Brysselin kone

Brysselin koneen vieraana on vastavalittu komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Ursula von der Leyenin toinen komissio on aloittanut työnsä edeltäjiään haastavammassa tilanteessa. Maailmanpolitiikan epävakaus, turvallisuusvaje, huono taloudellinen tilanne ja eurooppalaisten arvojen haastaminen nakertavat EU:n yhtenäisyyttä. Miten Eurooppa pärjää ja mitä komissio aikoo tehdä eurooppalaisen asian edistämiseksi? Jakson toisella puoliskolla kysymme Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elolta, mikä on Euroopan paikka suurvaltapolitiikan pyörteissä. Onko nationalismi palannut Eurooppaan ja mitä se tarkoittaa EU:n yhtenäisyyden kannalta? Toimittajana Salla Jantunen.

Brysselin koneessa puhutaan tänään Euroopan johtajuusvajeesta, oikeusvaltiokehityksestä ja Suomen tiestä osaksi läntistä yhteisöä. Vieraana on diplomaatti ja kulttuurivaikuttaja Petri Tuomi-Nikula, jonka kanssa pohdimme, miten Euroopan historia vaikuttaa nykyhetkessä - ja miten se auttaa hahmottamaan tulevaa. Toimittaja Annastiina Heikkilä

Euroopan uusi komissio aloitti työnsä joulukuun alussa ja yksi sen tärkeimpiä tavoitteita on EU:n kilpailukyvyn parantaminen. Työtä riittää, sillä Yhdysvaltain uuden hallinnon kaavailemat tuontitullit, Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja teknologiakilpailu vaativat kaikki nopeaa reagointia - ja isot päätökset eivät ole välttämättä poliittisesti helppoja. Miltä Euroopan kilpailukykyhaaste näyttää yritysten näkökulmasta? Toimittaja Annastiina Heikkilän kanssa aiheista keskustelemassa EK:n EU-vaikuttamisen johtajan Lotta Nymann-Lindegren sekä Euroopan komission Suomen-edustuston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila.

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen. (Uusinta 18.9.2024)

Noin 96 prosenttia valmistetuista tuotteista pohjautuu kemikaalien käyttöön. Maailman sadoistatuhansista kemikaaleista tuhannet ovat haitallisia ihmisille ja ympäristölle. Yhteiskuntamme ei kuitenkaan pyöri ilman kemikaaleja. Mitä Euroopassa tehdään haitallisten kemikaalien leviämisen ehkäisemiseksi? Voiko EU:n ulkopuolelta hankittujen tuotteiden kemikaaliturvallisuuteen luottaa? Onko kemikaaleilla yhteys hedelmällisyyden laskuun länsimaissa? Edellämainittuihin sekä muihin kemikaalipolitiikan kysymyksiin ovat vastaamassa neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä ja neuvotteleva virkamies Hinni Papponen ympäristöministeriöstä. Toimittajana Salla Jantunen.

Pariisin latinalaiskorttelista löytyy pala Suomea - Mikä on Institut Finlandaisin merkitys kulttuurilähettiläänä ja miten Suomen maabrändiä vaalitaan keskellä maailman kulttuurimetropolia? Mikä on Suomen ja suomalaisen kulttuurin arvo euroopassa? Annastiina Heikkilä keskustelee teemoista Institut Finlandaisin johtajan Tuula Yrjö-Koskisen ja taiteilija Josefina Nelimarkan kanssa.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Kaarlo Tuori on seurannut ja arvioinut Euroopan oikeusvaltiotilannetta aivan lähietäisyydeltä jo vuosikymmenten ajan. Hän on kansainvälisesti yksi tunnetuimpia suomalaisia oikeustieteilijöitä. Tämänkertaisessa Brysselin koneen jaksossa syvennytään eurooppalaisen oikeusvaltion perusteisiin ja oikeusvaltiokriisin kehittymiseen Euroopassa. Jaksossa Tuori kertoo, miten Puolassa lähes kymmenen vuotta kestänyt oikeusvaltion alasajo yritetään nyt kääntää. Lisäksi keskustellaan Euroopan neuvoston alaisen Venetsian toimikunnan työstä ja pohditaan sitä, miten oikeusvaltioperiaate sopii yhteen EU:n laajentumistavoitteiden ja kansallisen turvallisuuden kanssa. Toimittajana Salla Jantunen

Tässä jaksossa aiheena on disinformaatio. Keskusteluissa teemoja mm. Venäjästä, jonka uutisiksi naamioitu propaganda pyrkii vähentämään EU-maiden intoa tukea Ukrainaa. Jaksossa pohditaan myös sosiaalisen median alustojen ongelmia ja niihin liittyvää kuvien valtaa sekä Yhdysvaltain lähestyviä presidentinvaaleja, joissa Venäjällä on paljon pelissä. Haastateltavina ovat pariisilaisen Sciences Po-yliopiston disinformaatioon perehtynyt historijoitsija ja tietokirjailija David Colon sekä politiikkaa, demokratiaa ja kuvien voimaa tutkiva professori Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta. Toimittaja Annastiina Heikkilä

Uskonnon merkitys ja sen kasvu - politiikassa, konflikteissa ja tänne levinneissä kulttuurisodissa. Mistä se kertoo ja pitäisikö uskonnon ja vallan suhteesta puhua enemmän? Vieraana on kirkkohistorian tutkija Juha Meriläinen. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Euroopan unioni on Israelin suurin kauppakumppani. EU on myös Palestiinan suurin tukija. Tiiviit taloudelliset suhteet ja panostukset eivät kuitenkaan aina näy EU:n poliittisessa vaikutusvallassa alueella. Miten EU pyrkii vaikuttamaan Gazan sotaan? Jakaako konflikti EU-maita? Miten sota vaikuttaa Eurooppaan? EU:n roolista Lähi-idässä on kertomassa ulkoministeriön Persianlahden teemasuurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen. Toimittajana Salla Jantunen.

Brysselin koneen aiheena on tänään ruoka. Voidaanko puhua eurooppalaisesta ruokakulttuurista ja miten isot myllerrykset kuten ilmastonmuutos ja sodat vaikuttavat siihen, mitä tulevina vuosina syömme ja juomme? Entä miten Eurooppa pärjää, kun viljelymaasta ja puhtaasta vedestä tullaan käymään yhä kovempaa globaalia taistelua? Vieraana ovat keittiömestari Pekka Terävä ja maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti komissaariehdokkaansa syyskuun puolivälissä. Millainen porukka on kyseessä? Mitä salkkujaon ja von der Leyenin poliittisten suuntaviivojen perusteella voidaan ennustaa komission tulevasta politiikasta? Aiheista keskustelemassa pitkäaikainen keskustavaikuttaja Riina Nevamäki konsulttitoimisto Blicistä ja Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen professori Johanna Kantola. Toimittajana Salla Jantunen.

Itsevaltaisen Viktor Orbanin johtama Unkari ihmetyttää ja ärsyttää - mutta miten EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan politiikan syitä ja seurauksia voisi paremmin ymmärtää? Entä mistä Euroopassakin viime vuosina korostunut vahvojen johtajien kaipuu pohjimmiltaan kertoo? Jakson asiantuntijavieraina tutkija Annastiina Kallius ja dosentti, tietokirjailija Heino Nyyssönen. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen.

Brysselin Kone pohtii EU:n tulevaisuutta. Päätöksillä, joita tänään teemme, on vaikutuksia myös tulevaisuudessa. Mutta muistetaanko tulevaisuuden näkökulmaa aina kantaa mukana päätöksenteossa? Vieraana Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku. Toimittaja Salla Jantunen.

Uskonnon merkitys ja sen kasvu - politiikassa, konflikteissa ja tänne levinneissä kulttuurisodissa. Mistä se kertoo ja pitäisikö uskonnon ja vallan suhteesta puhua enemmän? Vieraana on kirkkohistorian tutkija Juha Meriläinen. Toimittajana Annastiina Heikkilä.

Euroopan unioni rahoittaa tiedettä ja tutkimusta vuosien 2021 ja 2027 välisenä aikana lähes sadalla miljardilla eurolla. Osa tästä rahasta jaetaan tutkimusrahoituksena eurooppalaisille tutkijoille ja tutkimusryhmille, mutta tästä summasta rahoitetaan myös EU:n oman tutkimuskeskuksen JRC:n (Joint Research Centre eli Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus) toiminta. Keskuksen pääpaikka on Isprassa, Italiassa, mutta toimintoja on myös Belgiassa ja Espanjassa. JRC:n tehtävänä on tuottaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia myös itsenäisenä tutkimuslaitoksena. Vaikka keskus ei ole mitenkään salainen, on se varsin vähän tunnettu. Tutkimusrahoitusta jaettiin juuri nyt huhtikuussa, ja Brysselin koneessa tutkimusrahoista ja niiden hakuprosessista kertovat professori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopistosta – eräs rahoitusta saaneista – sekä Suomen Akatemiassa EU-rahoituksen kanssa työtä tekevä johtava tiedeasiantuntija Annika Raitala. JRC:stä kertoo puolestaan keskuksen varajohtaja Salla Saastamoinen. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Tällä kerralla Brysselin kone nousee lentoon ja tutustuu Euroopan unionin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on yksinkertaistaa Euroopan lennonjohtosysteemejä. Perinteisesti jokaisella maalla on ollut, ja on edelleen, omat kansalliset lennonjohtojärjestelmänsä, vaikka olisi tarkoituksenmukaisempaa jakaa Eurooppa laajempiin osiin, jotka eivät menisi valtiorajojen mukaan. Tämä hanke on kuitenkin jumissa, koska jäsenmaat pitävät kiinni rajoistaan ja lennonjohtajat ovat huolissaan työpaikoistaan. Yhdysvalloissa toteutettiin vastaava uudistus 1980-luvulla, jolloin presidentti Reagan päätyi lopulta erottamaan uudistusta vastustaneet lennonjohtajat. Euroopassa näin radikaaliin toimeen ei ole tarvetta, kertoo Raine Luojus, Suomen lennonjohtojärjestelmästä vastaavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa teknologian kehitys on jo nyt tehnyt alkuperäisen Single European Sky -hankkeen vanhanaikaiseksi. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Minkälaisia vaikutuksia ilmaston lämpenemisellä, Euroopan ikääntymisellä ja tulevilla EU-vaaleilla on kulttuuriin ja taiteeseen? Ranskassa asuva taiteilija ja kirjailija Hannu Väisänen kertoo, miten ilmastopakolaisuus koskettaa häntä henkilökohtaisesti ja miksi eurooppalaisuus identiteettinä on hänelle tärkeä. Toimittajana on Annastiina Heikkilä.

Brysselin koneen kevään jaksoissa on käsitelty Brysselin hallintokoneistoa, ja niin tehdään tänäänkin. Tällä kerralla Brysselin kone lennättää kuulijan ministerineuvoston eli Euroopan unionin neuvoston toiminnan ytimeen. Siinä missä kansalaiset valitsevat EU-parlamentin edustajat, neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden edustajat – ja tätä edustamista tekee Suomen EU-edustusto. Kyseessä on Suomen suurin lähetystö, joka on oikeastaan kuin valtionhallinto eri ministeriöineen pienoiskoossa. Ohjelma on nauhoitettu samaan aikaan, kun Brysselissä kokoontui myös Eurooppa-neuvosto, eli Consilium, mihin kuuluvat EU:n 27 jäsenmaan johtajat. Työstä ministerineuvostossa sen eri tasoilla kertovat Suomen EU-edustuston pysyvä edustaja Markku Keinänen, Antici Laura Lindgren, Mertens Saara Pokki ja attaseat Iiro Kangas ja Niina Alatalo. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolmiosaisen EU-koneistoa avaavan sarjan toisessa osassa mennään EU-komission kotipesään, legendaariseen Berlaymont-rakennukseen. Komissaari Jutta Urpilaisen kansliapäällikkö Taneli Lahti avaa komission ja komissaarin työtä. Lahden omana tehtävänä olellisinta on varmistaa, että komissaarilla on tarvittava tieto käytettävissään. On myös tärkeää, että tietoa ei ole liikaa. Matkustava komissaari Jutta Urpilainen on mukana ohjelmassa etäyhteydellä ja toteaa muun muassa sen, että tulevat vaalit eivät jännitä! Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Brysselin koneen kolme seuraavaa osaa vievät kuulijat Brysselin hallintokoneiston ytimeen. Miten toimii Euroopan komissio tai ministerineuvosto? Entä Suomen EU-edustusto tai Euroopan parlamentti. Tässä ohjelmassa seurataan europarlamentaarikko Heidi Hautalan päivää ja kuullaan, mitä parlamentin jättävä varapuhemies ajattelee EU:sta, sen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Mukana ohjelmassa on myös Hautalan lehdistöavustaja Markus Viljasalo, joka kertoo europarlamentaarikon tukena olevasta avustajajoukosta ja heidän työstään. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Perinteisten ilma-, maa- ja merivoimien lisäksi nykyaikaisessa sodankäynnissä on myös toimintaa avaruudessa ja tietoverkoissa. Ne ovat hieman näkymättömissä, mutta muista poiketen näillä rintamilla tapahtuu jo toimia, joita voisi kutsua vihollisuuksiksi. Avaruuspuolustuksessa Eurooppa on eräs maailman johtavista toimijoista sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien määrässä ja laadussa, mutta laahaa jäljessä Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Kuten puolustusasioissa muutenkin, kantavat vastuun toimista EU:n sijaan sen jäsenmaat – Bryssel komppaa vain taustalla. Brysselin koneen haastattelussa avaruuspuolustuksesta väitöskirjaa Maanpuolustuskorkeakoululla tekevä kapteeniluutnantti Juuso Liekkilä. Toimittajana on Jari Mäkinen.

EU:ssa asiat etenevät usein harppauksin ja nyt harppauksia toivotaan liittyen puolustusyhteistyön tiivistämiseen. Löytävätkö EU-maat yhteisen sävelen puolustusteollisuudessa ja minkälaisia seurauksia Donald Trumpin uudelleenvalinnalla voi olla EU:n ja Naton suhteelle? Löytyykö Euroopasta tarvittavaa johtajuutta? Toimittaja Annastiina Heikkilä haastattelee Ulkopoliittisen instituutin tutkijaa Tuomas Iso-Markkua.

Suomen suurlähetystö Pariisissa sijaitsee aivan Ranskan ulkoministeriön vieressä. Siellä synnytettiin vuonna 1951 Euroopan hiili- ja teräsunioni, mikä kehittyi vuosikymmenten kuluessa nykyiseksi Euroopan unioniksi. Kummankin ytimessä on Ranskan ja Saksan välinen yhteys - kaksintanssi, joka toisinaan on toiminut paremmin ja toisinaan kangerrellen. Suurlähettiläs Matti Anttonen on katsonut Euroopan unionia eri asemapaikoistaan jo ajalta ennen kuin Suomi oli unionin jäsen. Hän käy toimittaja Jari Mäkisen kanssa läpi unionin historiaa ja nykyisyyttä, kertoo miltä maailma näyttää Euroopan unionin ainoan globaalin suurvallan näkökulmasta ja paljastaa miten Ranska ja Saksa tulevat juuri nyt toimeen keskenään. Toimittajana Jari Mäkinen.

Eikö EU muutukaan tehokkaimmin ja isoimmin nimenomaan kriisien kautta, niin kuin usein sanotaan? Mitä isoja kehityskulkuja EU:ssa on tapahtunut käytännössä huomaamattomasti? Mihin suuntaan EU todennäköisesti juuri nyt on muuttumassa ja mihin suuntaan se todennäköisesti tulee muuttumaan, vaikka me ehkä emme sitä havaitse emmekä ymmärrä. Haastateltavana on poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miten geopoliittinen tilanne on muuttumassa? Minkälaisen kaaoksen Suomessa ja EU-alueella käytännössä Venäjä voi saada aikaan välineellistetyllä maahanmuutolla? Mitä asioita Venäjä ja Kiina tavoittelevat EU:n ja USA:n suhteen? Minkälaista kaaosta Kiina voisi halutessaan luoda USA:n ja miksi se sen tekisi? Ja miten Gazan tilanne liittyy tähän kaikkeen? Haastateltavana on Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Minkä puolesta ja mitä vastaan voi äänestää ensi kesäkuun EU-vaaleissa. Toimittajana Maija Elonheimo.

Jos Kiinan vahvuus talouden kehittämisen suhteen on matkiminen, USA:n innovointi ja EU:n sääntely, niin mitä EU:n kannattaa tehdä pärjätäkseen paremmin maailmantaloudessa jatkossa? Ja onko EU-maiden taloudenpitoa säätelevässä vakaus- ja kasvusopimuksesta paljoakaan järkeä sen nykyisessä muodossa? Ja minkä ison virheen Euroopan keskuspankki Euroopan keskuspankki EKP on rahapolitiikan suhteen viime aikoina tehnyt? Haastateltavana on valtiotieteiden lisensiaatti Johnny Åkerholm, joka on aiemmin toiminut Suomen pankissa ja valtiovarainministeriössä. Ja hän on myös ollut muutaman vuoden EU:n talous- ja rahoituskomitean (EFC:n) puheenjohtaja. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.

Miksi turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka EU:ssa tuntuvat nyt olevan kiristymässä. Ja miten se näkyy käytännössä? Ja mihin suuntaan Suomi turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka EU:ssa haluaisi muuttuvan? Näistä asioista puhuvat sisäministeri Mari Rantanen ja Eurooppa-tutkimuksen dosentti Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

EU haluaa olla aiempaa riippumattomampi Kiinasta, ja Kiina haluaa olla aiempaa riippumattomampi EU:sta mutta ovatko riippuvuudet edes viime aikoina mitenkään vähentyneet. Miksi Kiinan ja Venäjän suhteet eivät aiemmin ole olleet kovin lämpimät ja mitenkähän lämpimät ne nyt ovat? Miksi Kiina ei halua kokea itseään kolonialistisena voimana kehittyvissä maissa, vaan jalompana toimijana siellä, kuin mitä länsimaat ovat olleet? Miksi EU:n kamppailu taloudellisesta vallasta maailmassa tulee jatkossa olemaan entistä hankalampaa? Haastateltavana on Ulkopoliittisen instituutin apulaisjohtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Maija Elonheimo

EU:n laajeneminen, Ukrainan sodan seuraukset ja muuttunut geopoliittinen tilanne vaikuttavat varmasti tulevan eurovaalien jälkeen valittavan komission työhön. Mutta miten ne vaikuttavat käytännössä? Ainakin raha-asiat tulevat puhuttamaan koko EU:ta isosti. Seuraavaa 7-vuotista EU:n budjettia on aloitettava valmistella, EU:n laajenemisen myötä rahanjakoa on muutenkin mietittävä uusin tavoin ja se, että sisämarkkinoiden tilanne, kun yllättäen komissio on antanut luvan antaa isoja valtiontukia yrityksille, on myös iso kysymys. Miten etenevät tulevaisuudessa nykyisen komission ajamat ympäristön suojelua koskevat projektit? Ja miten tulevat etenemään EU:n pyrkimykset lisätä asetuotantoaan? Näistä asioista puhuu Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Maria Blässar. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Miksi Länsi-Balkanilla uusiksi EU-jäseniksi todennäköisimmin ensimmäisinä pääsevät nimenomaan Albania, Pohjois-Makedonia ja Montenegro? Haluaako Unkari jatkossa EU:lta pohjimmiltaan mitään muuta kuin rahaa ja mikä on todennäköisesti Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ajatus siitä, miten se suhteessa EU:hun etenee? Ja mikä on EU:n ajatus siitä, millä taktiikalla se Viktor Orbánin suhteen etenee? Mitkä maat Itäisessä Euroopassa nyt suhtaudutaan Venäjään myönteisesti? Kun EU:n laajenemisen itäiseen Eurooppaan ajatellaan varmistavan EU:n vaikutusvaltaa alueella, voiko se ehkä myös lisätä Venäjän vaikutusvaltaa EU:ssa niiden maiden kautta, jotka ovat Venäjä-myönteisiä? Vai miten Venäjän vaikutusvalta EU:ssa näkyy? Näistä asioista puhuu tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Miten eri maat ja eri ryhmittymät Gazan lähialueilla suhtautuvat tilanteeseen Gazassa ja miksi? Miten hankala EU:lle ja on ollut muodostaa yhtenäistä näkökulmaa Gazan kriisiin? Miksi tilanteeseen tähän kriisin kannan ottaminen on ollut erityisen hankalaa paitsi Saksalle, niin myös Ranskalle? Onko olemassa vaara, että Gazan sota leviää jossain muodossa EU:n alueelle? Ja mikä on EU:lle tärkeän Turkin kanta nykykriiseihin? Haastateltavana näistä asioista on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Kun Unkarilla on vuoro olla EU:n puheenjohtajamaa ensi heinäkuun alusta vuoden loppuun, niin mitä siitä voi seurata EU:lle? Entä kun EU:n määräysten mukaan jatkossa parin vuoden siirtymäajan jälkeen juomavesijohdostoissa on käytettävä sellaisia materiaalia, joka ei kestä Suomen pehmeää vettä, vaan sen vuoksi vesijohtoja ryhdyttävä korjaamaan muutaman vuoden välein, niin miten tällainen asia pääsi Suomelle tapahtumaan ja voiko sille enää yhtään mitään? Ja miten Suomi nyt suhtautuu siihen, mihin suuntaa EU:n jäsenmaiden taloudenpitoa säätelevää vakaus ja kasvusopimusta tulisi kehittää, kun meidän oma taloutemme ei ole kovin hyvässä kunnossa? Haastateltavana on EU-asioita käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto ja toimittajana Maija Elonheimo

Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta puhuu siitä, minkälaisen omanlaisensa maaryhmän pohjoismaat EU:ssa muodostavat, miksi on selitettävissä, että juuri pohjoismaissa on syntynyt oma hyvinvointivaltion mallinsa, mihin perustuu jo 1800-luvulla alkanut keskustelu pohjoismaisuudesta ja minkälaisia vaiheita on ollut puolustuspoliittisessa ajattelussa pohjoismaissa. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Miten iso ongelma laajeneminen on EU:lle jos se ei pysty muuttamaan päätöksentekomenetelmiään? Miltä vaikuttaa nyt tilanne sisäpoliittisesti EU-maissa? Mitä hyötyä voitiin euron perustamisen aikoihin olettaa olevan euron jätetyistä valuvioista? Ja mihin muusta kuin energiariippuvaisuuteen on perustunut Saksan lämmin suhde Venäjään? Haastateltavana ohjelmassa on vanhempi erikoistutkija Kimmo Elo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta ja ohjelman toimittaa Maija Elonheimo

Ranskalla on EU:ssa iso valta ja presidentillä Ranskassa iso valta. Nyt on meneillään Emmanuel Macronin toinen ja siten viimeinen kausi Ranskan presidenttinä, mutta minkälaisia asioista hän on ajanut ja miksi? Minkälainen on ranskalaisten suhtautuminen EU:hun? Mikä on Macronin ja ranskalaisten suhtautuminen Venäjään? Voiko vielä yhtään luotettavasti ennustaa kuka voisi olla Ranskan seuraava presidentti, ja jos presidentti on Marine Le Pen, niin mitä siitä voisi seurata Ranskalle ja EU:lle? Haastateltavana on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Mitkä asiat selittävät Geert Wilderin marraskuussa saaman vaalivoiton? Minkälaisia asioita vaalilupauksistaan koskien esimerkiksi maahanmuuttoa tai suhtautumista EU:hun, hän mahdollisesti pystyy toteuttamaan? Miten hankalalta vaikuttavat tulevat hallitusneuvottelut Alankomaissa? Miten ailahtelevaa on Alankomaiden politiikka? Minkälaista EU-politiikkaa Alankomaat tulevaisuudessa todennäköisesti tulevat harjoittamaan? Haastateltavana on erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta ja toimittajana Maija Elonheimo:

Miksi suunnitteilla oleva ennallistamisasetus tulee Suomelle kalliimmaksi suhteutettuna väkilukuun tai bruttokansantuloon kuin muille EU-maille? Minkälainen luonnon ennallistaminen on edullista Suomen kannalta? Miten keskieurooppalaiset maat luonnon ennallistamista tai palauttamista hoitavat? Miksi ennallistamisasetuksen maakohtaisten kustannusten laskeminen on edelleen niin hankalaa? Haastateltavana on ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä ja toimittajana on Maija Elonheimo.

Antisemitismillä on Puolassa, kuten muuallakin Euroopassa, monisatavuotinen historia. Mutta miten antisemitismi on nimenomaan Puolassa ilmennyt eri aikoihin, ketkä sitä ovat edistäneet ja miksi? Puolassahan oli ennen toista maailmansotaa Euroopan suurin juutalaisväestö, mutta saksalaisten organisoimassa holokaustissa Puolassa tapettiin n. 3 miljoonaa juutalaista. 90 % koko Puolan juutalaisväestöstä. Nyt Puolassa halutaan tutkia ja keskustella siitä, mikä oli puolalaisten osuus ja rooli tapahtumiin silloin kun saksalaiset juutalaisia tappoivat. Ja minkälaista on ollut suhtautuminen juutalaisiin toisen maailmansodan jälkeen. Haastateltavana on taiteilijaprofessori Tapani Kärkkäinen. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo.