Podcasts about toimittajana

SDP:n linja maahanmuuttajien kotouttamiseen muuttui. Puolueen mukaan maahanmuuttajien sosiaaliturva olisi muun muassa sidottava kielen opiskeluun. Haastattelussa on yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass ja poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. Jokisipilä arvioi, että SDP:n uudet linjaukset ovat taktista maaperän tunnustelua. Hän näkee SDP:n linjanmuutoksessa myös riskejä, koska puolueen liberaali siipi saattaa kavahtaa niitä. Wass kuvaa SDP:n strategiaa nerokkaaksi, mutta kuitenkin toteaa, että muissa maissa sosiaalidemokraattisten puolueiden lähentyminen laitaoikeiston maahanmuuttolinjoja ei ole kannattanut. Hän muistuttaa, että SDP:n linja maahanmuuton määrään ei ole tiukentunut, vaikka kotouttamiseen on otettu jyrkempi kanta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kissan esi-isä on yksinäinen saalistaja. Sen elämä on hyvin erilaista kuin ihmisen, ja meidän voi olla vaikea ymmärtää kissan tarpeita. Tulkitsemme helposti kaapin päältä pudotetun maljakon protestiksi, mutta kissa ei osaa osoittaa mieltään. Mitä kissa tarvitsee elämäänsä? Ja mistä tiedämme, voiko se hyvin? Asiantuntijoina on eläinlääkäri Johanna Lankila, kissa-asiantuntija, eläintenhoidon opettaja Päivi Ylikorpi sekä eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ovatko veronkorotukset haitallisempia julkisen talouden vahvistamisessa kuin leikkaukset? Joutuuko seuraava hallitus kiristämään työn verotusta, kuten valtiovarainministeriön ylin verokarhu ennakoi? Politiikkaradiossa ovat aiheena verot. Keskustelemassa ovat valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, verotutkija Lauri Finér sekä johtaja ja pääekonomisti Päivi Puonti Suomen Yrittäjistä. Toimittajana on Antti Pilke.

Ceutan kriisiä varjostaa Venäjän propaganda. Brittilehti The Guardian kertoo, että Venäjään linkittyvät some-tilit kehystivät Ceutan siirtolaiskriisin tapahtumia tarkoituksella koordinoiduiksi, ja lisäsivät salaliittoteorioita ja islamofobiaa tarinaan. Haastattelussa Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta, tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta ja työelämäprofessori Hanna Smith Vaasan yliopistosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjällä valmistaudutaan parlamentin alahuoneen duuman vaaleihin. Hallinnon vastustajilta syyskuun vaalit on laajasti estetty. Onko Putinin ote äänestäjistä tiukempi kuin koskaan? Nostaako sotaväsymys ilmaan muutoksen merkkejä? Päätetäänkö Venäjällä uudesta liikekannallepanosta vaalien jälkeen? Kuinka suuri riski liikekannallepanoon turvautuminen olisi Putinin hallinnolle? Venäjän vaaleja arvioivat tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sekä instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä ihmettä taivaalla oikein lentää? Yhdysvallat julkaisi kesällä satoja ufo-tiedostoja presidentti Trumpin hallinnon käynnistämän PURSUE-ohjelman puitteissa. Mukana oli jo aiemmin tunnettujen tapausten lisäksi uusia, kiinnostavia omituisia havaintoja. Mitä ne paljastavat? Entä millaisia selittämättömiä näkyjä Suomen taivalla on havaittu? Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelun Emma Bruus paljastaa, millaisia outouksia suomalaishavainnoissa on ja miksi suomalaiset luulevat nähneensä ufoja. Alienien sijaan kyse on usein raketeista, Starlink-satelliiteista, sotaharjoituksista tai vitseistä. Suurin osa kummallisista havainnoista voidaa selittää, niin Suomessa kuin muuallakin, mutta muutamat havainnot jäävät mysteereiksi: eräs oudoimmista on USS Nimitz -lentotukialuksen mystinen tapaus vuodelta 2004. Haastateltavana Emma Bruus, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n havaintojärjestelmän kehittäjä Toimittajana ja äänisuunnittelijana Jari Mäkinen.

Perjantaistudiossa puhuttiin eufemismin juoksupyörästä: miksi uudet, neutraaleiksi tarkoitetut sanat alkavat ajan myötä kantaa samoja kielteisiä merkityksiä kuin edeltäjänsä. Pitäisikö juoksupyörää jarruttaa? Lisäksi keskustelu koski korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja työn arvostusta ja mielekkyyttä. Raati pohti myös professori Heikki Hiilamon Ylen kolumnissa esittämää ehdotusta valita arpomalla osa poliittisista päättäjistä. Lopuksi puhuttiin urheiluuskovaisuudesta ja urheiluateismista. Vauhdikkaassa raadissa olivat filosofi Tuomas Nevanlinna, tutkija Jori Grym ja arkistojohtaja Outi Hupaniittu. Toimittajana oli Ville Talola.

Miltä tuntui elää linnanrouvana, ritarina tai tavallisena ihmisenä keskiajan Suomessa linnan muurien sisällä tai niiden ulkopuolella? Keskiajan tutkija ja tietokirjailija Elisa Pihlajaniemi ja arkeologi sekä tietokirjailija Ilari Aalto keskustelevat historian elävöittämisestä faktoihin perustuvien mutta pitkälti kuviteltujen tarinoiden äärellä. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio syventyy ajankohtaisiin ja kiinnostaviin kulttuurin ja median ilmiöihin ja arvokysymyksiin. Raadissa päätoimittaja Jouni Kemppainen, tutkija Jori Grym ja toimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Tällä kertaa keskustelun avaa Alvar Aallon arkkitehtuuri, jonka 13 kohdetta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Pohdittavana on Aallon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkkitehtuurin vaikutus demokraattisiin arvoihin. Keskustelijat käsittelevät myös erilaisia suhtautumistapoja Aallon tuotantoon ja maailmanperintöstatuksen tuomia kysymyksiä. Ohjelmassa käsitellään myös Christopher Nolanin uutta Odyssey-elokuvaa, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua uskollisuudesta klassikkotarinalle, näyttelijävalinnoista ja elokuvan eettisistä valinnoista. Esillä ovat sekä kriitikoiden että tutkijoiden näkemykset. Erityisesti tutkijat ja kääntäjät ovat olleet poikkeuskellsien kriittisiä suurelokuvaa kohtaan. Miksi näin? Eikä klassikkoa voi tulkita uusista lähtökohdista? Lisäksi pohditaan FIFAn ja kansainvälisen jalkapallon kriisiä kaupallisuuden ja arvojen ristipaineessa, supersankarien kuten Hämähäkkimies roolia arvojen välittäjinä sekä eurosetelien visuaalista uudistusta eurooppalaisen identiteetin näkökulmasta. Suomalainen Ville Tietäväinen on ehdolla eurosetelien kuvittajaksi. Keskusteluissa pureudutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja eettisiin kysymyksiin ajankohtaisten esimerkkien kautta.

Kelan syöpälääkekorvaukset herättävät kysymyksen hoitojen yhdenvertaisuudesta. Suomen Kuvalehti arvostelee kovin sanoin Uusi Juttu -mediaa, Saksassa kiistellään maahanmuuttajataustaista rikollisuutta kuvaavan kostoelokuvan levityksestä ja ravintola-ala syyttää päättäjiä ihmisten ohjaamisesta kotisohville. Lopuksi kysytään, voiko turismin iloista yhä nauttia hyvällä omallatunnolla. Keskustelemassa ovat elokuvakriitikko Leena Virtanen, mainosmies Jussi Turhala ja tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola.

Suorassa lähetyksessä Kaustiselta syvennytään kansanmusiikkifestivaalin teemaan perinne käsissä. Luvassa on hyviä ja huonoja uutisia. Soitinrakentajat alkavat olla uhanalainen laji. Mutta kansallispuvut kiinnostavat nyt jälleen nuoria ja myös miehiä. Kansallispukupoliisit ovat rentoutuneet. Torstaina Kaustisella järjestetään suuri perinnepukujen ja -asujen kulkue. Ohjelmassa käsillä tekemisen merkityksestä keskustelevat soitinrakentaja Juhana Nyrhinen ja kansallispukuklinikan asiantuntijat Ritva Hänninen ja Helena Antikainen. Soitinrakentajamestari Rauno Nieminen kommentoi myös perinnesoitinten tulevaisuutta. Toimittajana on Minna Joenniemi. Oikaisu 17.7. Toisin kuin lähetyksessä kerrottiin, Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit kestävät seitsemän päivää, eivät kuutta päivää. Lisäksi festivaaleja ei aiemmin pidetty raviradalla vaan urheilukentällä.

Espanjassa syntynyt Ramón Goyarrola muutti Suomeen ja otti nimekseen Raimo. Tänään hän johtaa Suomen katolista kirkkoa piispana – maailman suurimman kristillisen kirkon edustajana maassa, jossa katolilaiset muodostavat pienen vähemmistön. Mikä toi hänet juuri Suomeen, ja millaista on rakentaa katolista kirkkoa luterilaisessa maassa? Kesäkuussa Goyarrola väitteli lääketieteen tohtoriksi tutkimuksellaan saattohoidossa olevien potilaiden hengellisistä tarpeista. Miksi lääkäriksi kouluttautunut mies koki kutsun pappeuteen? Miten lääketieteellinen ajattelu ja usko kohtaavat ihmisen elämän viimeisissä kysymyksissä? Katolisessa kirkossa pappeus merkitsee elinikäistä sitoutumista: selibaattia, kuuliaisuutta kirkolle ja vihkimystä, joka on varattu miehille. Miten piispa itse ymmärtää kutsumuksen, ja mitä se vaatii ihmiseltä? Monet yhteiskunnalliset kysymykset seksuaalivähemmistöjä tai naisten asemaa koskien myös haastavat katolista kirkkoa. Entä mikä oikeastaan erottaa katolisen kirkon luterilaisesta kirkosta? Keskustelemassa ovat piispa Raimo Goyarrola ja tutkija, tietokirjailija Emil Anton. Toimittajana on Ville Talola.

Maailman tunnetuimpiin kuuluvan kuvataiteilijan teokset rakentavat siltoja sisäisen kokemuksen ja ulkoisen maailman välille. Teosten värit ja mittasuhteet vievät arkisten aistikokemusten tuolle puolen, ja herättelevät tuntemuksia, joissa on samalla kertaa jotain tuttua ja jotain uutta. Anish Kapoorin teoksia on parhaillaan esillä Serlachiuksen taidemuseossa Mäntässä. Keskustelussa mukana taidekriitikko Timo Valjakka ja avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja kirjailija Esko Valtaoja. Toimittajana on Jonni Roos.

Ymmärrys lihavuuden biologiasta on lisääntynyt viime vuosina. Siitä huolimatta lihavia syyllistetään ja heitä moititaan itsekurin puutteesta. Häpeä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja estää jopa hakeutumasta lääkäriin. Miten iso vaikutus lihomiseen on perimällä ja evoluutiolla? Uudet lihavuuslääkkeet ovat nousseet otsikoihin. Mihin niiden teho perustuu ja mitä haittaa niistä voi olla? Haastateltavina ovat tutkijatohtori Johanna Matilainen Helsingin yliopistolta, tutkijatohtori Julia Lautaoja-Kivipelto Oulun yliopistolta sekä lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistolta. Toimittajana on Minna Korhonen.

Onko maailmassa olemassa ilmiöitä, jotka tapahtuvat täysin sattumalta? Ja mitä oikeastaan on satunnaisuus? Monet satunnaisina pidetyt ilmiöthän ovat todellisuudessa deterministisiä eli väistämätöntä seurausta aiemmista tapahtumista ja luonnonlaeista. Esimerkiksi lottopallot kimpoilevat ja törmäilevät toisiinsa täysin klassisen fysiikan lakien mukaan, mutta pidämme lopputulosta sattumana. Miksi emme osaa ennustaa lottonumeroita? Taustalla on systeemin äärimmäinen herkkyys alkutilalle, kaaosteoria. Emme saa lottopalloja koskaan täysin samaan alkuasentoon, joten ne eivät arvonnan aikana kimpoile täysin samalla tavoin ja lopputulos on aina erilainen. Eli onko sattuma oikeasti vain kaaosta? Entä miten on mahdollista, että vaikka yksittäinen tapahtuma olisi sattumaa, suurten joukkojen käyttäytymistä voidaan ennustaa joskus hämmästyttävänkin tarkasti? Haastateltavina ovat matematiikan professorit Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta ja Eero Saksman Helsingin yliopistosta. Toimittajana ja äänisuunnittelijana on Mari Heikkilä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt pidempään kuin ensimmäinen maailmansota. Pitkittyneen sodan myötä Venäjän sotatalous on alkanut horjahdella. Viimeaikoina lännessä on arvioitu Venäjän olevan heikoimmillaan sitten sodan alun. Onko presidentti Vladimir Putinin valta haurastumassa? Venäjän nykytilannetta arvioivat Turun yliopiston professori ja Venäjä-asiantuntija Kari Liuhto, sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksessa on kiistelty STEA-rahoituksen kriteereistä. Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Pia Sillanpää (ps.) ja Bella Forsgrén (vihr.). Sote-ministeri Wille Rydman on muuttamassa sote-järjestöjen rahoituksen kriteerejä tavalla, joka on saanut kritiikkiä kokoomuksesta ja RKP:sta. Pääministeri Petteri Orpo kertoi eilen, että STEA-avustusten kriteereistä ei ole hallituksessa sopua -ja pääministeri vie asian valtioneuvoston istuntoon käsiteltäväksi. Sillanpään mielestä kriteerejä pitää muuttaa niin, että rahaa menisi mieluummin ihmisiä kohtaavaan työhön kuin hallintoon. Laiho ihmettelee, miksi vääntöä on käyty julkisuudessa, eikä hallituksen kesken. Hänen mielestään voisi olla joku prosentti minkä yli hallinnon kulut ei saisi nousta. Forsgrén pitää kokoomuksen tapaa päästää ministeri sooloilemaan epäonnistuneena. Hän kritisoi perussuomalaisia identiteettipolitiikan tekemisestä. Saako jokainen ministeri tehdä sellaista identiteettipolitiikkaa kuin haluaa välittämättä muun hallituksen toiveista? Ja miksi golf-järjestölle halutaan antaa veronmaksajien rahaa mieluummin kuin Seta ry:lle? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin tavoitteenaan maan hallinnon kaataminen, mutta sota näyttää olevan päättymässä Yhdysvaltain tappioon. Kuka voittaa ja kuka häviää ja millaista roolia öljy lähi-idän sodissa näyttelee? Aiheesta ovat puhumassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Monille liikunta on henkireikä ja syvällisen mielihyvän lähde, toisille se tuntuu vain vastenmieliseltä. Evoluutio ja geenit selittävät molempia tapauksia, mutta vain osittain. Nykypäivänä liikunta on jäänyt selviytymisen kannalta tarpeettomaksi. Silti se on monelle eksistentiaalisen tärkeää. Mistä kaikesta liikunnan merkityksellisyys kumpuaa ja mitä tarkoittaa liikunnan henkisyys? Entä miten lapsuuden koululiikuntakokemukset voivat vaalia tai vaurioittaa liikuntasuhdetta. Haastateltavana liikunnan merkityksellisyyteen perehtynyt liikuntapsykologian professori Noora Ronkainen Bernin yliopistosta ja koululiikuntakokemuksia tutkinut liikuntapedagokiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Ristiriitaiset tiedot Yhdysvaltain ja Iranin solmimasta aiesopimuksesta herättävät hämmennystä Euroopassa. Presidentti Trumpin mukaan Iran on suostunut ydinohjelmansa alasajoon. Iran väittää päinvastaista. Saiko Trump Iranilta köniin suostuttuaan tulitaukoon? Entä saiko Eurooppa Trumpilta köniin suostuttuaan EU-USA -kauppasopimukseen? – Kyse ei ollut 6 - 0 häviöstä, vaan prosenteissa 15 - 0 häviöstä EU:lle. Sopimus on erittäin epätasapainoinen ja se on myönnettävä. Se tulee heikentämään EU:n kilpailukykyä, sanoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) kauppasopimuksesta Politiikkaradiossa. Onko EU liberalisoimassa geenimuunneltuja kasvilajikkeita rajoittavaa lainsäädäntöä hyväkysmällä uusia genomitekniikoita? Suljetaanko deepfake-alastonkuvia levittävät alustat Euroopassa? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Li Andersson (vas. / left), Pekka Toveri (kok. / epp) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Työnantajat ja palkansaajat sopivat, että drooniuhkan takia kotiin jääville on maksettava palkkaa. Sopuun puhkesi kuitenkin särö, kun Akavan suurin liitto, opettajien OAJ ilmoitti, ettei hyväksy droonisuositusta. Työnantajien EK taas puhui palkanmaksusta vain kolmen tunnin ajalta. Noudattavatko työnantajat suositusta? Kuka saa rahansa? Osoittiko kolmikanta voimansa vai Akava jakautumisensa? Aiheesta ovat keskustelemassa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja johtaja Ilkka Oksala EK:sta. Toimittajana on Antti Pilke.

Miksi Suomi lähti arvosteltuun USA-vetoiseen tekoälyliittoumaan? Haastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Puisto arvioi, että uudessa Pax Silica -tekoälyliittoumassa on Suomelle paljon mahdollisuuksia. Hän korostaa, että Pax Silicaan liittyen puhutaan satojen miljardien investoinneista. Hallituksen päätökset näyttävät sotivan vastaan Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteita, joiden mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä. Puisto näkee, että vaikka maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa, työtä tekevät ovat tervetulleita Suomeen, mutta hekin vain tietyin rajoituksin. Suomen taloudessa ja työllisyydessä on ollut pitkään ongelmia. Elinkeinoministeri kertoo, miten Suomen elinkeinoelämä saadaan nousuun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ihmisellä on voimakas tarve kuulua ryhmään – olla me. Sulaudumme huonoonkin ryhmään huomaamatta ja omaksumme sen normit. Pidämme “meitä” helposti muita parempia. Pahimmillaan se johtaa vihaan toisia kohtaan. Ihmiskunnan iso kysymys on, miten opimme elämään maapallolla toisia tuhoamatta. Miten yhteistyötä rakennetaan? Asiantuntijoina on sosiaalipsykologian apulaisprofessori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta, filosofi, apulaisprofessori Frank Martela Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitokselta ja väitöskirjatutkija Emil Salovuori Kuopion ja Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Missä tilanteissa ydinaseen jatkossa saisi tuoda Suomeen? Hallitus haluaa muuttaa ydinenergialakia. Keskustelemassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Trumpin uhittelu Grönlannin haltuunottamisesta pelästytti pahanpäiväisesti Pohjoismaat. Oliko kyse pelkästä Trumpin päähänpinttymästä? Mitä suurvaltojen kartoissa lukee, kun jopa Yhdysvallat uhkailee Tanskaa? Syttyykö seuraava konflikti arktisella alueella? Vieraana on Jään valta vaihtuu -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija ja toimittaja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnan työryhmä ehdotti, että puolustuksen märäärahat pitäisi kaksinkertaistaa. Onko Suomi valmistautumassa sotaan? Ja miten näin mittava, seitsemän miljardin euron korotus rahoitettaisiin? Tarkoittaisiko se massiivisia leikkauksia jostain muualta tai lisävelan ottamista? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Timo Furuholm (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pitäisikö kotihoidontuki lakkauttaa, kuten tutkijat esittävät? Keskustelemassa kansanedustajat Karoliina Partanen (kok.), Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Selvityksen tehneet tutkijat ehdottavat kotihoidontuen tilalle vanhempainvapaiden pidentämistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtaosa vuosittaisista maataloustuista on ympäristön kannalta joko haitallisia, tai päästöjen vähentämisen kannalta tehottomia, väittää uusi Kalevi Sorsa -säätiön raportti. Onko tukipolitiikka ydinsyy 30 vuotta kasvaneisiin maatalouden päästöihin? Lähteekö viljelijöiltä rahat, jos maatalous käännetään ilmaston kannalta kestävämmälle uralle? Maataloustukien ympäristövaikutuksista ja maatalousyrittäjen tulosta keskustelevat maataloustukiraportin tekijä Antti Ronkainen, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ekonomisti Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila pamauttaa, että Suomen ilmaiset autiotuvat ovat ”surkeita koppeja” ja sen sijaan meille pitäisi ottaa mallia Ruotsista ja Norjasta. Niissä kuljetaan usein pikkureppu selässä maksulliselta tuvalta toiselle. Politiikkaradiossa puhutaan retkeilystä ja säästöistä, jotka vievät polttopuut nuotiopaikoilta. Aiheesta ovat keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Junnila sekä entinen ympäristöministeri, vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen ykkösvirkamiehet julkaisivat suosituksensa siitä, mihin seuraavan hallituksen tulisi tarttua. Politiikkaradio pureutuu siihen milloin virkamiehet menevät liian pitkälle neuvoessaan kansan valitsemia päättäjiä ja miksi poliitikkojen on toisaalta syytä pitää näppinsä erossa virkamiesten työstä. Missä kulkee ”poliittisen ohjauksen” raja? Miksi Suomi erottuu monista muista maista? Aiheesta ovat keskustelemassa SDP:n entinen kansanedustaja ja ex-ministeri, neuvonantaja Jouni Backman sekä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Huhut Yhdysvaltain ja Iranin sovusta aseleponeuvotteluissa pyörivät julkisuudessa. Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion mukaan maailma saattaa kuulla hyviä uutisia. Heitetäänkö Hormuzinsalmeen maailmankaupan pelastusrengas, vai pakottaako kiire Trumpin hyvästä diilistä pahaan diiliin? Iranin ja Yhdysvaltain neuvotteluita arviovat Risto E. J. Penttilä European Business Leaders' Convention -verkostosta sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Digiklinkat eivät uuden tutkimuksen mukaan tuoneet niin suuria säästöjä kuin odotettiin. Haastattelussa terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja. Kortelainen johti tutkimushanketta, jossa selvitettiin vähentääkö pääsy chat-palvelujen piiriin lääkärikäyntejä. Odotuksena oli, että lääkärikäynnit vähenisivät 40 prosenttia, mutta kokeilussa lääkärikäynnit vähenivät vain viisi prosenttia. Kristiina Patja ei pidä realistisena, että sote-puolelle saataisiin säästöjä digitalisaation avulla, mutta samalla rahalla voitaisiin saada enemmän palveluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Hormuzinsalmen sulkeminen on saanut lannoitteiden ja niiden valmistamiseen käytettävän maakaasun hinnat nousuun. Eurooppaa uhkaavan lannoitekriisin takia Euroopan komissio julkisti lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa aiotaan vähentää Euroopan tuontiriippuvuutta epävarmasta maailman lannoitemarkkinasta. Onko komissiolla käsissään oikeat vai väärät lääkkeet lannoitekriisin estämiseksi? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Katri Kulmuni (kesk. / renew) ja Merja Kyllönen (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Virossa on ammuttu alas drooni ensimmäistä kertaa, ja Suomessa drooniuhka näytti johtavan jopa sekoiluun. Millainen käänne Ukrainan drooni-iskut syvälle Venäjälle puolelle ovat ja millainen riski iskut Suomen ja Baltian lähialueelle ovat meille Ukrainan tukijoille? Venäjälle maan laajuus oli toisessa maailmasodassa etu, mutta miksi se voikin olla nyt haitta? Aiheesta ovat puhumassa sotahistorian tutkija, dosentti Lasse Laaksonen ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi sotaa seuraavasta Black Bird -ryhmästä. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Irtisanoako ihmisiä, lopettaa palveluja vai heikentää laatua? Politiikkaradiossa on vieraana kaksi viraston pääjohtajaa, joista tuli leimallisesti säästäjiä, kun valtionhallinnon leikkaukset kasvavat tällä hallituskaudella peräti 700 miljoonaan euroon. Säästämisen vähemmän jalosta taidosta ovat puhumassa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura ja Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. Valtiovarainministeri, puoluejohtaja Riikka Purra on perustellut leikkaamista sillä, että julkinen sektori on osin hyvin paisunut ja tehoton. Oliko valtionhallinnossa löysää? Mihin säästölinja johtaa? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Drooniuhka Uudellamaalla sai aikaan kysymyksiä Suomen varautumisesta. Miksi asiasta tiedotettiin niukasti, ja miten toimitaan kun seuraavaksi drooni uhkaa Suomea? Keskustelemassa toimittajat Iida Hallikainen, Elina Kervinen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Estäisikö naamioiden kielto väkivaltaa mielenosoituksissa? Haastattelussa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Sami Hätönen ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hätösen mukaan poliisi onnistui Valkoinen vappu -tapahtumassa erinomaisen hyvin, vaikka kaikkea väkivaltaa ei pystytty estämään. Poliisihallitus kannattaa, että naamiointikieltoa voisi tarkastella lainsäädännössä uudelleen. Tarpeellista voisi olla esimerkiksi poistaa laista vaatimus ilmeisestä väkivallan uhasta jotta naamioituminen voidaan kieltää. Pyrhönen toteaa, että parempaan lopputulokseen olisi pystyttävä näidenkin yksittäistapausten osalta nykyiselläkin lainsäädännöllä.Hän pitää ilmeisenä, että väkivallan uhka on olemassa äärioikeiston marsseilla. Pyrhösen mielestä naamiointikielto ei välttämättä ole hyvä, koska moni ei kuitenkaan noudattaisi sitä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomalaisten ostovoima on nousemassa kuopasta, mutta inflaatio on kiihtynyt. Kenen ansiota on ostovoiman nousu? Milloin alkaa taistelu seuraavista palkankorotuksista? Studiossa pääekonomistit Patrizio Lainà SAK:sta ja Penna Urrila EK:sta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikkaradion studiossa on ex-työministeri Arto Satonen, joka runnoi läpi ay-liikkeen vastustamia uudistuksia, kuten rajoituksia lakkoihin. Satonen on luvannut avata tuoreessa kirjassaan hallituksen kulisseja. Oliko kaikki miltä näytti? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Toukokuussa rannat, metsät, suot, pellot ja niityt ovat taas täynnä muuttolintujen ääniä ja varsinkin aamuisin konsertti on huikaiseva. Millaisia ääniä kuuluu juuri nyt? Luonto-Suomessa pohditaan lintujen suunnistamisen taitoja ja lähes uskomattomalta tuntuvia matkoja. Millaisia lintuhavaintoja sinä olet tehnyt tai mitä haluaisit kysyä lintujen kevätmuutosta? Asiantuntijoina Hailuodon Marjaniemessä ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta, dosentti Ossi Nokelainen Jyväskylän yliopistosta ja ammattiluontokuvaaja Jari Peltomäki. Toimittajana on Juha Laaksonen. Pasilan studiossa juontajana Juha-Pekka Taskinen. Äänisuunnittelija Petri Hårdh.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vetää 5 000 amerikkalaissotilasta pois Saksasta. Päätöstä edelsi Trumpin pettymys Euroopan tukeen Iranin sodassa, sekä toistuva uhkailu sotilaiden kotiuttamisista, mikäli Nato-maat eivät panosta omaan puolustukseensa. Rapauttaako päätös Natoa, vai osuuko se Yhdysvaltojen omaan nilkkaan? Sitooko Trumpin hallintoa kongressin määräys Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähimmäisimäärästä? Onko sotilaiden kotiuttaminen Saksasta kuin strateginen lahja Venäjän presidentille Vladimir Putinille? Kysymyksiä arvioivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen ja ulkopolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ydinvoiman lisärakentamista ollaan helpottamassa lakimuutoksilla, joita arvostelijat kuvaavat jopa radikaaleiksi. Nouseeko Suomeen ydinvoimaloita, joista ei tarvitse kysyä sijaintikunnalta tai edes eduskunnalta, vaikka uusi suuri ydinvoimala vaatisi tuoreehkon selvityksen mukaan miljardien tuet valtiolta? Entä mihin voi johtaa, että väliaikainen ulkomaisen ydinjätteen varastointi ollaan sallimassa? Kuinka lähelle koulua, päiväkotia tai sairaalaa voisi rakentaa ydinvoimalan? Ydinenergialakia pui eduskunnan talousvaliokunta, josta on ohjelmassa mukana kolme edustajaa. Studiossa ovat valiokunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä kokoomuksesta, keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Hallitus päätti tukea yrityksiä avokätisesti samaan aikaan kuin sote-puolelle tehdään leikkauksia. Haastattelussa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta ja VATT:n tutkimusprofessori Marita Laukkanen. Hallitus päätti kehysriihessä kohdistaa 240 milljoonan euron leikkaukset sote-puolelle: potilasmaksuja korotetaan ja sosiaalinen kuntoutus lopetetaan. Saari arvioi, että hallituksen päätöksellä korottaa soten asiakasmaksuja on seurauksena sote-palvelujen käytön vähentäminen. Sosiaalisen kuntoutuksen lakkauttaminen voi Saaren mukaan johtaa pahimmillaan ihmisten heitteillejättöön. Marita Laukkanen näkee ristiriidan siinä, että yritystukiin laitetaan lisää rahaa samaan aikaan kun soten kohdalla pohditaan rajujakin leikkauksia. Laukkanen ehdottaa, että yritystukia alettaisiin tarkastella täysin nollapohjalta, mitkä tuet ovat todella hyödyllisiä ja tarpeellisia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Lähes kaikilla vangeilla on päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö. Miten rikollisuuden kierrettä voi ehkäistä ja miten siitä pääsee pois? Entä voiko vankila sittenkin vähentää uusintarikollisuutta? Tehokas kriminaalipolitiikka vaatii tutkittua tietoa siitä, millaiset rangaistukset ja millainen sosiaalipolitiikka on oikeasti tehokasta. Asiantuntijoina kriminologian professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Helsingin yliopistosta sekä psykologi, tutkimuspäällikkö Marko Manninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Euroopan parlamentti haluaa tuleville vuosille EU-komissiotakin suuremmat budjettilisäykset unionimaiden maksettavaksi. Mepit ajavat 10 prosentin, noin 200 miljardin lisäystä budjettiin, joka esiteltäessä sai tyrmäävän vastaanoton EU:n nettomaksajamailta. Rahoitetaanko budjetin kasvattaminen kansainvälisiä digijättejä ja rahapelejä verottamalla? Bulgariassa Venäjä-myönteinen ex-presidentti jyräsi vaalivoittoon. Saako Eurooppa Bulgariasta uuden vastarannankiisken Unkarin Viktor Orbanin jälkeen? Kannattavatko mepit Unkarilta jäädytyn EU-rahoituksen vapauttamista? Miksi Euroopan parlamentti hyväksyi vasta nyt valtakirjaäänestämisen raskauden tai lapsen syntymän takia? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Anna-Maja Henriksson (r. / renew) ja Jussi Saramo (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksen järjestöleikkauksista puhkesi ankara väittely. Millaisesta ilmiöstä on kyse, kun hallitus ja perussuomalaiset haluavat leikata tuntuvasti juuri sosiaali- ja terveysjärjestöiltä? Pitävätkö ministeri Rydmanin perustelut kutinsa? Entä miksi sote-järjestöjen rooli Suomessa poikkeaa niin paljon monista muista maista? Mennäänkö meillä kohti Amerikan meininkiä, jossa osa apua tarvitsevista on hyväntekeväisyyden varassa? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiaalityön työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta ja toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma Hyvinvointiala Halista, joka edustaa sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä. Toimittajana on Antti Pilke.

BBC:n mukaan Trumpin Iran-lausuntoja edesi maaliskuussa poikkeuksellinen kaupankäyntipiikki. Miljoonatilejä tuottaneita kauppoja tehtiin minuutteja ennen Trumpin lausuntoja. Samaan aikaan senaatissa esitetään epäilyitä Lähi-idän rauhanneuvotteluja johtavan Trumpin vävypojan sijoituskytköksistä alueen maihin. Kertovatko toistuvat epäilyt sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä Trumpin hallinnon taloudellisesta korruptiosta? Minkälaiselle sylttytehtaalle markkinajäljet Trumpin hallinnon ympärillä johtavat? Trumpin hallinnon taloudellisia kytköksiä arvioivat Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia? Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin. Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen. Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen? Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Jaro Asikainen Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala Korjaus 9.4.2026 klo 14:23. Kohdassa 04:41 puhutaan virheellisesti 105 miljardista barrelista. Oikea luku on 105 miljoonaa.