Podcasts about toimittajana

Ei ole yhdentekevää, miten eläimistä puhutaan. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, miten tuotantoeläimiä kuvataan nykykirjallisuudessa. Lähetyksessä pohditaan eläinten oikeuksia, kirjallisuuden voimaa ja sanojen merkitystä. Mukana keskustelussa ovat esikoiskirjailija, väitöskirjatutkija Mariia Niskavaara, kirjailija Laura Gustafsson ja kirjallisuudentutkija Helinä Ääri. Toimittajana on Miia Gustafsson.

EU-huippukokouksen pöydällä on päätös Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen kohtalosta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kokouksessa istutaan niin kauan, että ratkaisu löytyy. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina viimein, vai päättyykö huippukokous jälleen tuloksettomana? Merkitseekö EU-parlamentin päätös venäläiskaasun tuonnin kiellosta todella venäläisen energiavirran lopullista tyrehtymistä Eurooppaan? Miksi EU-parlamentti äänesti abortin puolesta? Onko aborttioikeus Euroopassa vaakalaudalla? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU:n itäreunan maiden valtiojohtajat tapasivat huippukokouksessa Suomessa, Petteri Orpon kutsusta. Läheneekö Suomi nyt EU:n itäisiä maita, Pohjoismaiden ja lännen sijaan? Onko Ruotsi pyydetty mukaan, jotta entisen itäblokin maiden ryhmässä ei tulisi orpo olo? Saavatko maat yhdessä neuvoteltua enemmän EU-rahaa itälaidan puolustukseen? Entä kumpi on kilpailussa rahanjaosta EU:lle ja Natolle tärkeämpi, Itämeri vai Mustameri? Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava, poliittisen historian dosentti Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) vaalimalla länsirata-hankkeella on riittänyt vastatuulta hallituksen omia ministereitä ja radanvarren kuntia myöten. Viimeisin mutka matkaan tuli kun Kirkkonummi äänesti länsirataa vastaan. Tänään ratahankkeeseen osallistumisesta äänestävät Salo ja Lohja. Jääkö niin sanottu tunnin juna asemalle, vai nytkähtääkö se liikkeelle? Kuullaanko länsirata-hankkeen viimeinen kuulutus Salon ja Lohjan äänestäessä osakassopimuksesta? Laittoiko Petteri Orpo liikaa poliittista pääomaa peliin vastatuulessa olevaan ratahankkeeseen? Keskustelemassa ovat Iltalehden politiikan toimittaja Jari Hanska ja Yle uutisten politiikan toimittaja Terhi Toivonen. Salon täpärää äänestystä arvioi puhelimitse Salon Seudun Sanomien päätoimittaja Rami Nieminen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan viikon polttavimpiin ilmiöihin ja suuriin arvokysymyksiin. Miss Suomi menetti kruununsa rasistisena pidetyn kuvan vuoksi, kun taas Linnan juhlissa kohautti vulvaa symboloiva iltapuku. Missä kulkevat rajat? Puolustusvoimien komentaja on väläyttänyt naisten osallistumista maanpuolustukseen syntyvyyden laskiessa. Onko vain miehiä koskeva asevelvollisuus Suomen suurin tasa-arvo-ongelma, ja pitäisikö naisten kantaa vastuunsa, kun miesikäluokat pienenevät? Eduskunnassa kuohuu hallituksen halusta palauttaa susien, karhujen ja ilvesten kiintiömetsästys. Onko kiistassa löydettävissä sopu kaupunkilaisen luontoihanteen ja maaseudun turvallisuuden välillä? Rapautuuko demokratia Yhdysvalloissa silmiemme alla ja miksi emme reagoi? Vai onko kysymys median ylireagoinnista Trumpin kulloisiinkin suuriin puheisiin? Tuoreet tutkimukset osoittavat väkivaltarikollisten aivojen eroavan normaaliväestöstä. Jos taipumus väkivaltaan on biologista, onko ihmisellä vapaata tahtoa – ja pitäisikö aivotoiminta huomioida tuomioissa? Keskustelemassa ovat kirjailija ja juristi Jarkko Tontti, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuva-asiantuntija Jari Sedergren. Toimittajana on Pauliina Grym.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio kartoitti EU:n alueen ainoan alkuperäiskansan kokemaa syrjintää. Komissio esittää kymmeniä toimia saamelaisten aseman vahvistamiseksi. Miten iso osa ehdotuksista pitäisi toteutua, jotta työ on onnistunut? Millainen merkitys on sillä, että Suomi pyytäisi saamelaisilta anteeksi? Aiheesta keskustelevat komission puheenjohtaja Hannele Pokka, jatkotoimia arvioivan työryhmän pääsihteeri, ex-pääministeri Antti Rinne, saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso sekä eduskunnan tiettävästi ainoa saamelainen kansanedustaja Heikki Autto. Toimittajana on Antti Pilke.

Taiteella on tutkitusti lukuisia terveysvaikutuksia. Miten merkittäviä ne ovat? Kulttuuriykkösessä keskustellaan asiantuntijoiden kanssa siitä, miten taide on osa hyvää ja tervettä elämää, ja miten siitä voi olla hyötyä esimerkiksi ikääntyneille, pitkä-aikaissairaille tai syrjäytymisvaarassa oleville. Mukana ortopedia ja eläkkeellä oleva ylilääkäri Seppo Seitsalo ja tutkija Sari Kuuva. Toimittajana on Jonni Roos.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Miksi Orpon hallitus on pulassa yrittäessään auttaa eläkemaksuista ärsyyntyneitä yrittäjiä? Rahoitetaanko yrittäjien eläkkeitä vaikka velaksi? Miksi ministeri Sanni Grahn-Laasonen irtisanoutui itse asettamansa selvitysmiehen raportista? Eläkekuviota avaavat Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sekä työura- ja eläkeasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari SAK:sta. Toimittajana on Antti Pilke.

Suomi muuttuu. Se muuttuu katukuvassa, se muuttuu kouluissa, ja se muuttuu tilastoissa. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrä on viimeisen 30 vuoden aikana lähes kuusinkertaistunut. Vantaalla jo liki 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotoutuminen tarkoittaa prosessia, jossa maahan muuttanut henkilö sopeutuu uuteen yhteiskuntaan ja yhteiskunta puolestaan tukee tätä sopeutumista. Miten kotoutuminen onnistuu Suomeen saapuneilla, ja mikä on siinä saapujan ja suomalaisen kulttuurin ja median rooli? Keskustelemassa ovat ukrainalainen, monikielisen maahanmuuttajille suunnatun verkkojulkaisun Satakieli Median tuottaja Nadiia Fedorova, Vantaan kaupungin Kansainvälisten asioiden palvelupäällikkö Suvi Lindén, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok.) ja Lähi-idän ja islamin asiantuntija Seida Sohrabi ja kirjailija-opettaja-kieliasiantuntija Rita Gustava Pulli (Rajat auki?, Basam Books 2025). Lähetyksen alussa kuullaan Kom-teatterin Kuinka tulla Tapio Rautavaaraksi -näytelmän syyrialaistaustaista Youssef Asad Alkhatibia ja Nuorten Kansallisteatterin Mieleni on peto -näytelmän somalialaistaustaista Ridwan Ahmedia. Toimittajana on Pauliina Grym.

Ovatko hallituksen uudet ilmastolinjaukset riittäviä? Keskustelemassa kansanedustajat Pauli Aalto-Setälä (kok.), Hanna Kosonen (kesk.) ja Krista Mikkonen (vihr.). Hallituksen tavoite on yhä Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Mikkonen ja Kosonen pitävät hallituksen ilmastosuunnitelmia riittämättöminä tavoitteeseen nähden. Samoin on lausunut myös Valtiontalouden tarkasvusvirasto VTV viime viikolla. Ongelmia aiheuttavat erityisesti liikenteen päästöt ja metsien hakkuut. Aalto-Setälä kertoo, että hallitusohjelman kirjaukset hakkuista vaikutti siihen, miteb kunnianhimoisia kirjauksia hakkuista voitiin uusiin papereihin kirjata. Aalto-Setälän mukaan ilmastokriisiin vastaaminen on useamman hallituksen työ, eikä tämä hallitus yksin pääse tavoitteiseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on tekemässä päätöstä Supon ohjauksen siirrosta. Muhiiko hallituksessa kiista Supon ja poliisin valvonnasta? Vaarantaisiko tiedustelun siirto poliisin alle tiedustelun palomuurin Suomessa? Miten tiedustelun lainmukaisuutta Suomessa valvotaan? Vieraana on tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Onko etätyö yhtä tehokasta tai jopa tehokkaammin käytettyä aikaa kuin läsnä työpaikalla tehty työ? Miten etätyötä pitäisi johtaa? Haastattelussa on aivotutkija Katri Saarikivi ja tutkimusprofessori Annina Ropponen Työterveyslaitokseta. Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan etätyö hidastaa Suomen talouskasvua. Saarikivi korostaa, että etäpalaveri ei korvaa kasvotusten pidettyä palaveria. – On näyttöä siitä, että tietyt empatiamekanismit eivät toimi ihan täysteholla, hän kertoo. Ropposen mielestä etätyö ei tuhoa Suomen kilpailukykyä ja kasvun mahdollisuuksia. – Uskaltaisin ottaa kantaa, että se on jopa valtti, koska meillä on hyvin toimivat tietoliikenneyhteydet, Ropponen toteaa. Hän arvioi, että etätyön järjestämisessä on ongelmia yksittäisissä työpaikoissa, mutta suurimmassa osassa se toimii hyvin. Työterveyslaitoksen tutkimuksista ilmenee kuitenkin, että ihmiset kokee etätöissä yksinäisyyttä, Toimittajana on Linda Pelkonen.

Oppositio moittii, että Orpon hallitus kuihduttaa talouskasvun leikkauksillaan, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden oma linja taas vähentäisi laskennallisesti työllisyyttä, korostavat hallituspuolueet. Politiikkaradio jatkaa keskustelua, joka puhkesi opposition varjobudjeteista, eli vaihtoehdosta hallituksen talousarviolle. Keskustelemassa ovat vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vihreä varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Joakim Wigelius. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ursula Von der Leyenin komissio ajaa ohjelmassaan eurooppalaisen sääntelyn keventämistä muun muassa ympäristönormeissa ja yritysvastuissa. Äänestyksessä yritysvastuulainsäädännöstä keskustaoikeistolainen EPP liittoutui äärioikeistolaisen Euroopan patriootit -ryhmän kanssa, jotta lakipaketti saatiin läpi. Miksi von der Leyenin komissio hakee normitalkoilleen tukea äärioikeistosta? – Tämä on poliittinen maanjäristys täällä Euroopan parlamentissa, sanoo Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson Politiikkaradiossa. Natisevatko Brysselin vanhat valtaryhmittymät liitoksistaan? Rakentuuko politiikan voimakoalitio jatkossa EPP:n sekä ääri- ja laitaoikeiston varaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Filosofi Frank Martela kysyi kolumnissaan “Maailman onnellisimmat yhteisöt ovat kaukana Suomesta” (Helsingin Sanomat 11.9.2025) voiko ilman rahaa olla onnellinen? Martela mukaan kansainvälisissä elämän­tyytyväisyys­kyselyissä vauraat maat kuten Suomi menestyvät, mutta rahan ja onnen yhteys katoaa, kun tarkastellaan rahatalouden ulkopuolella eläviä metsästäjä-keräiljöiden yhteisöjä. Ekonomisti Heikki Pursiainen kirjoitti Martelan kirjoitukseen kommenttina kolumnin Laboren julkaisemaan Talous & Yhteiskunta -lehteen “Ratkaisua nykyajan ongelmiin ei löydy metsästäjä-keräilijöiltä” (8.10.2025). Pursiaisen mukaan metsästäjä-keräilijä -elämäntyylin perään haikailu on suorastaan vaarallista. Risto Isomäki on kirjoittanut sekä tieto- että tieteiskirjoja. Jälkimmäisissä hän kuvittelee tapoja, jolla ihmiskunta voisi järjestää olonsa ja yhteiskuntansa. Kumman kannalle, Martelan vai Pursiaisen puolelle metsässä pikkupojasta asti viihtynyt Isomäki asettuu? Miikka Hallavaara johtaa Helsingin yliopiston hominiiniekologian tutkimusryhmää ja projektia, joka jäljittää Homo-suvun ekologisia lokeroita sen kahden miljoonan vuoden ajalta eli ympäristöjä ja olosuhteita, joissa on kyetty pärjäämään ja edistymään. Keskustelemassa ovat filosofi Frank Martela, ekonomisti Heikki Pursiainen, tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori ja arkeologi Miikka Tallavaara. Toimittajana on Pauliina Grym

Oppositiopuolueet julkistivat vaihtoehtobudjettinsa. Mitä kaksi suurinta oppositiopuoluetta tekisi toisin kuin hallitus? Kuinka uskottava opposition vaihtoehto on? Aiheesta keskustelevat SDP:n talousvastaava Joona Räsänen, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Markus Lohi sekä hallituspuolue kokoomuksen valiokuntavastaava Timo Heinonen. Toimittajana on Antti Pilke.

Nyt puhuvat moititun raportin tekijä, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö ja raporttia arvostellut ekonomisti. Kyse on myrskystä, joka nousi Valtiontalouden tarkastusviraston tekemisistä. Viraston raporttia on arvosteltu Sanna Marinin hallituksen menolisäysten liioittelusta. Oikoiko virasto mutkia? Pitäisikö raporttia oikaista? Entä kenen syytä on, että Suomea uhkaa nyt EU:n tarkkailuluokka? Aiheesta ovat keskustelemassa raportin tekijä, vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö Valtiontalouden tarkastusvirastosta, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sekä ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Toimittajana on Antti Pilke.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelema rauhanesitys Ukrainan sotaan tuli yllätyksenä Ukrainassa ja Euroopassakin. Millaisia kohtalon hetkiä Ukrainassa nyt nähdään? Haastattelussa johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista. Aunesluoma pitää Trumpin listaa omituisena ja ristiriitaisena. Hän arvioi, että maga-republikaanit näkevät Yhdysvalloilla ja Venäjällä olevan yhteisiä taloudellisia etuja, joilla sota olisi ratkaistavissa. Saari arvioi, että rauhansuunnitelma ei tällaisena vielä kelpaisi Venäjälle, joka näkee Ukrainan omana etupiirinään. Karjalainen ei usko rauhanneuvottelujen etenevän ilman, että Ukrainalle kirjoitetaan vahvat turvatakuut. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Voiko maantiesilta olla rasisti ja voiko tekoälyllä olla maailmankuva? Tässä Tiedeykkösessä selvitetään, miten teknologia heijastelee tekijöidensä arvoja. Tutkija Matti Nelimarkka on tutkinut mm. poliittista valtaa digitaalisissa ympäristöissä. Nelimarkka oli mukana tekemässä uutta tutkimusta, jossa suomalaiset poliitikot laitettiin suunnittelemaan sosiaalisen median palveluita. Mukana jaksossa on pieni aikamatka siihen, mitä tietoverkon potentiaalista ajateltiin internetin alkuaikoina. Matti Nelimarkka on yliopistolehtori Helsingin yliopistolla valtiotieteellisessä tiedekunnassa, sekä vieraileva tutkija Aalto-yliopistolla Tietotekniikan laitoksella. Toimittajana on Juuso Pekkinen Arkistotoimittaja: Jenny Timonen / Elävä Arkisto Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen

Mitä jos valuuttajärjestelmä yksityistetään ja kryptovaluutat korvaavat käteisen? Entä jos Venäjä hajoaa tai Afrikasta nousee supervalta? Entä vievätkö humanoidirobotit työt suurelta joukolta suomalaisia ja synnyttävät uuden omistajaluokan? Politiikkaradio katsastaa mistä puhuu eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, jonka tehtävänä on tunnistaa tulevaisuuteen vaikuttavia ilmiöitä. Onko valiokunta tärkeä vai turhake, kuten kriitikot ajattelevat? Keskustelemassa ovat valiokunnan jäsenet Sinuhe Wallinheimo kokoomuksesta, Lotta Hamari SDP:stä ja Olga Oinas-Panuma keskustasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kertooko huhumylly ulkoministeri Sergei Lavrovin ympärillä valtakamppailun käynnistymisestä Venäjällä? Ajaako presidentti Trumpin hyväksyntä Venäjän talouden "murskaavalle" pakotepaketille Kremliä valtataisteluun? Presidentti Vladimir Putinin ympärillä käytävää valtapeliä analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kommunisti ja oikeistolainen taistelevat presidentin paikasta vaalien toisella kierroksella Chilessä. Haastattelussa chileläistaustainen Marisel Soto Godoy ja Suomen Chilen edustuston päällikkö Johanna Kotkajärvi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Oppositio sai rivinsä suoraksi ja haluaa mukaan ratkomaan suomalaisten terveydenhoidon ongelmia, mutta päähallituspuolue kokoomus torjui. Miten hyvinvointialueiden rahapula ratkaistaan? Mitä loppuvaalikaudella pitää vielä tehdä? Tehtailevatko hyvinvointialueet diagnooseja, joista saa rahaa? Mitä opposition mukaan ottaminen ratkaisisi? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho kokoomuksesta sekä kaksi valiokunnan oppositiojäsentä, keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Kelassa kuohuu ja Kela-korvauksista on uutta tietoa. Mitä sanovat sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.)? Kelan henkilöstön ja Kelan pääjohtajan, kokoomuslaisen Lasse Lehtosen välit ovat kiristyneet. Vaatiiko tilanne väliintuloa? Yli 65-vuotiailla on ollut syyskuusta lähtien mahdollisuus käydä yksityislääkärillä terveyskeskusmaksun hinnalla. Kela-korvauksen voi saada kolmesta lääkärikäynnistä vuodessa. Mitä ensimmäiset tiedot kokeilusta kertovat, kannattaako siihen panna verovaroja, lyhenevätkö jonot? Entä mitä ministeri sanoo lehtitiedosta, jonka mukaan Kelaa johtava Lasse Lehtonen olisi saanut sosiaali- ja terveysministeriöstä terveisiä, ettei toimeentulotuen hakemista saa tehdä liian helpoksi. Toimittajana on Antti Pilke.

Verottaja julkaisi tiedot suomalaisten tuloverotuksesta vuodelta 2024. Mitä veropäivän tilastot kertovat Suomen verojärjestelmästä ja suomalaisten tuloeroista? Mikä rooli politiikalla ja veropäätöksillä on huipputulojen takana? Onko Suomi matkalla kohti pääomatulojen yhteiskuntaa, jossa palkkatulot jäävät jalkoihin? Keskustelemassa ovat Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa, ekonomisti ja Helsingin kaupunkitietopalveluiden tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen, sekä tutkimusjohtaja Tuomas Matikka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus on uudistamassa eläkejärjestelmää niin, että tulevaisuudessa eläkeyhtiöt saavat sijoittaa entistä suuremmalla riskillä. Onko riskien realisoituminen otettu tarpeeksi hyvin huomioon? Keskustelemassa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen, Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto ja Työeläkevakuuttajat Telary:n johtaja Jari Sokka. Kautto kertoo, että pahimmassa tapauksessa eläkkeitä voitaisiin joutua leikkaamaan, jos eläkeyhtiöiden sijoitukset menisivät miinukselle. Yli 30 vuotta eläkkeellä olevien määrä on kasvanut vauhdilla. Millaisia haasteita se aiheuttaa järjestelmälle? Entä onko leskeneläke yhä tarpeellinen vai vanhentunut jäänne menneestä maailmasta? Määttänen pitää leskeneläkettä järjestelmänä, joka suosii parieja yksin elävien kustannuksella. Sokka puolestaan toteaa, että leskeneläkettä voi pitää osana sosiaaliturvaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

YK:n suuri ilmastokokous alkaa Brasiliassa. Mitä on mahdollista saada aikaan, kun Donald Trumpin Yhdysvallat ei ole enää mukana? Euroopan unioniakin on syytetty päästötavoitteiden vesittämisestä. Miten käy, jos rikkaat maat eivät enää näytä suuntaa? Entä mitä pitäisi ajatella viime aikojen erilaisista arvioista. Pitääkö Suomessa varautua ilmaston lämpenemiseen vai kylmenemiseen? Ilmastopolitiikasta ovat keskustelemassa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja, Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen sekä ilmastopolitiikkaan keskittynyt tutkijatohtori Karoliina Pietarila Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi SDP on selväsi Suomen suosituin puolue, ja kokoomus tulee kakkosena Ylen kannatusmittauksessa? Onko hallituspuolueet onnistuneet lunastamaan lupauksiaan äänestäjille? Keskustelemassa politiikan toimittajat Teija Sutinen Helsingin Sanomista, Mika Lehto Ilta-Sanomista ja Alec Neihum MTV:ltä. Ylen kannatusmittauksen taustadatasta selviää, että SDP on suosittu erityisesti naisten keskuudessa ja perussuomalaiset erityisesti miesten keskuudessa. Keskusta kerää Pohjois-Suomessa kovia kannatuslukuja. Rakennetaanko Suomeen jo sinipunahallitusta, ja mitkä muut koalitiot voisivat olla mahdollisia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hollannin parlamenttivaaleissa vasemmistoliberaali D66-puolue nousi voittajaksi Barack Obamalta lainatuin Yes we can -iskulausein. Samalla 20 kansanedustajanpaikkaan kahdessa vuodessa tyhjistä noussut Uusi yhteiskuntasopimus -puolue katosi täysin poliittiselta kartalta. Lisäksi oikeistopopulistinen Geert Wildersin vapauspuolue koki suuren vaalitappion. Miksi saamattomaksi ja riitaisaksi kuvatun oikeistohallituksen kaatuminen ei satanut vaaleissa vasemmiston laariin? Mitä tapahtui maahanmuuttoa ja islamia vastustavan laitaoikeiston kokonaiskannatukselle? Ennustaako Alankomaiden pirstoutunut puoluekenttä politiikan suuntaa Euroopassa? Voisiko Alankomaista tuttuja suuria muutoksia tapahtua myös Suomessa? Vieraana on Alankomaihin perehtunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Syventävätkö hallituksen leikkaukset ja työelämäuudistukset talouden alakuloa? Haastattelussa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ja tutkimuslaitos PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Työttömyys on kasvussa, vaikka hallitus tavoittelee 100 000 uutta työpaikkaa. Oliko virhe kuvitella, että työelämän joustavoittaminen toisi talouskasvua? Pääministeri Petteri Orpo puhuu kasvusta, vaikka talouden luvut näyttävät heikoilta. Onko kasvua todella näköpiirissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pelastuuko maailma ilmastokatastrofilta kun Kiina, Intia ja Indonesia saavat päästönsä laskuun? Haastattelussa tutkija Lauri Myllyvirta. Kiinan päästöt ovat noin 30 prosenttia maailman päästöistä, joten sen ilmastopäätöksillä on suuri merkitys. Erityisesti aurinkoenergia on lisääntynyt merkittävästi Kiinassa, Intiassa ja Indonesiassa. Hiiliteollisuudella on kuitenkin Myllyvirran mukaan suuri vaikutusvalta politiikkaan, ja ilman taisteluja se ei asemastaan luovu. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Unohtiko feminismi köyhät ja kääntyi oikealle? Keskustelemassa tietokirjailija, sarjakuvataiteilija Riina Tanskanen ja Sukupuolen tutkimuksen apulaisprofessori Hanna Ylöstalo. Tanskanen kritisoi feminismiä porvarillisten, valkoisten naisten tarinoiden nostamisesta sen kustannuksella, että köyhissä oloissa työskentelevien naisten tarinat jäävät sivuosaan. Feminismi on Tanskasen mukaan valjastettu kapitalististen tavoitteiden saavuttamiseen. Ylöstalo pitää ongelmallisena, että uusliberaali feminismi ottaa annettuna miehiset menestyksen mittarit sen sijaan, että pyrkisi rakentamaan vähemmän hierarkista ja rahakeskeistä yhteiskuntaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kesällä 2023 kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla oli hymy herkässä. Kasassa oli hallitusohjelma täynnä kokoomuksen ikiaikaisia haaveita. Ja edessä oli paluu valtaan sekä pääministeripuolueeksi. Lisäksi uusi hallitus synnytti Suomen oloihin harvinaisen puhdasverisen oikeistovallan yhdessä perussuomalaisten kanssa. Miten Orpon valtapoliittinen hattutemppu tehtiin? Ketkä nykyhallituksen taakse kätkeytyvässä valtapelissä pitivät todellista valtaa käsissään? Miten Suomi on muuttunut oikeistovaltaan liittyvän politiikan valtapelin seurauksena? Kuinka pitkään oikeistovalta Suomessa jatkuu? Vieraana on Petteri Orpo ja oikeistovallan paluu -kirjan kirjoittaja, politiikan toimittaja Teemu Luukka. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentti Sauli Niinistö kertoo uudessa kirjassaan suhteistaan Vladimir Putiniin ja Donlad Trumpiin. Keskustelemassa toimittajat Lauri Nurmi ja Tulikukka de Fesnes. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 kansainvälinen yhteisö esti Venäjän keskuspankin varojen käytön. Takavarikon seurauksena 260 miljardin euron edestä Venäjän varoja on edelleen jäädytettyinä, joista yli kaksi kolmasosaa EU:ssa. Nyt EU:ssa etenee sotakorvauslainan nimellä kulkeva suunnitelma Venäjän keskuspankilta jäädytettyjen varojen hyödyntämiseksi. Kyseessä on ennakkosotakorvaus, joka huomioidaan myöhemmin Venäjän jo maksamana sotakorvauksena, sanoo europarlamentaarikko Ville Niinistö /vihr.) Politiikkaradiossa. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina todella toteutukseen? Onko EU viimein realisoimassa Venäjän keskuspankilta takavarikoidut varat Ukrainan puolustuksen rahoittamiseksi? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Katri Kulmuni (kesk. / re) ja Ville Niinistö (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Japanin pääministeriksi nousi ensimmäinen nainen, Margaret Thatcheria ihaileva hevirumpali Sanae Takaichi, joka on brändännyt itsensä maahanmuuttovastaiseksi. Millainen käänne hänen nousunsa on? Miksi Japanilla ja Suomella on niin paljon yhteistä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että perussuomalaiset ovat jo vuosia halunneet ottaa väestökadon riivaamasta Japanista oppia? Aiheesta keskustelevat Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Tiina Airaksinen ja Ylen Japaniin perehtynyt taloustoimittaja Heikki Valkama. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millainen persoona ja neuvottelija Yhdysvaltain presidentilllä Donald Trumpilla on vastassaan kun hän tapaa Unkarin Budapestissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin? Haastattelussa on presidentti Tarja Halonen. Halonen pohtii, että Trumpia ja Putinia yhdistää sama luonteenpiirre: molemmat haluavat olla julkisuudessa. Molemmat vaikuttavat nauttivan prosessista eivätkä ole niin tuloskeskeisiä kuin monet muut johtajat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Konservatiivisten ja liberaalien arvojen väliseen konfliktiin törmää nykypolitiikassa yhä useammin. Erityisen voimakkaana konservatiivien ja liberaalien välinen taisto näkyy presidentti Donald Trumpin johtamassa Yhdysvalloissa. Jakaako liberaalien ja konservatiivien välinen kulttuurisota kansalaisia kahteen toisiaan vastustavaan leiriin myös Suomessa? Missä kysymyksissä politiikan arvotörmäys Suomessa aidosti näkyy? Onko liberalien ja konservatiivien välinen politiikan valtataistelu mennyt liian pitkälle? Politiikan arvotörmäyksestä keskustelevat liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.), kansanedustaja ja entinen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sekä pitkän linjan vihreä poliitikko, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Porissa Suomi-areena -tapahtumassa 26.6.2025.

Komission kaatamiseksi tarkoitettu epäluottamuslause-esitys on ollut Euroopan parlamentissa harvinainen toimenpide. Miksi Euroopan parlamentti äänestää jo kolmannen kerran Ursula von der Leyenin komission luottamuksesta? Miksi parlamenttiryhmät äärioikealla ja -vasemmalla haluavat kaataa komission presidentti Donald Trumpin kanssa solmitun EU-USA -kauppasopimuksen takia? Onko EU-koneisto alkanut yskiä parlamentin äärilaitojen kasvun myötä? Muuttuuko parlamentin toiminta mahdottomaksi, jos äärivasemmisto ja äärioikeisto löytävät toisensa muissakin kysymyksissä? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Merja Kyllönen (vas. / left) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituspuolueet kamppailevat tällä viikolla kahden vaikean aiheen kanssa, alkoholin ja sairaaloiden. Kiistat ovat pinnalla, koska eduskunta aloitti keskustelun alkoholin kotiin tilaamisen vapauttamisesta ja kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Oulaskankaan sairaalan yöpäivystyksen säilyttämistä. Hallitus on vapauttanut alkoholin myyntiä aiemminkin. Miksi alkoholin etämyynti on kristillisdemokraateille vaikeampi rasti kuin aiemmat? Entä miksi osa hallituspuolueiden kansanedustajista Oulun vaalipiiristä uhmaa hallituksen linjaa sairaala-asiassa, osa ei? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.), valiokunnan jäsen, kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Päivi Räsänen sekä talousvaliokunnan jäsen Antti Kangas (ps.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Israelin ja terroristijärjestö Hamasin väliset epäsuorat neuvottelut panttivankien vapauttamisesta ja Gazan rauhansuunnttelmasta ovat käynnissä Egyptissä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhanehdotuksen mukaan pian perustettaisiin väliaikainen Rauhanneuvosto hallitsemaan Gazaa. Rauhanneuvostoa johtaisi Trump. Ensin Hamasin pitää kuitenkin luovuttaa kaikki panttivangit, ja Israelin lopettaa sotatoimet. Onko nyt mahdollisuus saada alkusysäys rauhalle Gazassa? Haastattelussa tutkija Timo R. Stewart ja Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tšekin parlamenttivaalit voitti populistipuolue, joka kampanjoi Ukrainan sotilasavun keskeyttämisellä. Miljardöörin johtama puolue tavoittelee nyt hallitusta äärioikeiston tuella. Onko Euroopan unioni ongelmissa, jos Tšekki lähenee EU:n kapinallisia, Unkaria ja Slovakiaa? Onko Ukraina-apu uhattuna? Yksi vaalien voittajista oli myös uusi autoilijoiden etua ajava puolue. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalidemokraatit on romahtanut. Miksi vasemmisto on vaikeuksissa EU:n itälaidalla, mutta ääniä kerää Motoristipuolue? Tšekin vaaleista keskustelevat Itäiseen Keski-Eurooppaan perehtynyt valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä Tšekin politiikkaa seuraava analyytikko ja opiskelija Kateřina Buchtová. Toimittajana on Antti Pilke.

Tšekin parlamenttivaalit voitti populistipuolue, joka kampanjoi Ukrainan sotilasavun keskeyttämisellä. Miljardöörin johtama puolue tavoittelee nyt hallitusta äärioikeiston tuella. Onko Euroopan unioni ongelmissa, jos Tšekki lähenee EU:n kapinallisia, Unkaria ja Slovakiaa? Onko Ukraina-apu uhattuna? Yksi vaalien voittajista oli myös uusi autoilijoiden etua ajava puolue. Sen sijaan esimerkiksi sosiaalidemokraatit on romahtanut. Miksi vasemmisto on vaikeuksissa EU:n itälaidalla, mutta ääniä kerää Motoristipuolue? Tšekin vaaleista keskustelevat Itäiseen Keski-Eurooppaan perehtynyt valtio-opin dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä Tšekin politiikkaa seuraava analyytikko ja opiskelija Kateřina Buchtová. Toimittajana on Antti Pilke.

Onko Kiinan kommunistijohtajalla Xi Jinpingillä näköpiirissään minkäänlaisia sisäpoliittisia huolia oman valtansa suhteen Kiinan juhliessa kansallispäiväänsä? Onko Xi:llä enemmän valtaa kuin yhdelläkään Kiinan presidentillä sitten Mao Zedongin? Kiihtyykö Kiinan hajoita ja hallitse -politiikka, vai pyrkiikö maa toimimaan maailmanpolitiikan vakauttajana? Kiinan nykytilaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Maailmantalous perustuu tuhlailevaan ota, valmista ja hylkää -malliin: neitseellisistä luonnonvaroista tehdään lyhytikäisiä kulutustuotteita, jotka päätyvät hyödyttömäksi jätteeksi. Kiertotalous voisi vastata moniin pikakulutuskulttuurin ongelmiin, mutta toistaiseksi se on ottanut vasta ensiaskeleitaan. Mikä estää meitä elämästä kestävämmin? Tämä on kolmas osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina tietokirjailija Pasi Nokelainen ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen.

Kilpasoutaja, aivotutkija ja lääkäri Joel Naukkarinen tähtää tieteen avulla olympialaisiin. Kun tavoitteena on kultamitali, pitää olympialaisissa saada kaikki irti itsestä. Naukkarinen etsiikin maksimaalisen suorituskykynsä rajoja ja puskee kerta toisensa jälkeen läpi väsymyksen. Naukkarinen tekee väitöskirjaa väsymyksen kokemuksesta aivoissa. Takana on lääkärin opinnot ja syvällinen tietämys ihmiskehon ja -mielen toiminnasta. Työuupumuksessa ja urheilijan ylikunnossa saattaa olla kyse samasta ilmiöstä – väsymyksen tunne on niin voimakas, ettei siitä vaan pääse eroon. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Äänisuunnittelijana Matias Puumala.

Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.