POPULARITY
Categories
Onko Kiinan kommunistijohtajalla Xi Jinpingillä näköpiirissään minkäänlaisia sisäpoliittisia huolia oman valtansa suhteen Kiinan juhliessa kansallispäiväänsä? Onko Xi:llä enemmän valtaa kuin yhdelläkään Kiinan presidentillä sitten Mao Zedongin? Kiihtyykö Kiinan hajoita ja hallitse -politiikka, vai pyrkiikö maa toimimaan maailmanpolitiikan vakauttajana? Kiinan nykytilaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Itä-Aasian tutkimuksen professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Hallitus aikoo mullistaa toimeentulotukijärjestelmän. Osana uudistusta hallitus olisi leikkaamassa toimeentulotuesta. Ihmisoikeusliitto arvostelee hallituksen esitystä siitä, että se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia sekä Suomen perustuslakia. Suomi on saanut useita kertoja moitteita siitä, että perusturvan taso on liian matala. Silti hallitus aikoo leikata toimeentulotukea. Hallituksen mukaan uudistus lisää kannustavuutta, tuo säästöjä ja työllisyyttä. Keskustelemassa kansanedustajat Krista Kiuru (sdp.), Mia Laiho (kok.) ja Henrik Wickström (rkp). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, asuinalue ulottuu pohjoisessa Euroopassa neljän valtion alueelle. Saamelaiset ovat eri vaiheissa kohdanneet kulttuurista vainoa ja tukahduttamista. Mutta keitä saamelaiset oikeastaan ovat? Missä määrin he ovat olleet kumppaneita valtakulttuurin kanssa? Miten vähemmistön oikeudet tunnistetaan ja miten ne toteutuvat tänä päivänä? Emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola on kirjoittanut saamelaisuuden ja suomalaisuuden historiasta kokonaisteoksen Kenen maa - kenen ääni. Se on julkaistu osanan sovintoprosessia, jossa on selvitetty historian kipupisteitä, mutta se vie myös kysymyksiin saamelaisen kulttuurin erityispiirteistä ja kansan määrittelystä. Aiheesta keskustelevat Veli-Pekka Lehtolan ohella inarinsaamelaistaustainen viestintäpäällikkö Erja Morottaja sekä alkuperäiskansojen tutkija Reetta Toivanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.
Venäjä yritti vaikuttaa Moldovan vaaleihin, mutta EU-mieliset veivät voiton. Sunnuntaisia parlamenttivaaleja on pidetty äänestyksenä siitä, jatkaako Moldova EU-myönteisellä linjalla vai lähentyykö se Venäjää. Miksi pieni Moldova on niin tärkeä? Entä miksi Venäjä on jo usemman kerran epäonnistunut vaalien horjuttamisessa? Moldovan vaaleja analysoivat tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, resilienssitutkimuksen työelämäprofessori Hanna Smith. Toimittajana on Antti Pilke.
Hallitus on odottanut talouskasvun käynnistymistä Suomessa toistaiseksi turhaan. Uudessa talousennusteessa valtiovarainministeriö ennustaa epävarmojen aikojen jatkumista. Miksi taloustunnelin päässä ei näy valoa kuin pilkahduksin? Taittuisiko velkasuhde nykyisillä talousluvuilla, jos valtio ei upottaisi miljardeja lisärahaa puolustukseen? Miksi tuoreimmat luvut työttömyydestä olivat valtiovarainministeriölle niin suuri pettymys? Mikä meni pieleen Orpon hallituksen työmarkkinauudistuksissa, kun työttömyysluvut Suomessa ovat Euroopan korkeimpia? Vieraana on valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Vieraana on kitaristi ja G. G. Caravanin perustaja Tero Roininen, joka on myös supertähti Mirellan isä. Hyväntuulisessa mutta rehellisessä keskustelussa hän avaa, miten yhtye syntyi ja millaista on elää musiikin parissa. Samalla Roininen puhuu suoraan alan raadollisuudesta: musiikkibisnes voi nostaa artistin raketin lailla huipulle – joskus ennen kuin siihen on edes valmis. Ylpeys tyttärestä ja rakkaus musiikkiin kulkevat silti vahvana läpi haastattelun. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Koomikko Jimmy Kimmel hyllytettiin sen jälkeen kun hän oli puhunut Trumpista kriittiseen sävyyn. Trump on uhannut häntä kritisoivia televisioyhtiöitä toimilupien menettämisellä. Keskustelemassa tutkija Maria Lindén ja koomikko Tomi Walamies. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa sukellamme perjantai-iltapäivän ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskunnan ilmiöihin. Jokainen lähetys kokoaa Pasilan studion pöydän ääreen kolme asiantuntijavierasta, joiden kanssa käydään läpi viikon polttavimmat aiheet rohkeasti, kriittisesti ja uteliaasti. Tällä viikolla studiossa ovat tietokirjailija ja toimittaja Aino-Mari Tuuri, toimittaja ja tietokirjailija Matti H. Virtanen sekä mainonnan ja markkinoinnin ammattilainen Jussi Turhala. Juontajana toimii Pauliina Grym. Lähetys alkaa Yhdysvaltojen viihde- ja mediakentän kuumalla puheenaiheella: myöhäisillan ohjelmien, kuten Jimmy Kimmel Liven ja Stephen Colbertin, hyllyttäminen. Keskustelemme siitä, missä kulkee sananvapauden raja, kun presidentti Trump kommentoi ja pyrkii ohjailemaan viihdeteollisuutta. Onko USA yhä sananvapauden ja demokratian mallimaa, vai kaventaako poliittinen ilmapiiri kriitikkojen ääniä? Onko cancel-kulttuuri nyt vallan työkalu – sekä oikealla että vasemmalla? Seuraavaksi siirrytään kotimaan polttavaan haasteeseen: väestönmuutokseen ja Suomen tyhjenemiseen, Ylen tuoreen uutisen pohjalta. Matti H. Virtanen kysyy, miltä Suomi näyttää vuonna 2050, kun väestöennusteet maalaavat kuvaa pienenevistä ikäluokista ja autioituvista kaupungeista. Miksei asiaa oteta tarpeeksi vakavasti? Urheiluaiheessa Jussi Turhala nostaa esiin suomalaisen huippu-urheilun kipupisteet: kannattaako arvokisoihin lähteä, jos menestystä ei tule? Nettikommentaattorien ja median kritiikki kohtaa urheilijat, jotka kuitenkin ovat maailman kärkeä omissa lajeissaan. Studiossa pohditaan, onko osallistumisen rajaaminen oikea tie, vai pitäisikö iloita siitä, että suomalaiset ylipäänsä kelpuutetaan kansainvälisille kentille. Ja miksi media ruomii heikosti pärjänneitä urheilijoita aiempaa tylymmin? Aino-Mari Tuurin johdolla keskustellaan perusopetuksen osaamistakuusta. Mitä takuu oikeastaan tarkoittaa ja kenelle se annetaan? Onko kyse juhlapuheesta, vai aidosta ratkaisusta laskevaan osaamistasoon? Studiossa pohditaan, voisiko opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripuolella vaatia samanlaisia takuita. Lopuksi käsitellään lääkärin roolia tunne-elämän ongelmien ratkaisijana. Ylen jutussa lääkäri Anni Saukkola nostaa esiin potilaiden tunteissa vellomisen ja kysyy, kuuluvatko kaikki elämän haasteet lääkärin tontille. Studiossa pohditaan, vellommeko me liikaa tunteissamme ja onko medikalisaatio kasvanut liiaksi. Millaista “laajempaa yhteiskunnallista keskustelua” tarvitaan, jotta rajat lääketieteellisten ja arkisten ongelmien välillä selkiytyisivät? Ja kuka sitä oikein käy, ja missä? Toimittajana on Pauliina Grym.
Hallituksen ilmastostrategia etenee. Miten pelastetaan romahtaneet hiilinielut? Millaista metsäpolitiikkaa nyt tarvitaan? Onko hallitus nielaissut metsäteollisuuden viestin, että metsänkaataminen jatkuu samaan tyyliin kuin ennenkin? Keskustelemassa kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Sara Seppänen (ps.) ja Jenni Pitko (vihr.). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon sisäpiirin mukaan Venäjä olisi häviämässä sodan Ukrainassa. Kremlin tappiosta Trumpia ovat informoineet Yhdysvaltojen erikoislähettiläs Ukrainassa ja Venäjällä Keith Kellogg, sekä puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtaja Dan Keane. Samaan aikaan Venäjä on sotilaallisesti yhä aggressiivisempi. Mihin Trumpin lähipiirin yllättävä arvio tappion partaalla olevasta Kremlistä perustuu? Mitkä ovat johtopäätökset Venäjän tilanteesta? Vieraina ovat sota-analyytikot Emil Kastehelmi ja John Helin Black Bird Groupista, sekä Venäjään erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Hallitus sitoisi tulevat päättäjät vuosikymmeniksi lyhentämään julkista velkaa. Uppoaako Suomi ilman velkajarrua vai käynnistikö hallitus teatterin opposition pään menoksi? Tarvitseeko Suomi tiukan velkajarrun, kun Saksa rimpuilee irti omastaan ja Yhdysvallat velkakatostaan? Aiheesta keskustelevat kansanedustajat Ville Valkonen (kok.), Lauri Lyly (sd.) ja Hanna Sarkkinen (vas.), jotka kuuluvat kaikki parlamentaariseen velkajarrutyöryhmään. Toimittajana on Antti Pilke.
Yhdysvaltalainen 31-vuotias oikeistolainen kansalaisvaikuttaja Charlie Kirk ammuttiin kuoliaaksi viime viikolla kesken yleisötapahtuman. Käynnissä oli Kirkin tunnetuksi tekemä konsepti, jossa yleisö sai tulla esiintymislavan eteen käymään väittelyä Kirkin kanssa hänen näkemyksistään. Kirk oli tunnettu jyrkän linjan konservatiivi ja edusti amerikkalaista kristillistä oikeistoa. Hän vastusti aborttioikeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa samalla kun hän kannatti rajaamatonta aseenkanto-oikeutta. Kirkin salamurha tuomittiin kautta Yhdysvaltojen poliittisen kentän ja presidentti Donald Trump määräsi sen johdosta liittovaltion rakennuksiin usean päivän suruliputuksen. Sosiaalisessa mediassa monet kuitenkin ilakoivat Kirkin kuoleman johdosta. Kirk ei ole ainoa tänä vuonna murhattu yhdysvaltalaispoliitikko, mutta hänen vaikutusvaltainen asemansa ja suosionsa erityisesti nuorien miesten keskuudessa avaavat mahdollisuuden Yhdysvaltojen arvaamattomalle sisäiselle kehitykselle. Kuinka syvät jakolinjat USA:ta nyt jakavat ja voiko väkivalta lisääntyä Kirkin murhan johdosta? Mitä tämä merkitsee muulle maailmalle? Ja voisiko yhteiskunnallinen radikalismi ja väkivalta kulkeutua myös Eurooppaan ja Suomeen? Aiheesta keskustelevat sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, amerikkalaisen oikeistokonservatismin asiantuntija, professori Markku Ruotsila sekä tutkija Rani-Henrik Andersson. Toimittajana on Ville Talola.
Romano Mirits -ohjelmassa vieraana on Allan Bollström, Bahtalo Consulting -järjestön hallituksen puheenjohtaja. Yhdistys on ensimmäinen laatuaan Suomessa, keskittyen rohkaisemaan romaneja yrittäjyyteen ja tukemaan työllistymistä. Keskustelussa nousevat esiin Allanin omat kokemukset yritysmaailman sudenkuopista, ja käytännön neuvot aloitteleville yrittäjille sekä sosiaalisen median ja verkostoitumisen kasvava merkitys. Positiivinen ja innostava jakso täynnä uskoa siihen, että myös romanit voivat rakentaa menestystarinoita. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Poliittinen väkivalta ja Charlie Kirkin kuolema järkyttävät USA:ssa. Haastattelussa tutkijat Pekka Kolehmainen ja Niko Pyrhönen. Presidentti Donald Trump ehti jo syyttää "radikaalia vasemmistoa" Kirkin kuolemasta, vaikka todisteita epäillyn ampujan vasemmistolaisuudesta ei ole saatu. Millaiseksi kulttuurisodan välineeksi Kirkin kuolema on Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa valjastettu? Pyrhönen kertoo, että Kirkin kuolema saadaan Suomessakin käännettyä oman poliittisen agendan tukemiseen. Kirkin murha ei ole ensimmäinen esimerkki poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa viime vuosina. Trumpia ammuttiin ennen vaaleja viime vuonna. Vuonna 2022 Kongressin demokraatteja edustavan puhemiehen Nancy Pelosin puolisoa Paul Pelosia kohtaan hyökättiin heidän kodissaan. Vuonna 2021 Kongressitaloon hyökättiin. Esimerkkejä löytyy lisääkin, ja kohteena ei aina ole oikeiston edustajat. Kolehmaisen mukaan poliittinen väkivalta on viime aikoina lisääntynty Yhdysvalloissa, mutta valtaosa poliittisesta väkivallasta tulee edelleen äärioikeistosta. Kiihdyttääkö Charlie Kirkin murha poliittisen väkivallan kierrettä entisestään? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Maailmantalous perustuu tuhlailevaan ota, valmista ja hylkää -malliin: neitseellisistä luonnonvaroista tehdään lyhytikäisiä kulutustuotteita, jotka päätyvät hyödyttömäksi jätteeksi. Kiertotalous voisi vastata moniin pikakulutuskulttuurin ongelmiin, mutta toistaiseksi se on ottanut vasta ensiaskeleitaan. Mikä estää meitä elämästä kestävämmin? Tämä on kolmas osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina tietokirjailija Pasi Nokelainen ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Tuomas Vauhkonen.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi vahvan tukensa Puolalle maan ammuttua alas lukuisia ilmatilaansa lentäneitä venäläisdrooneja. Venäjän toimintaa von der Leyen kuvasi unionin tila -puheessaan vastuuttomaksi ja ennennäkemättömäksi ja vaati EU:n itärajalle droonimuuria. Mikä on Euroopan vastaus Venäjän uhkaan? Strasbourgin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Jussi Saramo (vas. / left) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) on pitkän linjan vasemmistopoliitikko, joka tunnetaan nykyeduskunnan ainoana julkikommunistina. Ennen kansanedustajuutta Kontula tuli tunnetuksi seksityöhön perehtyneenä tutkijana ja seksityöntekijöiden aseman puolustajana. Toimittaja Maria Petterssonin kirjoittama elämäkerta "Leipää ja ruusuja" paljastaa nyt Kontulan oman seksityömenneisyyden. – Jos olisin kertonut omasta seksityötaustasta parikymppisenä, niin todennäköisesti se olisi sulkenut monia ovia. Nyt muu näkyvyyteni on niin laajaa, että minua ei pystytä enää pelkistämään pelkäksi seksityöntekijäksi. Pysytyn puhumaan siitä taustasta sillä tavalla, että ihmisten ennakkoluulot eivät estä heitä kuulemasta, kertoo Kontula Politiikkaradiossa. Vieraana on kansanedustaja Anna Kontula (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys. Lähetyksessä Kontula kertoo myös, miksi hän on tunnustautunut poliitikkona juuri kommunistiksi?
Oppositio ei hyväksynyt säästöjä ja äänesti Ranskan hallituksen nurin. Mistä Ranskan kriisi johtuu ja mihin suuren EU-maan sekaannus voi johtaa? Studiossa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke.
Orpon hallitus on leikannut kahtena vuonna peräkkäin valtion kunnille ja hyvinvointialueille maksamia kotoutumiskorvauksia. Tänä vuonna hallitus leikkasi budjettiriihessä 30 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 58 miljoonaa euroa. Leikkausten arvioidaan heikentävän maahanmuuttajien työllisyyttä, joten leikataanko samalla talouskasvusta? Haastattelussa ovat Helsingin kaupungin maahanmuuttojohtaja Glenn Gassen ja Vantaan kaupungin kansainvälisten asiakkaiden palveluiden päällikkö Suvi Lindèn. – Meillä olisi paljon vähemmän talouskasvua Helsingissä ilman maahanmuuttajia, Gassen sanoo. – Vantaan näkökulmasta kotoutumisen onnistuminen on pakollista, ei ole vaihtoehtoa sille, Lindén toteaa Politiikkaradiossa. Kuinka korkea on maahanmuuttajien työllisyys ja työttömyys Suomessa? Minkälainen on maahanmuuton kytkös Suomen talouskasvuun? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Kilpasoutaja, aivotutkija ja lääkäri Joel Naukkarinen tähtää tieteen avulla olympialaisiin. Kun tavoitteena on kultamitali, pitää olympialaisissa saada kaikki irti itsestä. Naukkarinen etsiikin maksimaalisen suorituskykynsä rajoja ja puskee kerta toisensa jälkeen läpi väsymyksen. Naukkarinen tekee väitöskirjaa väsymyksen kokemuksesta aivoissa. Takana on lääkärin opinnot ja syvällinen tietämys ihmiskehon ja -mielen toiminnasta. Työuupumuksessa ja urheilijan ylikunnossa saattaa olla kyse samasta ilmiöstä – väsymyksen tunne on niin voimakas, ettei siitä vaan pääse eroon. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Äänisuunnittelijana Matias Puumala.
Alfa-PVP:n käyttö on moninkertaistunut nopeasti. Pääkaupunkiseudun päivystykset ovat kuormittuneet päihdeyliannostusten vuoksi. Onko päihdepolitiikka epäonnistunut kun huumetilanne on päässyt näin pahaksi? Keskustelemassa kansanedustajat Ville Väyrynen (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Aki Lindèn (sd.). Toimittajana on Linda Pelkonen.
Taiteilija joutuu monenlaisiin tilanteisiin työelämässään. Miten hankkia rahoitusta, miten pitää taiteellisen sisällön puolta kaupallisten intressien maailmassa ja miten säilyttää järkensä siinä samalla. Keskustelemassa pitkän uransa opit opaskirjaksi tiivistänut monialainen taiteilija Marita Liulia, Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Elisa Lientola sekä kuvataiteilija Markus Heikkerö, jolla on pitkä kokemus taiteen opetuksesta niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toimittajana on Jonni Roos.
Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee Espoon Laajalahdelta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Petteri Lehikoinen. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Juha Blomberg. Äänisunnittelija Petri Hårdh. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Hallituksen sisäinen tilanne mutkistui kertalaakista, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) laittoi arvovaltansa likoon perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa vastaan. Mikä on rasismikiistaksi äityneen budjettiriihen merkitys suomalaisen politiikan ja hallituksen jatkon kannalta? Kielsikö Orpo mahtikäskyllään perussuomalaisilta lopullisesti rasistiset puheet? Käynnistyykö Orpon julistaman uuden sanktiomallin nakertaminen perussuomalaisten toimesta heti pahimman myrskyn laannuttua? Kertovatko budjettiriihen päätökset Orpon hallituksen talouslinjan lipsumisesta? Pitikö leikkauslinja pintansa kasvasta työttömyydestä huolimatta? Kuinka suuri epäonnistuminen velkatavoitteen karkaaminen olisi velasta puhuvalle hallitukselle? Minkälaisen talousperinnön Orpon hallitus siirtää budjettiriihen päätösten myötä seuraajilleen? Budjettiriihen lopputulosta analysoivat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä ajatuspaja Magman tutkija Mikko Majander. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Välttikö hallitus umpikujan sillä, että pääministeri Orpon mukaan rasistisesta puheesta tulee jatkossa seuraamuksia? Millainen rangaistus rasisteja odottaa? Politiikkaradiossa aiheena hallituksen budjettiriihi ja sen varastanut kiista. Studiossa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä, hallituksen budjettityöryhmää vetänyt Ville Valkonen (kok.) ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Mitä hallituksen budjettineuvotteluilta voi odottaa? Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi, että budjettiriihi aloitetaan keskustelulla siitä, millainen kielenkäyttö on sopivaa ja millainen ei ole sopivaa. Taustalla on perussuomalaisten kyseenalaiset sanavalinnat maahanmuutosta. Millaisen käsittelyn rasistisiksi arvioidut puheet hallituksessa voivat saada jotta Orpo ei menetä uskottavuuttaan? Entä millaisia leikkauksia hallituksen miljardin euron sopeutustoimien listalta voi löytyä? Keskustelemassa politiikan toimittajat Suvi Hautanen, Simo Alastalo ja Robert Sundman. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Avaruustilannekeskus kuulostaa valtavalta valvontahuoneelta täynnä näyttöjä ja tutkijoita, mutta todellisuudessa Ilmatieteen laitoksen Avaruustilannekeskuksessa on toistaiseksi vain yksi pääte. Seurantaa tehdään eri informaatiolähteistä kooten. Siviilipuolta hoitavan Ilmatieteen laitoksen vastuulla ovat muun muassa Auringon aktiivisuus ja avaruusromu. Sotilailla on oma valvontansa, mutta siitä ei paljoa hiiskuta julkisuuteen. Avaruusmyrskyt voivat vaikuttaa lentoliikenteeseen, radioliikenteeseen, navigaatioon ja sähköverkkoihin. Avaruusromu on puolestaan kasvanut niin suureksi ongelmaksi, että törmäysvaroituksia tulee koko ajan ja satelliittien väistöliikkeet ovat arkipäivää. Niitä putoaa myös Maahan, joskus varmasti myös Suomeen. Haastateltavina Ari-Matti Harri ja Tiera Laitinen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana on Jari Mäkinen.
Miten Suomi voitaisiin pelastaa kun velka, työttömyys ja köyhyys lisääntyvät? Haastattelussa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari ja taloushistorian professori Jari Eloranta. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Vuonna 2023 kuollut arkkitehti Juha Leiviskä tunnetaan erityisesti kirkoistaan, mutta hän suunnitteli yhtä lailla myös muita julkisia rakennuksia ja asuintaloja. Leiviskä toteutti luovuuttaan myös valaisimien suunnittelijana ja pianistina. Leiviskä oli akateemikko, ja Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia arkkitehteja, mutta suurelle yleisölle hieman tuntematon. Monet hänen rakennuksistaan ovat kuuluisia arkkitehtuurikohteita, kuten Myyrmäen kirkko tai Oulussa sijaitseva Pyhän Tuomaan kirkko, mutta esimerkiksi Kirkkonummella hänen suunnittelemansa seurakuntatalo on purku-uhan alla. Keskustelemassa arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen, Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala ja Juha Leiviskän pitkäaikainen työtoveri, arkkitehti Rosemarie Schnitzler sekä Leiviskän pianonsoitonopettaja ja ystävä, pianisti Minna Pöllänen. Toimittajana on Jonni Roos.
Miksi Stubbilla on niin hyvät välit Donald Trumpiin? Entä millaiset ovat Stubbin välit Petteri Orpoon, joka syrjäytti hänet puheenjohtajana 2016? Onko Stubbille jäänyt kaunaa Orpoa kohtaan vai onko hän kenties kiitollisuuden velassa, koska Orpo auttoi hänet kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi? Haastattelussa Stubbista kirjan kirjoittanut Kalle Virtapohja. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Pääministeri vetosi poikkeuksellisesti sen puolesta, että työttömyysvakuutusmaksua ei nostettaisi paljoa. Korotus uhkaa syödä hallituksen veroalen. Mitä tilanteesta ajattelevat työmarkkinajärjestöjen johtajat, palkansaajien SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja työnantajien EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies? Entä onko hallitus mennyt liian pitkälle, kun se on pannut työmarkkinoita uusiksi? Hallitus poisti työttömiltä 300 euron suojaosan, minkä vuoksi useampi päätyi tuoreen kyselyn perusteella kokonaan työttömäksi kuin kokoaikatyöhön. Leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen näyttävät myös aiheuttavan pienituloisuutta enemmän kuin aikaisemmin on arvioitu. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professori, teatteriohjaaja Jouko Turkka (1942-2016) on jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaiseen kulttuurielämään. Hänen perintönsä koetaan ristiriitaisena, ja monet Turkan oppilaat ovat vuosien varrella purkaneet traumaattista suhdettaan opettajaansa. Toisaalta monelle Jouko Turkka on edelleen idoli ja nero. Jouko Turkan vaiheet on koottu yksiin kansiin tuoreessa Kai Häggmanin kirjoittamassa elämäkerrassa. Myöhemmin syksyllä Turkasta ilmestyy toinenkin, Hannu Harjun kirjoittama teos. Kuka Jouko Turkka oli ja miksi hänestä tuli lähes kyseenalaistamaton teatterityön auktoriteetti? Kai Häggman, Hannu Harju sekä näyttelijä Riitta Havukainen ovat keskustelemassa aiheesta lähetyksessä. Toimittajana on Ville Talola.
Ensi vaalikauden iso kuva on velkakriisi, jyrisi pääministeri Petteri Orpo (kok.) oppositiojohtajana vaalien alla. Orpo lupasi velkalaivan kääntämistä kriisipuheeseen vedoten, mutta vastaako kriisintäyteinen kuva talouden nykytodellisuutta? Pureutuvatko Orpon hallituksen työmarkkinauudistukset, tai vaatimus velkajarrusta, nykyisten talousongelmien ytimeen vai eivät? Mitkä ovat 1990-luvun laman, tai muiden menneiden talouskriisien opit nykyisille talouspäättäjille? Vieraana on Suomen talouskriiseihin perehtynyt taloustieteen professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Millaisia askeleita nyt otetaan kohti Ukrainan rauhaa? Mitä Trump ja Putin sopivat tapaamisessaan, ja voiko Putinin sanaan luottaa? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) ja valiokunnan jäsenet Antti Kaikkonen (kesk.) sekä Veronika Honkasalo (vas.). Kaikkonen arvioi, että Putiniin on vaikea luottaa, ja juuri sen takia ”Ukrainan turvatakuissa on työstämistä”. Honkasalo pohtii, että Putin voi vaatia myös ”omia kieroja turvatakuitaan” vastineeksi rauhasta Ukrainassa. Vikman korostaa, että kestävän rauhan taakse tarvitaan riittävä sotilaallinen voima, ”turvatakuut jossa tiivis transatlanttinen yhteistyö”. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Voiko Putin joutua pidätetyksi Alaskassa? Haastattelussa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Suomalaisessa perusopetuksessa ei ole enää erikseen tyttöjen tai poikien käsitöitä tai liikuntaa, mutta yksi aine yhä jakaa opetusryhmät erilleen. Kun ohjelmassa on katsomusaineiden tunti, kukin oppilas suuntaa erikseen joko oman uskonnon opetuksen tunnille tai opiskelemaan elämänkatsomustietoa. Katsomusaineiden opetuksen järjestämisen ongelmallisuus on tiedostettu laajasti sekä käytännön että itse opetettavien sisältöjen suhteen. Kesällä uutisoitiin, että Turun kaupungin toteuttama, kaikki oppilaat integroiva järjestely lopetetaan perusopetuslain vastaisena. Keväällä asiaan vihkiytynyt laaja toimikunta antoi loppuraporttinsa katsomusaineiden opetuksen uudistamista koskien. Mitä siitä jäi käteen? Milloin kaikki suomalaiset perusopetukseen osallistuvat saavat yhteisen aineen, jossa opetetaan yhteisesti erilaisten maailmankatsomuksien perusteet? Keskustelemassa ovat opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta, Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, lukion lehtori Arno Kotro, Suomen uskonnonopettajien liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen sekä Itä-Suomen yliopiston uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Toimittajana on Ville Talola.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa Alaskassa. Trumpin puheissa tapaamiseen on ladattu historialliset odotukset tulitauosta ja rauhasta. Onko Putinin tapaaminen Trumpilta suurten riskien uhkapeliä, jossa pelipöydällä ovat sekä Ukrainan että Euroopan jako etupiireihin? Kumpi Alaskan kohtaamisessa on niskanpäällä, Trump vai Putin? Miksi Trump puhuu jo ennakkoon alueiden vaihtamisista? Trumpin ja Putinin tapaamisen asetelmia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta, sekä poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.
Riikka Purran leikkauslista sai hallituskumppanit takajaloilleen. RKP:stä ehdotusta on moitittu perussuomalaisten märäksi uneksi, rumaksi provokaatioksi ja epäisänmaalliseksi. Mihin valtiovarainministerin irtiotto johtaa? Aiheesta keskustelevat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Miko Bergbom ja RKP:n varapuheenjohtaja, ex-ministeri Sandra Bergqvist. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Hallitus on erimielinen Palestiinan tunnustamisesta. Miten hallitus linjaa asiasta? Ja miten Palestiina-kiista vaikuttaa pian alkaviin budjettineuvotteluihin? Keskustelemassa politiikan toimittajat, Jaakko Loikkanen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen. Täsmennys: Purra on esittänyt opetushallituksen lopettamista, ei opetusministeriön lakkauttamista, kuten lähetyksessä virheellisesti sanottiin.
Suomen virallinen aika mitataan atomin värähtelyn ja metri valon aallonpituuden avulla. Nyt sekuntia määritetään yhä tarkemmin ja metriä taivutetaan nanoteknologian tarpeisiin. SI-järjestelmä sai alkunsa 1800-luvun lopulla Ranskassa. Sen juuret ovat tieteen ja teollisuuden kehityksessä sekä Ranskan vallankumouksessa. Tänä vuonna yhteinen mittayksikköjärjestelmä täyttää 150 vuotta. Miten Faaraon kyynärästä päästiin metriin, ja miten SI-järjestelmä taipuu nykytutkimuksen tarpeisiin? Entä miksi Yhdysvallat eivät ole SI-järjestelmässä vieläkään ja millaisia ongelmia se aiheuttaa? Asiantuntijoina ovat VTT Mittatekniikan keskuksen johtaja Martti Heinonen sekä erikoistutkijat Virpi Korpelainen ja Anders Wallin. Toimittajana on Pirjo Koskinen.
Elämmekö ihmiskunnan kehityksen huipulla vai olemmeko päinvastoin maailmanlopun kynnyksellä? Katsomalla kylmiä faktoja voi paradoksaalisesti päätyä molempiin johtopäätöksiin. Äärimmäinen köyhyys on romahtanut, vauraus lisääntynyt räjähdysmäisesti ja monet kuolemaa kylväneet taudit peitottu. Toisaalta lähestymme ekokatastrofia, joka uhkaa vetää maton alta kaikelta saavutetulta hyvältä. Mikä olisi mielekäs tapa hahmottaa, miten maailma ihan oikeasti makaa? Onko nurkan takana häämöttävä maailmaloppu aivan yhtä ontto tarina kuin ihmisen päättymätön voittokulku? Tämä on ensimmäinen osa Tiedeykkösen taloustrilogiaa. Jaksossa ovat asiantuntijoina ympäristöfilosofi ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde ja Syken johtava tutkija Jari Lyytimäki. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Katja Kostiainen.
Nato-maat ovat päättäneet roimasta puolustusmenojen kasvattamisesta. Päätös syntyi huippukokouksessa, jota on on sanottu jopa nöyryytykseksi. Politiikkaradio pureutuu paisuviin puolustusmehoihin suorassa lähetyksessä, joka tulee Suomi Areenasta Porin torilta. Millainen asetelma syntyy, kun armeijoille virtaa miljarditolkulla lisää rahaa? Miten lisämeno on mahdollista hoitaa? Keskustelemassa on kolme kansanedustajaa: Entinen ulkoministeri, vihreiden Pekka Haavisto, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, kokoomuksen Ville Valkonen sekä SDP:n varapuheenjohtaja, talousvaliokunnan jäsen Matias Mäkynen. Toimittajana on Antti Pilke.
Trump lupasi olla ”rauhan presidentti”, joka vetää Yhdysvallat sodista maailmalla, mutta määräsi armeijan iskemään ennennäkemättömällä tavalla Iraniin. Mitkä kaikki vaalipuheet ja periaatteet Trump heitti romukoppaan? Miten pahasti Yhdysvallat rikkoo kansainvälisiä sääntöjä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Trumpilla ei ollut sotatoimille YK:n turvallisuusneuvoston, mutta ei myöskään Yhdysvaltain kongressin valtuutusta? Millainen linjanmuutos Iranin pommittaminen on? Mikä Trumpin toimintaa voi selittää? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Yhdysvallat iski Iraniin viikonloppuna. Miten Iran saattaa vastata iskuihin? Tekeekö USA nyt saman virheen kuin vuonna 2003, jolloin preseidentti Bushin päätöksellä iskettiin Irakiin tekaistuilla joukkotuhoaseväitteillä? Keskustelemassa professori Hannu Juusola ja johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo olevansa valmis uusiin leikkauksiin velkaantumisen hillitsemiseksi. Säästöjä voisi hänen mukaansa löytyä esimerkiksi yritystuista. Meneekö sanoitus uusiksi, siirtyykö hallitus loppukaudellaan vielä uuteen vaiheeseen? Mitä hallituksen alun perin puhumasta yhdeksän miljardin sopeutuksesta on toteutumassa? Millä tavalla oikeistohallitus kykenisi leikkaamaan yritysten tukia? Aiheesta on keskustelemassa kaksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsentä, pääoppositiopuolue SDP:n valiokuntavastaava Joona Räsänen ja valiokunnan verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen päähallituspuolue kokoomuksesta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Israelin ja Iranin välinen ohjusiskujen kierre on kiristänyt vaarallisesti Lähi-idän tilannetta. Samaan aikaan EU:ssa käynnistellään prosessia, jossa Israelin assosiaatiosopimusta arvioidaan uusiksi Israelin estettyä humanitaarisen avun Gazaan. Onko Euroopalla varaa muuttaa poliittisia suhteitaan Israeliin ja Lähi-itään keskellä ohjusiskujen kierrettä? Miksi tarvittiin yli 10 vuotta, että laki lentomatkustajien oikeuksien parantamisesta EU:ssa etenee? Luovutaanko kellojen kesäaikaan siirtelystäkin yhtä pitkän harkinta-ajan jälkeen? Strasbourgin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Maria Guzenina (sd. / s&d), Ville Niinistö (vihr. / greens)´ja Pekka Toveri (kok. / epp). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Neljän kauden hallitukset ovat yrittäneet uudistaa saamelaiskäräjälain, ja nyt se on onnistumassa. Osa hallituspuolueiden edustajista vastustaa kuitenkin lakia ja haluaa äänestää sitä vastaan. Miten solmuun hallitus saamelaisasian kanssa menee? Miksi asia on yhä niin vaikea? Aiheesta keskustelevat lakia vastustava perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen, kokoomuksen varapuheenjohtaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Karoliina Partanen sekä SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, inarilaislähtöinen saamelainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Mitä seurauksia sodalla on jälkipolville? Moni meistä on kuullut isovanhempien kertomuksia sodasta ja lukenut tai katsonut Tuntemattoman sotilaan. Sota on osa yhteistä kansallista muistiamme. Mutta voivatko sodan kauhut siirtyä kuultujen kertomusten lisäksi jälkipolville myös perimässä? Nyt asiaa tutkitaan historian- ja epigenetiikan tutkijoiden toimesta. Historioitsijat ovat laatineet sotilaiden kantakorteista kattavan tietokannan, ja nyt se yhdistetään ensimmäistä kertaa maailmassa laajoihin terveystietoaineistoihin. Asiantuntijoina ovat historiantutkija Ville Kivimäki Suomalaisen Kirjallisuuden seurasta, tutkijatohtori Ilari Taskinen kokemuksen historian huippuyksiköstä Tampereen yliopistosta ja akatamiatutkija Emma Raitoharju Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.