Podcasts about toimittajana

Missä tilanteissa ydinaseen jatkossa saisi tuoda Suomeen? Hallitus haluaa muuttaa ydinenergialakia. Keskustelemassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Trumpin uhittelu Grönlannin haltuunottamisesta pelästytti pahanpäiväisesti Pohjoismaat. Oliko kyse pelkästä Trumpin päähänpinttymästä? Mitä suurvaltojen kartoissa lukee, kun jopa Yhdysvallat uhkailee Tanskaa? Syttyykö seuraava konflikti arktisella alueella? Vieraana on Jään valta vaihtuu -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija ja toimittaja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnan työryhmä ehdotti, että puolustuksen märäärahat pitäisi kaksinkertaistaa. Onko Suomi valmistautumassa sotaan? Ja miten näin mittava, seitsemän miljardin euron korotus rahoitettaisiin? Tarkoittaisiko se massiivisia leikkauksia jostain muualta tai lisävelan ottamista? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Timo Furuholm (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio nostaa esiin viikon kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Tällä kertaa raadissa ovat raadissa toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja professori Laura Kolbe. Toimittajana on Jonni Roos. Puolustusvoimat arvioi tarvitsevansa huimsti enemmän rahoitusta, vaikka Suomi säästää. Samalla armeija toimintakulttuurista tihkuu mediaan usein simputusuutisia. Raati pohtii armeijan toimintakulttuuria ja sen historiaa. Esillä ovat muun muassa keskustelu puolustuksen lisärahoituksesta, henkilöstön työuupumus, seksuaalisen häirinnän kokemukset varusmiesten ja henkilökunnan keskuudessa sekä julkisuudessa esillä olleet toimintatapojen epäselvyydet. Ohjelmassa pohditaan, tulisiko rahoituskeskusteluun liittää vahvemmin vaatimuksia avoimuudesta ja toimintakulttuurin kehittämisestä. Toisena aiheena tarkastellaan stipendien ja lahjoitusten uutta roolia kouluissa ja yhteiskunnassa. Yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoittamat stipendit ovat yleistyneet, ja niiden myöntämiseen liittyy uusia kysymyksiä tasa-arvosta, näkyvyydestä ja lahjoittajien motiiveista. Studiossa pohditaan, missä kulkevat rajat lahjoitustoiminnassa ja pitäisikö lahjoittajien olla nimettömiä. Lisäksi ohjelmassa keskustellaan urheilun merkityksestä kansallisessa mediassa sekä siitä, miten jääkiekon ympärille rakentuva yhteisöllisyys ja talouspuhe vaikuttavat suomalaiseen kulttuurikeskusteluun. Lopuksi käsitellään kesän kulttuuritapahtumien laajaa tarjontaa sekä tutkijoiden visioita oikeudenmukaisemmasta ja ilmastoystävällisemmästä tulevaisuudesta. Studiossa pohditaan, miten yhteiskunnalliset muutokset voivat toteutua ja millä keinoilla suuret haasteet voidaan ratkaista. Onko miljardöörien rankempi verotus ja lihan poistaminen lautaselta haihattelua?

Pitäisikö kotihoidontuki lakkauttaa, kuten tutkijat esittävät? Keskustelemassa kansanedustajat Karoliina Partanen (kok.), Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Selvityksen tehneet tutkijat ehdottavat kotihoidontuen tilalle vanhempainvapaiden pidentämistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtaosa vuosittaisista maataloustuista on ympäristön kannalta joko haitallisia, tai päästöjen vähentämisen kannalta tehottomia, väittää uusi Kalevi Sorsa -säätiön raportti. Onko tukipolitiikka ydinsyy 30 vuotta kasvaneisiin maatalouden päästöihin? Lähteekö viljelijöiltä rahat, jos maatalous käännetään ilmaston kannalta kestävämmälle uralle? Maataloustukien ympäristövaikutuksista ja maatalousyrittäjen tulosta keskustelevat maataloustukiraportin tekijä Antti Ronkainen, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ekonomisti Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila pamauttaa, että Suomen ilmaiset autiotuvat ovat ”surkeita koppeja” ja sen sijaan meille pitäisi ottaa mallia Ruotsista ja Norjasta. Niissä kuljetaan usein pikkureppu selässä maksulliselta tuvalta toiselle. Politiikkaradiossa puhutaan retkeilystä ja säästöistä, jotka vievät polttopuut nuotiopaikoilta. Aiheesta ovat keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Junnila sekä entinen ympäristöministeri, vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kesä tuo mukanaan keskiaikatapahtumia ja mahdollisuuksia keskiajan harrastamiseen. Keskiajan harrastaminen on historian elämistä omakohtaisesti. 1300-luvun vaatteissa ja sen ajan ruokaa syöden voi paitsi oppia historiaa, myös elää ja tuntea sitä. Kun mennään harrastamisen syvään päätyyn, tutkitulla tiedolla on tärkeä rooli ja monet harrastuksen myötä kehittyvät ajanmukaiset taidot syventävät kokemuksen imua. Kulttuuriykkösen keskustelussa keskiajan harrastajat käsityömestari, kirjailija Mervi Pasanen ja filosofian tohtori, keskiajan tutkija Jenni Lares, sekä kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä avaavat keskiajan lumoa. Toimittajana on Jonni Roos.

Suomen ykkösvirkamiehet julkaisivat suosituksensa siitä, mihin seuraavan hallituksen tulisi tarttua. Politiikkaradio pureutuu siihen milloin virkamiehet menevät liian pitkälle neuvoessaan kansan valitsemia päättäjiä ja miksi poliitikkojen on toisaalta syytä pitää näppinsä erossa virkamiesten työstä. Missä kulkee ”poliittisen ohjauksen” raja? Miksi Suomi erottuu monista muista maista? Aiheesta ovat keskustelemassa SDP:n entinen kansanedustaja ja ex-ministeri, neuvonantaja Jouni Backman sekä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millaista taidetta nuoret taiteilijat haluavat tehdä? Nyt on poikkeuksellisen hyvä hetki saada vastauksia. Niitä tarjoaa kolme isoa yhteisnäyttelyä Helsingissä. Mediataidetta tekevä koodari Xyny on yksi Generation 26 -näyttelyn nuorimmista osallistujista. Taidemuseo Amos Rex avaa kolmen vuoden välein 15-23-vuotiaille mahdollisuuden hakea mukaan yhteisnäyttelyyn. Generation 26 -näyttelyyn tuli 647 hakemusta. Raati valitsi mukaan teoksia 50 taiteilijalta ja taiteilijaryhmältä. Paavo Kärjen teokset Generation 26:n ovat yhdistelmä mellakka-aitaa, maalausta ja veistosta. Kärki on yksi näyttelyn vanhimmista osallistujista, mutta Taideyliopiston Kuvan keväässä hän on yksi nuorimmista. Kuvataideakatemian maisterinäyttely esittelee 45 opintojaan viimeistelevää taiteilijaa. Kuvan kevääseen Kärki on tehnyt bussipysäkkejä. Niillä istuskellessa on hyvä havainnoida näyttelyä. Taidehallissa avataan tänään jo vuodesta 1939 järjestetty Nuorten näyttely, johon voivat hakea alle 35-vuotiaat taiteilijat. Iiri Poteri on yksi 26:sta mukaan valituista. Performanssissaan Nuori kuvataiteilija hän pukee päälleen oman kuvansa. Kulttuuriykkösessä kolme nuorta taiteilijaa vaihtaa ajatuksiaan tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Mukana on kommentoimassa Taide-lehden päätoimittajaksi valittu, valokuvaaja Joel Karppanen. Toimittajana on Minna Joenniemi.

Huhut Yhdysvaltain ja Iranin sovusta aseleponeuvotteluissa pyörivät julkisuudessa. Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion mukaan maailma saattaa kuulla hyviä uutisia. Heitetäänkö Hormuzinsalmeen maailmankaupan pelastusrengas, vai pakottaako kiire Trumpin hyvästä diilistä pahaan diiliin? Iranin ja Yhdysvaltain neuvotteluita arviovat Risto E. J. Penttilä European Business Leaders' Convention -verkostosta sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Digiklinkat eivät uuden tutkimuksen mukaan tuoneet niin suuria säästöjä kuin odotettiin. Haastattelussa terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen ja terveydenhuollon professori Kristiina Patja. Kortelainen johti tutkimushanketta, jossa selvitettiin vähentääkö pääsy chat-palvelujen piiriin lääkärikäyntejä. Odotuksena oli, että lääkärikäynnit vähenisivät 40 prosenttia, mutta kokeilussa lääkärikäynnit vähenivät vain viisi prosenttia. Kristiina Patja ei pidä realistisena, että sote-puolelle saataisiin säästöjä digitalisaation avulla, mutta samalla rahalla voitaisiin saada enemmän palveluja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Elämme terapiakulttuurissa jossa ratkaisu kaikkiin ongelmiin on yksilön psyykkaaminen. ADHD- ja autismidiagnooseja tehdään kiihtyvään tahtiin, työuupumiksesta on tullut epidemia, ja arjen psykologisointi on muodikasta. Entäpä jos muutettaisiin rakenteita, ja nähtäisiin ihminen osana laajempaa kokonaisuutta? Kulttuuriykkösen studiokeskustelussa tiedetoimittaja ja psykologian alan tutkijatohtori Anssi Bwalya, tutkija Mona Mannevuo, psykologi Julia Sangervo ja ekopsykologi Juni Sinkkonen keskustelevat siitä, miten ihmisen psykologia voitaisiin alkaa nähdä holistisemmin osana yhteiskuntaa ja luontoa. Toimittajana on Jonni Roos.

Hormuzinsalmen sulkeminen on saanut lannoitteiden ja niiden valmistamiseen käytettävän maakaasun hinnat nousuun. Eurooppaa uhkaavan lannoitekriisin takia Euroopan komissio julkisti lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa aiotaan vähentää Euroopan tuontiriippuvuutta epävarmasta maailman lannoitemarkkinasta. Onko komissiolla käsissään oikeat vai väärät lääkkeet lannoitekriisin estämiseksi? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Katri Kulmuni (kesk. / renew) ja Merja Kyllönen (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Voiko muumeilta oppia zeniläisyyttä tai länsimaista filosofiaa? Zen-pappi Mikko Ijäs avaa uudessa kirjassa muumien henkistä maailmaa, ja osoittaa yhteyksiä zenbuddhalaisuuteen. Mukana keskustelemassa myös kirjailija Jukka Laajarinne, joka on jo 15 vuotta sitten kirjoittanut muumihahmojen ajattelun ja eksistentiaalisen filosofian yhteyksistä. Toimittajana on Jonni Roos.

Virossa on ammuttu alas drooni ensimmäistä kertaa, ja Suomessa drooniuhka näytti johtavan jopa sekoiluun. Millainen käänne Ukrainan drooni-iskut syvälle Venäjälle puolelle ovat ja millainen riski iskut Suomen ja Baltian lähialueelle ovat meille Ukrainan tukijoille? Venäjälle maan laajuus oli toisessa maailmasodassa etu, mutta miksi se voikin olla nyt haitta? Aiheesta ovat puhumassa sotahistorian tutkija, dosentti Lasse Laaksonen ja sota-analyytikko Emil Kastehelmi sotaa seuraavasta Black Bird -ryhmästä. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Irtisanoako ihmisiä, lopettaa palveluja vai heikentää laatua? Politiikkaradiossa on vieraana kaksi viraston pääjohtajaa, joista tuli leimallisesti säästäjiä, kun valtionhallinnon leikkaukset kasvavat tällä hallituskaudella peräti 700 miljoonaan euroon. Säästämisen vähemmän jalosta taidosta ovat puhumassa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura ja Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. Valtiovarainministeri, puoluejohtaja Riikka Purra on perustellut leikkaamista sillä, että julkinen sektori on osin hyvin paisunut ja tehoton. Oliko valtionhallinnossa löysää? Mihin säästölinja johtaa? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Drooniuhka Uudellamaalla sai aikaan kysymyksiä Suomen varautumisesta. Miksi asiasta tiedotettiin niukasti, ja miten toimitaan kun seuraavaksi drooni uhkaa Suomea? Keskustelemassa toimittajat Iida Hallikainen, Elina Kervinen ja Marica Paukkeri. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perjantaistudio nostaa viikon päätteeksi esiin kiinnostavimmat kulttuurin ja median ilmiöt sekä arvokysymykset. Raadissa ovat tällä kertaa toimittaja/tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Raatimme pohtii, millaisia jännitteitä Euroviisujen sisällä on. Sateenkaariteemat uivat kilpailuun sisään ysärin lopulla kansan äänestyspäätöksillä, mutta sittemmin ne ovat myös ärsyttäneet konservatiivisempia maita. Kisoja on syytetty myös pinkkipesusta, jossa raakaa sotaa käyvä Israel päsee putsaamaan mainettaan. Suomen syntyvyys on romahtanut ja Väestöliitto on ehdottanut kansan tulevaisuuden pelastuskeinoksi vauvarahastoa. Saadanko syntyvyys nousuun rahalla? Demokratia on uhattuna monessa paikassa ja eri gallupeissa näyttäisi olevan kansalla suurta halukkuutta valita vahva autoritäärinen johtaja jopa perinteisissä demokratioissa kun USA:ssa. Toisaalta Unkarissa äänestettiin juuri autoritäärinen Orban ulos. Missä siis mennään? Kasvatustieteen professori Kirsi Tirri on väittänyt, että poikkeuksellisen lahjakkaat oppilaat eivät saa suomalaisessa koulussa tarpeeksi tukea. Hänen mukaansa vallalla on asenne, jonka mukaan lahjakkaat pärjäävät kyllä omillaan, jolloin koulun tarjoama todellinen tasa-arvo ei heidän kohdallaan toteudu. Onko lahjakkuus Suomessa tabu? Lopuksi raati pohtii myös, miten someyleisön paine vaikuttaa viihdetuotteiden tekemiseen. Hypeä on helppo nostattaa mutta meneekö käsikirjoittajalta oman luovuuden valta fanien vihaa pelätessä?

Estäisikö naamioiden kielto väkivaltaa mielenosoituksissa? Haastattelussa Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Sami Hätönen ja tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hätösen mukaan poliisi onnistui Valkoinen vappu -tapahtumassa erinomaisen hyvin, vaikka kaikkea väkivaltaa ei pystytty estämään. Poliisihallitus kannattaa, että naamiointikieltoa voisi tarkastella lainsäädännössä uudelleen. Tarpeellista voisi olla esimerkiksi poistaa laista vaatimus ilmeisestä väkivallan uhasta jotta naamioituminen voidaan kieltää. Pyrhönen toteaa, että parempaan lopputulokseen olisi pystyttävä näidenkin yksittäistapausten osalta nykyiselläkin lainsäädännöllä.Hän pitää ilmeisenä, että väkivallan uhka on olemassa äärioikeiston marsseilla. Pyrhösen mielestä naamiointikielto ei välttämättä ole hyvä, koska moni ei kuitenkaan noudattaisi sitä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomalaisten ostovoima on nousemassa kuopasta, mutta inflaatio on kiihtynyt. Kenen ansiota on ostovoiman nousu? Milloin alkaa taistelu seuraavista palkankorotuksista? Studiossa pääekonomistit Patrizio Lainà SAK:sta ja Penna Urrila EK:sta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi hankkia satavuotias talo pieneltä paikkakunnalta ja tehdä siitä omanlaisensa kulttuuritalo? Kokemuksia vaihtavat Vinhan kirjakaupan omistajista Pasi Vainio, Pyhtään kulttuuritalon perustajista tapahtumatuottaja Vesa Ristimäki ja muusikko Jonna Tervomaa, joka on perustanut Forssaan kulttuurivaihto-ohjelman. Ohjelmassa vieraillaan myös Varkaudessa, jossa osuuskunta Kovameno on Kirsi Heikkisen ja A.W. Yrjänän aloitteesta hankkinut korttelin ja kunnostaa nyt Tyyskää kulttuuritilaksi tutkijoille, taiteilijoille ja tapahtumille. Miksi nämä oman alansa konkarit ovat suunnanneet kasvukeskuksista poispäin? Millaisia oivalluksia he ovat saaneet? Toimittajana on Minna Joenniemi

Politiikkaradion studiossa on ex-työministeri Arto Satonen, joka runnoi läpi ay-liikkeen vastustamia uudistuksia, kuten rajoituksia lakkoihin. Satonen on luvannut avata tuoreessa kirjassaan hallituksen kulisseja. Oliko kaikki miltä näytti? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Toukokuussa rannat, metsät, suot, pellot ja niityt ovat taas täynnä muuttolintujen ääniä ja varsinkin aamuisin konsertti on huikaiseva. Millaisia ääniä kuuluu juuri nyt? Luonto-Suomessa pohditaan lintujen suunnistamisen taitoja ja lähes uskomattomalta tuntuvia matkoja. Millaisia lintuhavaintoja sinä olet tehnyt tai mitä haluaisit kysyä lintujen kevätmuutosta? Asiantuntijoina Hailuodon Marjaniemessä ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta, dosentti Ossi Nokelainen Jyväskylän yliopistosta ja ammattiluontokuvaaja Jari Peltomäki. Toimittajana on Juha Laaksonen. Pasilan studiossa juontajana Juha-Pekka Taskinen. Äänisuunnittelija Petri Hårdh.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vetää 5 000 amerikkalaissotilasta pois Saksasta. Päätöstä edelsi Trumpin pettymys Euroopan tukeen Iranin sodassa, sekä toistuva uhkailu sotilaiden kotiuttamisista, mikäli Nato-maat eivät panosta omaan puolustukseensa. Rapauttaako päätös Natoa, vai osuuko se Yhdysvaltojen omaan nilkkaan? Sitooko Trumpin hallintoa kongressin määräys Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähimmäisimäärästä? Onko sotilaiden kotiuttaminen Saksasta kuin strateginen lahja Venäjän presidentille Vladimir Putinille? Kysymyksiä arvioivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen ja ulkopolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ydinvoiman lisärakentamista ollaan helpottamassa lakimuutoksilla, joita arvostelijat kuvaavat jopa radikaaleiksi. Nouseeko Suomeen ydinvoimaloita, joista ei tarvitse kysyä sijaintikunnalta tai edes eduskunnalta, vaikka uusi suuri ydinvoimala vaatisi tuoreehkon selvityksen mukaan miljardien tuet valtiolta? Entä mihin voi johtaa, että väliaikainen ulkomaisen ydinjätteen varastointi ollaan sallimassa? Kuinka lähelle koulua, päiväkotia tai sairaalaa voisi rakentaa ydinvoimalan? Ydinenergialakia pui eduskunnan talousvaliokunta, josta on ohjelmassa mukana kolme edustajaa. Studiossa ovat valiokunnan varapuheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä kokoomuksesta, keskustan varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Hallitus päätti tukea yrityksiä avokätisesti samaan aikaan kuin sote-puolelle tehdään leikkauksia. Haastattelussa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta ja VATT:n tutkimusprofessori Marita Laukkanen. Hallitus päätti kehysriihessä kohdistaa 240 milljoonan euron leikkaukset sote-puolelle: potilasmaksuja korotetaan ja sosiaalinen kuntoutus lopetetaan. Saari arvioi, että hallituksen päätöksellä korottaa soten asiakasmaksuja on seurauksena sote-palvelujen käytön vähentäminen. Sosiaalisen kuntoutuksen lakkauttaminen voi Saaren mukaan johtaa pahimmillaan ihmisten heitteillejättöön. Marita Laukkanen näkee ristiriidan siinä, että yritystukiin laitetaan lisää rahaa samaan aikaan kun soten kohdalla pohditaan rajujakin leikkauksia. Laukkanen ehdottaa, että yritystukia alettaisiin tarkastella täysin nollapohjalta, mitkä tuet ovat todella hyödyllisiä ja tarpeellisia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Lähes kaikilla vangeilla on päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö. Miten rikollisuuden kierrettä voi ehkäistä ja miten siitä pääsee pois? Entä voiko vankila sittenkin vähentää uusintarikollisuutta? Tehokas kriminaalipolitiikka vaatii tutkittua tietoa siitä, millaiset rangaistukset ja millainen sosiaalipolitiikka on oikeasti tehokasta. Asiantuntijoina kriminologian professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Helsingin yliopistosta sekä psykologi, tutkimuspäällikkö Marko Manninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Euroopan parlamentti haluaa tuleville vuosille EU-komissiotakin suuremmat budjettilisäykset unionimaiden maksettavaksi. Mepit ajavat 10 prosentin, noin 200 miljardin lisäystä budjettiin, joka esiteltäessä sai tyrmäävän vastaanoton EU:n nettomaksajamailta. Rahoitetaanko budjetin kasvattaminen kansainvälisiä digijättejä ja rahapelejä verottamalla? Bulgariassa Venäjä-myönteinen ex-presidentti jyräsi vaalivoittoon. Saako Eurooppa Bulgariasta uuden vastarannankiisken Unkarin Viktor Orbanin jälkeen? Kannattavatko mepit Unkarilta jäädytyn EU-rahoituksen vapauttamista? Miksi Euroopan parlamentti hyväksyi vasta nyt valtakirjaäänestämisen raskauden tai lapsen syntymän takia? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Anna-Maja Henriksson (r. / renew) ja Jussi Saramo (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksen järjestöleikkauksista puhkesi ankara väittely. Millaisesta ilmiöstä on kyse, kun hallitus ja perussuomalaiset haluavat leikata tuntuvasti juuri sosiaali- ja terveysjärjestöiltä? Pitävätkö ministeri Rydmanin perustelut kutinsa? Entä miksi sote-järjestöjen rooli Suomessa poikkeaa niin paljon monista muista maista? Mennäänkö meillä kohti Amerikan meininkiä, jossa osa apua tarvitsevista on hyväntekeväisyyden varassa? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiaalityön työelämäprofessori Minna Kivipelto Jyväskylän yliopistosta ja toimitusjohtaja Sanna Aunesluoma Hyvinvointiala Halista, joka edustaa sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä. Toimittajana on Antti Pilke.

BBC:n mukaan Trumpin Iran-lausuntoja edesi maaliskuussa poikkeuksellinen kaupankäyntipiikki. Miljoonatilejä tuottaneita kauppoja tehtiin minuutteja ennen Trumpin lausuntoja. Samaan aikaan senaatissa esitetään epäilyitä Lähi-idän rauhanneuvotteluja johtavan Trumpin vävypojan sijoituskytköksistä alueen maihin. Kertovatko toistuvat epäilyt sisäpiiritiedon väärinkäytöksistä Trumpin hallinnon taloudellisesta korruptiosta? Minkälaiselle sylttytehtaalle markkinajäljet Trumpin hallinnon ympärillä johtavat? Trumpin hallinnon taloudellisia kytköksiä arvioivat Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia? Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin. Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen. Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen? Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Jaro Asikainen Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Politiikkaradio pureutuu hallituksen viimeisen kehysriihen päätöksiin. Miten perusteltuja päätöksiä hallitus teki? Syntyykö hallituksen keinoilla talouskasvua? Keskustelemassa ovat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Sinuhe Wallinheimo kokoomuksesta ja Seppo Eskelinen SDP:stä sekä keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi. Toimittajana on Antti Pilke.

Hallitus haluaa kaventaa suomalaisten yksityisyyden suojaa muuttamalla kiireellisesti perustuslakia. Jatkossa vakavaan rikollisuuteen kohdistuvaa tiedustelua voisi tehdä suomalaiskodeissa ennaltaehkäisevästi ilman konkreettista rikosepäilyä. Onko suomalaisten tingittävä perusoikeuksistaan huume-, jengi- ja terrorismirikosten estämiseksi? Avaako kiireellinen perustuslain muutos poliisivaltion portit? Asiasta keskustelevat perustuslain muutosta valmistelevan parlamentaarisen seurantaryhmän varapuheenjohtaja Onni Rostila (ps.), sekä ryhmän jäsenet Karoliina Partanen (kok.) ja Atte Harjanne (vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Hallitus aloitti kehysriihen, jossa se päättää loppukautensa suurista linjoista. Mitä hallituksen kannattaa tehdä ja mitä ei? Aiheesta keskustelevat tutkimuslaitos Laboren johtaja, professori Mika Maliranta sekä Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo. Toimittajana on Antti Pilke.

Trumpin syrjäyttämiseksi on esitetty Yhdysvalloissa useita vaatimuksia. Millaisella prosessilla Trumpin syrjäyttäminen voisi olla mahdollista? Haastattelussa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. Yhdysvaltain perustuslain 25 lisäys mahdollistaa kyvyttömän presidentin syrjäyttämisen. Kongressiedustaja John Lasrson on syyttänyt Trumpia “murhista, sotarikoksista ja merirosvoudesta”. Heiskanen arvioi, että suurin valta Trumpin vastustajilla on budjettivallassa. Jos demokraatit saavat enemmistön marraskuun välivaaleissa, voidaan estää rahoittamasta Trumpin hankkeita. Saikku kertoo, että Trumpia on vaikea saada rajoihin niin kauan kun suuri osa republikaaneista tukee häntä. Jotta Trump syräytettäisiin, varapresidentti J. D. Vance pitäisi saada Trumpin vastustajien puolelle. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Määräaikaisten työsopimusten sujuvoittamiseen tähtäävästä lakiesityksestä kiistellään perustuslakivaliokunnassa. Kiistan ydin on, aiheuttaako laki raskaus- ja perhevapaasyrjintää vai ei. Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Vestman (kok.), Fatim Diarra (vihr.) ja Petri Honkonen (kesk.). Vestman korostaa, että raskaus- ja perhevapaasyrjintä on kielletty laissa, joten ei voida väittää, että se sallittaisiin. Diarra pitää selvänä, että määräaikaisten työsopimusten helpottaminen lisää raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Honkosen mielestä laki olisi pitänyt kohdentaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ei kaikkiin työnantajiin. Hän kuitenkin pitää lakialoitetta perustuslain mukaisena. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Unkarin vaalit ja Viktor Orbánin rökäletappio laittoivat politiikan ennusteet Euroopassa ja Yhdysvalloissa uusiksi. Menettikö populistinen laita- ja äärioikeisto Euroopassa kirkkaimman johtotähtensä? Kuinka suuri tappio vallanvaihdos Unkarissa on Orbánia esikuvanaan pitävälle MAGA-liikkeelle ja Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille? Unkarin vaalituloksen poliittisia seurauksia Euroopassa ja Yhdysvalloissa arvioivat vanhempi tutkija Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista, entinen MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö sekä MAGA-liikkeen kristillisistä tukijoista tietokirjan kirjoittanut Atte Korhola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten käy hyvinvointivaltion jos budjetista leikataan 10 miljardia? Haastattelussa politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja professori Pauli Kettunen. Vuorelman johtamassa tutkimushankkeessa on haastateltu ihmisiä eri puolelta Suomea. Monet kertovat, että hyvinvointivaltiota ei enää ole Suomessa, tai se on ehkä olemassa vain hyvinvoiville helsinkiläisille. Kettunen puolestaan varoittaa vahvistuvasta noidankehästä, jota leikkaukset voivat vauhdittaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Itsevaltaisen Viktor Orbánin pitkä valtakausi on päättynyt rökäletappioon ja demokratian murskavoittoon. Politiikkaradio pureutuu siihen mikä ratkaisi Unkarin vaalit ja mitä vallanvaihdosta seuraa. Saako Eurooppa voimansa takaisin, kun kiusankappale Orbán on poissa? Onnistuuko tuleva pääministeri Péter Magyar ja hänen tyhjästä noussut puolueensa tervehdyttämään Unkarin demokratian, jonka Orbán rapautti? Entä millainen takaisku Euroopan pää-änkyrän ja oman liittolaisen tappio on mulle laitaoikeistolle sekä demokratiaa halveksuville Trumpille ja Putinille? Aiheesta ovat keskustelemassa Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tuoreen raportin mukaan sopeutus voi nostaa velkasuhdetta. Haastattelussa UTAKin pääekonomisti Otto Kyyrönen ja PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Unkarissa valmistaudutaan propagandan värittämiin parlamenttivaaleihin oppositiopuolue Tiszan johtaessa mielipidemittauksia. Päättyykö Unkaria itsevaltaisesti johtaneen pääministeri Viktor Orbánin kausi edessä olevissa parlamenttivaaleissa? Syrjäyttääkö oppositiojohtaja Péter Magyar maata 16 vuotta johtaneen Viktor Orbánin? Miksi Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance sekaantuu Unkarin vaaleihin tukemalla Orbania vaaliviikon vierailullaan? Pääseekö EU eroon suurimmasta vastarannan kiiskestään? Menettääkö Venäjä ykkösliittolaisensa Euroopassa? Unkarin parlamenttivaaleja analysoivat yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta, vanhempi yliopistonlehtori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja tutkijatohtori Annastiina Kallius Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala Korjaus 9.4.2026 klo 14:23. Kohdassa 04:41 puhutaan virheellisesti 105 miljardista barrelista. Oikea luku on 105 miljoonaa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkailee sotarikoksilla ja Iranin tuhoamisella ja on viesteissään yhä epävakaampi. Mitä Euroopan pitäisi tehdä? Studiossa ovat kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in ennusteen mukaan sotatalouden kiihdyttämä talouskasvu Venäjällä on hyytymässä. Onko Venäjällä edessä pehmeä vai kivikova lasku uuteen taloustodellisuuteen? Iranin sodan nostama öljyn maailmanmarkkinahinta ei Venäjää pelasta, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Politiikkaradiossa. – Sotimisen loppuminen olisi hyvä uutinen Venäjän taloudelle, sanoo Solanko. Onko Venäjä tulevaisuudessakin kiinni valtion varoilla pyörivässä Putinin sotataloudessa, vaikka itse sotiminen jossain vaiheessa loppuisikin? Venäjän talouden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä arvioivat Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ja Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnan keskusteluissa valehtelu-sanan käyttö on kielletty, mutta pitäisikö myös valehteluun kiinnittää enemmän huomiota? Haastattelussa dosentti Vesa Heikkinen, joka kirjoitti kirjan Eduskunta – valehtelijoiden klubi? Kirjassa Heikkinen käy läpi eduskuntakeskustelujen pöytäkirjoja vuodesta 1907 lähtien. Niistä paljastuu, miten edustajat ovat syyttäneet toisiaan valehtelusta eduskunnan keskusteluissa. Heikkinen ehdottaa, että kansanedustajien puheiden todenperäisyyttä voisi tarkastella systemaattisemminkin ja vaatia totuudessa pysymiseen. Hän ehdottaa myös, että eduskunnan puhemiehen tehtävää hoitaisi virkamies eikä poliitikot. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Sotiminen tulee kalliiksi ja laskee Trumpin suosiota amerikkalaisten keskuudessa. Reutersin mukaan noin kolmannes amerikkalaisista hyväksyy sotilasoperaation Iranissa. Viikonloppuna Trumpia vastaan protestoi noin kahdeksan miljoonaa ihmistä. Onko Trumpin mahdollista pelastaa tilanne vielä ennen marraskuun välivaaleja? Haastattelussa tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Inhimillinen pääoma selittää jopa 50-75 prosenttia talouskasvusta. Millaista osaamista nyt tarvitaan, jotta Suomi saadaan talouskasvun tielle? Haastattelussa Sitran Kasvuatlas-julkaisun kirjoittajat Sitran vanhempi neuvonantaja Petri Rouvinen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Koirien jalostus on kovassa muutospaineessa. Kun ennen vaalittiin rotupuhtautta, nyt tehdään roturisteytyksiä. Jotkut rodut ovat niin sisäsiittoisia, että ne kuolevat ennenaikaisesti ja niillä on vaikeuksia lisääntyä keskenään. Nyt mietitäänkin keinoja, miten rotuihin saataisiin uutta perinnöllistä materiaalia. Toisaalta koiria on tutkittu ja tietoa saatu valtavasti lisää viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Miten jalostuksen pitäisi muuttua, jotta saisimme pitää koirarodut myös tulevaisuudessa? Asiantuntijoina jalostustieteilijä Katariina Mäki ja molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Äänisuunnittelu: Laura Koso