Podcasts about eurooppaa

Mikko Alasaarela avaa jakson väitteellä, joka kuulostaa ensin salaliittoteorialta mutta osoittautuu kylmäksi rakennelaskelmaksi: Elon Musk on systemaattisesti hankkinut kontrollin koko teknologiapinoon energiantuotannosta piirivalmistukseen, robotiikkaan ja avaruuteen asti. Puuttuva pala oli oma mikropiirituotanto, ja Texasiin nouseva Terafab poistaa senkin riippuvuuden ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta. Keskustelussa puretaan, miksi Musk on välttynyt diluutiolta siinä missä Anthropicin ja OpenAI:n perustajat eivät, miten Starlink on hiljaa muuttumassa mobiilioperaattoriksi jokaisen kotiantennin kautta ja miksi Ricardon suhteellisen edun teoria ei enää välttämättä toimi maailmassa, jossa äly halpenee itsestään. Lopuksi katsotaan Eurooppaa ja Suomea: Euroopan kuumin startup on noin prosentti Anthropicista, ja kysymys on, tarvitaanko tänne omia pienimuotoisia Muskeja vai jotain aivan muuta. 00:00 Voisiko yksi mies hallita maailmantaloutta 01:20 Puuttuva pala oli oma piirivalmistus 02:31 Riippumattomuus ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta 03:25 Mikko Alasaarelan esittely 04:29 Elon Musk - aikakauden vaikutusvaltaisin yrittäjä 05:19 First principles ja SpaceXin lähtölaukaus 06:39 Halvempi avaruus synnytti ICEYEn 08:05 Starlink ja polku aina seuraavaan 08:59 Kuusikymmentä miljardia kolmen prosentin diluutiolla 10:01 Elon-kerroin printtaa käytännössä ilmaista rahaa 10:27 Anthropicin nousu ja Amodein pieni osuus 12:14 Kovan rahan hinta on kontrolli 13:42 Twitterin 44 miljardia ja sijoittajien pelastus 15:01 OpenAI ei omista piirejä eikä konesaleja 15:49 Anthropic plussalla, OpenAI syvällä tappiossa 17:30 Amazon ja Google omistavat enemmän kuin henkilöstö 18:14 Terafab on sodanjulistus Nvidialle 19:15 Litografian raja ja keskitetty laser 20:50 Euroopan vesitetyt tehdassuunnitelmat 21:49 Terafabin rakenteellinen kustannusetu 23:10 Vertikaalinen integraatio kääntyy päälaelleen 24:50 Ricardon suhteellinen etu murenee 26:09 Starlink muuttuu mobiilioperaattoriksi 27:13 Kotiantenni on samalla tukiasema 30:43 Nvidia on ainoa uskottava vastavoima 32:32 Taiwanin piirimonopoli turvallisuustakuuna 33:15 Grok Bot ja Cursorin käyttäjädata Muskin näpeissä 34:42 Koodauskisa on koko teoälykisa 36:31 X antaa Grokille reaaliaikaisen ylivoiman 37:41 Samin GEO-skripti siirtyi Cursorille Claudelta 39:35 X:n romahdus ja hidas paluu 40:26 Pilvi on aina jonkun tietokone 42:27 Kasvu siirtyy koodauksen ulkopuolelle 44:21 Muistipiirit ovat nyt pullonkaula 45:59 Robotiikka ei ole vielä alkanut 47:08 Super Evil Mega Corp -skenaario 47:39 Lovable on prosentti Anthropicista 49:30 Kulttuuriero ja loppuun palaminen 50:27 Meritokratia joka muuttui nepotismiksi 51:29 Bankman-Fried ja efektiivinen altruismi 54:09 LeCunin miljardin siemenkierros Euroopalle 55:56 Pienimuotoisia Muskeja myös Suomeen 56:56 Vauvojen rahasto perustulon vaihtoehtona

Osittain äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD on jo pitkään ollut selvässä johdossa kannatusmittauksissa. Nyt puolueelle povataan menestystä Saksi-Anhaltin maapäivävaaleissa. Mikä AfD:n gallupmenestystä selittää ja miten se voi muuttaa Saksan poliittista kenttää ja koko Eurooppaa? Keskustelemassa Suomen Saksan-suurlähettiläs Kai Sauer ja tutkimusjohtaja Kimmo Elo Itä-Suomen yliopistosta. Berliinistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Kelan tuore selvitys kertoo, miten sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset ovat vaikuttaneet edunsaajiin. Selvityksen tuloksia avaa erikoistutkija Lauri Mäkinen Kelan tutkimusyksiköstä. Mittava osa Suomessa käytetystä energiasta kuluu rakennuksissa. Miten rakennusten energiatehokkuutta voitaisiin edistää? Studiossa LVI-tekniikan professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta ja rakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta. Juontajana Seppo Kivimäki. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Anssi Väisänen, Veera Pennanen ja Varpu Helpinen.

Eurooppa lämpenee nyt maanosista kaikkein nopeimmin. Kuluva kesä on ollut paikoin ennätyksellisen kuuma: lämpötilat ovat huidelleet jopa yli 40 asteessa, ja hellejaksot venyneet viikoiksi. Arvostelijoiden mukaan Eurooppa on heikosti varautunut hirmuhelteisiin, koska ilmastointilaitteita on vähän verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Ilmastointilaitteiden vähyydestä ja vesiongelmista on tullut laitaoikeistolle poliittinen lyömäase sekä Ranskassa että Britanniassa. Ohjelmassa kuullaan raportit molemmista maista. Asiantuntijaselvityksen mukaan Eurooppaa parjataan ilmastointivihamieliseksi osin harhaanjohtavin, populistisin väittein. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Euroopassa on hyvät edellytykset vastata kuumentuviin kesiin ja ilmastointilaitteiden vaatima energia mahdollista tuottaa edullisesti ja puhtaasti. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Maatalousyrittäjiä koettelee mm. polttoaineiden kallistuminen. Miltä maatalouden tilanne näyttää nyt? Vastaajina ovat maatalousministeri Sari Essayah (kd.), maatalousyrittäjä Aija Kalek sekä tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta. Puolan Gdanskissa alkaa torstaina Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi, jonne kokoontuvat Euroopan ja G7-maiden valtiojohtajat sekä yritysmaailman edustajat. Millainen mahdollisuus tämä on suomalaisyrityksille? Kysymykseen vastaa konferenssiin osallistuva johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Lämpöaalto koettelee Etelä- ja Keski-Eurooppaa. Miten helteiden vaikutuksia helpotetaan. Lähetyksessä kuulumiset Roomasta, missä on Yle Uutisten Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen. Syitä poikkeukselliseen kuumuuteen avaa tutkimusprofessori Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta ja helteisiin varautumiseen antaa neuvoja asiantuntija Virpi Kollanus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Näin kesällä koti saattaa jäädä kesälomareissujen ajaksi tyhjilleen. Miten vorojen varalta kannattaa varautua, siitä kertoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssiala ry:stä. Lähetyksen juontaa Seppo Kivimäki ja tuottaa Mika Kriikku. Toimittajina olivat Petra Nykänen, Ilkka Lahti ja Heta Ylitie.

Hormuzinsalmen sulkeminen on saanut lannoitteiden ja niiden valmistamiseen käytettävän maakaasun hinnat nousuun. Eurooppaa uhkaavan lannoitekriisin takia Euroopan komissio julkisti lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa aiotaan vähentää Euroopan tuontiriippuvuutta epävarmasta maailman lannoitemarkkinasta. Onko komissiolla käsissään oikeat vai väärät lääkkeet lannoitekriisin estämiseksi? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (kok. / epp), Katri Kulmuni (kesk. / renew) ja Merja Kyllönen (vas. / the left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Terveydenhuolto on yksi suurimmista julkisen talouden kuluista, ja paine kasvaa joka vuosi. Silti uusien ratkaisujen käyttöönotto etenee hitaasti, hankintaprosessit ovat raskaita ja pilotit jäävät usein tuloksettomiksi. Tässä jaksossa käydään läpi, minkälainen markkina julkinen terveydenhuolto oikeasti on softayritykselle, ja mitä kansainvälistyminen tarkoittaa käytännössä, kun asiakkaina ovat julkiset sairaanhoitopiirit ympäri Eurooppaa. Juha-Matti Ranta on Medanetsin toimitusjohtaja. Medanets on noin 43 hengen oululainen SaaS-yritys, jonka mobiilisovellus on käytössä yli 100 sairaalassa ja hoitolaitoksessa Euroopassa. Yhtiön liikevaihto on reilu 5,4 miljoonaa euroa. Kaksikymmentä vuotta on pitkä matka, ja Medanetsin tarina kuvaa hyvin, mitä julkiselle sektorille myyminen ja kansainvälistyminen vaatii: pitkäjänteisyyttä, oikeita kumppanuuksia, referenssejä ja kykyä löytää ne harvinaiset edelläkävijäasiakkaat, jotka uskaltavat ottaa uuden ratkaisun käyttöön ennen kuin muut ovat sen todistaneet.Sisällysluettelo:00:00 Johdanto ja Medanetsin konteksti01:26 Mikä sovellus on kyseessä ja miten sitä käytetään03:45 Yrityksen alkutarina ja suunnanmuutos06:07 Terveydenhuollon hitaus ja edelläkävijäasiakkaan löytäminen07:44 Julkinen sektori vs. yksityinen: kokeilubudjetti ja venture-prosessi10:01 Pilotit ilman jatkosuunnitelmaa17:05 Teknologiaelinkaari: Windows-mobiilista nykypäivään20:33 Miksi mobiiliratkaisun myyminen oli alussa vaikea22:01 Mobiilipolitiikka sairaaloissa ennen ja nyt25:01 Ratkaisukeskeinen organisaatio: esimerkki Norjasta26:01 Luottamussuhde asiakkaaseen ja koronan vauhdittama käyttöönotto34:20 Kansainvälistymisen ensimmäinen kierros ja muna-kana-ongelma37:00 Kotimaan referenssit kuntoon ensin39:35 Vaikeat vuodet ja ensimmäinen iso kilpailutus41:15 Käännekohta: yliopistollinen sairaala asiakkaaksi ja kannattavuus43:45 Yksityinen vai julkinen: miksi Medanetsin markkina on julkisella puolella45:00 Potilaan näkökulma: miten sovellus näyttäytyy osastolla46:05 NEWS-pisteytys ja sepsiksen tunnistaminen Britanniassa50:20 Kansainvälistyminen uudelleen liikkeelle 201656:40 Göteborg: messukohtaaminen, josta tuli suurin asiakas01:02:00 Skåne, Norja, Britannia ja Oracle Cerner -kumppanuus01:04:10 Pitkät sopimukset palkkiona pitkästä myyntisyklistä01:05:40 Saksa: viiden vuoden työ, ensimmäinen kumppani 202401:08:40 Miksi terveydenhuoltoon pääsy kestää viisi vuotta01:13:00 Integraatiot: tekninen vai poliittinen ongelma01:16:55 Monoliittihankkeet Pohjoismaissa01:19:05 Toimittajaloukku ja rajapintojen avoimuus01:26:40 Lehdistön rooli ja kriittinen keskustelu puuttuu01:33:20 Norja: kaksi potilastietojärjestelmää rinnakkain ilman integraatiota01:36:28 LopetusMenestystä Etsimässä on podcast suomalaisesta ohjelmisto- ja SaaS-liiketoiminnasta. Keskustelut käsittelevät kasvua, kansainvälistymistä, liiketoimintamalleja ja päätöksiä, joita harvoin avataan julkisesti. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa kaikissa podcast-palveluissa.Tutustu myös:Juha-Matti Ranta (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/jranta/Medanets: https://medanets.com/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.

Kulttuuriykkösessä tehdään syväsukellus romanikulttuurin nykytilaan. Miten romanikulttuuri voi Suomessa ja millaisia uusi muotoja se saa? Romanien kohtaama syrjintä vaikuttaa romanikulttuurin asemaan ympäri Eurooppaa. Suomessa romanien asema on parempi kuin suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Mistä se johtuu? Miltä romanikulttuurin uudet muodot ja siihen kitkeytyvät identiteetit vaikuttavat Suomen perspektiivistä? Vieraina ovat muusikko Dimitri Grönfors, muusikko ja toimittaja Mertsi Lindgren, sosionomi Ramona Schwartz, sekä ihmisoikeusvaikuttaja ja Romano missio -järjestön entinen toiminnanjohtaja Mertsi Ärling. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Tällä historiallisella päivämäärällä allekirjoitettiin Aero-osakeyhtiön perustamiskirja – yhtiö, joka tunnetaan nykyään nimellä Finnair. Samoihin aikoihin nousi myös yhtiön ensimmäinen lento ilmaan. Maailmalla taas riitti draamaa: Prinsessa Anne joutui Lontoossa lähes kidnappauksen kohteeksi, ja vuonna 2010 Islannissa purkautunut Eyjafjallajökull pysäytti lentoliikennettä ympäri Eurooppaa.

Onko Yhdysvallat luisunut silmiemme edessä fasismiin? Ainakin fasismitutkija Jason Stanley on sitä mieltä. Yhdysvaltalainen filosofian professori Jason Stanley lähti kotimaansa kehitystä pakoon Toronton yliopistoon Kanadaan. - Lähdin Yhdysvalloista protestina sille, että fasismi otti siellä vallan. Stanleyn mielestä Donald Trumpin hallinnon metodit ovat fasismin pelikirjasta. Valkoinen ylivalta, haikailu myyttiseen menneisyyteen ja johtajakultti ovat tuttuja fasismin historiasta. Professori Jason Stanley katsoo Euroopan olevan naiivi suhteessaan Yhdysvaltoihin uskossaan siihen, että USA on edelleen demokratia. Stanley patistaa Eurooppaa ottamaan itseään niskasta kiinni ja irrottamaan kytköksensä Yhdysvaltoihin. Euroopan hän näkee demokratian viimeisenä linnakkeena. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman demokratiasarjan kolmannessa osassa kuullaan filosofi Jason Stanleyn painavia ajatuksia fasismista. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Otteet Stanleyn kirjasta “Näin toimii fasismi” lukee Leonard Wilhelmus. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sota Iranissa uhkaa sysätä Eurooppaa kohti öljykriisiä. Saksassa puretaan öljyn hätävarastoja ja Tanskassa kehotetaan ihmisiä olemaan ajamatta autoa. Iranin mukaan Hormuzinsalmen läpi ei tule litraakaan öljyä. Europarlamentaarikko Li Anderssonin (vas.) mukaan öljykriisin riski Euroopassa on todellinen. – Kyllä tässä on riski sille, että jos Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen maksettiin Putinin hintoja Euroopassa, niin nyt näyttäisi siltä, että saadaan Trumpin hintoja bensapumpuille, sanoo Andesson Politiikkaradiossa. – Ehkä tässä on käynyt niin, että Yhdysvallat on lähtenyt vähän soitellen sotaan, toteaa Katri Kulmuni (kesk.) öljykriisin riskeistä. Kuinka pahasti Iranin sota iskee Eurooppaan? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Li Andersson (vas. / left) ja Katri Kulmuni (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Maailman valtaapitävät kokoontuvat tänään viikonlopuksi Saksaan vuosittaiseen Münchenin turvallisuuskonferenssiin. Mitä Eurooppa voi nyt odottaa Yhdysvalloilta, kun transatlanttinen suhde on säröillyt pahasti? Müncheistä raportoi Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Keskustelemassa ovat vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Koululaisten talvilomia vietetään porrastetusti seuraavien kolmen viikon aikana. Miltä lomasesonki näyttää junaliikenteessä? Haastattelussa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Entä millaista uudistumista kotimaanmatkailu kaipaa, jotta lomailevat perheet saataisiin viihtymään? Vierainamme yliopistotutkija Juulia Räikkönen Turun yliopistosta ja Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman puheenjohtaja Susanne Rasmus. Mukana on myös Ikaalinen Spa & Resortin toimitusjohtaja Eero Aho. Moni hyvinvointialue on menettänyt miljoonia tietojärjestelmien takia. Viime vuonna paljastui, että pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa on puutteita, mikä vaikuttaa alueiden rahoitukseen ja luo eroja alueiden välille. Nyt selvitetään, miten vääristymiä voidaan estää tulevaisuudessa. Toimittaja Elina Niemistön haastatelussa ovat ylilääkäri Jari Kankaanpää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta ja valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Ella Haura ja Kreeta-Maria Kivioja.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Muistatteko sen hämmentävän dronemysteerin viime vuodenvaihteelta? Sen missä New Jerseyn taivaalla ja vähän muuallakin väitetysti nähtiin pienen auton kokoisia droneja, eikä kukaan osannut sanoa että mitä ne tarkalleen ottaen olivat ja mistä ne tulivat? Nyt tämä mysteeri on näköjään ratkaistu, mutta mielenkiintoista nähdä ottaako kyseinen firma syitä niskoilleen myös näistä uusista tapauksista – sillä dronet ovat tulleet takaisin ja melkoisella rytäkällä.

Presidentti Donald Trumpin hallinto julkaisi perjantaina uuden kansallisen turvallisuusstrategian, jossa Eurooppaa kritisoidaan muun muassa maahanmuuttopolitiikasta ja kansallisten identiteettien katoamisesta. Millaisia vaikutuksia turvallisuustrategialla on Euroopan näkökulmasta? Aiheesta keskustelemassa johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Ylen EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu raportoi Brysselistä. Influenssaepidemia jyllää parhaillaan ja tautihuippu saattaa ajoittua joko joulun alle tai siirtyä uudenvuoden tienoille. HUS:n ylilääkäri Eeva Ruotsalainen avaa tilannetta. Millä tolalla suomalaisten ravitsemustottumukset ovat muihin Pohjoismaihin verrattuna? Studiossa tutkimuspäällikkö Susanna Raulio THL:stä sekä professori Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta. Tänäkin vuonna pimeää vuodenaikaa valaisevat eri puolilla maata avautuneet joulutorit. Kuopiossa valmistelut ovat vielä loppusuoralla, eikä vastoinkäymisiltäkään ole täysin vältytty. Paikan päällä oli toimittajamme Petri Julkunen. Juontajana Pirjo Auvinen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Mika Kriikku.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla Eurooppaa on tehty kymmeniä Venäjään linkittyviä hybridioperaatioita, kuten tuhopolttoja, täysimittaisen Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Erityisesti Puola ja Ranska ovat joutuneet niiden kohteiksi. Tuoreen eurooppalaistutkimuksen mukaan Venäjä käyttää työrukkasinaan enenevästi alamaailmaa ja rikollisia. Ohjelmassa haastateltavan tutkimusryhmän edustajan mukaan Venäjän tavoitteena on luoda itselleen yhteistyökykyinen rikollisverkko. Ranskassa tuomittiin lokakuun lopussa vankeuteen bulgarialaisia, jotka olivat töhrineet holokaustimuistomerkkiä Pariisissa. Ranskalaisviranomaisten mukaan operaation taustalla oli Venäjä. Ranskalaistutkija kertoo ohjelmassa, miksi Ranska on Venäjälle mieleinen kohde. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma käy läpi, millaista hybridisotaa Venäjä länttä vastaan nyt käy. Ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Eri puolilla Eurooppaa siirtolais- ja maahantulopolitiikka on tiukentumassa. Ensi kesänä voimaan astuu EU:n yhteinen siirtolais- ja maahanmuuttopaketti, mutta sekään ei ole enää kaikkien jäsenmaiden mieleen. Erityisen kiistanalainen kohta on ns. solidaarisuusmekanismi, jossa jäsenmaat sitoutuvat auttamaan turvapaikanhakijoita eniten vastaanottavia jäsenmaita. Suomi tukee pakettia, mutta hallitus on ilmoittanut, että Suomi ei vastaanota muista maista turvapaikanhakijoita, vaan auttaa rahallisesti. EU:n siirtolaispolitiikan kiristyminen näkyy jo konkreettisesti Välimerellä, joka on Eurooppaan pyrkivien siirtolaisten pääreitti. Ohjelmassa kuullaan siirtolaisia auttavalta italialaiselta järjestöltä, miten avustustyö on vaikeutunut. Ohjelmassa haastateltavan YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n johtaja arvioi EU:n olevan nyt maahanmuuttopolitiikan risteyskohdassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU:n ulkoministerien epävirallinen kokous alkaa Kööpenhaminassa. Tanskan-toimittaja Karoliina Kantola kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Saksa ja Ranska tiivistävät yhteistyötään. Mihin suuntaan mahtimaat luotsaavat Eurooppaa? Keskustelemassa UPIn vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku ja Ranskan politiikkaan erikoistunut tutkija Laura Parkkinen Jyväskylän Yliopistosta. Gazan humanitaarinen kriisi on järkyttänyt maailmaa. Israelissa parhaillaan oleva Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo, mitä Länsirannalla tapahtuu. Perussuomalaisten puoluejohdon kielenkäyttö on herättänyt keskustelua. Mihin kovalla poliittisella retoriikalla pyritään? Keskustelemassa Turun yliopiston professori Anu Koivunen ja Tampereen yliopiston professori Pekka Isotalus. Lasten ja nuorten puutteellinen uimataito nousi kuluneena kesänä puheenaiheeksi. Mitkä ovat keskeisimmät haasteet uimaopetuksen järjestämiselle? Puhelimessa Kuntaliiton liikunnan ja nuorisoasioiden erityisasiantuntija Elsa Mantere. Juontajana Markus Liimatainen.

Kesätoripodcastissa käydään läpi eurofutiksen kuumimmat siirrot ja hulluimmat huhut.* Piikki auki ympäriinsä (6:14)* Viikon kuumat (18:29)* Englanti (28:05)* Italia (35:31)* Muu maailma (42:04)* Hullut huhut (54:34)Jakso nauhoitettu pe 18.7. Tällä kertaa torikahvilan suojaisissa varjoissa lymyilevät Kimmo Kantola & Pauli Loukola. Seuraa Instagramissa:https://www.instagram.com/seinakolmannelle/ (@seinakolmannelle)X:ssä:x.com/SKolmannelle

Valtaako Venäjä-mielinen laitaoikeisto Itä-Eurooppaa? Haastattelussa Itäisen Euroopan asiantuntija Katalyn Miklossy Helsingin yliopistosta ja Unkarilais-taustainen toimittaja Botond Vereb-Dér. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa). Juontaja on Pietari Kylmälä.

Will USA defend Freeloading Europe? | Giles | #negotiator 318. Keir Giles discusses the significance of the Signal group leaks on the US Houthi attacks. His new book Who Will Defend Europe? An Awakened Russia and a Sleeping Continent has been translated to Finnish as "Kuka puolustaisi Eurooppaa? Hyökkäävä Venäjä, uinuva manner" (Docendo) and has attracted much attention during Keir's book tour in Finland.00:00 – Keir Giles, the other Keir of Great Britain00:31 – Finland's NATO Frontier & Kuka puolustaisi Eurooppaa book01:02 – The Elephant in the Room: The US “Signal Group” Leak01:34 – Layers of the US Fiasco02:17 – America's Transactional Foreign Policy02:50 – Consequences of Carelessness03:17 – The “Restaurant” Analogy03:43 – Frustration & Humor from Europe04:19 – Comparing the Trump/Musk Admin & Putin04:56 – Parallels in Rhetoric05:25 – “Who Will Defend Europe?”05:55 – Will This Only Last Four Years?06:28 – Spotlight on Poland & Finland06:59 – “Sleeping Continent” & Threat Perceptions07:28 – Lessons from Occupation07:57 – Poland's Spending & Finland's Resilience08:29 – Civil Defense & Finland's Bunkers09:02 – Universal Conscription & Defensive Mindset10:40 – Nuclear Deterrence & Sovereignty12:15 – Erosion of Global Agreements13:26 – US Policies Undermining Its Own Interests15:06 – The “Art of the Deal” on Europe16:54 – Reliance on US Intelligence & Command19:34 – Vulnerability of the Baltic States21:08 – Ukraine's Broken Guarantees & Minsk Failures22:55 – Potential Peace Deals & Zelensky25:55 – Finland & Poland's Self-Sufficiency27:38 – UK's Under-Resourced Military29:21 – Political Obstacles to Real Defense Spending32:07 – Finland's New Acquisitions (David's Sling, Drones)33:47 – The Globe Isn't Flat35:26 – Russia's “War on Everybody”37:11 – Hoping the US Will “See the Light”38:18 – “Make Europe Great Again?”40:01 – Wrap-Up & Chatham House for Negotiator Insider episode#negotiator subscriber only content on Chatham House Rules and the state of the UK Support the channel by watching the insider episodes https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tällä viikolla Kansanradiossa harmitellaan kun kadut täyttyvät ulosteista ja uutiset turhista tunnareista. Eurooppaa kehoitetaan julistamaan sota Yhdysvaltoja vastaan ja kaikkia suomalaisia tarkastamaan kassakuitit. Ja voitaisiinko nyt vihdoin ja viimein tuoda mäkihyppyyn takaisin se perinteinenkin tyyli? Toimittajana Lasse Olkinuora

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan viikon ajankohtaisiin kulttuuri- ja mediailmiöihin. Studiossa keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Mirva Saukkola avaa keskustelun Marttaliiton kasvisruokasitoumuksesta, joka on saanut aikaan kiivasta keskustelua. Marttaliitto ilmoitti tarjoavansa jatkossa vain kasvisruokaa omissa tilaisuuksissaan, mikä johti jäsenten eroaaltoon. Miksi kasvisruoka herättää näin voimakkaita tunteita? Vehka Kurjenmiekka nostaa esiin kansainvälisen elokuvatutkimuksen, jonka mukaan seksikohtausten määrä elokuvissa on vähentynyt. Onko kyse uuden häveliäisyyden aallosta vai ovatko seksikohtaukset menettäneet shokkiarvonsa? Keskustelussa pohditaan myös suomalaisten suhdetta seksikohtauksiin ja eroottiseen kirjallisuuteen. Mikä vaikutus on nettipornolla ja iltapäivälehtien ja podcastien seksivinkkivyörytyksellä? Virpi Hämeen-Anttila puolestaan käsittelee kulttuuripolitiikkaa ja talouspuhetta. Onko talouspuheesta tullut liian synkistelevää ja miten se vaikuttaa kulttuurialan leikkauksiin? Hämeen-Anttila vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltojen ideologisiin leikkauksiin ja pohtii, miksi kulttuurista leikataan, vaikka sen taloudelliset vaikutukset ovat pienet. Keskustelussa pohditaan myös, miten keskitetty hallinto ja asiantuntijoiden valta vaikuttavat kulttuurialaan. Lisäksi pohditaan rauhanaatetta vuoden 2025 näkökulmasta. Kolmen vuoden kuluttua Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, suurvaltojen rauhanneuvottelut ovat alkaneet - ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. On pasifismilla enää mitään sijaa julmassa todellisuudessa?

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat rauhan saavuttamisesta Ukrainaan. Studiossa keskustelemassa Juhana Aunesluoma sekä ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevski, Moskovasta kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Millaisia vaikutuksia Ukrainan tulitauolla voisi olla taloudelle? Tätä arvioi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Koivisto. Kuulemme talven matkailutunnelmia, haastateltavana Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta. Suomen matkailutrendit. Haastateltavana johtaja Kristiina Hietasaari Visit Finlandista ja apulaisprofessori Henna Konu Itä-Suomen yliopistosta. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Lotta Lautala ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Työehtosopimusneuvottelut junnaavat paikoillaan. Maahan on julistettu poikkeuksellisen monia ja pitkiä työtaisteluja, eikä työnantajaa lakkoilu tunnu hetkauttavan. Lakot eivät kiinnosta edes mediaa, mitä sivupersoonat hämmästelevät. Erikoisia asioita tapahtuu myös Yhdysvalloissa: vapaakauppa saa kyytiä, kun maan vastavalittu presidentti Donald Trump laittaa Kiinaa, Eurooppaa ja kumppaneita ojennukseen. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Tämä jakso on äänitetty liveyleisön edessä Käänne-festivaaleilla Helsingissä 18. tammikuuta 2025.Koronakriisin jälkeen konservatiiviset puolueet ovat nousseet valtaan eri puolilla Eurooppaa, vasemmisto on ajautunut puolustuskannalle. Tarvitsemme jälleen käänteen vasemmalle, mutta miten se tehdään? Tästä keskustelevat Kaikki Uusiksi -podcastin juontajat Jussi Virkkunen ja Toivo Haimi ja vastaavat samalla yleisön ja kuuntelijoiden kysymyksiin.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Ennen kuin Kaikki Uusiksi -podcast karkaa joululomille, on aika pureskella vuoden viimeiset puheenaiheet.Toivo haluaa vielä kerran puhua Euroopan suunnasta ja tulevaisuudesta. Kuka johtaa Eurooppaa tai EU:ta? Ja onko johtajuus lopulta edes hyvä tai tavoiteltava asia?Jussia taas askarruttavat vasemmiston askelmerkit vuodelle 2025. Mitä vasemmiston pitää Suomessa tehdä ensi vuonna?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Eurooppa odottaa Trumpin päätöksiä: millainen on USA:n presidentin käsikirjoitus Ukrainan tulevaisuudelle? Onko Ukrainan tie Natoon suljettu? Miten sodan voitto ja häviö määritellään? Millainen raja tulee syntymään keskelle Eurooppaa? Ohjelmassa keskustellaan Ukrainan ja Venäjän tulevaisuudesta sodan sumussa. Vieraina ovat sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Unkarin pääministeri Viktor Orban esitteli Euroopan parlamentille Unkarin EU-puheenjohtajakauden ajatuksia. Orban varoitti Eurooppaa vihreästä siirtymästä, Venäjän energiasta luopumisesta ja maahanmuutosta. Vetosiko Unkarin pääministerin kärkevä esiintyminen, vai pidettiinkö Orbania pikemminkin täydellisenä Venäjän kätyrinä? Nähtiinkö Euroopan parlamentissa itsevaltaisen pääministerin propagandashow, vai aitoja kysymyksiä aitoihin eurooppalaisiin ongelmiin? Missä viipyy Orpon hallituksen kanta Euroopan investointirahastoon? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Katri Kulmuni (kesk. / re), Maria Guzenina (sd. / s&d) ja Maria Ohisalo (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brysselin Kone pohtii EU:n tulevaisuutta. Päätöksillä, joita tänään teemme, on vaikutuksia myös tulevaisuudessa. Mutta muistetaanko tulevaisuuden näkökulmaa aina kantaa mukana päätöksenteossa? Vieraana Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku. Toimittaja Salla Jantunen.

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista. Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen. Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on. Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kolmen lapsen puukotus heinäkuun lopussa Iso-Britanniassa Southportissa järkytti ympäri Eurooppaa. Sen sivuseurauksena saarivaltakunnan kadut täyttyivät mielenosoittajista, jotka syyttivät tapauksesta muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Vaikka tekijä tosiasiassa oli afrikkalaistaustainen kristitty, mikään ei pysäyttänyt väärän tiedon tulvaa ja yllytystä marssia kadulla ääriryhmien väkivaltaisissa mielenosoituksissa. Miksi disinformaatio levisi niin tehokkaasti, vaikka viranomaiset, poliitikot ja media jakoivat asiasta runsaasti oikeaa tietoa? Kuka väärää tietoa masinoi? Johtavatko tämänkin syntyneen kaaoksen jäljet Kremlin keittokirjan sivuille? Disinformaatio laajemmin on modernien yhteiskuntien vakavimpia turvallisuusuhkia. Miten sitä synnytetään, levitetään ja hyödynnetään? Minkälainen rooli tekoälyllä on disinformaation synnyttämisessä? Entä miten disinformaatiota torjutaan? Miten se tunnistetaan ja voiko tekoäly toimia tässä myös hyvien asioiden puolesta? Mikä on median rooli tässä kokonaisuudessa? Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, tutkijat Niko Pyrhönen ja Henna Paakki sekä kansanedustaja Jarno Limnéll. Ville Talola toimittaa.

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Eduskunnassa on vielä liuta asioita käsiteltävänä ennen istuntotaukoa. Miten niistä selvitään? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk) ja Jussi Saramo (vas) sekä varapuheenjohtajat Pia Kauma (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Politiikan superviikko on alkamassa Ruotsin Almedalenissa. Kokouksesta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Helle kurittaa Etelä-Eurooppaa. Maija Salmi kertoo tilanteesta Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, Maija Liuhto Turkissa. Suomessakin hellesää yleistyy. Mihin meidän on kuumina kausina sopeuduttava? Vieraana tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Anssi Väisänen, tuottaja Hanna Juuti.

Saako äärioikeiston nousu, luontokato tai maatalouden ongelmat äänestäjät eurovaaleissa liikkeelle? Nostaako sota Ukrainassa vaalien äänestysprosenttia? Hetkauttaako Venäjän uhka EU-kansalaisia eripuolilla Eurooppaa? Mihin kohtalonkysymyksiin kansalaiset eripuolilla Eurooppaa haluavat ottaa eurovaaleissa kantaa? Eurovaalien ennakkoasetelmia analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sekä entinen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija ja MTV-uutisten kolumnisti Helena Petäjistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille. Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä? EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä. Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Se on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.5.2024. Katso tapahtuma koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134704&playerId=38521893&assetId=294989107

EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt. Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa. Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta. Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Rajatilanne on muutoksessa eri puolilla Eurooppaa. Britanniassa pohditaan turvapaikanhakijoiden lennättämistä Ruandaan. Yksi Britannian EU-eron, brexitin tavoitteista oli vähentää maahanmuuttoa. Nettomuutto on kuitenkin ennätyksellinen korkeaa. Tulijoista vain murto-osa on saapunut veneillä. Venäjän hyökkäyssota hiljentää rajaseutua pohjoisessa Norjassa. Arktisella alueella kontaktit ja liikenne rajan yli on ollut luonteva osa Venäjän ja pohjoismaiden suhteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla maahanmuuton moniulotteista kuvaa. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Oikeistohallitukset ovat viime aikoina ottaneet tuulta purjeisiinsa ympäri Eurooppaa. Hallituksiin on solahtanut myös oikeistoradikaaleja tai äärioikeistolaisia puolueita, joita aikaisemmin ei pidetty salonkikelpoisina. Eurooppalainen perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli onkin saanut pysyvästi rinnalleen kansalliskonservatiivisen, populistisia keinoja käyttävän laitaoikeiston. Millaisia syitä oikeistosuosion taustalta voi löytää ja miten Suomen tilanne vertautuu muihin eurooppalaisiin maihin? Asiantuntijavieraina tutkijat Yannick Lahti ja Timo Miettinen, juontajina Annastina Haapasaari ja Amani Al-Mehsen.

Venäjän hyökkäyssota on pannut myös kehitysyhteistyön palikat monessa länsimaassa uuteen asentoon. Panostuksia on osassa Eurooppaa siirretty Ukrainan auttamiseen. Näin aikoo toimia myös Suomi. Ohjelmassa pohditaan, miten käy kehitysyhteistyön ukrainalaisten hädän keskellä. Kuullaan myös, mitä kenialainen kehitysyhteistyökumppani ajattelee Suomen kehitysapuleikkaussuunnitelmista. Lisäksi käydään Meksikossa tutustumassa yhden naisen alkuun panemaan kehitysprojektiin, joka on kohentanut kyläyhteisön elinoloja. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa. Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Miksi hallitukset eri puolilla Eurooppaa ovat ajautuneet vaikeuksiin bensan hinnan takia? Onko pumppuhinta tätä nykyä politiikassa isompi juttu kuin ennen? Onko niin sanottu bensapopulismi uusi ilmiö politiikassa? Polttoaineiden ja autoilun vaikutuksia politiikkaan analysoivat Politiikkaradiossa Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta sekä Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja. Suomessa polttoaineiden niin sanottu jakeluvelvoite on yksi hallitusneuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä. ”Jakeluvelvoitteen lasku on hallitukselta uhkapeliä”, sanoo Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Politiikkaradiossa. Jakeluvelvoitteen lasku saattaa johtaa mittavaan lisälaskuun liikenteen päästöoikeuksien myötä. ”Tässä näkymässä hallituksen tulisi teettää laskelma siitä, mikä on sopiva jakeluvelvoite Suomelle. Me ei tiedetä mikä tulee olemaan päästöoikeuden hinta” sanoo Kalenoja. Mediatietojen perusteella perussuomalaiset vaativat Säätytalolla jakeluvelvoitteen merkittävää alennusta. Professori Jari Eloranta vertaa nykytilannetta politiikassa 1970-luvun alun öljykriisiin. Tuolloin öljyn maailmanmarkkinahinnan raju kallistuminen ei kuitenkaan johtanut yhtä voimakkaaseen bensapopulismin nousuun kuin mitä 2020-luvulla on nähty. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miltä Ukrainan sota näyttää Venäjän näkökulmasta? Mitä Vlamir Putin tavoittelee ja mikä on strategia? Haastateltavana Ulkopoliittisen institituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Putin on Saaren mukaan tehnyt suuren virhearvion, ja sen mittakaava alkaa hahmottua. Putin odotti helppoa ja nopeaa sotaa. "Näyttää siltä, että Venäjä pyrki pysäyttämään pitkäaikaisen trendin voimakeinoin. Näyttää, että sota on vain nopeuttanut sitä kehityssuuntaa, että Ukraina, Moldova ja Georgia pyrkivät entistä kovemmin kohti Eurooppaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, eli juuri päinvastoin, mikä oli sodan poliittinen päämäärä sen alkaessa Putinin näkökulmasta", Saari kertoo. Venäjän uskollinen liittolainen Valko-Venäjä näyttää haluavan pitää yllä suhteita Eurooppaan ja Ukrainaan, koska se tänään suostui viljakuljetuksiin Ukrainasta Eurooppaan. Saari korostaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhteissa on aina ollut ristiriitoja. "Valko-Venäjä on myös kärsinyt tästä sodasta todella paljon", hän toteaa. Saari nostaa esiin myös Armenian, joka on ennen ollut Venäjän liittolainen, mutta on avoimesti kritisoinut Venäjää. "On veikattu väärää hevosta", hän kuvailee Venäjän liittolaisten ahdinkoa. Venäjä on Ukrainassa alakynnessä ja liittolaiset eivät ole sen puolella enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Saari arvioi, että Ukraina voittaa sodan jo vuoden 2023 aikana. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Joonas Kortelainen on harvoja Suomalaisia joka on kiertänyt Skimo kilpailuita ympäri Eurooppaa. Se mikä alkoi polkujuoksusta, jalostui ski mountaineering kilpailuihin ja lopulta vapaalaskuun ja lopulta mies on erikoistunut lumiturvallisuuskouluttajaksi. Paljon on reiluun 10 vuoteen mahtunut tarinaa, joten lähdetäänpä taklaamaan hommaa ihan alusta asti. Nauttikaahan jaksosta! Joonasta voit seurata somessa: https://www.instagram.com/joonas.kortelainen/?hl=fi   Muista laittaa Vuorikasti seurantaan myös seuraavissa paikoissa: Instagram: https://www.instagram.com/vuorikasti/ Facebook: https://www.facebook.com/vuorikasti Spotify: https://open.spotify.com/show/4GmMkK19XeRASF9CzfImTm?si=d34134605da0458e Apple Podcast: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/vuorikasti/id1606336901  

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu vieraili meillä melkein tasan kaksi vuotta sitten, koronapandemian alussa, kun elimme epävarmoja taloudellisia aikoja. Kaksi vuotta myöhemmin voi todeta, että elämme vielä epävarmempia taloudellisia aikoja juuri nyt. Inflaatio on nousussa kutakuinkin kaikkialla paitsi Kiinassa, jonka asuntomarkkinat ja pankkisektori taas ovat aivan ennennäkemättömän suurten ongelmien edessä. Eurooppaa tulee koettelemaan vaikea talvi, ja pitkällä aikavälillä väestön lasku ja ilmastonmuutos herättää suuria kysymysmerkkejä. Onneksi fiksut tyypit kuten Tuuli ajattelee näitä asioita. Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Ukrainan sota on kiihdyttänyt Euroopan energiamurrosta, kun venäläisestä energiasta halutaan irtautua. Energia-asiantuntijoiden mukaan vihreä siirtymä tietää Eurooppaan paitsi energiaturvaa myös lisää työpaikkoja. Miltä näyttää tulevaisuuden energiantuotanto ja millaista roolia siinä näyttelee vety? Ohjelmassa kuullaan raportti uusiutuvan energian uranuurtajamaasta Tanskasta sekä käydään Yhdysvalloissa tutkailemassa vetyautoilun tilannetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Iida Tikka ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tässä jaksossa Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski käy läpi Ranskan presidentinvaaleja. Emmanuel Macronin jatkokausi oli torjuntavoitto kaunaa vastaan, ja tarjosi samalla opetuksen koko Euroopalle. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Heikki Aittokoski. Tämä podcast julkaistiin 26.4.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Teflonista tehty pääministeri Boris Johnson on elämänsä kriisissä. Ennen veijarimaineesta nauttinut brittijohtaja saattaa joutua omiensa hylkäämäksi. Johnson vietti isolla porukalla viini ja juusto -ilta tiukimpien koronarajoitusten aikaan, eikä kansaa enää naurata. Nyt hän odottelee puolueensa reaktioita. Mitä annettavaa Johnsonilla enää edes olisi? Konservatiivijohtaja nousi valtaan lupaamalla kansalle brexitin, joka on nyt tehty. Oliko Boris Johnson brexitin kantoraketti: tehtävänsä täyttänyt mutta nyt turha? Toisaalta brexit on auttanut poliitikkoja ymmärtämään köyhempien brittien ahdingon, huomauttaa Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen. Mutta millaisen roolin brexit on jättänyt Britannialle tilanteessa, jossa Venäjä uhkaa Eurooppaa sodalla? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.