Politiikkaradio

Millainen energiakriisi on käsillä kun Hormuzinsalmi on suljettu ja sodan molemmat osapuolet iskevät energiainfrastruktuuriin? Haastattelussa EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki ja Oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Sorsa-säätiöstä. Erityisesti öljyn ja maakaasun hinnat ovat nousseet rajusti. Ronkainen arvioi, että edessä voi olla valtava geopoliittinen shokki. Vaikka sota päättyisi huomenna, seuraukset talouteen ovat merkittävät. Ruohomäki pitää kuitenkin lohdullisena, että Suomessa on hyvä energiapaletti tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä omia ydinvoimaloita, joten sähkön loppumisesta ei tarvitse olla huolissaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kokoomuksessa laajasti kannatettu esitys perintöveron poistosta äityi julkisuudessa avoimeksi nokitteluksi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) puolueen välillä. Kokoomuksessa Purran tyrmäämää perintöveron poistoa kannatettiin lämpimästi. Kertooko kokoomuksen ve­ro­pouk­koi­lu pääministeripuolueen vaalipaineista? Alkavatko lähestyvät eduskuntavaalit poikia hallituspuolueissa hätiköityjä ulostuloja? Jyrääkö 2020-luvun politiikassa veronmaksajan näkökulma – ei se mihin veroja kerätään? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen linja Suomen pitää ottaa Trumpin aloittamaan sotaan? Keskustelemassa kansanedustajat Timo Heinonen (kok.), Antti Kaikkonen (kesk.) ja Veronika Honkasalo (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on alentamassa yhteisöverotusta. Millaisia seurauksia yhteisöveron kahden prosenttiyksikön laskulla olisi? Haastattelussa Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen ja Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Tomi Viitala. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Julkisuuteen ponnahti, että kokoomus olisi valmis perumaan yhteisöveroalen, jotta perintövero voidaan poistaa ja korvata luovutusvoittoverolla. Eduskuntavaaleihin on vielä vuosi, mutta alkoivatko hallituksessa jo hullut päivät verotarjouksineen? Entä mitä hallitus uskaltaa enää tehdä yrittäjien eläkkeille, joista kustantavat nyt suuren osan veronmaksajat? Aiheesta ovat keskustelemassa eduskuntaryhmän varapuheenjohtajat Pia Kauma kokoomuksesta ja Miko Bergbom perussuomalaisista sekä SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Vuonna 1995 Suomen Maaseudun Puolue meni konkurssiin ja tilalle perustettiin Perussuomalaiset. Nimenvaihdoksen myötä SMP jäi viimeiseksi nimessään maaseudun puolustajaksi julistautuneeksi puolueeksi. Miksi maaseudun puolueet ovat kadonneet Suomessa kartalta, vaikka Suomen pinta-alasta yli 95 prosenttia on edelleen maaseutualuetta? Eikö nykypolitiikassa enää kaivata maaseutua? Onko myös aluepolitiikka katoavaa kansanperinnettä? Vai onko ihmisellä peräti lajityyppillinen tarve elää yhteydessä maaseutuun, kuten Graniittipuolue ohjelmassaaan kirjoittaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Sota Iranissa uhkaa sysätä Eurooppaa kohti öljykriisiä. Saksassa puretaan öljyn hätävarastoja ja Tanskassa kehotetaan ihmisiä olemaan ajamatta autoa. Iranin mukaan Hormuzinsalmen läpi ei tule litraakaan öljyä. Europarlamentaarikko Li Anderssonin (vas.) mukaan öljykriisin riski Euroopassa on todellinen. – Kyllä tässä on riski sille, että jos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen maksettiin Putinin hintoja Euroopassa, niin nyt näyttäisi siltä, että saadaan Trumpin hintoja bensapumpuille, sanoo Andesson Politiikkaradiossa. – Ehkä tässä on käynyt niin, että Yhdysvallat on lähtenyt vähän soitellen sotaan, toteaa Katri Kulmuni (kesk.) öljykriisin riskeistä. Kuinka pahasti Iranin sota iskee Eurooppaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Katri Kulmuni (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Toinen maailmansota alkoi kaksitasolentokonein ja päättyi neljässä vuodessa suihkuhävittäjiin ja raketteihin. Venäjän hyökkäys Ukrainassa käynnistyi perinteisin taktiikoin, jotka menettivät parissa vuodessa merkityksensä. Ollaanko Suomessa varauduttu läpi 2000-luvun sotaan jollaisia ei enää käydä? Olisiko kansakunnan vähät varat pitänyt laittaa kalliiden F-35 hävittäjien ja monitoimikorvettien sijaan drooneihin tai muihin sotateknologioihin? Hukkasiko Suomi 2020-luvulla strategisen punaisen langan? Miksi yhden totuuden maana tunnetun Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista? Putoaako Puolustusvoimat teknologisen kehityksen kyydistä ellei diginatiivia upseerisukupolvea päästetä päättämään? Vieraana on Koneiden sota -kirjan tekijä, Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtiovarainministeriöstä väläytetään jo että maaseudun teitä ei ole varaa pitää asfaltilla. Arviot verokertymistä ovat romahtaneet miljardeilla. Politiikkaradio pureutuu kahden entisen työministerin kanssa valtiovarainministeriön rooliin ja kritiikkiin, että ministeriö arvioi sopeutustoimien vaikutukset pieleen. Onko ministeriö epäonnistunut tehtävässään, kun Suomi vain velkaantuu ja työttömyys on Euroopan pahimpia? Aiheesta ovat keskustelemassa eduskunnan työelämävaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) ja tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Timo Harakka (sd.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomi sallii ydinaseiden tuomisen maahan. Miten suuri muutos ydinaserajoitusten purkaminen on ja miksi siitä tuli niin suuri riita? Millainen repeämä syntyi turvallisuuspolitiikan tekemisen perinteeseen? Aiheesta ovat keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ja ulkoasianvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo (vas.). Toimittajana on Antti Pilke.

Millainen on Iranin ja Venäjän liittolaisuus? Haastattelussa tutkijat Olli Ruohomäki ja Sinikukka Saari. Saari arvioi, että jos Yhdysvaltojen hyökkäys Iraniin jatkuu pitkään, tukea Ukrainalle voi riittää vähemmän. Ruohomäki arvioi, että Iranin sota voi jatkua vielä kuukausia tai viikkoja ainakin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen valtiojohto on viestinyt kieli keskellä suuta Yhdysvaltain aloittamista sotatoimista Iranissa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on varonut ottamasta suoraan kantaa Yhdysvaltain pommituksiin. Sen sijaan Iranin iskut Stubb on tuominnut oikeudettomina. Miten Iranin sodasta puhutaan Suomen valtiojohdon ja suomalaisten poliitikkojen toimesta? Miksi kansainvälisen oikeuden polkeminen on valtiojohdolle niin hankala asia? Miksi Stubb viestii Trumpista kieli keskellä suuta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Yli tuhat on kuollut Iranin sodassa ja iskut seuraavat toisiaan. Heilahtavatko vaakakupit ja voimat koko Lähi-idässä uuteen asentoon, jos Israel ja Yhdysvallat saavat lamautettua Israelin arkkivihollisen Iranin? Vai onko se turha luulo? Tilannetta ovat analysoimassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä Suomen entinen Iranin-suurlähettiläs, Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi Putinin hallinto vainoaa homoja? Haastattelussa tietokirjailija, toimittaja Erkka Mikkonen, joka on kirjoittanut kirjan Homona Putinin Venäjällä ja tutkija Elina Kahla, joka on kirjoittanut kirjan Gulagin viisas. Putin usein puhuu pilkallisesta rappeutuneesta "Geiroopasta". Mikkosen mukaan tällä retoriikalla oikeutetaan myös hyökkäyssotaa Ukrainaan. Kahla näkee yhtäläisyyksiä putinismilla ja trumpismilla. Molemmissa kantavana teemana on konservatiiviset arvot. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunta pui tiistaina hallituksen ilmastosuunnitelmia samalla kun sota Lähi-idässä uhkaa laukaista öljyn hintakriisin. Hallitus on laskenut bensaveroa perussuomalaisten vaalilupausten takia, mutta joutuuko se heittämään halvalle bensalle hyvästit? Mitä hallituksen ilmastopolitiikasta pitäisi ajatella? Aiheesta keskustelevat vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen ja kaksi eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsentä, kokoomuksen Pauli Aalto-Setälä ja perussuomalaisten Sara Seppänen. Toimittajana on Antti Pilke.

Israel ja Yhdysvallat ovat jatkaneet iskujaan Iraniin. Iran puolestaan on tehnyt vastaiskuja eri puolilla Lähi-itää. Iranin turvallisuusjohtajan Ali Larijanin mukaan maa ei aio neuvotella Yhdysvaltain kanssa. Laukaiseeko Iranin johtajan Ali Khamenein kuolema Irakin sotaan rinnastettavan terrori-iskujen kierteen? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena Iranin nykyhallinnon vaihtaminen, vai maan ydinohjelman "ikuinen" lopettaminen? Kaatuuko Iranin pappisvalta, vai kääntyykö maa yhä jyrkemälle linjalle? Kenellä on Lähi-idässä avaimet sodan laukaisemien riskien estämiseksi? Iranin tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on tullut tunnetuksi positiivisten ennusmerkkien ja hyvän hallitusohjelman hehkutuksistaan. Eduskunnalle antamassaan pääministerin ilmoituksessa Orpo kuitenkin äityi luettelemaan mollivoittoisia sananlaskuja ja sanontoja. ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” ja ”Pessimisti ei pety”, manasi Orpo. Oliko avaus orpomainen? Minkälainen puhuja meillä on pääministerinä? Kuinka orpomaista on pessimistisiin sananparsiin vetoaminen? Mitä yhteistä on Petteri Orpolla ja kansanvillitsijä Donald Trumpilla? Onko Orpo reippaan retoriikan mies? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Puolueet sopivat, että seuraava hallitus joutuu leikkaamaan menoja tai lisäämään tuloja miljarditolkulla. Miten iso muutos on tulossa, kun Suomi siirtyy velkajarrun aikaan? Kysymyksiin on vastaamassa kolmikko parlamentaarisesta velkajarrutyöryhmästä: puheenjohtaja, kokoomuksen Ville Valkonen sekä vihreistä Saara Hyrkkö ja vasemmistoliitosta Hanna Sarkkinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvalloissa korkein oikeus kumosi presidentti Donald Trumpin hätätilavaltuuksiin perustuneet tuontitullit. Trump vastasi päätökseen asettamalla uuden 15 prosentin maailmanlaajuisen tullin. Sakeneeko vai pysähtyykö Trumpin tullitaistelu? Rikkovatko uudet tullit EU:n ja USA:n tullisopimusta? Vieraina ovat johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo neljä vuotta. Mihin Venäjän voimat riittävät, entä Ukrainan? Keskustelemassa ovat sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Putin hyödyntää Venäjän synkkää historiaa oikeuttaakseen tekojaan. Haastattelussa tietokirjailija, entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Brexit säästää 350 miljoonaa puntaa viikossa. Venäjä ei hyökkää Ukrainaan – miljoonat kuolleet saivat Yhdysvalloissa eläkettä. Tietokirjailija Hannu Sokalan teos Maailman 50 vaarallisinta valhetta listaa tunnettuja politiikan valheita. Suomen osalta kirja väittää etenkin perussuomalaisten sotkeutuneen misinformaatioon. Onko nykypolitiikka täynnä verkossa rehottavaa strategista valehtelua? Hyödyttääkö misinformaatio erityisesti poliitikkoja ja puolueita? Saavutetaanko valehtelulla valtaa? Ovatko suuret ja pienet valheet aina olleet osa politiikkaa? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Onko oikein, että Suomen vaalitiedot ollaan laittamassa amerikkalaisen yrityksen pilvipalveluun vai ovatko riskit sittenkin liian suuret? Haastattelussa kansliapäällikkö Antti Leinonen Oikeusministeriöstä ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Murtaako alkoholin etämyynti Alkon monopolin? Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sd.), Maaret Castrén (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä maailman murros näyttää historiantutkijoiden linssien läpi? Keskustelemassa ovat poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritusprofessori Markku Kuisma, joka pohtii tuoreessa kirjassaan sitä, ratkaisivatko suuryritykset natsien valtaannousun. Miksi kuluva vuosikymmen muistuttaa aikaa ennen ensimmäistä ja toista maailmasotaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä Epstein-tiedoistot paljastavat valtaapitävien verkostoista? Haastattelussa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Ajatus suomalaisesta sisusta kytkeytyy periksiantamattomuuteen, koviin aikoihin ja yksin pärjäämiseen. Eduskuntapuheissa sisua on viljelty etenkin lamavuosina ja vaikeina aikoina. Miksi vetoaminen resilienssiin näyttää korvanneen sisu-puheen? Johtaako mielikuva yksinpärjäävistä, sisukkaista suomalaisista politiikassa väärille laduille? Oliko ”sisulla ja sydämellä” vaaleissa esiintynyt SMP kaikkien aikojen sisu-puolue? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

EU-parlamentti äänesti turvapaikan hakijoiden karkoituksista maihin, joihin hakijoilla ei ole suoraa yhteyttä. Samalla parlamentti päätti palautuskeskusten käyttöönotosta EU:n ulkopuolella, sekä niin sanotusta turvallisten maiden listasta turvapaikkahakemusten ja palautuspäätösten nopeaan käsittelyyn. Ottaako Eurooppa mallia Trumpin maahanmuuttopolitiikasta? Ollaanko Eurooppaan rakentamassa ICE-tyylistä palautuskoneistoa? Aiheesta keskustelvat europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr), Jussi Saramo (vas. / left) ja Eero Heinäluoma (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskuntavaaleihin on runsas vuosi, ja tuore tutkimus piirtää kuvaa epäluulon kasvusta. Sen mukaan hyvinvointialueiden uskottavuus on koetuksella ja skeptisyys aluevaltuustoja ja aluevaaleja kohtaan on huolestuttavalla tasolla. Viime kevään alue- ja kuntavaaleista tehdystä tutkimuksesta kertoo tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta. Selittääkö heikkoa äänestysaktiivisuutta "kansalaispätevyyden vaje"? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Rajoitukset maailman suurimmilta ydinasearsenaaleilta poistuivat Uusi START -sopimuksen rauettua Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Sopimuksen raukeamisen myötä kylmän sodan aikana luotu ydinaserajoitusten järjestelmä on käytännössä kokonaisuudessaan purettu USA:n ja Venäjän välillä. Eivätkö maailman suurimmat ydinasemahdit enää piittaa ydinasevalvonnasta? Onko uusi kilpavarustelu ydinaseilla estettävissä? Haastattelussa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Valtiopäivät avattiin perinteisin menoin tasavallan presidentin Alexander Stubbin puheella, johon eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) vastasi. Miksi presidentin ja puhemiehen ajatukset Suomesta kuulostivat niin erilaisilta? Vaaliko Halla-aho ajatusta Suomesta eräänlaisena Impivaarana? Puhuiko Stubb Suomen sijaan itsestään kertomalla aktiivisesta pelaajasta kansainvälisellä pelilaudalla? Kumpi varoitteli pienelle maalle karusta maailmasta? Kummalle Suomi näyttäytyi kokoaan suurempana? Miksi Halla-aho otti puhemiehenä kantaa kysymyksiin velkajarrusta ja jalkaväkimiinoista? Miksi nostalgia ei ole Stubbille strategia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikan toimittajien raati pui sitä mikä ratkaisee puolueiden menestyksen. Antti Pilkkeen kanssa ovat keskustelemassa Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Marko-Oskari Lehtonen Iltalehdestä ja Tulikukka de Fresnes Ylestä. Suora lähetys.

Orpon hallituksen liikkeelle laittama selvitys Venäjän vaikuttamisesta 2000-luvun Suomessa on julkaistu. Oliko Venäjän tavoitteena sitoa Suomi pysyvästi Kremlin vaikutuspiiriin? Oliko kaikki yhteydenpito venäläisten taholta osa valtiollista alistamisstrategiaa? Kuinka moni yhä vaikenee tapahtumista? Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista ja poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetyksessä käytetään sitaattia Venäjällä kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Arja Paanasen kirjoituksesta Ilta-Sanomissa 31.1.2026.

Miten Suomen talous korjataan? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Joona Räsänen (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). Räsänen ja Kalli kritisoivat hallitusta erityisesti päätöksestä keventää yritysten maksamaa yhteisöveroa. Räsäsen mukaan hallitus tyhjentää valtion kassan yhteisöveropäätöksellä. Hänen mielestään Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Kopora pitää Räsäsen kritiikkiä aikamoisena liioitteluna. Hän sanoo, että Suomessa on korkea verotaso ja ihmisille ja yrityksille pitäisi jäädä enemmän käteen. Kalli huomauttaa, että Suomen yhteisöverotus on kilpailukykyinen. Hänen mielestään kaavamainen alennus ei ole hyvä. Keskusta ehdottaa, että verotusta laskettaisi siltä osin kun voitto jätetään investointeihin mikä kannustaisi nimenomaan investointeihin. Suomen yhteisöverotus on tällä hetkellä 20 prosenttia kun esimerkiksi Saksassa yhteisövero on 29 prosenttia, Virossa 22 prosenttia, Ruotsissa 20 prosenttia ja Bulgariassa 10 prosenttia. Täsmennys lähetyksen tietoihin: Kopra totesi lähetyksessä, että Marinin hallitus lisäsi pysyviä menoja 20 miljardilla ohi koronan ja ohi hyökkäyssodan. VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi kautensa aikana valtion vuotuisia menoja pysyvästi noin 11 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosiarvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Siitä ovat kertomassa neuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen ja neuvoston pääsihteeri Jenni Jaakkola. Toimittajana on Antti Pilke.

Väitteet SDP:n kansanedustajien epäasiallisesta käytöksestä vellovat mediassa. STT:n mukaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen (sd.) olisi käyttäytynyt epäasiallisesti avustajaansa ja kansanedustajia kohtaan. Tuppurainen kiistää väitteet. Miksi SDP:n puoluejohto torjuu väitteet kiusaamisesta ja epäasiallisesta käyttäytymisestä? Missä kulkee asiallisen ja epäasiallisen käyttäytymisen raja eduskunnassa? Miksi SDP:n kansanedustaja Ville Merinen väittää että kiusaamiskohussa ”kaikki kakka ei ole noussut vielä pintaan”? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä seuraa eduskunnan häirintäpaljastuksista? Keskustelemassa politiikan toimittajat Marica Paukkeri Yleltä, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Erno Laisi Ilta-Sanomista. Neljä SDP:n edustajaa on viime aikoina ollut otsikoissa häirintään ja epäasialliseen käytökseen liittyen. Osa heistä on myöntänyt toiminnan ja pyytänyt anteeksi, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistää häneen kohdistuneet väitteet. Alastalo pohtii, että on vaikea vetää rajaa sille mikä on esimerkiksi huutamista tai toisen nöyryyttämistä. Se minkä joku kokee huutamiseksi, ei toisen mielestä välttämättä ole huutamista. Paukkeri toteaa, että eduskunta on työpaikkana erityislaatuinen. Hän korostaa, että eri puolueissa voi olla erilaisia rajoja sille mikä on epäasiallista puhetta. Laisin mielestä on hyvin eri asia miten viestitään kahden kansanedustajan välillä tai kansanedustajan ja avustavan välillä, koska valtapositio on aivan erilainen. Mitä seurauksia syytöksistä voi olla kansanedustajille? Entä voiko häirintäkeskusteluilla olla vaikutusta SDP:n kannatukseen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

EU ja Intia pääsivät 20 vuoden neuvottelujen päätteeksi sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta. Kaikkien aikojen diiliksi hehkutetun kauppasopimuksen väitetään jopa tuplaavan EU-maiden viennin Intian jättimarkkinoille. Järisevätkö kauppapolitiikan mannerlaatat sopimuksen myötä EU:n eduksi ja Trumpin tappioksi? Ovatko sopimuksen suurimmat EU-voittajavaltiot autoteollisuuden Saksa ja Ranska, Etelä-Euroopan viinimaat, vai Suomi ja Pohjoismaat? Tulviiko intialaisten halpatuotteiden tsunami jatkossa EU-markkinoille? Hylkääkö Intia sopimuksen myötä venäjämyönteisen linjansa ja liittyy EU:n kanssa yhteiseen pakoterintamaan? Uunituoretta EU-Intia-kauppasopimusta arvioivat kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeinoelämän keskusliitosta, akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on epäilty antaneen ICE-joukoilleen jopa vapaat kädet väkivaltaan. Niitä on verrattu natsi-Saksan SA-joukkoihin. Miten hyvin historialliset vertaukset avaavat sitä mitä Yhdysvalloissa on meneillään? Kannattaako Trumpia verrata Ranskan Aurinkokuninkaaseen tai uhkailuja Grönlannin valtaamisesta natsien Lebensraumiin, kuten nyt on tehty? Mitä oppeja Trump kätyreineen käyttää? Aiheesta keskustelevat oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen sekä dosentti Oula Silvennoinen, joka on tutkinut eurooppalaista fasismia ja radikaalin kansallismielisyyden historiaa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidentti Trump uhosi Grönlantiin hyökkäämisellä ja tulleilla, mutta perääntyi. Miksi Trumpin vauhti on entistäkin kovempi ja puheet sekavampia? Mitä kauden ensimmäisen vuoden vyörytys ennakoi siitä mitä vielä voi olla tulossa? Trumpin tekemisistä ovat puhumassa Antti Pilkkeen kanssa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski ja Ylen ulkomaantoimittaja Esko Varho. Suora lähetys.