Podcasts about toimittajana

Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt jo neljä vuotta. Mihin Venäjän voimat riittävät, entä Ukrainan? Keskustelemassa ovat sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Putin hyödyntää Venäjän synkkää historiaa oikeuttaakseen tekojaan. Haastattelussa tietokirjailija, entinen Moskovan kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kaksiulotteiset materiaalit ovat niin ohuita, että ne eivät enää ole kolmiulotteisia. Ne ovat tyypillisesti yhden tai muutaman atomikerroksen paksuisia aineita, joissa aineen ominaisuudet voivat poiketa radikaalisti tavanomaisista kolmiulotteisista materiaaleista. Näin ohut rakenne mahdollistaa täysin uudenlaisia, usein hyvin erikoisia sähköisiä, mekaanisia, optisia ja kemiallisia ominaisuuksia. 2D-materiaali grafeenista on puhuttu jo vuosikymmeniä ja sitä on kutsuttu vallankumoukselliseksi materiaaliksi: painoonsa nähden 200 kertaa terästä vahvempaa, lähes täysin läpinäkyvää, joustavaa, venyvää ja erinomainen sähkönjohdin. Teoriassa grafeenilevy on niin luja, että sen päälle voisi vaikkapa laittaa kissan ja kantaa sitä, vaikka levy on vain yhden atomikerroksen paksuinen. Mutta onko grafeeni lopulta vain toteutumaton lupaus, vai onko se jo oikeasti materiaalina käytössä? Viime vuosina katse on kääntynyt myös muihin kaksiulotteisiin eli 2D-materiaaleihin, kuten germaneeniin, silikeeniin ja grafeenin sukulaismateriaaliin grafyyniin. Mikä näissä oudoissa materiaaleissa kiinnostaa ja millaista käyttöä niille kaavaillaan? Haastateltavina ovat fysiikan professori Peter Liljeroth Aalto-yliopistosta ja kemian professori Mika Pettersson Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Onko oikein, että Suomen vaalitiedot ollaan laittamassa amerikkalaisen yrityksen pilvipalveluun vai ovatko riskit sittenkin liian suuret? Haastattelussa kansliapäällikkö Antti Leinonen Oikeusministeriöstä ja tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Murtaako alkoholin etämyynti Alkon monopolin? Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sd.), Maaret Castrén (kok.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miltä maailman murros näyttää historiantutkijoiden linssien läpi? Keskustelemassa ovat poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sekä Suomen ja Pohjoismaiden historian emeritusprofessori Markku Kuisma, joka pohtii tuoreessa kirjassaan sitä, ratkaisivatko suuryritykset natsien valtaannousun. Miksi kuluva vuosikymmen muistuttaa aikaa ennen ensimmäistä ja toista maailmasotaa? Toimittajana on Antti Pilke.

Sosionomi Roni Palmroos kertoo polustaan merkonomista ja autokaupan maailmasta kohti ihmisten auttamista. Haastattelussa nousevat esiin koulutuksen merkitys, vanhempien antama tuki sekä se, miten Roni on päässyt tekemään työtä, joka vastaa hänen omaa kutsumustaan. Keskustelu on elämänmyönteinen ja rohkaiseva esimerkki siitä, että asiat voivat mennä hyvin ja että romaniyhteisössä on monia onnistuneita työelämäpolkuja. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Mitä Epstein-tiedoistot paljastavat valtaapitävien verkostoista? Haastattelussa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Kiinan kehitys on huimaa. Maa vetää vertoja Yhdysvalloille niin talouden, teollisuuden, teknologian kuin tieteen mittatikuilla. Samaan aikaan Trumpin hallinto purkaa omia vahvuuksiaan. Pehmeä valta on vaihtunut kovaan voimapolitiikkaan. Mutta miksi Yhdysvallat haluaa romuttaa sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, jota se on itse ollut pystyttämässä? Miltä uusi maailmanjärjestys voisi näyttää ja onko Kiina tulevaisuuden suunnannäyttäjä? Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin ja globaalin kehitystutkimuksen lehtori, akatemiatutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.

EU-parlamentti äänesti turvapaikan hakijoiden karkoituksista maihin, joihin hakijoilla ei ole suoraa yhteyttä. Samalla parlamentti päätti palautuskeskusten käyttöönotosta EU:n ulkopuolella, sekä niin sanotusta turvallisten maiden listasta turvapaikkahakemusten ja palautuspäätösten nopeaan käsittelyyn. Ottaako Eurooppa mallia Trumpin maahanmuuttopolitiikasta? Ollaanko Eurooppaan rakentamassa ICE-tyylistä palautuskoneistoa? Aiheesta keskustelvat europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr), Jussi Saramo (vas. / left) ja Eero Heinäluoma (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskuntavaaleihin on runsas vuosi, ja tuore tutkimus piirtää kuvaa epäluulon kasvusta. Sen mukaan hyvinvointialueiden uskottavuus on koetuksella ja skeptisyys aluevaltuustoja ja aluevaaleja kohtaan on huolestuttavalla tasolla. Viime kevään alue- ja kuntavaaleista tehdystä tutkimuksesta kertoo tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereen yliopistosta. Selittääkö heikkoa äänestysaktiivisuutta "kansalaispätevyyden vaje"? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Eurooppa on vaarassa jäädä alistetuksi sekä hajaantuneeksi, ja siksi Euroopan unionin pitää muuttua valtioiden liitosta liittovaltioksi. Näin sanoo Euroopan keskuspankin ex-johtaja Mario Draghi. Tarvitseeko Eurooppa radikaaleja ratkaisuja, kun Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan pulaan ja Trump uhkailee liittolaisiaan avoimesti? Mitä pitäisi tapahtua, että Euroopasta tulisi liittovaltio? Aiheesta keskustelevat poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma ja akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Rajoitukset maailman suurimmilta ydinasearsenaaleilta poistuivat Uusi START -sopimuksen rauettua Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Sopimuksen raukeamisen myötä kylmän sodan aikana luotu ydinaserajoitusten järjestelmä on käytännössä kokonaisuudessaan purettu USA:n ja Venäjän välillä. Eivätkö maailman suurimmat ydinasemahdit enää piittaa ydinasevalvonnasta? Onko uusi kilpavarustelu ydinaseilla estettävissä? Haastattelussa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Orpon hallituksen liikkeelle laittama selvitys Venäjän vaikuttamisesta 2000-luvun Suomessa on julkaistu. Oliko Venäjän tavoitteena sitoa Suomi pysyvästi Kremlin vaikutuspiiriin? Oliko kaikki yhteydenpito venäläisten taholta osa valtiollista alistamisstrategiaa? Kuinka moni yhä vaikenee tapahtumista? Vieraina ovat Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista ja poliittisen historian professori Johanna Rainio-Niemi Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Lähetyksessä käytetään sitaattia Venäjällä kirjeenvaihtajana toimineen toimittaja Arja Paanasen kirjoituksesta Ilta-Sanomissa 31.1.2026.

Miten Suomen talous korjataan? Keskustelemassa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Joona Räsänen (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). Räsänen ja Kalli kritisoivat hallitusta erityisesti päätöksestä keventää yritysten maksamaa yhteisöveroa. Räsäsen mukaan hallitus tyhjentää valtion kassan yhteisöveropäätöksellä. Hänen mielestään Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikka on täysin vastuutonta. Kopora pitää Räsäsen kritiikkiä aikamoisena liioitteluna. Hän sanoo, että Suomessa on korkea verotaso ja ihmisille ja yrityksille pitäisi jäädä enemmän käteen. Kalli huomauttaa, että Suomen yhteisöverotus on kilpailukykyinen. Hänen mielestään kaavamainen alennus ei ole hyvä. Keskusta ehdottaa, että verotusta laskettaisi siltä osin kun voitto jätetään investointeihin mikä kannustaisi nimenomaan investointeihin. Suomen yhteisöverotus on tällä hetkellä 20 prosenttia kun esimerkiksi Saksassa yhteisövero on 29 prosenttia, Virossa 22 prosenttia, Ruotsissa 20 prosenttia ja Bulgariassa 10 prosenttia. Täsmennys lähetyksen tietoihin: Kopra totesi lähetyksessä, että Marinin hallitus lisäsi pysyviä menoja 20 miljardilla ohi koronan ja ohi hyökkäyssodan. VTV:n raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi kautensa aikana valtion vuotuisia menoja pysyvästi noin 11 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosiarvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Siitä ovat kertomassa neuvoston puheenjohtaja, professori Niku Määttänen ja neuvoston pääsihteeri Jenni Jaakkola. Toimittajana on Antti Pilke.

Mitä seuraa eduskunnan häirintäpaljastuksista? Keskustelemassa politiikan toimittajat Marica Paukkeri Yleltä, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Erno Laisi Ilta-Sanomista. Neljä SDP:n edustajaa on viime aikoina ollut otsikoissa häirintään ja epäasialliseen käytökseen liittyen. Osa heistä on myöntänyt toiminnan ja pyytänyt anteeksi, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen kiistää häneen kohdistuneet väitteet. Alastalo pohtii, että on vaikea vetää rajaa sille mikä on esimerkiksi huutamista tai toisen nöyryyttämistä. Se minkä joku kokee huutamiseksi, ei toisen mielestä välttämättä ole huutamista. Paukkeri toteaa, että eduskunta on työpaikkana erityislaatuinen. Hän korostaa, että eri puolueissa voi olla erilaisia rajoja sille mikä on epäasiallista puhetta. Laisin mielestä on hyvin eri asia miten viestitään kahden kansanedustajan välillä tai kansanedustajan ja avustavan välillä, koska valtapositio on aivan erilainen. Mitä seurauksia syytöksistä voi olla kansanedustajille? Entä voiko häirintäkeskusteluilla olla vaikutusta SDP:n kannatukseen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tieteen replikaatiokriisi on huolestuttanut tutkijoita jo toistakymmentä vuotta. Vaikka tieteen tulisi olla itse itseään korjaavaa, niin tiedeyhteisö on ollut enemmän kiinnostunut uusien läpimurtojen tekemisestä kuin siitä, että jo löydettyjä tutkimustuloksia vahvistettaisiin tutkimalla samoja asioita uudestaan. Nk. replikaatiotutkimuksia tehdään hyvin vähän. Silloin kun jo tehtyjä tutkimustuloksia on pyritty varmentamaan uusintatutkimuksilla, niin yllättävän suuressa osassa niistä ei ole saatu samoja tuloksia kuin alkuperäisissä tutkimuksissa. Kulttuuriykkönen kysyy, mikä replikaatiokriisin merkitys on, ja miten tieteen luotettavuutta voisi parantaa. Keskustelemassa tutkija Petri Paavilainen ja dosentti Janne Saarikivi. Toimittajana on Jonni Roos.

EU ja Intia pääsivät 20 vuoden neuvottelujen päätteeksi sopuun maailman suurimmasta kauppasopimuksesta. Kaikkien aikojen diiliksi hehkutetun kauppasopimuksen väitetään jopa tuplaavan EU-maiden viennin Intian jättimarkkinoille. Järisevätkö kauppapolitiikan mannerlaatat sopimuksen myötä EU:n eduksi ja Trumpin tappioksi? Ovatko sopimuksen suurimmat EU-voittajavaltiot autoteollisuuden Saksa ja Ranska, Etelä-Euroopan viinimaat, vai Suomi ja Pohjoismaat? Tulviiko intialaisten halpatuotteiden tsunami jatkossa EU-markkinoille? Hylkääkö Intia sopimuksen myötä venäjämyönteisen linjansa ja liittyy EU:n kanssa yhteiseen pakoterintamaan? Uunituoretta EU-Intia-kauppasopimusta arvioivat kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma Elinkeinoelämän keskusliitosta, akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on epäilty antaneen ICE-joukoilleen jopa vapaat kädet väkivaltaan. Niitä on verrattu natsi-Saksan SA-joukkoihin. Miten hyvin historialliset vertaukset avaavat sitä mitä Yhdysvalloissa on meneillään? Kannattaako Trumpia verrata Ranskan Aurinkokuninkaaseen tai uhkailuja Grönlannin valtaamisesta natsien Lebensraumiin, kuten nyt on tehty? Mitä oppeja Trump kätyreineen käyttää? Aiheesta keskustelevat oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen sekä dosentti Oula Silvennoinen, joka on tutkinut eurooppalaista fasismia ja radikaalin kansallismielisyyden historiaa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Presidentti Donald Trump toisti vaatimuksensa Grönlannin hankkimisesta Yhdysvalloille puheessaan Davosin talousfoorumissa. Trumpin mukaan Grönlannista olisi syntymässä sopimus. – Jos vastaatte kyllä olemme kiitollisia, jos vastaatte ei tulemme sen muistamaan, sanoi Trump. Mikä on Euroopan vastaus Trumpille? Pitääkö Euroopan sanoa kyllä vai ei Trumpin puheille Grönlanti-diilistä? – Euroopan pitää lopettaa Trumpin nuoleskelu, sanoo Politiikkaradiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla. Palautuuko luottamus Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, vai syntyikö suhteisiin pysyvä vahinko? Miksi Euroopan parlamentti päätti tiukassa äänestyksessä viedä Etelä-Amerikan kanssa solmitun Mercosur-kauppasopimuksen EU-tuomioistuimen käsittelyyn? Ketkä parlamentissa vastustavat kauppasopimuksen ratifiointia? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Ville Niinistö (vihr. / greens) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi työttömyys Suomessa on noussut niin paljon, että se on korkeinta koko Euroopassa? Haasatttelussa taloustieteen professori Roope Uusitalo ja ekonomisti Jussi Ahokas. Pääministeri Petteri Orpon kokoomusvetoinen hallitus on luvannut 100 000 uutta työllistä, mutta työttömyys vain synkkenee. Suurimmat syyt työttömyyden kasvulle on Uusitalon mukaan se, että Suomen talous on laskusuhdanteessa, ja yksityinen kulutus on kehittynyt arvioitua huonommin. Samaan aikaan julkinen sektori on joutunut irtisanomaan hallituksen päättämien leikkausten seurauksena. Ahokas ei pidä työllisyystilannetta yllättävänä kun katsoo millaista politiikkaa Orpon hallitus on tehnyt. Hän pitää tärkeänä, että yksityiselle sektorille luotaisiin nyt edellytyksiä investoida. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Eduskunnan puolustusvaliokunta hälytettiin ylimääräiseen kokoukseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämien Grönlanti-uhkausten takia. Mikä oli kokouksen anti? Onko Yhdysvallat Trumpin uhkailuista huolimatta Suomelle jatkossakin sotilaallisesti korvaamaton kumppani? Voiko Suomi edelleen luottaa Yhdysvaltoihin? Keskustelemassa ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet Mika Kari (sd.), Jari Ronkainen (ps.) ja Timo Heinonen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Miltä Trumpin avaukset näyttävät Kiinan näkökulmasta? Haastattelussa tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kaapannut Venezuelan presidentin, uhkaillut Grönlannin valtaamisella ja Iranin asioihin puuttumisella. Mattlin ja Kaaresvirta arvioivat, että Trumpin toimet palvelevat Kiinan etua. Monessa Euroopan maassa suhtautuminen Yhdysvaltoihin on heikentynyt, ja suhtautuminen Kiinaa kohtaan parantunut, Mattlin kertoo. Entä miten Venäjän nöyryytystä liittolaissuhteissaan seurataan Pekingissä? Venäjän liittolaiset Syyrian al-Assad ja Venezuelan Maduro ovat syösty vallasta ja Iranin Khamenei on parhaillaan kamppailemassa poikkeuksellisen vahvoja protesteja vastaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millainen olisi reitti Iranin vapauttamiseksi ihmisoikeuksia polkevasta pappishallinnosta? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhampi tutkija Toni Alaranta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Puhelinhaastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Kansa protestoi kaduilla Iranin hallintoa vastaan jo kolmatta viikkoa. Ihmisiä on kuollut ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjallut puuttuvansa tilanteeseen. Dahlgren arvioi, että ulkopuolinen puuttuminen voisi vain heikentää Iranin tilannetta. Hänen mielestään pakotteita Irania kohtaan pitäisi höllentää, koska ne hyödyttävät pappishallintoa. Ruohomäki väläyttää niin sanottua syyrialaista Moskova-ratkaisua Iranin johdolle, eli pakenemista Venäjälle kun vaihtoehdot käyvät vähiin. Toni Alaranta toteaa, että Iranin johtaja Ali Khamenei on jo niin iäkäs, että Iran on joka tapauksessa pian sen edessä, että mietitään, mitä hänen jälkeensä tulee. Hän pitää uutena ilmiönä, että osa iranilaisista toivoo ulkopuolista interventiota tilanteeseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Masennus on ilmiönä moniulotteisempi kuin pelkkä sairaus tai häiriö, sanoo filosofi Aku Visala. Siksi sitä tulee hänen mukaansa lähestyä myös muuten kuin lääketieteen tai psykologian kannalta. Masennukseen kytkeytyy monia filosofisesti, eettisesti ja uskonnollisesti olennaisia teemoja kuten hyvä elämä, vapaus, vastuu ja kysymys tietoisuuden luonteesta. Visala on kirjoittanut Masennuksen filosofiasta tuoreen tietokirjan. Keskustelemassa Aku Visala ja filosofi Pii Telakivi. Toimittajana on Jonni Roos.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti vuoden 2026 rytinällä. Ensin Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin. Perään esitettiin uhkavaatimus Grönlannin haltuunottamiseksi Tanskalta. Myös Yhdysvaltain keskuspankin itsenäisyyttä puolustanut pääjohtaja asetettiin rikossyytteeseen. Samalla maata ravistelevat mielenosoitukset maahanmuuttoviraston agentin ammuttua Yhdysvaltain kansalaisen Minneapolisissa. Onko Trumpilla tie auki yhä autoritaarisimmille otteille sekä Yhdysvaltojen sisällä että maan rajojen ulkopuolella? Kyteekö Minnesotan tapahtumissa laajempien protestien siemen Trumpin linjaa vastaan? Luhistuuko Yhdysvaltain imperiumi sisäisesti, kuten kansainvälisen oikeuden emeritus­professori Martti Koskenniemi arvelee? Yhdysvaltain tilannetta analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Donald Trump uhkailee Grönlannin valtauksella ja vihjailee olevansa Venezuelan presidentti samalla kun USA vetäytyy kymmenistä kansainvälisistä järjestöistä. Mitä on tehtävissä, jos Trump menee yhä pahempaan suuntaan? Voiko Yhdysvalloista tulla liittolaisen sijaan Euroopan vihollinen? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Onko Yhdysvaltojen ja Venezuelan suhteet tahriintuneet tavalla jota ei ole koskaan aikaisemmin nähty, kuten Venezuelan uusi väliaikainen presidentti Delcy Rodriguez on todennut? Haastattelussa Latinalaiseen amerikkaan perehtyneet professorit Jussi Pakkasvirta ja Teivo Teivainen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

EU-huippukokouksen pöydällä on päätös Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen kohtalosta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kokouksessa istutaan niin kauan, että ratkaisu löytyy. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina viimein, vai päättyykö huippukokous jälleen tuloksettomana? Merkitseekö EU-parlamentin päätös venäläiskaasun tuonnin kiellosta todella venäläisen energiavirran lopullista tyrehtymistä Eurooppaan? Miksi EU-parlamentti äänesti abortin puolesta? Onko aborttioikeus Euroopassa vaakalaudalla? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) vaalimalla länsirata-hankkeella on riittänyt vastatuulta hallituksen omia ministereitä ja radanvarren kuntia myöten. Viimeisin mutka matkaan tuli kun Kirkkonummi äänesti länsirataa vastaan. Tänään ratahankkeeseen osallistumisesta äänestävät Salo ja Lohja. Jääkö niin sanottu tunnin juna asemalle, vai nytkähtääkö se liikkeelle? Kuullaanko länsirata-hankkeen viimeinen kuulutus Salon ja Lohjan äänestäessä osakassopimuksesta? Laittoiko Petteri Orpo liikaa poliittista pääomaa peliin vastatuulessa olevaan ratahankkeeseen? Keskustelemassa ovat Iltalehden politiikan toimittaja Jari Hanska ja Yle uutisten politiikan toimittaja Terhi Toivonen. Salon täpärää äänestystä arvioi puhelimitse Salon Seudun Sanomien päätoimittaja Rami Nieminen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio kartoitti EU:n alueen ainoan alkuperäiskansan kokemaa syrjintää. Komissio esittää kymmeniä toimia saamelaisten aseman vahvistamiseksi. Miten iso osa ehdotuksista pitäisi toteutua, jotta työ on onnistunut? Millainen merkitys on sillä, että Suomi pyytäisi saamelaisilta anteeksi? Aiheesta keskustelevat komission puheenjohtaja Hannele Pokka, jatkotoimia arvioivan työryhmän pääsihteeri, ex-pääministeri Antti Rinne, saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sekä eduskunnan tiettävästi ainoa saamelainen kansanedustaja Heikki Autto. Toimittajana on Antti Pilke.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Miksi Orpon hallitus on pulassa yrittäessään auttaa eläkemaksuista ärsyyntyneitä yrittäjiä? Rahoitetaanko yrittäjien eläkkeitä vaikka velaksi? Miksi ministeri Sanni Grahn-Laasonen irtisanoutui itse asettamansa selvitysmiehen raportista? Eläkekuviota avaavat Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sekä työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari SAK:sta. Toimittajana on Antti Pilke.

Ovatko hallituksen uudet ilmastolinjaukset riittäviä? Keskustelemassa kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Hallituksen tavoite on yhä Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Mikkonen ja Kosonen pitävät hallituksen ilmastosuunnitelmia riittämättöminä tavoitteeseen nähden. Samoin on lausunut myös Valtiontalouden tarkasvusvirasto VTV viime viikolla. Ongelmia aiheuttavat erityisesti liikenteen päästöt ja metsien hakkuut. Aalto-Setälä kertoo, että hallitusohjelman kirjaukset hakkuista vaikutti siihen, miteb kunnianhimoisia kirjauksia hakkuista voitiin uusiin papereihin kirjata. Aalto-Setälän mukaan ilmastokriisiin vastaaminen on useamman hallituksen työ, eikä tämä hallitus yksin pääse tavoitteiseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on tekemässä päätöstä Supon ohjauksen siirrosta. Muhiiko hallituksessa kiista Supon ja poliisin valvonnasta? Vaarantaisiko tiedustelun siirto poliisin alle tiedustelun palomuurin Suomessa? Miten tiedustelun lainmukaisuutta Suomessa valvotaan? Vieraana on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko etätyö yhtä tehokasta tai jopa tehokkaammin käytettyä aikaa kuin läsnä työpaikalla tehty työ? Miten etätyötä pitäisi johtaa? Haastattelussa on aivotutkija Katri Saarikivi ja tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokseta. Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan etätyö hidastaa Suomen talouskasvua. Saarikivi korostaa, että etäpalaveri ei korvaa kasvotusten pidettyä palaveria. – On näyttöä siitä, että tietyt empatiamekanismit eivät toimi ihan täysteholla, hän kertoo. Ropposen mielestä etätyö ei tuhoa Suomen kilpailukykyä ja kasvun mahdollisuuksia. – Uskaltaisin ottaa kantaa, että se on jopa valtti, koska meillä on hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet, Ropponen toteaa. Hän arvioi, että etätyön järjestämisessä on ongelmia yksittäisissä työpaikoissa, mutta suurimmassa osassa se toimii hyvin. Työterveyslaitoksen tutkimuksista ilmenee kuitenkin, että ihmiset kokee etätöissä yksinäisyyttä, Toimittajana on Linda Pelkonen.

Oppositio moittii, että Orpon hallitus kuihduttaa talouskasvun leikkauksillaan, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden oma linja taas vähentäisi laskennallisesti työllisyyttä, korostavat hallituspuolueet. Politiikkaradio jatkaa keskustelua, joka puhkesi opposition varjobudjeteista, eli vaihtoehdosta hallituksen talousarviolle. Keskustelemassa ovat vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vihreä varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Wigelius. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oppositiopuolueet julkistivat vaihtoehtobudjettinsa. Mitä kaksi suurinta oppositiopuoluetta tekisi toisin kuin hallitus? Kuinka uskottava opposition vaihtoehto on? Aiheesta keskustelevat SDP:n talousvastaava Joona Räsänen, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Markus Lohi sekä hallituspuolue kokoomuksen valiokuntavastaava Timo Heinonen. Toimittajana on Antti Pilke.

Nyt puhuvat moititun raportin tekijä, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö ja raporttia arvostellut ekonomisti. Kyse on myrskystä, joka nousi Valtiontalouden tarkastusviraston tekemisistä. Viraston raporttia on arvosteltu Sanna Marinin hallituksen menolisäysten liioittelusta. Oikoiko virasto mutkia? Pitäisikö raporttia oikaista? Entä kenen syytä on, että Suomea uhkaa nyt EU:n tarkkailuluokka? Aiheesta ovat keskustelemassa raportin tekijä, vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö Valtiontalouden tarkastusvirastosta, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sekä ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Toimittajana on Antti Pilke.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelema rauhanesitys Ukrainan sotaan tuli yllätyksenä Ukrainassa ja Euroopassakin. Millaisia kohtalon hetkiä Ukrainassa nyt nähdään? Haastattelussa johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista. Aunesluoma pitää Trumpin listaa omituisena ja ristiriitaisena. Hän arvioi, että maga-republikaanit näkevät Yhdysvalloilla ja Venäjällä olevan yhteisiä taloudellisia etuja, joilla sota olisi ratkaistavissa. Saari arvioi, että rauhansuunnitelma ei tällaisena vielä kelpaisi Venäjälle, joka näkee Ukrainan omana etupiirinään. Karjalainen ei usko rauhanneuvottelujen etenevän ilman, että Ukrainalle kirjoitetaan vahvat turvatakuut. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Mitä jos valuuttajärjestelmä yksityistetään ja kryptovaluutat korvaavat käteisen? Entä jos Venäjä hajoaa tai Afrikasta nousee supervalta? Entä vievätkö humanoidirobotit työt suurelta joukolta suomalaisia ja synnyttävät uuden omistajaluokan? Politiikkaradio katsastaa mistä puhuu eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, jonka tehtävänä on tunnistaa tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä. Onko valiokunta tärkeä vai turhake, kuten kriitikot ajattelevat? Keskustelemassa ovat valiokunnan jäsenet Sinuhe Wallinheimo kokoomuksesta, Lotta Hamari SDP:stä ja Olga Oinas-Panuma keskustasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kertooko huhumylly ulkoministeri Sergei Lavrovin ympärillä valtakamppailun käynnistymisestä Venäjällä? Ajaako presidentti Trumpin hyväksyntä Venäjän talouden "murskaavalle" pakotepaketille Kremliä valtataisteluun? Presidentti Vladimir Putinin ympärillä käytävää valtapeliä analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kommunisti ja oikeistolainen taistelevat presidentin paikasta vaalien toisella kierroksella Chilessä. Haastattelussa chileläistaustainen Marisel Soto Godoy ja Suomen Chilen edustuston päällikkö Johanna Kotkajärvi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Oppositio sai rivinsä suoraksi ja haluaa mukaan ratkomaan suomalaisten terveydenhoidon ongelmia, mutta päähallituspuolue kokoomus torjui. Miten hyvinvointialueiden rahapula ratkaistaan? Mitä loppuvaalikaudella pitää vielä tehdä? Tehtailevatko hyvinvointialueet diagnooseja, joista saa rahaa? Mitä opposition mukaan ottaminen ratkaisisi? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho kokoomuksesta sekä kaksi valiokunnan oppositiojäsentä, keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kelassa kuohuu ja Kela-korvauksista on uutta tietoa. Mitä sanovat sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)? Kelan henkilöstön ja Kelan pääjohtajan, kokoomuslaisen Lasse Lehtosen välit ovat kiristyneet. Vaatiiko tilanne väliintuloa? Yli 65-vuotiailla on ollut syyskuusta lähtien mahdollisuus käydä yksityislääkärillä terveyskeskusmaksun hinnalla. Kela-korvauksen voi saada kolmesta lääkärikäynnistä vuodessa. Mitä ensimmäiset tiedot kokeilusta kertovat, kannattaako siihen panna verovaroja, lyhenevätkö jonot? Entä mitä ministeri sanoo lehtitiedosta, jonka mukaan Kelaa johtava Lasse Lehtonen olisi saanut sosiaali- ja terveysministeriöstä terveisiä, ettei toimeentulotuen hakemista saa tehdä liian helpoksi. Toimittajana on Antti Pilke.