Podcasts about esimerkiksi

Miten varhaiset kristityt ymmärsivät ja käyttivät Vanhaa testamenttia?Entä mitkä olivat keskeisiä tapoja, joilla varhaiset kristityt tulkitsivat Vanhaa testamenttia?Oliko varhaisilla kristityillä tietoisuutta Vanhan testamentin tekstivariaatioista (Septuaginta ja hepreankielinen teksti), ja miten he käsittelivät niitä?Esimerkiksi näistä kysymyksistä prof. Antti Laatoa haastatellaan uudessa jaksossa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomessa elää kaksi hyvin samannäköistä pikkupetoa, jotka ovat kummatkin tehokkaita saalistajia. Voidaan sanoa, että ne ovat myyrien kauhuja. Vaikka lumikko ja kärppä ovat luonteeltaan ja ulkonäöltään samanlaisia, ne ovat silti elintavoiltaan aika erilaisia. Esimerkiksi lisääntymiskäyttäytymisessä on suuri ero. Luontoretkellä Juha Laaksonen vie Paavo Hellstedtin Inkoossa vanhalle kärpän pesälle.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen haluaa porukan pohtivan, miksi ihmisten traagiset tarinat käyvät kaupaksi niin hyvin. Esimerkiksi hän nostaa “Laukku-Leenana” tunnetun naisen elämästä kootun kirjan, joka nousi maaliskuussa Suomen myydyimmäksi. Kuitenkin kulkurielämää elänyt edesmennyt Leena Kiviharju ei päiväkirjojensa perusteella itse halunnut nostaa tarinaansa kaupalliseen käyttöön. Onko ihmisellä tekijänoikeus omaan elämäänsä? Pekka Seppänen puolestaan tarttuu vauvojen talouteen. Finanssiala ry on ideoinut Lapsen Säästöstartin, joka tekisi kaikista vauvoista kertaheitolla sijoittajia. Hallitusohjelmassakin luvattiin selvittää vastasyntyneen osakesäästötiliä. Yle uutisoi, että vanhemmat suhtautuvat asian myönteisen innostuneesti. Miten vauvoille annettava pesämuna toimisi ja kuka päättäisi, mihin rahat pannaan kiinni? Kaarina Hazard kysyy, miksi kansan huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ei tule esiin. Tuoreiden tietojen mukaan ilmastokatastrofi vaikuttaa vahvasti suomalaisten käyttäytymiseen, mutta se ei samassa määrin nouse julkiseen keskusteluun, saati mahdu poliitikkojen huolilaariin. Vasta käydyissä vaaleissakin kuntien ilmastoasiat jäivät muiden aiheiden tallomaksi.

Kuinka suuri osa yhteiskunnallisesta elämästämme oikeastaan rakentuukaan erilaisten alustojen päälle? Millainen valta tietyillä suuryhtiöillä on päivittäiseen viestintäämme, netin selailuumme ja jopa verojen maksamiseen? Entä mitä seurauksia on sillä, että esimerkiksi Suomen kuntavaalien kampanjat pyörivät enenevissä määrin esim. Metan ja Elon Muskin alustoilla? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastausta Alustojen vallan uusimmassa jaksossa yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksosen avulla. Salla-Maaria johdattaa Matti Ylösen ja kuulijat tarkastelemaan alustatalouden logiikan vaikutusta esimerkiksi poliittiseen organisoitumiseen ja identiteetin muodostukseen sosiaalisen median alustoilla ja etenkin julkisen keskustelun tyylin ja sisältöjen muovaamiseen.Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin Sanomain säätiö.Toimittaja: Matti YlönenTuottaja: Toivo HurstiMusiikki: Pasi Savonranta ja Pietu KorhonenJakson lukemisto:Askelpalautin. (ei pvm.). Spotify. Bradford, A. (2023). Digital empires: The global battle to regulate technology. Oxford University Press.EuroStack. (ei pvm.). EuroStack. Harakka, T. (2022). Datakapitalismi kriisien maailmassa. Kustannusosakeyhtiö Siltala.Laaksonen, S.-M., & Porttikivi, M. (2022). Governing with conversation culture – conditioning organizational interaction in a digital social movement. Information, Communication & Society, 25(10), 1456–1474.Meta rolls back hate speech rules as Zuckerberg cites ”recent elections” as a catalyst. (2025, tammikuuta 8). AP News. Jakson tekstivastine omalla sivullaan

Tiede paljastaa jatkuvasti uusia salaisuuksia ihmisaivojen toiminnasta. Esimerkiksi merkit psykopatiasta ja skitsofreniasta voidaan nykymenetelmillä havaita jo lasten aivoissa. Helsingin yliopiston elämäntieteiden instituutin johtaja, professori Jari Koistinaho keskustelee Vappu Kaarenojan kanssa siitä, olisiko aivosairauksien tarkempi seulominen järkevää ja eettistä. Haastattelussa selviää myös, mitä murhaajien aivoista paljastui ja millaiset ovat tutkijoitten kehittämät miniaivot. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Helsingin yliopiston ja Suomen Kuvalehden järjestämässä Aivojen salaisuudet -tapahtumassa 25.3.2025. Katso keskustelu videona: https://youtu.be/q4ua5dIy5qM

Länsimainen elämäntapa pyörii pitkälti kuluttamisen ympärillä. Ihmisille kaupitellaan onnea materian muodossa ja uusia tarpeita synnytetään tehokkaasti. Muodin syklit ovat nopeita ja uusimpia villityksiä tulvii silmille varsinkin sosiaalisessa mediassa. Viimeisimpänä paljon puhuttaneena ilmiönä on ultrapikamuoti ja kiinalaisista verkkokaupoista, kuten Temusta, tilattava halpa krääsä. Esimerkiksi tulli on älähtänyt olevansa pulassa EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten määrän kanssa. Suomeen tilattiin viime vuonna 28,2 miljoonaa lähetystä ja kahdessa vuodessa määrä on 35-kertaistunut. Kulttuuriykkönen pohtii kulutuskulttuurin muutosta viime vuosikymmeninä. Millaisia mekanismeja kuluttamisen taustalla on? Mistä kulutustarpeet syntyvät? Miksi ostaminen ja omistaminen tekee meidät onnelliseksi? Entä millaisia seurauksia nykyisellä valtavalla erityisen halvan tavaran ostamisella on?. Lopetammeko ikinä ylenpalttista kuluttamista? Vastaliikehdintää on toki myös paljon ilmassa: Löytyykö esimerkiksi aktivismista apuja kestävämmän elämäntavan omaksumiseen? Vieraana ovat yliopistotutkija ja markkinoinnin dosentti Essi Pöyry, LUT-kauppakorkeakoulun markkinoinnin apulaisprofessori Jenni Sipilä, Eetti Ry:n toiminnanjohtaja Emma Mikkilä sekä väitöskirjatutkija Jannica Nyman. Toimittaja on Reetta Arvila.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Tässä jaksossa opiskelijalähettiläät Venla ja Iina keskustelevat IT-alan rekrytointiartesaanin Janne Kuikan kanssa työnhausta. Miten opiskelijan kannattaisi lähteä hakemaan ensimmäistä oman alan työpaikkaa? Entä miten koostetaan hyvä CV ja kirjoitetaan hyvä hakemuskirje? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastaamme jakson aikana. Jakson tekstitys: https://www.jyu.fi/fi/it/yhteistyo/aamukahvit-podcastin-tekstitykset Jakso äänitetty tammikuussa 2025. --- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: www.jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/

Risto Lähdesmäki opiskeli alun perin opettajankoulutuslaitoksella Jyväskylässä, mutta perusti muutaman opiskelukaverinsa kanssa vuonna 1999 ensin käyttäjätutkimusta ja pian käyttöliittymäsuunnittelua tehneen Suomen Oujee Oy:n. Oujee sai Nokian asiakkaakseen, vaihtoi nimekseen Idean, ja kansainvälistyi, ennen kaikkea Yhdysvalloissa. Asiakkaiksi saatiin muun muassa Huawei, Apple, Sandvik, LG ja IBM. Vuonna 2017 Lähdesmäki neuvotteli kaupan, jossa 150 hengen Idean myytiin Capgeminille yhdeksännumeroisella summalla. Riston intohimo on luovien ihmisten johtaminen, yrityskulttuurit ja käyttöliittymäsuunnittelu. Tämä podcast on vauhdikas ja väkevällä kokemuksella pakattu cocktail tätä kaikkea. Ennen kaikkea puhumme johtamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Esimerkiksi: mitä tapahtuu kun yrityksen kasvua aletaan mitata osaamisen kasvulla ja paremmilla projekteilla perinteisten talouslukujen lisäksi? Tai mitä tapahtuu, kun design nähdään pikemminkin strategiana kuin estetiikkana ja sen funktioita ovat kokemus, tarina ja tunne? Tervetuloa retkelle railakkaan kasvun polulle. Hyviä kuunteluhetkiä!

Koe ja kuule kotimaan luonto Moni luulee, että kasviharrastajilla ei ole talvella juurikaan tekemistä. Se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi puulajeja ja niiden kasvutapoja voi hyvin opetella tuntemaan talvellakin. Miten pääsee alkuun ja mihin kannattaa puiden määrittämisessä kiinnittää huomio? Miksi puut ovat tärkeitä? Luontoretkellä arboristi Sami Kiema ja Juha Laaksonen kannustavat meitä lähtemään talviselle puuretkelle.

Saran puutarha on täynnä lintuja. Osaako Vilma korjata marjapensaita suojelevan Golem-patsaan? Ett gäng fåglar äter upp Saras bär. Kan Vilma fixa Golem-statyn som ska skydda bärbuskarna? Del 5 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Tuschpenna – TussiKoltrast – MustarastasVinbärsbuske – ViinimarjapensasStaty – PatsasSkriva – KirjoittaaJaga bort – Häätää, hätistääOm Golem – Tietoa GolemistaI det här avsnittet måste Vilma fixa en Golem, en varelse ur den judiska folktron. Det är en människoliknande figur som någon har skapat av jord och lera, och väckt till liv med hjälp av magi. Syftet är ofta att Golem ska hjälpa till med något, eller skydda något. Man väcker en Golem till liv med hjälp av kraftfulla ord. Till exempel genom att skriva ordet “Emes” på dess panna. Emes betyder “sanning” på språket jiddisch. Suddar man sen bort första bokstaven, så slutar Golem leva. Jiddisch är ett av Sveriges fem nationella minoritetsspråk.Golem on olento, joka esiintyy juutalaisten kansansaduissa. Se on ihmisen kaltainen hahmo, jonka joku on luonut maasta ja savesta ja herättänyt henkiin taikuuden avulla. Golemin tarkoituksena on usein auttaa tai suojella jotakin. Golem herätetään henkiin voimakkaiden sanojen avulla. Esimerkiksi kirjoittamalla sana ”Emes” sen otsaan. Emes tarkoittaa jiddishin kielellä 'totuutta'. Jos ensimmäinen kirjain pyyhitään pois, Golem lakkaa elämästä. Jiddisch on yksi Ruotsin viidestä kansallisesta vähemmistökielestä.SarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor eli raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Yritykset ovat oman osaajaonnensa seppiä, kuten hypoteesimme meillä Rookiessa kuuluu. Tohdimme näin väittää, koska todistusaineisto on kiistaton: yritykset ja organisaatiot, jotka ovat systemaattisesti panostaneet työnantajamielikuvaansa, kyllä löytävät tekijöitä, vaikka ulkoiset olosuhteet - kuten sijainti - eivät aivan optimaalisia olisikaan.  Tässä hyvä esimerkki on Nurmeksessa ja Lieksassa toimiva Porokylän Leipomo. Noin 200 ihmistä työllistävä yritys on satsannut paljon sekä veto- että pitovoimaansa, ja tulokset voi jokainen todeta. Esimerkiksi kun Lieksan uuteen leipomoon haettiin pariakymmentä uutta työntekijää, hakemuksia tuli yli 100. Se ei ole sattumaa. Bronxcastissa Porokylän Leipomon operatiivinen johtaja Ville Korkalainen kertoo, mitä yrityksessä konkreettisesti on tehty veto- ja pitovoiman eteen ja mitkä heillä ovat ne perustavanlaatuiset asiat, joiden ympärille henkilöstön hyvinvointia ja edelleen työnantajamielikuvaa kehitetään. https://www.rookiecom.fi/bronxcast-191-ville-korkalainen-ja-kylla-osaajia-loytyy-vaikkei-metropolissa-ollakaan/

Oletko matkalla kohti ensimmäistä sijoitusasuntoa? Uusimmassa podijaksossa mukana on vanha tuttu, Hanna Tikander!Miten oikein SIJOITETAAN asuntoihin? Miten voi hankkia useampia sijoitusasuntoja? Hanna jakaa studiossa Suville viimeisimmät kuulumisensa ja asuntosijoitushaaveensa – ja kysyy rohkeasti ne kysymykset, joita moni miettii, mutta harva uskaltaa ääneen sanoa.Tämä jakso paljastaa asuntosijoittamisen salaisuudet yksinkertaisemmin kuin koskaan! Vaikka et haaveilisi sijoitusasunnosta, ethän ohita tätä jaksoa! Esimerkiksi velkavivun logiikan ymmärtämisestä on elämässä valtavasti hyötyä. Opi uutta kanssamme, mutta hauskasti! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Vaikka tekoälystä on apua myös kokkien ammattiin, ei se kuitenkaan pysty luomaan kaikkea ihmisen puolesta. Esimerkiksi tunnelma on oleellinen osa ravintolakokemusta, jonka suunnittelussa tulee ottaa huomioon niin palvelu, valaistus kuin tilan akustiikkakin. Viihtyisistä ravintoloista keskustelevat yhdessä Pauli Aalto-Setälän kanssa huippukokit Kape Aihinen, Pekka Terävä, Antti Vahtera ja Petteri Luoto.Reseptin sijaan kokit suunnittelivat yhdessä syksyisen menun.

Voimme vaikuttaa persoonallisuuteemme vain rajallisesti. Emme voi juurikaan muuttaa temperamenttiamme, mutta omilla valinnoilla voi aktivoida geenejä toimimaan suotuisasti. Esimerkiksi luovuuden ja vastuuntunnon opettelu voi tehdä meistä tyytyväisempiä. Luovuusgeenien lisääntyminen selittää ilmeisesti jopa nykyihmisen selviämisen ja neandertalinihmisen häviämisen noin 40 000 vuotta sitten. Nyt persoonallisuuden perimää on selvitetty ensimmäistä kertaa koko genomin tasolla. Löytyi yli 4300 geeniä ja niille yhteinen komentokeskus. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, miten erilaisia me ihmiset pohjimmiltaan olemme, ja miksi nautimme niin erilaisista asioista. Haastateltavana on professori Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopistosta ja professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Kansanradiossa ottaa tällä viikolla pattiin. Esimerkiksi valkohäntäpeurat, suurten leipomoiden ahneus ja urheilun tukeminen verovaroin. Ja pitääkö olla maailman vahvin mies, että saa kaupan ovet auki? Toimittajana Lasse Olkinuora . Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja paikalla kolmen tunnin ajan heti ohjelman jälkeen. 

On tässä tärkeämpiäkin asioita pohdittavana, kuin jokin länsirata. Esimerkiksi miksi Suomen syntyvyys on niin alhainen. Ja miten nuorille saadaan lisää töitä. Lisäksi tämän viikon Kansanradiossa ärsyttää koirista ärsyyntyvät ihmiset. Kuten myös televisiosta kuuluvat ylimääräiset äänet. Ja onko niin, että ensimmäistä kertaa Kansanradion historiassa kuullaan Jimi Hendrixiä. Toimittajana Lasse Olkinuora Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Tuska vuosimallia 2024 veti helteiseen Helsingin Suvilahteen festivaalin ennätysyleisön. Esimerkiksi lauantaina festivaalialueella oli ovella loppuunmyyty-kyltti ja sisällä 23 000 metallidiggaria. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa sukelletaan kolmen päivän tunnelmiin. Mukana on myös St Auroran Nile sekä paljon toivottu Kasarin Lapset -vieras Pekka Hara. Sekä luonnollisesti paljon fiilistelyä, pohdintaa, heittäytymistä, pettymyksiäkin sekä musiikkia. Lauri Porran, Markus Vanhalan sekä norjalaisen Fixationin haastattelut tulevat omana jaksonaan - Stay Tuned! Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg ja wing man -primus inter pares on brother in metal Panu Markkanen. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "autokauppias" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Säiden ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet. Esimerkiksi keväät ovat kuivia, mikä haastaa viljan kasvua. Apua haetaan ikivanhoista maatiaisviljoista, jotka katosivat olemattomiin 1900-luvulla jalostettujen viljojen myötä. Maatiaisviljat ovat vaatimattomampia sadoiltaan, mutta niillä on kuitenkin monia etuja. Ne parantavat maaperää pitkillä juurillaan, tuovat kohtuullista satoa ilman lannoitteita ja niissä on enemmän valkuaista ja hivenaineita kuin tehotuotannossa. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Monimuotoisuutta peltoon -hankkeessa pyritään laajentamaan viljelykasvien geneettistä monimuotoisuutta. Lehtori Annika Michelson johdattaa toimittaja Teija Peltoniemen projektin tiloihin Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla.

Aster Hedman, sosiaalityön maisteriopiskelija, kouluttaja, traumaselviytyjä, Traumainformoitu Toivo -podcastin host Traumatisoitumista ei tarvitse pelätä. Riittävällä tuella ja avulla voi hyvinkin kipeästä asiasta syntyä kaunista ja hyvää.  Trauma voitaisiin hyvin yksinkertaistaen määritellä niin, että kyseessä on pelon kokemus, jonka aikana ei olla saatu riittävää tukea ympäristöltä, eli koemme riittävästi pelkoa ja avuttomuutta yhdessä. Ei tarvitse olla jotakin graavia, tarkkarajaista tapahtumaa jotta ihminen traumatisoituu, tästä hyvänä esimerkkinä on niin sanottu kehityksellinen trauma, josta meillä oli tällä kaudella  kertomassa Juha Klaavu. Juhan jaksoa pääsee kuuntelemaan tästä: https://traumainformoitu.fi/kehityksellinen-trauma-ja-toivon-loytyminen-vieraana-juha-klaavu-psykoanalyyttinen-psykoterapeutti-jungilainen-psykoanalyytikko/ Traumatisoituminen voi vaikuttaa erityisesti paitsi yksilön stressinsäätelykykyyn, myös muistiin ja toimintatapoihin yleensäkin. Pääset lukemaan emotionaalisen traumatisoitumisen vaikutuksesta kognitiivisille toiminnoille tästä: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/ Traumainformoidun ajattelutavan mukaan ihminen toimii aina ymmärrettävästi, normaalilla tavalla suhteessa kaikkeen siihen epänormaaliin, mitä hän  on joutunut elämässään aikaisemmin kokemaan. Esimerkiksi päihdeongelma nähdään traumainformoidun ajattelutavan mukaan seurauksena jostakin aikaisemmin koetusta, ei välttämättä syynä, joka yksistään voitaisiin hoitaa pois, ja ongelmat tällöin helpottuisivat.  Täältä löydät lähteet, joita Aster käytti jakson aiheissa:  Bartlett, J. & Steber, K. (9.5.2019). How to implement trauma-informed care to  build resilience to childhood trauma – child trends. Saatavilla https://www.researchgate.net/publication/334679706_How_to_Implement_Trauma-informed_Care_to_Build_Resilience_to_Childhood_Trauma_-Child_Trends Bath, H. (2015). The three pillars of traumawise care: healing in the other 23 hours. Reclaiming children and youth. Winter 2015, volume 23, number 4. Saatavilla https://pdfs.semanticscholar.org/b3fb/da00061f77003960364321f76740bc99d3ab.pdf?_ga=2.41777322.965575572.1590042907-1975089827.1590042907 Becker-Weidman, A. (2013). DDP-aapinen. Vuorovaikutteinen psykoterapia pähkinänkuoressa. Näyttöön perustuva tehokas hoitomenetelmä. Tampere: PT-kustannus. Brunzell, T., Stokes, H. & Waters, L. (2015). Trauma-informed positive education: Using positive psychology to strengthen vulnerable students. Contemp School Psychol (2016) 20:63-83. California Association of School Psychologists. DOI 10.1007/s40688-015-0070-x. Burke Harris, N. (2019). Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Helsinki: Basam books Covington. S.S. (2008) Women and Addiction: A Trauma-Informed Approach, Journal of Psychoactive Drugs, 40:sup5, 377-385, DOI:10.1080/02791072.2008.10400665  Dana, D. (2020). How to help our nervous systems during a pandemic. Psychotherapynetworker. Saatavilla 6.9.2020 https://www.psychotherapynetworker.org/blog/details/1741/how-to-help-our-nervous-systems-during-a-pandemic  Elomaa, A-P. (2016). Immunomodulatory changes in depression, adverse childhood experiences and sleep disturbances. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2142-0 Karlsson, L., Tolvanen, M., Scheinin, N. M., Uusitupa, H-M., Korja, R., Ekholm, E., Tuulari, J. J., Pajulo, M., Huotilainen, M., Paunio, T., Karlsson, H. & FinnBrain Birth cohort Study Group.  (2018). Cohort profile: The Finnbrain Birth cohort study (FinnBrain). International Journal of Epidemiology, Volume 47, Issue 1, (15–16). Saatavilla https://doi.org/10.1093/ije/dyx173 Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. (2015). Positiivisen psykologian jäljillä. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara. (toim). Positiivisen psykologian voima (S. 224-243). Jyväskylä: PS-kust

Sota Ukrainassa on paljastanut EU:n puolustustarviketuotannon heikkoudet ja riittämättömyydet. Esimerkiksi tykistöammuksia ei saada tuotettua Euroopassa lähellekään tarpeeksi. Valtaosa Euroopan asehankinnoista tehdään edelleen EU:n ulkopuolelta, etenkin Yhdysvalloista. Asetuotannon alisuoriutumisesta on syytetty etunenässä Saksaa. Ohjelmassa kuultavan saksalaisasiantuntijan mukaan päättäjät Saksassa ovat vitkutelleet hankintapäätösten tekemisessä. EU:n oman tuotannon vauhdittamiseksi EU-komissio julkisti tänä keväänä unionin historian ensimmäisen puolustusteollisuusstrategian. Komissio haluaa, että vuoteen 2030 mennessä EU-maat tekisivät 40 prosenttia kalusto- ja materiaalihankinnoista yhdessä. Tämän lisäksi puolet puolustushankinnoista tehtäisiin Euroopasta. Ohjelmassa kaksi puolustusteollisuusasiantuntijaa arvioi Euroopan asetuotannon tilaa. Lisäksi käydään suomalaisnorjalaisen puolustustarvikeyhtiö Nammon tehtaalla Sastamalassa ja kuullaan miten kiireistä tykistöammusten kuorten valmistuksessa nyt on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Anna Saraste ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Pajut ovat kevään ensimmäisiä kukkivia kasveja. Valitettavasti pajut ovat maineeltaan kuitenkin aliarvostettuja puita. Esimerkiksi raita on kevään pölyttäjähyönteisten kannalta elintärkeä. Se lienee kuitenkin edelleen monille melko tuntematon ja ehkä juuri sen takia raitoja kaadetaan joskus turhaan. Luontoretkellä Sami Kiema ja Juha Laaksonen pohtivat miksi raita on erityisen tärkeä puulaji Suomen luonnossa?

Miksi korianteri maistuu jonkun suussa saippualta tai kahvi karvaalta? Syy löytyy geeneistä, jotka määrittävät tottumusten lisäksi makumieltymyksiämme. Esimerkiksi puolukka maistuu tietyn geenin vuoksi osalle meistä pahalta. Minkälainen on ihmisen maistamisen mekanismi? Miten maistamisen herkkyyttä tutkitaan aistilaboratoriossa? Käytämme syödessä tai juodessa kaikkia aistejamme, myös monelle tuntematonta kemotuntoa. Se on kemiallisista yhdisteistä aktivoituva tuntoaistimus, kuten chilin polttavuus, mentolin viilentävyys tai tyrnin kuivattavuus. Mitä siitä tällä hetkellä tiedetään? Haastateltavat: aistinvaraisen elintarviketutkimuksen professori Mari Sandell ja väitöskirjatutkija Sulo Roukka Helsingin yliopistolta Toimittaja: Minna Korhonen

Talousneuvos Mikael Antell, 76, vaikuttaa CIC:n ytimessä. Kansainvälisessä riistansuojeluneuvostossa CIC:ssä on 1800 jäsentä mukaan lukien myös 27 valtiojäsentä. Antellin mukaan järjestö perustelee luonnonsuojelua faktoilla, eikä tunteilla. Esimerkiksi sudet ovat Euroopassa vahvasti lisääntyneet, pelkästään Saksan Branderburgin osavaltiossa on tätä nykyä 800 sutta. Äänitys tehtiin 29.2.2024 Antellin kotona, Tjusterbyn kartanon mailla Loviisassa.

Talvella kuka tahansa voi lähteä jäälle kalaan. Esimerkiksi pilkkiminen onnistuu ilman kalastuslupaa, sitä saa harrastaa jokaisenoikeuksilla. Talvikalastusillassa keskustelemme siitä, kuinka pukeutua ja varustautua talviselle kalareissulle. Millaisilla pyyntivälineillä saa parhaan saaliin? Ja mitä kaikkea voi tapahtua ottipaikalla tai matkalla sinne? Kala-apajat valloittavat radioaalloilla kalastaja Mika Viitanen, Mikko “Peltsi” Peltola ja Markus Turunen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Aino Juusola työskenteli pitkään oikeuspsykologina, tutkien erityisesti lapsiin kohdistuneita rikoksia. Toimiminen lasten kokeman kivun äärellä ohjasi Ainoa traumainformoidun orientaation ja traumatyön pariin hänen huomatessaan, millaisia kokemuksia tekojen taustalla usein oli. Nyt Aino Juusola onkin trauma- ja kriisiterapiaan erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti. Aino kirjoitti kirjan Taakka vai turva — mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta pohtiessaan niitä tarinoita, joita suvuissa on kuljetettu mukana. Suvun tarinat — niin kipeät kuin kantavatkin — vaikuttavat meihin vielä tänä päivänä, näkyen esimerkiksi suhtautumisessa itseemme ja maailmaan, valintoihin ja toimintatapoihimme. Mukana tarinoissa voi kulkea myös ylisukupolvista traumaa. “Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi tulee jonkun kannettavaksi” on vanha, edelleen hyvin paikkansa pitävä sanonta. Taakkasiirtymä syntyy, kun jossain kohtaa sukupolvien ketjua jää kipua käsittelemättä. Voi olla, että kivun tai häpeän alkuperäisellä kokijalla ei ole ollut tarpeeksi tilaa trauman käsittelylle, tai työvälineitä siihen. Silloin tuska on jouduttu painamaan jonnekin todella syvälle piiloon. Tällainen taakkasiirtymä voi helposti siirtyä seuraavalle sukupolvelle käsiteltäväksi ja kannettavaksi. Esimerkiksi se, miten kasvavaan, uuteen sukupolveen on suhtauduttu, miten heitä on pystytty tukemaan tai miten heidät on nähty, vaikuttaa todella paljon siihen, millaisia taakkoja eteenpäin siirtyy. Kyseessä ei ole tarkoituksella tehty asia, vaan enemmänkin kyse on siitä, että jotain sanomatonta ei ole kyetty yhdessä jakamaan ja käsittelemään. Ihmisiä ei järkytä niinkään se, mitä sanotaan, vaan se, miten asia sanotaan ja miten tätä sanottua tulkitaan. Ylisukupolvisiin, kipeisiin tarinoihin liittyy usein valtavan suuri lataus. Silloin se, mitä kerrotaan ei olekaan se järkyttävin osuus. Kertomisen tapa ja siihen sisältynyt lataus ja tunnelma on merkittävää. Omaa tarinaa — samoin kuin suvunkin tarinaa — voidaan alkaa kirjoittamaan ehjemmäksi. Kun ihminen alkaa pohtia, mitä hän itsestään ja itselleen kertoo, se vaikuttaa suuresti siihen, miten paljon jokin asia palvelee omaa hyvinvointia. Myös sitä on tärkeää pohtia, miten pystyy antamaan itselleen anteeksi, ja onko oma suhtautuminen itseen joustavaa ja lempeää. Vaikka omaa tarinaansa saisi työstettyä ja käsiteltyä, silti suvun taakat ja koettu elämä kulkevat jossain määrin meillä mukana. Mutta kun me tulemme tietoisemmiksi niistä, myös taakkojen käsittely voi helpottua. Kun emme enää ole suvun kipujen “armoilla”, vaan oma ääni kuuluu tarinassamme voi toipumista todella alkaa tapahtua. Myös mennyttä voi tarkastella sen pohjalta, mitä toimijuutta meillä on ollut, niissä hyvin vaikeissakin tilanteissa. Tämän huomaaminen auttaa eteenpäin, kun huomaa että siellä lamaantumisen ja väärien valintojen keskellä valitsin tilanteeseen sopivan parhaan mahdollisen tavan toimia, ja sen avulla selvisin, säilyin hengissä. Silloin saamme voimia katsoa itseämme rakkauden katseella. Aino Juusolan tekstejä löytyy esimerkiksi näistä linkeistä: Seksuaaliväkivaltatyön perusteet https://www.julkari.fi/handle/10024/147779 Lasten haastattelu lastensuojelussa https://www.ps-kustannus.fi/Sauli-Hyvärinen/Lasten-haastattelu-lastensuojelussa.html Lisäksi Aino Juusola on kirjoittanut seuraavat kirjat: Jutellaanko? Miten käsitellä lapsen kanssa vaikeita asioita Taakka vai Turva? Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta

“Koti, uskonto ja isänmaa.” Suomen historiassa kansallismielisyys on perinteisesti nivoutunut voimakkaasti kristillisyyteen ja Suomen oloissa nimenomaan luterilaiseen kirkkoon. Siinä missä aiempina vuosikymmeninä esimerkiksi jumalanpilkka voitiin nähdä hyökkäyksenä sekä kirkkoa että kansakuntaa vastaan, on suomalainen politiikka 2020-luvulla jo varsin maallistunutta. Esimerkiksi eduskunnassa uskontoon liittyvä retoriikka on varsin marginaalista. Samaan aikaan poliittinen kenttä on kuitenkin viime vuosina ollut suuressa muutoksessa ja erityisesti politiikan amerikkalaistuminen entistä havaittavampaa. Yhdysvalloissa tilanne uskonnollisuuden vaikutuksesta politiikkaan on hyvin toisenlainen ja erityisesti kristillinen nationalismi arkipäiväisempi ilmiö kuin Suomessa. Miten kristillisen nationalismin käsite soveltuu suomalaisen poliittisen kentän tarkasteluun 2020-luvulla, ja mitä käsite voisi Suomen oloissa ylipäätään tarkoittaa? Onko Suomessa poliittista nationalismia, minkälaista ja miltä tahoilta? Minkälaisia päämääriä sillä tavoitellaan, ja mitä tekemistä tällä kaikella lopulta on kristinuskon kanssa? Vieraina ovat uskonnon ja politiikan välisiä yhteyksiä tutkinut uskontotieteen professori Titus Hjelm ja kirkkohistorian sekä poliittisen historian dosentti Ville Jalovaara. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Hankinnat ja hankintakilpailutukset näkyvät TE-palvelujen asiantuntija Johanna Rytilahden mukaan yritysten lisäksi vahvasti myös asukkaiden arjessa. - Jokaiselle, joka lähtee aamulla töihin, kouluun tai hoitamaan asioita, tulevat hankintakilpailutukset siinä matkan varrella isosti esille. Asiantuntijan mukaan puhumme esimerkiksi terveydenhuollon ja kuljetusalan palveluista, leikkikenttien kunnossapidosta, koulujen pulpettihankinnoista, kouluruokailusta ja työvaatehankinnoista. Kaupunkilaiset ja kuntalaiset voivat vaikuttaa hankintakulttuuriin tukemalla oman alueen yrittäjiä. - Ollaan arjessa läsnä ja käytetään niitä palveluja, kun ne vielä ovat tässä saatavilla. Rytilahti kannustaa vahvasti kaikenkokoisia yrityksiä mukaan hankintakilpailuihin myös Päijät-Hämeessä. - Esimerkiksi vuonna 2022 noin 10 000 kilpailutusta, joihin pienillä- ja keskisuurilla yrityksillä oli mahdollisuus osallistua, niin niistä 94 prosenttia järjestettiin alueellisten toimijoiden taholta. Asiantuntija uskoo vakaasti, että yrittäjien ymmärrys myös hankintakilpailutusväylän käyttämisestä lisääntyy. - Sisältä lähtee myynnin nälkä ja halu miettiä, voisinko myös tätä kautta olla tukemassa paikallista loppukuluttajan arkea omilla palveluillani. Voisiko tämä olla työkalupakissani yksi työkalu myös omaa kannattavuutta ajatellen. Yrittäjille suunnattu hankintakilpailutukseen liittyvä tapahtuma Kasvua ja kannattavuutta järjestetään Opiston kunkussa keskiviikkona 21. helmikuuta klo 8-12. Yritykset voivat ilmoittautua mukaan täällä. Kuuntele koko haastattelu:

Oletko huomannut, että suoriudut monista tehtävistä paremmin, kun sinua tarkkaillaan? Tietoisuus siitä, että olemme katseen alla vaikuttaa kohottavasti ihmisen motivaatioon johtaen suorituskyvyn paranemiseen. Esimerkiksi maailman parhaat biljardinpelaajat onnistuvat erityisen vaikeita lyöntejä harjoitellessaan noin 80 prosentin todennäköisyydellä. Kun heidät laitetaan lyömään samoja lyöntejä yleisön edessä, onnistumisprosentti nousee 90:een. Usko tai älä, mutta tämä pätee ihmisten lisäksi vaikkapa torakoihin. Vaan tietenkään asia ei ole aina näin – esimerkiksi luovaa työtä tehdessä ulkopuolisesta tarkkailijasta syntyy pääsääntöisesti pelkkää harmia. -- Hae paikkaa Jari Sarasvuon maksuttomassa Tienhaara-aamuvalmennuksessa: https://jarisarasvuo.fi/tienhaara

Lahden seudulla viime vuosi oli todellinen ennätysvuosi, kun Lahti Regionin tiedotteen laskelmien mukaan matkailijat jättivät alueella jopa 50 miljoonaa euroa. Radio Voiman haastattelussa Lahti Regionin toimitusjohtaja Raija Forsman kertoo, mitä on odotettavissa matkailuvuonna 2024. Lisäksi puheenaiheena ovat esimerkiksi palkittu Heinola Vierumäen vetovoimaisuus ja Lahden seudun asema matkailukohteena. Heinola vei kakkossijan vuoden matkailualuekisassa, jossa vertailtiin eri kuntien, seutukuntien ja maakuntien matkailualueita. Uusi Holiday Club -kylpylä avautuu Vierumäelle loppuvuodesta 2024. Forsman toteaa, että nyt ollaan hyvässä vauhdissa, mutta tehtävää riittää. - Esimerkiksi eri palvelujen ristiinmyynnissä on vielä harjoiteltavaa, Forsman toteaa matkailupalveluista. Yhtenä esimerkkinä uudesta ristiinmyynnistä ja avauksesta on toukokuun ensimmäisen viikonlopun Classic Motor Shown ajankohtaan asettuva Nostalgiaviikko-kokonaisuus. Kuuntele podcastista, mihin Lahden seudun matkailussa nyt valmistaudutaan!

Opetuksella persoonallisesta Pahasta ja erilaisista henkivalloista on kristillisessä traditiossa pitkät perinteet. Antiikin maailmankuvassa ajatus ihmisen elämään vaikuttavista näkymättömistä ja pahantahtoisistakin voimista oli nykyistä arkisempi kysymys, ja riivaajien ulosajamisen kerrotaan olleen osa myös Jeesuksen julkista toimintaa. Esimerkiksi katolisuudessa eksorkismi on aina ollut osa kirkon katkeamatonta traditiota. Mutta mikä on tilanne Suomen evankelisluterilaisen kirkon piirissä? Pastori Lea Kujanpää ja rovasti Eero Junkkaala ovat keränneet mediahuomiota puhumalla avoimesti työstään pahojen henkivaltojen vastustamiseksi. Heidän kokemuksensa mukaan myös nykyajan suomalaisessa luterilaisuudessa tarvitaan opetusta henkivalloista, persoonallisesta Pahasta ja työkaluja konkreettiseen pahan kohtaamiseen. Miksi, ja mistä tässä kaikessa on kyse? Vieraina ovat “Ettei tarvitse pelätä. Henkimaailman kohtaaminen” -teoksen (Karas-Sana 2023) kirjoittanut luterilainen pappi, Kansan Raamattuseuran koulutusjohtaja Lea Kujanpää, sekä hänen työparinaan toimiva raamattukouluttaja, teologian tohtori ja rovasti Eero Junkkaala. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Lahdessa Mahdollistamon toiminta pohjautuu nuorten unelmien toteuttamiseen taide- ja kulttuuritoiminnan parissa. Mahdollistamo etsii jatkuvasti uusia nuoria 10-29 -vuotiaita lahjakkuuksia tapahtumiin esiintymään. Hankekoordinaattori Laura Peltoniemi ja nuoriso-ohjaaja Kirsta Jokela kertoivat tiistaina Radio Voimalla Open Stage -tapahtumasta, joka tulee huipentamaan Mahdollistamon toimintavuoden Pikkuteatterilla sunnuntaina 17. joulukuuta. Haku tapahtumaan on käynnissä sunnuntaihin 11. joulukuuta asti. - Nuoret saavat tulle tekemään lavalle aivan juuri sitä, mitä itse tahtovat näyttää. Tulossa on hyvin monenlaisia esityksiä, esimerkiksi K-pop -tanssia, pianisteja, haitarin soittoa, barokkiaaria, rokkibändi ja solisteja. Eli hyvin monenlaista, Peltoniemi kuvaili. Entä millaisia ohjelmanumeroita odottelette vielä mukaan? - Esimerkiksi stand-up- tai sirkustelu-esityksiä ei listalta tainnut vielä löytyä. Ihan kaikkea odotan innokkaasti, Jokela jatkoi. Kuuntele koko haastattelu. Kuva: Minni Salminen

Vaikka talvi hivuttautuu vähitellen eteläisimpäänkin Suomeen, monet pienet virtavedet sinnittelevät vielä ilman jääkantta. Esimerkiksi kirkkonummelainen Luomanpuro on yhä täysin sula. Mitä talvi merkitsee puroluonnolle ja miten vesieläimet selviävät kylmän kauden yli? Millaista elämää purossa on talvella? Näistä otti selvää toimittaja Anna-Kaisa Brenner, joka kävi Luomanpuron yläjuoksulla Suomen ympäristökeskuksen tutkijan Katriina Könösen kanssa.

Perjantaina Mallusjoen seurantalolla Takkariklubilla esiintynyt Samuli Putro oli selvästi vaikuttunut klubista. Heti keikan alkupuolella Putro totesi, että yhtye kiertää klubeja ja keikkapaikkoja, mutta että ne ovat “geneerisiä tähän paikkaan verrattuna.” Noin puolitoistatuntisen keikan päätteeksi Putro kehotti olemaan ylpeä Takkariklubista.  Lataus myös näkyi ja kuului. Esimerkiksi Älä sammu aurinko -kappaleen lopussa Putro oli selvästi itsekin fiiliksissään, kuinka hyvin veto meni. Mikä on mallusjokelaisten salaisuus?  Takinkääntöviikosta tunnettu Mallusjoen Nuorisoseura järjestää seurantalolla kulttuuriklubia vapaaehtoisvoimin. Yhdistyksen varapuheenjohtaja Anni Kivinen kertoo Radio Voiman haastattelussa, että klubilla työskentelee parikymmentä vapaaehtoista. Kivinen arvelee, että osa klubin taiasta on sijainnissa.  - Kaljaa voi juoda muuallakin, tänne tullaan keikan vuoksi, Kivinen sanoo.  Takkariklubia on järjestetty vuodesta 2022 lähtien. Klubin sivuilla kerrotaan, että tapahtumien hommat hoidellaan talkoovoimin rennolla otteella ja suurella sydämellä.  Radio Voiman haastattelusta voit kuunnella, mitä muuta saunan lisäksi Kivinen arvelee liittyvän klubin ainutlaatuisen tunnelman salaisuudeksi!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Tässä jaksossa Johannes Tepon vieraana kuullaan Ravintola Käskynkän yrittäjää Veli Markkasta. Velin nälänsiirtosuositus on Kanttarellimunakas. Kantarellimunakas (kahdelle henkilölle) 6 kananmunaa   3 rkl ruokaöljyä   0,5 dl kermaa   1/3 tl suolaa   1 dl kantarellia, hienonna pieniksi, olen säilönyt tuoreeltaan pakkaseen. Jos kuivattuna jauheena niin lisää se kananmuna massan joukkoon   1 rkl sipulia   1 dl juustoraastetta   Jos haluaa niin voi käyttää eri yrttejä, esim. basilikaa, persiljaa. Munakkaassa voi käyttää lähes kaikkia jääkaapista löytyviä raaka-aineita, eli ns. jämiä. Esimerkiksi juustot, vihanneksia, leikkeleet, liha-, kala- tai broilerituotteet.   Riko kananmunien rakenne ja lisää siihen kermaa ja suolaa. Ota iso tarttumaton paistinpannu kuumenemaan, laita siihen ruokaöljyä. Kun öljy on lämmennyt, laita paistinpannulle kantarellia ja sipulia. Kun nämä on freesaantunut, lisätään paistinpannulle munakasmassa- Älä käytä liian kovaa lämpötilaa! Kun massa alkaa hyytymään, siirtele sitä niin, että massa hyytyy tasaisesti joka puolelta. Kun massa on hyytynyt kokonaan, lisää juustoraaste. Käännä puolet munakkaasta toisen puolen päälle ja siirrä se lautaselle.   Munakas sopii päivän jokaiseen ruokakertaan. Munakkaan lisukkeena kannattaa käyttää mauste- ja tuorekurkkua, tomaattia, salaattia.

Eettinen näkökulma kuuluu moderniin kieltenopetukseen ja uusi sanatutkimus tähtää parempaan metsäkeskusteluun Kielten oppimisen ja opettamisen professori Minna Maijala kertoo, että Metsäsanoista metsätekoihin -tutkimus pyrkii elävän luonnon säilyttämiseen. Maijalan aiempi laaja tutkimus Turun yliopistossa keskittyi eettiseen kieltenopetukseen. Humanisti vastaa -podcastissa Minna Maijala sanoo, että kestävä kehitys nivoutuu erittäin hyvin kieltenopetukseen. Oppikirjoihin hän toivoo lisää teemaan sopivia aineistoja. Esimerkiksi ekologista matkailua on luontevaa käsitellä kieltentunneilla. Saksaa opettava Maijala pitää erikoisena sitä, että yhteiskunnallisessa keskustelussa suurista eurooppalaisista kielistä, kuten saksasta ja ranskasta, puhutaan meillä pieninä. Hän muistuttaa, että tulevaisuuden töissä suomalaiset tarvitsevat monipuolista kielitaitoa ja nuoret haluavat oppia kieliä. Koulujärjestelmä ei tätä välttämättä nykyisellään tue. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevalle professorille luonto on läheinen. Hänen mielestään on tärkeä selvittää, miten metsistä puhutaan. Hän toivoo, että Suomessa on myös tulevaisuudessa vanhoja metsiä, missä sekä eläimillä, kasveilla että ihmisillä on hyvä olla. Podcastin pikakysymyksissä Maijala joutuu pohtimaan, onko metsäteollisuus ympäristön pilaaja vai vastuullinen tuottaja. Vastakkainasettelun sijaan hän korostaa tietoon perustuvaa, eri näkökulmia ymmärtävää keskustelua. Maijalan tutkimusryhmiä rahoittaa Koneen Säätiö. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastit ovat kuunneltavissa myös Turun Sanomien verkkosivuilla ja Spotifyssa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Kotimainen Lilja the Label suhtautuu vakavasti vastuullisuuteen ja erottuu avantokuvillaan. Esimerkiksi merien muoviroskista valmistettuja uimapukuja ja bikineitä voi käyttää jokaisena vuodenaikana ja kaikissa vesissä.Teksti: Anu PekonenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/muoviroskasta-uimapukuja-valmistava-lilja-the-label Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tässä Rahamanian jaksossa sukellamme syvälle lyhytaikaisen vuokrauksen "pimeään puoleen". Jaamme omia kokemuksiamme ja haasteitamme, joita olemme kohdanneet mökkivuokrauksen ja Airbnb:n saralla. Vaikka suurin osa asioista onkin sujunut ongelmitta, avaamme keskustelua myös niistä tilanteista, joissa kaikki ei ole mennyt putkeen. Puhumme esimerkiksi niistä hetkistä, kun olemme joutuneet selittämään vieraille yksinkertaisiakin asioita, ja avaamme, kuinka epävarma tulonlähde voi tuoda mukanaan jännitystä erityisesti muuttuvassa markkinatilanteessa. 1️⃣ Älä anna stressin hallita: Vaikka isäntänä toimimisessa voi olla ärsyttäviä puolia, kuten pienten ongelmien ratkaisemista tai vahinkojen korjaamista, useimpiin haasteisiin löytyy ratkaisut helposti. Vakuutus voi myös tarjota suojaa suurempia vahinkoja vastaan. Joten me kehotamme: älkää antako pelon estää teitä tutkimasta lyhytaikaisten vuokrausten maailmaa! 2️⃣ Löydä oma polkusi: Keskustelemme omien tapojen löytämisestä ja omalle asiakaskunnalle puhumisesta. Lyhytaikaiset vuokraukset tarjoavat moninaisia mahdollisuuksia ja keinoja räätälöidä majoituskokemusta. Joten me rohkaisemme: älkää pelätkö kokeilla ja keskittyä omiin vahvuuksiinne ja kiinnostuksen kohteisiinne! 3️⃣ Sijainnin merkitys: Avaamme keskustelua hyvän sijainnin valinnan tärkeydestä lyhytaikaiselle vuokraukselle. Esimerkiksi yliopistojen tai liikekeskusten läheisyydessä sijaitsevat kohteet voivat houkutella jatkuvaa kysyntää ympäri vuoden. Lisäksi useampi makuuhuone voi houkutella perheitä tai suurempia ryhmiä, mikä antaa etulyöntiaseman hotelleihin nähden. Joten me vinkkaamme: harkitkaa sijaintia ja palveluita, jotka vetoavat kohdeyleisöönne! [00:00:12] Lyhyt vuokrauksen pimeä puoli. [00:05:10] Edullinen mökki Lopella. [00:08:03] Kätevää. [00:11:54] Valkoisten matkalaukkujen mustat jäljet. [00:16:34] Huvittavaa palautetta veneestä. [00:21:25] Lyhytvuokrauksen huomattu hyödyt. [00:25:37] Loma-asunnon vuokraaminen optimoinnin kannalta. [00:28:14] Ylitarjonta pääkaupunkiseudulla. [00:33:22] Ikuisia haasteita. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Opiskeltuaan laulunopettajaksi Ava Numminen havahtui siihen, että kaikki hänen oppilaansa olivat jo valmiiksi ”hyviä laulajia”. Laulutaidottomia hän ei yllättäen osannutkaan opettaa. Tästä oivalluksesta avautui Ava Nummiselle uusi intohimo: miten opettaa henkilöitä, jotka väittivät olevansa täysin laulutaidottomia? Numminen teki aiheesta väitöskirjan ja perusti uudenlaisia opetusmenetelmiä käyttävän laulukoulun. Laulun oppimisessa tärkeää on herkistyminen pienille kehollisille tuntemuksille. Myöhemmin Numminen oivalsi, että sama pätee monen muunkin taidon oppimiseen. Esimerkiksi hevosella ratsastamisessa avain hyvään yhteyteen hevosen kanssa on kommunikointi pienin, aavistuksenomaisin elein ja kosketuksin. Kuusi kuvaa ohjelman toimittaa Jonni Roos.

Euro säästöön joka kerta, kun maksat ostoksia kortilla? Ei kuulosta mahdottomalta! Esimerkiksi tätä voi olla mikrosäästäminen, joka on suosittu säästämisen muoto helppoutensa vuoksi.Kirjoittaja: Iines JoronenLukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Raamattu on muovautunut jatkuvasti ja pitkän ajan kuluessa kirjurien ja tekstilöytöjen moninaisuudessa. Kirjurit tekivät myös virheitä ja muokkasivat tekstejä ajan oppien mukaisiksi. Esimerkiksi monijumalaisuudesta on vielä jälkiä tuntemassamme kirkkoraamatussa. Myös naisten asema varhaisessa kristinuskossa vaikuttaa hämärtyneen vuosisatojen saatossa. Lisäksi Raamattu muuttuu aina, kun sitä käännetään uusille kielille. Tämä ei ole mikään mysteeri tai suuri huijaus vaan Raamatun tekstien tutkijoiden hyvin tuntema ilmiö. Teologian tohtori Ville Mäkipelto on alan asiantuntija ja hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Omistaminen saattaa olla lähes anonyymia ja näkymätöntä, kun esimerkiksi osakeyhtiön arvo on hajautettu laajalle piensijoittajajoukolle. Näin ei ole aina. Esimerkiksi perheyritykset voivat toimia vaikka kuinka monetta sukupolvea, ja yrityksen omistaminen näkyy selkeästi liiketoimintamalleissa. Äärimmillään omistaminen on väkivaltaista. Erilaisissa nurkanvaltauksissa riittävän suuri omistajataho voi mediankin avustuksella heiluttaa yhtiön rakenteita tai pilkkoa yhtiön osiin, koska sen osien arvo ylittää kokonaisuuden arvon. Hallitustyöläinen Timo Leino on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Miten Suomi voi auttaa Afganistanin naisia? Haastattelussa toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio. Hän kuvailee, miten vapautunut tunnelma Afganistanissa oli 2002 kun Taleban saatiin väistymään, ja miten naisten asema parani vuosien ajan, kunnes vuonna 2021 Taleban pääsi taas valtaan. Merikallio haastatteli 30 ihmistä Afganistanin naisten ääni -selvitykseen, joka julkaistiin tällä viikolla. Haastateltujen joukossa oli poliiseja, ministereitä, poliitikkoja, toimittajia, lääkäreitä, opiskelijoita, naisaktivisteja, järjestövaikuttajia ja entisiä viranhaltijoita Afganistanista. Suomi on ollut yksi Afganistanin merkittävimmistä tukijoista, ja Afganistanissa toivotaan, että Suomi jatkaisi auttamista. Esimerkiksi riippumaton ihmisoikeuskomissio AIHRC on saanut tukea Suomelta. Afganista on ainoa maa maailmassa, joka kieltää tyttöjen ja naisten opiskelun. Vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump teki erillissopimuksen äärijärjestö Talebanin kanssa. Neuvotteluihin ei otettu mukaan Afganistanin johtoa. Merikallio arvioi, että jos tuo neuvottelu olisi tehty huolellisesti, ja Afganistanin johto oltaiisin otettu mukaan, näkisimme hyvin erilaisen tilanteen. Neuvottelua pidetään raportin mukaan "valtavana virheenä" ja se aiheutti naisten aseman jyrkän heikkenemisen. Merikallion haastattelemat naiset esittävät konkreettisia toimia, joita Suomi voisi tehdä Afganistanin ihmisoikeustilanteen hyväksi. Merikallio kuitenkin pelkää, etä Afganistanista voi tulla uusi Pohjois-Korea, joka eristetään muusta maailmasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kun nyt kerran päätit lukea tämän tekstin, mietipä hetki, missä syntyi lukemiseen johtava päätös. Saatat ajatella, että teit päätöksen omasta vapaasta tahdostasi. Mutta mistä tuo tahto kumpusi? Vapaan tahdon olemusta ovat miettineet tutkijat ja ajattelijat kautta aikojen. Kaikki maailmassa on lähtöisin alkuräjähdyksessä syntyneistä hiukkasista, myös me ihmiset. Hiukkasten liikkeet noudattavat fysiikan lakeja. Onko siis toimintamme ennalta määrättyä, hiukkasten liikkeistä johtuvaa? Tätä pohditaan Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistin kanssa. Vapaaseen tahtoon kuuluu, että ihminen voi päättää omista liikkeistään. Tietyissä neurologisissa tiloissa tämä ei toteudu. Esimerkiksi vieraan käden oireyhtymässä käsi liikkuu hallitsemattomasti omia aikojaan. Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa on etsinyt aivoista vapaaseen tahtoon liittyviä rakenteita. Miten paljon ihmisen toiminta on vain sähkökemiallisten ja biologisten reaktioiden seurausta — ja olemmeko vastuussa? Haastateltavina Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist sekä Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Maailmassa on melkein 8 miljardia ihmistä ja ilmaston lämpeneminen kuivattaa nykyisiä viljelysmaita aroiksi ja aavikoiksi, joten kasvavan väestön ruokkiminen voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Tehomaatalous ei ole enää kovin tehokasta, koska se vaatii kalliita lannoitteita, koneita, polttoainetta yms tuotantopanoksia niin paljon, että nykyisellä hintatasolla homma ei enää kannata. Vaihtoehtoja valitessa on hyvä muistaa, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise kaikkia ongelmia. Hyvin erilaisen ratkaisut toimivat erilaisissa oloissa ja maissa. Mitä ovat regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja soluviljely kasvatustankeissa, ja löytyykö niistä ratkaisu? Esimerkiksi apilanurmi imuroi typpeä ja hiilidioksidia ilmasta, ja tuottaa bioenergiaa sekä syötäviä proteiineja ja sokereita. Entä miten käy suomalaisten ruokaturvan, jos monet maatilat lopettavat kannattamattomina? Kaisaniemen kasvitieteellisessäpuutarhassa tulevaisuutta pohtivat agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia Instituutista ja kestävyystieteen apulaisprof. Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luononvarakeskus LUKE:sta. Toimittaja on Leena Mattila.

Puolueet käsittelevät joka vuosi valtavan määrän puoluekokousaloitteita. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevissa kokoomuksen, keskustan ja vasemmistoliiton puoluekokouksissa nuijitaan päätökset yli viidestäsadasta puoluekokousaloitteesta. Aloitteita on laidasta laitaan: eläketuotoista maaseudun poikamiehiin. Miksi puolueet käsittelevät joka vuosi valtavan määrän aloitteita? Saadaanko niillä koskaan mitään aikaiseksi? Mikä merkittävä päätös on lähtenyt liikkeelle puoluekokousaloitteesta? Nojasiko kevään Nato-ratkaisu alun perin puoluekokousaloitteeseen? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Metsien Suomen kanssa. Puut (ja monet kasvit) koostuu isolta osin polymeeristä nimeltä ligniini (ei pidä sekoittaa linguinen kanssa, joka on pasta). Ligniini koostuu taas suurilta osin biopohjaisesta hiilestä, joka on elintärkeä aine monissa modernin maailman laitteistossa. Esimerkiksi, sähköautojen akuissa käytetään grafiittia, jonka louhiminen tapahtuu usein kyseenalaisissa olosuhteissa, ja sen lisäksi planeetan mineraalivarannot eivät todennäköisesti muutenkaan riitä pitkällä aikavälillä. Pystyykö ligniini olemaan kestävä korvike? Ja mitä muuta mielenkiintoista tiede on löytänyt ja keksinyt puusta? Saimme vieraaksi näihin ja muihin kysymyksiin vastaamaan VTT:n tutkimuspäällikön Katariina Torvisen. ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Vähentäisikö vai lisäisikö Nato-jäsenyys Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa? Haastattelussa Ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö Piritta Asunmaa. "Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen eli Natossa ei tehdä päätöksiä, joita yksikään jäsenmaa ei voisi hyväksyä", Asunmaa kertoo. Esimerkiksi viidennen artiklan aktivointiin tarvittaisiin kaikkien 30 jäsenmaan hyväksyntä. Asunmaan mielestä ei olisi kuitenkaan epäselvää, etteikö tästä päästäisi yksimielisyyteen, jos jokin jäsenmaa joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Asunmaa kertoo, millaisella prosessilla Suomi voisi liittyä Natoon, jos näin päätettäisiin. Aikaa tähän ei välttämättä menisi kovin pitkään, maksimissaan muutama viikko. Millaisia ehtoja Suomi voisi Natoon liittymissopimukseen neuvotella? Mitä Nato-jäsenyys velvoittaa Suomelta? Asunmaa korostaa, että Suomi luopui liittoutumattomuudesta jo liittyessään EU:n jäseneksi. Hän ei näe, että Nato-jäsenyydellä olisi suurta merkitystä Suomen ulkopoliittiseen liikkumavaraan. Asunmaa arvioi, että Naton jäsenenä Suomen voisi olla helpompi luoda toimivampia suhteita Venäjään, koska silloin Venäjä ei voisi samalla tavalla enää painostaa. Tänään julkaistaan hallituksen turvallisuuspolittinen selonteko, mutta tätä jaksoa tehdessä sitä ei vielä ole julkaistu. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Mitä poliitikot tekevät energian ja polttoaineiden hinnan nousulle? Keskustelemassa kansanedustajat Suna Kymäläinen (sd.), Petri Honkonen (kesk.) ja Sheikki Laakso (ps.). Hallitus esitteli viime viikolla Kymäläinen kertoo, että SDP olisi ollut valmis laajempiinkin toimiin, mutta kaikki hallituskumppanit eivät olleet valmiita siihen. "Kyllä SDP ja keskusta oli tässä yksimielisiä, että tarvitaan kädenojennus autoilevalle kansanosalle", Honkonen toteaa. "Valitettavasti nämä kompensaatiot eivät kaikkiin osu, mutta jostain täytyy lähteä liikkeelle ja tämä on hyvä alku", Kymäläinen sanoo. "Esimerkiksi pienituloiset eläkeläiset ovat väliinputoajaryhmä", Honkonen kertoo. Laakson mukaan polttiaineveroa voisi laskea 15 senttiä litralta. "Hallituksen toimet eivät olleet riittäviä", Laakso toteaa. Honkonen huomauttaa, että polttoaineveron lasku kompensoisi hintaa myös niille, joilla on ihan hyvin varaa maksaa bensasta. Kymäläinen korostaa, että pitää ottaa huomioon, että öljyn käytön tukemisessä valtion kompensaatio menee "öljyntuojamaiden pussiin, eikä edistä, että päästäisi eroon fossiilisista polttoaineista". Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että Suomen omavaraisuutta sähkön suhteen pitäisi lisätä. Venäläisen Rosatomin kanssa tekeillä oleva Fennovoiman ydinvoimalahanke ei saa kehuja Kymäläiseltä ja Laaksolta. "En näe sitä Suomen huoltovarmuuden kannalta turvalliseksi vaihtoehdoksi", Kymäläinen sanoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.