Podcasts about tutkija

Turun yliopiston tekoälytutkimus löytää poliitikkojen eduskuntapuheista iloa ja onnistumisen tunteita Digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija Otto Tarkka on ollut mukana eduskuntapuheita tutkivassa tekoälyprojektissa. Turun yliopiston tutkimuksessa tunneanalyysityökalun avulla selvisi, että ilo, onnistuminen ja muut positiiviset tunteet olivat poliitikkojen puheessa yleisiä. Toki kansanedustajien keskustelussa kuuluivat myös pettymykset. Otto Tarkka on projektitutkijana TurkuNLP-työryhmässä, jossa kielenkäyttöä tutkitaan digitaalisessa ympäristössä, esimerkiksi Instagramissa. Osa työstä on teknisempää kielimallien kehitystä. Tutkija puhuu mieluummin kielimalleista kuin tekoälystä, jota hän luonnehtii markkinointitermiksi. Tarkka toteaa, että ChatGPT ja muut tekoälymallit ovat lopulta vain kuin ennustavia tekstinsyöttölaitteita, joskin hyvin kehittyneitä. Kielimalli oppii ennakoimaan lauseen seuraavan sanan, kun tutkijat ovat ensin ladanneet malliin miljardien sanojen tekstimassan. Sen ansiosta tekoäly tunnistaa merkitykseltään samankaltaiset, tietyissä kohdissa usein esiintyvät sanat. Tekoäly voi vapauttaa tutkijaa rutiinitöistä, mutta tekee myös yllättäviä tulkintoja ja outoja virheitä. Englannin kielen opinnoilla yliopistouransa aloittanut Otto Tarkka korostaa laajan kielitaidon merkitystä. Hänen omaan kielivalikoimaansa kuuluu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ensimmäisenä kielenä äidin kautta opittu hollanti, mutta myös vähän saksaa ja maistiaisena latina. Podcastin pikaosiossa palkittu partiojohtaja ja vasemmistoliiton ensi kevään kuntavaaliehdokas paljastaa, kumpi vie enemmän aikaa, partio vai politiikka. Kirjasuosituksena Tarkka tarjoaa Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin -teoksen, joka oli jopa houkutella hänet aloittamaan yliopisto-opinnot klassillisilla kielillä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Nykyhetkeen verrattuna 1970-1980-luvun televisiotarjonta vaikuttaa niukalta, mutta television rooli oli kovin toisenlainen. On ehkä liittoittelua puhua jyrkästi yhtenäiskulttuurista, mutta TV:n katsojaluvut olivat valtavia, ja aiheet olivat usein joko laajasti yhteiskuntaa koskevia tai yleissivistäviä. Valinnanvaran perspektiivistä tämä oli tietenkin niukkaa ja hierarkkista, mutta vakaasti laajeneva tarjonta kykeni heijastamaan ajan yleistä henkeä tavalla, jota on nykyään vaikea hahmottaa. Tutkija ja käsikirjoittaja Janne Zareff kertoo nyt kulttuuritelevisiosta Kalle Haatasen vieraana.

Ninni Mikkosen tuore väitöskirja tarjoaa useita eri työkaluja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjuntaan. Hän toivoo, että työkalut otettaisiin mahdollisimman laajalti käyttöön ja niistä voi olla apua myös yksittäisille maanomistajille. Tutkija löytää tämänhetkisestä luonnonsuojelun tilasta sekä hyvää että kehitettävää. Toimittaja Kerttu Kotakorpi jututti Ninni Mikkosta.

Tutkija Meri Kytö: Äänen rooli kaupunkisuunnittelussa on liian vähäinen – miellyttäviä kuunteluympäristöjä pitää luoda aktiivisesti Äänellisen kulttuurin ja kaupunkitilan tutkimukseen erikoistunut Meri Kytö sanoo, että kaupunkisuunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota äänen merkitykseen. Melulainsäädäntö estää pahimmat ylilyönnit, mutta äänimaisemista pitäisi tietoisemmin luoda toimivia kuunteluympäristöjä. Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtori Meri Kytö korostaa, että onnistunut ääniympäristö on ennakoitava ja siinä on hyvä toimia. Kytö johtaa Kuultava tulevaisuus -projektia, joka kerää ihmisten muistoja tärkeistä äänellisistä ympäristöistä. Suomalaisten äänimaisemahavainnoista koottu arkisto on mittava ja tutkijan mukaan maailman luokassa ainutlaatuinen. Uusimmassa, huhtikuun 2025 loppuun asti jatkuvassa keruussa ihmisiä pyydetään myös kuvittelemaan tulevaisuuden äänimaisemia. Tutkija luonnehtii suomalaista ääniympäristöä monimuotoiseksi. Ihmisten muistoissa korostuvat luonnonäänet, erilaisten harrastusympäristöjen äänet mutta myös yhteisölliset maamerkit, kuten koko kylän elämää kymmeniä vuosia rytmittäneet tehtaan pillit. Turussa tutkijan oma suosikki on Aurajokiranta, jossa voi kuulla veden solinaa, pyöräilyn ääniä ja kirkonkelloja, jotka tuovat historiallista tunnelmaa kaupunkiin. Meri Kytö korostaa musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtajana hän arvioi musiikintutkimuksen aseman haasteelliseksi: rahoituksen ja resurssien niukkuus uhkaa alan kehitystä, vaikka tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista. Podcastissa Meri Kytö tarjoaa kirjasuosituksena Emily Wilsonin englanninkielisen version Odysseia-klassikosta. Upea englanninnos, The Odyssey sai tutkijan innostumaan aiemmin etäiseksi kokemastaan teoksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

(Etukäteisäänitys) Mikä on Ville Myllyrinteen uusi projekti ja miksi Hesari kirjoittaa seksuaalisuuden vaihtamisesta? Irene raivoaa MEN:n mielivaltaisista päätöksistä Janne Katajan puolesta, ja Erika varoittaa kynttilöistä. Irene suosittelee suomalaistaustaista hajuvesibrändiä ja Erika on muuttanut mieltään pelaamisesta katsottuaan palkitun dokumentin. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Ensimmäisessä jaksossa studioisäntä Markus Riskumäen haastateltavana on biostatistikko Eliisa Löyttyniemi. Hän motivoi lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen opiskelijoita, joilla on edessään Havainnoista päättelyyn -kurssi. Tämä jakso sopii kuitenkin kaikille, jotka haluavat kuulla miksi jokainen lääkäri ja tutkija tarvitsee biostatistiikkaa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

Mikko Ijäksen elämä on ollut täynnä odottamattomia käänteitä. Varhaiset lapsuusvuodet hän vietti Nigeriassa. Nuoruus Jyväskylässä, jossa Mikko sai oman taiteilijan työhuoneen vain 14-vuotiaana. Jyväskylässä hän tutustui myös puolisoonsa muusikko Maija Kaunismaahan. Mikko oli ensimmäisiä kuvataiteilijoita Suomessa, jotka jo varhain alkoivat käyttää digitaalisia välineitä kuten kosketusnäyttöpuhelimia ja tabletteja maalausten tekemiseen. Myöhemmin Mikosta tulee zen-buddhismin harjoittaja ja nykyisin hän pitää yhdessä Maijan kanssa yllä Zen Peacemakers -järjestön Suomen toimintaa. Toimittajana on Jonni Roos.

Politiikkaa koskevaan julkiseen keskusteluun osallistuvat tiedotusvälineet sekä poliittiset puolueet ja poliitikot, mutta myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet. Mikä on poliittista päätöksentekoa tutkimusasiantuntemuksensa pohjalta julkisuudessa kommentoivien tutkijoiden rooli tässä keskustelussa? Entä missä kulkee poliittisen vallankäytön tutkimusperustaisen arvioinnin ja poliittisen kannanottamisen välinen raja? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/markku-jokisipila

Tutkija ja äänitaiteilija Taina Saarikiven esseekokoelma Lihan värinä käsittelee muun muassa elämän hallitsemattomuutta ja rajallisuutta. Saarikivi saa hämmästyttävän paljon irti niinkin näennäisen yksinkertaisesta asiasta kuin hiljaisuus. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on kuuluttaja Heikki Puskala.

“Ihmiset päättävät itse jo ennen syntymäänsä, millaisen elämän tulevat elämään”, sanoo Pekka Asikainen, joka uskoo uudelleensyntymiseen ja karman lakiin. Asikaisen elämä alkoi lastenkodissa, lapsuutensa hän vietti maalaistalossa. Eläkkeelle päästyään hän vielä opiskeli papiksi Saksassa. Asikainen on näytellyt, laulanut, johtanut orkestereita ja kuoroja sekä sovittanut musiikkia. Pisimpään hän on työskennnellyt Kansallisoopperan harjoituspianistina. Siitä huolimatta hän ei ole koskaan mieltänyt itseään oikeaksi muusikoksi! Toimittajana on Vesa Kytöoja

Venäjä-asiantuntija Pia Koivunen pitää Ukrainasta kaapattujen lasten venäläistämistä kansanmurhana Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta luonnehtii Venäjälle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa järkyttäväksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielestä lohduttomin, koska lapsilla ei ole lähiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkilöllisyys muutetaan ja heidät venäläistetään, he katoavat. FT Pia Koivusen mielestä kyseessä on eräänlainen kansanmurhan muoto. Hän muistuttaa, että Venäjän sota on brutaali hyökkäys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksenä on kitkeä ukrainalaisuus. Venäjän historian dosentti Pia Koivunen kävi ensimmäisen kerran Venäjällä koululaisena, sitten opiskelijana ja väitöskirja-aineistoa keräävänä tutkijana. Viimeinen vierailu on vuodelta 2019. Autoritäärisen valtion sananvapauden tila on hänestä surullisen huono. Venäjästä voi Koivusen mielestä puhua diktatuurina, koska presidentti Putin näyttää tehneen päätöksen Kiovaan hyökkäämisestä ja sotatoimista. Äärinationalistit tukevat sotaa. Iso massa on passiivinen, koska Putinin kausilla kansalaisten oikeudet ovat kaventuneet ja ihmiset ovat vieraantuneet poliittisesta toiminnasta. Sotaa vastustavia tutkija arvelee olevan julkisuudessa nähtyä enemmän, mutta mielenosoittajien vankilatuomiot hiljentävät tehokkaasti. Pia Koivunen on tutkijana aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen kokemuksensa mukaan some on hyvä kanava tiedeviestintään, jos osaa tarjota näkemykset tiiviinä täkyinä. Tutkija voi tuoda ajankohtaiseen keskusteluun asiantuntemusta, ja somessa on kätevä tiedottaa uusista julkaisuista, tapahtumista ja tutkimuksista. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu vastaamaan, kumpi pysäyttää lukemaan uutisen, toteava vai raflaava otsikko. Lukusuosituksissa Koivunen nostaa esiin ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä. Tietokirja tarjoaa ajankuvan 1920-luvun Neuvostoliitosta ja valtavasta utopiainnostuksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Linnunlaulu lisääntyy päivä päivältä koko maan pituudelta. Tutkija ja lintutieteilijä Aleksi Lehikoinen teki helmikuun lopulla lintujen talvilaskentaa Suomen etelärannikolla Tammisaaressa. Pientaloalueen laidalla näkyi ja kuului tuolloin jo varsin mukavasti Suomeen lennähtäneitä pikkulintuja. Monet muuttolintuihin liittyvät asiat ovat hämmästyttäviä – miten linnut löytävät takaisin Suomeen, miksi meille saapuvat aina ne tietyt lajit ja onko maailmassa yhä yhtä paljon lintuja kuin ennenkin? Toimittaja on Anna-Kaisa Brenner.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Märän illan aluksi puheenjohtaja haluaa kysyä puolustusvoimien operaatioiden läpinäkyvyydestä. Taru Tujunen puhuu kuninkaallisista valokuvausharrastuksista, koska hän ei ymmärrä, mistä brittikohussa on kysymys. Kukapa ei olisi Instagramissa käyttänyt filtteriä? Juha Itkonen on lukenut väitöskirjatutkija Leea Lakan havainnoista ysiluokan takarivistä. Takarivissä vastustetaan kaikkea, mikä ei hänelle ole ihan uusi asia. Keskustelijat lainaavat HS:n Tuomas Kasevan 10.3.2024 julkaistua artikkelia "Tutkija seurasi vuoden ysiluokkalaisten opiskelua, ja nyt hänellä on ehdotus: "On ihan pakko pakottaa." . Hilkka Olkinuora kysyy toiveikkaana, olisiko räyhäpuheiden aika ohi. Tämä on hänen mukaansa kansalaisten toive: Ruvettaisiinko olemaan ihmisiksi? Juha murskaa muiden toivon oraat: "Ihmiset eivät halua tätä, mutta kyse on järjestelmästä, josta emme pääse irti."

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on kansainvälisten suhteiden päällikkö Anniina Jaako, joka vastaa EU-vaikuttamisasioista Turun yliopistossa, sekä Åbo Akademi:ssa ja Turun ja Novian ammattikorkeakouluissa. Hänen kanssaan jutellaan EU-vaikuttamisesta, EU-kumppanuuksista ja verkostoista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Ruotsinsalmen toinen taistelu käytiin Kotkan edustalla heinäkuussa 1790. Venäjä ja Ruotsi ottivat mittaa toisistaan yhdessä suurimmista koskaan saaristo-olosuhteissa käydyssä taistelussa, jossa teknologia, taktiikka ja maastontuntemus nousivat kaikki ratkaiseviksi tekijöiksi.Jaksossa on vieraana sanaiselta säilältään harvinaisen terävä tutkija Vilma Lempiäinen, joka työskentelee tämän jakson yhteistyökumppanin, Merikeskus Vellamon alaisuudessa toimivissa Kymenlaakson museossa.Merikeskus Vellamosta löytyy lisätietoja: https://www.merikeskusvellamo.fi/vellamo/Ruotsinsalmea koskeva näyttely 3D mallinnoksineen ja karttoineen löytyy: https://www.merikeskusvellamo.fi/kohtalona-ruotsinsalmi/Jaksossa mainittu kirja koskien Ruotsinsalmea löytyy: https://www.merikeskusvellamo.fi/kohtalona-ruotsinsalmi-julkaisu/

Pakkanen ei toppaa junat Suomen Lapissa. Skolverket antaa tukea vähemistökielen oppimatriaalhiin. Tutkija haluaa auttaa ihmisiä muuttahmaan kaupunkista pois. Myra Granberg uuesta kappalheesta-Tornedalen. Carbage run autot pyörit Mataringissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Onko meillä ihmisillä täysin vapaa tahto päättää, että laitamme itsemme hyvään kuntoon ja sen jälkeen yksinkertaisesti "vain tarttua toimeen"? Vai olemmeko täysin ympäristömme, geeniemme ja sattumusten ohjailemia? Näiden ja muiden suurten kysymysten äärelle sukelletaan tässä normaalia syvällisemmässä ja filosofisemmassa jaksossa. Kun puhutaan vapaasta tahdosta, mitä sillä edes tarkoitetaan? Millaisia erilaisia tulkintoja meillä on vapaalle tahdolle (filosofia, biologia, psykologia, jne.?) Miten me ihmiset vaikutamme toisiimme hyvinvoinnin näkökulmasta? Miten toisiin vaikuttamista tulisi tehdä, jotta saamme aikaan hyvää keskuuteemme? Näitä ja muita teeman kysymyksiä pohditaan Suomen tunnetuimman vapaan tahdon asiantuntijan, uskonnonfilosofian dosentin ja Helsingin yliopiston tutkijan, Aku Visalan kanssa. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Aku Visala - Robert Sapolsky, Determined: https://www.adlibris.com/fi/kirja/determined-9781847925534 - Vapaan tahdon filosofia: https://www.gaudeamus.fi/teos/vapaan-tahdon-filosofia/ - Kotisivu: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/aku-visala

Yhdysvaltojen ja Israelin lämmin suhde on pitkä ja syvästi uskonnollinen, mutta ei välttämättä ikuinen.

Kulttuuriantropologin työssään dosentti Marko Juntunen opiskeli ystäviensä avulla marokonarabiaa ja yliopistoissa Arabimaiden kirjakieltä. Lähi-idän ja islamin tutkimuksen Juntunen ei ole vain istunut työhuoneessaan, vaan hän on kuunnellut ihan paikan päällä marokkolaisten ja irakilaismiesten tarinoita ja huolia. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Rita Trötschkes.

Onko oikeistohallitusta kasaavalla kokoomuksella nyt kaikkien aikojen paikka heikentää ammattiyhdistysliikettä? Tilannetta analysoivat Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja työmarkkinatutkija, dosentti Tapio Bergholm Itä-Suomen yliopistosta. Kangasharju sanoo olevansa pettynyt, jos "tällainen porukka ei saa Suomea parempaan jamaan". Entä mikä on suurimman työväenpuolue perussuomalaisten rooli? Joutuuko perussuomalaiset laittamaan maahanmuuton kiristämisen ja duunarin puolustamisen vastakkain? Kangasharju sanoo, että jos maahanmuuttajia tulisi vuosittain töihin 44000, ansiosidonnaisen leikkaamisen kaltaiset työmarkkinauudistukset voitaisiin unohtaa. Bergholm epäili, että Kangasharju puhui itsensä nurkkaan. Hänen mukaansa hyökkäys ay-liikettä vastaan polarisoisi poliittista kenttää entisestään ja voisi ajaa naiset ja miehet entistä enemmän vastakkain. Bergholmin mukaan taustalla on se, että ay-liike on selkeästi naisvoittoinen ja esimerkiksi yleisessä työttömyyskassassa taas on miesenemmistö. Toimittajana on Antti Pilke.

Helsingin yliopistossa antropologian yliopistonlehtorina toimiva Marianna Keisalo sekoitti aikoinaan työn ja huvin, kun hän alkoi tutkia stand up -komiikkaa. Etnografisessa tutkimuksessaan Keisalo opetteli myös itse koomikoksi. Nyt takana on yli kolmesataa keikkaa ja lukuisia julkaisuja aiheesta. Keisalo onkin yksi harvoja huumoria tutkivista antropologeista.

Helsingin kaupunginmuseon tutkijana työskennellyt Marja Pehkonen on kiinnostunut kaupunkikulttuurin pienistäkin jäljistä, sellaisista kuten ravintoloiden ruokalistat ja tavallisten taloyhtiöiden arkistot. Toimittaja Jonni Roos.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on ylilääkäri ja Turun yliopiston työelämäprofessori Hannu Lauerma. Hänen kanssaan keskustellaan siitä, miten psykiatriaan ja mielenterveyteen liittyvää tutkittua tietoa voidaan hyödyntää ja soveltaa käytännössä. Lisäksi puhutaan siitä, miten haasteellisia psykiatrisia ilmiöitä ja aiheita voidaan popularisoida. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Nuorten lukuintoa voi parantaa monin keinoin. Lukemisen ei aina tarvitse olla paksun romaanin kahlaamista. Se voi olla myös biisien sanoja.

Puolueet vastasivat tiistaina keskipäivään mennessä kysymyksiin, joilla kokoomusjohtaja Petteri Orpo seuloo hallitusneuvotteluihin valittavat puolueet. Politiikkaradio kävi vastauksia tuoreeltaan läpi. Millainen hallitus Suomeen voisi vastausten perusteella syntyä? Kumpi on todennäköisempi, perusporvarihallitus vai sinipuna? Vastauksia analysoivat politiikan tutkija Emilia Palonen sekä Politiikkaradion toimittajat Antti Pilke ja Tapio Pajunen. Perussuomalaisten kynnyskysymykset hallitukseen menolle liittyvät maahanmuuttoon ja EU-tukipaketteihin. SDP ei suostu leikkaamaan hyvinvointivaltion perustehtävistä. Mitä eri puolueiden kynnyskysymyksistä voi päätellä hallituspohjasta? Puolueiden tuskin kannattaa tehdä näkyviä kompromisseja, jos oppositioon jääminen on uhkana. Kilpailijat voisivat muistuttaa takinkäännöstä. Mikä hallitustunnustelijan julkisten kysymysten ja puolueiden vastausten merkitys hallituspohjan valinnassa on? Suora lähetys.

Euroopan itäisellä laidalla on otettu johtoroolia Ukrainan auttamisessa. Se on keikauttanut myös koko Euroopan poliittista valtatasapainoa. Niin Puolassa kuin Baltiassa ymmärretään, että Ukrainassa soditaan paljon muustakin kuin Ukrainan rajoista. Ohjelmassa haastateltava Puolan entinen presidentti sanoo, että Venäjä on pysäytettävä tai se jatkaa imperiuminsa palauttamispyrkimyksiä myös muualla. Tutkija näkee Baltian ja Suomen jo eräänlaisina demokratian puolesta kamppailevina uusidealistisina keihäänkärkinä. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tässä jaksossa keskustelemme vieraan kanssa sisusta, tuosta suomalaisesta asenteesta, jolle ei muista kielistä löydy suoraa vastinetta. Käymme läpi mm. millaista sisututkimusta on aikaisemmin tehty ja millaista jakson vieras teki väitellessään aiheesta? Olemmeko ymmärtäneet sisun tähän mennessä jotenkin väärin tai ainakin turhan kapea-alaisesti hyödyntääksemme sitä parhaiten elämässämme? Onko sisu hampaat irvessä -tyylistä eteenpäin vääntämistä läpi harmaan kiven vai jotain armollisempaa ja joustavampaa? Onko sisu ominaisuus, jonka saa vain syntymälahjana vai voiko sitä kehittää paremmaksi myöhemmin elämässä?  Voiko sisukas ihminen olla myös armollinen? Miten sisu, itsemyötätunto ja joustavuus voivat elää käsi kädessä samassa ihmisessä? Näitä ja muita sisukysymyksiä pohdimme sisusta väitelleen tutkijan Elisabeth Lahden kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Elisabeth Lahti - Kotisivu: https://www.sisulab.com/

Poliitikot ovat neuvotelleet uusista keinoista suurten sähkölaskujen kanssa kamppailevien suomalaisten auttamiseksi. Mikä olisi paras tapa tukea suomalaisia? Miksi tukitoimia valmistellaan vasta viime tingassa? Poliitikkojen toimia sähkökriisissä analysoivat johtava tutkija Marita Laukkanen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen Energiavirastosta. Mihin voi johtaa, jos suomalaiset saavat jättilaskuja, joita ei pystytä maksamaan? Toimittajana on Antti Pilke.

Miltä Ukrainan sota näyttää Venäjän näkökulmasta? Mitä Vlamir Putin tavoittelee ja mikä on strategia? Haastateltavana Ulkopoliittisen institituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Putin on Saaren mukaan tehnyt suuren virhearvion, ja sen mittakaava alkaa hahmottua. Putin odotti helppoa ja nopeaa sotaa. "Näyttää siltä, että Venäjä pyrki pysäyttämään pitkäaikaisen trendin voimakeinoin. Näyttää, että sota on vain nopeuttanut sitä kehityssuuntaa, että Ukraina, Moldova ja Georgia pyrkivät entistä kovemmin kohti Eurooppaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, eli juuri päinvastoin, mikä oli sodan poliittinen päämäärä sen alkaessa Putinin näkökulmasta", Saari kertoo. Venäjän uskollinen liittolainen Valko-Venäjä näyttää haluavan pitää yllä suhteita Eurooppaan ja Ukrainaan, koska se tänään suostui viljakuljetuksiin Ukrainasta Eurooppaan. Saari korostaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhteissa on aina ollut ristiriitoja. "Valko-Venäjä on myös kärsinyt tästä sodasta todella paljon", hän toteaa. Saari nostaa esiin myös Armenian, joka on ennen ollut Venäjän liittolainen, mutta on avoimesti kritisoinut Venäjää. "On veikattu väärää hevosta", hän kuvailee Venäjän liittolaisten ahdinkoa. Venäjä on Ukrainassa alakynnessä ja liittolaiset eivät ole sen puolella enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Saari arvioi, että Ukraina voittaa sodan jo vuoden 2023 aikana. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vaalirankkurit saavat vieraita Yhdysvalloista! Tutkija-toimittaja Olli Seuri liittyy mukaan puhumaan Yhdysvaltojen kahtiajakautumisesta. Onko parempi, että republikaanit voittavat, niin vaalivalheet saavat kyytiä? Vai mitä jos edessä onkin vallankumous? Ja onko kyynistymisen huippu saavutettu? Lopuksi koko kolmikon viimeiset välivaaliveikkaukset. --- Send in a voice message: https://anchor.fm/vaalirankkurit/message

Ajattelemme, että tunteet syntyvät sisimmässämme ja ovat henkilökohtaisia. Todellisuudessa perhe ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat voimakkaasti siihen mitä tunnemme. Eri aikoina erilaiset asiat ovat vihastuttaneet tai ihastuttaneet, ja tunteita merkitsevillä sanoilla on ollut erilainen merkitys. Pasi Heikura haastattelee historiantutkija Ville Kivimäkeä tunteiden historiasta. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Tänään sotaa ja historiaa podissa keskustellaan Tutkija Joonas Aholan kanssa Viikinkiajasta Suomessa.Jakson yhteistyökumppani on Hämeen keskiaikafestivaali. Lisätietoa festareista nettisivuilta: https://www.keskiaikafestivaali.fi/Osta liput kampanjakoodilla: sotaajahistoriaaosoitteesta: https://www.tiketti.fi/tarjousAlennus yhden päivän lippuihinPe ja Su lippu 11€ (ovelta 17€) ja La 18€ (ovelta 25€) + tiketin toimituspalkkio

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Finland has again been selected to the top spot in the World's happiness index - Suomi on jälleen kerran saavuttanut maailman onnellisimman maan aseman.

Eilen maanantaina Venäjällä juhlittiin niin kutsuttua Voiton päivää. Moni odotti Putinin joko siihen päivään mennessä kiihdyttävän sotaansa, tai odotti hänen ilmoittavan uusista sotatoimista voiton päivänä. Mutta mitään ei tapahtunut. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Pekka Hakala. Tämä podcast julkaistiin 10.5.2022. Lue lisää aiheesta: -> Tutkija pitää huomionarvoisena, että Putin mainitsi puheessaan kaatuneet ja haavoittuneet https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008802934.html #hsvisio #hsvisiopodcast #venäjä Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Mitä tutkija näkee, kun sukeltaa Itämeren veden pinnan alle? Olisiko merilaki kannatettava ehdotus, ja mitä maalla pitäisi tapahtua, jotta meri voisi hyvin? Itämeren sankarit -erikoiskauden vieraana on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Meri Kallasvuo, jonka työtä ohjaavat arvot ja ratkaisujen etsiminen.

Itä-Helsingissä sijaitsevaa Kontulaa kuvataan usein ongelmalähiöksi, jota odottaa joko ghettoutuminen tai gentrifikoituminen eli alueen keskiluokkaistuminen, jos alueen nykyisillä asukkailla ei enää tulevaisuudessa ole varaa asua siellä. Ovatko nämä tosiaan ainoat näkökulmat Kontulan ymmärtämiseksi? Helsingin yliopistossa työskentelevä sosiaali- ja kulttuuriantropologi Pekka Tuominen on tutkinut etnografisin menetelmin lähiöitä Turkissa ja Suomessa ja pohtii kanssamme mm. alueellista ja sisäistettyä stigmaa, paikallisylpeyttä, alueiden välistä hierarkiaa sekä sitä, miten alueellinen keskiluokkaistuminen ja eriytyminen ovat tulleet esille hänen Kontula-tutkimuksessaan.

Antropodin toimittaja Anni Rastas sukeltaa dokumenttielokuvaohjaaja Iiris Härmän kanssa dokumentaarisen elokuvan teon ja ympäristönsuojelun monimutkaisiin maailmoihin. Härmän ohjaama, Guerilla Filmsin tuottama elokuva Luomakunnan vartijat vie katsojan Turkanan alueelle Keniaan seuraamaan Helsingin yliopiston tutkijoiden ja paikallisen daasanach-yhteisön kohtaamista nopeasti muuttuvassa ympäristössä, jota värittävät monenlaiset valtahierarkiat ja konfliktit. *** Antropodi on Suomen Antropologisen Seuran toimittama podcast-sarja, jota julkaistaan yhteistyössä AntroBlogin kanssa. Sarja käsittelee ajankohtaisia ja ajattomia antropologisia aiheita, kuten tuoreita tutkimuksia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä, opetusta ja työelämää. Antropodin uusi jakso ilmestyy aina kuun ensimmäisenä tiistaina, mutta toisinaan saatamme julkaista lisäksi erikoisjaksoja. Ohjelmistoa julkaistaan yhteistyössä Voiman kanssa.

Vihreät etsivät itseään. Monien mielestä puolue on kriisissä. Mikä on mennyt vikaan? Mihin suuntaan puolueen pitäisi marssia? Osmo Soininvaara analysoi puolueen tilaa. Incel-liikkeen miehet syyttävät naisia selibaatistaan. Millainen on liikkeen historia? Millaista naisvihaa liike levittää? Tutkija, tohtorikoulutettava Emilia Lounela tekee väitöskirjaa liikkeestä.

Kaltaiseni valmentaja-sohvafilosofi auttaa päivätyökseen ihmisiä voimaan paremmin tästä hetkestä eteenpäin mutta samalla myös miettii, että miten meistä ihmisistä on tullut se versio itsestämme mikä kulloinkin olemme. Onko meissä ihmisissä kovakoodattuna perimään asioita, jotka eivät muutu ja vaikuttavat hyvinvointiimme, käyttäytymiseemme ja siihen miten jäsennämme maailmaa? Entä mikä on ympäristön, kasvatuksen, sattumusten ja epigenetiikan merkitys kaikessa tässä? Millainen vaikutus meihin on elämänpolkumme negatiivisilla ja positiivisilla asioilla? Onko keski-ikäinen ihminen tuomittu olemaan se mitä on vai pystyykö omaan elämään vaikuttamaan vielä aikuisena tai myöhemmällä iällä miten paljon? Jos yhteiskunta on mahdollisimman vakaa ja tasa-arvoisempi, mikä vaikutus sillä on siihen miten erilaisia meistä tulee? Jos haluaa muuttaa elämänsä suuntaa esim. hyvinvoinnin osalta niin pitääkö "muuttua ihmisenä" vai voiko olla edelleen oma itsensä ja muuttaa vain sitä mitä tekee? Näitä ja teeman muita supermielenkiintoisia kysymyksiä kanssani pohtimassa Päivi Merjonen, psykologian tohtori ja tutkija Jyväskylän yliopistosta. Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Päivä Merjonen - Researchgate: https://www.researchgate.net/profile/Paeivi-Merjonen - Väitöskirja: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28027 - Twitter: https://twitter.com/PMerjonen

Tietotekniikan professori Janne Lindqvist on menestynyt tutkijana tekemällä sekalaisesti kaikkea, mikä häntä kiinnostaa. Mutta mistä tietää, miltä sivupolulta löytyy se kaikkein olennaisin ongelma? Jos tutkijana haluaa muokata maailmaa, mitä reittiä se tehdään? Janne Lindqvist on Aalto-yliopiston tietotekniikan professori ja johtaa Helsingin yliopiston ja Aallon yhteistä HAIC-kyberturvallisuusinstituuttia. Lindqvist on myös ensi vuonna aloittavan Aallon teknillisen psykologian koulutusohjelman vastuuprofessori.

Erikoishaastattelussa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja ja Vuoden eurooppalainen -tunnustuksella palkittu tutkija Timo Miettinen. Jaksossa käsitellään Miettisen tuoretta "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" -teosta ja pohditaan jopa vuosituhansien jatkumona syntynyttä eurooppalaista ideaa sekä sitä, mihin Euroopan tulevaisuuskonferenssi asettuu tässä perspektiivissä. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 10/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Erikoishaastattelussa Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja ja Vuoden eurooppalainen -tunnustuksella palkittu tutkija Timo Miettinen. Jaksossa käsitellään Miettisen tuoretta "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" -teosta ja pohditaan jopa vuosituhansien jatkumona syntynyttä eurooppalaista ideaa sekä sitä, mihin Euroopan tulevaisuuskonferenssi asettuu tässä perspektiivissä. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krash Oy. *** Euroopan Suunta -kampanja Kutsumme sinut pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta. Agitaattorit, provokaattorit, autoritääriset johtajat, populistit ja demagogit ovat saaneet suunvuoronsa. Nyt on sinun vuorosi. On aika ottaa vastuu Euroopan tulevaisuudesta. Käsittelemme vuoden aikana EU:n ulkopolitiikkaa, ympäristöä, arvoja, integraatiota, laajentumista, puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa, sosiaalista ulottuvuutta ja kaikkia niitä aiheita, jotka koskettavat EU-kansalaisia. Kerro meille, miten rakennat parempaa Eurooppaa? #EuroopanSuunta #SinunTulevaisuutesi Lisätietoja: www.euroopansuunta.fi Tämä jakso on osa Eurooppalaisen Suomen toteuttamaa valtakunnallista Euroopan Suunta -kampanjaa, jossa käsitellään Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Osa 10/12. Euroopan Suunta -kampanja toteutetaan EU-tuella. Jaksossa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan parlamentin näkemyksiä.

Helsingissä on jälleen tänä syksynä tehty paljon rottahavaintoja. Mitä helsinkiläisrotta tarkalleen ottaen syö, kantaako se taudinaiheuttajia tai mitä eläimelle tapahtuu sen kuoltua - näitä ei vieläkään tiedetä ihan tarkalleen. Mutta nyt asioita tutkitaan Helsingin yliopiston kaupunkirottaprojektissa. Tutkija, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo vetää projektia. Häntä kiehtoo rotassa se, että eläin on kekseliäs selviytyjä, joka osaa tehdä yhteistyötä lajikumppaniensa kanssa. Tuomas Aivelo ja toimittaja Anna-Kaisa Brenner kävivät iltahämärissä tutkimassa paikkaa, jossa rottia on liikkunut runsaasti ja josta niitä on yritetty aktiivisesti häätää pois.

Helsingin yliopiston Viikin kampuksen henkilöstöpäällikkö Ville Honkanen on vieraana Auntie Talksissa, haastattelijanaan Mervi Lamminen. Miten laaja-alaisen life-science yliopiston asiantuntijatyö eroaa muusta asiantuntijatyöstä? Tohtorintutkinnon suorittaneet globaalit huippuasiantuntijat osaavat oman alansa ja työn imu on voimakas. HR-työssä tämä voi näkyä jaksamishaasteina, sillä tutkija ei ehkä osaa säädellä omaa jaksamistaan. Voiko työn imua olla liikaa? Esihenkilölle uransa alussa olevaa, meriittejä keräävää tohtorikoulutettavaa voi joutua vahtimaan, ettei hänestä tule “lasta karkkikaupassa”. HR:n tehtävä on valmentaa esihenkilöitä, jotta he osaavat kertoa, milloin “karkkipussi” on jo riittävän täynnä, miten asetetaan realistisia tavoitteita. Myös esihenkilöt itse ovat yleensä meritoituneita tutkijoita, jotka tarvitsevat valmennusta esihenkilönä toimimisessa. Millainen on Viikin kampuksen HR-kumppanuusmalli? Millaista koulutusta on tarjolla, millaista syväasiantuntemusta kumppanit tarjoavat? Mikä on työsuhdeturvan rooli? Kuuntele Ville Honkasen vinkit työhyvinvointiin tutkija- ja asiantuntijatyössä.

Taloustieteilijät budjetin mahdollisuuksista ja rajoista. Ekonomisti Sanna Kurronen, EVA ja professori Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto. Afganistanin tilanne: talibanien signaalit ristiriitaisia. Puhelimessa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Politiikkaraati. Hallituksen koronatoimet ja toimimattomuus. Kreeta Karvala, pääkirjoitustoimittaja, Iltalehti, Marko Junkkari, toimittaja, Helsingin Sanomat ja Tuomo Lappalainen, toimittaja, Suomen Kuvalehti. Korona sotki myös rottien arjen. Tutkijat mikrosiruttivat rottia Helsingissä tutkiakseen niiden toimintaa. Tutkija, evoluutiobiologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta. Kolumni. Asta Leppä: Vihaan shoppailua. Uusinta. Taloustieteilijät budjetin mahdollisuuksista ja rajoista. Ekonomisti Sanna Kurronen, EVA ja professori Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto. Viikon luontoääni. Harmaalokki, esittelijänä Pekka Toikka. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Janette Leino, Katariina Lahtonen ja Carolus Manninen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Perussuomalaiset pystyivät Laura Huhtasaaren avulla testaamaan kannatustaan kentällä, mutta puolueesta loikanneet siniset vasta aloittavat kenttäor .. Lisää >> http://ift.tt/2DLT32i

Grigori Rodtshenkovin kuvaus presidentti Vladimir Putinin tiedosta Sotshin dopinghuijauksesta on looginen ja mahdollinen, mutta sen arviointi kitey .. Lisää >> http://ift.tt/2DKsWJg

Akatemiatutkija Hanna Wassin mukaan presidenttiehdokkaiden kannatuslukemista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä puolueuskollisuude .. Lisää >> http://ift.tt/2DRRvDk