Podcasts about toimittajana

Saksassa on nyt suuri kysymys, voiko yhden osavaltion johtoon nousta äärioikeistolainen puolue ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Demokratian tilaa niin Saksassa kuin Suomessa luotaa toimittaja, tietokirjailija Matti Mörttinen, joka on toinen tuoreen Jäähyväiset demokratialle -kirjan tekijöistä. Kirja nostaa keskeiseksi kysymykseksi sen onko demokratialla oikeus tuhota itsensä. Entä millaisia virheitä maltillinen vasemmisto ja oikeisto ovat tehneet, kun laitaoikeisto valtaa alaa? Ovatko puolueet sivuuttaneet historian opetukset? Saksan osavaltiovaaleista raportoi Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ilmastonmuutos mullistaa pian elämän maapallolla. Mitä muutos merkitsee itseymmärryksellemme, maailmankuvillemme ja millainen on demokratian tulevaisuus? Aiheesta ovat keskustelemassa sosiologi, tietokirjailija ja poliitikko Anna Kontula ja toimittaja Matti Mörttinen. Anna Kontulan uusi kirja "Miten ajattelemme kun maailma loppuu?" käsittelee maailmankuvien murrosta. Mörttinen on "Jäähyväiset demokratialle" -teoksen toinen kirjoittaja. Toimittajana on Jonni Roos.

Samaan aikaan kun tekoälypöhinä käy kuumana, monet yritykset ja tutkimusryhmät valmistelevat laskennan seuraavaa vallankumousta lähellä absoluuttista nollapistettä. Nopeaa tahtia kehittyvien kvanttitietokoneiden luvataan ratkaisevan ongelmia, joihin perinteiset tietokoneet eivät kykene. Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttösen tutkimusryhmä on onnistunut rakentamaan huippukylmään kryostaattiin maailman ensimmäisen kvanttilämpökoneen, joka voisi mahdollisesti laskea kvanttitietokoneiden hintalappua. Tiedeykkönen paneutuu tässä jaksossa kvanttitietokoneiden laitteistoon, eli “rautaan”. Jakson kuunneltuasi tiedät kvanttitietokoneista todennäköisesti enemmän kuin naapurisi! Kvanttilämpökoneen lisäksi jaksossa keskustellaan siitä, minkälaisella laitteistolla kvanttilaskenta käytännössä tapahtuu. Toimittajana on Juuso Pekkinen Äänisuunnittelu: Matias Puumala Haastateltavina jaksossa: Mikko Möttönen, kvanttiteknologian professori, Aalto-yliopisto Tuomas Uusnäkki, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto

Kulttuurin ja median ajankohtaisia ilmiöitä ja arvokysymyksiä ruotivat mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala, kulttuuritoimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen sekä toimittaja/tietokirjailija/elokuvakriitikko Leena Virtanen. Toimittajana on Jonni Roos. Ohjelman ensimmäinen keskustelu pureutuu julkisen kiusaamisen ja sananvapauden rajapintaan. Tubettaja Dani Söderblomin videot, joissa sivullisia höynäytetään ja nolataan, ovat herättäneet laajaa keskustelua niin mediassa kuin viranomaisissa. Poliisi ei ole katsonut videoiden olevan lainvastaisia, mutta tietosuojavaltuutettu selvittää nyt, ovatko tunnistettavien ihmisten oikeudet riittävästi suojattuja. Pohditaan myös katsojien ja somealustojen vastuuta sekä eettisiä kysymyksiä: missä kulkee sananvapauden raja ja millainen lainsuoja tulisi olla kiusaamista vastaan? Toisena aiheena käsitellään palkka-avoimuutta, jonka pariin EU:n uusi direktiivi ohjaa. Suomessa palkkaerot hyväksytään usein osaamisen ja ahkeruuden perusteella, mutta tuloerojen kasvu huolestuttaa yhä monia. Keskustelussa pohditaan palkkasalailun juuria, miksi työkaverin palkan uteleminen on ollut tabu. Miten avoimuus vaikuttaisi työyhteisöihin? Kolmas keskustelu käsittelee Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän sairaala-alueen tilannetta. Alueen kunnostus vaatii mittavia investointeja, mutta arvokkaan historiamiljöön tulevaisuudesta vallitsee erimielisyyttä. Kysytään, millä tavoin rakennusperintö tulisi säilyttää, kenen käyttöön. Miksi yrittäjien tulo rapistuvalle arvoalueelle herättää vastustusta? Lisäksi ohjelmassa pohditaan Aku Ankan merkitystä suomalaisille 75-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä sekä luontouutisoinnin sävyä: miksi positiiviset luontokokemukset jäävät usein negatiivisten uutisten varjoon. Miten vaaroilla ja uhkilla uutisointi vaikuttaa luontosuhteeseemme?

Hallitus typisti budjettiriihensä päivään ja kehuu toimeenpanokykyään, mutta oppositio moittii päätöksiä kassan ryöstöksi. Riihen lopputulosta kommentoivat suurimpien puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Luopuiko hallitus tavoitteistaan ja pitää velkaantumisen hillitsemisessä välivuoden, kun uusi budjetti heikentää julkista taloutta ensi vuonna? Studiossa ovat Jukka Kopra kokoomuksesta, Jani Mäkelä perussuomalaisista ja Tytti Tuppurainen SDP:stä. Toimittajana on Antti Pilke.

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee Kirkkonummen Saltfjärdeniltä. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Luonnontieteellisen keskumuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Markus Turunen. Äänisunnittelija Petri Hårdh. Suoran lähetyksen aikana voit soittaa 0203 17 600 (pvm/mpm) tai lähettää WhatsApp-viestin 040 14 55 666. Kuva: Olli Koski / Yle

CIA:n johtajan yllätyslento Moskovaan herättää huolta matkan todellisista tarkoitusperistä. Onko Yhdysvallat saanut käsiinsä poikkeuksellista tiedustelutietoa Venäjän aikeista? Toimitettiinko Venäjälle varoitusviesti, jotta maa pidättäytyy laajentamasta sotaa Nato-maihin? CIA:n johtajan Moskovan vierailua arvioivat ulkoministeriön strategiajohtaja, entinen Moskovan suurlähettiläs Antti Helanterä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sekä kriisinhallinan asiantuntija, professori Timo Hellenberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Nykyhallituksen ministerit marssivat vielä kerran Säätytalolle, mutta mikä on viimeisen budjettiriihen merkitys? Vaihtuivatko puheet velkaantumisen hillitsemisestä äänestäjien houkutteluun? Taloudesta on puhumassa kolme kansanedustajaa, Ville Valkonen kokoomuksesta, Joona Räsänen SDP:stä ja Saara Hyrkkö vihreistä, kaikki eduskunnan valtiovarainvaliokunnasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

ADHD, ADD, ASD, OCD, PTSD, C-PTSD… Psykiatristen ja neuropsykiatristen diagnoosien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, ja diagnooseista on tullut yhä näkyvämpi osa myös arkista puhetta ja ihmisten tapaa ymmärtää itseään. Kulttuuriykkösessä tarkastellaan diagnoosien yleistymistä ja kysytään, mitä kehityksen taustalla oikeastaan on. Onko kyseessä jopa jonkinlainen kulttuuri-ilmiö? Kimmokkeen keskustelulle antaa juuri julkaistu Diagnoosivyöry – Kuinka adhd, masennus ja trauma valloittivat maailman -teos. Miksi diagnoosit ovat lisääntyneet? Kertooko kasvu ennen kaikkea siitä, että tunnistamme aiemmin huomaamatta jääneitä ongelmia entistä paremmin, vai ovatko myös normaalin ja sairauden rajat muuttuneet? Mitä diagnoosi ihmiselle antaa ja mitä se todella selittää oireilusta ja sen syistä? Entä voiko diagnoosikeskeisellä ajattelulla olla myös ongelmallisia seurauksia? Keskustelemassa ovat psykiatrian emeritusprofessori Erkki Isometsä, psykiatri Jani Kajanoja, psykologian tohtori Tomi Bergström sekä Diagnoosivyöry-teoksen kirjoittajiin kuuluva filosofian tohtori Mia Pohtola. Toimittajana on Ville Talola.

Säveltäjä Jean Sibeliuksen natsiyhteyksiä on Suomessa haluttu vähätellä vetoamalla säveltäjän epäpoliittisuuteen. Kirjailija ja filosofian tohtori Antti Vihisen uutuuskirja näyttää kuitenkin säveltäjän poliittisena opportunistina, joka janosi tunnustusta Saksassa, ja jonka uralle natsihallinnon suosio merkitsi huomattavaa taloudellista etua. Kulttuuriykkösessä keskustellaan siitä, mitä Sibeliuksen natsiyhteyksistä tiedetään, ja millaisia yhteyksiä muilla 1930- ja 40-lukujen kulttuurivaikuttajilla oli kansallisosialisteihin. Keskustelemassa ovat Antti Vihinen ja poliittisen historian professori Vesa Vares. Toimittajana on Jonni Roos.

Perussuomalaiset ja kokoomus ajautuivat erikoiseen riitaan aikeista siirtää suojelupoliisi pois sisäministeriön ohjauksesta. Mistä kiistassa on kyse ja mikä on suojelupoliisin tulevaisuus? Miten on mahdollista, että tiedonkulku olisi kaatunut ”näppäilyvirheeseen”? Aiheesta on keskustelemassa kolme kansanedustajaa, kokoomuksesta Jarno Limnell sekä perussuomalaisista Vilhelm Junnila ja SDP:stä Mika Kari, jotka ovat eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäseniä. Toimittajana on Antti Pilke.

Yhdysvaltain velan ennakoitua nopeampi kasvu on saanut maan valtionlainakorot nousemaan korkeimmalle tasolleen sitten finanssikriisin alun. Samoin Iso-Britannian, Ranskan ja Saksan pitkien valtionlainojen korot ovat korkeimmillaan koko 2000-luvulla. Enteileekö valtiolainojen korkonousu maailmantalouden kriisiytymistä? Miksi talouspolitiikka ei Yhdysvalloissa kiristy ennätysvelkaantumisesta huolimatta? Eroavatko talouspolitiikan vellkasäännöt Euroopassa Yhdysvalloista? Onko velkaralli Yhdysvalloille kilpailuetu verrattuna Eurooppaan? Aiheesta keskustelevat valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja Aktia-pankin pääekonomisti Lasse Corin. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Poliisin toiminta on ollut tänä vuonna toistuvasti tapetilla. Keväällä Ylen MOT:n selvitys kertoi kymmenistä poliisin pahoinpitelytuomioista. Nyt uutisissa on raportoitu poliisiin etälaumauttimesta saaneen kehitysvammaisen miehen kuolemasta, mopomiitissä loukkaantuneesta poliisin kiilaamasta pojasta ja virka-autosta aseella uhanneesta poliisimiehestä. Tarvitaanko Suomessa uusia keinoja poliisin voimankäyttöä vastaan? Onko suomalaisen poliisin toiminta karannut amerikkalaistyyliseksi voimankäytöksi? Onko poliisin valvontaa syytä kiristää? Aiheesta keskustelevat Sami Hätönen Poliisihallituksesta sekä rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suolistomikrobien merkitys terveydellemme on suuri, mutta viime vuosina on tutkittu erityisesti niiden vaikutusta sairauksien syntymiseen. Hyvät bakteerit toimivat suojamuurina tauteja vastaan, mutta elintapamme ovat saaneet mikrobistomme epätasapainoon. Mikä yhteys tällä on vakaviin tauteihin kuten masennukseen ja muistisairauksiin? Meille kaupataan probiootteja eli eläviä mikrobeja sisältäviä kapseleita ja elintarvikkeita, mutta ovatko ne niin tehokkaita kuin väitetään? Haastateltavana on mikrobitutkija Justus Reunanen Oulun yliopistosta. Toimittajana on Minna Korhonen Äänisuunnittelijana Panu Willman.

Puolet suomalaisista pelkää, että tekoäly johtaa massa­työttömyyteen. Valtiovarainministeriön ylin virkamies taas kohautti puheillaan, että tekoäly korvaa liudan julkisen sektorin työntekijöitä. ­Millainen muutos on edessä ja mitä pitäisi panna uusiksi? Aiheesta keskustelevat korkeasti koulutettujen ammattijärjestön Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja valtiovarainministeriön strategia- ja tutkimusjohtaja Olli Kärkkäinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaatimus sotaharjoitusten vähentämisestä Etelä-Koreassa sekoittaa suurvaltapolitikan asetelmia. Miksi Yhdysvallat vaatii liittolaisiltaan uskollisuutta, mutta vähentää samalla sotilaalista tukeaan? Onko Trump palkitsemassa Ukrainan sotaan sekaantuneen Pohjois-Korean diktaattorin? Heikentääkö Trumpin harjoittama liittolaisten parjaaminen myös Naton uskottavuutta? Aiheesta keskustelevat Economic Security Forumin vanhempi neuvonantaja Henri Vanhanen ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset ja veronalennukset ovat johtaneet ennakoitua suurempaan tuloerojen kasvuun, kertoo uusi laskelma. Kahden tuoreen kyselyn mukaan tuloeroja liian suurena pitävien suomalaisten osuus taas on laskenut. Mistä kertoo, että etenkin naisten ja miesten näkemykset ovat eriytyneet? Mikä on näkemysten yhteys todellisiin muutoksiin? Aiheesta keskustelevat sosiologian professori Mikko Niemelä Turun yliopistosta ja toimituspäällikkö Sami Metelinen Elinkeinoelämän valtuuskunnasta Evasta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tutkijat Janne Lahti ja Sonja Tanhua sekä kirjailija Katja Kettu keskustelevat uuden Petsamoa koskevan kirjan pohjalta alueen kolonialismin historiasta, suomalaistamisesta ja siitä, miksi kolttasaamelaisten kokemukset ovat jääneet varjoon. Kulttuuriykkösessä pohditaan, miten ”Petsamon siirtomaahistoria” auttaa ymmärtämään Suomen menneisyyttä. Toimittajana on Jonni Roos.

SDP:n linja maahanmuuttajien kotouttamiseen muuttui. Puolueen mukaan maahanmuuttajien sosiaaliturva olisi muun muassa sidottava kielen opiskeluun. Haastattelussa on yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass ja poliittisen historian professori Markku Jokisipilä. Jokisipilä arvioi, että SDP:n uudet linjaukset ovat taktista maaperän tunnustelua. Hän näkee SDP:n linjanmuutoksessa myös riskejä, koska puolueen liberaali siipi saattaa kavahtaa niitä. Wass kuvaa SDP:n strategiaa nerokkaaksi, mutta kuitenkin toteaa, että muissa maissa sosiaalidemokraattisten puolueiden lähentyminen laitaoikeiston maahanmuuttolinjoja ei ole kannattanut. Hän muistuttaa, että SDP:n linja maahanmuuton määrään ei ole tiukentunut, vaikka kotouttamiseen on otettu jyrkempi kanta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kissan esi-isä on yksinäinen saalistaja. Sen elämä on hyvin erilaista kuin ihmisen, ja meidän voi olla vaikea ymmärtää kissan tarpeita. Tulkitsemme helposti kaapin päältä pudotetun maljakon protestiksi, mutta kissa ei osaa osoittaa mieltään. Mitä kissa tarvitsee elämäänsä? Ja mistä tiedämme, voiko se hyvin? Asiantuntijoina on eläinlääkäri Johanna Lankila, kissa-asiantuntija, eläintenhoidon opettaja Päivi Ylikorpi sekä eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ovatko veronkorotukset haitallisempia julkisen talouden vahvistamisessa kuin leikkaukset? Joutuuko seuraava hallitus kiristämään työn verotusta, kuten valtiovarainministeriön ylin verokarhu ennakoi? Politiikkaradiossa ovat aiheena verot. Keskustelemassa ovat valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja, verotutkija Lauri Finér sekä johtaja ja pääekonomisti Päivi Puonti Suomen Yrittäjistä. Toimittajana on Antti Pilke.

Ceutan kriisiä varjostaa Venäjän propaganda. Brittilehti The Guardian kertoo, että Venäjään linkittyvät some-tilit kehystivät Ceutan siirtolaiskriisin tapahtumia tarkoituksella koordinoiduiksi, ja lisäsivät salaliittoteorioita ja islamofobiaa tarinaan. Haastattelussa Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta, tutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta ja työelämäprofessori Hanna Smith Vaasan yliopistosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjällä valmistaudutaan parlamentin alahuoneen duuman vaaleihin. Hallinnon vastustajilta syyskuun vaalit on laajasti estetty. Onko Putinin ote äänestäjistä tiukempi kuin koskaan? Nostaako sotaväsymys ilmaan muutoksen merkkejä? Päätetäänkö Venäjällä uudesta liikekannallepanosta vaalien jälkeen? Kuinka suuri riski liikekannallepanoon turvautuminen olisi Putinin hallinnolle? Venäjän vaaleja arvioivat tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista sekä instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä ihmettä taivaalla oikein lentää? Yhdysvallat julkaisi kesällä satoja ufo-tiedostoja presidentti Trumpin hallinnon käynnistämän PURSUE-ohjelman puitteissa. Mukana oli jo aiemmin tunnettujen tapausten lisäksi uusia, kiinnostavia omituisia havaintoja. Mitä ne paljastavat? Entä millaisia selittämättömiä näkyjä Suomen taivalla on havaittu? Ursan Taivaanvahti-havaintopalvelun Emma Bruus paljastaa, millaisia outouksia suomalaishavainnoissa on ja miksi suomalaiset luulevat nähneensä ufoja. Alienien sijaan kyse on usein raketeista, Starlink-satelliiteista, sotaharjoituksista tai vitseistä. Suurin osa kummallisista havainnoista voidaa selittää, niin Suomessa kuin muuallakin, mutta muutamat havainnot jäävät mysteereiksi: eräs oudoimmista on USS Nimitz -lentotukialuksen mystinen tapaus vuodelta 2004. Haastateltavana Emma Bruus, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n havaintojärjestelmän kehittäjä Toimittajana ja äänisuunnittelijana Jari Mäkinen.

Perjantaistudiossa puhuttiin eufemismin juoksupyörästä: miksi uudet, neutraaleiksi tarkoitetut sanat alkavat ajan myötä kantaa samoja kielteisiä merkityksiä kuin edeltäjänsä. Pitäisikö juoksupyörää jarruttaa? Lisäksi keskustelu koski korkeakoulutuksen maksuttomuutta ja työn arvostusta ja mielekkyyttä. Raati pohti myös professori Heikki Hiilamon Ylen kolumnissa esittämää ehdotusta valita arpomalla osa poliittisista päättäjistä. Lopuksi puhuttiin urheiluuskovaisuudesta ja urheiluateismista. Vauhdikkaassa raadissa olivat filosofi Tuomas Nevanlinna, tutkija Jori Grym ja arkistojohtaja Outi Hupaniittu. Toimittajana oli Ville Talola.

Miltä tuntui elää linnanrouvana, ritarina tai tavallisena ihmisenä keskiajan Suomessa linnan muurien sisällä tai niiden ulkopuolella? Keskiajan tutkija ja tietokirjailija Elisa Pihlajaniemi ja arkeologi sekä tietokirjailija Ilari Aalto keskustelevat historian elävöittämisestä faktoihin perustuvien mutta pitkälti kuviteltujen tarinoiden äärellä. Toimittajana on Jonni Roos.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio syventyy ajankohtaisiin ja kiinnostaviin kulttuurin ja median ilmiöihin ja arvokysymyksiin. Raadissa päätoimittaja Jouni Kemppainen, tutkija Jori Grym ja toimittaja/tietokirjailija Ville Hänninen. Toimittajana on Jonni Roos. Tällä kertaa keskustelun avaa Alvar Aallon arkkitehtuuri, jonka 13 kohdetta on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Pohdittavana on Aallon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa ja arkkitehtuurin vaikutus demokraattisiin arvoihin. Keskustelijat käsittelevät myös erilaisia suhtautumistapoja Aallon tuotantoon ja maailmanperintöstatuksen tuomia kysymyksiä. Ohjelmassa käsitellään myös Christopher Nolanin uutta Odyssey-elokuvaa, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä keskustelua uskollisuudesta klassikkotarinalle, näyttelijävalinnoista ja elokuvan eettisistä valinnoista. Esillä ovat sekä kriitikoiden että tutkijoiden näkemykset. Erityisesti tutkijat ja kääntäjät ovat olleet poikkeuskellsien kriittisiä suurelokuvaa kohtaan. Miksi näin? Eikä klassikkoa voi tulkita uusista lähtökohdista? Lisäksi pohditaan FIFAn ja kansainvälisen jalkapallon kriisiä kaupallisuuden ja arvojen ristipaineessa, supersankarien kuten Hämähäkkimies roolia arvojen välittäjinä sekä eurosetelien visuaalista uudistusta eurooppalaisen identiteetin näkökulmasta. Suomalainen Ville Tietäväinen on ehdolla eurosetelien kuvittajaksi. Keskusteluissa pureudutaan yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja eettisiin kysymyksiin ajankohtaisten esimerkkien kautta.

Ymmärrys lihavuuden biologiasta on lisääntynyt viime vuosina. Siitä huolimatta lihavia syyllistetään ja heitä moititaan itsekurin puutteesta. Häpeä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja estää jopa hakeutumasta lääkäriin. Miten iso vaikutus lihomiseen on perimällä ja evoluutiolla? Uudet lihavuuslääkkeet ovat nousseet otsikoihin. Mihin niiden teho perustuu ja mitä haittaa niistä voi olla? Haastateltavina ovat tutkijatohtori Johanna Matilainen Helsingin yliopistolta, tutkijatohtori Julia Lautaoja-Kivipelto Oulun yliopistolta sekä lihavuuslääkäri Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistolta. Toimittajana on Minna Korhonen.

Onko maailmassa olemassa ilmiöitä, jotka tapahtuvat täysin sattumalta? Ja mitä oikeastaan on satunnaisuus? Monet satunnaisina pidetyt ilmiöthän ovat todellisuudessa deterministisiä eli väistämätöntä seurausta aiemmista tapahtumista ja luonnonlaeista. Esimerkiksi lottopallot kimpoilevat ja törmäilevät toisiinsa täysin klassisen fysiikan lakien mukaan, mutta pidämme lopputulosta sattumana. Miksi emme osaa ennustaa lottonumeroita? Taustalla on systeemin äärimmäinen herkkyys alkutilalle, kaaosteoria. Emme saa lottopalloja koskaan täysin samaan alkuasentoon, joten ne eivät arvonnan aikana kimpoile täysin samalla tavoin ja lopputulos on aina erilainen. Eli onko sattuma oikeasti vain kaaosta? Entä miten on mahdollista, että vaikka yksittäinen tapahtuma olisi sattumaa, suurten joukkojen käyttäytymistä voidaan ennustaa joskus hämmästyttävänkin tarkasti? Haastateltavina ovat matematiikan professorit Lasse Leskelä Aalto-yliopistosta ja Eero Saksman Helsingin yliopistosta. Toimittajana ja äänisuunnittelijana on Mari Heikkilä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt pidempään kuin ensimmäinen maailmansota. Pitkittyneen sodan myötä Venäjän sotatalous on alkanut horjahdella. Viimeaikoina lännessä on arvioitu Venäjän olevan heikoimmillaan sitten sodan alun. Onko presidentti Vladimir Putinin valta haurastumassa? Venäjän nykytilannetta arvioivat Turun yliopiston professori ja Venäjä-asiantuntija Kari Liuhto, sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Hallituksessa on kiistelty STEA-rahoituksen kriteereistä. Keskustelemassa kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Pia Sillanpää (ps.) ja Bella Forsgrén (vihr.). Sote-ministeri Wille Rydman on muuttamassa sote-järjestöjen rahoituksen kriteerejä tavalla, joka on saanut kritiikkiä kokoomuksesta ja RKP:sta. Pääministeri Petteri Orpo kertoi eilen, että STEA-avustusten kriteereistä ei ole hallituksessa sopua -ja pääministeri vie asian valtioneuvoston istuntoon käsiteltäväksi. Sillanpään mielestä kriteerejä pitää muuttaa niin, että rahaa menisi mieluummin ihmisiä kohtaavaan työhön kuin hallintoon. Laiho ihmettelee, miksi vääntöä on käyty julkisuudessa, eikä hallituksen kesken. Hänen mielestään voisi olla joku prosentti minkä yli hallinnon kulut ei saisi nousta. Forsgrén pitää kokoomuksen tapaa päästää ministeri sooloilemaan epäonnistuneena. Hän kritisoi perussuomalaisia identiteettipolitiikan tekemisestä. Saako jokainen ministeri tehdä sellaista identiteettipolitiikkaa kuin haluaa välittämättä muun hallituksen toiveista? Ja miksi golf-järjestölle halutaan antaa veronmaksajien rahaa mieluummin kuin Seta ry:lle? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin tavoitteenaan maan hallinnon kaataminen, mutta sota näyttää olevan päättymässä Yhdysvaltain tappioon. Kuka voittaa ja kuka häviää ja millaista roolia öljy lähi-idän sodissa näyttelee? Aiheesta ovat puhumassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Monille liikunta on henkireikä ja syvällisen mielihyvän lähde, toisille se tuntuu vain vastenmieliseltä. Evoluutio ja geenit selittävät molempia tapauksia, mutta vain osittain. Nykypäivänä liikunta on jäänyt selviytymisen kannalta tarpeettomaksi. Silti se on monelle eksistentiaalisen tärkeää. Mistä kaikesta liikunnan merkityksellisyys kumpuaa ja mitä tarkoittaa liikunnan henkisyys? Entä miten lapsuuden koululiikuntakokemukset voivat vaalia tai vaurioittaa liikuntasuhdetta. Haastateltavana liikunnan merkityksellisyyteen perehtynyt liikuntapsykologian professori Noora Ronkainen Bernin yliopistosta ja koululiikuntakokemuksia tutkinut liikuntapedagokiikan apulaisprofessori Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Laura Koso.

Ristiriitaiset tiedot Yhdysvaltain ja Iranin solmimasta aiesopimuksesta herättävät hämmennystä Euroopassa. Presidentti Trumpin mukaan Iran on suostunut ydinohjelmansa alasajoon. Iran väittää päinvastaista. Saiko Trump Iranilta köniin suostuttuaan tulitaukoon? Entä saiko Eurooppa Trumpilta köniin suostuttuaan EU-USA -kauppasopimukseen? – Kyse ei ollut 6 - 0 häviöstä, vaan prosenteissa 15 - 0 häviöstä EU:lle. Sopimus on erittäin epätasapainoinen ja se on myönnettävä. Se tulee heikentämään EU:n kilpailukykyä, sanoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) kauppasopimuksesta Politiikkaradiossa. Onko EU liberalisoimassa geenimuunneltuja kasvilajikkeita rajoittavaa lainsäädäntöä hyväkysmällä uusia genomitekniikoita? Suljetaanko deepfake-alastonkuvia levittävät alustat Euroopassa? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Li Andersson (vas. / left), Pekka Toveri (kok. / epp) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Työnantajat ja palkansaajat sopivat, että drooniuhkan takia kotiin jääville on maksettava palkkaa. Sopuun puhkesi kuitenkin särö, kun Akavan suurin liitto, opettajien OAJ ilmoitti, ettei hyväksy droonisuositusta. Työnantajien EK taas puhui palkanmaksusta vain kolmen tunnin ajalta. Noudattavatko työnantajat suositusta? Kuka saa rahansa? Osoittiko kolmikanta voimansa vai Akava jakautumisensa? Aiheesta ovat keskustelemassa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja johtaja Ilkka Oksala EK:sta. Toimittajana on Antti Pilke.

Miksi Suomi lähti arvosteltuun USA-vetoiseen tekoälyliittoumaan? Haastattelussa elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.). Puisto arvioi, että uudessa Pax Silica -tekoälyliittoumassa on Suomelle paljon mahdollisuuksia. Hän korostaa, että Pax Silicaan liittyen puhutaan satojen miljardien investoinneista. Hallituksen päätökset näyttävät sotivan vastaan Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteita, joiden mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitää lisätä. Puisto näkee, että vaikka maahanmuuttoa pitäisi rajoittaa, työtä tekevät ovat tervetulleita Suomeen, mutta hekin vain tietyin rajoituksin. Suomen taloudessa ja työllisyydessä on ollut pitkään ongelmia. Elinkeinoministeri kertoo, miten Suomen elinkeinoelämä saadaan nousuun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Ihmisellä on voimakas tarve kuulua ryhmään – olla me. Sulaudumme huonoonkin ryhmään huomaamatta ja omaksumme sen normit. Pidämme “meitä” helposti muita parempia. Pahimmillaan se johtaa vihaan toisia kohtaan. Ihmiskunnan iso kysymys on, miten opimme elämään maapallolla toisia tuhoamatta. Miten yhteistyötä rakennetaan? Asiantuntijoina on sosiaalipsykologian apulaisprofessori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta, filosofi, apulaisprofessori Frank Martela Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitokselta ja väitöskirjatutkija Emil Salovuori Kuopion ja Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Missä tilanteissa ydinaseen jatkossa saisi tuoda Suomeen? Hallitus haluaa muuttaa ydinenergialakia. Keskustelemassa kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Trumpin uhittelu Grönlannin haltuunottamisesta pelästytti pahanpäiväisesti Pohjoismaat. Oliko kyse pelkästä Trumpin päähänpinttymästä? Mitä suurvaltojen kartoissa lukee, kun jopa Yhdysvallat uhkailee Tanskaa? Syttyykö seuraava konflikti arktisella alueella? Vieraana on Jään valta vaihtuu -kirjan kirjoittaja, tietokirjailija ja toimittaja Marjo Näkki. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnan työryhmä ehdotti, että puolustuksen märäärahat pitäisi kaksinkertaistaa. Onko Suomi valmistautumassa sotaan? Ja miten näin mittava, seitsemän miljardin euron korotus rahoitettaisiin? Tarkoittaisiko se massiivisia leikkauksia jostain muualta tai lisävelan ottamista? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Timo Furuholm (vas.). Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pitäisikö kotihoidontuki lakkauttaa, kuten tutkijat esittävät? Keskustelemassa kansanedustajat Karoliina Partanen (kok.), Eveliina Heinäluoma (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Selvityksen tehneet tutkijat ehdottavat kotihoidontuen tilalle vanhempainvapaiden pidentämistä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Valtaosa vuosittaisista maataloustuista on ympäristön kannalta joko haitallisia, tai päästöjen vähentämisen kannalta tehottomia, väittää uusi Kalevi Sorsa -säätiön raportti. Onko tukipolitiikka ydinsyy 30 vuotta kasvaneisiin maatalouden päästöihin? Lähteekö viljelijöiltä rahat, jos maatalous käännetään ilmaston kannalta kestävämmälle uralle? Maataloustukien ympäristövaikutuksista ja maatalousyrittäjen tulosta keskustelevat maataloustukiraportin tekijä Antti Ronkainen, MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä sekä ekonomisti Päivi Kujala Pellervon taloustutkimuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Perussuomalaisten Vilhelm Junnila pamauttaa, että Suomen ilmaiset autiotuvat ovat ”surkeita koppeja” ja sen sijaan meille pitäisi ottaa mallia Ruotsista ja Norjasta. Niissä kuljetaan usein pikkureppu selässä maksulliselta tuvalta toiselle. Politiikkaradiossa puhutaan retkeilystä ja säästöistä, jotka vievät polttopuut nuotiopaikoilta. Aiheesta ovat keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Junnila sekä entinen ympäristöministeri, vihreiden kansanedustaja Krista Mikkonen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomen ykkösvirkamiehet julkaisivat suosituksensa siitä, mihin seuraavan hallituksen tulisi tarttua. Politiikkaradio pureutuu siihen milloin virkamiehet menevät liian pitkälle neuvoessaan kansan valitsemia päättäjiä ja miksi poliitikkojen on toisaalta syytä pitää näppinsä erossa virkamiesten työstä. Missä kulkee ”poliittisen ohjauksen” raja? Miksi Suomi erottuu monista muista maista? Aiheesta ovat keskustelemassa SDP:n entinen kansanedustaja ja ex-ministeri, neuvonantaja Jouni Backman sekä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Huhut Yhdysvaltain ja Iranin sovusta aseleponeuvotteluissa pyörivät julkisuudessa. Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion mukaan maailma saattaa kuulla hyviä uutisia. Heitetäänkö Hormuzinsalmeen maailmankaupan pelastusrengas, vai pakottaako kiire Trumpin hyvästä diilistä pahaan diiliin? Iranin ja Yhdysvaltain neuvotteluita arviovat Risto E. J. Penttilä European Business Leaders' Convention -verkostosta sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Toukokuussa rannat, metsät, suot, pellot ja niityt ovat taas täynnä muuttolintujen ääniä ja varsinkin aamuisin konsertti on huikaiseva. Millaisia ääniä kuuluu juuri nyt? Luonto-Suomessa pohditaan lintujen suunnistamisen taitoja ja lähes uskomattomalta tuntuvia matkoja. Millaisia lintuhavaintoja sinä olet tehnyt tai mitä haluaisit kysyä lintujen kevätmuutosta? Asiantuntijoina Hailuodon Marjaniemessä ovat yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopistosta, dosentti Ossi Nokelainen Jyväskylän yliopistosta ja ammattiluontokuvaaja Jari Peltomäki. Toimittajana on Juha Laaksonen. Pasilan studiossa juontajana Juha-Pekka Taskinen. Äänisuunnittelija Petri Hårdh.

Lähes kaikilla vangeilla on päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö. Miten rikollisuuden kierrettä voi ehkäistä ja miten siitä pääsee pois? Entä voiko vankila sittenkin vähentää uusintarikollisuutta? Tehokas kriminaalipolitiikka vaatii tutkittua tietoa siitä, millaiset rangaistukset ja millainen sosiaalipolitiikka on oikeasti tehokasta. Asiantuntijoina kriminologian professori Janne Kivivuori Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista Helsingin yliopistosta sekä psykologi, tutkimuspäällikkö Marko Manninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Ilmastonmuutos moninkertaistaa turvallisuusriskejä ja ruokkii kriisejä, mutta jää sotilaallisen varautumisen jalkoihin. Miten turvallisuutta voi parantaa huolehtimalla luonnosta ja kuinka välttää uusia haavoittuvuuksia? Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset eivät ole vain suoria uhkia, kuten lisääntyvät tulvat tai myrskyt, vaan usein kauaskantoisia seurausketjuja. Äärisäät toisella puolella maapalloa voivat katkaista lääkkeiden, mikrosirujen tai maatalouden tarvitsemien lannoitteiden saannin. Turvallisuus edellyttää ilmastotekoja, mutta huonosti suunniteltu hillintätoimi voi johtaa uudenlaisiin riskeihin, kuten lisääntyvään eriarvoisuuteen tai raaka-aineriippuvuuteen. Miten ympäristöturvallisuus tulisi huomioida Suomen huoltovarmuudessa? Entä kannattaisiko Euroopan ohjata kasvavia puolustusmäärärahoja fossiiliriippuvuudesta irtautumiseen tai itärajan soiden ennallistamiseen? Haastateltavana ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan perehtynyt johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Jaro Asikainen Äänisuunnittelu: Matias Puumala

Öljyn tulevaisuus näyttää ristiriitaiselta. Maailman maat ovat virallisesti päättäneet luopua fossiilisista polttoaineista. Siitä huolimatta öljyn kulutus kasvaa ja pysyy nykykehityksellä korkealla vielä pitkään. Yhdysvallat panostaa öljyyn, vastustaa vihreää siirtymää ja pitää ilmastonmuutosta huijauksena. Samalla Kiinassa on meneillään massiivinen aurinko- ja tuulienergian läpimurto. Miten öljystä tuli keskeinen osa yhteiskuntia ja miksi siitä on niin vaikea päästä eroon? Millaisen energiatulevaisuuden maailma valitsee? Haastateltavana ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan emeritusprofessori Peter Lund ja Kiinan energiapolitiikan asiantuntija Lauri Myllyvirta Crea-tutkimuskeskuksesta. Toimittajana on Jaro Asikainen. Äänisuunnittelu: Jaro Asikainen ja Matias Puumala Korjaus 9.4.2026 klo 14:23. Kohdassa 04:41 puhutaan virheellisesti 105 miljardista barrelista. Oikea luku on 105 miljoonaa.