Podcasts about eurooppaan

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna puoliväliriiheen neuvottelemaan vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Neuvotteluiden poliittisista ennakkoasetelmista kertoo politiikantoimittaja Hannu Tikkala. Taloustilannetta analysoivat toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta. Paavi on kuollut. Kuulemme lähetyksessä tunnelmia Pietarinkirkon aukiolta Vatikaanista, siellä on toimittajamme Jenna Vehviläinen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on puuttunut kovalla kädellä paikallisten yliopistojen toimintaan leikkaamalla rahoitusta ja rajoittamalla tutkimuskohteita. Alkaako amerikkalaistutkijoiden pako Eurooppaan? Keskustelemassa Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa, joka opetti viime syksynä maineikkaassa yhdysvaltalaisyliopistossa Harvardissa ja on edelleen sen tutkijalistalla. Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Hinni Aarninsalo ja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Brittifutispodcastin uusimmassa jaksossa käydään läpi muun muassa Manchester United - Arsenalia. Protesti Old Traffordilla. Nottingham Forestin voitto Manchester Citystä palautti uskon Brittiseurojen euroennakot + liigacupin finaaliennakko. Lopun Fish and chips -ravintolaa unohtamatta.*Manchester United - Arsenal. Miksi Old Traffordilla protestoitiin? (02:32) *Brittiseurojen euroennnakot + Liigacupin finaaliennakko (38:45)*Fish and Chips (58:45)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 10.3.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle 

Trumpin tullien vaikutus Suomeen. Haastattelussa johtaja Timo Vuori EK:sta ja pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Toimittajana Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Brysselin koneen vieraana on vastavalittu komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Ursula von der Leyenin toinen komissio on aloittanut työnsä edeltäjiään haastavammassa tilanteessa. Maailmanpolitiikan epävakaus, turvallisuusvaje, huono taloudellinen tilanne ja eurooppalaisten arvojen haastaminen nakertavat EU:n yhtenäisyyttä. Miten Eurooppa pärjää ja mitä komissio aikoo tehdä eurooppalaisen asian edistämiseksi? Jakson toisella puoliskolla kysymme Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elolta, mikä on Euroopan paikka suurvaltapolitiikan pyörteissä. Onko nationalismi palannut Eurooppaan ja mitä se tarkoittaa EU:n yhtenäisyyden kannalta? Toimittajana Salla Jantunen.

Mitä täällä tapahtuu? Pohjois-Korea hyökkää Eurooppaan, Ukrainassa on sodittu 1000 päivää, jenkit valitsi Trumpin johtajakseen ja suomalaisia rauhanturvaajia on ammuttu Libanonissa. Charly Salonius-Pasternak tulkitsee meidän kanssa maailman tilannetta, kun koitetaan ymmärtää! Miten Ukrainalla menee? Tuleeko neuvottelut ja miten jenkkiaseiden käyttö tai Pohjois-Korean mukaantulo vaikuttaa? Entä miten meidän käy Trumpin kanssa?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Miten Yhdysvaltain vaalitulos vaikuttaa Suomen ja Yhdysvaltain suhteisiin? Studiossa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Miko Bergbom (ps.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). EU-maiden johtajat ovat koolla pohtimassa Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä. Hannele Muilu raportoi Budapestistä. Mitä Donald Trumpin vaalivoitto merkitsee Euroopan turvallisuudelle ja taloudelle? Studiossa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja UPIn tutkija Tyyne Karjalainen. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Kenian pääkaupungissa Nairobissa olevalta Eeva Eroselta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Raamattupiirisarja Maan ääriin asti käsittelee Apostolien tekoja ja on kuin seikkailukertomus. Seuraa kanssamme kristillisen kirkon syntyä ja sen uskomatonta leviämistä 35 vuodessa koko Rooman valtakuntaan – vastustuksesta ja vainoista huolimatta. Ihastu Paavaliin, tuohon seurakunnan vainoojaan, josta Jeesuksen kohtaaminen teki innosta palavan pakanain apostolin.

Euroopan unioni on Israelin suurin kauppakumppani. EU on myös Palestiinan suurin tukija. Tiiviit taloudelliset suhteet ja panostukset eivät kuitenkaan aina näy EU:n poliittisessa vaikutusvallassa alueella. Miten EU pyrkii vaikuttamaan Gazan sotaan? Jakaako konflikti EU-maita? Miten sota vaikuttaa Eurooppaan? EU:n roolista Lähi-idässä on kertomassa ulkoministeriön Persianlahden teemasuurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen. Toimittajana Salla Jantunen.

Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin. Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta. Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista? Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville. Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa. Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media. Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä. Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eletään edellisen jakson jälkimainingeissa: Dean palaa yölliseltä pettämisreissultaan kotiin ja ärhentelee Lindsaylle, Rory ja Lorelai ovat riidoissa keskenään, ja Luke odottaa Lorelailta reaktiota heidän yllättäviin suudelmiinsa. Lopulta Lorelai passittaa Roryn isoäitinsä mukaan Eurooppaan, Luke joutuu renessanssimarkkinoille muutamaksi viikoksi siskoaan auttamaan, ja Lindsay tekee Deanille herkullista paahtopaistia. Sanna kunnostautuu sanaseppänä ja kertoo jännittävästä yöllisestä ajomatkastaan Helsingistä Savoon. Anski jaksaa edelleen ymmärtää Deanin kanssa toistuvasti seksittelevää Rorya, ja hehkuttaa jälleen kerran Dan Stevensin ihanuutta. Osioiden aikaleimat: Kirkin kirjakauppa ja teatteri: 00:06:00 Luken kuppila: 00:47:37 IG: Gilmorettajat www.gilmorettajat.net Email: gilmorettajat@gmail.com Patreon: www.patreon.com/gilmorettajat Cover art: Kristófer Knutsen (IG: @kristoferknutsen_photography) Kirkin musiikki: https://www.purple-planet.com

Suomen Rahapaja painaa kolikoita Vantaalla paitsi Suomeen myös muualle Eurooppaan. Rahapajan maine saa kuitenkin kolauksen, kun suuria määriä vielä julkaisemattomia kolikoita alkaa löytyä rikollisten hallusta. Samaan aikaan Rahapajan tuotantopäällikkönä toimiva perheenisä viettää railakasta elämää: Työpäivän ja lapsen kanssa vietetyn ajan jälkeen alkavat yön huvit. Mies juhlii, käyttää päihteitä ja matkustelee spontaanisti bilekavereidensa kanssa. Lopulta poliisille alkaa selvitä, ettei elämäntapaa rahoiteta pankkiautomaatilla käyden.

RKP marssii Eurooppaan yhdessä, tillsammans – kuten Suomi ja Ruotsi taannoisella Nato-tiellä. Liike Nyt ei hyväksy koko unionia, ellei talous kasva viittä prosenttia vuodessa. Kristillisdemokraatit omivat koko EU:n itselleen. Noustaanko näillä teeseillä Brysselin käytäville? Pyrkiikö Totuuspuolue Eurooppaan Paasikiven-Kavoniuksen -linjalla, vai Paasikiven-Kekkosen -linjalla? Miksi Vapauden liiton kärkiehdokas Teuvo Hakkarainen leikkaa vaalivideollaan Perussuomalaisten jäsenkortin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Evankeliumi saapuu Eurooppaan. Ap. t. 16:6–15. Lukijana Pekka Laukkarinen. Studiovieraana opiskelija Maria Salminen. Podcastin tarjoaa Raamatunlukijain Liitto. raamattustartti.fi

Tällä kertaa Pikalatauksella ruoditaan MG:n käänteistä hintapommia maahantuonnin alkamisen johdosta, Kian uutta varsin kiinnostavaa EV3:a, BYD Seagullin saapumista Eurooppaan sekä Autochargen ensimmäisiä testejä Suomessa. Aikaleimat: 0:00 - Alkulöpinät 2:20 - Kia EV3 16:20 - BYD Seagull (20k€ EV) Suomeen? 22:36 - Autocharge tulossa Autoliiton latureille 30:50 - Puheenaihe: MG4:n hintapomppu

Eduskunnassa on kaksi tunnusväriltään vihreää puoluetta: tumman vihreä Suomen Keskusta ja vaalean vihreä Vihreät. Ympäristöpolitiikassa, maatalouspolitiikassa tai ilmastopolitiikassa puolueet ovat olleet kuin kissa ja koira. Ovatko keskusta ja vihreät myös EU-asioissa toistensa kimpussa? Vaativatko vihreät Brysseliä pitämään näppinsä erossa suomalaisista metsistä? Peräänkuuluttavatko vihreät keskustan lailla ryhtiä Eurooppaan? Taisteeko keskusta eurovaaliohjelmassaan ilmastokriisiä vastaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

F1 palaa Eurooppaan! McLarenin voitto Miamissa asettaa uudenlaiset panokset Imolan kisaan. Ferrari tuo isot päivitykset ja rekrytoi myös vahvasti. Jaksossa kisaennakon lisäksi uutiskatsaus.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta myöntää, että eurovaaleissa on kova työ, koska vihreillä on mennyt pidempään huonosti. Virta vierailee Politiikkaradion eurovaalitentissä. Toimittajana on Antti Pilke. Virran mielestä EU:n ei pitäisi tehdä sopimuksia, joilla pakolaisia pidetään unionin ulkopuolella. EU on maksanut esimerkiksi Turkille siitä, että se auttaa turvapaikanhakijoita alueellaan ja pitää heitä siellä. Virta kertoo ohjelmassa myös, millaisia ongelmia hän näkee siinä, että suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia saapuisi lyhyen ajan sisällä Eurooppaan tai Suomeen. Tentissä kysytään myös estäisivätkö vihreät Ursula von der Leyenin jatkokauden EU-komission johdossa, jos hän hakee tukea laitaoikeistolta. Myös se selviää, että Sofia Virta torjuu EU-liittovaltion, vaikka vihreät on ilmoittanut aiemmin suhtautuvansa myönteisesti ”kohti liittovaltiota tiivistyvään Euroopan unioniin”.

Kiinan presidentti Xi Jinping vierailee Euroopassa. Millä mallilla ovat Euroopan ja Kiinan suhteet? Haastateltavana professori Louis Clerc sekä Juha Vuori Turun yliopistosta. Turkki muutti Israel-politiikkaansa. Toimittaja Maija Liuhto raportoi Istanbulista. Opiskelijoiden mielenoistusten syitä ja vaikutuksia. Leviävätkö yliopistomielenosoitukset Eurooppaan? Haastateltavana väitöskirjatutkija Mila Seppälä Turun yliopistosta ja tutkija Georg Boldt Helsingin yliopistosta Kevään siitepölykausi, haastateltavana dosentti Annika Saarto. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara.

Kyberturvallisuus eurovaalien alla. Helsingin kaupunki kertoi vappupäivänä, että sen tietojärjestelmiin on mahdollisesti tehty tietomurto ja että järjestelmissä on havaittu epäilyttävää liikennettä Venäjältä. Eurovaalit ovat kuukauden päässä, miten valmiita olemme mahdollisiin häiriöihin? Studiossa Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju. Perjantaina vietetään kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Euroopassa käydään sotaa ja tiukka taloustilanne haastaa myös mediaa? Miten lehdistö suhtautuu kriiseihin ja ajautuuko se noudattelemaan hallitusten tarjoamia perusteluja poliittisiin ratkaisuihin? Studiossa mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen. Gazan tulitaukoneuvottelujen tulos. Israelin ja Hamasin välinen sota on jatkunut yli puoli vuotta ja humanitaarinen tilanne Gazan alueella on katastrofaalinen. Tilannetta avaa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Kiinan presidentti Xi Jinping matkustaa Eurooppaan ensi viikolla. Vierailun ohjelmassa on ainakin tapaamisia esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Vierailusta raportoi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontajana Justus Laitinen. Toimittajat Anssi Väisänen ja Mira Stenström. Tuottaja Jaakko Parkkinen.

Miksi Länsi-Balkanilla uusiksi EU-jäseniksi todennäköisimmin ensimmäisinä pääsevät nimenomaan Albania, Pohjois-Makedonia ja Montenegro? Haluaako Unkari jatkossa EU:lta pohjimmiltaan mitään muuta kuin rahaa ja mikä on todennäköisesti Unkarin pääministerin Viktor Orbánin ajatus siitä, miten se suhteessa EU:hun etenee? Ja mikä on EU:n ajatus siitä, millä taktiikalla se Viktor Orbánin suhteen etenee? Mitkä maat Itäisessä Euroopassa nyt suhtaudutaan Venäjään myönteisesti? Kun EU:n laajenemisen itäiseen Eurooppaan ajatellaan varmistavan EU:n vaikutusvaltaa alueella, voiko se ehkä myös lisätä Venäjän vaikutusvaltaa EU:ssa niiden maiden kautta, jotka ovat Venäjä-myönteisiä? Vai miten Venäjän vaikutusvalta EU:ssa näkyy? Näistä asioista puhuu tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

00.00 Alkusanat 01.20 PWHL-katsaus 06.40 Kassidy Sauvén vierailu 21.30 Tyttöjen MM-kisakatsaus 25.15 Loppusanat Vuoden 2024 ensimmäisessä jaksossa pureudutaan tammikuussa käynnistyneen PWHL:n alkutahteihin ja luodaan silmäys käynnissä oleviin tyttöjen MM-kisoihin ja Tyttöleijonien edesottamuksiin sekä jatkonäkymiin turnauksessa. Vieraaksi saapuu Naisten Liigaan ja HPK:hon palaava kanadalaismaalivahti Kassidy Sauvé, joka kertoo uransa käänteistä viime vuosilta sekä muistelee omia kokemuksiaan alle 18-vuotiaiden arvokisoista. − Se oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun matkustin kunnolla Pohjois-Amerikan ulkopuolelle Eurooppaan. Kokemus oli upea. Voitimme myös lopulta koko turnauksen. Perheenikin oli paikalla, joten pääsin juhlimaan heidänkin kanssaan, Sauvé muistelee 2014 Budapestissa pelattua turnausta ja kehuu kuinka mahtava tilaisuus tyttöjen kisat ovat nuorille urheilijoille ja miten muut maat haastavat Kanadaa sekä Yhdysvaltoja.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala tutkii ympäristökatastrofien ja ilmaston vaikutusta turvallisuuteen ja geopolitiikkaan. Niiden yhteys on kenties ilmeistä, vaikuttaahan elinolosuhteet turvallisuuteemme, mutta yhteyksien moninaisuus ei välttämättä ole. Minkälaisia vaikutuksia ympäristöllä ja ilmastolla on turvallisuuspolitiikkaamme? Miten reagoisimme, jos esim. Intiassa kuolisi märkälämpöaaltoon kerralla miljoonia ihmisiä? Miten Etelä-Euroopan aavikoituminen vaikuttaa Euroopan sisäiseen politiikkaan? Miten meidän tulisi suhtautua suuriin ilmastopakolaisaaltoihin? Onko ilmasto aina poliittista? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Euroopassa yritetään käydä läpi kolonialismin aikakautta ja sen väärinkäytöksiä yhdessä entisten siirtomaiden kanssa. Samaan aikaan maailmassa syntyy uusia taloudellisia ja poliittisia riippuvuuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma pohtii tällä viikolla, keitä ovat uudet siirtomaaherrat ja mistä uusia alusmaita löytyy. Samaan aikaan vanhat vallat yrittävät tehdä tiliä menneisyyden kanssa. Historioitsija-toimittaja David van Reybrouck on kirjoittanut Hollannin entisen siirtomaan Indonesian historian. Kiina puolestaan rakentaa suhteita ja riippuvuuksia Eurooppaan. Suomen kansallismuseon johtaja Elina Anttila kertoo ryövätyn ja säästyneen kulttuuriperinnön merkityksestä. Toimittaja on Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jotain kummallista on tapahtumassa Ameriikassa, ja sama ilmiö on rantautumassa myös Eurooppaan: oikeisto kääntyy suuria ja pieniäkin yrityksiä vastaan, koska ne ovat liian "wokeja". Toivo ja Jussi keskustelevat siitä, mitä se "woke" edes on ja miksi siitä keskusteleminen on jo itsessään typerää.Lisäksi jaksossa ruoditaan valtiovarainministeriön ehdotusta valtion budjetiksi vuodelle 2024 ja päivitellään politiikkaa ja maailmanmenoa tuttuun ja totuttuun tapaan.Politico: The war against ‘woke capitalism' is coming to the EU:https://www.politico.eu/article/nigel-farage-bank-coutts-woke-capitalism-right-left-wing-european-union/KU: Mikki Hiiren vihamies haluaa presidentiksi – Ron DeSantisin nousu ja uhohttps://www.ku.fi/artikkeli/4889493-mikki-hiiren-vihamies-haluaa-presidentiksi-ron-desantisin-nousu-ja-uhoSupport the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Voiko poliitikko myöntää olleensa väärässä? Kuinka pitkään Yhdysvallat voivat velkaantua ja onko Yhdysvaltain keskuspankin rahan painaminen kestävällä pohjalla? Miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota heijastuu Eurooppaan ja valuuko keskuspankkien painama raha ainoastaan osakkeiden hintoihin? Tulisiko Suomen työmarkkinoita uudistaa ja olisiko Suomella opittavaa Tanskasta ja Ruotsista? Millä keinoilla työpaikkoja olisi mahdollista luoda enemmän ja onko velkaantuminen riski Suomen valtiontaloudelle? Studiossa kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja sosialidemokraattien kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on kuvattu 23.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fennovoima (2:44) Nato-jäsenyys (9:09) Väärässä oleminen (10:39) Tilastot (17:08) Keynesiläinen koulukunta (18:21) Itävaltalainen koulukunta (20:04) Yhdysvallat (23:37) Rahan painaminen (28:04) Kiina (31:04) Protektionismi (34:21) Osakemarkkinat (39:36) Harmaa talous (48:28) Maahanmuutto (52:28) Yrittäjät (53:47) Työmarkkinat (58:04) Paikallinen sopiminen (1:01:32) Irtisanomissuoja (1:02:40) Yhteiskuntasopimus (1:06:22) Oppivelvollisuus (1:07:41) Tanska ja Ruotsi (1:10:10) Lakot (1:11:35) Hyvinvointi (1:13:13) Porvarihallitus (1:15:45) Demokratia (1:17:52) Poliittiset lakot (1:22:07) Velkaantuminen (1:25:21) Eläkerahastot (1:28:03) Yhteenveto

Otetaan yhdet -podcast on toteutettu yhteistyössä 19 Crimes -viinien ja Viinimaan kanssa. Tsekkaa eläväiset viinietiketit osoitteesta experience.19crimes.com Setien suosikkibändi Biohazard tulee Eurooppaan ja sa sitähän pitää lähteä berliiniin katsomaan. Henry Westons -siiderit kesäiseen nautiskeluun niin Alkosta, kaupoista kuin baareistakin! Imatranajot ajetaan 1.-2.7. Imatralla tottakai ja nyt kannattaa hankkia liput jo ennakkoon osoitteesta www.imatranajo.fi linkin kautta kauppaan ja koodilla OY10 saat -10% alennusta yhden ja kahden päivän lipuista. OY-operaatioiden päämajana ja mukavuusalueena toimii HOB eli Helsinki Original Beerhouse Kalasatamassa, osoitteessa Capellan puistotie 2. Tsekkaa myös instagram @hobhelsinki. Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. C.P Companyn ja monet muut mannermaisen miestenmuodin merkit  löydät vaatturiliike Saumasta. Verkkokauppa osoitteessa .www.vaatturiliikesauma.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa. Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Ukrainalaiset naiset ja lapset maksavat Venäjän hyökkäyssodasta kovaa hintaa. Venäjä kylvää kauhua iskemällä sodan oikeussäännöistä piittaamatta siviilikohteisiin, jopa synnytyssairaaloihin. Vaikeiden sotaolojen lisäksi ukrainalaisnaisia ja -lapsia koettelee sodan mullistama perhetilanne monen miehen ollessa rintamalla. Ohjelmassa kuullaan myös, miten jaksavat Eurooppaan sotaa paenneet ukrainalaislapset. Ohjelman toimittavat Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Miltä Ukrainan sota näyttää Venäjän näkökulmasta? Mitä Vlamir Putin tavoittelee ja mikä on strategia? Haastateltavana Ulkopoliittisen institituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Putin on Saaren mukaan tehnyt suuren virhearvion, ja sen mittakaava alkaa hahmottua. Putin odotti helppoa ja nopeaa sotaa. "Näyttää siltä, että Venäjä pyrki pysäyttämään pitkäaikaisen trendin voimakeinoin. Näyttää, että sota on vain nopeuttanut sitä kehityssuuntaa, että Ukraina, Moldova ja Georgia pyrkivät entistä kovemmin kohti Eurooppaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, eli juuri päinvastoin, mikä oli sodan poliittinen päämäärä sen alkaessa Putinin näkökulmasta", Saari kertoo. Venäjän uskollinen liittolainen Valko-Venäjä näyttää haluavan pitää yllä suhteita Eurooppaan ja Ukrainaan, koska se tänään suostui viljakuljetuksiin Ukrainasta Eurooppaan. Saari korostaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhteissa on aina ollut ristiriitoja. "Valko-Venäjä on myös kärsinyt tästä sodasta todella paljon", hän toteaa. Saari nostaa esiin myös Armenian, joka on ennen ollut Venäjän liittolainen, mutta on avoimesti kritisoinut Venäjää. "On veikattu väärää hevosta", hän kuvailee Venäjän liittolaisten ahdinkoa. Venäjä on Ukrainassa alakynnessä ja liittolaiset eivät ole sen puolella enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Saari arvioi, että Ukraina voittaa sodan jo vuoden 2023 aikana. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pitääkö palkkoja nostaa vai ei? Haasttelussa erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta ja pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus neuvottelevat parhaillaan palkoista. Pitäiskö inflaation takia palkkoja nyt nostaa reilusti, vai aiheuttaako palkankorotukset kierteen, jossa kaikki kallistuu entisestään? Pitääkö palkansaajan nyt tyytyä siihen, että ostovoima heikkenee reilusti? Saksassa suurin ammattiliitto metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall on hyväksynyt uuden työehtosopimuksen, jonka mukaan työntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 3,3 prosenttia. Miten tämä heijastuu muuhun Eurooppaan ja Suomeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa William juttelee Aalto Yliopiston teknillisen fysiikan professorin, Peter Lundin kanssa. Keskustelu antaa katsauksen energiajärjestelmien nykytilaan ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn mekanismeihin. Miksi aurinkovoima yllätti kaikki kasvullaan? Tuleeko fuusio ikinä? Mitä COP-ilmastokokouksista pitäisi ajatella, toimivatko ne? Mitä yhteistä on perunan tulemisella Eurooppaan ja puhtaan energian edelläkävijyydellä? Miten saamme kehitysmaiden energiamuutoksen toteutettua nykytahtia nopeammin? Ja mitä Peter sanoo ilmastoskeptikoille? -- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Etelä-Euroopassa on ennätyksellisen kuivaa. Monen maan satonäkymät ovat katastrofaaliset - paikoin jäädään selvästi alle puoleen normaalisadosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää vierailee muun muassa Loiren laaksossa Ranskassa ja tutkailee Euroopan maatalouden tulevaisuutta ilmastonmuutoksen aikakautena. Ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Jari Mäkinen. Äänitarkkailija on Marko Vierikko.

Kallis bensa on vähentänyt autoilua. Ukrainan sodasta tuodaan potilaita Eurooppaan. Savonlinnan liikenneonnettomuudessa kuoli 3 ihmistä. USA:n Kentuckyssa kärsitään tulvista. Sunnuntaina etelässä on poutaa, mutta pohjoisessa sataa vettä.

Ukrainan sota on kiihdyttänyt Euroopan energiamurrosta, kun venäläisestä energiasta halutaan irtautua. Energia-asiantuntijoiden mukaan vihreä siirtymä tietää Eurooppaan paitsi energiaturvaa myös lisää työpaikkoja. Miltä näyttää tulevaisuuden energiantuotanto ja millaista roolia siinä näyttelee vety? Ohjelmassa kuullaan raportti uusiutuvan energian uranuurtajamaasta Tanskasta sekä käydään Yhdysvalloissa tutkailemassa vetyautoilun tilannetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Iida Tikka ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

EU-komissio ajaa täyttä tuontikieltoa venäläiselle öljylle Venäjän aloittaman Ukrainan sodan takia. Komissio esittää sekä raakaöljyn tuonnin kieltoa, että jalostettujen öljytuotteiden kieltoa. Venäjän energiasta riippuvaiset Unkari ja Slovakia vastustavat raakaöljyn tuontikieltoa, mutta myös Saksalle kysymys on taloudellisesti vaikea. Meneekö komission esittämä venäläisöljyn tuontikielto läpi? Miten Venäjä-pakotteet ja energian tuontikiellot vaikuttavat Eurooppaan? Millä aikataululla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi mahdollinen? Miksi esityksessä EU:n uudeksi vaalilaiksi halutaan luoda koko Euroopan laajuinen ylikansallinen ehdokaslista? Politiikkaradiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietiläinen (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Silvia Modig (left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjän kaasutoimituksista Eurooppaan syntynyt kiihkeä ja väärinkäsityksiä sisältävä sekasotku. Tässä jaksossa Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jarno Hartikainen kertoo, mistä koko kuviossa on tällä hetkellä kyse. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Jarno Hartikainen. Tämä podcast julkaistiin 29.4.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Mitä Ranskan presidentinvaalien tulos merkitsee Euroopalle? Keskustelemassa EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula, Pariisin kirjeenvaihtaja, tietokirjailija Helena Petäistö ja poliittisen historian professori Louis Clerc Turun yliopistosta. Keskustaoikeistolainen Emmanuel Macron voitti äärioikeistolaisen Marine Le Penin. Ensimmäisellä kierroksella tärkeä teema oli ostovoima. Toisella kierroksella ehdokkaat yrittivät kerätä ensimmäisellä kierroksella hyvän äänipotin saaneen vasemmistolaisen Jean-Luc Melanchonin äänestäjiä. Le Pen on ilmastoskeptikko, mitä Macron käytti hyväkseen ja nosti ilmastokriisin tärkeäksi vaaliteemaksi toisella kierroksella. Myös Le Penin hyvät välit Venäjän presidentti Vladimir Putiniin nostettiin esille entistä isommin. Äärioikeistolainen Le Pen jäi kuitenkin vain 17 prosenttiyksikköä Macronista. "Miten Le Pen ja äärioikeisto on edistynyt on ihan huikeaa. Eihän tuollaista ole missään että äärioikeiston edustaja saa yli 40 prosenttia äänistä", Petäistö sanoo, ja arvioi, että Le Penillä on mahdollisuus presidentiksi viiden vuoden päästä. Mikä vaikutus Macronin valinnalla on muuhun Eurooppaan? "Macron on EU:n tulevaisuutta eniten luotsaava henkilö. Hänellä on selkein näkemys siitä mitä hän haluaa että Eurooppa on, ja tekee hyvin konkreettiisa esityksiä siihen liittyen, Hän haluaa vahvistaa EU:ta, ja haluaa että EU on globaalisti merkittävä toimija. Le Pen olisi halunnut rapauttaa EU:ta", Ylikrajula sanoo. Hän arivoi, että Le Pen olisi vienyt EU:n kriisiin. Clercin mukaan on riski, että Eurooppa jakautuu Ukrainan sodan päättyessä kahteen leiriin, jossa osa haluaa eristää Venäjän ja osa rakentaa parempia suhteita. "Jos Marine Le Pen olisi siinä tilanteessa ollut Ranskan presidentti, se olisi merkinnyt suurta kahtiajakoa Euroopassa Ranskan ja Saksan kesken", Clerc sanoo. Macron on myös korostanut, että ilmastokriisiä vastaan on taisteltava kunnianhimoisemmin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Varsinkin Butšan murhien jälkeen läpi Euroopan on lujittunut ajatus, että kaikesta mikä sitoo Venäjää Eurooppaan on päästävä eroon. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Jarno Hartikainen.Tämä podcast julkaistiin 7.4.2022.Lue lisää aiheesta:-> Tutkimus: Venäjän energian käytön lopettaminen olisi EU:lle yllättävän helppoa – hintalappu 100 euroa asukasta kohti https://www.hs.fi/talous/art-2000008729733.html#hsvisio #hsvisiopodcast #energia Lisäksi podcastissa: -> Turkin Suomen-suurlähettiläs HS:n haastattelussa-> Nato-maiden ulkoministerikokous, Haavisto osallistuuLyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa.Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi.Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Koronapandemia on tuonut Eurooppaan ja Suomeen mukanaan miljardiluokan tukipaketit. Ja hyvin usein siellä missä on paljon rahaa, on paikalla myös paljon konsultointia. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Alex af Heurlin. Tämä podcast julkaistiin 4.4.2022. Lue lisää aiheesta: -> https://www.hs.fi/visio/art-2000008713113.html #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Hallitus ottaa Ukrainan sodan takia lisää velkaa. USA toimittaa Eurooppaan lisää nestemäistä maakaasua. Saksa aikoo puolittaa öljyn määrän Venäjältä. Kriisitilanne voi edistää luomuviljelyä Suomessa. Allegro-junan liikennöinti keskeytetään. Lauantaina myrskyää.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osallistuu torstaina Ukrainan sodan takia järjestettyyn Naton ylimääräisen huippukokouksen Brysselissä. Biden on kutsunut Putinia diktaattoriksi ja sotarikolliseksi. Mitä Bidenin Euroopan vierailulta voidaan odottaa? Minkälaista linjaa suhteessa Venäjään Biden rakentaa? Miten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muuttaa Yhdysvaltojen roolia Euroopassa? Onko Yhdysvallat valmis takaamaan ei Nato-maa Ukrainan turvallisuuden? Minkälaista ulkopoliittista ratkaisua muuttunut tilanne vaatii Suomelta? Kuinka pitkään mahdollisen Nato-ratkaisun aikaikkuna on auki? Presidentti Bidenin vierailua analysoivat tutkijatohtori Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista sekä Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomi pitää ulkopolitiikassaan yllä mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti hakemalla Naton jäsenyyttä. Pitäisikö mahdollisuutta liittyä Natoon käyttää? Pitäisikö Natoon liittyä nyt kun Venäjä painostaa Ukrainaa sotilaallisesti ja vaatii itselleen etupiiriä Eurooppaan? Vieraana on Suomen ja Naton välisistä suhteista puheenvuoron kirjoittanut kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.