen ja tämän tärkeän kyvyn kehittämiseen psykologian tohtori Mona Moisalan johdolla. Mona on aivotutkimuksen asiantuntija, keskittymiskyvyn puolestapuhuja ja ajatustyöläisten kouluttaja, jonka kirjat "Keskittymiskyvyn elvytysopas" ja "Lapset, nuoret ja älylaitteet" ovat herättäneet paljon keskustelua. Monalla on myös uusi kirja tulossa keskittymiskyvystä, joten hän on juuri tällä hetkellä viimeisimmän tiedon äärellä, ja tulee jakamaan oivalluksiaan meidän kanssamme. Miten meidän keskittymiskykymme on muuttunut vuosien saatossa? Vuonna 2004 ihmiset pystyivät keskittymään yhteen näyttöön keskimäärin 2,5 minuuttia, mutta vuonna 2021 tuo aika on kutistunut vain 47 sekuntiin. Mikä on muuttunut, ja mitä tämä kertoo meistä? Onko keskittymiskyvyn puute seurausta yksilöiden taitojen rapistumisesta, vai onko meneillään jotain isompaa elinympäristöissämme?Jaksossa käsitellään muun muassa: Mitä keskittymiskyky oikeastaan on aivotutkijan näkökulmasta? Mitkä tekijät vaikuttavat kykyymme keskittyä – miten paljon kyse on yksilön taidoista, miten paljon ympäristö vaikuttaa tähän? Miten voimme kehittää ja ylläpitää keskittymiskykyämme käytännössä? Miten organisaatiot ja yhteisöt voivat tukea keskittymistä, ja millaisia sosiaalisia normeja työpaikoilla kannattaisi suosia jotta voisimme keskittyä parhaalla mahdollisella tavalla?Liity kuuntelemaan inspiroivaa keskustelua, jossa pureudutaan keskittymiskyvyn aivotieteeseen ja sen merkitykseen modernissa, kiireisessä maailmassa!Kannen kuva: Aapo Karhu

Miksi ahdistus, masennus ja koulu-uupumus ovat yleistyneet nuorten keskuudessa, vaikka vakavat mielenterveysongelmat eivät ole lisääntyneet?Tässä jaksossa keskustellaan Jonathan Haidtin kirjan Ahdistunut sukupolvi ja suomalaisten asiantuntijoiden kokemusten pohjalta siitä, miten älykännykät, sosiaalinen media ja ohjelmoidumpi lapsuus vaikuttavat nuorten mielenterveyteen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovatnuorisolääketieteen dosentti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tutkimusjohtaja Silja Kosola sekä neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) ja kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi Kaisu Paulanto (HUS).Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaiset mielenterveyden haasteet näyttäytyvät nuorten keskuudessa? - Miten haasteet vertautuvat aikaisempiin sukupolviin?- Miten sosiaalinen media ja älykännykät vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyteen? - Miten yhteiskunnalliset muutokset ja paineet vaikuttavat nuorten kohtaamiin mielenterveysongelmiin?- Mitä meidän tulisi tehdä, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin?Lisätietoja:Tuleeko mieleesi joku vanhempi tai tuttu joka voisi olla kiinnostunut jaksosta? Vinkkaa se ihmeessä hänelle.Jos pidit tästä jaksosta, voisit pitää myös jaksoista:- 56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä?- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 131. ADT itseaiheutettu keskittymishäiriö - 140. Miten kohdata toinen arvostavasti?- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Silja Kosola X/Twitterissa.Kaisu Paulanto Instagramissa ja X/Twitterissa.Täältä löydät jakson innoittajana olleen kirjan: Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita 2024.Kaisu Paulannon arvio Haidt:n kirjasta Psykologi-lehdessä: Olemmeko altistaneet lapsemme hurjalle ihmiskokeelle?Mielenterveystalon (HUS) tietopaketti: Miten sosiaalinen media vaikuttaa minuun?Kaisu Paulannon mielipidekirjoitus nuorten nukkumisesta (HS 1.1.2024): Lapset ja nuoret nukkuvat aivan liian vähänKaisu Paulannon arvion Johann Harin kirjasta Kadonnut keskittymiskyky (Bazar 2023): Mihin katosi keskittymiskyky?-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

* Tiedäthän, että tämä kuuntelemasi jakso on podcastin alkuvaiheilta. Podmessa voit kuunnella kaikki Tuplakääk-podcastin aiemmat jaksot. Lisäksi uunituoreita jaksoja julkaistaan Podmessa joka viikko, ja mikä parasta – ilman mainoksia. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com. Okei, meidän mielestä Prinssi Harryn isä ei ole Prinssi Charles vaan Dianan ratsastuksenope James Hewitt, jonka kanssa Dianalla oli viiden vuoden salasuhde. Tuplakääk tekee geenitestit. Jolie-Pitt lapset haluavat vaihtaa sukunimensä. 50 Cent soitti kokaiinibileissä, ja muutenkin koko julkkismaailma on varmaan ihan huumeiden kyllästämä. Kylie Swim uikkarit ovat kuulemma vähän kämäsiä. Kuulijatarina MGK:sta hotellissa! Uusi throwback-jakso joka tiistai.

Cityn aamun keskiviikon läppiä tästä...· Luvan kysyminen kotona!· Uusimmat EM-kisakäänteet· Ikimuistoisimmat hai-elokuvat· Suomen parhaat burgerimestat· YLE:n uusi studio ja värimaailma· Lapset eivät häpeä· Milloin kertoa lapselle elämän realiteeteista?· Voiko parturia vaihtaa?· Juhlien vastuualueiden jakaminen· Liian hyvä huijausLisäksi Pornoo vai Saippuaa -skaba, sekä kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä!

Suomalainen kulttuurimme usein näkee lapset taakoittavana tai häiritsevänä tekijänä. Uusia vanhempia onnitellessa samalla voivotellaan tulevan vanhemmuuden vaikeuksista. Jumalan mukaan lapset ovat kuitenkin lahja! Tässä jaksossa käsittelemme, kuinka päästä vapaaksi kulttuurimme taakoista ja nauttia äitiydestä täydellä sydämellä.

Äitiyttä käsittelevän sarjan ensimmäisessä jaksossa Saara ja Tata käsittelevät kulttuurimme suhtautumista äitiyteen:Äitiys on siunaus, ei kirous!www.northwind.church

Liian usein äitiys ja vanhemmuus johtaa pelkkään selviytymiseen arjessa. Jotain parempaa on kuitenkin tarjolla! Tässä jaksossa Saara ja Tata keskustelevat voimallisesta arjesta, joka eletään Pyhän Hengen armosta.

Nörttikulttuurin ilosanomaa jakava Comic Con rantautui Suomeen! Kenttäreportterimme Oona kävi paikanpäällä kuulostelemassa menoa ja tänään pohditaan tapahtumaa ja sen mahdollisuuksia Suomessa. (00:00) Jakso alkaa (00:30) Aiheen pohjustus (01:09) Oonan alustavat ajatukset (03:02) Ohjauksen puute (07:20) Suomalainen jonotuskulttuuri (13:08) Tapahtumatyöntekijöiden kommunikointi (18:43) Tapahtuma-appi (20:37) Ehdotuksia seuraaville kerroille (24:17) Messuhinnat (27:29) Comic Conin cosplayt (30:50) Kulkeminen tapahtumapaikalle (31:58) Yleiset fiilikset conista (35:45) Lapset mukaan tapahtumiin? (42:12) Loppupuhe

Sähkökitara on rock-musiikin keskeisin instrumentti. Se on toiminnaltaan ja tekniikaltaan verraten yksinkertainen soitin, mutta kätkee sisäänsä lukemattomia mystisiä ja osin teknisiäkin yksityiskohtia. Siksi tässä Kasarin Lapset -jaksossa pitkän linjan musiikkimiehen ja kitaranörtin Ville Kuitusen kanssa käydään tuo rockin taianomainen instrumentti läpi; mallit, kitarat ja soittajat ruotoaan myöten avattuina. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Koska ostat Les Paulin" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Kaverin puolesta kyselen -osiossa lapset eivät hyväksy äidin uutta puolisoa. Kuulijoilta saadaan kokemuksia ja Suvi liikuttuu. Eskolta jaossa tuttuja erovinkkejä. Kuuntele Kaverin puolesta kyselen tästä!

Elokuvaohjaaja Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset seuraa nuorten metsäaktivistien yrityksiä puolustaa metsiä hakkuilta. Dokumenttielokuva vie katsojansa mielenosoituksiin, sellutehtaille ja metsiin. Havumetsän lapset näyttää myös nuorten aktivistien suuren huolen maailmasta ja rakkauden luontoa kohtaan. Elokuva on saanut innoituksensa biologi ja kirjailija Juha Kauppisen Heräämisiä -teoksesta, joka kertoo suomalaisesta luonnonsuojelusta useiden sukupolvien kautta ja pohtii myös luonnonsuojelijana olemisen vaikeutta. Mikä saa ihmisen seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä ja mitä luontokato oikein käytännössä tarkoittaa? Millaisia tekoja ja millaisia heräämisiä luonnon monimuotoisuuden puolesta nyt tarvittaisiin? Millaiseen asemaan luontoa puolustava aktivisti itsensä yhteiskunnan silmissä asettaa? Saako rationaalisuuteen uskovassa maailmassa tunnustaa vilpitöntä yhteyttä luontoon? Miten puolustaa metsiä maassa, joka elää niistä? Kulttuuriykkösen keskustelussa näitä kysymyksiä pohtivat dokumentaristi Virpi Suutari sekä Havumetsän lapset -elokuvan nuoret luonnonsuojelijat Minka Virtanen ja Ida Korhonen. Kirjailija Juha Kauppinen kertoo suomalaisen luontoaktivismin vuosikymmenistä ja myös siitä, miksi hän vuosikausia niin ehdottomasti kielsi olevansa luonnonsuojelija. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Hyvin usein fyysiseen aktiivisuuteen ja passiivisuuteen liittyy väärinymmärryksiä, kohuotsikoita ja sitkeitä myyttejä, jotka eivät tunnu lähtevän kulumallakaan pois. Ajoin Jyväskylän yliopistolle jututtamaan liikunnan asiantuntijaa ja kävimme läpi kasan otsikoissa usein toistuvia asioita, jotka kaipaavat selvennystä.  Jaksossa käydään läpi mm. painoindeksiä, jota osa pitää huonona, osa erittäinkin käyttökelpoisena. Minkälaisia väärinymmärryksiä siihen liittyy, mihin sitä voi käyttää ja mihin ei? Jos haluaa huippu-urheilijaksi, pitääkö yhteen lajiin erikoistua jo ihan nuorena? Monilajisuus vai monipuolisuus? Saako harrastaa 2-3 lajia? Mitä mm. koululaisten kuntotesteistä / viivajuoksusta ja niiden tuloksista voidaan päätellä ja mitä ei? Onko lasten kunto nykyään huono vai vaikuttaako lasten ylipaino tulosten huonontumiseen?  Moni puhuu maksimaalisesta hapenottokyvystä mutta mitä se ihan tarkalleen ottaen on? Mikä siihen vaikuttaa? Voiko sitä kehittää? Ruutuaika - negatiivinen vai positiivinen vaikutus mielenterveyteen? Onko se haitallisempaa tytöille vai pojille? Mitä ruutuaika tekee jos niitä katsoo pienet lapset paljon?  Miten saadaan ihmiset enemmän ja useammin ylös sohvalta ja siten kansanterveys parempaan kuntoon? Näistä ja muita aiheen teemoja pureskellaan yhdessä Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen lehtori ja dosentti Eero Haapalan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Eero Haapala - Kotisivu: https://haapalalab.com/ - X: https://twitter.com/EeroHaapala - IG: https://www.instagram.com/eero_haapala - Edellinen jakso: https://open.spotify.com/episode/69xl4FcICs1o6PHS8Vc8lb?si=d1f979e0ea8f4a83

Viikonloppun edeltävät läpät...Lapset ahdistelivat muumipeikkoaMuun muassa miesten ihailemat miljonäärit saapuvat Suomeen ensi syksynä muotilaukuilla ja -takeilla, mutta ketkä?Jeren ikävämpi asiakaspalvelukokemusTuulan pubi ylittänyt uutiskynnyksen, miksi?Kuka vieras saapuu viikon päästä perjantaina Cityn Aamun lähetykseen Seinäjoella?Tietysti mukana myös kuulijoiden epäsuosittuja mielipiteitä sekä Pornoo vai Saippuaa -skaba!

Jenni Huikuri puhui miehensä kanssa puhelimessa, kun linjan toisessa päässä pamahti. Jennin mies oli päätynyt epätoivoiseen ratkaisuun, itsemurhaan, ajamalla päin vastaantulevaa tukkirekkaa. Seurasi surun ja tuskan täyttämiä päiviä, viikkoja ja vuosia.Lapset pakottivat kuitenkin jaksamaan arjessa, vaikka Jennistä tuntuikin niin pahalta, että hän olisi mieluusti seurannut miestään. Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin. Masennusta tai mielenterveyden häiriöitä ei tarvitse pelätä eikä hävetä. Häpeä pitää otteessaan turhaan, apua kannattaa hakea aina, sanoo Jenni, rohkea nainen. Jenni oli työskennellyt suntiona Mikaelin seurakunnassa, ja nähnyt miten diakoniatyöntekijät kohtasivat kärsiviä ja apua tarvitsevia ihmisiä. Haaveissa eli toive toimia samalla tavalla itsekin. Nyt Jenni on lähes valmis diakoni, ja auttaa itse kipua kantavia kanssakulkijoita. Haluaisin sanoa kaikille, että toivoa on. Ja että ei ole häpeä hakea apua, jos sitä tarvitsee. Se on se, mitä minä olen yrittänyt kertoa ihmisille, että jos tuntuu pahalta, niin menisi rohkeasti sinne terapiaan. Ja mullekin oli iso kynnys lähteä sinne traumaterapiaan silloin mun puolison kuoleman jälkeen. Mä mietin sitä hirveän pitkään, että no voiks mä nyt mennä sinne. Ja ehkä täällä on ihmisiä, jotka tarvii sitä enemmän kuin minä. Mutta sitten kun mä sinne menin, niin mä huomasinkin, että ei se ollutkaan niin paha juttu. Kivun ja ahdistuksen kanssa ei tarvitse olla yksin. Apua löytyy, uskalla hakea sitä! Jennin tarina rohkaisee meitä hakeutumaan avun piiriin ja tavoittelemaan unelmia toipumisen jälkeen. Kiitos Jenni mukanaolostasi Traumainformoitu Toivo -podcastissa.

Joulupukin saapumista odotetaan ympäri maailman jännittyneen innostuneesti. Mitä joulupukilla mahtaakaan olla tuomisinaan rokkareille ja musadiggareille. Se selviää tästä Kasarin Lapset -podcastin jouluspesiaalista. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Python" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Seppo Jalkamo * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Kirjoja lukemalla voi saada uutta tietoa, sanoja ja ymmärrystä itsestä ja muista. Olin yksinäinen lapsi, joka luki paljon. Pienessä hämäläisessä kaupungissa tajusin lukemisen kautta, että on olemassa erilaisia maailmoja, kertoo kirjallisuustutkija Päivi Kosonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Päivi Kosonen opettaa parhaillaan kirjallisuutta Turun yliopistossa. Kosonen on myös kirjallisuutieteen dosentti Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Kosonen on toimittanut yhdessä Juhani Ihanuksen kanssa Hoitava lukeminen -teoksen, jossa pohditaan hoitavaa lukemista. Mie luen kirjaa kotona yleensä päivällä ja illalla. Kirjojen aiheet ovat vaihtelevia. Kirjasto edistää lukemistani, kun saa käydä ilmaiseksi lainaamassa kirjoja, kertoo nimimerkki Reettah Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Musiikki: Epidemic Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen, Laura Koso ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kosonen, Päivi, Ihanus, Juhani (2023) Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön Lääkärikirja Duodecim (2022) Lapset, nuoret ja älypuhelimet − tukea 2020-luvun vanhemmille Nutti, Ella-Maria (2023) Pohjoisessa kahvi on juotu mustana. Kustantamo:Johnny Kniga Näkövammaisten Liitto (2023) Lukeminen ja kuuntelu Kuntoutussäätiö (2022) Lukivaikeus

He ilmestyvät tyhjille ja syrjäisille tienvarsille, naapuruston katulamppujen alle ja lukittujen kotiovien taakse.

”Jumala on aina mukanamme.” Kymmenvuotias Wahid* on jo oppinut tärkeän totuuden, johon hän voi turvautua vaikeina aikoina. Wahidin kotiseudulla Etelä-Filippiineillä Jeesuksen seuraaminen voi olla hyvin vaarallista. Yhteinen raamatunluku on kristityille nuorille rauhan ja innoituksen lähde.   https://opendoors.fi/nuoret-muslimitaustaiset-kristityt-jakavat-toisilleen-raamatun-kertomuksia-salaa/  

On monia hyväntekeväisyyskohteita ja järjestöjä. Radio Nostalgian viikonlopusta Markus Parkkinen soitti Pelastakaa Lapset ry:hyn ja otti selvää toiminnasta.

Samppa: Mark. 10 Antti: Mark. 1

Tänään oli Lapset mukaan töihin -päivä, joten tein tyttöni kanssa pienen podcast-jakson. Jutellaan Jyväskylän keskustan kaupoista ja siitä, mitä muuta Jyväskylässä voi tehdä. :) Fannin edellinen haastattelu: https://soundcloud.com/randomfinnishlesson/osaatko-suomea-yhtae-hyvin

Miksi pumpulipuikko on keksitty, kun sitä ei saa käyttää korviin? Tätä Esko ja Suvi pohtivat, ja kuulijat vastaavat. Kaverin puolesta kyselen -osiossa Esko käyttää tilanteen häikäilemättömästi hyväksi, ja kysyy kaverin puolesta. Hilpeyttä studiossa aiheuttaa puskapissalle unohtunut puoliso ja bussiin unohdetut lapset. Mysteeriäänikisassa menetetään neitsyys! Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!

Voiko luontokirjallisuus innostaa nuoria lukuharrastuksen pariin tai vaikuttaa luontosuhteen syntymiseen? Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon luontoaiheisista kirjoistaan saanut nurmijärveläinen Hannu Laakso kertoo, millaisia ajatuksia hänellä on lasten ja nuorten luontosuhteista ja lukuharrastuksesta. Retkikaverina Nurmijärven Vuolteenmäellä on Juha Laaksonen.

Matkalaulu. Salomon psalmi. Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Jos Herra ei kaupunkia vartioi, turhaan vartija valvoo. Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne tähden. Yhtä lailla Herra antaa omilleen, vaikka he nukkuisivat. (Ps.127:1-2)Lapset ovat Herran lahja, kohdun hedelmä on hänen antinsa. Kuin nuolet soturin kädessä ovat nuorena saadut lapset. (Ps.127:3-4) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Lapset, rollaattorit, sähköpotkulaudat, ratikat, toiset koirat, hattupäiset ihmiset, pölynimuri, hevoset... Kun puhutaan koiranpennun sosiaalistamisesta, suorittamisen lista on usein loputon ja priorisoinnin vaikeuden luoma epätoivo saattaa iskeä ennen kuin ihana pentuarki edes kunnolla on ehtinyt alkaakaan. Eläintenkouluttaja (at) Petra Saarmanin oma belgianpaimenkoira malinoisin pentu Lyyli totuttelee parhaillaan elämään Helsingin keskustan vilskeessä, ja tässä jaksossa pääsemmekin Petran kanssa syventymään siihen, miltä pennun onnistunut sosiaalistaminen oikeasti näyttää. Mitkä ovat sosiaalistamisprosessin suurimmat kompastuskivet? Lähteet: Salonen, Mikkola, Niskanen, Hakanen, Sulkama, Puurunen & Lohi, 2023. Breed, age, and social environment are associated with personality traits in dogs. iScience, Volume 26, Issue 5. Telkänranta, Helena, 2023. Millaista on olla koira? Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠ ⁠⁠⁠⁠⁠ Tiktok: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos myös jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta. Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) Licensed under Creative Commons: By Attribution 3.0 License http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Olympiakomitea Tutkimusnäyttö ja arjen kenttäkokeet osoittavat, että kun ihminen liikkuu säännöllisesti, monipuolisesti ja itselle mielekkäällä tavalla, hyötyjä niin keholle ja mielelle tulee ovista ja ikkunoista. Nämä samat mittarit osoittavat, että liikunnan määrä ja laatu ovat ajautuneet alamäkeen ja näiden vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja toimintakykyyn näkyvät huolestuttavalla tavalla lapsesta ikäihmisiin ja kaikkialla siinä välissä.  Tilanne on siis varsin nihkeä mutta kaikkea muuta kuin toivoton ja Väkevä elämä -podcastille tutussa hengessä pyrimme löytämään sekä uusia ajatuksia että konkreettisia toimia, joilla ongelma korjataan sellaisessa mittakaavassa, että kansan hyvinvointi saadaan turvattua. Jaksossa pohditaan mm. miksi liikunta ylipäätään on niin tärkeää ja miksi siihen pitäisi ohjata euroja, palstatilaa ja resursseja?  Mitkä ovat yleisimmät syyt sille, että ihmiset eivät modernissa maailmassa liiku riittävästi? Miten löydetään mielekäs tapa liikkua lapsille ja nuorille? Entä huippu-urheilu ja seuratoiminta, mitä näille kannattaisi tehdä? Jos rahaa ja resursseja olisi riittävästi, mitkä olisi kaikkein tärkeimmät toimet, jotta liikunta lähtisi isossa mittakaavassa oikeaan suuntaan?  Näitä ja muita päivän teeman kysymyksiä pohditaan entisen 10-ottelijan ja Suomen Olympiakomitean Liike ja liikunnallinen elämäntapa -johtajan Petri Keskitalon kanssa. Linkit: - Manifesti: www.olympiakomitea.fi/eduskuntavaalit - Liikuntaehdokkaat: www.olympiakomitea.fik/liikuntaehdokkaat

Ukrainalaiset naiset ja lapset maksavat Venäjän hyökkäyssodasta kovaa hintaa. Venäjä kylvää kauhua iskemällä sodan oikeussäännöistä piittaamatta siviilikohteisiin, jopa synnytyssairaaloihin. Vaikeiden sotaolojen lisäksi ukrainalaisnaisia ja -lapsia koettelee sodan mullistama perhetilanne monen miehen ollessa rintamalla. Ohjelmassa kuullaan myös, miten jaksavat Eurooppaan sotaa paenneet ukrainalaislapset. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Lapset tekevät enemmän pahoinpitelyjä kuin ennen. Koronatilanne on rauhoittumassa. Nenäpäivä kerää rahaa maailman lapsille. Ylen selkouutiset täytti 30 vuotta. Säätiedot.

Pääministeri Marin toivoo, että kunta-alan työriidat ratkaistaan. Ukrainan pakolaisille on kerätty 10 miljardia euroa kasainvälisellä kampanjalla. Ranskassa on äänestetty presidentinvaaleissa. Juuassa oli tulipalo palvelutalossa. Lapset ovat taas virponeet palmusunnuntaina. Sää poutaantuu.

Lapset oppivat puhumaan kuuntelemalla ja kokeilemalla. Alussa he tekevät hassuja virheitä, mutta vähitellen he omaksuvat kielen rakenteen ja sen säännöt ja epäsäännöllisyydet. Pasi Heikuran vieraana on Tampereen yliopiston suomen kielen professori Klaus Laalo ja aiheena miten lapsi oppii kieliopin. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.