POPULARITY
Categories
Pelastuuko maailma ilmastokatastrofilta kun Kiina, Intia ja Indonesia saavat päästönsä laskuun? Haastattelussa tutkija Lauri Myllyvirta. Kiinan päästöt ovat noin 30 prosenttia maailman päästöistä, joten sen ilmastopäätöksillä on suuri merkitys. Erityisesti aurinkoenergia on lisääntynyt merkittävästi Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa. Hiiliteollisuudella on kuitenkin Myllyvirran mukaan suuri vaikutusvalta politiikkaan, ja ilman taisteluja se ei asemastaan luovu. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Unohtiko feminismi köyhät ja kääntyi oikealle? Keskustelemassa tietokirjailija, sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen ja Sukupuolen tutkimuksen apulaisprofessori Hanna Ylöstalo. Tanskanen kritisoi feminismiä porvarillisten, valkoisten naisten tarinoiden nostamisesta sen kustannuksella, että köyhissä oloissa työskentelevien naisten tarinat jäävät sivuosaan. Feminismi on Tanskasen mukaan valjastettu kapitalististen tavoitteiden saavuttamiseen. Ylöstalo pitää ongelmallisena, että uusliberaali feminismi ottaa annettuna miehiset menestyksen mittarit sen sijaan, että pyrkisi rakentamaan vähemmän hierarkista ja rahakeskeistä yhteiskuntaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Tietokirjailija Lasse Lehtisen tuore teos Läheltä piti käy läpi tuhannen vuoden matkalta Suomen historian käännekohtia. Monissa niistä historia olisi voinut ottaa toisen kurssin ja jos niin olisi käynyt, kansakunnan, kielen ja kulttuurin olisi käynyt köpelösti. Suurten historian käänteiden, kuten talvisodan torjuntavoiton tai autonomian myöntämisen lomassa historiassa vaikuttavat merkittävästi myös arkiset ja näkymättömät tekijät. Olisiko kansakunta säilynyt vaikkapa ilman äitiyspakkausta tai ilmaista kouluruokaa? Kuinka läheltä on pitänyt, että tätä koko keskustelua ei käytäisi? Tietokirjailija Lasse Lehtisen kanssa ohjelmassa ovat Helsingin yliopiston historian professori Anu Lahtinen sekä tietokirjailija Ilkka Enkenberg. Toimittajana on Ville Talola.
Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Presidentti Sauli Niinistö kertoo uudessa kirjassaan suhteistaan Vladimir Putiniin ja Donlad Trumpiin. Keskustelemassa toimittajat Lauri Nurmi ja Tulikukka de Fesnes. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 kansainvälinen yhteisö esti Venäjän keskuspankin varojen käytön. Takavarikon seurauksena 260 miljardin euron edestä Venäjän varoja on edelleen jäädytettyinä, joista yli kaksi kolmasosaa EU:ssa. Nyt EU:ssa etenee sotakorvauslainan nimellä kulkeva suunnitelma Venäjän keskuspankilta jäädytettyjen varojen hyödyntämiseksi. Kyseessä on ennakkosotakorvaus, joka huomioidaan myöhemmin Venäjän jo maksamana sotakorvauksena, sanoo europarlamentaarikko Ville Niinistö /vihr.) Politiikkaradiossa. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina todella toteutukseen? Onko EU viimein realisoimassa Venäjän keskuspankilta takavarikoidut varat Ukrainan puolustuksen rahoittamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Katri Kulmuni (kesk. / re) ja Ville Niinistö (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Japanin pääministeriksi nousi ensimmäinen nainen, Margaret Thatcheria ihaileva hevirumpali Sanae Takaichi, joka on brändännyt itsensä maahanmuuttovastaiseksi. Millainen käänne hänen nousunsa on? Miksi Japanilla ja Suomella on niin paljon yhteistä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että perussuomalaiset ovat jo vuosia halunneet ottaa väestökadon riivaamasta Japanista oppia? Aiheesta keskustelevat Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen ja Ylen Japaniin perehtynyt taloustoimittaja Heikki Valkama. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Millainen persoona ja neuvottelija Yhdysvaltain presidentilllä Donald Trumpilla on vastassaan kun hän tapaa Unkarin Budapestissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin? Haastattelussa on presidentti Tarja Halonen. Halonen pohtii, että Trumpia ja Putinia yhdistää sama luonteenpiirre: molemmat haluavat olla julkisuudessa. Molemmat vaikuttavat nauttivan prosessista eivätkä ole niin tuloskeskeisiä kuin monet muut johtajat. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.
Kerrankin sanoittamisesta puhutaan niin että ei etsitä hitin kaavaa! Sanat antavat luonteen laululle, mutta myös muut asiat kuten melodia, soinnut ja rytmi vaikuttavat siihen, miten sanat tulkitaan. Neljä kokenutta sanoittajaa avaa työtään Kulttuuriykkösen keskustelussa. Sanoittamisen taitoa voi opetella Martti Heikkilän uudesta kirjasta, Sanoittajan runousoppi. Tosin muut keskustelijat, neljä albumia julkaisseet Antti Autio ja Lyyti sekä lukuistenhittien sanoittaja Saara Törmä ovat oppineet taitonsa itse kokeillen, sovelteaen ja löytäen. Toimittajana on Jonni Roos.
Komission kaatamiseksi tarkoitettu epäluottamuslause-esitys on ollut Euroopan parlamentissa harvinainen toimenpide. Miksi Euroopan parlamentti äänestää jo kolmannen kerran Ursula von der Leyenin komission luottamuksesta? Miksi parlamenttiryhmät äärioikealla ja -vasemmalla haluavat kaataa komission presidentti Donald Trumpin kanssa solmitun EU-USA -kauppasopimuksen takia? Onko EU-koneisto alkanut yskiä parlamentin äärilaitojen kasvun myötä? Muuttuuko parlamentin toiminta mahdottomaksi, jos äärivasemmisto ja äärioikeisto löytävät toisensa muissakin kysymyksissä? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Merja Kyllönen (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Hallituspuolueet kamppailevat tällä viikolla kahden vaikean aiheen kanssa, alkoholin ja sairaaloiden. Kiistat ovat pinnalla, koska eduskunta aloitti keskustelun alkoholin kotiin tilaamisen vapauttamisesta ja kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä. Hallitus on vapauttanut alkoholin myyntiä aiemminkin. Miksi alkoholin etämyynti on kristillisdemokraateille vaikeampi rasti kuin aiemmat? Entä miksi osa hallituspuolueiden kansanedustajista Oulun vaalipiiristä uhmaa hallituksen linjaa sairaala-asiassa, osa ei? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.), valiokunnan jäsen, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen sekä talousvaliokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Israelin ja terroristijärjestö Hamasin väliset epäsuorat neuvottelut panttivankien vapauttamisesta ja Gazan rauhansuunnttelmasta ovat käynnissä Egyptissä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhanehdotuksen mukaan pian perustettaisiin väliaikainen Rauhanneuvosto hallitsemaan Gazaa. Rauhanneuvostoa johtaisi Trump. Ensin Hamasin pitää kuitenkin luovuttaa kaikki panttivangit, ja Israelin lopettaa sotatoimet. Onko nyt mahdollisuus saada alkusysäys rauhalle Gazassa? Haastattelussa tutkija Timo R. Stewart ja Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Vieraana on Mertsi Tamminen, vertaistoiminnan koordinaattori Irti Huumeista ry:stä. Mertsi työskentelee nuorten parissa, tekee rohkaisevia sisältöjä sosiaalisessa mediassa ja puhuu avoimesti nuorten tämänhetkisestä tilanteesta – sekä vaikeista haasteista että positiivisista edistysaskelista. Keskustelussa käsitellään vanhempien roolia, varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää työtä, joka voi muuttaa nuoren elämän suunnan. Rehellinen ja toiveikas jakso täynnä käytännön kokemusta ja sydäntä. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Tšekin parlamenttivaalit voitti populistipuolue, joka kampanjoi Ukrainan sotilasavun keskeyttämisellä. Miljardöörin johtama puolue tavoittelee nyt hallitusta äärioikeiston tuella. Onko Euroopan unioni ongelmissa, jos Tšekki lähenee EU:n kapinallisia, Unkaria ja Slovakiaa? Onko Ukraina-apu uhattuna? Yksi vaalien voittajista oli myös uusi autoilijoiden etua ajava puolue. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalidemokraatit on romahtanut. Miksi vasemmisto on vaikeuksissa EU:n itälaidalla, mutta ääniä kerää Motoristipuolue? Tšekin vaaleista keskustelevat Itäiseen Keski-Eurooppaan perehtynyt valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä Tšekin politiikkaa seuraava analyytikko ja opiskelija Kateřina Buchtová. Toimittajana on Antti Pilke.
Onko Kiinan kommunistijohtajalla Xi Jinpingillä näköpiirissään minkäänlaisia sisäpoliittisia huolia oman valtansa suhteen Kiinan juhliessa kansallispäiväänsä? Onko Xi:llä enemmän valtaa kuin yhdelläkään Kiinan presidentillä sitten Mao Zedongin? Kiihtyykö Kiinan hajoita ja hallitse -politiikka, vai pyrkiikö maa toimimaan maailmanpolitiikan vakauttajana? Kiinan nykytilaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Vieraana on Nadja Tamminen, yksi harvoista – ellei ainoa – romanitaustainen hammashoitaja Suomessa. Aiemmin kokkina työskennellyt Nadja päätti seurata pitkäaikaista kiinnostustaan hampaisiin ja kouluttautui lähihoitajaksi erikoistuen hammashoitotyöhön. Keskustelussa avataan alan käytännön työtä, sen tarkkuutta ja merkitystä sekä Natjan matkaa uranvaihdosta uuteen kutsumukseen. Hän haluaa rohkaista erityisesti romaninuoria harkitsemaan terveydenhuollon ammatteja – hammashoitajan työ voi olla sekä vakaa että antoisa tulevaisuuden polku. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asuinalue ulottuu pohjoisessa Euroopassa neljän valtion alueelle. Saamelaiset ovat eri vaiheissa kohdanneet kulttuurista vainoa ja tukahduttamista. Mutta keitä saamelaiset oikeastaan ovat? Missä määrin he ovat olleet kumppaneita valtakulttuurin kanssa? Miten vähemmistön oikeudet tunnistetaan ja miten ne toteutuvat tänä päivänä? Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut saamelaisuuden ja suomalaisuuden historiasta kokonaisteoksen Kenen maa - kenen ääni. Se on julkaistu osanan sovintoprosessia, jossa on selvitetty historian kipupisteitä, mutta se vie myös kysymyksiin saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä ja kansan määrittelystä. Aiheesta keskustelevat Veli-Pekka Lehtolan ohella inarinsaamelaistaustainen viestintäpäällikkö Erja Morottaja sekä alkuperäiskansojen tutkija Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.
Venäjä yritti vaikuttaa Moldovan vaaleihin, mutta EU-mieliset veivät voiton. Sunnuntaisia parlamenttivaaleja on pidetty äänestyksenä siitä, jatkaako Moldova EU-myönteisellä linjalla vai lähentyykö se Venäjää. Miksi pieni Moldova on niin tärkeä? Entä miksi Venäjä on jo usemman kerran epäonnistunut vaalien horjuttamisessa? Moldovan vaaleja analysoivat tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith. Toimittajana on Antti Pilke.
Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Koomikko Jimmy Kimmel hyllytettiin sen jälkeen kun hän oli puhunut Trumpista kriittiseen sävyyn. Trump on uhannut häntä kritisoivia televisioyhtiöitä toimilupien menettämisellä. Keskustelemassa tutkija Maria Lindén ja koomikko Tomi Walamies. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Hallituksen ilmastostrategia etenee. Miten pelastetaan romahtaneet hiilinielut? Millaista metsäpolitiikkaa nyt tarvitaan? Onko hallitus nielaissut metsäteollisuuden viestin, että metsänkaataminen jatkuu samaan tyyliin kuin ennenkin? Keskustelemassa kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Sara Seppänen (ps.) ja Jenni Pitko (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon sisäpiirin mukaan Venäjä olisi häviämässä sodan Ukrainassa. Kremlin tappiosta Trumpia ovat informoineet Yhdysvaltojen erikoislähettiläs Ukrainassa ja Venäjällä Keith Kellogg, sekä puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Keane. Samaan aikaan Venäjä on sotilaallisesti yhä aggressiivisempi. Mihin Trumpin lähipiirin yllättävä arvio tappion partaalla olevasta Kremlistä perustuu? Mitkä ovat johtopäätökset Venäjän tilanteesta? Vieraina ovat sota-analyytikot Emil Kastehelmi ja John Helin Black Bird Groupista, sekä Venäjään erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Hallitus sitoisi tulevat päättäjät vuosikymmeniksi lyhentämään julkista velkaa. Uppoaako Suomi ilman velkajarrua vai käynnistikö hallitus teatterin opposition pään menoksi? Tarvitseeko Suomi tiukan velkajarrun, kun Saksa rimpuilee irti omastaan ja Yhdysvallat velkakatostaan? Aiheesta keskustelevat kansanedustajat Ville Valkonen (kok.), Lauri Lyly (sd.) ja Hanna Sarkkinen (vas.), jotka kuuluvat kaikki parlamentaariseen velkajarrutyöryhmään. Toimittajana on Antti Pilke.
Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Maailmantalous perustuu tuhlailevaan ota, valmista ja hylkää -malliin: neitseellisistä luonnonvaroista tehdään lyhytikäisiä kulutustuotteita, jotka päätyvät hyödyttömäksi jätteeksi. Kiertotalous voisi vastata moniin pikakulutuskulttuurin ongelmiin, mutta toistaiseksi se on ottanut vasta ensiaskeleitaan. Mikä estää meitä elämästä kestävämmin? Tämä on kolmas osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina tietokirjailija Pasi Nokelainen ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi vahvan tukensa Puolalle maan ammuttua alas lukuisia ilmatilaansa lentäneitä venäläisdrooneja. Venäjän toimintaa von der Leyen kuvasi unionin tila -puheessaan vastuuttomaksi ja ennennäkemättömäksi ja vaati EU:n itärajalle droonimuuria. Mikä on Euroopan vastaus Venäjän uhkaan? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Jussi Saramo (vas. / left) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) on pitkän linjan vasemmistopoliitikko, joka tunnetaan nykyeduskunnan ainoana julkikommunistina. Ennen kansanedustajuutta Kontula tuli tunnetuksi seksityöhön perehtyneenä tutkijana ja seksityöntekijöiden aseman puolustajana. Toimittaja Maria Petterssonin kirjoittama elämäkerta "Leipää ja ruusuja" paljastaa nyt Kontulan oman seksityömenneisyyden. – Jos olisin kertonut omasta seksityötaustasta parikymppisenä, niin todennäköisesti se olisi sulkenut monia ovia. Nyt muu näkyvyyteni on niin laajaa, että minua ei pystytä enää pelkistämään pelkäksi seksityöntekijäksi. Pysytyn puhumaan siitä taustasta sillä tavalla, että ihmisten ennakkoluulot eivät estä heitä kuulemasta, kertoo Kontula Politiikkaradiossa. Vieraana on kansanedustaja Anna Kontula (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys. Lähetyksessä Kontula kertoo myös, miksi hän on tunnustautunut poliitikkona juuri kommunistiksi?
Oppositio ei hyväksynyt säästöjä ja äänesti Ranskan hallituksen nurin. Mistä Ranskan kriisi johtuu ja mihin suuren EU-maan sekaannus voi johtaa? Studiossa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke.
Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Kilpasoutaja, aivotutkija ja lääkäri Joel Naukkarinen tähtää tieteen avulla olympialaisiin. Kun tavoitteena on kultamitali, pitää olympialaisissa saada kaikki irti itsestä. Naukkarinen etsiikin maksimaalisen suorituskykynsä rajoja ja puskee kerta toisensa jälkeen läpi väsymyksen. Naukkarinen tekee väitöskirjaa väsymyksen kokemuksesta aivoissa. Takana on lääkärin opinnot ja syvällinen tietämys ihmiskehon ja -mielen toiminnasta. Työuupumuksessa ja urheilijan ylikunnossa saattaa olla kyse samasta ilmiöstä – väsymyksen tunne on niin voimakas, ettei siitä vaan pääse eroon. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Äänisuunnittelijana Matias Puumala.
Alfa-PVP:n käyttö on moninkertaistunut nopeasti. Pääkaupunkiseudun päivystykset ovat kuormittuneet päihdeyliannostusten vuoksi. Onko päihdepolitiikka epäonnistunut kun huumetilanne on päässyt näin pahaksi? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Aki Lindèn (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee Espoon Laajalahdelta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Petteri Lehikoinen. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Juha Blomberg. Äänisunnittelija Petri Hårdh. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Hallituksen sisäinen tilanne mutkistui kertalaakista, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi arvovaltansa likoon perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa vastaan. Mikä on rasismikiistaksi äityneen budjettiriihen merkitys suomalaisen politiikan ja hallituksen jatkon kannalta? Kielsikö Orpo mahtikäskyllään perussuomalaisilta lopullisesti rasistiset puheet? Käynnistyykö Orpon julistaman uuden sanktiomallin nakertaminen perussuomalaisten toimesta heti pahimman myrskyn laannuttua? Kertovatko budjettiriihen päätökset Orpon hallituksen talouslinjan lipsumisesta? Pitikö leikkauslinja pintansa kasvasta työttömyydestä huolimatta? Kuinka suuri epäonnistuminen velkatavoitteen karkaaminen olisi velasta puhuvalle hallitukselle? Minkälaisen talousperinnön Orpon hallitus siirtää budjettiriihen päätösten myötä seuraajilleen? Budjettiriihen lopputulosta analysoivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Välttikö hallitus umpikujan sillä, että pääministeri Orpon mukaan rasistisesta puheesta tulee jatkossa seuraamuksia? Millainen rangaistus rasisteja odottaa? Politiikkaradiossa aiheena hallituksen budjettiriihi ja sen varastanut kiista. Studiossa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä, hallituksen budjettityöryhmää vetänyt Ville Valkonen (kok.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Mitä hallituksen budjettineuvotteluilta voi odottaa? Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi, että budjettiriihi aloitetaan keskustelulla siitä, millainen kielenkäyttö on sopivaa ja millainen ei ole sopivaa. Taustalla on perussuomalaisten kyseenalaiset sanavalinnat maahanmuutosta. Millaisen käsittelyn rasistisiksi arvioidut puheet hallituksessa voivat saada jotta Orpo ei menetä uskottavuuttaan? Entä millaisia leikkauksia hallituksen miljardin euron sopeutustoimien listalta voi löytyä? Keskustelemassa politiikan toimittajat Suvi Hautanen, Simo Alastalo ja Robert Sundman. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.
Miten Suomi voitaisiin pelastaa kun velka, työttömyys ja köyhyys lisääntyvät? Haastattelussa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari ja taloushistorian professori Jari Eloranta. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Miksi Stubbilla on niin hyvät välit Donald Trumpiin? Entä millaiset ovat Stubbin välit Petteri Orpoon, joka syrjäytti hänet puheenjohtajana 2016? Onko Stubbille jäänyt kaunaa Orpoa kohtaan vai onko hän kenties kiitollisuuden velassa, koska Orpo auttoi hänet kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi? Haastattelussa Stubbista kirjan kirjoittanut Kalle Virtapohja. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Pääministeri vetosi poikkeuksellisesti sen puolesta, että työttömyysvakuutusmaksua ei nostettaisi paljoa. Korotus uhkaa syödä hallituksen veroalen. Mitä tilanteesta ajattelevat työmarkkinajärjestöjen johtajat, palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja työnantajien EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies? Entä onko hallitus mennyt liian pitkälle, kun se on pannut työmarkkinoita uusiksi? Hallitus poisti työttömiltä 300 euron suojaosan, minkä vuoksi useampi päätyi tuoreen kyselyn perusteella kokonaan työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen näyttävät myös aiheuttavan pienituloisuutta enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Ensi vaalikauden iso kuva on velkakriisi, jyrisi pääministeri Petteri Orpo (kok.) oppositiojohtajana vaalien alla. Orpo lupasi velkalaivan kääntämistä kriisipuheeseen vedoten, mutta vastaako kriisintäyteinen kuva talouden nykytodellisuutta? Pureutuvatko Orpon hallituksen työmarkkinauudistukset, tai vaatimus velkajarrusta, nykyisten talousongelmien ytimeen vai eivät? Mitkä ovat 1990-luvun laman, tai muiden menneiden talouskriisien opit nykyisille talouspäättäjille? Vieraana on Suomen talouskriiseihin perehtynyt taloustieteen professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Millaisia askeleita nyt otetaan kohti Ukrainan rauhaa? Mitä Trump ja Putin sopivat tapaamisessaan, ja voiko Putinin sanaan luottaa? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) ja valiokunnan jäsenet Antti Kaikkonen (kesk.) sekä Veronika Honkasalo (vas.). Kaikkonen arvioi, että Putiniin on vaikea luottaa, ja juuri sen takia ”Ukrainan turvatakuissa on työstämistä”. Honkasalo pohtii, että Putin voi vaatia myös ”omia kieroja turvatakuitaan” vastineeksi rauhasta Ukrainassa. Vikman korostaa, että kestävän rauhan taakse tarvitaan riittävä sotilaallinen voima, ”turvatakuut jossa tiivis transatlanttinen yhteistyö”. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Voiko Putin joutua pidätetyksi Alaskassa? Haastattelussa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa Alaskassa. Trumpin puheissa tapaamiseen on ladattu historialliset odotukset tulitauosta ja rauhasta. Onko Putinin tapaaminen Trumpilta suurten riskien uhkapeliä, jossa pelipöydällä ovat sekä Ukrainan että Euroopan jako etupiireihin? Kumpi Alaskan kohtaamisessa on niskanpäällä, Trump vai Putin? Miksi Trump puhuu jo ennakkoon alueiden vaihtamisista? Trumpin ja Putinin tapaamisen asetelmia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta, sekä poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.
Riikka Purran leikkauslista sai hallituskumppanit takajaloilleen. RKP:stä ehdotusta on moitittu perussuomalaisten märäksi uneksi, rumaksi provokaatioksi ja epäisänmaalliseksi. Mihin valtiovarainministerin irtiotto johtaa? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom ja RKP:n varapuheenjohtaja, ex-ministeri Sandra Bergqvist. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Hallitus on erimielinen Palestiinan tunnustamisesta. Miten hallitus linjaa asiasta? Ja miten Palestiina-kiista vaikuttaa pian alkaviin budjettineuvotteluihin? Keskustelemassa politiikan toimittajat, Jaakko Loikkanen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen. Täsmennys: Purra on esittänyt opetushallituksen lopettamista, ei opetusministeriön lakkauttamista, kuten lähetyksessä virheellisesti sanottiin.
Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.