Podcasts about ohjaaja

Helsingin elokuvateatteri Orionissa nähdään 11.5 kaksi Japanilaista Indie underground trash-art elokuvaa, jotka molemmat ovat nyt ”arvostelussa”. Eli arvostelussa on ohjaaja Sean Kurosawan elokuvat Okhotsk of The Living Dead (2021) ja Girls just wanna have Kill (2024). Joista jälkimmäiseen on tehnyt musiikit Suomalainen elokuvantekijä ja säveltäjä Petri Puroaho. Mukana tässä arvostelussa myös itsensä ohjaajan pikaiset terveiset. Ohjaaja ja Puroaho ovat myös paikalla Orionissa, jossa järjestetään myös Q&A tilaisuus ja nimmarin jakoa. Lisätietoa Orionin sivuilta. Kiinnostaako tälläinen teitä? Aiotteko mennä katsomaan? Jos kävitte niin mitä mieltä? Entä mitä mieltä tästä aiheesta/jaksosta? 

Direct Talk J20 8MIRYhteistyössä: https://kojufilm.com/

Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään 6.5.2025 asti Kristian Smedsin ohjaamaa sovitusta Arto Paasilinnan vuoden 1975 romaanista Jäniksen vuosi. Teatterin politiikkaa -podcastin sadannessa jaksossa ohjaajakonkari kertoo esityksen tekemisen ohella esimerkkejä yli 30 vuoden aikana kertyneistä kokemuksistaan ja näkemyksistään teatterista.

Vuonna 1960 Ingmar Bergman haki kuvauspaikkaa seuraavalle elokuvalleen Såsom i en spegel (Kuin kuvastimessa), jonka oli määrä tapahtua saarella. Orkney oli liian kallis, Bergmanille ehdotettiin pientä Fårön saarta Gotlannin kyljessä. Elokuva kuvattiin siellä, niin myös useat ikonisimmista Bergman-elokuvista, myös Persona (1966). Ohjaaja muutti saarelle. Anna-Kaari Hakkaraisen romaanissa Marraseliö kertoja näkee Personan: "Mikä oli tämä kummallinen elokuva ja miksi se kertoi minusta?" Kertojalla on suomalaisen taiteilijan kanssa suhde, joka rakkaussuhteen sijaan onkin valtasuhde. Suuri Taiteilija määrittää kaiken ympärillään. Tästä avautuu romaani, joka uppoaa syvälle kaksinapaisen maailman asetelmiin: mies-nainen, kirjailija-lukija, täsmällinen-epämääräinen, viettely-hylkääminen, musta-valkoinen. Miten kieli on kytkeytynyt hierarkkisiin valta-asetelmiin? Miksi tarina on äärimmäinen luokittelun muoto, jota kannattaa paeta ja joka pitää purkaa? Onko Persona itse asiassa kuin kuratoitu Instagram-feedi? Mitä marraseliö syö? Kulttuuriykkösessä kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen on JP Pulkkisen vieraana.

Ohjaaja-näyttelijä Lauri Nurkse sai lapsena isältään lahjaksi videokameran, jolla hän kuvasi vantaalaisissa metsissä. Tänä kesänä hän ohjaa Vantaalla lasten tv-sarjan. Mikä on muuttunut tässä välissä kameran takana - mikä on taas säilynyt ennallaan? Nurkse kertoo jaksossa miksi hänestä on tullut ohjaaja, minkälainen oli ensikohtaaminen Vesa-Matti Loirin kanssa, millä tavoin ohjaajuus näkyy hänessä näyttelijänä, ja millä tavoin taas näyttelijyys ohjaajana. Hän puntaroi myös mikä vaikutus erilaisilla elokuvan tekemiseen liittyvillä rajoitteilla on - miltä osin ne vaikeuttavat tekemistä, miltä osin taasen ruokkivat luovuutta. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Raila Leppäkoski toimi Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana 1975–1981, minkä jälkeen hän on ohjannut muun muassa Ryhmäteatteriin, Q-teatteriin ja Helsingin kaupunginteatteriin. Teatterikorkeakoulun ohjaajantyön professorina hän toimi 1989–1995 ja näyttelijäntyön professorina 1997–2002. Viime vuonna häneltä ilmestyi opetustyön materiaaleihin ja omiin ohjaajuusmuisteluihin nojaava Ohjaajan käsikirja – Elämää teatteritaiteen palveluksessa (Art House). Jaksossa Leppäkoski kertoo urastaan ja näkemyksistään sekä pohtii teatterin luonnetta taiteena ja kutsumuksena. 

Direct Talk - Suoraa puhetta ohjaamisesta Podcast by Finn Andersson Jakso 6: Nana Simelius https://simeliussimelius.com/ Ohjaaja ja valokuvaaja sekä luovan tuotantostudion Simelius Simelius luova johtaja. Nana tykkää yhdistää oikeita ihmisiä yhteen, puhua hyvää uusista tekijöistä ja miettiä miten voi auttaa jonkun portfolion seuraavalle tasolle. "Itse haluan tietää kuka on se seuraava tähti, kenen uudenlainen ajattelu voi nostaa meidän yhteisen tekemisen seuraavalle tasolle". Nanan supervoima on panostaa erityisesti tuotannon halvimpaan vaiheeseen. Eli, briiffin tai käsikirjoituksen pohdintaan projektin alussa ja kuunnella rauhassa millaisia kuvia mieli syöttää kun antaa aikaa ja tilaa. Duuneja: Meira https://simeliussimelius.com/reference/meira/ Zalando https://simeliussimelius.com/reference/zalando/ Reino Nordin https://simeliussimelius.com/reference/reino-nordin/ "Näissä kaikissa on ollut erityisen syvä panos ja oon jo tiennyt näiden pöydälle saapuessa että tässä on mulle erityinen momentum joka vie mua ja tiimejä eteenpäin". Ohjelmassa käsitellään mainoselokuvamaailmaa ohjaajien näkökulmasta. Ammatista kertomassa niin tuoreet, kuin pitkänlinjankin tekijät. Vieraiden kanssa käydään läpi heidän ammatillista tarinaansa jakaen samalla myös matkan varrella kertynyttä arvokasta oppia eteenpäin kuulijoille. Vinkit, linkit ja videot laitetaan jokaisen jakson yhteyteen ja niistä voi inspiroitua, niin alan opiskelijat kuin konkaritkin. Keskustelut käydään Finn Anderssonin hellässä ohjauksessa, jossa hän antaa kollegoidensa puhua avoimesti työstään näkijöinä ja tekijöinä alalla, jolla on vaikutusta kulttuuriimme ja käyttäytymiseemme. Juttelun lomassa kaivaudutaan tarinankerronan syövereihin, puhumalla ennen kaikkea mainoselokuvaohjaamisesta mutta myös näkemyksestä, ideoista, visuaalisuudesta, oleellisen kiteyttämisestä, äänen merkityksestä, luovuudesta, ryhmätyöstä, asiakkaista, mainostoimistoista ja mediamaailmasta, tv:stä ja somesta, paineen siedosta, ilosta, pelosta, tunteista, huumorista, jatkuvasta kilpailemisesta, voittamisesta, häviämisestä, tuloksista, tutkimisesta, luottamuksesta, varmuudesta, genreistä, merkityksellisyydestä, päätösten tekemisestä, intuitiosta, sekuntipelistä, markkinoinnista, palkinnoista, budjeteista, itsensä myymisestä, yhteistyöstä, johtamisesta... Oikeastaan kaikesta mitä työssämme ohjaajina käymme läpi. Tervetuloa tutustumaan intohimo- ja kutsumustyötä tekevien tyyppien maailmaan. Kiitokset: Vierailusta: https://simeliussimelius.com/ Kaikesta some-avusta Virpille: https://www.vanelja.com/ Studion valaisujeesistä Mustoselle: https://www.jeannoel.net/ Mun kasvokuvasta Tevalle: http://tevajarvi.com/ Kameralainasta: Riballe: https://www.ristovauras.com/

Helsingin KOM-teatterissa esitetään Mikko Roihan ohjaamaa versiota Henrik Ibsenin vuoden 1879 avioerodraamasta Nukkekoti. Klassikolle muuten uskollisessa sovituksessa hajoava avioliitto on nyt kahden miehen välinen. Roiha on ohjannut ja dramatisoinut myös Vapaa teatterin, Kouvolan teatterin, Turun kaupunginteatterin, Lahden kaupunginteatterin, Tampereen teatterin, Seinäjoen kaupunginteatterin ja Hämeenlinnan teatterin yhteistuotantona toteutetun sovituksen Tommi Kinnusen romaanista Ei kertonut katuvansa. Siinä viisi Lapin sodan jälkeen vuonna 1945 saksalaisten mukana Norjaan päätynyttä suomalaista naista kävelee takaisin Suomeen ja joutuu kohtaamaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen liittyvät traumat. Jaksossa vieraileva Roiha avaa näkemyksiään muun muassa klassikoiden sovittamisesta, sukupuoliroolieihin liittyvistä jännitteistä sekä teatterin yhteiskunnallisuudesta.

Nuorisotyön ohjaaja Mertsi Tammisella on rankka menneisyys. Mertsi ajautui nuorena Ruotsissa rikolliskierteeseen, minkä lisäksi elämää sekoittivat huumeet. Tie olisi voinut olla tuhoisa ellei Mertsi olisi oivaltanut, että hän ei voi aina syyttää yhteiskuntaa, vaan jokainen valinta on lopulta hänen itsensä tekemä. Mertsi Tammista haastattelee Dimitri Grönfors.

Viikkosavo-lehti juhlii lauantaina 19.08. merkittävää 145 vuotista historiaansa. Juhlat koetaan Minna Canthin puistossa sekä mm. Kanttia ja Aapelia -esityksen johdolla. Kanttia ja Aapelia-esitys tarjoaa viisi kohtausta vuonna 2021 ja vuonna 2022 Kuopion puistojen penkeillä esitetyistä Kanttia kadulla ja Aapelia aukiolla -teoksista. Teoksissa näyttelevät Tiina Naumanen-Salmela, Antti Heikkinen, Kaisa Ritola ja Janne Puustinen. Kohtaukset ovat Janne Puustisen ja Antti Heikkisen dramatisoimia Minna Canthin ja Aapelin eli Simo Puupposen teksteistä. Ohjauksesta vastaa Antti Heikkinen ja työryhmä. Ääniteknikkona toimii Arttu Rautiainen. Tarkemmin tästä Kanttia ja Aapelia-esityksestä sekä Siilinjärveltä kotoisin olevan Janne Puustisen omasta elämänpolusta esittävän taiteen moniammattilaisena saadaan kuulla seuraavassa enemmän, kun Janne Puustinen saapui tällä kertaa Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Tällä viikolla Tuomiolla-podcastissa sukelletaan VHS-muistoihin, keskustellaan ei-niin-salamannopeasti leffateattereihin tiensä löytäneestä The Flash -elokuvasta ja kerrotaan lopullinen tuomio James Gunnin DC-universumin vastikään julkisetusta Batman-ohjaajasta. Lisäksi pohdimme, että kuka olisikaan hyvä Batman, jos ja kun Batfleckistä luovutaan.

Jumikemuissa otetaan uudelleen suunta kohti Gothamia, jossa tällä kertaa hilluvat Val Kilmer Batmanina, Tommy Lee Jones Kaksinaamana, Jim Carrey Arvuuttajana ja Nicole Kidman rikospsykiatrian tohtori Chase Meridian elokuvassa Batman Forever. Markkinatalous ja McDonaldsin leluateriat syrjäyttivät Tim Burtonin ohjaajan penkiltä, jolle istui Joel Schumacher. Ohjaaja vaihdos näkyy kaikkialla: elokuva on camp, gay, holtiton, värikäs ja jatkuvasti poukkoileva. Ajankohtaisessa kysymyksessä kummastellaan äskeittäin ilmoitettua Moana/Vaiana live-action-elokuvaa ja pohditaan muutenkin populaarikulttuurin uudelleenlämmittelyjen ansioita. Lopussa Sweet Chili Dippi suosituksia ja Jutan arvailuvuoro seuraavan jakson leffasta. Tuu mukaan, nää on kiva kemut!

#154 Lifu nappaa loppukuuksi komennon, ja ensimmäisen jakson vieraaksi saapuu valloittava Marko Loukaskorpi! Ohjaaja Markonakin tunnetun monikameraohjaajan kanssa keskustellaan mm. Liigalähetyksen ohjaamisesta, ohjaamon ryhmädynamiikasta, ja vaikka mistä. (00:00) Vieras: Marko Loukaskorp: "Näyttelemistä, Diiliä, ja radiohommia" (22:00) Ohjaaja Marko: "Monikameraohjaamista ja hidastuksia" Sporttimeisterit somessa: www.twitter.com/sporttimeister1 www.instagram.com/sporttimeisterit

Maailman menestyneimpiin ohjaajiin kuuluvan Steven Spielbergin (mm. E.T., Tappajahai, Jurassic Park, Schindlerin lista, Pelastakaa sotamies Ryan, West Side Story) lapsuuteen pohjautuva The Fabelmans saa ensi-iltansa 17. helmikuuta 2023. Seitsemän Oscar-ehdokkuutta kerännyt ja Golden Globe -palkinnot parhaasta draamaelokuvasta ja parhaasta ohjauksesta voittanut teos on kuvaus vuonna 1946 syntyneen Spielbergin lapsuudesta ja nuoruudesta 1900-luvun jälkipuoliskon Amerikassa. Elokuvan päärooleissa nähdään nelinkertainen Oscar-ehdokas Michelle Williams sekä Paul Dano ja Seth Rogen, joista jälkimmäinen on kertonut nähneensä ohjaajan itkeneen uuden lapsuuttaan ja The Fabelmansin yhdessä Pulitzer-palkitun Tony Kushnerin kanssa. Keskustelemassa ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn suunnittelija Otto Kylmälä, Episodi-lehden toimituspäällikkö Jussi Huhtala ja Markku Henriksson, Helsingin yliopiston Yhdysvaltain tutkimuksen McDonnell-Douglas -professori emeritus ja Tampereen yliopiston Yhdysvaltain ja Kanadan tutkimuksen dosentti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ohjaaja ja näyttelijä Pamela Tola kertoo, miten koki nuorena näyttelijänä paineet ja työn niin ahdistavaksi, että päätti luopua ammatistaan ja siirtyä pois parrasvaloista juuri kun hänen ura oli valtavassa nosteessa. VIP-vieras avaa myös valtavaa traumaansa, jolloin hän menetti molemmat vanhempansa. Miten traumaattinen kokemus on vaikuttanut hänen yksityiselämäänsä ja uraansa?

Kuopion kaupunginteatteri esitteli keskiviikkona 18.01.2023 kevään ohjelmistonsa yleisölle. Rosa Liksomin palkittu teos Hytti nro 6 nähdään ensimmäistä kertaa teatteriin sovitettuna Kuopiossa. Hytti nro 6 palkittiin ilmestyessään Finlandia-palkinnolla, seuraavaksi se hurmasi katsojat Cannesissa elokuvaversiollaan ja nyt teatterinkatsojat näkevät sen Kuopion kaupunginteatterissa Heidi Räsäsen dramatisoimana ja ohjaamana kantaesityksenä. Oheisessa juttutuokiossa tarkemmin tästä näytelmän maailmasta sekä sen ensimmäisestä teatteriversiosta kertovat näytelmän työryhmästä ohjaaja Heidi Räsänen, näyttelijä Sari Harju sekä näytelmän koreografina toimiva Anna-Maria Väisänen. Haastattelijana: Sami Turunen

Kuopion kaupunginteatteri esitteli keskiviikkona 18.01.2023 kevään ohjelmistonsa yleisölle. Kari Heiskanen on kirjoittanut ja ohjannut Kuopion kaupunginteatteriin aikaisemmin kaksi menestysteosta. Rintamamiestalo käsitteli taakkasiirtymää ja nyt parhaillaan Kuopiossa esitettävä suurmusikaali - Huomenna minä lähden, on vahvan nuoren naisen voimaantumis- ja selviytymistarina. Heiskasen aikalaistrilogian viimeinen osa Huhtikuu käsittelee arkipäivän hyvyyttä. Ensi-illassa näytelmä nähdään 04.02.2023. Tarkemmin näytelmän maailmasta ja sen synnystä oheisessa juttutuokiossa kertovat Kari Heiskanen ja näytelmän keskeistä roolihahmoa näyttelevä Puntti Valtonen. Kari ja Puntti ovat pitkän linjan teatteriammattilaisia, jotka molemmat ovat urallaan toimineet laaja-alaisesti esittävän taiteen äärellä. Ohessa keskusteltiinkin myös siitä, että millaisia uusia ahaa-elämyksiä teatterissa työskentely on heille tarjonnut viime vuosien varrella? Haastattelijana: Sami Turunen

Elämäni sarjat -teemajaksossa puhutaankin tänään elokuvista. Elokuvaohjaaja Hanna Bergholm kertoo, mitkä ovat hänen elämänsä merkittävimmät, rakkaimmat ja hauskimmat elokuvat. Batroomissa keskustellaan myös siitä, mitä järkeä erilaisten parhautta mittaavien listojen tekemisessä on, sekä siitä, mikä on naisten paikka elokuvissa.

Pääsin näkemään ennakkoon tulevan kotimaisen elokuvan Hamsterit ja pääsin haastattelemaan sen tekijöitä. Toisena pääsin haastattelemaan elokuvan ohjaajaa Markku Pölöstä. Hänen kanssaan juttelimme myös tämän leffan tekemisestä ja mistä ja miten syntyi idea tehdä juuri nyt elokuva Veikko Huovisen Hamsterit romaanista. Kertoipa ohjaaja myös pieniä asioita pääosan esittäjä Peter Franzènista heidän eri yhteistyö projektien varrelta, sekä millaista on työskennellä nuorien lapsinäyttelijöiden kanssa. Hän myös kertoi, mitä elokuvaan on viimeeksi käynyt katsomassa teatterissa ja tuleeko paljon käytyä teattereissa.

Tänään julkaistussa jaksossa keskustelemme musiikki- ja tanssivideoista sekä artistien kanssa työskentelystä. Vieraana studiossa on Sebastian Visa! Sebastian Visa on tanssija, tanssinopettaja, ohjaaja-koreografia sekä muusikko. Miten Sebastian kuvailisi itseään tanssijana? Sebastian julkaisee musiikkia taiteilijanimellä Visa Venus ja lokakuun lopussa hän julkaisi uuden biisin nimeltä Illuusio. Miten Sebastianin musiikkiura sai alkunsa? Entä, mitä musiikkivideoissa tulee ottaa huomioon esimerkiksi koreografian kohdalla? Muun muassa näistä keskustellaan tämän päivän jaksossa. Kuulokkeet korville ja jaksoa playlle!

Elokuvasta kävi kertomassa Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa ohjaaja J-P Valkeapää, sekä yksi pääosan esittäjistä Johannes Holopainen (VILI). - Mä olen ylpeä elokuvasta, mikä me ollaan tehty. Se on omasta mielestä paras elokuva mitä mä oon tehnyt, J-P Valkeapää myöntää. - Se tarina on niin hauskasti polveileva ja yllätyksellinen. Nää tilanteet (mihin nämä rakastettavat henkilöt siinä itsenä ajaa), ovat niin kouraisevia, hurmaavia ja myös hurjia, että sen katsoo monta kertaa, Johannes Holopainen summaa elokuvaa ja odottaa pian koittavaa ensi-iltaa. KUUNTELE KOKO HAASTATTELU! Hetki lyö - synopsis Rikollispomon hylkäämä perhe ottaa ohjat omiin käsiinsä J-P Valkeapään Espanjan Aurinkorannikolle sijoittuvassa rikoselokuvassa HETKI LYÖ. Vuosikymmenten takainen Miss Suomen toinen perintöprinsessa Marjaleena (Outi Mäenpää) pyörittää Espanjan Aurinkorannikolla baaria aikamiespoikansa Vilin (Johannes Holopainen) ja hämärähommista eläköityneen apurinsa Mikon (Ilkka Heiskanen) kanssa. Bar Kaunotar on parhaat päivänsä nähnyt vanha juottola, joka on kolmikon vuosikausien rellestyksen tuloksena konkurssin partaalla. Huoleton elämä saa äkkilopun, kun kolmikon korviin kantautuu tieto, että Marjaleenan ex-mies Mato on vapautumassa vankilasta pitkän tuomion jälkeen. Madon aikomuksena on vetäytyä Aurinkorannikolle nauttimaan ryöstösaaliista uuden rakkaansa kanssa ja ajaa Marjaleena, Mikko ja Vili ulos baaristaan. Mutta tämä ei sovi petetylle kolmikolle, joka haluaa osansa miljoonista. Seuraa juonittelua, kidnappauksia ja ryöstöjä, eikä ruumiiltakaan vältytä. Pienilläkin rikollisilla voi olla suuria unelmia. Hetki lyö -elokuvan ensi-ilta perjantaina 11.11. kautta maan. KATSO ELOKUVAN TRAILERI TÄSTÄ

Vuodesta 2015 lähtien Kuopion kaupunginteatterissa näyttelijänä toiminut ja taidoillaan vaikutusta katsojiin tehnyt Mikko Rantaniva on nyt syksyn hetkissä myös uusien innostavien vaiheiden äärellä. Mikko toki kohdataan näyttelijänä lavalla mm. Hiiriä ja ihmisiä klassikkonäytelmässä ja syksyn loistavassa ja katsojat hurmanneessa suurmusikaalissa Huomenna minä lähden, mutta ohessa myös Mikko on toiminut käsikirjoittajana ja ohjaajana näytelmässä nimeltään SISAR, joka saa ensi-iltansa Kuopion kaupunginteatterissa 2.marraskuuta kello 19.15, Maria näyttämöllä. Tarkemmin SISAR-näytelmästä ja sen synnystä sekä näytelmän teemoista ja Mikon monipuolisista teatteritöistä saimme keskustella tarkemmin, kun Mikko Rantaniva saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Eli tällä kertaa taas hieman haastattelua. Pääsin näkemään uuden Kikka!-elokuvan ennakkoon ja haastattelemaan sen pääossanesittäjää Sara Melleriä, joka siis näyttelee juuri tätä legendaarista viihdetaiteilijaa, eli Kikkaa. Haastattelin myös elokuvan ohjaajaa Anna Paavilaista. Haastattelussa puhuimme paitsi Kikasta ja siitä mikä oli molempien haastateltavien lempi biisi Kikalta, niin myös hieman pääosan roolituksesta ja oliko Kikka tekijöiden hallussa ennen kuvauksia. Puhuimme myös Saran ja Annan lempi elämänkerta elokuvista. Ja tietenkin arvostelu on tulossa tästä elokuvasta lähi päivinä.

Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston opinto-ohjaaja Leila Saramäki piipahti Hanna Hahlin haastattelussa. Seuraavassa selvitellään muun muassa sitä, mikä on Itä-Suomen yliopiston avoin yliopisto? Ja mitä kaikkea avoimessa yliopistossa voi opiskella?

Seitsemännessä osassa puhutaan mm. kamppailulajien opettamisen eri rooleista. Vieraana tyylikäs ja aina yhtä mukava Tiiu Tuomi. Tiiu on Suomen Taekwondoliiton harraste- ja koulutuspäällikkö, sekä pitkän linjan taekwondoka. Lisäksi paneudumme hieman palautteen antamisen/saamisen maailmaan harjoittelun tukena ja sen ehkäpä modernimpaan käyttötarkoitukseen 2000-luvulla. Taidohitsaamo on Suomen Taidon Podcast -sarja, joka tarttuu lajin kivoihin, mutta myös kipeisiin aiheisiin kiinnostavien studiovieraiden kanssa. Aina ei puhuta pelkästään Taidosta lajina vaan vierailemme myös reippaasti vierailla maaperillä. Isäntänä toimii Mikko Suhonen ja ärhäkkänä taisteluparina hänellä on piinkova Co-host Katja Anoschkin. Pajan tuottajana toimii Sera Kaukola ja äänen timanttiseksi käsittelee maan mainio Podstudio (www.podstudio.fi)

Eli JVG:stä tehtiin dokumentti elokuva nimeltä Vuodet on ollut tuulisii ja pääsin haastattelemaan sen tekijöitä. Haastattelussa siis itse JVG:n Jare ja VilleGalle, sekä elokuvan ohjaaja/käsikirjoittaja Miika Särmäkari ja tuottaja Seppo Kerkelä. Haastattelussa puhutuin mm. tämän elokuvan teosta ja mistä ja keneltä syntyi idea sen tekoon. Juttelimme myös mahdollisesta jatko-osasta ja näytellystä elämänkerta elokuvasta, sekä siitä millaisia elokuvia Jare ja VilleGalle katselevat.

Tällä kertaa ohjaaja jakson toisena ohjaajana käsittelyssä Wes Anderson, joka on täysin uusi tuttavuus itselle. Eli en ollut nähnyt yhtään miehen elokuvaa ennen kuin aloin niitä tätä jaksoa varten katsomaan. Lopulta katsoin mieheltä 7 elokuvaa eli The Grand Budabest Hotelin, The Darjeeling Limitedin, The Royal Tenenbaums, Steve Zissoun vedenalainenmaailma, Rushmore, Moonrise Kingdom ja hetki sitten Disney+ tullut The French Dispatch.

Kuopion kaupunginteatterin uudeksi ohjaajaksi valittiin vuoden 2022 alussa Taava Hakala. Tammikuussa työnsä aloittanut Hakala on aikaisemmin tehnyt pitkän uran freelancer-ohjaajana ympäri Suomea ja toiminut esimerkiksi Savonlinnan Teatterin ja Savonlinnasalin johtajana. Kemistä lähtöisin oleva Taava on pitkän linjan ohjaaja ja dramaturgi, joka on työssään kiertänyt monia maakuntateattereita jo parikymmentä vuotta. Nyt edessä on juurtuminen Kuopioon seuraavaksi reiluksi pariksi vuodeksi, kun Taava pääsee tarjoamaan ammattitaitoaan meidän kaikkien savolaisten teatterin ystävien iloksi. Taavan pitkästä urasta teatterimaailmassa, uudesta työtehtävästä Kuopion kaupunginteatterin ohjaajana sekä tulevaisuuden toiveistakin liittyen teatteriin saimme keskustella tarkemmin, kun Taava Hakala saapui Savon Aalloille lauantaivieraaksi. Haastattelijana: Sami Turunen

Nyt alkaa Leffahullu Podcastissä osio, jossa käsittelyssä elokuvaohjaajia. Eli valitsen ohjaajan, jonka leffoja katson ja sitten arvostelen. Otan omia lempi ohjaajia, kuin myös ohjaajia jotka ovat itselle täysin uusia tuttavuuksia. Ensimmäisenä vuorossa yksi lempi ohjaajistani eli Martin Scorsese, jonka leffoista arvostelussa: Mafiaveljet, Bringing Out The Dead, Shutter Island, The Departed, The Wolf of Wall Street ja Koomikkojen kuningas. Suurena Scorsese fanina kaikki olin nähnyt ennenkin, paitsi King of Comedy, se oli jostain syystä näkemättä. Joten nyt korjasin sen virheen.

Jari Halonen on teatteri- ja elokuvaohjaaja sekä näyttelijä. Hän opiskeli Jouko Turkan aikaisessa Teatterikorkeakoulussa ja ponnahti kansakunnan tietoisuuteen Oulussa vuonna 1987 sattuneesta Jumalan teatteri -skandaalista. Tapaus ei ravisuttanut pelkästään teatteriväkeä, vaan se jätti pysyvät jäljet koko suomalaiseen kulttuuriin. Skandaalista tuli kuluneeksi tasan 35 vuotta 17. tammikuuta 2022. Jari Halonen on ohjannut viisi teatterielokuvaa. Back to the USSR - Takaisin Ryssiin (1992), Lipton Cockton in the Shadows of Sodoma (1995), Joulubileet (1996), Aleksis Kiven elämä (2002) ja Kalevala - Uusi aika (2013). Lisäksi hän on ohjannut tv-elokuvan Huolehtivainen rakastaja (1990). Hän on myös tullut tutuksi myös roolistaan Karl E. Miesmannina elokuvassa Vares - Yksityisetsivä (2004), TV-ohjelmista Halosen harharetket (2005) ja Jerry Halloween (2009) sekä musiikkikollektiivista Pyhä Asetus. Jean Mancini haastatteli Jari Halosta 8.1.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Pääsin Leffahullun kanssa haastattelemaan suomalaista freelancenäyttelijää ja ohjaajaa Miska Kajanusta. Hänet tunnetaan näyttelijänä elokuvista Teit meistä kauniin ja 21 tapaa pilata avioliitto ja televisiosarjoista Kotikatu, Salatut elämät ja Sorjonen. Legendaarinen Hollywood matka alkoi Miskalla jo vuosia sitten hänen on onnistunut päästä suosittuihin tv-sarjoihin kuten Moderni perhe, jossa hän näytteli tiedemies Yngvaria. Kajanus on myös ohjannut Vihanpidot-nimisen suomalaisen kauhuelokuvan, joka sai ensi-iltansa helmikuussa 2020. Kajanus kertoo jännittävästä matkastaan Hollywoodiin ja samalla selviää, miksi parta on se juttu! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/popcornwithesko/message

Tehtyään kansainvälisen läpimurron Jasper Pääkkönen päätti esittää pääosan ystävänsä ohjaamassa kotimaisessa elokuvassa. Sen jälkeen kaikki ei mennyt niin kuin piti.

Dokumenttisarjassa Ahdistaa non stop  (2021) pysähtyy tärkeän aiheen piiriin. Psyykkinen pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat osa yhä useamman arkea. Miksi henkinen pahoinvointi lisääntyy, vaikka elämme monen mielestä ja monen mittarin mukaan onnellisessa maassa? Miksi Sonia halusi lähteä tekemään dokumenttia juuri tästä aiheesta? Mikä on Poolboy oy:n tarina?   Ahdistaa Non stop on katsottavissa Yle Areenalla. Suosittelemme  Käy tsekkaamassa myös instagramissa @poolboy.fi

Mitä runoilijana olo on? Voiko itsensä elättää runoilijana - ja jos voi, miten se tehdään? Entä miten tunnistaa oma ammatillinen polku – ja millaisia vaiheita siihen mahtuukaan? Ja millaista on tulla sen kaiken kanssa näkyväksi? Tässä jaksossa kahvitellaan jälleen yksi osaaja esiin oman matkansa tässä vaiheessa. Vieraanani on runoilija, kuvataiteilija, kirjailija ja kirjoittamisen ohjaaja Saku Lillukka. Sakun toinen runokokoelma: ”Ei enää toistensa varjossa” (Basam Books) ilmestyy syksyllä 2021! Ja Sakusta löydät lisää tietoa osoitteesta: www.sakulillukka.fi Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Tämän päivän jaksossa keskustellaan fyysisestä teatterista. Vieraaksi studioon saapuu tanssija, fysioterapeutti sekä fyysiseen teatteriin erikoistunut teatteri-ilmaisun ohjaaja Anni Vuorela! Mistä fyysinen teatteri on lähtöisin? Mitkä ovat sen tunnusmerkkejä? Entä, mikä on fyysisen teatterin ydin? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaukset saat tämän päivän mielenkiintoisesta jaksosta. Kuulokkeet korville ja jakso playlle - let's go! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tässä jaksossa jatkamme viime jaksossa aloitettua keskustelua häpeästä ja siihen vaikuttavista asioista. Selvitellään edelleen, miksi tunnemme häpeää – jopa niin paljon, että se rajoittaa omia valintojamme? Ja mihin kaikkeen sen vaikuttaakaan? Miten häpeän alkemia ja prosessi toimii? Voiko asialle tehdä jotakin? Ja jos voi, niin mitä? Mistä ammentaa vastavoimaa ja apua häpeään, joka kohdistuu nähdyksi tulemiseen oman osaamisensa kanssa töitä hakiessa – tai työttömänä ollessa? Pitääkö häpeästä päästä eroon? Vieraanani on ekonomi, henkisen kasvun ohjaaja, kirjailija Kaisa Peltola. Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Tässä jaksossa selvitellään, miksi tunnemme häpeää – jopa niin paljon, että se rajoittaa omia valintojamme? Voiko asialle kenties tehdä jotakin? Ja jos voi, niin mitä? Mistä ammentaa vastavoimaa ja apua häpeään, joka kohdistuu nähdyksi tulemiseen oman osaamisensa kanssa töitä hakiessa – tai työttömänä ollessa? Pitääkö häpeästä päästä eroon? Vieraanani on ekonomi, henkisen kasvun ohjaaja, kirjailija Kaisa Peltola. Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Salpauksen Työelämä-podcastissa on päästy jo neljänteen osaan, jonka vieraaksi Otto Ripatti ja Henna Erkamo saivat henkilöstöohjaaja Jukka Mandelinin Kempiltä. Jukka kertoo esimerkiksi, mitä kaikkea monipuolista henkilöstöohjaajan työnkuvaan kuuluu ja miten oppilaitosyhteistyötä tehdään. Jukka kertoo lisäksi tärkeää asiaa oppisopimuksesta ja henkilöstön kehittämisestä. Tulipa podcastin aikana myös ainakin yksi timanttinen yhteistyöidea, pistä kuulolle!

Kuopion kamppailuseura on perustettu vuonna 2000. Kamppailuseura opettaa realistista ja helposti omaksuttavaa itsepuolustusta. Tekniikoita on mm. Krav Magasta, Defendosta ja nyrkkeilystä. Aiheesta kertoo haastattelussa tarkemmin lisää Kuopion Kamppailuseuran ohjaaja Esko Räsänen. Haastattelijana toimii Sami Turunen.

Millaiset asiat luovat merkityksellisyyttä ja miten ne kietoutuvat yhteen oman arvomaailman kanssa? Millaiset sattumat ja ehkä haasteetkin voivat viedä pohtimaan elämän merkityksellisyyttä? Siis syviä ja suuria kysymyksiä, joihin sukellamme! Kahvitellaan samalla yksi osaaja esiin oman matkansa tässä vaiheessa. Vieraanani on henkilö, jonka elämän varrelle on mahtunut monenlaisia vaiheita. Hän on entinen jääkiekkoilija, nykyinen chiqung-ohjaaja Jari Lindgren. Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

“Nuoriso-ohjaajiksi tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä ja persoonia” Jaksossa kuullaan nuoriso-ohjaaja Yvan Kasongon kokemuksia työstään ja miten hän on kyseiseen ammattiin päätynyt.

Anna-Elina Lyytikäinen, pieni pellavapäinen papintytär Kuopiosta, osoitti jo varhain määrätietoisuutta kohdatessaan asioita, jotka kiinnostivat, koskivatpa ne sitten lastentarhan esityksiä tai teatterikouluun pyrkimistä kesken lukion. Teatteriin hänen tiensä veikin. Anna-Elina Lyytikäisestä tuli näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja. Anna-Elina Lyytikäisen kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Ritva Alpola.

Reetta Aalto kertoo Naurun varjolla olevan draamakomedia 35-vuotiaasta Mariasta, joka on vastikään päättänyt pitkän työputken saippuasarjan käsikirjoittajana. Hän on lapseton sinkku ja vähän hukassa elämänsä kanssa. No ja mitä hän tekee: menee stand up -kurssille, tietenkin! Naurun varjolla saa ensi-iltansa 20.11 ja tämä on Reetta Aallon ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaus. Reetta kävi kertomassa Radio Voiman iltapäivässä Lotta Merenmiehen mm. minkälainen kokemus pitkän elokuvan ohjaaminen oli, mikä häntä erityisesti sytyttää tässä elokuvassa ja mitä hän toivoo elokuvan tarjoavan katsojalleen.

Kulttuuriykkösen vieraaksi saapuu Ensilumi-elokuvan ohjaaja Hamy Ramezan. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Suomessa on ollut yli 30 vapaana virtaavaa Itämereen laskevaa jokea, jotka ovat tarjonneet vaelluskaloille pääsyn kutuvaelluksille. Tänä päivänä Suomessa tällaisia jokia on kaksi. On aika nostaa kissa pöydälle ja kutsua ohjaaja ja dokumentaristi Risto Ruokola keskustelemaan siitä, missä kunnossa kotimaamme virtavedet ja vaelluskalakannat ovat? Ja miksi ne ovat siinä kunnossa kuin ovat? Ohjaaja ja dokumentaristi Risto Ruokola ystävänsä Toni Kinnusen kanssa kuvasivat dokumentin Concrete Reasons (2018), joka on läpileikkaus ja syväluotaava katsaus vaiettuun aiheeseen; Suomen virtavesien ja vaelluskalakantojen tilaan. Puhumme myös Riston kanssa siitä, mikä sai hänet ryhtymään dokumentin tekoon sekä millaista roolia perhokalastus Riston elämässä näyttelee.

Käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja Lauri Randla oli Arttu Harkin vieraana 7.7.2020. Lauri kertoo huikeista lapsuudenaikaisista kokemuksistaan sekä kohokohdista elokuvan kuvauksista. Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvan ensi-ilta on 10.7.2020. Kuuntele koko keskustelu:

Roman Polanski, Hollywood-ohjaaja jonka elämään liittyy kansanmurha, kultti ja kohu-oikeudenkäynti joka muutti hänen loppuelämänsä. Muista seurata Hollywood Crimecastia Instagramissa @hollywoodcrimecastSound mix ja edit: Eemeli SiekkinenMusiikki:"Leaving Home" Kevin MacLeod (incompetech.com)Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 Licensehttp://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ohjaaja Zaida Bergroth kertoo työstään Marian paratiisi -elokuvan tiimoilta. Mika Lintu oli toimittajana.

Tuottaja-ohjaaja Elli Toivoniemen kanssa käydään läpi Tottumiskysymys elokuvan tekemistä ja teemoja Mika Lintu haastatteli.

Tsehovin Lokki saa kaksi uutta teatteriesitystä. Henrik Majava ohjaa Lokki-näytelmän Hangossa, johon vaatesuunnittelija Jukka Rintala on luonut uudet vaatteet klassisille hahmoille. Kantaesitys Treplevin hajottaja taas saa ensi-iltansa 13.8. Helsingissä Vapaan taiteen tilassa. Ohjaaja ja käsikirjoittaja Tarleena Laakon luoma esitys ehdottaa että rakkaudessa ja taiteessa epäonnistuminen voi johtaa muuallekin kuin epätoivoon. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Agility fyysisyytensä ja nopeutensa vuoksi asettaa kovia vaatimuksia. Koiran elimistö ja lihaksisto joutuvat kovaan rasitukseen. Aivan kuten kaikessa työssä. Koska suoritus perustuu sarjaan nopeita kiihdytyksiä ja voimaa vaativaa vartalonhallintaa, niin lihaksistolle agility on kohtuullisen rankka koetus. Koiran rasitus on suurempaa kuin omistajat monasti ymmärtävätkään. Rasitus itsessään ja ja nurkan takana vaaniva ylirasitus ovat se syy, miksi täytyy miettiä mitä treeni tarkoittaa. Jos koiraa ja sen elimistöä ei valmisteta rasitukseen sekä huolleta työn jälkeen, niin loukkaantumisriski nousee huomattavasti. Agilityn suosio ei ole yllätys. Se on vauhdikas harrastus, jossa on vauhtia ja veikeitä tilanteita. Ohjaaja pääsee harjoittelemaan kontaktia koiraan ja koira pääsee käyttämään vartaloaan. Varsinkin kaupunkilaisille voi olla paikoin vaikeaa päästä liikuttamaan koiraansa vaihtelevasti, jolloin agility antaa yhden työkalun lisää koiran innon purkamiseen. Koira on fyysinen eläin, jolla on "sisäsyntyinen" tarve liikkua. Ja kun agilitystä puhutaan, niin ei voida koskaan jättää sivuun myöskään kilpailullista aspektia. Omistajan oma kilpailuvietti pääsee purkautumaan ja sopivia tasoja löytyy useita. Tässä on huomioitava, että vaikka omistaja itse kokee vain harrastavansa omaksi ja koiran iloksi ilman sen suurempia tavoitteita, niin koira ja sen lihakset eivät sitä tiedä. Lihas joutuu tekemään aivan saman työn oltiin sitten harjoituksissa kaverien kesken tai SM-finaaliradalla. Harrastamisen aste ei muuta tai vähennä vaatimuksia. Luennon tavoite Luennolla pyritään antamaan perustiedot agilityn aiheuttamista vaatimuksista koiran lihaksistolle. Kun ymmärretään mitä ja miksi, niin osaa paremmin suunnitella tai valita omia tekemisiään koiran eduksi sekä parhaaksi. Luennon tarkoitus ei ole antaa valmista rautalankamallia, vaikka toki sellaistakin paikoin väännetään. Se, mitä agility-nimikkeen alla tehdään, vaihtelee liikaa, Rasitus muuttuu täysin treenin mukaan. On siis mahdotonta niputtaa kaikkea yhden otsikon alle. Mutta luento antaa sinulle työkalut vääntää omaa rautalankaa perustuen annettuun tietoon. Voit ladata luennon diat tästä: Miksi lihaksistoon on keskityttävä? "Terveimmät ja vahvimmat koirat ovat laiskimmalla omistajalla" - Jakke Lehtonen Tuo huomautus on toki kärjistys, koska jos tekeminen tapahtuu istualtaan Facebookissa, niin koirat ovat varmasti terveitä siltä osin, että niille ei tule ylirasitusoireita, mutta vahvuutta tai kuntoa niiltä ei löydy. Kyse on vain ja ainoastaan siitä, että määrä ei koskaan korvaa laatua. Enemmän ei ole aina paremmin, vaan ymmärrys aikatauluttamisesta rasituksessa ja levon merkityksestä ovat tekijöitä, jotka löytyvät aina menestyksen takaa. Agilityn vaatimukset Agilityn vaatimukset ovat täysin samat kuin mistä sen näyttävyys rakentuu: koiran monipuolisesta liikkumisesta. https://youtu.be/VKxRZi-52Hk Agilityn rasittavuus tulee kiihdytyksistä. Hypyt ja käännökset nostavat loukkaantumisriskiä, mutta lihaksiston rasittavuus tulee toistuvista kiihdytyksistä. Agility vaatii koiralta ketteryyttä hyppykyä reaktioita vartalonhallintaa ja koordinaatiota Myös työn aiheuttama stressi, odotusaika mukaanlaskettuna. Agilitykoiran suoritus on lihaksistolle hankala. Agility on suorituksena hankala siksi, että se on voimantuotoltaan anaerobinen, mutta kestoltaan aerobista kestävyyttä vaativa. Tuo asettaa lisähaasteita lihastreenille. Lihaksisto on treenattava aglilitykoiralle kahdesta syystä: se jaksaa keskittyä työhönsä se jaksaa hallita liikkeensä Väsynyt koira menettää ensin motivaationsa ja kykynsä oppia. Sen jälkeen se menettää koordinaation, liikehallinnan. Siitä on enää lyhyt matka loukkaantumiseen - ja samalla saadaan kuopattua unelmat koiran terveistä eläkepäivistä. Lihaskunnon perusteet Ravipuolen sanonta: Sadepäivät ja juoppo treenari tekevät hyvän hevosen https://youtu.be/C4KDjsduH3k Tehokkain tapa estää lihaskehitys ja rikkoa agility-koira, yhdessä tai erikseen, on: ahneus tehdä ahneus menestyä On aivan sama halutaanko hinnalla millä hyvänsä voittaa SM-titteli, tai viettää mukavaa aikaa harrastuksessa, niin ahneus rikkoo. Se johtuu sitä, että ahne ei huolehdi levosta. Yleensä liikaa treenaamista ja ylipäätään päivästä toiseen jatkuvaa liikkumista perustellaan sillä, että jaksanhan minäkin. Silloin jaksaa koirakin. Siinä unohdetaan kaksi asiaa: koira liikkuu aina enemmän ja rasittavammin kuin koira ihminen on yksi eläinmaailman kestävimmistä ultraliikkujista Lihas kasvaa levossa. Tuo on fakta. Mutta se painottaa työn jälkeisen levon merkitystä. Levossa ei kasva mikään, jos ei ole tehty töitä. Rasitus on triggeri, joka laukaisee koiran lihasistolle tarpeen rakentaa itsestään vahvemman. Saavutusten kannalta kannattaa pitää mielessä treenarin kaksi kultaista sääntöä: laatu ennen määrää treenataan sitä mitä tehdään Suositus: Urheilukoiran palauttaminen Superkompensaatio https://www.youtube.com/watch?v=5nqr2jydzlg Superkompensaatio on käsite, joka selittää miksi treeni vahvistaa koiran lihaksistoa. Lyhyesti superkompensaatio on: rasitus purkaa elimistön varastot ja kunto putoaa lähtötason alle (katabolia) palautumisessa aletaan täyttämään ja korjaamaan varastoja, kunnes palataan lähtötasolle (anabolia alkaa) superkompensaatiossa lihaksistoa vahvistetaan yli lähtötason (anabolia jatkuu) jos uutta rasitusta ei tule, niin palataan takaisin lähtötasolle jos uusi rasitus tulee, niin kierto alkaa alusta, mutta lähtötaso on korkeammalla = vahvistutaan Superkompensaatio on elimistön turvamekanismi, jolla suojellaan lihaksisto, jänteitä, luustoa, niveliä... kestämään paremmin rasituksen aiheuttama stressi. Kehityksen kolme porrasta Omalle koiralle sopivimman treenitavan löytäminen on asia, jota harvemmin jäädään pidemmäksi aikaa miettimään. On turhauttavaa opiskella erilaisia motivointi- tai kontaktitapoja, jos koiran mielenkiinto ja halua leikkaakin kivistävät lihakset ja väsyminen. Hyppytekniikan hiominen saattaa olla jopa vaarallista, jos lihakset eivät enää pysty säilyttämään lihaskoordinaatiota. Siksi on mietittävä miten parhaiten tuettaisiin agilitytreenien ulkopuolella koiran lihaksistoa. Kaiken mitä tehdään pitää palvella kolmea erilaista tarvetta: Liikkumisen pitää nopeuttaa palautumista sekä verrytellä koiraa Liikkumisen pitää lisätä nopeutta ja voimaa Liikkumisen pitää lisätä koordinaatiota ja vartalon hallintaa https://youtu.be/W4XZToKo0u8 Lopuksi Toivon, että luento antoi sinulle ajateltavaa oman koirasi treenin suhteen. Summataan vielä kertaalleen luennon ydinasiat: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/e-matsku/luennot/ALi/151028-150019_01.mp3 Muuta tarjontaa Katiskasta Jos haluat tutustu enemmän aiheeseen koiran liikuttaminen, paljon ja miksi, mitä ottaa huomioon ja lihashuolto, niin sinua saattaisi kiinnostaa nämä: Ehjänä eläkkeelle; yleisluento kaikille liikkuvien koirien omistajille aiheesta miten saada ehjä eläkeläinen Urheilukoiran palauttaminen, jos rasituksesta ei palauteta kunnolla, niin joko ei hyödytä työstä tai pahimmillaan rikotaan koira Liikkuvan koiran rutiinitarkastus on helppo videokoulutus, jossa opetetaan perustekniikka jumien ja kipeytymisten löytämiseen tavalla, jolla saa osan jopa hoidettua itse. Kun ollaan hyviä Nautitaan lopuksi maailman huipputason suorituksesta. Kun olet katsonut sen, niin katso se uudestaan, mutta tällä kertaa ajatuksella kuinka kovan vaatimuksen tuo asetti koiran lihaksistolle ja miksi moinen suoritus onnistuakseen täydellisesti vaatii hyvän koulutuksen ja saumattoman yhteistyön lisäksi myös vahvan ja terveen lihaksiston sekä rakenteen. Lisa Frick ja Hoss kiittävät ja pokkaavat maailmanmestaruuden 2014 tällä suorituksella: https://www.youtube.com/watch?v=FFPLWgeMCsY Kysyttävää tai kommentoitavaa? Heräsikö kysymyksiä tai tuliko mieleen kommentoitavaa? Käytä siihen sivun kommentointia. Jos sinulla on yksityisempää asiaa tai tarvitset apua koirasi lihastreeniin, palauttamiseen tai ruokintaan - lisäravinteista puhumattakaan - niin varaa puhelinaika ja hoidetaan homma.

Director Paavo Westerberg's movie, the Violinist, will be showcased at the 2019 Scandinavian Film Festival. - Ohjaaja Paavo Westerbergin elokuva Viulisti esitetään vuoden 2019 pohjoismaisilla elokuvafestivaaleilla (Scandinavian Film Festival).

Ohjaaja-käsikirjoittaja Joonas Berghällin uusimmassa dokumentissa Miehiä ja poikia tavataan yksinäisiä, puhumattomia, elämän perusasioiden kanssa kompastelevia suomalaismiehiä. Työhullu Berghäll on itsekin kamppaillut yksinäisyyden ja terveysongelmien kanssa. Berghäll puolustaa voimakkaasti suomalaisen miehen tasa-arvoa, erityisesti huoltajuuskiistoissa. Juontajana on Pekka Toikka.

Suomessa poliisikoira elää kadehdittavan hyvää elämää. Sekä sen koulutus että työ tapahtuvat leikin kautta. Tämä artikkeli on kertomus poliisikoiran ja ohjaajan välisestä suhteesta. Suhteen voi parhaiten ymmärtää sosiaalisen sopimuksen kautta. The post Poliisikoira ja ohjaaja oppivat luottamaan toisiinsa appeared first on AntroBlogi.

Millainen visio on kantanut 15-vuotisjuhliaan viettävää Myllyteatteria? Taide isojen kysymysten äärellä.

Pamela Tola kertoo esikoisohjaustyöstään Swingers -elokuvasta.

Olen kuullut monta kertaa, että joku ei voi osallistua jooga- tai muulle hyvinvointikurssille, koska "ei osaa ennestään tarpeeksi". Jokin maailmassa on saanut meidät kuvittelemaan, että meidän pitää olla kaikessa valmiita ja täydellisiä – jopa itsemme hoitamisessa. Aina on joku kynnys, joka pitäisi ylittää, ennen kuin olet tarpeeksi, edes astumaan joogamatolle tai kirjoittamaan puhtoiselle muistikirjan sivulle. Mutta et voi lähteä liikkeelle mistään muusta kuin siitä missä olet. Tarvitset työvälineen, joka taipuu sinun tarpeisiisi – sinun ei tarvitse taipua ulkopuolelta tulevaan malliin tai muottiin. Lisäksi tarvitset turvallisen ilmapiirin, joka auttaa sinua toimimaan juuri niillä eväillä, jotka sinulla on. Silloin tunnet riittäväsi, mutta uskallat myös avautua kasvamaan. JAKSOSSA MAINITTUA: Joogahaaste-verkkokurssi alkamassa 8.1.2019 (edullisempi ennakkoilmoittautuminen avautuu joulukuussa katrisyvarinen.fi). Löydä elämän taika -tehtäväkirja: https://hidastaelamaa.fi/puoti/loyda-elaman-taika-tehtavakirja/?ref=77 Vuoden paras päivä -kalenteri 2019: https://hidastaelamaa.fi/puoti/vuoden-paras-paiva-kalenteri/?ref=77 Tulevat tapahtumat: http://www.katrisyvarinen.fi/tulevat-tapahtumat.html

Ohjaaja Matti Kinnunen kertoo uusimmasta elokuvastaan "Pieniä suuria valheita", joka saa ensi-iltansa 16.11.2018. Pääosassa Mikko Nousiainen.

Ohjaaja Markku Pölönen kertoo uudesta elokuvastaan 'Oma Maa'. Väkevässä rakkaustarinassa sodan jälkeen nuoret Anni (Oona Airola) ja Veikko (Konsta Laakso) rakentavat omaa elämäänsä erämaahan. Ohjaaja kertoo käsikirjoitusyhteistyöstään Antti Heikkisen ja Paula Vesalan kanssa. (Kuva: Jouko Piipponen/Solar Films)

Taitelijapariskunnan aviokriisi on tarinan lähtökohtana tässä sissitaktiikalla toteutetussa elokuvassa.

Vincenzo Bellinin ooppera Norma esitetään Espoon sellosalissa syyskuussa. Tämän harvoin Suomessa esitettävän kaksinäytöksisen bel canto-oopperahelmen ohjaa Ville Saukkonen. Mahdottomiin puitteisiinsa puristuvan rakkaustarinan nimikkoroolin laulaa sopraano Laura Leisma (valokuva: Sakari Röyskö). Muissa rooleissa loistavat: Adalgisa - Natasha Belle Czajka, sopraano / Kaisa Näreranta, mezzosopraano Pollione -Giuseppe Varano, tenori Oroveso - Hannu Forsberg, basso Clotilde -Eeva Semerdjiev, mezzosopraano Flavio:- Ilmari Leisma, tenori Kuoro -Hämäläis-Osakunnan Laulajat Orkesteri - Teatro Ensemble Kapellimestari - Chloé Dufresne Ensi-ilta: to 6.9.2018 klo 19.00, muut esitykset: la 8.9.2018 klo 16.00 ja su 9.9.2018 klo 18.00 Sellosalin osoite on Soittoniekanaukio 1 A, Espoo

Elokuussa saa ensi-iltansa kotimainen koko perheen elokuva, koulupelkoa käsittelevä 'Puluboin ja Ponin leffa', jonka käsikirjoitus on Veera Salmen ja Hannamaija Matilan. Ohjaaja Mari Rantasila kertoo elokuvan tekemisestä ja sen näyttelijöistä. (Kuvassa Mari Rantasila ja pääosan esittäjä Jenni Lausi)

Ohjaaja-valokuvaaja Viivi Huuska tunnetaan värikkäästä läsnäolostaan somessa. Nyt Viivillä on kuitenkin ensimmäistä kertaa sosiaalisen median masennus. Hänellä ei ole ollut halua päivittää mitään, mutta on kuitenkin innottomana jatkanut päivitysten tekemistä. Miten nykytanssia feikataan, millaista on homobaareissa ja miten tehdään Suomen puhutuin musiikkivideo? Kuuntele kesän kuumin show.

Arto Halosen ohjaama, tositapahtumiin perustuva rikostrilleri Guardian Angel saa ensi-iltansa 29.3. Tapio Ylisen vieraina ohjaaja Halonen sekä naispääosaa näyttelevä Sara Soulié (kuvassa).

Heikki Kujanpään ohjaama elokuva Suomen hauskin mies saa ensi-iltansa 16.3.2018. Kujanpää käsikirjoitti yhdessä Mikko Reitolan kanssa elokuvan, jossa huumoria on löydyttävä ankeista oloista: vankileirillä vuonna 1918 kuolemaan tuomitut vangit saavat tehtäväkseen viihdyttää vartijoitaan ja saksalaisjoukkojen komentajaa. (Kuvassa ohjaaja Heikki Kujanpää ja näyttelijät Martti Suosalo ja Leena Pöysti.)

Tuoreinta Tuntematonta sotilasta katsotaan ja kiitellään meillä ja maailmalla. Mutta millainen mies on yli miljoona katsojaa teattereihin keränneen elokuvan ohjaaja? Haastattelussa selvitellään myös, mitä Aku itse ajattelee menestyksestä ja vieläkö häneltä löytyy tulevaisuuden haaveita. Ja mitä Akusta ajattelee ex-vaimo Laura Malmivaara? Kaikki selviää radioselfiessä Tuija Pehkosen vieraana.

Maria Sid valitsi alunperin näyttelijän ammatin siksi, että oli ujo. Toinen uravaihtoehto olisi ollut maatalon emäntä. Rempseä ja rohkea Maria työskentelee tätä nykyä sekä Suomessa että Ruotsissa. "Teen tieteellistä koetta, jolla haluan osoittaa, että on mahdollista olla samaan aikaan esiintyvä taiteilija ja äiti. Olen esimerkiksi auttanut lapsiani läksyissä Skypen kautta, kun olen tehnyt töitä Kiinassa." Marian suora ja konstailematon olemus valloittaa sekä teatteri-, elokuva- että tv-yleisön niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Häneltä luontuvat sekä vakavat roolit että sketsiviihde. Sarja "Livet i Fagervik" ja elokuva "Halå halå" ovat esimerkkejä tuotannoista, joihin ei haettu erityisesti suomalaistaustaista näyttelijää, vaan niihin haluttiin juuri Maria Sid. Roolihahmoille kirjoitettiin uudet, Suomeen sijoittuvat taustatarinat. Maria Sid ei ainoastaan näyttele vaan hän myös ohjaa. Tulevaisuudessa hän aikookin keskittyä entistä enemmän juuri ohjaamiseeen.  "Etsin aitoa tunnetta. En mieti, millainen olen, vaan olen oma itseni. Minua ei kasvatettu tytöksi tai pojaksi, vaan kannustettiin olemaan juuri sellainen kuin olen."  Haastattelija: Soili Huokuna.

Luca Guadagnino aikoo tehdä Elion ja Oliverin välisestä rakkaudesta kertovasta elokuvastaan ”Rakkautta ennen aamua”-elokuvasta alkaneen trilogian k .. Lisää >> http://ift.tt/2nn0odE

Palkittu televisio-ohjaaja Tapani Parm on toiminut pääohjaajana mm. kesäolympialaisten avajaisissa 2004, 2008 ja 2012 sekä yleisurheilun ja hiihdon pääohjaajana lukuisissa kesä- ja talviolympialaisissa. Miten Parm ja Ylen suomalainen tuotantotiimi ovat nousseet maailman urheilutapahtumien arvostetuimmiksi tekijöiksi? Millainen on tunnelma ohjaamossa minuutti ennen H-hetkeä, kun televisioiden äärellä on pari miljardia katsojaa? Miten Aristoteleen runousoppi liittyy kesäolympialaisten miesten 100 metrin finaaliin?

Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Päähenkilö valitsee viisi merkityksellistä valokuvaa elämänsä eri vaiheista. Keskustelu käydään näiden kuvien kautta. Kuudes kuva on kuitenkin ottamatta. Minkä kuvan hän toivoisi vielä albumiinsa: mikä suuri toive tai tavoite on jäänyt toteutumatta? Valokuvat ja niihin liittyviä pieniä tarinoita löytyy osoitteesta yle.fi/kuusikuvaa.

Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa tuntee olevansa enemmän karjalainen kuin hämäläinen. Hän on mummofani ja mielestään vähän niinkuin suomenhevostamma. Lisäksi hän on huono haaveilemaan ja hänellä on riippuvuussuhde liikuntaan. Kuvan ammattilaisen mielestä tärkeintä on käyttää silmäkameraa. Päivi Leino pyysi Kuusi kuvaa Johannan kotialbumeista.

Sketsiryhmä Kummeli juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. Sen kunniaksi Aristoteleen kantapäässä uusitaan ohjelma vuodelta 2006, jossa kysytään, onks Viljoo näkynyt? Viljohan on nimittäin aivan parasta A-ryhmää! Kyä näin on! Ai niin, meinasi ihan unohtua, että artisti maksaa aina! Auts töks töks! Useat suustamme ulos ja korvistamme sisään lipsahtavat lausahdukset ovat tuttuja television sketsiohjelmista. Meistä monesta on hauska sanoa tiukan paikan tullen apuva samalla tavalla kuin Pirkka-Pekka Peteliuksen Pulttibois-sarjaan luoma hahmo James Potkukelkka. Ja tosi hauskaa meistä kaikista etelä-suomalaisista on sanoa nunnukkanunnukka lailaa lailaa, aina kun näemme neljän tuulen hatun. Pieni silmäys suomalaiseen hauskuutteluun muistuttaa siitä, että toisto on aina ollut yksi huumorin peruspilareista. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä ei ole modernin tv-viihteen perikuva, mutta onhan se aika hauskaa, kun Taula-Matti kertoilee veljeksille metsästystarinoitaan, jotka päättyvät aina lauseeseen ja sitten me juotiin viinaa. Se on hauskaa Eerostakin, joka nappaakin lausahduksen humoristiseen käyttöönsä. Armas J. eli Josef Pullan 1940-luvun suosittujen kirja- ja elokuvahahmojen Ryhmyn ja Romppaisen keskeinen toimintatapa oli sanoa kerran toisensa jälkeen jees tai jopa jees ja just. Sarjakuvataitelija Ola Fogelbergin luomat Pekka ja Pätkä taas olivat hauskoja heppuja ulkonäöltään ja tempauksiltaan, mutta keskeinen osa Pätkän hauskuudesta kiteytyi hänen toistuvaan tokaisuunsa asiahan ei minulle kuulu, mutta. Televisio levitti hokemia kirjoja, radiota ja elokuviakin tehokkaammin. Vasta kun Niilo Tarvajärvi meni televisioon, hänen hokemansa ylös, ulos ja lenkille sekä sillä lailla alkoivat elää omaa elämäänsä suomalaisten suussa. Televisioviihteen ensimmäisen hokemahuumorikauden kuningas oli kuitenkin Spede Pasanen, jonka kansaanmenevään tyyliin kuului paitsi vitsien selittely, myös toisto. Töllöttimen katsojat tutustuivat Spede-showssa myös tv-sketsin peruskaavaan: hassuun hahmoon, jonka viesti yleisölle oli aina samana pysyvä lause. Nasse-setä oli aina hyvin vihainen. Toiston ja hokemien asema hupiviihteessä näkyy myös siinä, että 1970- ja 80-lukujen taitteessa televisiossa toimi joukko kunnianhimoisia käsikirjoittajia, jotka ottivat tehokeinoon selvän pesäeron. Ohjaaja-käsikirjoittaja Pentti Järvinen muistelee, että kun hän vuosikymmenten vaihteessa teki Kari Kyrönsepän kanssa Hepskukkuu-nimistä sarjaa, he päättivät tarkoituksellisesti välttää vakiohahmoja ja niiden hokemia, koska olivat kyllästyneet kyseiseen tehokeinoon. Samalla periaatteella rakennetusta Hukkaputki-sarjasta sentään ikoniksi nousi mitä tahansa kommentoiva dosentti Korsbäck, vaikka sen näyttelijä oli joka jaksossa eri! Käsikirjoittajaan perustuvan hokemaviihteen huippu on epäilemättä Pertsa Reposen käsikirjoittaman Älywapaan Palokunnan sarjasketsi, jossa Heikki Kinnunen kysyi kossupullo verkkareiden takataskussa, että onko viljoo näkynyt, ja kommentoi vastausta yhtälailla unohtumattomasti: aha. 1980-luvun puolivälissä alkoi hokemaviihteessä aivan uusi aika. Viihdeohjelmien käsikirjoituksia alkoivat tehdä käsikirjoittajien sijasta näyttelijät. Tavaksi muodostui mennä tv-yhtiön puvustoon, etsiä hassut vaatteet, luoda nopeasti hahmo, jolla on hauska puhetapa, ja tällä sitten toistetaan jollain lailla osuvaa hokemaa sketsisarjan jaksosta toiseen. Näyttelijöiden jälkeen television sketsitehtaaseen tulivat muusikot: Lapinlahden Linnut, Kummeli ja Vintiöt. Heitä eivät tekstin- ja sketsinluomisen kunnianhimot enää vaivanneet vaan he saattoivat tehdä hupiohjelmia, jotka yksinkertaisesti ovat hauskoja. Mutta miten hokema syntyy? Tehdäänkö niitä vai tulevatko ne? Mistä tietää, että hokema toimii? Tätä on pakko kysyä itseltään sylttytehtaan hallituksen jäseneltä, Kummeli-mies Heikki Silvennoiselta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Anu Heikkinen. Ohjelma on uusinta huhtkuulta 2006.

Porissa syntynyt Hannu Salonen lähti nuorena miehenä Saksanmaalle, opiskeli siellä elokuvaa ja ryhtyi ohjaajaksi. Tänään, yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin, Salonen pelaa saksalaisten elokuva- ja televisio-ohjaajien Bundesligassa. Hän on ohjannut toistakymmentä saksalaisdekkaria. Tästä kesästä alkaen Salonen ohjaa Suomessa uusia Vares-elokuvia. Roman Schatzin kanssa keskustelemassa elokuvaohjaaja Hannu Salonen.

Betoniyö-elokuva keräsi jopa kuusi Jussi-palkintoa Suomen tärkeimmässä elokuvagaalassa, ja elokuvan ohjaaja Pirjo Honkasalo on tässä jaksossa Finska Pinnar-vieraana. Haastattelu toki tehtiin jo ennen palkintogaalaa, Göteborgin elokuvafestivaalilla, missä Betoniyö oli ainut suomalainen elokuva tänä vuonna. Pirjon kanssa riitti puhumista, sillä palkintoja hän on ahminut jo aiemmin, lähinnä dokumenttielokuvillaan. Asiaa oli myös siitä miten Suomi on viimeisten 30 vuoden aikana muuttunut suvaitsevampaan suuntaan seksuaalivähemmistöjen suhteen. Pirjon elämänkumppani on Pirkko Saisio, jonka samannimiseen kirjaan Betoniyö perustuu. Pirjo Honkasaloa haastattelee Kike Bertell ja Andrea Reuter. PÅ SVENSKA: Regissör Pirjo Honkasalo, aktuell med prisade filmen Betongnatt, besöker Finska Pinnar. Perjantaipaneeli Illan perjantaipaneeli syventyi Jujun uuteen Onnelliseksi-sinkkuun, ihmetteli SVT:n poliittisia psykoterapeuttihaastatteluja, arvosteli Suomen kulttuuri- ja urheiluministerin olympialaiskännejä, aprikoi The Book Thief-elokuvaa trailerin pohjalta, analysoi Ukrainan levottomuuksien merkitystä ja pohditaan Ruotsin uuden prinsessan tuloa ja tärkeyttä monarkialle.   Paneelissa mukana Perttu Ratilainen, Noona Ensani ja Tommi Salmela.  Juontajina perjantaipaneeliosuudessa Kirke Ailio Rodwell ja Andrea Reuter.

Dokumenttielokuva Miesten vuoro kylpee suosiossa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Mika Hotakainen ei sauno Leffatykki Podcastin kanssa, mutta avautuu silti kuulijoillemme mm. märistä pipoista ja kuumista kameroista.