Podcasts about eurooppaan

“Innovaatiomaailman luovan tuhon hetki” – suomalaisen innovaatiotoiminnan murros *Pahoittelut heikosta äänenlaadusta ja teknisistä ongelmista. Ota avuksi tekstivastine.* Tämä jakso vie kuulijan suomalaisen innovaatiotoiminnan ja -politiikan historian äärelle. Matka jatkuu nykytilan ja tulevaisuuden näkymien tarkasteluun erityisesti ekosysteemien ja vaikuttavuuden näkökulmista. Lisäksi jakso tarjoaa uusia ajatuksia EU:n terveys- ja innovaatiopolitiikasta. Juontaja Miia Juntunen saa vieraikseen pitkän linjan sote-uudistamisen ja innovaatiotoiminnan asiantuntijan Hannu Hämäläisen sekä Sitran ohjelmajohtajan ja EU:n terveyspolitiikan asiantuntijan Markus Kalliolan Jakso kannattaa kuunnella alusta loppuun, mutta sisällysluettelon avulla voit siirtyä myös suoraan itseäsi kiinnostaviin teemoihin. Luvassa on runsaasti arvokasta tietoa, oppeja, uusia näkökulmia ja käytännön ajatuksia siitä, miten Suomi voi kääntää kehityksen voitokseen. Sisällysluettelo aikaleimoilla: 00:00 Aloitus ja esittelyt 07:18 Suomalaisen innovaatiopolitiikan historiaa, murrosta ja rahoituksen kehitystä 08:31 Tavoitteena 4 % BKT:sta synnytti yhteistyön 11:34 Innokylän synty 19:55 Sote-politiikan kansantaloudelliset vaikutukset 22:21 Onnistunut alue-ekosysteemi: Tapaus Vaasa 24:53 Terveydenhuolto EU:n yhtenä kasvumoottorina 31:39 EU-terveyspolitiikan kehitys kriisien kautta 38:46 Terveyspolitiikan taloudellinen luonne ja pääomahaasteet 46:33 Uudenlaiset kannustinjärjestelmät 49:07 Suomen uudet avaukset 52:12 EU:n sisämarkkinat kotimarkkinoina 53:15 Julkisten hankintojen voima. Rohkeus tehdä muutoksia haastavinakin aikoina Jakson tekstivastine: https://drive.google.com/file/d/1E0xKilBtc_U-6EQCJtpBGI3JwXSN5YDZ/view Innovaatioaallot podcast tausta: https://www.innokyla.fi/fi/innovaatiofoorumin-podcastit Linkit jaksossa viitattuihin materiaaleihin: Innokylä www.innokylä.fi Innokaupungit. S.a. Innovatiiviset kaupungit https://innokaupungit.fi/ Euroopan Unioni. Euroopan komissio. S.a. Eurooppalaista terveystietoaluetta koskeva asetus https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/european-health-data-space-regulation-ehds_fi Toinen yhteinen toiminta kohti eurooppalaista terveystietotilaa – TEHDAS2 https://tehdas.eu/ Sitra. s.a. TERVEYSDATA 2030 https://arkisto.sitra.fi/aiheet/terveysdata-2030/#mista-on-kyse Sitra. 2025. VALO – Arvoa pohjoismaisesta terveysdatasta https://www.sitra.fi/projektit/valo/ Sitra. 2025. Suomi ennakoivan sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijäksi https://www.sitra.fi/julkaisut/suomi-ennakoivan-sosiaali-ja-terveydenhuollon-edellakavijaksi/ Sitra. 2023. Parempaa terveyttä Eurooppaan dataa jakamalla (tiivistelmä) https://www.sitra.fi/julkaisut/parempaa-terveytta-eurooppaan-dataa-jakamalla-tiivistelma/ Lisätiedot ja tulevat jaksot: https://www.innokyla.fi/fi/innovaatiofoorumin-podcastit Jakson tuottaa ja mahdollistaa: Innokylä, innovaatiofoorumi https://www.innokyla.fi/fi/kokonaisuus/innovaatiofoorumi Yhteiskunnallisten innovaatioiden osaamiskeskus https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/yhteiskunnallisten-innovaatioiden-osaamiskeskus Ota meihin yhteyttä: Tuottaja, juontaja: miia.juntunen[a]palveluohjaus.fi Tuotantotiimi: merja.ikaheimo [a]thl.fi

Euroopan unionin muuttoliike- ja turvapaikkasopimus astuu voimaan. Sopimuksen tavoitteena on hillitä Eurooppaan tulevaa muuttoliikettä. Muutos on erityisen odotettu Kreikassa, josta raportoi Yle Uutisten Kreikan-toimittaja Sara Saure. Mitä maahanmuuton kiristykset tarkoittavat EU-maille, kuten Suomelle? Entä turvapaikkaa hakeville? Keskustelemassa europarlamentaarikot Sebastian Tynkkynen (ps.), Mika Aaltola (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.). Miljardööri Elon Muskin avaruusteknologiayhtiö SpaceX listautuu pörssiin. Miten mahdollisesti historian suurin pörssilistautuminen vaikuttaa osakemarkkinoihin? Keskustelemassa Inderesin pääanalyytikko Petri Gostowski sekä Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa puhuttiin eilen muun muassa globaalista etelästä. Keskustelujen antia analysoivat eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) sekä Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Heitä haastattelee Kultarannassa Yle Uutisten politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta. Juontaja Linda Vettanen. Tuottaja Ella Haura. Toimittajina Mari Sarolahti ja Anssi Väisänen.

Kiinassa myydään vuosittain 34 miljoonaa autoa, joten kyse ei ole pelkästä puuhastelusta. Määrä on tuplasti se, kuinka paljon maailman suurin autovalmistaja Toyota myi maailmanlaajuisesti samaan aikaan.Kiinassa on saavutettu myös gigawatin latausteho henkilöautoissa, joten pian ultranopea lataus rantautuu myös Eurooppaan. Kiinalaislähteiden mukaan jo kesäkuussa.Aake vieraili Pekingin autonäyttelyssä, ja kertoo nyt millainen on automaailman tulevaisuus.

Kongon demokraattisessa tasavallassa kamppaillaan jälleen vakavan ebolaviruksen leviämistä vastaan. Tilanteesta kertoo Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Kuinka suuri riski ebola-viruksen leviämisestä Eurooppaan on ja miten mahdollisiin uhkiin on varauduttu? Keskustelemassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön tiedottaja Anna-Reetta Korhonen ja professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Hallituksen lakiesitys poistaisi hyvinvointialueilta velvoitteen järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa. Heikentyvätkö lapsiperheiden palvelut? Järjestelmän nykyisestä toimintamallista kertoo kehittämispäällikkö Hanne Kalmari THL:stä. Lisäksi haastattelussa kansanedustajat Mia Laiho (kok.) ja Matias Mäkynen (sd.). Jyväskylän yliopisto on aloittanut laajan tutkimuksen metsäyhtiö Metsä Groupin metsänkäsittelymallista, joka lupaa parantaa luonnon monimuotoisuutta. Toimittaja Riikka Niutasen haastattelussa metsäluonnonhoidon asiantuntija Jussi Myllys Metsä Groupista ja väitöskirjatutkija Pia Asikainen Jyväskylän yliopistosta. Juontaja Anssi Väisänen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Varpu Helpinen ja Ella Haura.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vetää 5 000 amerikkalaissotilasta pois Saksasta. Päätöstä edelsi Trumpin pettymys Euroopan tukeen Iranin sodassa, sekä toistuva uhkailu sotilaiden kotiuttamisista, mikäli Nato-maat eivät panosta omaan puolustukseensa. Rapauttaako päätös Natoa, vai osuuko se Yhdysvaltojen omaan nilkkaan? Sitooko Trumpin hallintoa kongressin määräys Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähimmäisimäärästä? Onko sotilaiden kotiuttaminen Saksasta kuin strateginen lahja Venäjän presidentille Vladimir Putinille? Kysymyksiä arvioivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen ja ulkopolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Teslan FSD (Full Self Driving) on saanut toimintaluvan myös Eurooppaan. Tuomas kävi testaamassa FSD Supervised -autoa ja vakuuttui kokemastaan. FSD tulee mullistamaan autoilun lisäksi myös taksibisneksen, sillä sen avulla taksi ei tarvitse enää kuskia. Laita Moottoripodi seurantaan!

Miltä Venäjä näyttää vuonna 2026 ja mihin suuntaan se on menossa? Uusimmassa Maailmanmenoa-podcastin jaksossa Eini Haajan vieraana on professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista. Jaksossa keskustellaan Venäjän sisäisestä kehityksestä, suhteista Eurooppaan, Kiinaan, Lähi-itään ja Yhdysvaltoihin, sekä arktisen alueen muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Samalla pohditaan, mitä Venäjän nykykehitys tarkoittaa Suomelle ja suomalaisyrityksille tulevaisuudessa – millaisia huolia tilanteeseen liittyy ja voiko muutosten keskellä toisaalta syntyä myös uusia mahdollisuuksia? Kuuntele jakso ja sukella mukaan ajankohtaiseen keskusteluun Venäjän asemasta muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Suomen uudisasuntomarkkinoilla paitsi tämä myös ensi vuosi alkaa näyttää menetetyltä. Se tuntuu YIT:n perinteisessä syömähampaassa. Asuminen Suomi -segmentti teki viime vuonna tappiota.YIT on sulattanut myymättömien asuntojen varastoaan Suomessa vuodenvaihteen reiluun viiteensataan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä YIT:lle ei valmistunut Suomessa yhtään uutta asuntoa."Pääkaupunkiseudulla meillä on vielä hieman liian suuri [myymättömien asuntojen] asuntokanta, joskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella se on jo normalisoitunut", YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo.Syynä kaupankäynnin nihkeyteen ei ole pelkästään kuluttajien varovaisuus. ”Asuntorakentamisen kokonaisvolyymissa on erilaisia tuotteita. Erityisryhmille – esimerkiksi opiskelijoille – rakennettavasta tuetusta asumisesta on päätetty leikata rahoitusta vuoden 2026 ja 2027 aikana. Se tulee toden totta vaikuttamaan kappalemääräisiin aloituksiin”, Vuorenmaa muistuttaa.Tilannetta ei myöskään helpota se, että sijoittajat ostavat mieluummin vähän käytettyjä kerrostaloja toisilta, rahaa tarvitsevilta sijoittajilta kuin uusia kerrostaloja rakennusliikkeiltä. Halukkaita myyjiä piisaa likviditeettiongelmaisista rahastoista eläkeuudistukseen mukautuviin eläkeyhtiöihin.Asuntorakentamisesta Baltiassa, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa tulee tänä vuonna YIT:lle Asuminen Suomea suurempi segmentti liikevaihdolla mitattuna. Tuloksella se oli jo viime vuonna YIT:n suurin ja selvästi kannattavin segmentti.Baltia ja itäisen Keski-Euroopan maat ovat YIT:lle selvä kasvusuunta. Strategian kannalta tarpeettomiin kohteisiin sitoutunutta pääomaa vapautetaan, ja panoksia asetetaan CEE-alueen kasvuun, kuten tonttihankintoihin.Alkuvuonna YIT tuplasi Rakennus- ja Infra-segmenttiensä kasvuvauhtiennusteet. Datakeskukset ovat yksi olennainen selitys tavoitenostoille. Datakeskusprojektit tuovat tyypillisesti työtä molemmille segmenteille.Yhteistyössä: YIT0:00 Alku3:15 Asuntojen sijoittajakysyntä7:47 Asiakassegmentointi17:31 Maantieteelllisestä organisaatiosta valtakunnalliseen22:30 Asuminen CEE35:49 Panokset Itä-Eurooppaan38:47 Datakeskuksilla tavoitteet uusiksi1:06:49 Sinappi1:12:17 TuomioHeikki Vuorenmaan vierailu Grillillä joulukuussa 2024:https://open.spotify.com/episode/4nAVzHiqESGKHSGjW18QN5?si=l32WB18bQT-_8akFDPgd_A

Tässä jaksossa tarkastelemme Ison-Britannian poliittista ja taloudellista suuntaa aikana, jolloin maa tasapainoilee EU:n ja Yhdysvaltojen välissä sekä hakee paikkaansa muuttuvassa geotaloudessa. Vieraanamme on Meria Heikelä, neuvonantaja Suomen Lontoon-suurlähetystöstä, joka kertoo urapolkunsa lisäksi näkemyksensä Britannian nykytilanteesta, sen vahvuuksista ja haasteista kansainvälisessä ympäristössä. Keskustelemme Brexitin pitkäaikaisista vaikutuksista talouteen, kilpailukykyyn ja yritysten toimintaympäristöön. Pohdimme myös, onko Britannia onnistunut hyödyntämään uutta liikkumavaraansa kauppapolitiikassa – vai kavensiko irtautuminen EU:sta lopulta sen vaihtoehtoja ja vaikutusvaltaa. Lisäksi pureudumme siihen, miten kiristyneet suurvaltasuhteet, Yhdysvaltojen kauppapolitiikan muutokset ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat muokanneet Britannian suhteita EU:hun ja Yhdysvaltoihin. Onko nähtävissä käytännön lähentymistä Eurooppaan, ja millaiseksi "erityissuhde" Yhdysvaltoihin on muodostunut? Lopuksi käytännönläheisiä vinkkejä Ison-Britannian markkinoista kiinnostuneille. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/maailmanmenoa

Presidentti Donald Trump on väläytellyt Yhdysvaltojen vetämistä Natosta. Mistä Trumpin puheet johtuvat ja mitä niistä seuraa? Keskustelemassa Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Ukrainan sota läikkyy jo Suomeen ja Lähi-idän sota heijastuu Eurooppaan. Miten Eurooppa vastaa ? Keskustelemassa europarlamentaarikot Aura Salla (kok.), Li Andersson (vas.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Autoliiton Operaatio Pajunkissa on auttanut pääsiäisliikenteessä jo kymmenien vuosien ajan. Vieraana Autoliiton tiepalvelutoimikunnan puheenjohtaja Tapani Virtanen. Juontajana Mika Kriikku, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Minne matka, Eurooppa? -podcastsarja jatkuu! Euroopan parlamentin Suomen toimiston kanssa yhteistyössä toteutetun neliosaisen sarjan toisessa jaksossa paneudutaan demokratian tilaan sekä sen kohtaamiin vastavoimiin Euroopassa. Demokratia on Euroopassa murrosvaiheessa, jossa sen peruspilarit kohtaavat samanaikaisesti sekä sisäisiä että ulkoisia paineita. Luottamuksen heikkeneminen, disinformaatio ja poliittinen polarisaatio haastavat demokraattisten järjestelmien kestävyyttä, samalla kun globaalit kriisit ja autoritaariset suuntaukset heijastuvat yhä vahvemmin myös Eurooppaan. Tässä jaksossa syvennytään eurooppalaisen demokratian nykytilaan ja sen keskeisiin haavoittuvuuksiin. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten luottamuksen mureneminen vaikuttaa demokratian toimivuuteen, millaisia oppeja menneistä kriiseistä voidaan ammentaa nykypäivään sekä miten disinformaatio ja ulkoinen vaikuttaminen muokkaavat poliittista todellisuutta. Lisäksi arvioidaan EU:n keinoja vastata näihin haasteisiin ja pohditaan, riittävätkö nykyiset toimet turvaamaan demokratian tulevaisuuden. Vieraina jaksossa ovat Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson sekä Demos Helsingin vanhempi tutkija Elina Hakoniemi. Äänitys: 19.2.2026 Juontajat: Sanni Granqvist ja Ida-Susanna Pöllänen Grafiikka: Miro Johansson Editointi: Julius Nevanlinna Jingle: Petri Vanhanen Jakso äänitettiin Krash Oy:n studiolla.

Sota Iranissa uhkaa sysätä Eurooppaa kohti öljykriisiä. Saksassa puretaan öljyn hätävarastoja ja Tanskassa kehotetaan ihmisiä olemaan ajamatta autoa. Iranin mukaan Hormuzinsalmen läpi ei tule litraakaan öljyä. Europarlamentaarikko Li Anderssonin (vas.) mukaan öljykriisin riski Euroopassa on todellinen. – Kyllä tässä on riski sille, että jos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen maksettiin Putinin hintoja Euroopassa, niin nyt näyttäisi siltä, että saadaan Trumpin hintoja bensapumpuille, sanoo Andesson Politiikkaradiossa. – Ehkä tässä on käynyt niin, että Yhdysvallat on lähtenyt vähän soitellen sotaan, toteaa Katri Kulmuni (kesk.) öljykriisin riskeistä. Kuinka pahasti Iranin sota iskee Eurooppaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Katri Kulmuni (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Espanjassa ja Kreikassa suhtaudutaan Yhdysvaltain ja Israelin aloittamaan Iranin sotaan? Espanjan-toimittaja Maija Salmi ja Kreikan-toimittaja Sara Saure raportoivat. Miksi Euroopan mailla ei ole yhtenäistä linjaa Iranin sotaan? Vierainamme vanhempi tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistamiseksi on herättänyt kovaa vastarintaa kaupan alan jättiläisissä. Sen sijaan tuottajapuoli odottaa lailta helpotusta neuvotteluasemaansa. Aiheesta keskustelemassa Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine ja maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Reinu econ:ista. Salpausselän kisat alkavat tänään Lahdessa. Missä kunnossa kisapaikat ovat plussakelien keskellä? Vihtori Koskisen haastattelussa Salpausselän kisojen kilpailupäällikkö Tami Kiuru. Tampereen elokuvajuhlia vietetään nyt 56. kerran. Tänä vuonna festivaaliviikolla näytetään yli sata lyhytelokuvaa. Haastattelussa Tampere Film Festivalin festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seppo Kivimäki ja Mari Sarolahti.

Yhdysvaltain ja Israelin iskut Iraniin sekä Iranin vastaiskut heijastuvat myös Lähi-idän ulkopuolelle. Millaiset vaikutukset sotatoimilla on esim. Eurooppaan ja Irania tukevaan Venäjään? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Lisäksi ulkomaantoimittajamme Antti Kurosen raportti Jerusalemista Israelista. Lähi-idän kriisin vuoksi kaupallista lentoliikennettä on jouduttu keskeyttämään ja reitittämään uudelleen. Millaista on odottaa paluulentoa Dubain-lomalta Suomeen samalla, kun Iran tekee alueelle? Haastattelussa lomamatkalla oleva Ville Mannonen. Lähi-itä on jatkolentoyhteyksien keskittymä, Hormuzinsalmi taas on öljykuljetusten valtaväylä, jolla kulkevat niin rahti- kuin matkustaja-aluksetkin. Nyt kaikkea liikennettä rajoittavat ilmaiskut. Kuinka pitkäaikaisia ongelmia tästä voi seurata? Keskustelemassa apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopistosta ja logistiikan professori Markku Kuula Aalto-yliopistosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt koronaviruksen vaikutusta Suomen kokonaiskuolleisuuteen. Tutkimustuloksista kertoo tutkimusprofessori Tuija Leino THL:stä. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seppo Kivimäki ja Mikko Pesonen.

EU-huippukokouksen pöydällä on päätös Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen kohtalosta. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kokouksessa istutaan niin kauan, että ratkaisu löytyy. Eteneekö operaatio sotakorvauslaina viimein, vai päättyykö huippukokous jälleen tuloksettomana? Merkitseekö EU-parlamentin päätös venäläiskaasun tuonnin kiellosta todella venäläisen energiavirran lopullista tyrehtymistä Eurooppaan? Miksi EU-parlamentti äänesti abortin puolesta? Onko aborttioikeus Euroopassa vaakalaudalla? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok. / epp), Eero Heinäluoma (sd. / s&d) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Puhumme Kodanshan ilmaisen Young Magazine USA -erikoisjulkaisun kuudestatoista pilottimangaluvusta. Ajankohtaisina aiheina puhumme Ivrean viime aikojen mangalisensseistä, Manga Planet -palvelun digijulkaisualustan sulkemisesta sekä Crunchyrollin uuden digimangapalvelun aukeamisesta. Lukujonossa ovat Ryo Ishiyaman mangantekoaiheinen kehonvaihtosarja Dragon and Chameleon ja Shuzo Oshimin Welcome Back, Alice. --- Kommentoi | Bluesky | Mastodon | X | Threads | Instagram --- (01:12) – KUULUMISET: ONKO SEINEN MIEHILLE? – All Tsun No Deren Bluesky-ketju – Jakso 114, jossa puhuimme Kamome Shirahaman haastatteluista – Witch Hat Atelier (11:14) – YOUNG MAGAZINE USA: ESITTELY JA YLEISESTI – Young Magazine USA – Lehden voi lukea nettisivujen lisäksi ilmaiseksi mm. Amazonista, BookWalkerista, Azukista ja tietysti K Mangasta vuoden 2025 loppuun asti – Weekly Young Magazine -lehden historiallista tarjontaa – Anime Atelierin julkaisema Hidemi Shirakin haastattelu – Manga Propertiesin esittely Young Magazine USA:n pilottilukujen tekijöistä (29:21) – YOUNG MAGAZINE USA: THE LAST TERRAN – Spriggan ja Until Death Do Us Part, käsikirjoittajan aiemmat sarjat – Jakso 91, jossa puhuimme sarjasta The Girl from the Other Side (35:06) – YOUNG MAGAZINE USA: BOYS RUN THE RIOT – IN TRANSITION – Jakso 87, jossa puhuimme alkuperäisestä Boys Run the Riot -sarjasta – Jakso 63, jossa puhuimme sarjasta Given (41:43) – YOUNG MAGAZINE USA: TO DUSK AND TWILIGHT – My Little Monster, Robicon aiempi sarja – Puhuimme hänen edellisestä sarjastaan Our Precious Conversations pääaiheena jaksossa 12 ja lukujonossa jaksossa 23 – Call of the Night (47:43) – YOUNG MAGAZINE USA: GOUMA: THE BLADE THAT SLAUGHTERS GODS – Hahmot eivät oikein istu taustoihin (kuva) – Monthly Girls' Nozaki-kun -sarjan nimihahmo on mangantekijä, joka ei osaa suhteuttaa taustoja hahmoihin (YouTube) (56:11) – YOUNG MAGAZINE USA: IS MY LOVE STRANGE? – Vertauskuvallinen viestittelykohtaus (kuva) – Tekijän aiempi sarja Pako-chan (01:03:38) – YOUNG MAGAZINE USA: THE JOURNEY OF A DARK ELF WITH FADING POWERS – Frieren: Beyond Journey's End – Harta-lehti tunnetaan näteistä tytöistä sekä kauniista ja selkeistä piirrostyyleistä (jotka usein näyttävät vähän lehden entisen lippulaivatekijä Kaoru Morin tyyliltä) – Lilicena ei ole yhdessä ruudussa, mutta sitten on… mutta kohtaus olisi kaivannut reaktioruutua, jossa Amira huomaa Lilicenan ilmestyneen paikalle (kuva) – Hakumei and Mikochi (01:13:32) – YOUNG MAGAZINE USA: THE KNIGHT OF BLASPHEMY (01:19:56) – YOUNG MAGAZINE USA: KIKIKAIKAI – Tekijän edellinen sarja The Gene of AI – Ilmeistä näkee, että kyseessä on taitava tekijä… (kuva) – …mutta toiminta ja hirviödesignit ovat niin geneerisiä kuin olla ja voi (kuva) – Jujutsu Kaisen (01:23:17) – YOUNG MAGAZINE USA: STILL YOU – The Beatin arvio – Ilmavaa ruutuasettelua (kuva) – Hienovaraista tuulen vaikutusta hiuksissa ja vaatteissa (kuva) – Jakso 25, jossa puhuimme sarjasta Blue Flag (01:29:57) – YOUNG MAGAZINE USA: PROTOCOL RYUGU – Shibuya Goldfish, josta puhuimme jaksossa 10 – Dead Dead Demon's Dededede Destruction, josta puhuimme jaksossa 110 – I Am a Hero (01:38:10) – YOUNG MAGAZINE USA: THE GRAVEYARD SHIFT – Tekijän aiempi sarja Makina-san's a Love Bot?!, jonka animesovitus löytyy OceanVeilistä (01:45:13) – YOUNG MAGAZINE USA: PREGNANT – The Beatin arvio (01:50:34) – YOUNG MAGAZINE USA: PROJECT METALLIA (01:55:21) – YOUNG MAGAZINE USA: GODMOTHER – Pet Shop of Horrors – Toisinaan ruudun sisällöt on aseteltu harhaanjohtavasti samanlevyiseksi ruutuvälin kanssa (kuva) – Huomaa myös, miten kuva jatkuu sekä keskitaitokseen että sivun ulkoreunoille (02:03:53) – YOUNG MAGAZINE USA: FASCIATION – Somali and the Forest Spirit – Zolan esittelykohtauksesta tuntuu puuttuvan seisomaannousua ilmaiseva ruutu (kuva) (02:12:08) – YOUNG MAGAZINE USA: INTO THE DARK (02:16:52) – YOUNG MAGAZINE USA: MUUT NELJÄ LYHÄRIÄ – Shuzo Oshimin esseemanga Me and Bob Dylan (and My Father) – Masaaki Nakayaman one-shot The Silent Forest – Jakso 110, jossa puhuimme tekijän sarjasta PTSD Radio – Ykkösluku Kengo Hanazawan sarjasta Under Ninja (jota ei löydy projektin nettisivuilta – kenties siksi, että sarjan jenkkikustantajana toimii Kodanshan sijaan Denpa) – Ykkösluku Shuichi Shigenon sarjasta Subaru and Subaru – Tekijän tunnetuin sarja Initial D (02:21:49) – YOUNG MAGAZINE USA: YHTEENVETO – Petterin Top 3: – Godmother – To Dusk and Twilight – Is My Love Strange? – Maaretin Top 3: – Godmother – Still You – Is My Love Strange? – Yleisöäänestyksen päivittyvät tulokset löytyvät projektin nettisivujen alareunasta – Yleisöäänestyksen top 5 nauhoitusviikolla ja julkaisuviikolla (kuva) (02:28:08) – IVREAN UUDET MANGALISENSSIT – Ivrean nettisivut ja niiden tulevat julkaisut -osio – Uzumaki – Ivrean julkistus X:ssä – Black Paradox – Ivrean julkistus X:ssä – Solanin – Ivrean julkistus X:ssä – Dandadan – Ivrean julkistus X:ssä (02:39:28) – MANGA PLANET LOPETTAA DIGIJULKAISUN – Jakso 117, jossa puhuimme viimeksi maksunvälityspalveluiden sisältösääntöjen aiheuttamista haasteista japanilaisten kulttuurituotteiden ostamiselle internetissä – Manga Planetin tiedote – Manga Planetin alkuvuoden 2025 tiedotteet, joissa kerrotaan ongelmista Stripe-maksunvälityspalvelun kanssa – Ongelmat alkoivat alun perin jo 2019 – ScreenRantin artikkeli aiheesta – ANN:n julkaisema tiedote Manga Planetin ja Futekiyan printtijulkaisuja Eurooppaan myyvistä palveluista – Maaretin viime hetken Futekiya-tärpit: – Last Stop Is Tokyo – Dear, My God – See You Later, Mermaid – Fragment of a Flower – The Dragon's Husband, josta puhuimme jaksossa 64 – The Revolutionary Alpha, josta puhuimme jaksossa 54 – Stray Dog's Night (02:52:58) – CRUNCHYROLL MANGA SYNTYY UUDESTAAN – Lehdistötiedote – Jakso 92, jossa puhuimme edellisen Crunchyroll Mangan sulkeutumisesta pitkän zombijakson jälkeen – Vuonna 2013 avattu alkuperäinen Crunchyroll Manga oli varsin Kodansha-painotteinen – Jakso 52, jossa puhuimme siitä, miten Crunchyroll Mangalta valui väkeä perustamaan Azuki-manganlukupalvelun – Tältä se Crunchyroll Manga nyt sitten näyttää, jos käyttää VPN-palvelua (kuva) – Tällä kertaa Crunchyroll ei näemmä säästele mangapalvelunsa markkinoinnissa, päätellen Deb Aokin saamasta swag-paketista (03:01:57) – LUKUJONOSSA: DRAGON AND CHAMELEON – Dragon and Chameleon, joka oli ehdolla The American Manga Awards -palkintogaalassa, josta puhuimme jaksossa 117 – Sarja Square Enixin sivustolla – Mangan tekemisestä kertovia mangoja, jotka keskittyvät Shonen Jump -lehteen: – Bakuman – Time Paradox Ghostwriter, josta puhuimme jaksossa 34 – Dragon and Chameleon kuitenkin ilmestyy Gangan Joker -lehdessä (03:16:38) – LUKUJONOSSA: WELCOME BACK, ALICE – Welcome Back, Alice – Jakso 49, jossa puhuimme Shuzo Oshimin sarjasta Happiness – Jakso 74, jakso 76, jakso 81 ja jakso 107, joissa puhuimme Oshimin sarjasta Blood on the Tracks (03:37:04) – LOPETUS

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltalainen 31-vuotias oikeistolainen kansalaisvaikuttaja Charlie Kirk ammuttiin kuoliaaksi viime viikolla kesken yleisötapahtuman. Käynnissä oli Kirkin tunnetuksi tekemä konsepti, jossa yleisö sai tulla esiintymislavan eteen käymään väittelyä Kirkin kanssa hänen näkemyksistään. Kirk oli tunnettu jyrkän linjan konservatiivi ja edusti amerikkalaista kristillistä oikeistoa. Hän vastusti aborttioikeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa samalla kun hän kannatti rajaamatonta aseenkanto-oikeutta. Kirkin salamurha tuomittiin kautta Yhdysvaltojen poliittisen kentän ja presidentti Donald Trump määräsi sen johdosta liittovaltion rakennuksiin usean päivän suruliputuksen. Sosiaalisessa mediassa monet kuitenkin ilakoivat Kirkin kuoleman johdosta. Kirk ei ole ainoa tänä vuonna murhattu yhdysvaltalaispoliitikko, mutta hänen vaikutusvaltainen asemansa ja suosionsa erityisesti nuorien miesten keskuudessa avaavat mahdollisuuden Yhdysvaltojen arvaamattomalle sisäiselle kehitykselle. Kuinka syvät jakolinjat USA:ta nyt jakavat ja voiko väkivalta lisääntyä Kirkin murhan johdosta? Mitä tämä merkitsee muulle maailmalle? Ja voisiko yhteiskunnallinen radikalismi ja väkivalta kulkeutua myös Eurooppaan ja Suomeen? Aiheesta keskustelevat sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen, maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, amerikkalaisen oikeistokonservatismin asiantuntija, professori Markku Ruotsila sekä tutkija Rani-Henrik Andersson. Toimittajana on Ville Talola.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1698 Pietari Suuri kielsi parrat lähentääkseen venäläisiä Eurooppaan, 1928 Alexander Fleming havaitsi penisilliinin estävän bakteerien kasvua, 1972 Münchenin verilöylyn tapahtumat alkoivat ja kun Musta syyskuu -järjestö otti olympiakylästä kymmenen panttivankia.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Kuinka paljon maahanmuutto kustantaa julkiselle taloudelle? Miksi Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevat maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän kuluja, ja millaisia vaikutuksia Islamin leviämisellä Eurooppaan voi olla?Studiossa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen. Jakso on kuvattu 7.8.2025.ℹ️ TUTKIMUKSET 1) Van De Beek, J., Roodenburg, H., Hartog, J., Kreffer, G. (2023). Borderless Welfare State. The Consequences on Immigration for Public Finances, Amsterdam School of Economics. 2) Raffelhüschen, B., Seuffert, S., und Wimmesberger, F., (2023). ”Die fiskalischen Chancen und Risiken der Migration im Kontext des demografischen Wandels”, Konrad Adenauer Stiftung. 3) Raffelhüschen, B., Seuffert, S., und Wimmesberger, F., (2024). “Ehrbarer Staat? Fokus Migration – Zur fiskalischen Bilanz der Zuwanderung”, Argumente zu Marktwirtschaft und Politik, Nr. 173, 1/2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Etlan raportti(5:45) Suomen tutkimus(11:49) Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka(15:47) Islam(24:35) Rikollisuus ja pakolaiset(31:01) Vasemmiston ristiriita(34:05) Pisteytysjärjestelmä(40:12) Kustannusten jakautuminen(47:43) Poliittiset vaihtoehdot

On lottovoitto syntyä Suomeen, mutta mihin päin Suomea? Mihin Suomen kaupunkiin on osunut eniten lottovoittoja? Maantiedon tunnit olisivat tarpeessa, kun Minna ja Kimmo yrittävät pähkäillä mitkä maat kuuluvat Eurooppaan. Kimmo kertoo epäonnisesta tapauksesta, kun hän eksyi kauppakeskuksessa, kahdesti. Radio Novan oma Minna Kuukka on mukana tämän syksyn Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa! Mitä pressitilaisuudessa tapahtui ja millä fiiliksillä Minna lähtee valloittamaan parkettia? Törkeää toimintaa, kalakisa ja muuttolintujen kevät. Kaikki tämä viikon viimeisessä koosteessa. Kuuntele tästä!

Mitä Kiovassa odotetaan tänään alkavilta Ukrainan sodan rauhanneuvotteluilta? Tästä raporttia kimaran kärkeen. Kiina temuttaa tavaraa Eurooppaan ja samalla rajoittaa eurooppalaisten pääsyä Kiinan markkinoille. Huomenna Kiinassa kohtaavat EUn ja Kiinan johtajat; kauppapolitiikan lisäksi puhuttavaa riittää Kiinan suopeasta suhtautumisesta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Tästä keskustellaan EKn Timo Vuoren ja Suomen pankin Juuso Kaaresvirran kanssa. Väliotsikoiden jälkeen kysytään, miksi nippu uusia kasvilajeja listataan kuun loppuun mennessä haitallisten vieraslajien luetteloon? Podcastin lopuksi keskustellaan koirista. Ymmärtävätkö ihmiset, että koira on eläin, vaikka kuinka pinkillä rusetilla koristelisi? Onko meillä malttia kouluttaa koiramme? toimittajana on Pirjo Auvinen.

Saksa haluaa kiristää eurooppalaista maahanmuuttopolitiikkaa. Maa on yhdessä muun muassa Tanskan ja Ranskan kanssa miettinyt keinoja, joilla Eurooppaan suuntautuvaa laitonta maahanmuuttoa voitaisiin hillitä. Miten Suomen tulisi reagoida näiden maiden esityksiin? Tästä keskustelee Ykkösaamun kansanedustajaraati. Asunnot lämpenevät kesällä, usein tuskastuttavan kuumiksi. Miten lisääntyneet lämpöjaksot tulisi ottaa rakentamisessa huomioon? Tästä näkökulmia podcastin toisessa keskustelussa.

Romanian presidentivaaleissa kamppailivat laitaoikeistolainen Trumpin ihailija ja Eurooppa-mielinen poliitikko. Puolan presidentinvaaleissa taas voi ratketa, helpottuuko maan EU-mielisen hallituksen yritys purkaa edeltäjänsä autoritaarisia päätöksiä. Politiikkaradio kysyy miksi Romanian ja Puolan sunnuntaisissa vaaleissa kävi kuin kävi. Voiko liberaali Eurooppa huokaista helpotuksesta? Aiheesta keskustelee kaksi itäiseen Eurooppaan perehtynyttä asiantuntijaa, Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy Helsingin yliopistosta ja politiikan tutkija, valtio-opin yliopistolehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta. Ohjelmassa pohditaan myös miksi Romaniasta pois muuttaneet tukivat vaaleissa kansallismielistä ehdokasta. Entä miksi äänestysaktiivisuuden kohoaminen ruokki liberaalia, vaikka Suomessa näyttää usein käyvän päinvastoin? Bonuksena mukana myös viikonlopun kaksi muuta äänestystä, Portugalin parlamenttivaalit ja euroviisut. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Verneri Pulkkinen, Vernerin vartin vetäjä, laventaa markkinakatsauksen Samin kanssa moninkertaiseksi. He käyvät läpi tariffit, kauppasodan, USA:n, Euroopan ja Kiinan peliliikkeet ja osakemarkkinoiden reaktiot niihin. Mukana myös omakohtaisten sijoitusten pohdintaa. Jaksossa ei anneta sijoitussuosituksia.(00:00) Vernerin vartin orastava Eurooppa-optimismi Verneri Pulkkinen(02:00) Trumpin tullit ja Talebin antihaurausteoria(04:00) Kiinan ja USA:n ja Euroopan tuotanto vs. kulutus(06:00) Eurooppa ja koronatukipaketin kritiikki(08:00) Edulliset eurooppalaiset pankkiosakkeet(10:00) Trumpin vahvistava Eurooppa-vaikutus, Nordean osakkeen osto(12:00) Korkosyklit ja rakennussektorin digitalisaatio, Admicom(14:00) Analyytikoiden odotukset, edulliset suomalaisyhtiöt(16:00) Yhdysvaltojen tariffien vaikutukset ja satama-aktiviteetin romahdus(19:00) Ruotsin laatuyhtiöt ja pienyhtiövertailu perintöveron vaikutuksella(21:00) Kauppasota, Kiinan halpatuonti ja energiainfra(23:00) Saksan elvytys ja ylijäämä. Ukrainan vaikutus Eurooppaan(26:00) Euroopan vs. USA:n varallisuudet ja velat(29:00) Fedin korkokäyräriski ja markkinavaikutukset(33:00) Perintövero, sijoitushorisontti ja Buffettin vanha tupakantumppi-filosofia(37:00) Pääoma, venture capital, USA:n kehitysresurssit(40:00) Neste, valtio-omisteiset yhtiöt ja investoinnit(42:00) Omistajuuden paikallisuus ja eurooppalainen sääntely(44:00) Sananvapaus, USA vs Eurooppa vs Kiina(47:00) Pääomaomistaminen eli Private equity – kasvu, kritiikki ja toimintamalli(49:30) Osakkeet vs. kiinteistöt Charlie Munger vs Warren Buffett(51:30) Neuvottelija Sisäpiirissä Vernerin lähdepakki ja Mikael Rautasen kirjaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna puoliväliriiheen neuvottelemaan vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Neuvotteluiden poliittisista ennakkoasetelmista kertoo politiikantoimittaja Hannu Tikkala. Taloustilannetta analysoivat toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta. Paavi on kuollut. Kuulemme lähetyksessä tunnelmia Pietarinkirkon aukiolta Vatikaanista, siellä on toimittajamme Jenna Vehviläinen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on puuttunut kovalla kädellä paikallisten yliopistojen toimintaan leikkaamalla rahoitusta ja rajoittamalla tutkimuskohteita. Alkaako amerikkalaistutkijoiden pako Eurooppaan? Keskustelemassa Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa, joka opetti viime syksynä maineikkaassa yhdysvaltalaisyliopistossa Harvardissa ja on edelleen sen tutkijalistalla. Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Hinni Aarninsalo ja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Brittifutispodcastin uusimmassa jaksossa käydään läpi muun muassa Manchester United - Arsenalia. Protesti Old Traffordilla. Nottingham Forestin voitto Manchester Citystä palautti uskon Brittiseurojen euroennakot + liigacupin finaaliennakko. Lopun Fish and chips -ravintolaa unohtamatta.*Manchester United - Arsenal. Miksi Old Traffordilla protestoitiin? (02:32) *Brittiseurojen euroennnakot + Liigacupin finaaliennakko (38:45)*Fish and Chips (58:45)Brittifutispodcastin jaksoissa Jaakko Tiira ja Pauli Loukola käyvät viikoittain läpi sumusaarten ajankohtaiset puheenaiheet.Jakso nauhoitettu ma 10.3.SeuraaInstagramissa: https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä: x.com/SKolmannelle 

Trumpin tullien vaikutus Suomeen. Haastattelussa johtaja Timo Vuori EK:sta ja pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista. Toimittajana Linda Pelkonen. Suora lähetys.

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Brysselin koneen vieraana on vastavalittu komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Ursula von der Leyenin toinen komissio on aloittanut työnsä edeltäjiään haastavammassa tilanteessa. Maailmanpolitiikan epävakaus, turvallisuusvaje, huono taloudellinen tilanne ja eurooppalaisten arvojen haastaminen nakertavat EU:n yhtenäisyyttä. Miten Eurooppa pärjää ja mitä komissio aikoo tehdä eurooppalaisen asian edistämiseksi? Jakson toisella puoliskolla kysymme Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elolta, mikä on Euroopan paikka suurvaltapolitiikan pyörteissä. Onko nationalismi palannut Eurooppaan ja mitä se tarkoittaa EU:n yhtenäisyyden kannalta? Toimittajana Salla Jantunen.

Mitä täällä tapahtuu? Pohjois-Korea hyökkää Eurooppaan, Ukrainassa on sodittu 1000 päivää, jenkit valitsi Trumpin johtajakseen ja suomalaisia rauhanturvaajia on ammuttu Libanonissa. Charly Salonius-Pasternak tulkitsee meidän kanssa maailman tilannetta, kun koitetaan ymmärtää! Miten Ukrainalla menee? Tuleeko neuvottelut ja miten jenkkiaseiden käyttö tai Pohjois-Korean mukaantulo vaikuttaa? Entä miten meidän käy Trumpin kanssa?Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Miten Yhdysvaltain vaalitulos vaikuttaa Suomen ja Yhdysvaltain suhteisiin? Studiossa kansanedustajat Jukka Kopra (kok.), Miko Bergbom (ps.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sd.). EU-maiden johtajat ovat koolla pohtimassa Euroopan turvallisuutta ja kilpailukykyä. Hannele Muilu raportoi Budapestistä. Mitä Donald Trumpin vaalivoitto merkitsee Euroopan turvallisuudelle ja taloudelle? Studiossa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta ja UPIn tutkija Tyyne Karjalainen. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Kenian pääkaupungissa Nairobissa olevalta Eeva Eroselta. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Roosa Kajander, tuottajana Annette Blencowe.

Raamattupiirisarja Maan ääriin asti käsittelee Apostolien tekoja ja on kuin seikkailukertomus. Seuraa kanssamme kristillisen kirkon syntyä ja sen uskomatonta leviämistä 35 vuodessa koko Rooman valtakuntaan – vastustuksesta ja vainoista huolimatta. Ihastu Paavaliin, tuohon seurakunnan vainoojaan, josta Jeesuksen kohtaaminen teki innosta palavan pakanain apostolin.

Euroopan unioni on Israelin suurin kauppakumppani. EU on myös Palestiinan suurin tukija. Tiiviit taloudelliset suhteet ja panostukset eivät kuitenkaan aina näy EU:n poliittisessa vaikutusvallassa alueella. Miten EU pyrkii vaikuttamaan Gazan sotaan? Jakaako konflikti EU-maita? Miten sota vaikuttaa Eurooppaan? EU:n roolista Lähi-idässä on kertomassa ulkoministeriön Persianlahden teemasuurlähettiläs Kirsikka Lehto-Asikainen. Toimittajana Salla Jantunen.

Pogostan tauti on Afrikasta Suomeen tuotu trooppinen kuumetauti, josta tuli pysyvä riesa. Trooppisen kuumetaudin voikin nykyisin saada myös Euroopasta. Ilmaston lämpeneminen suosii trooppisten tautien ja niitä levittävien hyttysten asettumista Eurooppaan ja Amerikoihin. Tarjolla on apinarokon ja lintuinfluenssan lisäksi hyttysten levittämiä denguevirusta, chikunguniaa ja zikaa, joka aiheutti epidemiana levitessään sikiövaurioita, mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä, jos äiti sairastui raskauden aikana. Tartuntatauteja kannattaa ehkäistä ennalta, joten EU rahoittaa rokotetutkimusta, jossa Turussa haetaan mallia lähes satavuotiaasta keltakuumerokotteesta. Mitä meidän pitäisi tietää trooppisista tautitulokkaista, niiden leviämisestä ja rokotustutkimuksista? Haastateltavina ovat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja erikoistutkija Pieta Mattila Turun yliopistosta. Toimittaja on Leena Mattila.

Saksassa on kiristetty turvatoimia elokuisen Solingenin veitsi-iskun jälkeen. Maa palautti esimerkiksi rajatarkastukset myös Schengen-maista tuleville. Terrori-iskujen riskiä lisää terrorismiasiantuntijoiden mukaan esimerkiksi Lähi-idän konflikti sekä ääri-islamistisen Isis K:n vahvistuminen Euroopassa. Samaan aikaan ääri-islamistien riveihin houkutellaan Euroopassa alati nuorempia ihmisiä, jopa 10–11-vuotiaita lapsia. Pääväyliä radikalisoimiseen on internet ja sosiaalinen media. Ohjelmassa haasteltavan saksalaisimaamin mukaan muslimeihin kohdistuva viha auttaa Isisin kaltaisia liikkeitä rekrytoimaan ihmisiä riveihinsä. Samaan aikaan asiantuntijat ovat havainneet erilaisten väkivaltaisten radikaaliryhmien yhdistymistä - suomalaisasiantuntija puhuu hybridi-ideologioista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Tom Kankkonen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eletään edellisen jakson jälkimainingeissa: Dean palaa yölliseltä pettämisreissultaan kotiin ja ärhentelee Lindsaylle, Rory ja Lorelai ovat riidoissa keskenään, ja Luke odottaa Lorelailta reaktiota heidän yllättäviin suudelmiinsa. Lopulta Lorelai passittaa Roryn isoäitinsä mukaan Eurooppaan, Luke joutuu renessanssimarkkinoille muutamaksi viikoksi siskoaan auttamaan, ja Lindsay tekee Deanille herkullista paahtopaistia. Sanna kunnostautuu sanaseppänä ja kertoo jännittävästä yöllisestä ajomatkastaan Helsingistä Savoon. Anski jaksaa edelleen ymmärtää Deanin kanssa toistuvasti seksittelevää Rorya, ja hehkuttaa jälleen kerran Dan Stevensin ihanuutta. Osioiden aikaleimat: Kirkin kirjakauppa ja teatteri: 00:06:00 Luken kuppila: 00:47:37 IG: Gilmorettajat www.gilmorettajat.net Email: gilmorettajat@gmail.com Patreon: www.patreon.com/gilmorettajat Cover art: Kristófer Knutsen (IG: @kristoferknutsen_photography) Kirkin musiikki: https://www.purple-planet.com

Suomen Rahapaja painaa kolikoita Vantaalla paitsi Suomeen myös muualle Eurooppaan. Rahapajan maine saa kuitenkin kolauksen, kun suuria määriä vielä julkaisemattomia kolikoita alkaa löytyä rikollisten hallusta. Samaan aikaan Rahapajan tuotantopäällikkönä toimiva perheenisä viettää railakasta elämää: Työpäivän ja lapsen kanssa vietetyn ajan jälkeen alkavat yön huvit. Mies juhlii, käyttää päihteitä ja matkustelee spontaanisti bilekavereidensa kanssa. Lopulta poliisille alkaa selvitä, ettei elämäntapaa rahoiteta pankkiautomaatilla käyden.

RKP marssii Eurooppaan yhdessä, tillsammans – kuten Suomi ja Ruotsi taannoisella Nato-tiellä. Liike Nyt ei hyväksy koko unionia, ellei talous kasva viittä prosenttia vuodessa. Kristillisdemokraatit omivat koko EU:n itselleen. Noustaanko näillä teeseillä Brysselin käytäville? Pyrkiikö Totuuspuolue Eurooppaan Paasikiven-Kavoniuksen -linjalla, vai Paasikiven-Kekkosen -linjalla? Miksi Vapauden liiton kärkiehdokas Teuvo Hakkarainen leikkaa vaalivideollaan Perussuomalaisten jäsenkortin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eduskunnassa on kaksi tunnusväriltään vihreää puoluetta: tumman vihreä Suomen Keskusta ja vaalean vihreä Vihreät. Ympäristöpolitiikassa, maatalouspolitiikassa tai ilmastopolitiikassa puolueet ovat olleet kuin kissa ja koira. Ovatko keskusta ja vihreät myös EU-asioissa toistensa kimpussa? Vaativatko vihreät Brysseliä pitämään näppinsä erossa suomalaisista metsistä? Peräänkuuluttavatko vihreät keskustan lailla ryhtiä Eurooppaan? Taisteeko keskusta eurovaaliohjelmassaan ilmastokriisiä vastaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta myöntää, että eurovaaleissa on kova työ, koska vihreillä on mennyt pidempään huonosti. Virta vierailee Politiikkaradion eurovaalitentissä. Toimittajana on Antti Pilke. Virran mielestä EU:n ei pitäisi tehdä sopimuksia, joilla pakolaisia pidetään unionin ulkopuolella. EU on maksanut esimerkiksi Turkille siitä, että se auttaa turvapaikanhakijoita alueellaan ja pitää heitä siellä. Virta kertoo ohjelmassa myös, millaisia ongelmia hän näkee siinä, että suuri määrä pakolaisia ja siirtolaisia saapuisi lyhyen ajan sisällä Eurooppaan tai Suomeen. Tentissä kysytään myös estäisivätkö vihreät Ursula von der Leyenin jatkokauden EU-komission johdossa, jos hän hakee tukea laitaoikeistolta. Myös se selviää, että Sofia Virta torjuu EU-liittovaltion, vaikka vihreät on ilmoittanut aiemmin suhtautuvansa myönteisesti ”kohti liittovaltiota tiivistyvään Euroopan unioniin”.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Emma Hakala tutkii ympäristökatastrofien ja ilmaston vaikutusta turvallisuuteen ja geopolitiikkaan. Niiden yhteys on kenties ilmeistä, vaikuttaahan elinolosuhteet turvallisuuteemme, mutta yhteyksien moninaisuus ei välttämättä ole. Minkälaisia vaikutuksia ympäristöllä ja ilmastolla on turvallisuuspolitiikkaamme? Miten reagoisimme, jos esim. Intiassa kuolisi märkälämpöaaltoon kerralla miljoonia ihmisiä? Miten Etelä-Euroopan aavikoituminen vaikuttaa Euroopan sisäiseen politiikkaan? Miten meidän tulisi suhtautua suuriin ilmastopakolaisaaltoihin? Onko ilmasto aina poliittista? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Euroopassa yritetään käydä läpi kolonialismin aikakautta ja sen väärinkäytöksiä yhdessä entisten siirtomaiden kanssa. Samaan aikaan maailmassa syntyy uusia taloudellisia ja poliittisia riippuvuuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma pohtii tällä viikolla, keitä ovat uudet siirtomaaherrat ja mistä uusia alusmaita löytyy. Samaan aikaan vanhat vallat yrittävät tehdä tiliä menneisyyden kanssa. Historioitsija-toimittaja David van Reybrouck on kirjoittanut Hollannin entisen siirtomaan Indonesian historian. Kiina puolestaan rakentaa suhteita ja riippuvuuksia Eurooppaan. Suomen kansallismuseon johtaja Elina Anttila kertoo ryövätyn ja säästyneen kulttuuriperinnön merkityksestä. Toimittaja on Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saiko Amerikan vuosisata jatkoajan, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma tarkastelee Yhdysvaltojen roolia ja painotuksia kansainvälisessä politiikassa sekä nykyistä maailmantilannetta, jossa Yhdysvallat pakotettiin takaisin supervallan rooliinsa Euroopassa. Aunesluoman teksti “Jatkoaika Amerikan vuosisadalle” on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Epävarmuuksien aika -pokkarissa. Julkaisemme pokkarin tekstejä ääniversioina. Epävarmuuksien aika. Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa? -pokkarissa (Gaudeamus 2023) tutkijat tarkastelevat Ukrainassa käytävän sodan taustoja ja seurauksia eri näkökulmista. Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: www.gaudeamus.fi/teos/epavarmuuksien-aika/ Tekstin lukija on Raiko Häyrinen.

Miltä Ukrainan sota näyttää Venäjän näkökulmasta? Mitä Vlamir Putin tavoittelee ja mikä on strategia? Haastateltavana Ulkopoliittisen institituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Putin on Saaren mukaan tehnyt suuren virhearvion, ja sen mittakaava alkaa hahmottua. Putin odotti helppoa ja nopeaa sotaa. "Näyttää siltä, että Venäjä pyrki pysäyttämään pitkäaikaisen trendin voimakeinoin. Näyttää, että sota on vain nopeuttanut sitä kehityssuuntaa, että Ukraina, Moldova ja Georgia pyrkivät entistä kovemmin kohti Eurooppaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, eli juuri päinvastoin, mikä oli sodan poliittinen päämäärä sen alkaessa Putinin näkökulmasta", Saari kertoo. Venäjän uskollinen liittolainen Valko-Venäjä näyttää haluavan pitää yllä suhteita Eurooppaan ja Ukrainaan, koska se tänään suostui viljakuljetuksiin Ukrainasta Eurooppaan. Saari korostaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhteissa on aina ollut ristiriitoja. "Valko-Venäjä on myös kärsinyt tästä sodasta todella paljon", hän toteaa. Saari nostaa esiin myös Armenian, joka on ennen ollut Venäjän liittolainen, mutta on avoimesti kritisoinut Venäjää. "On veikattu väärää hevosta", hän kuvailee Venäjän liittolaisten ahdinkoa. Venäjä on Ukrainassa alakynnessä ja liittolaiset eivät ole sen puolella enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Saari arvioi, että Ukraina voittaa sodan jo vuoden 2023 aikana. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Pitääkö palkkoja nostaa vai ei? Haasttelussa erikoistutkija Timo Eklund Teollisuusliitosta ja pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuudesta. Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus neuvottelevat parhaillaan palkoista. Pitäiskö inflaation takia palkkoja nyt nostaa reilusti, vai aiheuttaako palkankorotukset kierteen, jossa kaikki kallistuu entisestään? Pitääkö palkansaajan nyt tyytyä siihen, että ostovoima heikkenee reilusti? Saksassa suurin ammattiliitto metalli- ja elektroniikka-alan IG Metall on hyväksynyt uuden työehtosopimuksen, jonka mukaan työntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 3,3 prosenttia. Miten tämä heijastuu muuhun Eurooppaan ja Suomeen? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tässä jaksossa William juttelee Aalto Yliopiston teknillisen fysiikan professorin, Peter Lundin kanssa. Keskustelu antaa katsauksen energiajärjestelmien nykytilaan ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn mekanismeihin. Miksi aurinkovoima yllätti kaikki kasvullaan? Tuleeko fuusio ikinä? Mitä COP-ilmastokokouksista pitäisi ajatella, toimivatko ne? Mitä yhteistä on perunan tulemisella Eurooppaan ja puhtaan energian edelläkävijyydellä? Miten saamme kehitysmaiden energiamuutoksen toteutettua nykytahtia nopeammin? Ja mitä Peter sanoo ilmastoskeptikoille? -- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kallis bensa on vähentänyt autoilua. Ukrainan sodasta tuodaan potilaita Eurooppaan. Savonlinnan liikenneonnettomuudessa kuoli 3 ihmistä. USA:n Kentuckyssa kärsitään tulvista. Sunnuntaina etelässä on poutaa, mutta pohjoisessa sataa vettä.