Podcasts about vuosikymmenten

Amelia Earhart oli uraa uurtanut lentäjä, joka rikkoi useita ennätyksiä ja raivasi tietä muille naislentäjille. Fred Noonan oli kokenut navigoija, joka siirtyi mereltä yläilmoihin. Kaksikko lähti maailmanympärilennolle kesällä 1937, mutta heidän matkansa päättyi ennenaikaisesti – vai päättyikö sittenkään? Vuosikymmenten mysteeri on poikinut niin haaksirikkoutumistarinoita kuin salaliittoteorioita Japanin sotavoimien suorittamasta sieppauksesta. Sähköposti: hiljaisiahuutoja@gmail.com Instagram: hiljaisiahuutoja Musiikki: https://soundcloud.com/santer1 (yhteys: santericorp@gmail.com) LÄHDELUETTELO: https://docs.google.com/document/d/1-6nSwcY3Awns8BUxey-LOVe2m2kWsUvG/edit?usp=share_link&ouid=116553631593863819337&rtpof=true&sd=true

Elokuvasta kävi kertomassa Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa ohjaaja J-P Valkeapää, sekä yksi pääosan esittäjistä Johannes Holopainen (VILI). - Mä olen ylpeä elokuvasta, mikä me ollaan tehty. Se on omasta mielestä paras elokuva mitä mä oon tehnyt, J-P Valkeapää myöntää. - Se tarina on niin hauskasti polveileva ja yllätyksellinen. Nää tilanteet (mihin nämä rakastettavat henkilöt siinä itsenä ajaa), ovat niin kouraisevia, hurmaavia ja myös hurjia, että sen katsoo monta kertaa, Johannes Holopainen summaa elokuvaa ja odottaa pian koittavaa ensi-iltaa. KUUNTELE KOKO HAASTATTELU! Hetki lyö - synopsis Rikollispomon hylkäämä perhe ottaa ohjat omiin käsiinsä J-P Valkeapään Espanjan Aurinkorannikolle sijoittuvassa rikoselokuvassa HETKI LYÖ. Vuosikymmenten takainen Miss Suomen toinen perintöprinsessa Marjaleena (Outi Mäenpää) pyörittää Espanjan Aurinkorannikolla baaria aikamiespoikansa Vilin (Johannes Holopainen) ja hämärähommista eläköityneen apurinsa Mikon (Ilkka Heiskanen) kanssa. Bar Kaunotar on parhaat päivänsä nähnyt vanha juottola, joka on kolmikon vuosikausien rellestyksen tuloksena konkurssin partaalla. Huoleton elämä saa äkkilopun, kun kolmikon korviin kantautuu tieto, että Marjaleenan ex-mies Mato on vapautumassa vankilasta pitkän tuomion jälkeen. Madon aikomuksena on vetäytyä Aurinkorannikolle nauttimaan ryöstösaaliista uuden rakkaansa kanssa ja ajaa Marjaleena, Mikko ja Vili ulos baaristaan. Mutta tämä ei sovi petetylle kolmikolle, joka haluaa osansa miljoonista. Seuraa juonittelua, kidnappauksia ja ryöstöjä, eikä ruumiiltakaan vältytä. Pienilläkin rikollisilla voi olla suuria unelmia. Hetki lyö -elokuvan ensi-ilta perjantaina 11.11. kautta maan. KATSO ELOKUVAN TRAILERI TÄSTÄ

Vieraana salkunhoitaja Petter Langenskiöld sijoituspalveluyhtiö Zenitosta. Valtioiden velkaantuminen ja keskuspankkien setelirahoitus ovat johtaneet tilanteeseen, joka muistuttaa toisen maailmansodan aikaa, sanoo Petter Langenskiöld. Hänestä setelirahoitukseen liittyy lasku, jonka maksamisessa viimeaikainen inflaatiokehitys voi olla laukaiseva tekijä. Nykyistä sijoitusympäristöä hän luonnehtii uransa selkeästi vaikeimmaksi. Langenskiöld aloitti rahoitusalalla 1990-luvun alussa. Vuosikymmenten varrella hän on työskennellyt muun muassa AG Pankkiiriliikkeessä, Norvestiassa, Seligsonilla, eQ:ssa ja Fourton Oy:ssä. Nykyisin hän toimii Zenito Silver and Gold, Zenito UK Value Fund ja Fourton Hannibal -rahastojen salkunhoitajana. Zeniton strategia perustuu yhtiö- ja tilinpäätösanalyysiin nojautuvaan arvosijoittamiseen. Päätyömme on kytätä yhtiöitä, joiden arvo laskee pörssissä, Langenskiöld muotoilee. Osakkeen hinnan on oltava absoluuttisesti alhainen ja alhaisempi kuin ennen, yhtiöllä täytyy olla tuloksentekokykyä, mutta ei liikaa velkaa, hän linjaa. Toimittajana Mikko Jylhä.

Tänään tarkastellaan pohjoisen ulottuvuuden ainutlaatuisen luonnon ja hauraan ympäristön tilaa aina Jäämeren arktisilta rannoilta Turun kesäiseen saaristoon. Vuosikymmenten aikana on tehty valtavasti työtä muun muassa Itämeren puhdistamisen ja Kuolan niemimaan ydinjätepolttoaineiden siivoamiseksi, mutta monia kipukohtia on vielä ratkaisematta. Yksi keskeisistä ratkaisemattomista ongelmista on erityisesti venäläisissä lämpövoimaloissa hyödynnetty raskas polttoöljy, mazut, jonka polttamisesta vapautuu mustaa hiiltä. Sen ongelmallisuuden on nostanut esille jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Mustasta hiilestä ja pohjoisen ulottuvuuden ympäristökysymyksistä asiantuntemustaan jakaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Kaarle Kupiainen. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krashj Oy.

Tänään tarkastellaan pohjoisen ulottuvuuden ainutlaatuisen luonnon ja hauraan ympäristön tilaa aina Jäämeren arktisilta rannoilta Turun kesäiseen saaristoon. Vuosikymmenten aikana on tehty valtavasti työtä muun muassa Itämeren puhdistamisen ja Kuolan niemimaan ydinjätepolttoaineiden siivoamiseksi, mutta monia kipukohtia on vielä ratkaisematta. Yksi keskeisistä ratkaisemattomista ongelmista on erityisesti venäläisissä lämpövoimaloissa hyödynnetty raskas polttoöljy, mazut, jonka polttamisesta vapautuu mustaa hiiltä. Sen ongelmallisuuden on nostanut esille jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Mustasta hiilestä ja pohjoisen ulottuvuuden ympäristökysymyksistä asiantuntemustaan jakaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Kaarle Kupiainen. Jakson juontaa Aku Aarva. Tuotannosta vastaa Krashj Oy.

Avainradio 38 / 2021 - Todistus, joka vaikutti yli vuosikymmenten jälkeen by Avainmedia

Suomalainen metsä merkitsee ihmisille erilaisia asioita. Metsien monitaiturille Teuvo Hirvoselle metsä on antanut niin kodin, elannon kuin harrastuksiakin. Asuinympäristönä metsä tuo elämään sisältöä sekä raaka-aineita niin ruokapöytään, kuin kodin lämmöntuotantoonkin. Tavallinen tallaaja ihailee usein luonnontilaista metsää. Hirvosen harjaantunut metsänomistajansilmä lepää sen sijaan hyvin hoidetussa kasvukuntoisessa talousmetsässä, sillä mies tietää myös kotimaisen metsän taloudellisen arvon: Nouseva biotalous ja fossiilisista polttoaineista luopuminen tekevät kotimaisesta metsästä hyvän sijoituskohteen. Vuosikymmenten saatossa myös lukuisat kohtaamiset villipetojen kanssa ovat Hirvoselle tuttuja, mutta petoja ja luontoa on miehen mielestä turha pelätä. Teuvo Hirvosta haastattelee Elina Kinos.

Ensimmäisessä spesiaalijaksossa Timo ja Allu listaavat omat suosikkielokuvansa 80-, 90-, 00- ja 10-luvuilta.

Ilkka Kanerva on suomalaisen politiikan tunnetuimpia hahmoja, joka on istunut pisimpään eduskunnassa. Kolmessa hallituksessa ministerinä työskennellyt Kanerva tunnetaan kansanmiehenä, mutta hän on omassa elementissään myös maailmalla. Vuosikymmenten varrella tutuksi ovat tulleet niin kabinetit kuin kohuotsikotkin.

"Mä tykkään ihmisistä, tää on palveluammatti", selittää Seela Sella haluaan lähteä yhä kiertueille. Ensimmäiselle hän lähti vuonna 1967. Vuosikymmenten varrella on keikoilla sattunut kaikenlaista hullunkurista ja roisiakin. Haastattelijana Kari Paukkunen, äänisuunnittelu ja editointi Lari Palander, käsikirjoitus Are Nikkinen ja Kari Paukkunen. Tuotanto Kulttuurikone.

Suomen talouteen vakiintui sotien jälkeen perinteinen, valtiokeskeinen kasvutapa. Vuosituhannen lopulla yritystemme monikansallistuminen alkoi murentaa vanhaa kasvutapaa - mutta mitä olemme saaneet tilalle? Vieraana tutkija, valtiontieteiden tohtori Pekka Sauramo.

Tuntematon sotilas on käsitteenä irronnut sekä Linnan romaanista että Edwin Laineen elokuvasta, sanoo teatterintutkija Julia Pajunen.  Se on erottunut alkuperäisestä kontekstistaan muistojen ja muistien kasaumaksi. Jokaisella ihmisellä on jokin käsitys Tuntemattomaan vaikka ei olisi lukenut kirjaa tai nähnyt elokuvaa. Kristian Smedsin Kansallisteatteriin ohjaama Tuntematon sotilas aiheutti harvinaisen paljon keskustelua.  Keskustelua herätti se, että ohjaaja tulkitsi alkuperäistä teosta radikaalisti ja uusien teatterin keinojen avulla. Se toi Kansallisteatteriin sellaista estetiikkaa, mitä siellä ei ollut ennen nähty. Eniten keskustelua nostatti kuitenkin esityksen tapa esittää väkivaltaa. Neuvostoliittolaisia sotilaita esittivät pesukoneet, joita näyttelijät moukaroivat hajalle. Kohua herätti varsinkin näytelmän loppukohtaus, jossa nykyjulkkisten kuvia ammuttiin symbolistisesti konepistoolilla. Julia Pajunen ihmettelee sitä, että julkisen keskustelun ulkopuolelle jäi joitakin kohtauksia, joissa Linnan tekstiä tulkittiin hyvin voimakkaasti ja totutusta poikkeavalla tavalla. Tällainen oli mm. kohtaus, jossa suomalaissotilaat käyttivät seksuaalisesti hyväkseen venäläisiä naisia. Pajusen mukaan Tuntematon sotilas on suomalaisessa kulttuurihistoriassa aivan erityisessä asemassa, koska se tunnetaan niin laajasti ja sitä voidaan käyttää lähes mihin vaan. Esimerkiksi on kirjoitettu yrityksen johtamisopas, jossa eri johtajatyyppejä verrataan Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoihin. Vuosikymmenten aikana käsitys Tuntemattoman sotilaan perusajatuksestakin on kääntynyt päälaelleen.   Ilmestyttyään teosta moitittiin upseerien halventamisesta ja jermumentaliteetin hyväksymisestä  Nykyään romaania luetaan kansallisen yhtenäisyyden kuvana.

Suomessa on vääränlainen korkeakouluverkosto, sanoo työ- ja elinkeinominiteriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Virtasen mukaan 38 korkeakoulua on ihan liikaa. Virtasen mielestä määrä pitäisi puolittaa. -Jos puolet poistettaisiin, kouluja yhdistettäisiin ja toimintoja fokusoitaisiin, saataisiin tilaa uudelle toiminnalle. Suomen talouden näkymiä Erkki Virtanen kuvaa edelleen synkiksi. -Kaikki laskelmat osoittavat että ainakin seuraavat 15 vuotta on hyvin matalan kasvun, parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvun aikaa. Tähän pitäisi kaikkien nyt sopeutua. Uutta kultaista nousukautta ei tule. -Talouskasvun merkkejä ei edelleenkään ole näkyvissä ja työttömyys kasvaa. Varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyys on hyvin vakava asia. Virtanen sanoo, että Suomen hintakilpailukyky pitää palauttaa joko yhteiskuntasopimuksen tai pakkolakien kautta. Virtanen uskoo, että jonkinlainen yhteiskuntasopimus saadaan kyllä aikaan, koska kriisitietoisuus on jo yleisesti omaksuttu. Mikä maksaa? -ohjelmassa Juho-Pekka Rantasen haastateltavana on Erkki Virtanen. Kansliapäällikkö Erkki Virtanen on nyt eläkeläinen. Vuosikymmenten saatossa hän ehti olla monessa mukana, mutta parhaiten hänet muistetaan Raimo Sailaken aisaparina valtionvarainministeriön apulaisbudjettipäällikkönä ja myöhemmin budjettipäällikkönä. Koko nykyinen valtion budjetin tekotapa eli kehysbudjetointi on yksi Virtasen merkittävimmistä saavutuksista. Millaisin miettein Erkki Virtanen tänään katsoo Suomen nykyistä taloudellista tilaa? Mitä tarttis tehdä? Entä miltä 90-luvun lamat vuodet näyttävät nyt?