Podcasts about puolan

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ykkösaamun ensimmäisessä keskustelussa puhutaan Itämeren turvallisuudesta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit aloittivat kaksipäiväisen kokouksen Tanskan Bornholmissa. Mukana ovat myös Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministerit. Minkälainen halukkaiden koalitio on mudostumassa Itämeren maiden ja Ranskan välille? Kuinka nämä maat pääsevät mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin rauhansuunnitelmiin? Tästä keskustelevat hybridikeskuksen Jukka Savolainen ja Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä. Toisessa keskustelussa pohditaan Suomen metsien hiilinielulaskelmia. Hallitus varasi puoliväliriihessä rahaa alan tutkimukseen. Mitä tutkitaan ja miten studioasiantuntijat suhtautuvat Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin? Studiossa Lauri Mehtätalo Joensuun yliopistosta ja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneelista. Lähetyksessä myös tuoreet tiedot Kanadan vaaleista ja Amnestyn uudesta ihmisoikeusraportista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Puolaan verrattuna Suomi on historian Hannu Hanhi. Samoissa historiallisissa prosesseissa Suomi on puikkelehtinut yhteiskunnalliseen vakauteen. Puola taas on kerta toisensa jälkeen päätynyt tragediaan, kansallinen eripura toistuvana kirouksenaan. Antti Blåfield on perehtynyt laajalti Puolan historiaan ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Puolalaisen veteraaniohjaaja Agnieszka Hollandin tositapahtumiin perustuva elokuva Green Border on kuvaus Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuvasta pakolaistilanteesta, jossa turvapaikkaa hakevat ihmiset joutuvat poliittisiksi pelinappuloiksi. Miten Puolan oikeistohallituksen suututtanut, mutta maailmalla paljon suitsutusta saanut teos kertoo konfliktista ja sen osapuolista sekä Venäjän vaikutusvallasta, hybridisodankäynnistä ja Euroopan rajapolitiikasta? Millaista uhkakuvaa se maalaa Suomen käännytyslaki- ja välineellistetyn maahantulon kysymyksiin? Kulttuuriykkönen keskustelee aiheesta Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Saila Heinikosken, Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja sekä Tampereen yliopiston tutkija Sanna Valtosen sekä kulttuuritoimittaja Harri Römpötin kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Europos Sąjungos Taryba priėmė keturioliktą sankcijų paketą, kuriame pirmą kartą pritaikytos sankcijos rusiškoms suskystintosioms gamtinėms dujoms.Šilutėje vyksta tarptautinės pratybos "Šerifas", kurių metu bus simuliuojamos riaušių malšinimo operacijos.Dėl žievėgraužio tipografo užpultų eglynų, Kazlų Rūdos ir Vilniaus rajono savivaldybių miškuose gali tekti iškirsti beveik šešiasdešimt tūkstančių kubinių metrų medienos.Pusė visų gyventojų, šiemet Sodros įtrauktų į antros pakopos pensijų kaupimą, atsisakė jame dalyvauti, kiti dar gali apsispręsti iki birželio 30-osios.Socialiniuose tinkluose žmonės dalijasi informacija apie skambučius iš jiems nežinomų numerių,kuiais perskambinus abonentas sako, jis neskambinęs.Ved. Madona Lučkaitė

“Jessikka Aro väittää kirjassaan, että vuoden 2010 lentoturman syynä oli Venäjän pommi-isku, jota Puolan hallitus peitteli. Kaksi Puolassa suoritettua onnettomuustutkintaa ja yhdysvaltalaisen laboratorion tutkimukset osoittavat kuitenkin selkeästi, että maan presidenttiä ja sotilasjohtoa kuljettanut kone tuhoutui osuttuaan puihin, ei räjähdysten takia”, kirjoitti suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari 27. toukokuuta 2024 julkaistussa kirjoituksessaan. Toukokuun alussa kirjansa Putinin sota - Venäjän salaiset operaatiot lännen tuhoamiseksi (Johnny Kniga, 2024) julkaissut Aro kertoi teoriasta, jossa koneen pudotti Venäjän koneeseen asentamat räjähteet, Kulttuuriykkösen lähetyksessä 6. toukokuuta 2024. Tässä lähetyksessä Jessikka Aro vastaa Faktabaarin kritiikkiin kuukausi kirjan julkaisun jälkeen. Keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija ja Faktabaarin toimittaja Joonas Pörsti, joka avaa Faktabaarin tuoretta selvitystä ja tietokirjailija Jessikka Aro. Puolan sisäpoliittista tilannetta ja lähihistoriaa, johon Smolenskin turman ympärille kasvaneet teoriat liittyvät, selittää Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Miksei työmarkkinajumissa nyt neuvotella? Millaisia neuvottelumaratooneja on aiemmin työmarkkinaneuvotteluissa järjestetty? Entä mikä on kompromissien merkitys? Haastateltavana Pam ry:n entinen puheenjohtaja Ann Selin, varatuomari Harri Hietala sekä ekonomisti, pitkän linjan ay-vaikuttaja Ralf Sund.  Viron venäläisiä huokutellaan äänestämään Venäjän vaaleissa. Rain Kooli raportoi Tallinnasta.  Presidentti Putinin valinta jatkokaudelle Venäjällä on käytännössä varma. Venäjällä järjestetään viikonloppuna presidentinvaalit. Keskustelemassa vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliitisesta instituutista ja entinen Suomen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen.  Ranskan, Saksan ja Puolan johtajat tapaavat. Millaista ristivetoa suurten Euroopan maiden välillä on? Haastateltava tohtorikoulutettava Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta.  Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Mira Stenström ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Paikallista sopimista on jo. Mihin muutosta tarvitaan? Keskustelemassa vanhempi yliopistonlehtori Markku Sippola sekä työ- ja sosiaalioikeuden apulaisprofessori Jari Murto Helsingin yliopistosta.  Kuinka kirkko elää ajassa? Haastateltavina Kirkkohistorian dosentti Sini Mikkola Itä-Suomen yliopistosta sekä johtava asiantuntija Jyri Komulainen Kirkon tutkimus- ja koulutusyksiköstä.  Puolan presidentti, pääministeri ja ulkoministeri vierailevat Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin kutsusta juhlistamassa Naton 25-vuotistaivalta. Matkaa varjostaa se, että Puolan sisäpoliittinen tilanne on jännittynyt ja kahtiajakautunut Dudan ja Tuskin suhteiden takia. Samaan aikaan Puola yrittää tukea Ukrainaa ja ratkoa maiden välistä maanviljelijäkiistaa. Varsovasta raportoi toimittaja Justas Stasevskij. Karibianmerellä sijaitseva Haiti on ajautunut kriisiin rikollisjengien hallitessa suurta osaa maasta. Mitä Haitissa tapahtuu? Haastateltavana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen ja Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara. 

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi Suomi päätyi sulkemaan raja-asemia? Poliitikkoraati kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Hanna Sarkkinen (vas.) Milainen tilanne on Puolan rajalla? Anna Karismo raportoi. Venäjän vastaisten pakotteiden listalle on nousemassa timatit, miksi näiden kauppaa tulisi rajoittaa? Miten pakotteet toimivat? Keskustelemassa vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitokselta sekä johtaja Petri Vuori EK:sta. Argentiinaan on valittu uusi presidentti. Vaalien merkityksestä kertoo Ulkolinja-ohjelman toimittaja Pertti Pesonen. Juontajana Mira Stensröm. Toimittajina Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara.

Antisemitismillä on Puolassa, kuten muuallakin Euroopassa, monisatavuotinen historia. Mutta miten antisemitismi on nimenomaan Puolassa ilmennyt eri aikoihin, ketkä sitä ovat edistäneet ja miksi? Puolassahan oli ennen toista maailmansotaa Euroopan suurin juutalaisväestö, mutta saksalaisten organisoimassa holokaustissa Puolassa tapettiin n. 3 miljoonaa juutalaista. 90 % koko Puolan juutalaisväestöstä. Nyt Puolassa halutaan tutkia ja keskustella siitä, mikä oli puolalaisten osuus ja rooli tapahtumiin silloin kun saksalaiset juutalaisia tappoivat. Ja minkälaista on ollut suhtautuminen juutalaisiin toisen maailmansodan jälkeen. Haastateltavana on taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Mitä Nord Stream -putken räjähdyksestä tiedetään vuosi tapahtumien jälkeen? Milloin Ukrainaan tulisi neuvotella rauha ja kuinka kauan sota voi jatkua? Hyötyykö Yhdyvallat Ukrainan sodasta ja mitkä Yhdysvaltain intressit ovat maailmanpolitiikassa? Mitä realistiset koulukunnat ajattelevat Ukrainan sodasta ja maailmanpolitiikasta? Studiossa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Jakso on kuvattu 13.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Nord Stream (4:16) Sodan eteneminen (10:27) Itä-Ukraina (15:52) "Putin on Ukrainan isä" (19:25) Ukrainan demokratiakehitys (21:08) Länsimaiden tuki (25:14) Eskalaatio (27:59) Rauhansopimus keväällä 2022 (34:56) "Yhdysvallat hyötyy sodasta" (38:12) "Venäjä ei ole yksin syyllinen" (43:14) Realistiset koulukunnat (51:03) Venäjän ymmärtäminen (54:23) Shokkiterapia 1990-luvulla (59:22) Puolan länsimaalaistuminen (1:04:55) Demokratia ja Venäjä (1:07:07) Yksityisomaisuudensuoja (1:17:31) Yhdysvaltain intressi (1:26:12) Donald Trump (1:27:37) Suomen presidentinvaalit (1:31:49) Suomen ja Venäjän suhteet

Mitkä ovat keskisimmät muutokset, jotka mahdollisesti ovat edessä Puolan politiikassa nyt Laki ja oikeus -puolueen kahdeksan vuoden valtakauden jälkeen ja mitkä ovat asioita, joista todennäköisesti tulee eniten vääntöä? Ja miksi puutteiden korjaaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa Puolassa on todennäköisesti hyvin iso ja paljon aikaa vievä projekti? Ja miten Puolassa nyt suhtaudutaan sotaan Ukrainassa ja ukrainalaisten pakolaisten tukemiseen. Haastateltavana on suomentaja ja taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Ukrainan historiassa on paljon verisiä tapahtumia, joista on kuitenkin toivuttu ja päästy eteenpäin. Mutta miten Ukrainan suhde Venäjään tulee todennäköisesti kehittymään mahdollisen rauhan solmimisen jälkeen? Miten ovat satojen vuosien aikana kehittyneet Puolan ja Ukrainan suhteet? Minkälainen oli muinainen kasakoiden valtio ja miten kasakoiden perintö näkyy Ukrainassa? Miten Venäjällä on perusteltu Kiovan historiallista kuulumista Venäjälle ja miten vakuuttavia ne perustelut ovat? Ja mitä Saksa teki toisen maailmansodan aikaan Ukrainassa? Mitä asioita nykyisessä sodassa ja Ukrainan toiminnassa länsimaiden olisi historian valossa syytä ymmärtää paremmin? Haastateltavana on kanadalaisen Helsingin yliopiston dosentti ja Wilfried Laurier -yliopiston tuntiopettaja Johannes Remy. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Mikä on tilanne Israelissa? Kirjeenvaihtaja Antti Kuronen raportoi Tel Avivista.  Millainan armeija Israelilla on? Entä mitä vaikutuksia pääministerin asemaan on sillä, että tiedostelu ei pystynyt estämään Hamasin iskua. Israelin tilanteesta studiossa  ovat keskustelemassa sotilasprofessori Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopisto Puola on äänestänyt parlamenttivaaleissa. Vastakkain ovat eu-myönteiset ja eu-vastaiset toimijat, mihin suuntaan maa kääntyy? Puolan vaaliteemoihin on kuulunut myös Ukrainan tukeminen, miten vaalitulos vaikuttaa Ukraina-suhteeseen? Puolasta raportoi kirjeenvaihtaja Anna Karismo ja Ukrainasta toimittaja Maxim Fedorov. Studiossa keskustelemassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Veera Sinervo ja Rasmus Montonen. Tuottajana Marija Skara. 

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto keskustelee neuvottelufilosofiastaan ja kokemuksistaan NATO-neuvotteluissa, politiikassa, Darfurissa ja Venäjän lähialueilla Ukrainassa, Vuoristo-Karabahissa, Armeniassa ja Azerbaidžanissa. (00:00) Pekka Haavisto – Albertinkadun kasvatti (00:42) Finlandia vai Maamme-laulu? Olli Muuraisen flash mob (01:45) Suomen itsenäistyminen Venäjän-Japanin sodan jälkeen (02:40) Venäjän haavoittuvuus Ukrainan hyökkäyksen vuoksi. Prigozhinin matka Moskovaan. (04:00) Vuoristo-Karabah, Armenia ja Azerbaidžan. Lavrovin pelot. Droonisota ja pakolaisuus (06:01) Sauli Niinistö-Pekka Haavisto-Sanna Marin: hyvä ja paha poliisi roolijaot Erdoganin Turkin kanssa. NATO-prosessin koordinointi Ruotsin kanssa (08:50) NATO-hakemuksen vastustus keväällä 2022. Unkarin ja Turkin roolit. Ruotsin Koraanin polttamiset eriyttivät tiet keväällä 2023 (10:54) Neuvotteluissa Unkarin kanssa. Kansannousu 1956 ja yksin jäämisen kokemukset (12:40) Suomen laki uskonrauhan rikkomisesta, F-16 hävittäjät ja USA. Puolan ja Ukrainan suhde (15:25) Diplomatia on toiminut sodan keskelläkin (16:50) Ydinvoima vs. ilmastoriski. SSAB:n suuri merkitys – Raahe (18:50) Uusi neuvotteluvalta (WSOY) – rauhanneuvotteluteesit Darfurissa (20:15) Haaviston neuvotteluteesi: Tilan antaminen. Myötäkuuntelu (22:08) Haaviston neuvotteluteesi: Suorapuheisuus myös vastapuolelle epämiellyttävistä asioista kuten kansanmurhasta. Radikaali totuudellisuus (23:50) Haaviston neuvotteluteesi: Positiivinen yllättäminen positiivisella totuudellisuudella. Ei taktisia kaksoisviestejä eri osapuolille (24:23) Haaviston neuvotteluteesi: Varoitusten toteuttaminen. Uhkauksilla pitää olla katetta (25:20) Neuvottelun aikarajoitukset. Tunteet ja häpeä (26:35) Afrikka on suuri tuntematon. Kiinalaisten kolmirakenteinen hissipuhe Afrikassa toimii: väestönkasvun, talousongelmien ja ympäristöongelmien ratkaisu vs. Euroopan moralismi ja demokratia (28:53) Suomen energiapolitiikan mahdollisuudet: tuulivoima, aurinkovoima, turve, siirtokapasiteetti. Rosatomin virheinvestointi (31:00) Teollisuuden ja Haavistonkin edustamien ympäristöaktivistien kummallinen yhteisvoitto voi olla lähellä. Paljon on opittu 1970-luvulta (32:00) Identiteettipolitiikka Suomessa. Erimielisyys vaatii sivistynyttä neuvottelumekanismia (33:07) Sauli Niinistön tolkku-konsepti. Maahanmuuttajanuorten turvallinen tila. Myötäkuuntelun taito (36:20) Agoran puute. Sosiaalinen media huonona korvikkeena. Pekka TikTokissa (37:37) Ei maailmalle kannata oppia viedä, kyllä maailmalla osataan. Riitojenratkaisumenetelmät voivat olla perinteisiä (39:25) Suomen historian parhaat presidentit. Miten Risto Ryti uhrautui Suomen puolesta (41:18) YK:n Kofi Annan oli rohkea toimija suurvaltojen välissä (42:30) Kansanliitto määräsi Ahvenanmaan Suomelle. Ahvenanmaa oli mukana myös NATO-prosessissa (43:36) Mitä odotat presidentinvaalikamppailulta? (44:05) #neuvottelija Sisäpiiri 21 Pekkan Haavisto Reykjavikissa Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Tämän viikon podcastissa aiheina hallituksen budjettiriihi ja siellä esitellyt miljoonat ja muut tärkeät numerot, jotka merkitsevät erittäin paljon ihmisille; sekä Puolan yllättävä päätös lopettaa aseiden antaminen Ukrainalle, ja muuttuva työelämä ja työntekijöiden mittailu by kapitalistipossut. Studiossa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari, Anni Keski-Heikkilä ja Matilda Jokinen. Jakson leikkasi Ville-Veikko Niemelä. Jaksossa mainittuja linkkejä: Juttu, jossa laskettiin Rinteen hallituksen ensimmäisen budjettiriihen lukuja 2019: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006244239.html Matildan juttu Puolasta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009869592.html Juttu konsulttifirmojen herkeämättömästä mittaamisvimmasta https://www.hs.fi/visio/art-2000009639297.html. Lue podcastista lisää tästä jutusta: hs.fi/uutisraporttipod HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Muut podcastin ilmestymiskanavat löydät kootusti täältä: #uutisraportti #podcast #fyp #politics #politiikka #uutiset #news #suomi #Finland #podtok #helsinginsanomat #hs.

Eritahtisesti sodistaan toipunut Balkan on mainio tarkastelupiste Ukrainan mahdollisia tulevaisuuksia pohtiessa. Tuleeko Ukrainasta Sveitsin kaltainen Slovenia, Saksan ja Puolan kaltainen Kroatia vai kovin takapajuinen Bosnia-Herzegovina? Demarien 47. puoluekokous valitsi puolueelle uuden puheenjohtajiston ja puoluesihteerin. Vähemmälle huomiolle jäi oppositiopuolueelle tärkeän ohjelmatyötä puoluesihteerin kanssa luotsaavan puoluevaltuuston puheenjohtajan valinta. Tuntematta ja ottamatta valittuun Piia Eloon kantaa, kakkoseksi jäänyt Ville Skinnari olisi edustanut SDP:n kapeaa oikeistosiipeä ja olisi voinut tuoda uskottavaa näkemystä uusien työpaikkojen luomista tähtääviin ohjelmatavoitteisiin. Hän on saanut vuolasta kiitosta vienninedistämisestään yritysjohtajilta – jotka eivät yleensä demariministereitä spontaanisti kiittele.
 Miksi perussuomalaiset kelpaavat rakkausmarkkinoilla vain perussuomalaisille? Mitä siitä koitii: 49 prosenttia yli 1200:sta tutkitusta sanoisi persu-kannattajalle suoraan ei ja joka kymmenes. Yllättäen demarit ovat puoluekanta-halutuimpia – tai ainakin suurimmalle demari kelpaa vakavasti otettavaan seurustelusuhteeseen.

Miten erilaiset kriisit liittyvät oikeusvaltion heikentymiseen itäisessä Euroopassa? Kuinka menneisyyden kokemukset vaikuttavat Unkarin ja Puolan asennoitumiseen Venäjään ja Ukrainaan? Katalin Miklóssy kuvaa itäisen Euroopan maiden kasautuneita kriisejä, keskusvallan kontrollin kasvamista ja maiden suhtautumista sotaan Ukrainassa. Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Miklóssyn teksti “Demokratia kriisien aikana: Puolan ja Unkarin valinnat” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Puola on tukenut Ukrainaa ja sotaa paenneita ukrainalaisia nyt koko sodan ajan. Puolalaisten lojaalisuus ukrainalaisia kohtaan tuntuu pysyvän lujana, mutta samalla Puolassa on syntynyt ärtymystä ukrainalaisen viljan kuljetuksista Puolan kautta ja osin sen jäämisestä Puolan markkinoille. Mutta miten isoilta vaikuttavat Puolan puolustustarvikehankinnat, joita Puola tekee eri puolilta maailmaa? Ja miksi Puola, joka on Naton jäsen, katsoo kuitenkin aiheelliseksi varustautua itse niin lujasti Venäjän uhkaa vastaan? Ja miksi nyt Suomen on taloudellisestikin syytä pikaisesti vahvistaa suhteitaan Puolaan? Ohjelmassa näistä asioista puhuu Päivi Laine, joka on Suomen suurlähettiläs Puolassa. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Euroopan itäisellä laidalla on otettu johtoroolia Ukrainan auttamisessa. Se on keikauttanut myös koko Euroopan poliittista valtatasapainoa. Niin Puolassa kuin Baltiassa ymmärretään, että Ukrainassa soditaan paljon muustakin kuin Ukrainan rajoista. Ohjelmassa haastateltava Puolan entinen presidentti sanoo, että Venäjä on pysäytettävä tai se jatkaa imperiuminsa palauttamispyrkimyksiä myös muualla. Tutkija näkee Baltian ja Suomen jo eräänlaisina demokratian puolesta kamppailevina uusidealistisina keihäänkärkinä. Ohjelman toimittavat Rikhard Husu, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Saksa on pitkään vastustanut panssarivaunujen lähettämistä Ukrainaan. Viime aikoina Saksan linja on kuitenkin huojunut. Ransan ja Puolan paineessa Saksa teki päätöksen rynnäkkövaunujen lähettämisestä Ukrainaan. Samaan aikaan Suomessa nousee esiin puheita eurooppalaisista panssarivaunutalkoista, joissa Suomikin voisi olla mukana Suomi-Leopardeillaan. Onko Eurooppa vajoamassa yhä syvemmälle Ukrainan sotaan? Suomen aseavusta Ukrainalle keskustelevat eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) sekä puolustusvaliokunnan jäsen, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mikä saa toimistotyötä Suomessa tekevän ihmisen lähtemään humanitaariseen avustustyöhön Ukrainaan? Mitä lähipiiri Suomessa on ajatellut lähtemisestä sotaa käyvään maahan? Miten sota-alueella työskentely vaikuttaa omiin arvoihin ja omaan persoonaan? Minkälaista avustustyö korkean riskin alueilla on ja minkälaista on kohdata avun tarpeessa olevia ihmisiä? Studiossa vieraana Ukrainaan avustustyöhön lähtenyt Tina Soini. Jakso on nauhoitettu 9.11.2022. (0:00) Sota Ukrainassa (3:31) Avustustyöhön lähteminen(8:08) Puolan ja Ukrainan raja (9:11) Pakolaiset (10:40) Vapaaehtoiset (14:06) Lähipiiri Suomessa (14:42) Kuolema (16:01) Pahuus (17:08) Inhimillisyys (18:36) Minkä puolesta soditaan? (20:11) IFRT (23:52) Muukalaislegioona (24:50) Koulutus (25:58) Paluu Suomeen (26:54) Elämän merkityksellisyys (29:31) Veljeys (30:06) Lännen apu Ukrainalle(33:55) Avustustyö(37:25) Ihmiset Itä-Ukrainassa(40:02) Tulevaisuus Vieras Tina Soini

Tuomas Malinen lataa täyslaidallisen Suomen alennustilasta ja rahan lopusta.

Puolalaiseen kylään osunut ohjus aiheutti erikoisen viestintäsekamelskan. Vaikka ensitiedot tapauksesta olivat hataria, päätteli muutama suomalainenkin poliitikko nopeasti, mitä Puolassa olisi tapahtunut. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo twiittasi, että Venäjä pelaa vaarallista peliä iskemällä Puolaan. Puoluetoveri Timo Heinonen aloitteli viestissään maailmansotaa: ”Venäjän isku Puolaan on selvä artikla 5 -tapaus. Nato ei voi olla reagoimatta”, kirjoitti Heinonen myöhemmin poistamassaan twiitissä. Kokoomuksen kansanedustajien lisäksi Ukrainakin syytti tapahtuneesta välittömästi Venäjää. Myös mediassa levisivät tiedot Venäjän ohjusiskusta. Mikä Puolaan osuneen ohjuksen ensiviesteissä oli misinformaatiota, mikä disinformaatiota, mikä propagandaa? Mikä viestintäsotkussa johtui harkintakyvyn pettämisestä, mikä malttamattomuudesta, mikä yliherkistä somereaktioista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ohjus räjähti Puolan puolella, ja hetken maailma pelkäsi kolmannen maailmansodan syttymistä. Sovitaanko, että se oli ukrainalainen ohjus, jooko? Ihan sama, oliko se vai ei. Kauas on tultu maailmasta, jossa Puna-armeijan kuoro oli kutsuttuna vieraana Senaatintorilla ja Berliinissä Leningrad Cowboysin kanssa. Uskonnollisia vaaleja pukkasi: Yhdysvalloissa enemmistö hylkäsi katolisten vanhoillis-republikaanien hallitseman Korkeimman oikeuden linjaukset aborttioikeuden rajaamisesta. Mutta miten saada noin 15 prosentin äänestysaktiivisuuden seurakuntavaaleihin lisää säpinää? Miten olisi pormestarimalli? Entä jos seurakuntalaiset valitsisivat kirkkoherran kansanvaalilla? Lakialoitteet kaatuu: investointituet, maastamuuttovero, työmatkavero, ruuhkamaksut ja alueellisten opintolainojen hyvittäminen jäivät hallituksen lakialoitteina etenemästä eduskuntaan. Nouseeko niistä joku henkiin vaalien jälkeen. Ranskassa on uusi ekosirkus, jossa eläimet ovat aitojen sijaan hologrammeilla. Voisiko Arkadianmäen sirkukselle tehdä saman päivitys? Hologrammieduskunta!

FOOD|BALL – Ruokatarinoita pallon ympäri on TPS jalkapallon ja Jalofoodsin yhteistyössä tuottama podcast, jossa haastatellaan eri puolilla maailmaa pelanneita, tai parhaillaan pelaavia, suomalaisia jalkapalloilijoita. Pääpaino haastatteluissa on kasvisruoassa ja ylipäänsä ravinnon suhteessa urheiluun ja suorituskykyyn. Lisäksi podcastissa haasteltavat jalkapalloilijat tuovat esiin kohtaamiaan ruokakulttuureja sekä ravitsemukseen liittyviä käytäntöjä eri jalkapalloseuroista. Podcastia isännöivät TPS jalkapallon vastuullisuuskoordinaattori ja entinen ammattilaisjalkapalloilija Juho Lähde sekä Jalofoodsin toimitusjohtaja ja jalkapallovalmentaja Jouko Riihimäki. Viidennessä jaksossa vieraana on TPS:n keskikenttäpelaaja Kasper Hämäläinen. Urallaan mm. 63 A-maaottelua pelanneen ja 4 Puolan mestaruutta voittaneen "Kappen" kanssa keskusteltiin hänen pitkästä peliurastaan, ravinnon roolista eri seuraorganisaatioissa ja kulttuureissa sekä kuormituksen mittaamisesta & rasituksesta palautumisesta. Podcastin lopuksi Kappe antaa myös ravintovinkkejä nuorille futaajille. Podcastin kesto on noin 57 minuuttia. #FCTPS #Jalotofu #jalkapallo

Presidentti Bidenin Euroopan vierailun ja puheen aiheuttamat reaktiot Yhdysvalloissa. Kirjeenvaihtaja Juri von Bonsdorff. EU-johtajien ja Nato-maiden kokousten anti. Studiossa tj. Risto E. J. Penttilä, Nordic West Office ja ohjelmajohtaja Juha Jokela, Ulkopoliittinen Instituutti. Biden Puolaan. Puolan asema muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Studiossa suurlähettiläs Jari Vilén ja vanhempi tutkija Katalin Miklóssy, Aleksanteri-instituutti.  Lasten huolia varten perustettu Apuu-chat laajentaa ukrainankieliseksi, mahdollisuus osallistua myös sodan keskeltä. Puhelimessa ehkäisevän digityön päällikkö Johanna Virtanen, SOS-lapsikylä. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Marjo Näkki ja Veikko Eromäki. Tuottaja Hanna Juuti.

Sotatilanne Ukrainassa. Venäjä iski viikonloppuna Länsi-Ukrainassa sijaitsevaan Javorivin tukikohtaan lähelle Puolan rajaa. Pakolaisvirta länteen jatkuu. Erikoistoimittaja Mika Mäkeläinen, Lviv. Sota Ukrainassa ja Venäjän tilanne. Mitä isku Javorivin tukikohtaan tarkoittaa? Samaan aikaan puhutaan rauhanneuvottelujen tiivistymisestä. Studiossa kapteeni Antti Pihlajamaa, MPKK ja tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus. Siviilien avustaminen Ukrainassa ja avustamisen vaikeus sodan ja piirityksen keskellä. Suomen Punaisen Ristin katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Puhelimessa juuri Ukrainasta Unkariin siirtynyt viestinnän asiantuntija Ulriikka Myöhänen, Kirkon Ulkomaanapu. Sotarikokset Ukrainassa ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Päivi Dahl ja Anna Lehmuskoski. Tuottaja Tarja Oinonen.

Radio Voimassa on seurattu avustussaattueen matkaa, joka perjantaina starttasi Lahdesta ja suuntaa Puolaan viemään avustuspaketteja Ukrainaan toimitettavaksi, sekä tuomaan Suomeen turvaan pakolaisia Ukrainasta sodan alta. Ossi Arvela tavoitti Tero Krekulan, joka kertoi matkan tapahtumista tähän asti.

Voiman Iltapäivässä lahtelainen Weltsu Meriko päivittää tilanteen tien päältä kuinka mm. lahtelaisten avustusbussi on päässyt jo hyvälle paluumatkalle Puolan ja Ukrainan rajalta kohti Eestiä ja kuinka kyydissä olevien pakolaisten vieminen turvaan on edennyt.

Weltsu Meriko kertoo mm. matkasta kohti Puolan ja Ukrainan rajaa, yllättävistä käänteistä perillä, kun bussi meni alta rikki ja mitä tästä nyt eteenpäin.

Euroopan parlamentti äänesti kiireellisenä 1,2 miljardin euron talousavusta Ukrainalle. Komission mukaan laina on nopeaa apua, joka vahvistaa Ukrainan selviytymiskykyä. Kykeneekö EU tukemaan Ukrainaa Venäjän sotilaallista uhkaa vastaan? Puolan ja Unkarin ja EU:n välillä pitkään vellonut oikeusvaltioperiaatekiista sai lopullisen oikeudellisen päätepisteen. EU-tuomioistuin päätti, että EU:lla on oikeus evätä tukia jäsenmailta, jos nämä rikkovat oikeusvaltioperiaatteita. Puola ja Unkari saavat EU:n vuosibudjeteista ja elpymisvälineestä kymmenien miljardien tuet. Ollaanko Puolan ja Unkarin EU-rahahanat nyt sulkemassa? Vieraina ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Miapetra Kumpula-Natri (s&d) ja Elsi Karainen (re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puolan talous kasvaa niin kovaa vauhtia, että on jopa arvioitu niinkin, että on mahdollista, että jo kauden vuodesta 2027 eteenpäin EU-budjettineuvottelujen aikaan Puolan bruttokansantuote asukasta kohden ylittää EU:n keskiarvon. Silloin Puolasta, joka on saanut tähän asti paljon rahaa EU:lta, tulisi EU:n nettomaksaja. Mutta haluaisiko Puola ehkä silloin liittyä euroon? Ja vaikka EU on Puolalle taloudellisesti tärkeä kumppani, niin pidetäänkö Puolassa EU:ta vasemmistolaisten ja vihreiden klubina? Ja mitä Puolassa ajatellaan siitä, kun EU kovistelee Puolaa oikeusvaltioasioista? Ja miltä on näyttänyt tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla? Haastateltavana on Suomen Puolan suurlähettiläs Juha Ottman ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Viro järjesti marraskuussa kertausharjoituksen, jossa pari tuhatta reserviläistä levitti piikkilankaa Venäjän-vastaiselle rajalle. Pelkääkö Viro hybridihyökkäystä idästä? Ja miksi se päätti lähettää puolensataa sotilasta toisen Nato-maan Puolan tueksi? Politiikkaradion haastattelussa Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik. Toimittajana Marjo Näkki.

Maanpaossa elävä Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vaati Euroopan parlamentissa tukea Valko-Venäjän demokratialle. Samaan aikaan Valko-Venäjä painostaa EU:ta Puolan rajoille kohdistuneella hybridioperaatiolla. Onko Euroopan unionilla keinoja painostaa Valko-Venäjän diktaattoria Aljaksandr Lukašenkaa? Euroopan parlamentti käsittelee ehdotusta laillisen maahanmuuton lisäämiseksi Euroopassa. Tarvitaanko työperäisessä maahanmuutossa EU-tasoista lainsäädäntöä? Kannustaako EU:n yhteisten maataloustukien uudistus riittäviin ilmastotoimiin? Pystyykö suomalainen maatalous elämään uusien ilmasto- ja ympäristötukien kanssa?

Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanne aiheuttaa turvallisuuspoliittista huolta. Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelu. Tasa-arvoa tunturissa, Aurora-tapahtuma Levillä. Tuottaja Hannele Valkeeniemi, Yle.  Energiamuotojen luokittelu ja metsäkiista hiertää poliitikkoja. Kansanedustajat Kai Mykkänen (kok), Jenni Pitko (vihr) ja Juha Sipilä (kesk).  Miten huippuosaajia saadaan houkuteltua Suomeen ja pysymään täällä?Haastattelussa akatemiaprofessori Matti Latva-aho, Oulun yliopisto. Blogi. Robert Sundman: SAK:n ei kannata pelätä kansanedustajia, vaan some-vaikuttaja Natalia Salmelaa. Uusinta. Puolan ja Valko-Venäjän rajan tilanne aiheuttaa turvallisuuspoliittista huolta. Vieraina tutkimusjohtaja Hanna Smith, Hybridiosaamiskeskus ja tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Carolus Manninen, Mikko Haapanen ja Marija Skara. Tuottaja Hanna Juuti.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Alma Onali ja HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Jussi Sippola keskustelevat Puolan ja Valko-Venäjän rajakriisistä, Ruotsin jengitilanteesta ja katumuksesta. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062.

Tässä uutiskatsauksessa kahdessa uutisessa sukelletaan itä-Euroopan ja Balkanin ajankohtaisiin asioihin. Käsittelyssä on uutinen liittyen Puolan aborttilainsäädäntöön ja siihen liittyvään kuolemantapaukseen sekä uutinen Bosnia-Hertsegovinan kiristyneestä poliittisesta tilanteesta. Lopuksi kerron Moskovan metrossa tapahtuneesta tapahtumaketjusta, joka johti kahden ihmisen kuolemaan, toisen itsemurhan kautta. UUTISKATSAUKSEN UUTISET: Aittokoski, Heikki. HS, 22.10.2021. Järjestö: Ainakin 34 000 puolalais­naista on lain­muutoksen jälkeen hankkinut abortin laittomasti tai ulkomailta: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008352177.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Bosnia ja Hertsegovinaa uhkaa repeytyminen, länsivallat vaikuttavat tilanteen suhteen voimattomilta: ”Tämä voi johtaa uuteen sotaan”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387396.html Huusko, Jukka. HS, 7.11.2021. Raskaana olleen naisen kuolema sytytti Puolassa suuria mielenosoituksia, joissa vastustettiin tiukentuneita aborttilakeja: ”Nykyinen lainsäädäntö tappaa naisia”: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008387755.html Jurev, Stanislav. MK, 14.11.2021. Самоубийца, которого пытался спасти погибший в метро, оказался его братом: https://www.mk.ru/incident/2021/11/14/samoubiyca-kotorogo-pytalsya-spasti-pogibshiy-v-metro-okazalsya-ego-bratom.html Korelina, Olga. Meduza, 14.11.2021. В Москве два пассажира метро упали на рельсы перед поездом. Один погиб, второй выжил — а вскоре покончил с собой СМИ сообщили, что погибшие были братьями: https://meduza.io/feature/2021/11/14/v-moskve-dva-passazhira-metro-upali-na-relsy-pered-poezdom-odin-pogib-vtoroy-vyzhil-a-vskore-pokonchil-s-soboy Romsi, Vilma. YLE, 7.11.2021. Lääkärit kieltäytyivät tekemästä aborttia, nainen kuoli – Puolassa vastustettiin jälleen tiukkaa aborttilakia: "Myös hänen sydämensä sykki": https://yle.fi/uutiset/3-12177965

Siirtolaiskriisi Valko-Venäjän ja Puolan rajalla jatkuu. Venäläiset suhtautuvat Suomeen positiivisesti. Omavero-palvelussa on loppuviikolla tauko. Suomen MM-karsintaottelut jatkuvat jalkapallossa. Sää jatkuu lauhana ja pilvisenä.

Velko-Venäjän toimet ovat pahenemassa selkkauksesta kriisiksi. Tapahtuman seuraamista on huomattavasti hankaloittanut se, että median pääsy paikan päälle on estetty. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Jussi Sippola. Tämä podcast julkaistiin 13.11.2021.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Tapahtumat Valko-Venäjän rajalla puhuttavat. Valko-Venäjä on kuljettanut tuhansia siirtolaisia Puolan rajalle ja yrittää pakottaa heidät rajan yli Puolaan. Puola on estänyt siirtolaisten tulon maahan. Mitä rajalla tapahtuu? Onko kysymys siirtolaiskriisistä? Onko kysymys hybridivaikuttamisesta? Onko kysymys humanitaarisesta kriisistä? Onko kysymys EU:n painostamisesta? Onko kysymys häikäilemättömästä pelistä? Onko kysymys pakolaissopimuksen rikkomisesta? Onko kysymys hybridisodasta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Glasgow'n ilmastokokouksen on määrä päättyä - mitä jää käteen? Ulkomaantoimittaja Jenny Matikainen ja puheenjohtaja Markku Ollikainen,  Suomen ilmastopaneeli. Naisten ja miesten palkat. Mistä sitkeä ero johtuu? Ekonomisti Youssef Zad, JHL. Nenäpäivä. Korona ja kehitysmaiden lasten koulutus.  Asiantuntija Pasi Pitkänen, Suomen Lähetysseura, johtaja Anne Haaranen, Pelastakaa Lapset  ry. ja kehityspolitiikan neuvonantaja Paula Malan, ulkoministeriö. Miten EU vastaa Valko-Venäjän synnyttämään siirtolaiskriisiin? Kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen Istanbulista ja studiossa europarlamentaarikot Heidi Hautala, vihr. ja Nils Torvalds, ruots. Kolumni. Päivi Happonen: Nainen osti pyörän 150 eurolla, mutta sai ajaa vain 10 minuuttia – Huijarit vaanivat joka klikkauksen takana. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Atte Uusinoka, Katariina Lahtonen ja Veera Sinervo. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tämän viikon podcastissa Tuomas Peltomäki, Marko Junkkari ja Maria Manner keskustelevat Valko-Venäjän operaatioista Puolan rajalla, ja niiden aiheuttamista reaktioista Suomessa, sekä Woltista, joka myytiin 7 miljardilla eurolla jenkkeihin. Uutisraportti podcast on Helsingin Sanomien julkaisema viikottainen podcast, jossa puretaan ja analysoidaan sen viikon tärkeimmät uutisaiheet. Tarkoitus on siis puhua tärkeistä aiheista, mutta sillä tavoin kuten ihmiset niistä normaalisti puhuvat: turhia jännittämättä. Kaikki vuosien aikana julkaistut jaksot löydät Suplasta https://bit.ly/2ygrn3T. Suplan lisäksi podcast julkaistaan myös - Spotify: https://spoti.fi/3dAuELu - Apple: https://apple.co/3bwLVDu - Soundcloud: https://bit.ly/2XGVBra. Podcastin nauhoitus lähetetään suorana lähetyksenä Helsingin Sanomien Facebook-sivulla torstaisin kello 14 – tosin aika saattaa vaihdella ja poikkeuksia on. https://www.facebook.com/helsinginsanomat/ Podcastien tekeminen on yleisesti tunnustettu synkäksi ja yksinäiseksi puuhaksi, joten ilahduta meitä lähettämällä joku kiva tai kriittinen viesti esimerkiksi - Twitterissä @uutisraportti https://bit.ly/2KaozrA, - Instagramissa @tuomaspeltomaki https://bit.ly/3eqJqVt, - Facebookissa @tuomaspeltomakipodcast https://bit.ly/2XF4UIj, tai - sähköpostilla tuomas.peltomaki@hs.fi. Muut Helsingin Sanomien podcastit löydät Suplasta: https://www.supla.fi/grid/1062

Miksi kaivoslakia uusitaan? Erikoistutkija Sari Kauppi Sykestä ja entinen kaivosylitarkastaja ja hallitusammattilainen Krister Söderholm keskustelevat. Puhelu: kirjeenvaihtaja Suvi Turtiainen kertoo Puolan aikeista rakentaa aitaa ja Valko-Venäjän kautta kulkevista siirtolaisista. Metoo-kampanjan vaikutuksia pohtivat Naisjärjestöjen Keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara. Puhelimessa myös Mira Leinonen, Pelastusalan naiset ry:n puheenjohtaja. Millä mielellä Ronja Salmi johtaa viimeistä kertaa Helsingin kirjamessuja? Ulkomaanlehdet Tanska, Karoliina Kantola Kolumni. Emmi Nuorgamin aiheena on saamelaisaktivismi. Juontajana Hanna Juuti. Toimittajina Atte Uusi-Noka ja Anna Nevalainen. Tuottaja Katariina Lahtonen

Vihreiden valinnat. Mitä illan kokouksessa tapahtui, puoluesihteeri Veli Liikanen? Studiossa erikoistukija Jenni Karimäki, Turun yliopisto. Puhelu. Latvian koronahätila. Suurlähettiläs Riitta Korpivaara, Riika. Keskinen Eurooppa ja EU:n ylevät periaatteet. Puolan perustuslain ristiriitaisuus EU:n perussopimusten kanssa kuohuttaa. Keskustelemassa vanhempi tutkija Katalyn Miklóssy, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto ja entinen Varsovan- ja Budapestin-suurlähettiläs Jari Vilén. YK:n biodiversiteetikokous, biodiversiteettikeskuksn johtaja Petri Ahlroth, Syke ja kirjenvaihtaja Kirsi Crowley, Peking. Kolumni. Janne Saarikivi: Tähän pöytään suomenkielinen ruokalista, ja ilman huippuosaajaa, kiitos. Uusinta. Vihreiden valinnat. Mitä illan kokouksessa tapahtui, puoluesihteeri Veli Liikanen? Studiossa erikoistukija Jenni Karimäki, Turun yliopisto. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Marja Ala-Kokko, Ilkka Lahti ja Katariina Lahtonen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Pystyykö EU torjumaan rahanpesua ja veronkiertoa? Eteneekö elpymisrahasto Puolan ja EU:n kiistasta riippumatta? Mitä tehdä energiaköyhyydelle? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Heidi Hautala (greens), Elsi Katainen (re) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Marjo Näkki.

Byyrin EM-ennakointi viivästyi teknisten ongelmien takia. Pahoittelut siitä, mutta nyt homma onneksi jatkuu. Puitavana ovat lohkot E ja F. Studiossa ovat tuttuun tapaan Nicolas sekä Roope ja Jaakko Valjuraadista. E-lohko korkattiin jo eilen, kun Slovakia yllätti vajaalla lopun pelanneen Puolan ja Ruotsin bussi tylsytti lähes tuhat kertaa syöttäneen Espanjan. Kuolemanlohkoksi tituleerattu F-lohko alkaa tänään tiistaina. Avauspelissä toisistaan mittaa ottavat heittopussiksi uumoiltu Unkari ja hallitseva Euroopan mestari Portugali. Illalla sapelejaan kalistevat Ranska ja Saksa. Ennakkojen päätösjakso ilmestyy tuota pikaa. Se on omistettu dramaattisessa avauspelissään upeaan 1–0-voittoon yltäneille Huuhkajille. Tervetuloa bandwagoniin!

Viime elokuussa satojen mielenosoittajien kirjava joukko yritti väkisin päästä Berliinin eduskuntataloon. Vain muutama poliisi oli vartioimassa rakennusta, mutta silti valtausyritys epäonnistui eikä kukaan loukkaantunut. Tämän vuoden tammikuussa suuri joukko mielenosoittajia valtasi Washingtonin kongressitalon. Viisi ihmistä kuoli ja useita loukkaantui. EU:ssa on jo kauan moitittu Unkarin ja Puolan hallituksia, jotka ovat pyrkineet betonoimaan vallan nykyisille valtapuolueille. Onko länsimainen demokratia vaarassa? Miksi kaikki eivät enää kunnioita demokratian instituutioita ja symboleja? Onko parlamentarismi uudistuksen tarpeessa? Vieraina ovat politiikan tutkija Emilia Palonen ja Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

Pelicansin kasvatti Jesse Rohtla on pelannut jo useamman vuoden ulkomailla. Nyt Rohtla on viihtynyt kolme kautta Puolassa. Ennen ulkomaille lähtöään Rohtla ehti pelata vajaat 80 liigaottelua ja voittaa Mestiksessä hopeaa. Seurana on vuodesta 2017 ollut KH GKS Katowice, joka on sarjassaan mukana kärkikahinoissa. – Alta kymmenen peliä runkosarjaa jäljellä ja sitten on kevään tärkeimpien pelien eli play off -pelien aika, Rohtla kertoo. Käänteitä ei Puolan liigastakaan ole puuttunut: valmentaja on vaihtunut kauden aikana ja Rohtlan joukkueessa kiersi syksyllä korona, mutta onneksi hän sairasti taudin suhteellisen lievänä. Pandemia on vaikuttanut peleihin Puolassakin, ensin pelattiin puolityhjille katsomoille, kunnes hallit tyhjenivät kokonaan katsojista. – Täällä se ei ole joukkueille niin suuri asia taloudellisesti, koska joukkueet ovat kaupunkien omistuksessa ja sponsorirahalla on isompi taloudellinen rooli. Rohtla kehuu puolalaista fanikulttuuria, siksi hänestä onkin ollut erikoista pelata tällä kaudella enimmäkseen tyhjille katsomoille. – Ottelut katsotaan täällä seisten ja meteli on kova! Entä maistuisiko keskushyökkääjälle paluu Pelicansiin? – Olisihan se kivaa, että saisi uransa lopettaa kotikaupungissa, mutta en usko, että niin kuitenkaan käy. Tässä alkaa ikää olla jo sen verran, ja pelejä enemmän takana kuin edessä, 32-vuotias Rohtla sanoo. Tulevaisuuttaan jääkiekkouran jälkeen mies on kuitenkin jo rakentanut. Rohtla on opiskellut muutaman vuoden Haaga-Heliassa liiketaloutta. – Olen myös vinkkaillut kavereille ja heitellyt verkkoja vesille, kun ura tulee jossakin vaiheessa loppumaan niin kyllä se ura on sitten kaupallisella puolella. Kuuntele haastattelu, jossa Rohtla kertoo tarkemmin vuosistaan ulkomailla ja miten hän kommentoi Ryan Laschin lähtöä Pelicansista! toimittaja: Eeva Ristkari Kuva: Jessen kotialbumi

Realisoituuko kivikova brexit? Toteutuuko eurooppalainen koronaelvytys? Solmitaanko sopu oikeusvaltioperiaatteesta? Nämä kysymykset ovat pöydällä torstaina ja perjantaina EU-huippukokouksessa. Kyseessä on Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeinen EU-huppukokous, jota Merkel vetää Saksan toimiessa EU-puheenjohtajana. Onko kivikova brexit vielä vältettävissä? Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson ja EU-komission puheenjohtaja von der Leyen ovat tekemässä neuvotteluyritystä saada aikaiseksi sopimus EU:n ja Iso-Britannian tulevasta suhteesta. Kykeneekö Saksa ja Angela Merkel purkamaan oikeusvaltioperiaatteen ympärille rakentuneen kriisin Puolan ja Unkarin vastustaessa unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin? Mikä on Merkelin kauden perintö Euroopalle ja EU:lle? Vieraina ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Voisiko koko oikeusvaltioperiaateen noudattamisen valvonnan EU:ssa hoitaa vain Euroopan unionin tuomioistuimen kautta riittävän isojen sakkojen maksatusten uhalla, jos maat ei muuten suostu noudattamaan oikeuvaltioperiaateetta? Nythän Unkari ja Puola ovat tähän asti estäneet EU:n 7 vuotisen budjetin ja 750 miljardin euron elpymispaketin etenemisen, koska ne vastustavat kokonaisuuteen kuuluvaa uutta järjestelmää jossa oikeusvaltiorikkomukset vähentävät niitä rahoja, joita maa EU:lta saa. Ja mikä on Suomen tilanne sen suhteen, onko rikosten uhrien kannalta oikein, että meillä rikoksista tuomitaan lievempiä rangaistuksia kuin monissa muissa EU-maissa Ja olemmeko EU:n koronaelvytyspaketin myötä siirtyneet EU:ssa sääntöjen noudattamisesta sääntöjen tulkintojen tielle. Haastateltavana on Euroopan unionin tuomioistuimen entinen pitkäaikainen suomalaisjäsen Allan Rosas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Yritys kytkeä EU-budjetti oikeusvaltioperiaatteeseen on johtanut kriisiin. Puola ja Unkari ovat kaatamassa sekä EU:n budjettirahoituksen, että kiireellisen koronaelpymispaketin. Maat eivät hyväksy syytöstä oikeusvaltion periaatteiden rikkomisesta. Lisäksi maiden poliittinen johto ei hyväksy unionirahan kytkemistä oikeusvaltiopykäliin. Kytketäänkö EU-budjetti lopullisesti oikeusvaltioperiaatteeseen Puolan ja Unkarin vastustuksesta huolimatta? Onko kyseessä todellinen oikeusvaltioperiaate-mekanismi, vai pikemminkin korruption vastainen työkalu? Ovatko Puolan ja Unkarin hallitukset todella rikkoneet oikeusvaltion periaatteita? Ohjataanko maiden oikeuslaitoksia poliittisesti? Rajoitetaanko maissa kansalaisten poliittisia vapauksia? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Ville Niinistö (greens) ja Silvia Modig (gue/ngl). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Länsi-Ukrainassa lähellä Unkarin ja Puolan rajaa on Ala-Karpaattien alue, jossa asuu noin 150 000 unkarinkielisen vähemmistö. Nykyään pääosalla heistä on myös Unkarin passi. Alueen unkarilaiset ovat joutuneet poliittisiksi pelinappuloiksi pelissä, jota pelaavat mm. Venäjään yhdistetyt äärioikeistolaiset järjestöt sekä Unkarin johto pyrkimyksenään lyödä kiilaa kansanryhmien väliin. Ohjelmassa on vieraana Ala-Karpatian alueella asuva, unkarilaisvähemmistöön erikoistunut politiikan tutkija Dmytro Tuzhanskyi. Ohjelman on toimittanut Risto Majaniemi. Tuotanto, editointi ja lukija: Jorma Mattila.

Mitä tarkoittaa oikeistopopulistinen kulttuuripolitiikka? Puolan nykytilannetta tarkastelemalla saa kiinnostavan kuvan siitä millaisiin seurauksiin konservatiivinen kulttuurisota liberaaleja arvoja vastaan johtaa. Puolan nykyisiä päättäjiä, Laki ja oikeus -puolueen johtamaa hallitusta on syytetty sananvapauden rajoituksista ja autoritaarisesta suhtautumisesta kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Suuri osa puolalaisista kuitenkin kannattaa hallituksen korruption ja EU:n vastaista taistelua. Laki ja oikeus -puolue on huolehtinut tarkkaan talousihmeen jalkoihin jääneistä ihmisistä, mutta se hyödyntää myös taitavasti konservatiivisuuden ja kansallismielisen marttyyriasenteen katkeruuden aaltoa. Puolan kulttuurin nykytilasta ovat keskustelemassa kääntäjä Tapani Kärkkäinen ja historioitsija Mila Oiva. Haastattelussa on myös gdanskilaisen Toisen maailmansodan museon perustaja ja entinen johtaja, historioitsija Paweł Machcewicz, joka sai potkut poliittisista syistä. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kitarat kirjoitetaan Savossa isolla K:lla! Tästä jaksosta etsit turhaan mitään 70-lukulaista urkua elektronisempaa soitinta. Mutta voi tytöt ja pojat, miten kitaramusiikki potkiikaan menemään! Jos joku vielä väittää että rock on kuollut, niin suosittelemme vierailua joko hittiradioaaltojen ulkopuolella tai yksinkertaisesti Savossa. Olemme ylpeitä että pääsemme teille tarjoamaan taas ällistyttävän kattauksen uskomattoman kovatasoista musiikkia ja ennenkaikkea myös personaallisia artisteja. Tähtivieraana lisäksi lähetyksessä mukana Underground Loyals-yhdistyksen toiminnanjohtaja Don Satyr. Jakson ajastus, kuten tavallisesti, lopussa.   01. Pretty Wild Ones (Iisalmi, rock)Pretty Wild Ones on munille potkivaa rockia Iisalmesta, suoraan Savon sydämestä! Nelihenkinen yhtye on ollut kasassa jo vuodesta 2008 lähtien, aloittaen lähinnä punkrock covereita soittaen. Todenteolla yhtye aktivoitui 2010-luvulla, jolloin se alkoi kirjoittaa myös omaa materiaalia vieden musiikkiaan myös melodisempaan suuntaan. Viimeisen kolmen vuoden aikana Pretty Wild Ones onkin julkaissut viisi singleä ja keikkaillut ahkerasti ympäri Suomea, sekä tehnyt yhden ulkomaan kiertueen Itä-Euroopassa vuonna 2019.   Bändin vahvuuksia ovat tarttuvat melodiat ja tiukat riffit, mutta ennen kaikkea energinen lavashow joka ei jätä ketään kylmäksi!  Tulevaisuudessa Pretty Wild Onesin on tarkoitus keikkailla mahdollisimman paljon ja julkaista uutta musiikkia tasaiseen tahtiin. Yhtyeen ensimmäinen fyysinen EP "Stranger in Me" julkaistaan vielä kesän 2020 aikana.   Pretty Wild Ones on:  Teemu Airaksinen/Laulu Matias Ronkainen/Kitara Antti Pulkka/Basso Tuomas Ruotsalainen/Rummut  LINKITFacebookInstagram: @prettywildones  SpotifyYoutube PARASTA KOTIKULMILLAEhdottomasti parasta Iisalmessa on se, että täällä musiikin harrastaminen ja tekeminen on helppoa! Täällä on paljon treenikämppiä, sekä INTRY:n ylläpitämä äänitys-studio PAUSE. Ei siis ihme, että Iisalmesta tulee kokoonsa nähden paljon loistavaa musiikkia.  Iisalmen keikkapaikoista on pakko nostaa jalustalle Bar & Cafe Graceville, joka on jo pitkään tarjonnut Iisalmelaisille laadukasta livemusiikkia viikoittain aina paikallisista yhtyeistä suomen eturivin artisteihin. "Gracessa" on aina hyvä meno, sekä loistavat pizzat ja burgerit!   TUEParhaiten meitä voi tukea kuuntelemalla meidän musiikkia, sekä seuraamalla meidän somekanavia.    02. Dyecrest (Ristiina, metalli)Ristiinalaisen metallibändi Dyecrestin esihistoria ulottuu niinkin kauaksi kuin vuoteen 1993, jolloin varhaisteineinä raavittiin ensimmäiset yhteiset soinnut ydinryhmän kanssa. Tästä ryhmästä muotoutui vuoteen 2001 mennessä Dyecrest.  2003 Dyecrest osallistui useiden eurooppalaisten musalehtien ja levy-yhtiö Noise Recordsin / Sanctuaryn järjestämään Young Metal Gods -kisaan, jossa toiseksi sijoittumalla bändi sai Noiselle diilin. Debyyttilevy The Way of Pain ilmestyi 2004, jonka tiimoilta Dyecrest pääsi myös täysimittaiselle Euroopan kiertueelle WASP:in lämppärinä.  Kaikki näyttikin hyvältä, kunnes Noise/Sanctuary puhdisti lafkan pikkubändeistä talousvaikeuksiensa myötä, jolloin myös Dyecrest joutui "luudan uhriksi".  Noisen väestä pari tyyppiä perusti oman lafkan (Dockyard 1), jonka kelkkaan bändi lähti. 2005 julkaistiin kakkoslevy This Is My World, jonka tekeminen – monista paljon potentiaalia sisältäneistä sävellyksistä huolimatta – epäonnistui varmaan kaikilla mahdollisilla mittareilla... Vielä muutaman vuoden Dyecrest yritti puskea eteenpäin, mutta homma pistettiin bändin oman ilmoituksen mukaan "pakastimeen" elokuussa 2008. 2011 alkaen taas soittajien kesken alettiin pikkuhiljaa heräillä ja tehtiin esim. cover-keikkoja. 2013 bändi aktivoitui jälleen Dyecrestinä ja heräsi ajatus myös uusien biisien teosta.  Uusi tuleminen uuden laulajan kera  Keväällä 2016 Dyecrest hyppäsi uuden albumin tekemiseen ajatuksella "tehdään nyt viimein se levy, mihin voidaan itse olla tyytyväisiä". Levyn tekoprosessi ei (tietenkään) mennyt täysin ennakkosuunnitelmien mukaan. Sitä lähdettiin esimerkiksi tekemään bändin alkuperäisen laulajan Janne Oksasen kanssa, mutta ennen kuin nimen Are You Not Entertained? (Inverse Records) -nimen saanut lätty julkaistiin vihdoin toukokuussa 2018, oli bändin keulilla uusi laulaja, Mikael Salo.  Albumi otettiin varsin mukavasti vastaan sekä digitaalisissa palveluissa että fyysisenä levynä. Albumin julkaisuviikolla se oli Suomen virallisen listan fyysisten äänitteiden myynnissä sijalla 7. Albumilta on julkaistu kolme singleä, First Born Angel, Red Alert ja Fading/Reaching. Red Alert (jolla on laulussa mukana Mikaelin kanssa dueton esittävä Soilwork-laulaja Björn ”Speed” Strid) on ylittänyt Spotifyssä 100 000 kuuntelun rajan, ja Fading/Reachingistä julkaistiin bändin ensimmäinen musiikkivideo.  Alkuvuodesta 2019 Dyecrest julkaisi digitaalisen EP:n The Stage Is Set, joka sisälsi nimiraidan lisäksi muun muassa akustisen version biisistä Winterblood. Akustinen versio onkin ”lähtenyt elämään omaa elämäänsä”, kun suomalaisen palkitun fantasiakirjailija Helena Wariksen Pohjankontu -trilogiaan (ja erityisesti sen päätösosaan Talviverinen) perustuvasta biisistä kuvattiin osin joukkorahoituksella tehty musiikkivideo, joka julkaistaan heinä-elokuussa 2020. Videon tehnyt tuotantoyhtiö Gallacas Films suunnittelee Pohjankonnun maailmaan suuntautuvan elokuvan ja/tai tv-sarjan tekemistä.  Parhaillaan bändi äänittää materiaalia uudelle – toistaiseksi nimettömälle – albumille, joka julkaistaan vuonna 2021. Ennen koronaviruspandemiaa aikatauluksi ilmoitettiin alkuvuosi 2021, mutta korona aiheutti viivästyksiä aikatauluihin, joten tällä hetkellä bändistä uskalletaan luvata uuden albumin julkaisun ajankohdaksi vain että ”ensi vuoden aikana”. Tätä kirjoittaessa nauhalla on taustat (rummut, komppikitarat ja bassot) kuuteen biisiin, ja äänitysprojekti jatkuu elo-syyskuussa. Luvassa on takuuvarmaa Dyecrestiä, eli rapasakoita ralleja hyvillä melodioilla, erityisesti laulusovituksiin panostaen. Voi kai siis huoletta sanoa, että Dyecrest on löytänyt uuden elämän pakastimen kautta!  Dyecrest: Mikael Salo – laulu Matti Pasanen – kitara, taustalauluHenri Arola – kitara, taustalauluPirkka Ohlis – koskettimet, taustalauluJukka Matilainen – basso Niko Takala – rummut  Sähköposti: dyecrestband@gmail.com Sosiaalinen media: @dyecrestband LINKITSpotifyYoutube (Red Alert-musiikkivideo)FacebookInstagramHaastattelu (Inferno)Haastattelu (Kaaoszine) PARASTA KOTIKULMILLARistiinassa parasta on/ovat lupsakan letkeät ja sopivasti kieroutuneen huumorintajun omaavat ihmiset. Tervetuloa tutustumaan (omalla vastuulla tietysti)!! Menomestana toimii aina luotettava Sataman Valot!! TUESpotify toimii hyvin ja sieltä löytyy orkesterin koko julkaistu tuotanto. Toki myös fyysisiä levyjä löytyy esim. osoitteesta: https://www.levykauppax.fi/. Ja keikoille sitten ilman muuta. Kunhan saadaan päivämääriä lyötyä lukkoon!! Toki tällä hetkellä ykkösprioriteetti on uuden taiteen tekeminen ja sen äänittäminen lähitulevaisuudessa.   03. Käivärä (Iisalmi-Kuopio-Nousiainen, savothern rock)2-3 perusjäärän ryhmä remakoine vieraineen akselilla Iisalmi-Kuopio-Nousiainen. Ei olla menossa sen kummemmin mihinkään, tultu kyllä on vaikka mistä. Vuosikymmeniä on lähdetty ja rullattu suomenniemeä romuläjien kanssa, ja palattu enimmäkseen Savoon. Classic- ja southern-rock pääasiallisena polttoaineena. Päätettiin tehdään kaikki matkoilla kertyneet riffit ja jorinat pois laatikoista kuleksimasta. Rummut pauhaa, basso mutkittelee, urku ja kitarat kiemurtelevat ja jyräävät. Laulaja lyö viimeisen naulan päähäsi ja olet kiinni niin kuin alko ennen jouluna. Avaa stereon hanat, nauti savothernista ja liity ihmeessä käivärätiöön! LINKITSpotifySoundcloudYoutube   04. Wiener Melange (Iisalmi, hardcore punk)"Yksi espresso shotti tarjoiltuna isossa kupissa höyrytetyn maidon ja maitovaahdon kera." Wiener Melange on vuonna 2013 perustettu hardcore punk -yhtye, jonka ydinporukka on kyseisen tyylilajin keskellä touhunnut jo yläasteella. Ensimmäinen keikka soitettiinkin Iisalmen Nuorisotalolla Sotasairaala nimen alla. Lukuisten nimen- ja jäsenvaihdosten jälkeen yhtyeelle löydettiin lopullinen nimi paikallisen S-Marketin kahvikoneesta. Wiener Melange nimellä ensimmäinen keikka oli vuonna 2013 Iisalmen Bar Cavessa tapahtumassa Synkkää syksyä. (Se ei mennyt ns. ihan putkeen, tietäjät tietää.) Pitkän tauon jälkeen yhtye aktivoitui uusien jäsenten myötä 2018, jolloin julkaistiin Ayahuasca -täyspitkä. Seuraavana vuonna uusi albumi Tuhoa kaikki näki päivänvalon. Keikkailu alkoi vasta 2020 kesällä ja albumit saatetaan vihdoin fyysiseen muotoon. Kolmannen albumin biisejä työstetään parhaillaan.   LINKITSpotify Instagram Facebook Bandcamp Youtube Kaaoszinen Ayahuasca -arvostelu  PARASTA KOTIKULMILLA Iisalmesta löytyy muutamakin hienoa asiaa, kuten entisessä teurastamossa sijaitsevat treenikämpät ja etenkin yhteisöllisyys eri yhtyeiden/kämppien kesken. Toinen mainittava on vuosi sitten avattu Mähösen musiikkikauppa. Ei mikään peruspulju, kannattaa tsekata! Kolmanneksi vielä Iisalmen Nuorison Tuki ry:n ylläpitämä studio Pause, joka on nuorille maksuton. Myös wienereiden levyt on siellä äänitetty.   Paras menomesta Tuoppi-Kellari. Jukeboksi 5/5.  TUEBändiä voi tukea ostamalla CD:tä, joita pääsee ostelemaan varmaan seuraavan kuun puolella viimeistään. Myös keikoille kannattaa tulla moikkaamaan, sieltäkin saa levyä!    05. The Freaks (Iisalmi, kauhurock)The Freaks on iisalmelainen rock-bändi jonka musiikissa ja visuaalisessa ilmeessä kuuluu ja näkyy rakkaus 70- ja 80-luvun hard rockiin ja horror punkkiin. Rouheat riffit, punk asenne ja tarttuvat melodiat; näistä syntyy Friikkien kauhurock-soppa.   The Freaks nimellä ja nykyisellä kokoonpanolla yhtye on toiminut vuodesta 2018. Tänä aikana yhtye on julkaissut muutaman sinkun, lyriikka videon kappaleeseen 'Voice in My Head' ja 'Get out of your Grave' - musavideon, sekä keikkaillut niin Suomessa kuin Itä-Euroopassakin. Yhtyeen kovin saavutus tähän mennessä onkin nimenomaan kahden viikon kiertue keväällä 2019, joka sisälsi Puolan, Tsekin ja Slovakian.   Tuoreessa muistissa on myös heinäkuun alussa heitetty keikka Istuva Härkä -lähiöpubissa Iisalmessa. Erinomaiset järjestelyt ja mukavat ihmiset, parasta!   Tällä hetkellä The Freaks on äänittämässä ensimmäistä kokopitkää levyään. Lähitulevaisuuden suunnitelmana on julkaista levy, tehdä sen tiimoilta uusi musiikkivideo ja keikkailla mahdollisuuksien mukaan kotimaassa. Materiaalia yhtyeelle on kertynyt sen verran, että toinen levykin tulee varmasti ajankohtaiseksi ennen pitkää.  LINKIT  FacebookSpotify  YouTube  Instagram  Tilaa sinkku Levykauppa X:stä PARASTA KOTIKULMILLAThe Freaks pitää tukikohtanaan Iisalmessa sijaitsevaa treenikämppää, tuttavallisemmin reenistä. Siellä on friikin hyvä olla ja soittaa freak 'n' rollia. Kauhurokkareille osuvasti tilat ovat osa entistä teurastamoa.   Yhtyeen kantapaikka Iisalmessa on Bar & Cafe Graceville, jossa on mahtavat puitteet keikkailla eikä nälka tai jano pääse yllättämään.   TUEParhaiten pysyt ajantasalla The Freaksin toimista seuraamalla yhtyeen facebook-sivua, jonne päivitetään kaikki ajankohtainen keikoista ja julkaisuista: Facebook  Keikkatiedustelut: thefreaks.contact@gmail.com    06. Jaako Hyttinen (Kuopio, laulaja-lauluntekijä)Kesällä 1989, isä ajoi Saabilla Savon teitä ja kasettisoittimesta pärähti Irwiniä ja Shadowsia. Taapero sitten niitä kuunteli. Välillä kajahti Juicea ja Trasway Nineä. Isä soitti kavereidensa kanssa myös meidän olohuoneessa. Välillä oli hankaluuksia nukkua bongorumpujen jytkeessä. Sitä altistui musiikille koko ajan. Ala-asteella päästiin kavereiden kanssa Rajalan koulun musiikkiluokalle. Kaikki halukkaat eivät päässeet. Vetopasuunaa soitin itse ja pian pianoa ja bassoa. En kuitenkaan ikinä oppinut keskivertosoittajaa paremmaksi, saati laulajaksi! Kavereista tuli aikuisina kuitenkin melkoisia soittovirtuooseja!  Ajattelin, että noista ei tyypit enää parane! Sitten piti itsekin alkaa tekemään monenlaisia hataria kyhäelmiä. Isä kannusti kokoajan, vaikka biisit eivät varmaan olleet kovin kummoisia. Niitä oli ainoastaan mukavaa tehdä ja sitä ajatteli, että "onpahan vanhana jotain muistoja näistä ajoista!". Isä loi uskoa omaan tekemiseen. Kaverit tulivat kuitenkin soittamaan osuuksia rallipohjiin, kun niitä riittävästi houkutteli.  Nykyisin lauluja tehdään pääasiassa niin, että tarjoan kavereille raakapohjaa, että "voitko soittaa tähän jotakin?" Pekka sitten pimputtaa pianolla tai jollain zitarilla väriä pintaan ja Jussi kokeilee kitaralla, että mikähän ralli tämäkin on...Ja sitten ne vaan soittaan siihen päälle. Huumoria on hommassa mukana koko ajan vaikka lauluja tosissaan tehdään. Virheistä ei tehdä kovin kummoista numeroa. Välillä lauluista tulee hyviä ja välillä noloja. Ei sitä tekovaiheessa tiedä, että mikä ralli toimii ja mikä ei. Sen näyttää aika. Toisaalta onnistumisia tapahtuu useammin, kun hommaan tosissaan ottautuu.  Lauluja on kertynyt vuosien mittaan paljon. Silloin tällöin äiti, isä tai joku kaveri on vinkannut, että "entäs jos laitat jonkun veisun vaikka youtubeen". Kerran kymmenen vuotta sitten laitoin, mutta otin sen sieltä pois parin päivän jälkeen. Sitä ajattelee, että "eihän ne niin kovin kummoisia ole, kun maailma on muutenkin musiikkia täynnä, ettei sitä jaksaisi edes kuunnella". Levyt ovat siksi varastossa. Fyysinen levy on kuitenkin tärkeä elementti, että se on olemassa.  Tulevaisuudessa me tehdään vaan lisää musiikkia ja hoidetaan huushollejamme. Musiikkia tehdään, jos se tuntuu mukavalta. Väkisin ei aleta vääntämään. Ehkä tehdään keikka tai kaksi. Levyjä ainakin kolme! Äidin 60-vuotis synttäreillä 2022 ollaan luvattu esiintyä, koska äiti haluaa. Stressi aiheesta on jo nyt!  Maalaan itse levyjen kansikuvat öljyväreillä, koska se on yksinkertaisinta tehdä niin. Lampelan Petri on moniin levyihin tehnyt taittotyöt.  Kaiken kaikkiaan vuosien varrella levyillä mukana ovat olleet soittamassa: Jussi, Pekka, Pave, Rame, Matti, Aapo, Eero, Hilma, Onni, Teme ja Klaus. Yhtään orkesterikuvaa ei ole olemassa. Raimo Ruotsalainen antaa miksausvinkkejä. Hän on vanhanliiton jämpti tanssilavamuusikko. Kiertivät Suomea aikoinaan 28 vuotta. "Sitä varten orkesterilla on kolvit, jos keikalla piuha menee poikki!" - hän opastaa.  Jaako on 34 vuotias isyyslomia viettävä, melko humoristinen hammashoitaja. Pekka 35 vuotias, pedantti kemian tutkija ja Jussi kuudenkympin korvilla oleva kitarataiteilija joka päivätöikseen ajelee taksia. Se on aktiivisin osa meidän orkesteria tällä hetkellä.  PARASTA KOTIKULMILLAKuopio on kiistatta Suomen paras kaupunki. Kallavesi poreilee kaupungin ympärillä kuin mikäkin keidas ja Puijolta näkee hyvällä säällä ehkä 70 kilometrin päähän.  Täällä vastuu on kuulijoilla. Kuopion lukuisia parhaita paikkoja kodin lisäksi ovat Kallavesi ja tuomiokirkon puisto ja ravintola Kummisetä ja tietenkin Rönön saari ja miksi ei lukuisat vanhat rakennukset  seinäreliefeineen ja tori kalakukkoineen... Kieroja ollaan. Siksi ollaan selvitty. Veli venäläisen ja ruottalaistenkin kanssa.    07. Baltix (Mikkeli, suomirock) Baltix on pitkän linjan mikkeliläinen suomirock-bändi, jonka tuorein pitkäsoitto III löytyy digipalveluista. Yhtye toimi vuosina 1989-91, piti sen jälkeen ”pienen” luovan tauon ja teki paluun 2011. Viime vuosina palaset ovat kokoonpanomuutosten myötä loksahtaneet kohdalleen. Musiikkia tehdään kunnianhimoisesti, tavoitteellisesti ja erittäin ammattimaisella otteella.  Paluun jälkeen olemme soittaneet n. 160 keikkaa ja tarjoamme tiukan ammattimaisen vedon. Kesällä 2019 soitimme Savonlinnassa St Olof Summerfesteilla ja Mikkelissä St Michel Summerfesteilla. Lokakuussa 2019 juhlistettiin Baltixin 30-vuotisbileitä Mikkelissä Päämajalla. Kaiken kaikkiaan teimme viime vuonna yhteensä 17 keikkaa. Takana on mm. Juva Rokkaa (2013) ja Hummeripoikarock (2015, 2018) -festarit.  Vuonna 2018 julkaistu III sisältää 12 biisiä, joiden tekstimaailmassa käsitellään ja jäsennetään maailmaa aikuisen miehen näkökulmasta arkirealistisella otteella. Levy nostaa melodisuuden entistä tiukemmin keskeiseen rooliin Baltixin musiikissa niin laulujen, kuin kitaroidenkin toimesta. Sävelyksistä vastaavat kitaristit Jari Valjakka ja Juha Perälahti sekä kosketinsoittaja Jani Lahikainen, jonka kynästä myös Baltixin biisien tekstit syntyvät.  BALTIX  Aki Menna - laulu Jari Valjakka - kitara Juha Perälahti - kitara Tero Väisänen - basso Kalle Myyryläinen - rummutJani Lahikainen - koskettimet  BIOGRAFIA  Paluu EP (2011) Baltix EP (2013) Sun Elämä (2014) Elämä Opettaa digiEP (2015)Historiaa (2016)  Toinen Todellisuus single (2017)Elettyä Elämää single (2018) III (2018) LINKITKotisivutFacebook  YoutubeKaaoszine (Baltix-maininnat)Haastattelu (Pelasta Bändi)Länsi-Savo (uutinen 1) Länsi-Savo (uutinen 2)   AJASTUS 00:00 Intro 01:08 Pretty Wild Ones (Iisalmi, rock)06:10 Dyecrest (Ristiina, metalli)11:54 Käivärä (Iisalmi-Kuopio-Nousiainen, savothern rock)17:23 Wiener Melange (Iisalmi, hardcore punk)20:30 Don Satyr (Vantaa, Underground Loyals)28:47 The Freaks (Iisalmi, kauhurock)32:27 Jaako Hyttinen (Kuopio, laulaja-lauluntekijä)36:36 Baltix (Mikkeli, suomirock)41:25 Outro Jakso katseltavissa myös Youtubessa.

Puolan tiukat presidentinvaalit päättyivät konservatiivisen nationalismin viimeiseen voittoon. Koronaviruspandemia ajaa Lukashenkon ahtaalle Valko-Venäjän presidentinvaaleissa. Elpymispaketista väännetään EU:n huippukokouksessa ja Suomen kansallinen linja on täysin sekaisin. (Tämän jakson jälkeen Euroopan Suunta jää muutama viikon kesälomalle, palataan asiaan elokuussa!)

Kokkolan Pallo-Veikkojen kasvatti Petteri Forsell teki helmikuussa sopimuksen Puolan pääsarjassa pelaavan Korona Kielcen kanssa ja ehti pelata viisi ottelua ennen kuin koronavirus keskeytti kauden. Toukokuun lopussa Puolan pääsarjaa jatketaan, ja Petteri Forsell liittyy Lindgren & Sihvosen vieraaksi Kielcestä aamu- ja iltapäivätreeniensä välissä. Hyökkäävä keskikenttäpelaaja tunnetaan sekä taitavana syöttäjänä että maaleja tekevänä vapaapotkuspesialistina. Miksi 29-vuotias Forsell pelaa juuri nyt uransa parasta jalkapalloa ja onnistui viime vuoden historiallisissa EM-karsinnoissa vakiinnuttamaan paikkansa miesten A-maajoukkueessa? Miten Forsellista on kehittynyt kahden jalan uhka, jonka potkutekniikkaa on kehuttu kilpaa? Entä miten itseensä kohdistuneesta pilkasta brändin rakentanut Forsell arvioi omaa rooliaan Huuhkajissa tai huumorintajunsa laatua? Väittelyissä jalkapallo ilman katsojia, tuuletukset ilman kontaktia ja Malmö ilman Zlatanin patsasta.

Kaiku kajahtaa karanteenista kun uusi viikko lyö päälle ja PBC hyökkää tärykalvoille siinä samassa rytäkässä. Uudessa episodissa kuullaan fiiliksia Animal Crossingin munaviikoista, Puolan arcadehalleista, Sonyn tulevan konsolin uudesta ohjaimesta sekä Panzer Dragoon remaken laadusta. Jaksossa myöskin listallaan pettäneimpiä jatko-osia ja … Lue loppuun →

Kaiku kajahtaa karanteenista kun uusi viikko lyö päälle ja PBC hyökkää tärykalvoille siinä samassa rytäkässä. Uudessa episodissa kuullaan fiiliksia Animal Crossingin munaviikoista, Puolan arcadehalleista, Sonyn tulevan konsolin uudesta ohjaimesta sekä Panzer Dragoon remaken laadusta. Jaksossa myöskin listallaan pettäneimpiä jatko-osia ja … Lue loppuun →

Design- ja ohjelmistotalo Sangrella on työntekijöitä Suomessa, Puolassa ja Bulgariassa. Yrityksen rakentaminen kolmen maan välillä ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa: Sangren toimitusjohtaja Mikael Koskimaa käy läpi mm. Puolan toimiston alkuvaiheen haasteita. Tämän lisäksi Mikael kertoo Sangren ensimmäisistä vuosista sekä omasta matkastaan perustajasta toimitusjohtajaksi.

Puolassa on neljänneksi eniten kansalaisia kaikista EU:n jäsenmaista, mutta miltä vaikuttaa poliittinen tilanne Puolassa nyt? Miten Puola käytännössä rikkoo oikeusvaltioperiaatteita? Ovatko puolalaiset lopultakaan niin hartaita katolilaisia? Miltä vaikuttaa tilanne ensi toukokuun presidentin vaaleissa? Ja miksi historia on Puolalle niin tärkeää? Haastateltavana on suomentaja ja tietokirjailija Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Turun yliopiston Amazonia-tutkimukset. Tutkijaryhmän vetäjä, kasviekologian professori Hanna Tuomisto. Kriisi EU:n ja Puolan välillä pahenee. Ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala, Yle. Onko Suomen syntyvyysluvut tulkittu liian synkästi? Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja Jaakko Kiander ja tutkimuspäällikkö Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Automerkki ja omistajan luonne. Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvist. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Kolumni Mona Mannevuo. Sosiaalinen media altistaa yksilön kasvottoman huutoringin riepoteltavaksi. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Hanna Juuti ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Ohjelmassa tutustutaan myös hävikkiruokakauppaan, joka avattiin Helsingissä. Haastattelussa Wefood -kaupan projektipäällikkö Else Hukkanen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää ja ohjelma on uusinta syyskuulta 2018.

Puolalainen Olga Tokarczuk sai vuoden 2018 kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Millainen kirjailija Tokarczuk on ja mikä tekee hänen kirjoistaan niin valloittavia? Tokarczukista ja hänen kirjallisuudestaan keskustelevat Tokarczukin suomentaja Tapani Kärkkäinen sekä Tokarczukin kirjallisuuteen ihastunut Finlandia-voittaja Riikka Pelo. Tuukka Pasanen juontaa.

EU:lta rahat muttei unionin henkeä - Puolassa ja Unkarissa vaalit. Euroopan poliittiseen historiaan erikoistunut yliopistonlehtori Katalin Miklóssy ja Puolan politiikkaan erikoistunut  tutkija Tommi Eskola. Vaaleja seuraamassa toimittaja Tapani Kärkkäinen, Radom, Puola ja toimittaja Tuula Koponen, Budapest. Suomen EU-äänestyksestä 25 vuotta - keskusta hajosi pahasti. Keskustan entiset puheenjohtajat Anneli Jäätteenmäki ja Matti Vanhanen. Rauhan Nobel-palkinto. Yliopistotutkija Marko Lehti, TAPRI  rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kolumni Selma Vilhunen. Etuoikeutetun ihmisen taakka. Juontaja Päivi Neitiniemi. Toimittajat Raisa Pöllänen ja Silja Raunio. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Oikeusvaltioperiaatteesta EU:n kanssa riitaantunut Unkari käy sunnuntaina paikallisvaaleja. Haastateltavana yliopistolehtorit Katalin Miklossy Helsingin yliopistosta ja Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Toimittajana Linda Pelkonen. Nyyssönen kertoo, ettei ole koskaan nähnyt yhtä likaista vaalikampanjointia kuin Unkarin paikallisvaaleissa on nähty. Mihin perustuu Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja hänen Fidez-puolueensa suosio? Miten Orbanista tuli yksi Euroopan tunntetuimmista johtajista? Vielä 90-luvulla Orban kosiskeli liberaaleja kaupunkilaisia. Nyt Orban vastustaa maahanmuuttoa ja kehittää omaa kristiilistä demokratiakäsitystään Unkarissa. Lisääkö Orban valtaansa sunnuntain vaaleissa vai onko oppositiopuolueilla mahdollisuuksia? Hivuttaako Orban ja Fidez krisillistä demokratiaansa ja autoritäärisen johtajuuden mallia Eurooppaan? "Orbanismi tai Unkarin ja Puolan malli on leviämässä nopeasti itäisessä EU:ssa. Samanlaisia piirteitä on Romaniassa, Slovakiassa, Bulgariassa, jopa Tsekissä. Pitäisi pohtia miten torpataan tämän leviämistä länteen", Miklossy sanoo.

Slovakia ottaa etäisyyttä muiden Visegrad-maiden, kuten Unkarin ja Puolan ajamaan kansalliskonservatiiviseen linjaan. Kuvat kymmenistä tuhansista slovakialaisista marssimassa pääkaupunki Bratislavan kaduilla kunnollisen hallinnon puolesta ovat levinneet maailmalle. - Meitä oli pieni piiri aktiiveja, jotka kokoonnuimme yhteen sen jälkeen kun ymmärsimme, että poliisi ei aio tutkia nuoren journalistin Jan Kuciakin ja hänen tyttöystävänsä Martina murhaa, sanoo Juraj Seliga. Hän on yksi Kunnollisen Slovakian puolesta - liikkeen perustajista. Ovatko muutosvoimat Slovakiassa kestävällä pohjalla, siitä kertoo Risto Majaniemen Bratislavassa toimittama Moniääninen Eurooppa-sarjan uusi jakso. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Kuvassa: Juraj Seliga, Kunnollisen Slovakian puolesta-liikkeen aktivisti. Kuva: Risto Majaniemi

Tuhannet mielenosoittajat ovat viime viikkoina nousseet Puolan kaupunkien kaduille puolustamaan vähemmistöjen oikeuksia. Ympäri Varsovaa liehuvat sateenkaariliput muistuttamassa seksuaalisten vähemmistöjen syrjinnästä. Piotr Chatkowski on puolalainen kuvittaja ja graafinen suunnittelija, joka asuu Varsovassa yhdessä miesystävänsä Michalin kanssa. - Viime aikoina ovat väkivaltaiset päällekarkaukset sekä vihapuhe lisääntyneet paitsi seksuaalivähemmistöjen edustajia-, myös maahanmuuttajia, juutalaisia ja muslimejakohtaan, sanoo Piotr Chatkowski Moniääninen Eurooppa-ohjelman haastattelussa. Vähemmistöjä sortavalla politiikalla on tukijoita Puolan poliittisessa johdossa. Päähallituspuolue PIS:in puheenjohtaja Jaroslaw Kaczynski on puhunutsukupuolivähemmistöistä uhkana kansalliselle yhtenäisyydelle. Kaakkois-Puolan kaupungeista osa on julistautunut sukupuolivähemmistöistä vapaiksi vyöhykkeiksi. Ohjelman on Varsovassa toimittanut Rita Dahl. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila. Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Puolalainen graafinen suunnittelija ja kuvittaja Piotr Chatkowski Kuva: Rita Dahl

Puolassa pääsiäinen on kirjava sekoitus maallisia kevätperinteitä ja kristinuskon sanomaa. Puolan katolisen kirkon suosio on saanut viime aikoina merkittäviä kolhuja seksuaalisen hyväksikäyttötapausten vähättelystä. Vaikka kirkot ovat pääsiäisenä täynnä väkeä, niin aktiivisesti kirkossa käyvien määrä on pysytellyt alle 40 prosentin väestöstä. Jos Puolassa kansa on jakautunut poliittisesti kahtia, niin sama koskee myös suhtautumista kirkkoon. Toisille kirkko tarjoaa perinteisiin arvoihin tukeutuvan turvallisen yhteisön. Toisille katolinen kirkko on vain omaa etuaan tavoitteleva ja vapaasti lain ulkopuolella toimiva järjestö. Ohjelman on Krakovassa toimittanut Kimmo Rahunen. Moniääninen Eurooppa-sarjan tuottaja on Jorma Mattila Lukija: Jorma Mattila Kuvassa: Amanuenssi Malgorzata Oleskiewicz, Krakovan Etnografinen museo. Kuva: Kimmo Rahunen

Puolan ilmastokokouksessa pitäisi sopia Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutuksesta. Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen. Ilmastonmuutos koettelee ankarimmin monia ihmisiä, jotka itse tuottavat päästöjä vähiten. Ohjelmassa käydään Keniassa Turkanajärvellä alueella, jota kutsutaan ihmiskunnan kehdoksi. Lisäksi keskustellaan Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Emma Hakalan ja Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajan Siiri Mäkelän kanssa ilmastonmuutoksen torjunnasta. Toimittajina ovat Liselott Lindström ja Sari Taussi. Kuva: Fredrik Lerneryd

Onko Puolassa mahdollista olla yhtä aikaa Euroopan unioniin myönteisesti suhtautuva sleesialainen ja isänmaallinen puolalainen? Varsovan keskushallinnolle Sleesia ja sleesialaisuus on aina ollut hankala asia. Alueen lähimenneisyyden takia saksalainen kulttuuriperintö on edelleenkin vahvasti läsnä ja sleesialaiset tulevat hyvin toimeen naapurimaiden kanssa. - Tämä ei näytä sopivan Varsovassa valtaa pitävän Laki- ja Oikeus-puolueen kansalliskonservatiiviseen retoriikkaan, sanoo Katowicen metropolialueeseen kuuluvassa Tarnowskie Góryn kaupungissa toimiva sosiologi Mariusz Jarzombek. - Kommunismin aikaan ei Puolassa voinut avoimesti osoittaa olevansa sleesialainen ja oman kielen puhuminen oli yleisesti halveksittua. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä Puolassa on ollut sallittua avoimesti osoittaa kotiseutu ylpeyttään, toteaa Jarzombek. Sleesian kieli on yksi Puolan eniten puhutuista vähemmistökielistä, mutta sen asemaa ei kuitenkaan olla edes virallistettu. Ohjelman on Katowicessa toimittanut Kimmo Rahunen. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila. Kuvassa: sosiologi Mariusz Jarzombek. Kuva: Kimmo Rahunen

Itäinen Eurooppa hakee linjaansa. Liikkuuko se murroskautenaan jo vaaralliseen suuntaan? Unkarissa median, oikeuslaitoksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vapaus ja riippumattomuus kapenevat. Pääministeri Viktor Orbán haluaa maahansa "vanhaa kunnon kristillistä demokratiaa" mutta johtaa maata itsevaltiaan elkein. Miksi liberaali demokratia on ajautunut Euroopassa puolustuskannalle? Keskustelemassa ovat tutkija, sosiaaliantropologi Annastiina Kallius, Puolan tuntija, toimittaja Tapani Kärkkäinen, sekä historiantutkija Oula Silvennoinen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Tällä kertaa matkaamme Puolaan, josta itäsuomalainen Anni on löytänyt itselleen kodin. Kun Annille tarjoutui mahdollisuus työharjoitteluun ulkomailla, hän tarttui siihen oitis. Nuoresta iästään huolimatta työkokemusta on karttunut Puolan lisäksi jo Espanjasta ja Kiinasta. Kaikissa maissa on ollut puolensa ja itsetuntokin nousee kohisten, kun huomaa, kuinka hyvin sitä maailmalla pärjääkään. Ei muuta kuin rohkeasti vain oman mukavuusalueen ulkopuolelle!

Tammikuun lopulla metsästetiin koko maassa vilisikaa oikein urakalla. Maa- ja metsätalousministeriö kehotti metsästäjiä panemaan kovat piippuun ja lähtemään villisikametsälle, jotta suomalaisille muodostuisi käsitys villisikakannan laajenemisen mukanaantuomasta vaarasta suomalaiselle sikataloudelle. Muualla Euroopassa siankasvattajat ovat helisemässä, kun villisian myötä leviävä Afrikkalainen sikarutto iskee tuotantolaitoksiin. Esimerkiksi Puolan tilanne on lohduton. Maailman suurin sianlihan kuluttaja ja tuottaja Kiina on pannut Afrikkalaisen sikaruton vuoksi Puolan sianlihantuonnin kokonaan jäihin. Suomeen villisika on tullut Venäjältä ja nyt arvellaan, että meillä on Suomessa noin 3500 eläimen kanta. Vahvimmat esiintymisalueet ovat kaakoisessa Suomessa. Viranomaisten käsityksen mukaan kanta pitäisi saada puolitetuksi, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Villisika on vaikea metsästettävä. Yritys oli hyvä Jaalassa Kouvolan tuntumassa, mutta yhtään sikaa ei saatu nurin. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki oli seuraamassa jahtia metsänlaidassa Metsästäjäliiton Kymen piirin toiminnanjohtajan Erkki Pentinniemen kanssa. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Sotilasliitto Nato on koolla Puolan pääkaupungissa Varsovassa. Miltä Euroopan muuttunut turvallisuusympäristö näyttää huippukokouksen isäntämaan näkökulmasta? Miten muutoksia arvioivat ruotsalainen ja venäläinen asiantuntija? Entä kuinka hyvin Nato on varautunut kybersodankäyntiin? Johanna Numminen juontaa. Kuva: EPA/Pawel Supernak

Pitkästä talouskasvusta nauttinut Puola on jakautunut vasemmistoon ja oikeistoon. Noustuaan valtaan kansallismielinen oikeisto on lähtenyt viemään Puolaa yhä kauemmas eurooppalaisista arvoista. Markus Leikolan ja Jussi Lähteen ohjelmassa kysytään mitä Puolassa oikein tapahtuu. Vieraina ovat yliopistonlehtori Miia Ijäs ja Puolan kunniakonsuli Stefan Widomski.

Puola on iso EU-maa ja suuri tukien saaja, ja viime aikoina se on ollut EU:ssa esillä erityisesti siksi, että Euroopan komissioon alkaa selvittää, onko Puola rikkonut unionin oikeusvaltioperiaatteita. Mutta minkälainen maa Puola muuten on ja minkälaiset ovat EU:n ja Puolan suhteet? Aiheesta keskustelee Puolan kunniakonsuli Stefan Widomski. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Lautapelaajan uutuushylly -podcastin neljännessä jaksossa on vieraana Marko Tainio, jota tutkijanura on vienyt Puolaan ja Englantiin. Matkan varrelta pitkäaikainen Lautapeliseuran aktiivijäsen on kerännyt huomioita paikallisesta pelikulttuurista. Setvimme siis Puolan, Englannin ja Suomen lautapelikulttuurin eroja. Mukana myös ensimmäistä kertaa Tuomo Pekkanen ja Lautapelioppaan uutiset! Tunnusmusiikki: Kevin McLeod: Fretless (remix). incompetech.com, CC BY-SA.

Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmassa puhutaan tällä viikolla kansalaisaktivismista Puolan Solidaarisuusliikkeen muodossa. Kuinka Lech Wałęsan perustama kansanliikkeeksi kasvanut ammattiliittofederaatio vei Puolan demokratisoitumisen tielle ja samalla vauhditti Neuvostoliiton romahtamista? Timo Virtalan kanssa aiheesta keskustelemassa on Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansalaisaktivisti, Voima-lehden kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen.

Ruotsissa Forum för levande historia kamppailee nyky-yhteiskunnassa ilmentyvää suvaitsemattomuutta vastaan käyttämällä julmia esimerkkejä lähi-historiasta ja nykyhistoriasta. Yksi julmimmista esimerkeistä ovat keskitysleirit. Ruotsissa asuvien romanien delegaatio vieraili äskettäin Puolassa. 23 hengen ryhmä vieraili ghetoissa ja keskitysleireissä, jotka ovat nyt museoina. Upplannin museossa kulttuurineuvojana työskentelevä Katja Blomerus oli mukana Puolan matkalla, jonka järjestivät romanien lehti Romani Glinda ja Forum för levande historia. Delegaation jäsenet olivat valmistautuneet matkaan sekä lukemalla että seminaareissa. Katja Blomerus kertoo kuitenkin, ettei näkemäänsä kyennyt valmistautumaan. Toimittajana Pirjo Hamilton.

Vladimir Putin voittaa Venäjän presidentinvaalit. Puolan junaonnettomuudessa kuoli 16 ihmistä. Kaunis talvisää jatkuu.

Vladimir Putin voittaa Venäjän presidentinvaalit. Puolan junaonnettomuudessa kuoli 16 ihmistä. Kaunis talvisää jatkuu.