Podcasts about eurooppaa

Valtaako Venäjä-mielinen laitaoikeisto Itä-Eurooppaa? Haastattelussa Itäisen Euroopan asiantuntija Katalyn Miklossy Helsingin yliopistosta ja Unkarilais-taustainen toimittaja Botond Vereb-Dér. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mikä ihme on Sveitsi? Sveitsi on monien ristiriitaisuuksien valtio. Se on konservatiivinen linnake keskellä Eurooppaa ja samalla vapaamielisyyden kehto. Sveitsi on kansainvälisen avoimuuden mallimaa, joka liittyi YK:iin vasta vuonna 2002. Monet eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen suuntauksista ovat kehittyneet Sveitsissä. Siitä huolimatta Sveitsi pysyy mysteerinä eurooppalaisten kansallisvaltioiden joukossa. Toimittaja ja muusikko Jantso Jokelin kirjoitti Sveitsistä esseeteoksen, jossa ihmetellään niin Sveitsin tavallisuutta kuin ihmeellisyyttäkin. Toimituspäällikkö Sami Metelinen on kasvanut Sveitsissä ja on pitänyt Sveitsiä maana josta Suomenkin kannattaisi ottaa mallia. Euroopan historian professori Laura Kolbe kertoo miten Sveitsi eroaa Euroopan kansallisvaltioista (kaikessa). Juontaja on Pietari Kylmälä.

Will USA defend Freeloading Europe? | Giles | #negotiator 318. Keir Giles discusses the significance of the Signal group leaks on the US Houthi attacks. His new book Who Will Defend Europe? An Awakened Russia and a Sleeping Continent has been translated to Finnish as "Kuka puolustaisi Eurooppaa? Hyökkäävä Venäjä, uinuva manner" (Docendo) and has attracted much attention during Keir's book tour in Finland.00:00 – Keir Giles, the other Keir of Great Britain00:31 – Finland's NATO Frontier & Kuka puolustaisi Eurooppaa book01:02 – The Elephant in the Room: The US “Signal Group” Leak01:34 – Layers of the US Fiasco02:17 – America's Transactional Foreign Policy02:50 – Consequences of Carelessness03:17 – The “Restaurant” Analogy03:43 – Frustration & Humor from Europe04:19 – Comparing the Trump/Musk Admin & Putin04:56 – Parallels in Rhetoric05:25 – “Who Will Defend Europe?”05:55 – Will This Only Last Four Years?06:28 – Spotlight on Poland & Finland06:59 – “Sleeping Continent” & Threat Perceptions07:28 – Lessons from Occupation07:57 – Poland's Spending & Finland's Resilience08:29 – Civil Defense & Finland's Bunkers09:02 – Universal Conscription & Defensive Mindset10:40 – Nuclear Deterrence & Sovereignty12:15 – Erosion of Global Agreements13:26 – US Policies Undermining Its Own Interests15:06 – The “Art of the Deal” on Europe16:54 – Reliance on US Intelligence & Command19:34 – Vulnerability of the Baltic States21:08 – Ukraine's Broken Guarantees & Minsk Failures22:55 – Potential Peace Deals & Zelensky25:55 – Finland & Poland's Self-Sufficiency27:38 – UK's Under-Resourced Military29:21 – Political Obstacles to Real Defense Spending32:07 – Finland's New Acquisitions (David's Sling, Drones)33:47 – The Globe Isn't Flat35:26 – Russia's “War on Everybody”37:11 – Hoping the US Will “See the Light”38:18 – “Make Europe Great Again?”40:01 – Wrap-Up & Chatham House for Negotiator Insider episode#negotiator subscriber only content on Chatham House Rules and the state of the UK Support the channel by watching the insider episodes https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tällä viikolla Kansanradiossa harmitellaan kun kadut täyttyvät ulosteista ja uutiset turhista tunnareista. Eurooppaa kehoitetaan julistamaan sota Yhdysvaltoja vastaan ja kaikkia suomalaisia tarkastamaan kassakuitit. Ja voitaisiinko nyt vihdoin ja viimein tuoda mäkihyppyyn takaisin se perinteinenkin tyyli? Toimittajana Lasse Olkinuora

Kulttuuriykkösen perjantaistudiossa pureudutaan viikon ajankohtaisiin kulttuuri- ja mediailmiöihin. Studiossa keskustelemassa ovat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Mirva Saukkola avaa keskustelun Marttaliiton kasvisruokasitoumuksesta, joka on saanut aikaan kiivasta keskustelua. Marttaliitto ilmoitti tarjoavansa jatkossa vain kasvisruokaa omissa tilaisuuksissaan, mikä johti jäsenten eroaaltoon. Miksi kasvisruoka herättää näin voimakkaita tunteita? Vehka Kurjenmiekka nostaa esiin kansainvälisen elokuvatutkimuksen, jonka mukaan seksikohtausten määrä elokuvissa on vähentynyt. Onko kyse uuden häveliäisyyden aallosta vai ovatko seksikohtaukset menettäneet shokkiarvonsa? Keskustelussa pohditaan myös suomalaisten suhdetta seksikohtauksiin ja eroottiseen kirjallisuuteen. Mikä vaikutus on nettipornolla ja iltapäivälehtien ja podcastien seksivinkkivyörytyksellä? Virpi Hämeen-Anttila puolestaan käsittelee kulttuuripolitiikkaa ja talouspuhetta. Onko talouspuheesta tullut liian synkistelevää ja miten se vaikuttaa kulttuurialan leikkauksiin? Hämeen-Anttila vertaa Suomen tilannetta Yhdysvaltojen ideologisiin leikkauksiin ja pohtii, miksi kulttuurista leikataan, vaikka sen taloudelliset vaikutukset ovat pienet. Keskustelussa pohditaan myös, miten keskitetty hallinto ja asiantuntijoiden valta vaikuttavat kulttuurialaan. Lisäksi pohditaan rauhanaatetta vuoden 2025 näkökulmasta. Kolmen vuoden kuluttua Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, suurvaltojen rauhanneuvottelut ovat alkaneet - ilman Ukrainaa ja Eurooppaa. On pasifismilla enää mitään sijaa julmassa todellisuudessa?

Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelevat rauhan saavuttamisesta Ukrainaan. Studiossa keskustelemassa Juhana Aunesluoma sekä ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevski, Moskovasta kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen ja Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Millaisia vaikutuksia Ukrainan tulitauolla voisi olla taloudelle? Tätä arvioi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Koivisto. Kuulemme talven matkailutunnelmia, haastateltavana Lapland Hotelsin toimitusjohtaja Ari Vuorentausta. Suomen matkailutrendit. Haastateltavana johtaja Kristiina Hietasaari Visit Finlandista ja apulaisprofessori Henna Konu Itä-Suomen yliopistosta. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Lotta Lautala ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Työehtosopimusneuvottelut junnaavat paikoillaan. Maahan on julistettu poikkeuksellisen monia ja pitkiä työtaisteluja, eikä työnantajaa lakkoilu tunnu hetkauttavan. Lakot eivät kiinnosta edes mediaa, mitä sivupersoonat hämmästelevät. Erikoisia asioita tapahtuu myös Yhdysvalloissa: vapaakauppa saa kyytiä, kun maan vastavalittu presidentti Donald Trump laittaa Kiinaa, Eurooppaa ja kumppaneita ojennukseen. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Tämä jakso on äänitetty liveyleisön edessä Käänne-festivaaleilla Helsingissä 18. tammikuuta 2025.Koronakriisin jälkeen konservatiiviset puolueet ovat nousseet valtaan eri puolilla Eurooppaa, vasemmisto on ajautunut puolustuskannalle. Tarvitsemme jälleen käänteen vasemmalle, mutta miten se tehdään? Tästä keskustelevat Kaikki Uusiksi -podcastin juontajat Jussi Virkkunen ja Toivo Haimi ja vastaavat samalla yleisön ja kuuntelijoiden kysymyksiin.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Ennen kuin Kaikki Uusiksi -podcast karkaa joululomille, on aika pureskella vuoden viimeiset puheenaiheet.Toivo haluaa vielä kerran puhua Euroopan suunnasta ja tulevaisuudesta. Kuka johtaa Eurooppaa tai EU:ta? Ja onko johtajuus lopulta edes hyvä tai tavoiteltava asia?Jussia taas askarruttavat vasemmiston askelmerkit vuodelle 2025. Mitä vasemmiston pitää Suomessa tehdä ensi vuonna?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Eurooppa odottaa Trumpin päätöksiä: millainen on USA:n presidentin käsikirjoitus Ukrainan tulevaisuudelle? Onko Ukrainan tie Natoon suljettu? Miten sodan voitto ja häviö määritellään? Millainen raja tulee syntymään keskelle Eurooppaa? Ohjelmassa keskustellaan Ukrainan ja Venäjän tulevaisuudesta sodan sumussa. Vieraina ovat sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö ja Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.

Unkarin pääministeri Viktor Orban esitteli Euroopan parlamentille Unkarin EU-puheenjohtajakauden ajatuksia. Orban varoitti Eurooppaa vihreästä siirtymästä, Venäjän energiasta luopumisesta ja maahanmuutosta. Vetosiko Unkarin pääministerin kärkevä esiintyminen, vai pidettiinkö Orbania pikemminkin täydellisenä Venäjän kätyrinä? Nähtiinkö Euroopan parlamentissa itsevaltaisen pääministerin propagandashow, vai aitoja kysymyksiä aitoihin eurooppalaisiin ongelmiin? Missä viipyy Orpon hallituksen kanta Euroopan investointirahastoon? Strasbourgin radiostudiossa vieraina ovat europarlamentaarikot Katri Kulmuni (kesk. / re), Maria Guzenina (sd. / s&d) ja Maria Ohisalo (vihr. / greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Brysselin Kone pohtii EU:n tulevaisuutta. Päätöksillä, joita tänään teemme, on vaikutuksia myös tulevaisuudessa. Mutta muistetaanko tulevaisuuden näkökulmaa aina kantaa mukana päätöksenteossa? Vieraana Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku. Toimittaja Salla Jantunen.

Eri puolilla Eurooppaa kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristetty tai kiristetään. EU-maista noin puolessa kansalaisuuden saaminen edellyttää kansalaisuuskokeen suorittamista. Ohjelmassa haastateltavan maahanmuuttotutkijan mukaan joissain maissa kansalaisuuskokeita käytetään työkaluna estää kansalaisuus ja maahanmuuttajan integroituminen. Tanska on tiukentanut muutama vuosi sitten kansalaisuuskoetta. Ohjelmassa kuullaan Tanskasta, millainen testi nykyisin on. Suomessa Orpon hallitus on kiristämässä kansalaistamisen ehtoja. Kansalaisuuden edellyttämä Suomessa asumisaika nousee lokakuun alussa viidestä kahdeksaan vuoteen. Osana lakimuutoksia Suomeenkin on tekeillä kansalaisuuskoe. Ohjelmassa kysytään suomalaisasiantuntijoilta, mitä valmistelussa tulisi ottaa huomioon ja mistä hakea mallia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kolmen lapsen puukotus heinäkuun lopussa Iso-Britanniassa Southportissa järkytti ympäri Eurooppaa. Sen sivuseurauksena saarivaltakunnan kadut täyttyivät mielenosoittajista, jotka syyttivät tapauksesta muslimitaustaisia maahanmuuttajia. Vaikka tekijä tosiasiassa oli afrikkalaistaustainen kristitty, mikään ei pysäyttänyt väärän tiedon tulvaa ja yllytystä marssia kadulla ääriryhmien väkivaltaisissa mielenosoituksissa. Miksi disinformaatio levisi niin tehokkaasti, vaikka viranomaiset, poliitikot ja media jakoivat asiasta runsaasti oikeaa tietoa? Kuka väärää tietoa masinoi? Johtavatko tämänkin syntyneen kaaoksen jäljet Kremlin keittokirjan sivuille? Disinformaatio laajemmin on modernien yhteiskuntien vakavimpia turvallisuusuhkia. Miten sitä synnytetään, levitetään ja hyödynnetään? Minkälainen rooli tekoälyllä on disinformaation synnyttämisessä? Entä miten disinformaatiota torjutaan? Miten se tunnistetaan ja voiko tekoäly toimia tässä myös hyvien asioiden puolesta? Mikä on median rooli tässä kokonaisuudessa? Keskustelemassa ovat toimittaja Matti Virtanen, tutkijat Niko Pyrhönen ja Henna Paakki sekä kansanedustaja Jarno Limnéll. Ville Talola toimittaa.

Ranska äänestää pian ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa, jotka presidentti Emmanuel Macron julisti äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman eurovaalivoiton jälkeen. Vankistaako äärioikeisto asemaansa? Ajautuuko Ranska kaaokseen? Jatkuuko tuki Ukrainalle? Ranskan vaaleja arvioivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä Ranskan politiikkaan keskittynyt väitöskirjatutkija Laura Parkkinen Jyväskylän yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke.

Eduskunnassa on vielä liuta asioita käsiteltävänä ennen istuntotaukoa. Miten niistä selvitään? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk) ja Jussi Saramo (vas) sekä varapuheenjohtajat Pia Kauma (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Politiikan superviikko on alkamassa Ruotsin Almedalenissa. Kokouksesta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Helle kurittaa Etelä-Eurooppaa. Maija Salmi kertoo tilanteesta Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, Maija Liuhto Turkissa. Suomessakin hellesää yleistyy. Mihin meidän on kuumina kausina sopeuduttava? Vieraana tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Anssi Väisänen, tuottaja Hanna Juuti.

Miten Suomi kasvuun? Valtiovarainministeriön tuoreen talousarvion mukaan talouskasvu jatkuu tulevina vuosina vaatimattomana samalla kun julkisen talouden tasapainottamisessa mennään veitsen terällä. Kunnat ja hyvinvointialueet kamppailevat alijäämien kanssa. Korkojen laskusta odotetaan helpotusta, mutta arvonlisäveron nosto korottaa hintoja. Millä keinoin taantuma karistetaan kannoilta? Studiossa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas ja työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtaja Mika Maliranta. Ennallistamisasetus vietiin läpi EU:n ympäristöministerien kokouksessa. Vastaanotto on ollut jopa raivokas eri puolilla Eurooppaa. Miten päätös vaikuttaa Suomeen ja luonnon monimuotoisuuteen? Puhelimessa Suomen luontopaneelin johtaja Janne Kotiaho. EU:n huippuvirat ovat jaossa epävirallisessa huippukokouksessa. Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Miten voimistuneet iskut Libanoniin vaikuttavat tilanteeseen Israelissa ja Gazassa? Vieraana Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava tutkija Olli Ruohomäki. Yle selvitti sähköautojen lataushintojen vaihtelua valtakunnallisesti, kun juhannus ja kesän lomareissut lähestyvät. Vieraana toimittaja Karla Kempas. Juontaja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Jaakko Parkkinen. Toimittajat Lotta Lautala ja Anna Lehmusvesi.

Eurovaalit on pidetty, eivätkä mielipidetiedustelut osanneet ennakoida tuloksia kovin hyvin. Sivupersoonat pohtivat Li Anderssonin äänivyöryn syitä ja seurauksia. Tärkeää on huomioida laitaoikeiston nousu osassa Eurooppaa ja sen vaikutus työelämän lainsäädäntöön. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Suomalainen LeadDesk on Euroopan johtavia SaaS-pohjaisten contact center -ohjelmistojen toimittajia, ja samalla yksi vain muutamasta pörssilistatusta (Nasdaq First North) SaaS-yrityksestä. 2010 perustettu yritys tekee liikevaihtoa nyt n. 30 miljoonaa euroa.  LeadDeskin tarinasta on opittavaa jokaiselle kasvua ja kansainvälistymistä hakevalle yrittäjälle, erityisesti SaaS-yrittäjälle. Käymme Leaddeskin toimitusjohtaja Olli Nokso-Koiviston kanssa läpi kolmea pääteemaa LeadDeskin tarinassa, haastattelijana tuttuun tapaan Antti Pietilä. Miksi Eurooppa? SaaS-yritykset kasvavat yleensä Pohjoismaat-UK-USA akselilla. Leaddesk on valinnut toisin, ja hakee jalansijaa Euroopassa. Miksi tämä on oikea valinta Leaddeskille ja milloin sinun kannattaa valita Eurooppa-strategia? Entä miten yrityksen ja toimitusjohtajan maailma muuttuu listautumisen jälkeen?  Ja kolmantena pääteemana puhutaan enterprise-myynnistä, eli isoista SaaS-kaupoista ja enterprise-myynnin erikoispiirteistä. Mitkä valmiudet pitää olla kunnossa, että isoja asiakkuuksia voitetaan? Jos kasvu ja kansainvälistyminen kiinnostavat, kannattaa episodi kuunnella. Löydät sen YouTuben, Spotifyn ja Apple Podcastin lisäksi allaolevista alustoista. Tilaa kanava ja osallistu keskusteluun YouTubessa. Episodin blogiartikkeli: https://blog.loyalistic.com/fi/eurooppaa-valloittamassa-vieraana-olli-nokso-koivisto-leaddesk-oyj Seuraa: Olli Nokso-Koivisto: https://www.linkedin.com/in/nokso/ LeadDesk: https://leaddesk.com Antti Pietilä: https://linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic: https://loyalistic.com/fi/ ja https://www.linkedin.com/company/loyalistic/ SaaS Finland: https://www.saasfinland.fi/

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Mitkä ovat suurimmat Eurooppaa koskevat turvallisuusuhat? Tuleeko Ukrainaa tukea tarvittaessa Unionin yhteisillä varoilla, mikäli jäsenmaiden oma tuki ei riitä? Miten EU:n turvapaikkapolitiikkaa tulee kehittää ensi kaudella? Studiossa KD:n ehdokas Aki Ruotsala ja RKP:n ehdokas Frida Sigfrids. Jakso on kuvattu 4.6.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Turvallisuusuhat (2:59) Ukrainan tuki (14:05) EU:n rakenne (17:48) Laitaoikeisto (20:48) Pakolaispolitiikka (34:32) Työvoiman tarveharkinta (35:55) Polarisaatio (42:38) Suomen etu

Saako äärioikeiston nousu, luontokato tai maatalouden ongelmat äänestäjät eurovaaleissa liikkeelle? Nostaako sota Ukrainassa vaalien äänestysprosenttia? Hetkauttaako Venäjän uhka EU-kansalaisia eripuolilla Eurooppaa? Mihin kohtalonkysymyksiin kansalaiset eripuolilla Eurooppaa haluavat ottaa eurovaaleissa kantaa? Eurovaalien ennakkoasetelmia analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sekä entinen kirjeenvaihtaja, tietokirjailija ja MTV-uutisten kolumnisti Helena Petäjistö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Lähi-idässä suhtaudutaan ajatukseen tulitaukosopimuksesta? Vieraina Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola, Helsingin yliopisto ja Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo. Rauhattomuudesta vaalikentillä on kiirinyt tietoja eri puolilta Eurooppaa. Miten EU-vaalien kampanjointi on sujunut Espanjassa? Barcelonasta raportoi Maija Salmi. Vaalivaikuttaminen voi olla suurinta vain muutama päivä ennen vaalipäivää. Miten tarkkana pitää äänestäjän olla, jotta saa vain oikeaa tietoa? Vieraina tutkija Elisa Kannasto Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä projektitutkija Dominic Saari Jyväskylän yliopistosta. Europarlamenttivaalien viimeinen ennakkoäänestyspäivä on koittanut. Vierailemme ennakkoäänestyspaikoilla Turussa, Mikkelissä ja Puumalassa. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Roosa Kajander. Tuottaja Hanna Juuti.

EU-vaaleissa äänestetään Euroopan parlamentin uudesta valtatasapainosta ja kannoista. Menestystä on ennakoitu erityisesti laitaoikeiston ryhmille. Miten EU-vaalien tulos vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan ja parlamentin toimintakykyyn? Mitkä ovat vaalien isot kysymykset eri puolella Eurooppaa, ja miten ne jakavat eri jäsenmaita ja poliittisia ryhmiä? EU-vaaleista ja niiden seurauksista ovat keskustelemassa väitöskirjatutkija Topi Juga, Euroopan politiikan tutkimuksen professori Johanna Kantola ja Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy. Juontajana on Helsingin Sanomien toimittaja Anni Keski-Heikkilä. Tapahtuman aikana Tiedekulmassa nähtiin mielenilmauksia, joiden vuoksi keskusteluun tuli pieniä taukoja. Keskustelu on osa Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien tapahtumasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/pinnalla Se on nauhoitettu Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 28.5.2024. Katso tapahtuma koko tallenne osoitteessa: https://tiedekulmamedia.helsinki.fi/fi/web/tiedekulma/player/webcast?eventId=291134704&playerId=38521893&assetId=294989107

Politiikanteko tiivistyy kesän kynnyksellä. Rajalaki jakaa eduskuntaa ja lakkolait pian voimaan. Vieraina kansanedustajat Jukka Kopra (kok), Suna Kymäläinen (sd) ja Bella Forsgrén (vihr). Slovakiassa toivutaan pääministerin murhayrityksestä. Bratislavasta raportoi Anna Karismo. Uhkaako poliittinen väkivalta eurovaalikampanjointia, joka käy kuumana ympäri Eurooppaa? Tunnelmat Brysselistä Hannele Muilu, Kööpenhaminasta Karoliina Kantola ja Ranskan Antibesista Annastiina Heikkilä. Venäjän presidentti Putinin Kiinan-vierailu alkaa olla lopuillaan. Maat sopivat tiivistävänsä taloudellista ja poliittista yhteistyöstä. Pekingistä raportoi Mika Hentunen. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Satu Heikkilä ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Hanna Vartia ja rescuekoira Tapo @kaverinakoira ovat reissanneet ympäri Eurooppaa pakussaan jo useamman vuoden ajan, ja tietoa ja kokemuksia koiran kanssa matkustamisesta on kertynyt heille runsaasti. Mitkä ovat parivaljakon lempparimatkakohteet koiran kanssa reissatessa? Entä millaisia ikäviä yllätyksiä matkoilla on tullut vastaan? Minkä maan koirakulttuuri järkytti? Tässä jaksossa käymme läpi koiran kanssa reissaamisen mahdollisuuksia – sekä myös niitä yleisimpiä kompastuskiviä. Pohdimme myös, milloin matkaaminen voikin koiran kannalta ottaa enemmän kuin antaa. // Palautetta podcastista tai aihetoiveita saa aina lähettää joko yksityisviestillä sosiaalisessa mediassa tai sähköpostilla stefanie.lindroos@gmail.com. Kiitos jos jätät podcastista arvostelun käyttämäsi kuuntelupalvelun kautta ja otat podin seurantaan! Instagram: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Facebook: ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠riivatturakki⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Musiikki Quirky Dog Kevin MacLeod (incompetech.com) http://creativecommons.org/licenses/by/3.0/

EU:n tähän asti suurimmasta itälaajentumisesta on kulunut 20 vuotta. Huimasta talouskehityksestä huolimatta penseys EU:hun on näissä entisissä itäblokin maissa lisääntynyt. Ohjelmassa käydään Tšekissä kuulostelemassa EU-tuntoja. Edellisissä eurovaaleissa tšekit äänestivät lähes laiskimmin koko unionissa. Ohjelmassa haastateltavien ekonomistien mukaan talouskehityksen epätasainen jakautuminen itäisen Keski-Euroopan maissa voi ruokkia pettymystä EU:hun. Näin siitä huolimatta, että bruttokansantuote on kaikissa maissa kasvanut roimasti jäsenyyden ansiosta. Alueen tutkijat selittävät viileää suhtautumista unioniin myös historialla: käskyjen ottaminen Brysselistä kommunismin ikeen alta vapautuneissa maissa ei innosta. Itä-Euroopan tutkijan mukaan maat haluavatkin säilyttää omaa päätäntävaltaa ja vähemmän Eurooppaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Pekka Väisänen.   Väisänen on yhteiskuntatieteiden tohtori, politiikan tutkija ja toimittaja. Hänen erityisalaansa on Ranskan yhteiskunnan tuntemus ja erityisesti presidentti Emmanuel Macron, josta hän on tehnyt väitöskirjansa. Puhuimme Macronin ällistyttävästä ”demokraattisesta vallankumouksesta” Ranskassa. Koko politiikan kenttä meni uusiksi hänen noustessaan presidentiksi vuona 2017. Jarkkoa Macronissa on erityisesti kiinnostanut hänen taustansa. Macron lienee ainoa valtionpäämies tällä hetkellä, joka on koulutukseltaan filosofi. Opiskelijana hän työskenteli maailmankuulun ranskalaisfilosofi Paul Ricoeurin tutkimusavustajana. Miten tämä näkyy Macronin politiikassa? Entä miten ranskalaisen liberalismin perinne näkyy presidentin toiminnassa? Lisäksi puhuimme tulevista europarlamenttivaaleista. Eri puolella Eurooppaa on ennustettu kansallismielisen laitaoikeiston voittoa, erityisesti Ranskassa. Marine Le Penin Kansallinen liittouma on vakiinnuttanut kannatuksensa korkealle. Onko koko Euroopan unioni vaarassa? Ovatko laitaoikeistolaiset puolueet Putinin taskussa vai on tämä liioittelua ja pelottelua? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Entä laitavasemmisto, joka sekin on Ranskassa vahva? Ranskan jyrkkä vasemmisto tunnetaan EU kriittisyydestään, Nato-vastaisuudestaan ja Venäjä-sympatioistaan.   Huom! Jarkko muisti keskustelussa väärin. Sanoin, että Emmanuel Macron olisi pyrkinyt opiskelemaan eliittikorkeakoulu ENA:an (École nationale d'administration), mutta ei päässyt. Oikeasti hän pyrki ylioppilastutkinnon jälkeen kaksi kertaa opiskelemaan toiseen arvostettuun eliittikorkeakouluun ENS:ään (École normale supérieure), jonne hän ei päässyt. ENA:ssa Macron opiskeli yliopisto-opintojensa jälkeen 2000-luvun alussa.   https://jarkkotontti.net/

Iranin ja Israelin välinen kostonkierre. Tuoreimmat tiedot Israelista kertoo ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Keskustelemassa Lähi-idän ja islamin tutkija Joonas Maristo Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pasi Hirvonen. Yhdysvallat äänesti viikonloppuna Ukrainan tukipaketista. Toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta, Ukrainasta.  Miten Suomi lähtee pyrkimään ylös taantumasta? Vierainamme johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta sekä pääanalyytikko Antti Saari OP:stä.  Lisäksi vientiyritysten näkymistä kertoo uudistuvan teollisuuden johtaja Matti Mannonen Teknologiateollisuudesta. Sään ääri-ilmiöt kurittivat Eurooppaa viime vuonna. Haastattelussa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta. Juontajana Justus Laitinen.

Mika Hujanen, tunnettu myös nimellä Sukevan Sulttaani, on hyväntekeväisyyspersoona Sukevalta. Hän on tullut tunnetuksi erilaisista hyväntekeväisyystempauksistaan, kuten salibandyturnauksista ja liikuntavälineiden lahjoittamisesta lapsille ja nuorille.  Sukevan Sulttaani toteutti viime kesänä tähän mennessä suurimman tempauksensa, kun hän juoksi Helsingistä Nuorgamiin.   Hujasen viimekesäinen juoksutempaus saa jatkoa, kun katseet suunnataan kohti Eurooppaa huhtikuussa. Sukevan Sulttaanin tavoitteena on juosta 30 päivän aikana 30 maratonia eli 42,2 km/päivä. Tämän tapahtuman tavoitteena on kerätä varoja lasten ja nuorten liikunnalle.  Kahvilavieraassa keskustellaan Hujasen kanssa muun muassa siitä mistä hän saa energiaa toteuttaa tempauksiaan, kuinka hän on valmistautunut tulevaan haasteeseen ja mistä hyväntekeväisyystempaukset saivat alkunsa.

Rajatilanne on muutoksessa eri puolilla Eurooppaa. Britanniassa pohditaan turvapaikanhakijoiden lennättämistä Ruandaan. Yksi Britannian EU-eron, brexitin tavoitteista oli vähentää maahanmuuttoa. Nettomuutto on kuitenkin ennätyksellinen korkeaa. Tulijoista vain murto-osa on saapunut veneillä. Venäjän hyökkäyssota hiljentää rajaseutua pohjoisessa Norjassa. Arktisella alueella kontaktit ja liikenne rajan yli on ollut luonteva osa Venäjän ja pohjoismaiden suhteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla maahanmuuton moniulotteista kuvaa. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Autoradion toimittajat vievät tällä viikolla kuulijat kulissien taa ja kertovat, mitä autotoimittajien arjessa tapahtuu. Autoja eri puolilla Eurooppaa koeajavat toimittajat matkustavat työnsä puolesta paljon, mutta kuinka luksusta matkat ovat? Miten koeajot todellisuudessa tehdään? Studiossa glamouria tihkuvat autotoimittajat Arttu Toivonen ja Henri Posa.Podcastin tuottaa ja leikkaa Riikka Nyman.

Suomessa hallitus sulkee rajaturvallisuuden varmistamiseksi kaikki itärajan rajanylityspaikat pohjoisinta Raja-Joosepin raja-asemaa lukuun ottamatta. Suomen itäraja on myös EU:n ulkoraja, sekä pisin EU:n Venäjän vastainen raja. Seisooko EU järkähtämättä Suomen toimien takana? Onko Suomen itäraja Puolan jälkeen seuraava paikka, jossa Venäjän pyrkii hybridioperaatiollaan horjuttamaan Eurooppaa? Miksi EU ja Euroopan maat ovat jääneet ammustoimitustavoitteistaan Ukrainalle? Onko miljoonan kranaatin tavoite yhä mahdollista saavuttaa? Mitä Ukrainalle tapahtuu, jos EU-maiden aseapu jää vajaaksi? Strasbourgin radiostudiossa itärajan tilannetta arvioivat europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (s&d / sd.), Sirpa Pietikäinen (epp / kok.) ja Silvia Modig (left / vas.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sofi Oksasen uusi teos Samaan virtaan – Putinin sota naisia vastaan pohjautuu kirjailijan runsaasti huomiota saaneeseen puheeseen, jonka hän piti Ruotsin Akatemian sananvapautta ja demokratiaa uhkaavia tekijöitä käsittelevässä konferenssissa keväällä 2023. Oksanen kirjoitti puheensa pohjalta esseeteoksen, jossa hän kuvaa sitä, miten systemaattisesti, monimuotoisesti ja perusteellisesti Venäjä toimii pyrkiessään tuhoamaan vastustajansa, tälläkin hetkellä, keskellä Eurooppaa. Raiskaus on ollut yksi sodankäynnin väline Ukrainassakin. Siviilien raiskaus vaikuttaa lamauttavasti myös niihin naisiin ja perheisiin, jotka eivät itse ole joutuneet suoraan näiden sotarikosten kohteeksi. "Parantavaa raiskausta" venäläissotilaat taas käyttävät valtaamillaan alueilla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluviin siviileihin. Raakuuksien lisäksi Venäjä trolleineen on saanut kylvettyä eripuraa myös Yhdysvaltain feministien keskuuteen, samoin kuin aiheuttamaan riitoja Black Lives Matter - ihmisoikeusaktivistiryhmän sisällä. Oksanen halusi herätellä suomalaisia Venäjän informaatiovaikuttamiseen jo Viron lähihistoriaa käsittelevän Kvartetti-sarjan kolmannessa romaanissaan Kun kyyhkyset katosivat (2012), mutta varoitus kaikui hänen mukaansa kuuroille korville. Kaunokirjallisissa teoksissaan Neuvostoliiton sortotoimia laajasti käsitellyt ja äänekkääksi Kremlin vastustajaksi noussut Oksanen kritisoi esseeteoksessaan myös länsimaiden reaktioita. Hänen mukaansa länsimaat ovat olleet sokeita Venään toimille, ja vuoden 2014 Krimin valtauksen jälkeen syntyi suorastaan "krimnesian tila". Hänen mukaansa uudet toimittajasukupolvet eivät enää tunnista vanhoja kylmän sodan aikaisia keinoja ja lankeavat Venäjän asettamiin ansoihin kuten natsiväitteisiin. Sofi Oksasta haastattelee Pauliina Grym.

Oikeistohallitukset ovat viime aikoina ottaneet tuulta purjeisiinsa ympäri Eurooppaa. Hallituksiin on solahtanut myös oikeistoradikaaleja tai äärioikeistolaisia puolueita, joita aikaisemmin ei pidetty salonkikelpoisina. Eurooppalainen perinteinen oikeisto-vasemmisto -akseli onkin saanut pysyvästi rinnalleen kansalliskonservatiivisen, populistisia keinoja käyttävän laitaoikeiston. Millaisia syitä oikeistosuosion taustalta voi löytää ja miten Suomen tilanne vertautuu muihin eurooppalaisiin maihin? Asiantuntijavieraina tutkijat Yannick Lahti ja Timo Miettinen, juontajina Annastina Haapasaari ja Amani Al-Mehsen.

Venäjän hyökkäyssota on pannut myös kehitysyhteistyön palikat monessa länsimaassa uuteen asentoon. Panostuksia on osassa Eurooppaa siirretty Ukrainan auttamiseen. Näin aikoo toimia myös Suomi. Ohjelmassa pohditaan, miten käy kehitysyhteistyön ukrainalaisten hädän keskellä. Kuullaan myös, mitä kenialainen kehitysyhteistyökumppani ajattelee Suomen kehitysapuleikkaussuunnitelmista. Lisäksi käydään Meksikossa tutustumassa yhden naisen alkuun panemaan kehitysprojektiin, joka on kohentanut kyläyhteisön elinoloja. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Esplanadi on ainutlaatuinen katu koko Suomen paraatipaikalla. Siksi siihen liittyy ainutlaatuisia intohimoja.

Nopeasti vaihtuvat sään ääri-ilmiöt ovat kurittaneet erityisesti tänä kesänä Eurooppaa. Monissa maissa on ryhdytty toimiin sään aiheuttamien haittojen torjumiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla sitä, miten kaupunkeja rakennetaan turvallisemmiksi Hollannissa ja miten Alpeilla opetellaan varautumaan kuivuuteen. Vesi on myös vallan ja diplomatian väline. Ohjelman toimittavat Jari Mäkinen ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Matias Puumala Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Pajalassa oon tänhään paatattu meänkielessä selttapallo-plaanala! Clement Richard ranskasta oon tullu tutkimhaan meänkielistä väkeä ette miten muun muassa planttuja ja puita käytethiin ennenaikhoin ja nykyhään. Kohtaama Jan-Erik Olofssonin joka oon 30 vuotta ollu ammattikalastaja ja myyny kallaa kaupoile, ja vaimonsa kansa het oon kans monta vuotta kulkenheet ympäri Eurooppaa ja myyhnet käsityötä Lapista. Kuulet kans ensimäisen osan meän poddisarjasta "Mitä helvettiä".

Poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta puhuu mm. siitä, mikä oli se asia, joka teki EU:sta erilaisen tavan yhdistää Eurooppaa, kuin mitä aiemmat yritykset ovat olleet? Näyttäytyikö EU aikoinaan ainakin ulospäin lähinnä sodassa hävinneiden maiden omia markkinoitaan suojelevana protektionistisena projektina, eikä alun huuman jälkeen niin vahvasti rauhanprojektina? Ja olemmeko me saaneet aika lailla väärä kuvan siitä, mitä asioita EU:n perustajaisät ajoivat? Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Iron Maiden ja Metallica kiertävät parhaillaan Eurooppaa. Molemmat bändit ovat palkinneet fanit verevällä keikkakondiksellä sekä ennekaikkea uudistetuilla settilistoilla. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa tarkasteluun otetaan settilistojen anatomia, sekä tarkastellaan sekä Iron Maidenin että Metallican uunituoreet settilistat. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Joey De Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Väestökriisin ratkaisuja - syntyvyystalkoot vai tukea perheellistymiseen? Keskustelemassa toimitusjohtaja Eija Koivuranta Väestöliittosta sekä HUSin Lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri, dosentti Hanna Savolainen-Peltonen. Kehittyneiden talouksien G7-maat kokoustavat. Asialistalla Ukrainan auttaminen ja Aasian tilanne. Haastateltavana maailmanpolitiikan profesori Teivo Teivainen.  Miten pärjää Suomen vientiteollisuus muuttuvassa maailmassa? Keskustelmassa johtaja Petri Vuorio EK:sta sekä kansainvälisten asioiden johtaja Janica Ylikarjula VTT:stä.  Eteläistä Eurooppaa uhkaa kuivuus. Joutuvatko turistit säästämään vettä? Toimittaja Maija Salmi raportoi Espanjasta.  Marjo Näkki juontaa. Toimittajina Matti Konttinen, Mira Stenström, Marija Skara. Tuottajana Hanna Juuti.  

Miksi hallitukset eri puolilla Eurooppaa ovat ajautuneet vaikeuksiin bensan hinnan takia? Onko pumppuhinta tätä nykyä politiikassa isompi juttu kuin ennen? Onko niin sanottu bensapopulismi uusi ilmiö politiikassa? Polttoaineiden ja autoilun vaikutuksia politiikkaan analysoivat Politiikkaradiossa Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta sekä Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja. Suomessa polttoaineiden niin sanottu jakeluvelvoite on yksi hallitusneuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä. ”Jakeluvelvoitteen lasku on hallitukselta uhkapeliä”, sanoo Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Politiikkaradiossa. Jakeluvelvoitteen lasku saattaa johtaa mittavaan lisälaskuun liikenteen päästöoikeuksien myötä. ”Tässä näkymässä hallituksen tulisi teettää laskelma siitä, mikä on sopiva jakeluvelvoite Suomelle. Me ei tiedetä mikä tulee olemaan päästöoikeuden hinta” sanoo Kalenoja. Mediatietojen perusteella perussuomalaiset vaativat Säätytalolla jakeluvelvoitteen merkittävää alennusta. Professori Jari Eloranta vertaa nykytilannetta politiikassa 1970-luvun alun öljykriisiin. Tuolloin öljyn maailmanmarkkinahinnan raju kallistuminen ei kuitenkaan johtanut yhtä voimakkaaseen bensapopulismin nousuun kuin mitä 2020-luvulla on nähty. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miltä Ukrainan sota näyttää Venäjän näkökulmasta? Mitä Vlamir Putin tavoittelee ja mikä on strategia? Haastateltavana Ulkopoliittisen institituutin johtava tutkija Sinikukka Saari. Putin on Saaren mukaan tehnyt suuren virhearvion, ja sen mittakaava alkaa hahmottua. Putin odotti helppoa ja nopeaa sotaa. "Näyttää siltä, että Venäjä pyrki pysäyttämään pitkäaikaisen trendin voimakeinoin. Näyttää, että sota on vain nopeuttanut sitä kehityssuuntaa, että Ukraina, Moldova ja Georgia pyrkivät entistä kovemmin kohti Eurooppaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, eli juuri päinvastoin, mikä oli sodan poliittinen päämäärä sen alkaessa Putinin näkökulmasta", Saari kertoo. Venäjän uskollinen liittolainen Valko-Venäjä näyttää haluavan pitää yllä suhteita Eurooppaan ja Ukrainaan, koska se tänään suostui viljakuljetuksiin Ukrainasta Eurooppaan. Saari korostaa, että Venäjän ja Valko-Venäjän suhteissa on aina ollut ristiriitoja. "Valko-Venäjä on myös kärsinyt tästä sodasta todella paljon", hän toteaa. Saari nostaa esiin myös Armenian, joka on ennen ollut Venäjän liittolainen, mutta on avoimesti kritisoinut Venäjää. "On veikattu väärää hevosta", hän kuvailee Venäjän liittolaisten ahdinkoa. Venäjä on Ukrainassa alakynnessä ja liittolaiset eivät ole sen puolella enää yhtä vahvasti kuin aikaisemmin. Saari arvioi, että Ukraina voittaa sodan jo vuoden 2023 aikana. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Joonas Kortelainen on harvoja Suomalaisia joka on kiertänyt Skimo kilpailuita ympäri Eurooppaa. Se mikä alkoi polkujuoksusta, jalostui ski mountaineering kilpailuihin ja lopulta vapaalaskuun ja lopulta mies on erikoistunut lumiturvallisuuskouluttajaksi. Paljon on reiluun 10 vuoteen mahtunut tarinaa, joten lähdetäänpä taklaamaan hommaa ihan alusta asti. Nauttikaahan jaksosta! Joonasta voit seurata somessa: https://www.instagram.com/joonas.kortelainen/?hl=fi   Muista laittaa Vuorikasti seurantaan myös seuraavissa paikoissa: Instagram: https://www.instagram.com/vuorikasti/ Facebook: https://www.facebook.com/vuorikasti Spotify: https://open.spotify.com/show/4GmMkK19XeRASF9CzfImTm?si=d34134605da0458e Apple Podcast: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/vuorikasti/id1606336901  

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu vieraili meillä melkein tasan kaksi vuotta sitten, koronapandemian alussa, kun elimme epävarmoja taloudellisia aikoja. Kaksi vuotta myöhemmin voi todeta, että elämme vielä epävarmempia taloudellisia aikoja juuri nyt. Inflaatio on nousussa kutakuinkin kaikkialla paitsi Kiinassa, jonka asuntomarkkinat ja pankkisektori taas ovat aivan ennennäkemättömän suurten ongelmien edessä. Eurooppaa tulee koettelemaan vaikea talvi, ja pitkällä aikavälillä väestön lasku ja ilmastonmuutos herättää suuria kysymysmerkkejä. Onneksi fiksut tyypit kuten Tuuli ajattelee näitä asioita. Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Ukrainan sota on kiihdyttänyt Euroopan energiamurrosta, kun venäläisestä energiasta halutaan irtautua. Energia-asiantuntijoiden mukaan vihreä siirtymä tietää Eurooppaan paitsi energiaturvaa myös lisää työpaikkoja. Miltä näyttää tulevaisuuden energiantuotanto ja millaista roolia siinä näyttelee vety? Ohjelmassa kuullaan raportti uusiutuvan energian uranuurtajamaasta Tanskasta sekä käydään Yhdysvalloissa tutkailemassa vetyautoilun tilannetta. Ohjelman toimittavat Karoliina Kantola, Iida Tikka ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Tässä jaksossa Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski käy läpi Ranskan presidentinvaaleja. Emmanuel Macronin jatkokausi oli torjuntavoitto kaunaa vastaan, ja tarjosi samalla opetuksen koko Euroopalle. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Heikki Aittokoski. Tämä podcast julkaistiin 26.4.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Teflonista tehty pääministeri Boris Johnson on elämänsä kriisissä. Ennen veijarimaineesta nauttinut brittijohtaja saattaa joutua omiensa hylkäämäksi. Johnson vietti isolla porukalla viini ja juusto -ilta tiukimpien koronarajoitusten aikaan, eikä kansaa enää naurata. Nyt hän odottelee puolueensa reaktioita. Mitä annettavaa Johnsonilla enää edes olisi? Konservatiivijohtaja nousi valtaan lupaamalla kansalle brexitin, joka on nyt tehty. Oliko Boris Johnson brexitin kantoraketti: tehtävänsä täyttänyt mutta nyt turha? Toisaalta brexit on auttanut poliitikkoja ymmärtämään köyhempien brittien ahdingon, huomauttaa Ylen Britannian-toimittaja Pasi Myöhänen. Mutta millaisen roolin brexit on jättänyt Britannialle tilanteessa, jossa Venäjä uhkaa Eurooppaa sodalla? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Lännen ja Venäjän suhteiden kiristyminen on nostanut pintaan Euroopan energiariippuvuuden Venäjästä. Venäjä on Euroopan suurin maakaasun toimittaja. Millaisia haavoittuvuuksia tärkeä energiasuhde Euroopalle tuo? Entä onko NordStream2-kaasuputki tiukentamassa Venäjän energiaotetta Euroopasta entisestään vai onko se Saksalle jopa neuvotteluase Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi? Ohjelmassa käydään myös Kreikassa, jossa yritetään vähentää riippuvuutta venäläisestä energiasta. Ohjelman toimittavat Sara Saure, Suvi Turtiainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle