Podcasts about seuraa

Korkomarkkinoiden erikoisjakso. Mitä koroista pitäisi juuri nyt tietää? Kumpi on parempi: korkea vai matala korko? Miten korot vaikuttavat osakkeisiin? Mitä keskuspankit tekevät? Studiossa vieraana todellinen korkoasiantuntija, OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen, joka seuraa korkoja työkseen.(00:00) - Intro (02:40) - Keskuspankkien seuraaminen (06:45) - Miksi keskuspankkeja on olemassa? (08:40) - Keskuspankkien itsenäisyys ja sen tärkeys (09:55) - Miten Fed ja EKP eroavat käytännössä? (11:08) - Miten keskuspankkien päätökset heijastuvat markkinakorkoihin? Onko eri mailla eroja? (15:00) - Mitä keinoja keskuspankeilla on ohjata markkinakorkoja ohjauskorkojen lisäksi? (18:15) - Luottavatko osakemarkkinat jo liikaa keskuspankkien tukeen? Miten keskuspankit ovat hoitaneet kriisit? (22:50) - Miten keskuspankit vaikuttavat valuuttoihin? (27:45) - Miten keskuspankit vaikuttavat osakemarkkinoihin? (33:30) - Mikä keskuspankki on onnistunut parhaiten? (35:30) - Tämän hetken tilanne korkomarkkinoilla? Mitä Fed ja EKP tekevät seuraavaksi? (38:17) - Fed:n tuleva pääjohtaja Kevin Warsh ja Yhdysvaltojen hallinto (42:08) - Säilyykö Fed:n itsenäisyys? (46:00) - HOT or NOT: Yhdysvaltojen dollari ja Kevin Warsh Jakso on hiihtolomien takia nauhoitettu perjantaina 13.2.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj.OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Palestiinan liput liehuvat. Miksi mielenosoittaminen vaikuttaa välillä vähän päälleliimatulta tai, noh, ammattimaisesti organisoidulta? “Seuraa rahavirtoja” on vanha, hyväksi havaittu, neuvo tälläkin kertaa. Miten miljardööri Soros liittyy asiaan?

Romantiikka väkivallan välineenä, ja muita piilotetun väkivallan muotoja.Käsittelemme jaksossa Meri Ala-Huikun kanssa vainoamisen ja sumuttamisen ("gaslightingin") psykologiaa. Lisäksi puhumme harvemmin havaituista väkivallan muodoista, joita tapahtuu esimerkiksi lapsettomissa perheissä, kehitysvammaisia kohtaan ja vanhainkodeissa.- Mistä vainoaminen koostuu? Kuuluuko siihen vilpitöntä uskoa, että toinen kyllä palaa kanssani yhteen, vaikka hankkiikin nyt lähestymiskieltoa? Mistä tämä kertoisi?- Sadismi ja mielen järkkyneisyys vainoajien ja sumuttajien kesken.- Sarjavainoajat.- Miten romantiikkaa ja pinnallisesti positiivisia asioita voidaan käyttää vainonnan keinona.- Rakenteellinen väkivalta vanhuksia kohtaan. Miten väsyneisyys ja leipääntyneisyys voivat pelata roolia tässä.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Millä tolalla vanhustenhoiva Suomessa on? Keskustelemassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Pia Sillanpää (ps.), Hilkka Kemppi (kesk.) ja Aino-Kaisa Pekonen (vas.). Syyriassa oleva al-Holin leiri on tyhjentynyt äkillisesti. Mitä tästä seuraa? Vieraina väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä. Haastattelussa myös ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Juontajana Mika Kriikku, toimittajana Rasmus Montonen, tuottajana Annette Blencowe.

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa.Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä?Jakson aiheita:- Mihin psykiatria perustuu?- Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu?- Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä?- Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Jakson aiheena on sähkölääketiede ja sen käyttö 1700- ja 1800-luvuilla Euroopassa. Pohdimme jaksossa, milloin sähkö keksittiin ja milloin sitä opittiin varastoimaan. Oliko 1700- ja 1800-lukujen aikalaisille sähkö pelottava, uteliaisuutta herättävä tai kenties ihmettä muistuttava ilmiö? Miksi ihmeessä sähköä alettiin soveltaa lääketieteessä sairauksien parantamiseen? Entä toimiko se? Jakson vieraina on ELBOW-tutkimushankkeen kaksi tutkijaa: hankkeen johtaja ja historian apulaisprofessori Soile Ylivuori sekä postdoc-tutkija Saara-Maija Kontturi, molemmat Helsingin yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740–1840 eli lyhyemmin ELBOW-tutkimushankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #142 Sähköä, lääketiedettä ja tieteen tekemistä →

Jaksossa Antti ja Lippo pureutuvat siihen, miksi Eurooppa näyttää nyt sijoittajan silmissä kiinnostavammalta kuin pitkään aikaan, ja mitä riskejä ja mahdollisuuksia tähän liittyy. Mukana vertailukohtana Yhdysvaltojen viimeaikaiset toimet, mutta pääroolissa on Eurooppa. Jaksossa saamme myös tiukan kannan Antilta ja Lipolta, onko Eurooppa nyt HOT vai NOT.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin.Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä:- Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota- Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn- Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen- Kuinka viiltelyä hoidetaan- Onko kyseessä riippuvuus- Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen- Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidostaKatja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tässä jaksossa keskustelemme Sörkka svengaa -musiikkinäytelmään liittyvistä teemoista. Jaksossa palaamme 1920-luvun Sörnäisiin ja Vallilaan, missä kieltolaki, salakuljettajat ja jazz täyttivät ravintolat ja porttikongit. Pohdimme, minkälaista elämä oli sisällissodan jäljiltä jakautuneessa Suomessa. Miten uudet keksinnöt ja ilmiöt, kuten matkagramofoni, pölynimuri ja musiikkityylit, muuttivat arjen kulttuuria ja elämää? Millä tavoin 1920-luvun ilmapiiri vaikutti sukupuolirooleihin ja erityisesti naiseuteen? Millaisia olivat kadunkulmien tarinat ja sörkkalaisten värikäs kieli? Entä mitä kaikkea kätkeytyi ajan toiveikkaaseen, mutta vaaralliseen ilmapiiriin? Jakson vieraina ovat filosofian tohtori, dosentti ja tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä sekä Sörkka svengaa -näytelmän ohjaaja Reetta Ristimäki. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Greta Tuotannon ja Musiikkiteatteri Kapsäkin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #141 Kova tee, kupliva jazz ja 1920-luvun svengaava Sörnäinen →

Tässä jaksossa annetaan vinkkejä miten pitää elämänhallinta reilusti sivuluisun puolella, miten saada onnistuneesti Seuraa prostituoidulta ja kannattaako deittailla, jos on naimisissa. Aamuklubin parhaissa paloissa ollaan salaattivarkaan jäljillä, kokeillaan uusia extremelajeja ja fuskataan olan takaa.

Tästä lähtee käyntiin Antin ja Lipon suuri salkkukisa! Kyseessä on vuoden kestävä sijoituskilpailu, jossa vastakkain kilpailevat rahasto- ja osakesalkku. Kumpikin valitsee salkkuunsa viisi sijoituskohdetta: Lippo 5 rahastoa ja Antti 5 osaketta. Sijoituskohteet paljastetaan tässä jaksossa. Lisäksi jaksossa analysoidaan vauhdikkaan alkuvuoden markkinakäänteet. Miten markkinat reagoivat USA:n iskuun Venezuelaan? Mitä sijoittajan pitäisi alkuvuoden markkinatapahtumista ajatella?(00:00) - Intro (01:00) - Ajankohtaiset markkinatapahtumat: USA:n isku Venezuelaan, öljy, Grönlanti, Kiina (15:34) - Antin ja Lipon suuri salkkukisa alkaa: mistä on kyse? (18:05) - Lipon rahastovalinnat ja Antin osakevalinnat kisaan (46:26) - HOT or NOT: Trumpin vaikutus osakemarkkinoihin vuonna 2026 ja OP-bonukset rahastoon Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on mainos. OP-Rahastoyhtiö Oy, OP Yrityspankki ja OP Varainhoito Oy ovat laatineet tämän markkinointimateriaalin. Materiaalissa esitetyt tiedot perustuvat lähteisiin, joita laatijat pitävät luotettavina. Takuita materiaaliin sisällytettyjen tietojen tai mielipiteiden oikeellisuudesta tai täydellisyydestä ei voida kuitenkaan antaa. Materiaalin tarkoituksena ei ole, eikä vastaanottaja voi olettaa, että se antaisi kattavan tai täydellisen kuvauksen tuotteesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka materiaalin laadinnassa on noudatettu huolellisuutta ja pyritty varmistamaan, että kaikki siinä esitetyt tiedot ovat oikein, eivät laatija tai sen henkilökunta vastaa materiaalin sisällöstä eikä mitään päätöksiä tai sopimuksia tule tehdä sen perusteella. Tämä materiaali ei sisällä sitovaa tarjousta tai ehdotusta ostaa tai merkitä rahasto-osuutta, eikä materiaali tai sen sisältö luo perustaa millekään sopimukselle tai sitoumukselle. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP Pohjolan sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä rahastoyhtiön ja vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa. OP Pohjolan sijoitusrahastojen salkunhoidosta vastaa OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä yksilöity salkunhoitoyhteisö. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta ja laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Tulevia tuottoja ei voida päätellä aiemmasta tuloksesta. Mahdollinen tuleva tulos riippuu myös verotuksesta, joka puolestaan riippuu kunkin sijoittajan henkilökohtaisesta tilanteesta ja voi muuttua jatkossa. Jos sijoitusrahastoa markkinoidaan ulkomailla, voi OP-Rahastoyhtiö Oy päättää lopettaa tällaisen markkinoinnin. Sijoittamista koskevassa päätöksessä on otettava huomioon kaikki sijoitusrahaston ominaisuudet tai tavoitteet, jotka kuvataan OP Pohjolan rahastojen rahastoesitteessä ja muissa sijoitusrahastoa koskevissa asiakirjoissa. Tutustu ennen sijoituspäätöstä sijoitusrahaston avaintietoasiakirjaan, rahastoesitteeseen ja sääntöihin. Saat ne varainhoitajaltasi tai osoitteesta op.fi/kaikki-rahastot. Sijoitusrahaston pääasialliset riskit löytyvät avaintietoasiakirjasta ja täydellisempi riskiluettelo rahastoesitteestä. Tiivistelmä sijoittajan oikeuksista on osoitteessa op.fi/tutustu-rahastojulkaisuihin. Asiakirjat ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Insestissä seksuaalinen käyttäytyminen kohdistetaan ihmisiin, jotka ovat liian lähellä.Voiko samoin tehdä emootioiden kanssa? Mitä on emotionaalinen insesti?Emotionaalisesti insestinen vanhempi kohtelee lastaan ikään kuin puolisoa tai "vertaistaan". Hän saattaa vaatia lapselta emotionaalista tukea ja läheisyyttä enemmän kuin vanhempi-lapsi-suhteessa on asiallista. Hän saattaa avautua lapselle asioista, joita lapsen ei tulisi kuulla tai käsitellä.Aiheesta puhumassa kanssani on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita! Hän luokittelee uusimmassa, Sairas perhe -bestsellerkirjassa monia epäterveen vanhemmuuden tyyppejä.Katjan valokuva: Heidi-Hanna KarhuJos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Jaksossa keskustelemme hakkereiden ja tietotekniikan historiasta. Pohdimme jaksossa, minkälaisia taitoja hakkereilla on ja minkälaisia kykyjä tietotekniikassa on muutaman vuosisadan aikana tarvittu. Minkälaisia jälkiä hakkerit ovat hyvässä ja pahassa jättäneet tietotekniikan historiaan? Koska on keksitty maailman ensimmäinen tietokone? Onko tietoturvan asiantuntijoita tarvittu yhtä kauan kuin tietotekniikka on ollut käytössä? Jakson vieraana on itseään nörttidosentiksi kutsuva, tietojenkäsittelyn tohtori ja tietokirjailija Linus Nyman. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kustantamo S&S kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #140 Hakkereita, tietotekniikkaa ja keksintöjä →

Tervetuloa PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradioon!Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. No, olutta ei välttämättä tarvita, mutta tunnelma tulee olemaan ILTARADIOSSA rento. Ei pönötetä eikä mietitä liikaa mitä sanotaan.Nyt selviää, millaisista asioista psykologia-alan ihmiset puhuvat iltaisin! Jokainen tuo jaksoon mukaan jonkun idean tai aiheen, joka on viime aikoina liikkunut mielessä.Sinulla on nyt kaksi eri tyylistä PSYKOLOGIA-Podcastin muotoa joista valita!Ensimmäisessä PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradiossa ovat vieraina psykologian maisteriopiskelijat Nette Hurme, Tatu Polamo ja Julius Heino!Lets mennään.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Vielä joku aika sitten avaruus tuntui olevan kaukana ja lento sinne oli aina saavutus. Nyt satelliittien laukaisusta Maata kiertävälle radalle on tullut lähes päivittäistä rutiinia. Avainroolissa on amerikkalainen SpaceX ja sen suurelta osin uudelleenkäyttettävä Falcon 9. Sen avulla avaruuteen nousemisen hinta on pudonnut olennaisesti. Tämä on kuitenkin vasta alkua, sillä muut – suuremmatkin – uudelleenkäytettävät raketit ovat tulossa kovaa vauhtia käyttöön. Euroopalle viime vuoden ovat olleet hankalia, koska uusi Ariane 6 ei ole ainoastaan myöhässä, vaan myös selvästi vanhanaikainen verrattuna kilpailijoihinsa. Vaikka se on paras perinteinen raketti, on Ariane 6:n tärkein merkitys taata Euroopalle itsenäinen ja riippumaton pääsy avaruuteen. Tiedeykkösessä seurataan elokuussa tapahtunutta Ariane 6:n laukaisua ja selvitetään paitsi eurooppalaista avaruustoimintaa, myös avaruuslentojen tulevaisuutta laajemmin. Vuodesta 2026 on tulossa niiden suhteen käänteentekevä! Haastateltavana: Tony dos Santos, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), Kouroun avaruuskeskuksen tekninen johtaja David Cavaillolès, Arianespacen toimitusjohtaja Anne-Sophie Chassagnou, meteorologi, Kouroun avaruuskeskuksen sääpalvelu Rodrigo Avila de Louis, ESA, turvallisuusinsinööri Toimittaja ja äänisuunnittelu: Jari Mäkinen

Jaksossa Antti ja Lippo jakavat Oscarit vuoden parhaille markkinatapahtumille sekä henkilöille, jotka markkinoita ovat heiluttaneet. Kuka saa Oscarin parhaasta pääosasta? Entä parhaasta ohjauksesta? Antti ja Lippo vastaavat myös lähettämiinne kuulijakysymyksiin. Jakso julkaistaan poikkeuksellisesti perjantaina ensi viikon pyhien vuoksi. Normaalisti jaksot julkaistaan joka toinen keskiviikko.  Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Tutustumme jaksossa Turun ja Pariisin väliseen kulttuurivuorovaikutukseen 1700-luvun lopusta 1840-luvulle musiikin ja teatterin parissa. Kysyn jaksossa, minkälaista kulttuurielämä oli 1800-luvun vaihteen molemmin puolin Pariisissa ja Turussa sekä miten kulttuurinen vuorovaikutus näkyi kaupunkien välillä. Ketkä musiikkia ja teatteria esittivät, entä ketkä sitä katsoivat? Missä esityksiä seurattiin? Entä minkälainen oli seurapiirien ja sivistyneistön maailmankuva ja miten se näkyi esityksissä? Jakson vieraina ovat Opera i periferin- eli Oopperaa periferiassa -hankkeen johtaja ja Suomen historian professori Charlotta Wolff sekä hankkeen väitöskirjatutkija Mikko Saira Turun yliopistosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #139 Musiikkiteatteria Turussa ja Pariisissa 1800-luvun taitteessa →

Pelit ja pelillisyys ovat ihmisessä syvällä. Kuinka syvällä? Pelien suhteen puhutaan yleensä vain "ruutuajasta" ja peliriippuvuuksista, ja harva kehtaa rehdisti sanoa harrastavansa pelaamista. Peleillä on kuitenkin voimakas ja aito positiivinenkin vaikutus maailmaan. Lapsesta asti ihminen oppii leikkien kautta valtavasti asioita sosiaalisesta maailmasta, moraalista ja itsestään. Ihmiset haluavat pelata ja leikkiä. Pelillistäminen tarkoittaa asioiden tekemistä pelien kaltaiseksi. Jos osaa katsoa, pelillisyyttä näkyy kaikkialla. Oikeastaan laajasti tulkittuna suurin osa ihmisten luomista instituutioista, töistä, harrastuksista ja tavoitteista voidaan määritellä tietynlaiseksi peliksi, jossa on sääntöjä, pelivälineitä ja tavoitteita.Vieraanani aiheista puhumassa on psykologi Samuli Shintami. Aiheita:- Mitä pelit ja pelien vetovoima kertovat ihmisyydestä?- Erillinen identiteetti pelimaailmassa - haitallista todellisuuden pakoako?- Onko pelissä edistyminen "oikeaa" edistymistä?- Kuinka pelata viisaammin?- Stressiä aiheuttavat ja sinnikkyyttä vaativat pelit.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tässä jaksossa keskustelemme vuoden 1827 Turun palosta, sen tarkoista tapahtumista ja kokemuksista. Käsittelemme jaksossa ensin, miten Turun palo sai alkunsa, miten se levisi ja minkälaista jälkeä se jätti jälkeensä. Tämän jälkeen pohdimme, minkälaisia vaikutuksia Turun palolla oli niin materiaalisesti, henkisesti kuin historiallisesti. Minkälaisia aikalaiskokemuksia Turun paloon liittyy ja mitä kokemukset katastrofin pelosta kertovat meille nykypäivässä? Miten Turun paloon suhtauduttiin muualla Suomessa ja ulkomailla? Entä miten Turun palo vaikutti käsitykseemme Suomen historiasta – mikä kaikki olisi toisin, jos vuoden 1827 tuhoisaa paloa ei olisi tapahtunut? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Svenska Litteratursällskapetin kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #138 Turun palo Suomen historian käännekohtana →

Johanna ja Julia pohtivat Italia teemaisia joululahjoja, haaveilevat tulevan kevään podcast vieraista ja kuulumisten läpikäymisen lisäksi kuullaan lisätietoja ja makuideoita sciacciata leivistä.Aiheena myös lumiloma Alpeilla, laskettelu pitkästä aikaa ja erilaiset sukset rinteeseen!Seuraa myös Instassa: @ciaocast_podi

Miten väkivaltaisuus syöpyy sisälle perheeseen?Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, jossa satuttaminen, kontrolli ja pelko kietoutuvat ihmissuhteeseen, jonka kuuluisi olla turvallinen. Se voi sisältää fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista tai sosiaalista väkivaltaa. Useimmiten se on jonkinlainen yhdistelmä näistä. Väkivalta ei synny tyhjästä. Ensin se voi näkyä esimerkiksi kontrollina, sitten eristämisenä ja lopulta avoimena väkivaltana. Ilmiön ytimessä on vallan ja alistamisen dynamiikka. Väkivalta ei ole koskaan yksityinen asia. Tekijä on aina itse vastuussa väkivallasta. Se ei ole ikinä uhrin syy.Meri Ala-Huikku on väkivaltatyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueella. Hän on työskennellyt väkivaltaa vastaan mm. MARAK-puheenjohtajana ja Barnahus-koordinaattorina. MARAK eli moniammatillinen riskinarviointi on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. Barnahus-hankkeessa puolestaan tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvitysprosesseja sekä väkivaltaa kokeneiden lasten tukea ja hoitoa. Jaksossa käsitellään mm.:Miksi joku on väkivaltainen kumppaniaan kohtaan?Miksi uhri ei lähde vaarallisesta suhteesta?Voiko samaan aikaan rakastaa ja pelätä?Miten väkivalta vanhempien välillä muokkaa lapsen kehitystä?Miten rakennetaan toimiva turvasuunnitelma?Mustasukkaisuuden rooli väkivallan dynamiikassaMiten väkivaltainen kierre voidaan pysäyttää?Uhrin selviytymisstrategiat ja hengissä pysymisen psykologiaJakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella kasvatus- ja perheneuvolassa.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Takaisin studiossa tai nauhoittamassa nyt ainakin! Toivotut rotujaksot saavat jatkoa. Vuorossa on muun muassa koikkeri, rotikka, itäeuroopanpaimenkoira, englanninspringerspanieli ja espanjanvesikoira. Seuraa meitä myös somessa: http://www.instagram.com/perusasentopodcast

Mitä sijoitusvuosi 2026 tuo tullessaan? Lippo ja Antti käyvät läpi kolme erilaista markkinaskenaariota: neutraalin, optimistisen sekä pessimistisen. Mitkä teemat hallitsevat sijoitusmarkkinoita vuonna 2026? Onko tekoäly edelleen keskiössä? Missä Lippo ja Antti näkevät suurimmat kasvumahdollisuudet ensi vuonna? Entä miten geopoliittiset ja talouspoliittiset muutokset voivat vaikuttaa sijoittamiseen?(00:00) - Intro (01:40) - Ajankohtaiset markkinakuulumiset: markkinahermoilu, tekoäly, Fed, rauhanneuvottelut (16:20) - Miltä sijoitusvuosi 2026 näyttää? Perusskenaario (23:30) - Mikä markkinoilla voisi ensi vuonna mennä pieleen? (38:33) - Miltä näyttää markkinoiden positiivinen skenaario? (44:15) - Yhteenveto eri skenaarioista (45:35) - HOT or NOT: pikkujoulut ja joulupukkiralli  Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️ X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Pohjolassa riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Yhdysvalloissa: edustajainhuone äänestää Epstein-asiakirjojen julkaisusta. Mitkä ovat Epstein-jupakan vaikutukset? Vieraina Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja HS:n entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner. Lähetyksessä kuullaan myös Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajan Ilmari Reunamäen raportti Washingtonista. Nuorten tekemät katuryöstöt herättävät huolta Jyväskylässä. Toimittaja Minna Matintuvan haastattelussa on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Minkälaisia pankkihuijauksia rikolliset nyt suosivat? Miten niihin voi varautua? Keskustelemassa Finanssialan petos- ja rikostorjuntajohtaja Niko Saxholm ja keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Larvanto. Maailmankuulussa New Yorkin Metropolitan Museum of Art -taidemuseossa avataan joulukuussa Helene Schjerfbeckin näyttely. Ylen kulttuuritoimittaja Minna Rinta-Tassi kertoo, millainen operaatio maalausten lähettäminen New Yorkiin on ollut. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mari Sarolahti ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Kun kuolema kohtaa perheen.Jaksossa keskustelemme Eija Tuukkasen (Terhokoti) ja Virpi Niemen kanssa lapsen surusta. Miten vanhemman tai muun läheisen kuolema vaikuttaa lapseen?Eija Tuukkanen on kirjoittanut kirjan Lapsen suru: Hyvin hyvä puhua kuolemasta. Kirjassa hän käy läpi lasten erilaisia tapoja reagoida menetyksiin ja perheenjäsentä odottavaan kuolemaan. Kuinka lapsen ajatukset tulisi huomioida? Pitkään on ajateltu, ettei lapsi voi ymmärtää kuolemasta juuri mitään. Tuukkasen mukaan kuolema on usein lapselle suoraviivaisempi asia kuin luullaan. Kielelliset perinteet, häpeily ja liikavarovaisuus tekevät siitä monimutkaisen.Virpi Niemi on itse menettänyt miehensä suolistosyöpään, ja kertoo jaksossa tarinansa. Hän kohtasi tuohon aikaan parivuotiaan Varpu-tyttärensä kanssa perheenisän kuoleman suoraan. Tuolloin Eija Tuukkanen toimi Varpun työntekijänä Terhokodin kautta. Terhokoti on vaativan erityistason saattohoitokoti Helsingissä. Jakson aiheita:- Kuinka puhua elämän päättymisestä?- Häpeily ja varovaisuus kuoleman ympärillä.- Tilaa, taukoa, tunteita -periaate.- Ruumiin kohtaaminen.- Lapsen tavat testailla aikuisia ja tutkia heidän reaktioitaan kuoleman teeman ympärillä.- Hautajaiset lapsen näkökulmasta.- Mitä kaikkea kaksivuotias voi ymmärtää?Jakso on toteutettu yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen kanssa, osana työtäni Seinäjoen Perhekeskuksella.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Tässä jaksossa keskustelemme väsymyksen historiasta sen monissa eri muodoissaan 1880-luvulta nykypäivään. Väsymistä voi kuvata hermovoimattomuutena, aivosumuna, uupumuksena, sairautena, ehkä työkulttuurin sivutuotteena, jopa yhteiskunnallisena ilmiönä. Kysymme, mistä lopulta puhumme, kun puhumme väsymyksestä, ja onko väsymys fyysistä, henkistä vai molempia. Millä tavoin lääketieteen kehittyminen on vaikuttanut siihen, miten väsymys koetaan ja miten sitä kuvaillaan? Mitkä yhteiskunnalliset ilmiöt ja kehitykset ovat vaikuttaneet ihmisten jaksamiseen? Mitä ratkaisuja väsymykseen on tarjottu eri aikoina? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston yliopistotutkija Mona Mannevuo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #137 Väsymystä, hermovoimattomuutta ja modernia elämää →

Terveyspsykologia tutkii ihmisen terveyskäyttäytymistä. Miksi muutosta on niin vaikeaa saada aikaan?Kuinka tehdään kestävä elämäntapamuutos?Tiedetään, että vaikka ihmistä informoidaan kuinka hänen tekemistään epäterveellisistä valinnoista, tämä harvoin lisää terveellisempää käytöstä. Miksi?Vieraanani puhumassa aiheesta ovat terveyspsykologian erikoispsykologit Petri Karkkola ja Taina Hintsa.Aiheina mm.:- Mitä "terveys" tarkoittaa- Miksi tieto ei motivoi?- Pitäisikö epäterveellisistä valinnoista rankaista?- Onko "hyvät ja huonot elintavat" -jaottelussa järkeä. Mistä tällainen tulee?- Mitä töitä tekee terveyspsykologi?Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus on suunnattu terveydenhuollossa, sairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kuntoutuksessa ja organisaatioiden kehittämistehtävissä toimiville psykologeille. Erikoispsykologi on mukana ratkaisemassa terveyden, sairauden ja toimintakyvyn haasteita yksilöiden, ryhmien ja erilaisten yhteisöjen kanssa.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Jakson aiheena on saamelaisten historia Suomessa sekä saamelaisten ja suomalaisten väliset suhteet. Jakson keskiössä on ymmärtää, miten saamelainen kulttuuri on historiallisesti rakentunut ja miten saamelainen kulttuuriperintö tässä päivässä näkyy. Pohdimme, minkälainen on saamelaisten suhde alkuperäiskansan menneisyyteen ja miltä eritoten suomalaisten ja saamelaisten suhteiden historia heille itselleen näyttäytyy. Nostamme esiin myös kysymyksen kolonialismista eli Suomen valtion ja muiden Suomessa valtaa pitävien toimista Saamenmaalla eri vuosisatoina. Minkälaisia eri kokemuksia saamelaisilla on suomalaisten ja saamelaisten kanssakäymisestä eri ajoilta? Lopuksi mietimme, mikä merkitys on Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolla, joka tällä tietoa saatetaan päätökseen vuoden 2025 loppuun mennessä. Miksi kaukanakin menneisyydessä tapahtuneita asioita on tärkeä käsitellä tässä päivässä? Jakson vieraana on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola, joka toimii Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #136 Saamelaisten historiaa osana nykypäivää →

Tänään on koettu harvinainen kohtaaminen, kun Yhdysvaltain ja Kiinan presidentit tapasivat toisensa. Tapaamista analysoivat Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma sekä tietokirjailija Teppo Turkki ja toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Hurrikaani Melissan tekemistä tuhoista Karibianmeren alueella sekä avustustyöstä kertoo Suomen Punaisen Ristin katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yle Urheilun toimittaja Henri Pitkänen puolestaan valottaa, mistä on kyse mahdollisessa hankkeessa perustaa Suomeen uusi jääkiekkosarja. Teboil-polttoaineketjun vaikeudet ovat sysäämässä Suomen polttoainemarkkinat uuteen asentoon. Keskustelemassa Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt, Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja sekä ABC-ketjun johtaja Harri Tuomaala SOK:sta. Juontaja Mika Kriikku, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Annette Blencowe, toimittajat Seppo Kivimäki ja Ilkka Lahti.

Terapeutti shamaanina ja kauppiaana! Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, millaisia rooleja terapeutti on yhteiskunnassaottanut. Hyvä terapeutti on kuin pappi, shamaani ja kauppamies.Näin Sinnu väittää uudessa podcastissään, ja olen samaa mieltä.

Jaksossa pohdimme, missä oikeus käy toteen ja miltä näyttävät oikeudelle merkitykselliset paikat ja rakennukset. Kysyn jaksossa, onko sillä ylipäätään mitään väliä, missä oikeudelle merkityksellinen rakennus, kuten hovioikeus tai oikeustalo, sijaitsee tai miltä se näyttää. Onko näissä rakennuksissa jotain sellaisia symboleja, joilla on historia, joka ei avaudu meille nykypäivässä helposti? Mitä rakennukset ja niiden sisustus viestivät? Entä minkälaisia tunteita symboliikalla halutaan välittää? Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo sekä käräjätuomari ja oikeustieteen tohtori Timo Saranpää. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #135 Oikeuden symboliikkaa, hovioikeuksia ja oikeuspaikkoja →

Ihminen voi tulla riippuvaiseksi mistä tahansa, mutta miten riippuvuus syntyy?Jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa riippuvuuksien psykologiasta.Jakson sisältöjä:- Riippuvuuksien eri funktiot, eli mitä tarkoituksia riippuvuus voi palvella- Tupakoinnin lopettamisen psykologia- Hienovaraiset ja salaperäiset käyttäytymisen palkinnot- Nykyajan uudet riippuvuudetArto Pietikäinen on Suomen kunnioitetuimpia psykologeja. Hänet tunnetaan erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapian uranuurtajana.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Jaksossa keskustellaan siitä, miten oikeutta on toteutettu eri aikoina. Pohdimme, kenellä on oikeus ja vastuu sanoa, kuka on toiminut oikein ja kuka väärin. Ovatko kaikki saaneet samanlaista kohtelua vai onko esimerkiksi luokka tai sääty vaikuttanut oikeuskäytäntöihin? Lisäksi astumme jaksossa kuvainnollisesti sisään oikeussaliin. Mitä oikeussalissa tapahtuu ja ovatko nämä rituaalit eläneet eri aikoina? Miten oikeudenkäynteihin on pukeuduttu ja missä eri rooleissa ihmiset siellä toimivat? Samassa tutustumme erityisesti käräjien historiaan ja siihen, millä tavoin 1990-luvun muutokset ovat vaikuttaneet oikeuskäytäntöihin. Jakson vieraina ovat professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo ja oikeusneuvos Mika Ilveskero. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #134 Käräjiä, tuomareita ja oikeudenkäyntejä →

Syvyyspsykologiaa, Jungia ja alitajuntaa!Nyt syvennytään syvyyspsykologi Nina Pyykkösen kanssa Carl Jungiin, arkkityyppeihin, kollektiiviseen alitajuntaan ja muihinkin hieman esoteerisempiin tai mystisempiin psykologian haaroihin.  - Mistä syvyyspsykologiassa on kyse?  - Carl Jung ja hänen suhteensa alitajuntaan.  - Jungilainen coaching. Mitä jungilaisella vastaanotolla tehdään, ja miksi?  - Freudin ja Jungin suhde.- Miten mystiseen tulisi suhtautua?  - Mitä akateeminen psykologia ei tällä hetkellä näe? Mitä se ei kunnioita?  Nina Pyykkönen on erikoispsykologi, psykoterapeutti, ekoterapeutti ja Jungilainen Coach. Hän on myös joogaohjaaja, qigongohjaaja ja psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtaja.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa! Seuraa myös ohjelmaa Spotifyssa ja Youtubessa. Jos kiinnostuit muusta sisällöstäni, käy ottamassa Instagram haltuun @oskarimagga ! Laita viestiä tulemaan, jos on palautetta tai aihe-/vieraspyyntöjä. Suuret kiitokset. TikTok: @oskarimagga Instagram: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Kesän jälkeen markkinat ovat rauhallisen positiivisia. Missä viipyy se syksyn dippi, jota kalenteri lupasi? Tässä jaksossa Antti ja Lippo keskustelevat tullien ja kauppapolitiikan vaikutuksista talouteen, yrityksiin ja sijoittajiin. Luvassa siis rautaista analyysiä kauppapolitiikan kiemuroista.Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Jaksossa keskitymme oikeushistorian ja suomalaisen oikeuskulttuurin historiaan. Pohdimme jaksossa, miten ymmärrys oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta on elänyt. Näkyykö yhteisöllinen ja jaettu näkemys oikeudenmukaisuudesta siinä, minkälaisia lakeja meillä on? Kenen mielipidettä oikeudenmukaisuudesta on huomioitu lakipykälissä? Onko oikeuskulttuurimme ollut menneisyydessä yhtenäisempi kuin mitä se on tänä päivänä? Mitä eroa ja yhteistä on oikeudella, oikeudenmukaisuudella ja lailla? Jakson vieraana on professori ja oikeustieteen tohtori Pia Letto-Vanamo. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lakimiesyhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #133 Oikeuden, lain ja oikeudenmukaisuuden historiaa →

Johtajuudessa puhutaan usein strategiasta, päätöksenteosta ja tiimin tuloksista. Entä mikä merkitys on sillä, että johtaja tuntee omat arvonsa, vahvuutensa, heikkoutensa ja sokeat pisteensä? Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat Hälsan toimitusjohtaja ja työelämän utelias ihmettelijä Henri Karjula sekä lääkäri ja yritysvalmentaja Lari Karjula. Nina, Henri ja Lari keskustelevat siitä, voiko johtaa muita hyvin, jos ei tunne itseään.Tässä jaksossa kuulleet muun muassa: - Miksi itsetuntemus on (tai ei ole) tärkeää johtajuudessa? - Millaisia riskejä tai ongelmia voi syntyä, jos johtaja ei tunne omia vahvuuksiaan, rajojaan tai sokeita pisteitään? - Miten hyvä itsetuntemus näkyy käytännössä johtajuudessa ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.? - Millaisia keinoja johtaja voi käyttää vahvistaakseen itsetuntemustaan?Lisätietoja:Hälsan kotisivut.Henri Karjula Linkedln.Lari Karjula LinkedIn ja Instagram.Syyskuun ajan mahdollisuus ilmiantaa vaikuttavia toimijoita ihmisläheisen työelämän kilpailuun:Ilmoita kisaan ihmisläheinen työpaikka, johtaja, esihenkilö tai työelämäteko osoitteessa www.humanpower25.fi – voittajat palkitaan HumanPower25 -gaalassa marraskuussa. Seuraa kisaa Hälsan ja HumanPowerin somekanavissa.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyAutan ihmisiä ja organisaatioita vahvistamaan psykologista turvallisuutta, hyvinvointia ja resilienssiä.Rohkenen tarttua myös vaikeisiin ja haastaviin tilanteisiin aina arvostavasti ja rakentavasti.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa tiimille tai yksilöille?

Kyllä kansa tietää! Vai tietääkö? Jaksossa käydään läpi, mitä osakkeita, rahastoja ja ETF:iä suomalaiset ovat tänä vuonna ostaneet eniten – ja onko se kannattanut. Antti ja Lippo analysoivat perusteellisesti tämän vuoden suosituimmat sijoituskohteet ja pohtivat, miltä suosikkien tulevaisuus näyttää. Mukana myös ajankohtaiset markkinakuulumiset.(00:05) - Markkinakuulumiset: Fedin korkokous, Ranskan poliittinen tilanne, Trumpin oikeudenkäynnit (25:53) - Ovatko USA:n osakemarkkinat jo liian kalliit? (29:00) - Mihin suomalaiset ovat alkuvuonna sijoittaneet? (29:17) - Ostetuimmat ulkomaiset osakkeet, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (35:00) - Ostetuimmat kotimaiset osakkeet, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (39:45) - Ostetuimmat ETF-rahastot, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (44:33) - Ostetuimmat rahastot, ja sijoituskonkareiden analyysi niistä (49:23) - HOT or NOT: Novo Nordisk, Neste, eurooppalainen puolustusteollisuus ja globaali indeksirahasto Podissakin mainittu OP Pörssitutka -julkaisu on OP:n Säästäjä- ja sijoittaja-asiakkaiden luettavissa OP-mobiilissa sekä op.fi-palvelussa. Julkaisusta löydät peräti 15 ammattilaisten laatimaa sijoitusideaa loppuvuoteen

Tänään podcastissa vieraana ihana Janette, jonka kanssa tutustuimme hänen liittyessään Vapaasynnytys Suomi -yhteisöön toisen lapsensa loppuraskaudessa. Janette jakaa kaksi hyvin erilaista synnytyskokemustaan, esikoisen sairaalasynnytyksen ja kuopuksen kotisynnytyksen. Jakson lopussa juttelemme myös Janeten kiinnostavasta tutkimuksesta liittyen synnytyksen historiaan. Äitiys oli aina ollut Janeten haaveena, mutta katosi nuoruuden haasteiden myötä. Nykyisen kumppanin kanssa lapsihaaveet kuitenkin nostivat päätään ja Janette alkoi nopeasti odottaa esikoistaan. Raskausaikana Janette halusi ahmia kaiken tiedon raskaudesta ja synnytyksestä. Luonnollisuus kiinnosti jo ennen raskausaikaa ja ajatus kotisynnytyksestä ei tuntunut ollenkaan vieraalta. Janette valmistautui kuitenkin huolella sairaalasynnytykseen. Synnytyksen alkaessa tuntui, että olisi voinut aivan hyvin jäädä kotiinkin. Sairaalaan Janette kuitenkin lopulta suunnitelman mukaan lähti. Vauva syntyi ammeeseen, mutta kokemus oli tuskallinen. Äidiksi tulo oli iso ja järkyttäväkin muutos. Esikoisen vauva-aikana Janette perehtyi synnytykseen lisää, ja toisen raskauden myötä vielä enemmän. Janette joutui käsittelemään pelkojaan kotisynnytykseen liittyen. Mitä muut ajattelevat, jos jotain menee pieleen? Doulansa suosittelemana Janette löysi Vapaasynnytys Suomi -podcastin sekä yhteisön ja tiesi, että ne olivat sitä, mitä Janette oli koko ajan etsinyt. Loppuraskaudessa Janette teki lopullisen päätöksen kotisynnytyksestä. Janette sai yhteisöstä tukea päätökselle, jonka sisällään tiesi oikeaksi. Raskaus meni 2 viikkoa yli ja vaikka Janette koki neuvolan puolelta painostusta, hän perui sairaalan yliaikaiskontrollin. Synnytys käynnistyi ajallaan ja oli ihanaa synnyttää kotona kaikessa rauhassa, kotoisat äänet taustalla, ihan omassa kuplassa. Doula kutsuttiin paikalle tueksi tuntia ennen vauvan syntymää. Synnyttäminen oli ihanaa ja tuntui hyvältä, kun vauvan pää syntyi. Janette ymmärsi, miten synnyttämiseen voi jäädä koukkuun.Äitiys kotisynnytyksen jälkeen on ollut helpompaa ja oman vaiston ja vauvan tarpeiden kuuleminen selkeää ja intuitiivista. Janeten tutkimuksen päälähteet:- Helsti, H. (2000). Kotisynnytysten aikaan: Etnologinen tutkimus äitiyden ja äitiysvalistusten konflikteista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia (785)- Jalas, R. (1946). Äidille. Valtion äitiysavustus. KK:n kirjapaino 1946.Kiitos ihana Janette tarinasi ja tietosi jakamisesta!Podcastin tunnusbiisi Meri sisälläni, Jutta Halmetoja.*** Seuraa meitä Instagramissa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@vapaasynnytyssuomi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ ***Liity ainutlaatuiseen naisten yhteisöön osoitteessa ⁠⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠⁠ Haluatko jakaa tarinasi podcastissa? Täytä lomake nettisivuilla ⁠⁠⁠⁠www.vapaasynnytyssuomi.fi⁠⁠⁠⁠.

Jaksossa tarkastellaan, miten ristiretket oikeutettiin omana aikanaan keskiaikaisena ilmiönä. Sen lisäksi, että etsimme ristiretkien syvintä olemusta, pohdimme myös, millä eri tavoin ristiretkiä voi määritellä ja mitä kaikkia tapahtumakulkuja voi ristiretkinä pitää. Katsomme, millä tavoin pohjoiseen suunnatut ristiretket muokkasivat Baltiaa ja Pohjolaa sekä millä tavoin uskonto, politiikka ja valta kietoutuivat ristiretkissä toisiinsa. Miten Baltian ja Pohjolan ristiretket erosivat muualle suuntautuneista ristiretkistä vai erosivatko mitenkään? Pitääkö tarina piispa Henrikistä ja Lallista Köyliönjärven jäällä paikkansa? Minkälaisia seurauksia ristiretkillä oli Pohjolaan ja yleisesti Euroopan historiaan? Voiko näiden tapahtumien seurauksia havaita nykypäivässä? Jakson vieraana on filosofian tohtori ja Tampereen yliopiston historiantutkija Sini Kangas. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #132 Pyhiä sotia, katumusharjoituksia ja ristiretkiä →

Suomi junnaa – miten talous saadaan nousuun? OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoo jaksossa, miten Suomen taloudella nyt oikeasti menee. Mitkä ovat Suomen talouden haasteet? Miten investointeihin saadaan vauhtia? Mitä nousevia aloja Suomessa on?Studiossa myös vakioäänet OP:n päästrategi Lippo Suominen sekä pääanalyytikko Antti Saari. Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Pörssipuhetta-podcast palaa lomilta! Toisen kauden avausjaksossa sukelletaan markkinoiden kesämuistoihin: mitä tapahtui, kun kauppaa käytiin helteiden keskellä, ja miten sijoittajat reagoivat talouden tuuliin? Antti ja Lippo jakavat näkemyksiään kesän ilmiöistä ja avaavat, millaisia unelmia ja odotuksia syksy tuo tullessaan. Millainen syksy olisi sijoittajan kannalta paras? Mitä talouden signaaleja kannattaa nyt seurata?Luvassa on tuttuun tapaan analyysejä, näkemyksiä ja ripaus pörssin tunnelmaa – tervetuloa mukaan uuteen kauteen!Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenTämä on OP Varainhoidon ja OP Yrityspankin laatimaa markkinointimateriaalia. Sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman osittain tai kokonaan. Myös odotettu tuotto voi jäädä saamatta. Yksittäisen sijoituskohteen arvon aiempi kehitys ei ole tae arvon tulevasta kehityksestä. OP Varainhoidon laatima materiaali ei täytä riippumattoman sijoitustutkimuksen edellytyksiä eikä siihen sovelleta kieltoja, jotka koskevat kaupankäyntiä ennen sijoitustutkimuksen julkaisua. OP Ryhmässä riippumatonta sijoitustutkimusta tuottaa OP Yrityspankki Oyj. OP:n rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy ja salkunhoidosta vastaa OP Varainhoito Oy. Sijoittamisen palvelut tarjoaa osuuspankki tai OP Varainhoito Oy. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

Jaksossa tutustutaan huonekasvien historiaan sekä siihen, miten huonekasvien historia kietoutuu kolonialismin historiaan. Keskustelemme jaksossa, minkälaiset kasvit kuuluvat ylipäätään huonekasvien historiaan sekä mistäpäin maailmaa näitä kasveja on metsästetty. Mitä kasvinmetsästys tarkoittaa ja mitkä olivat sen motiivit? Mitä hyötyä ulkomailta tuoduista kasveista oli tieteellisesti ja taloudellisesti niiden etsijöille? Entä millä tavoin kasvinmetsästäjien toiminta kietoutuu kolonialismin historiaan? Jakson vieraana on kasviekologi ja tietokirjailija Teija Alanko. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #131 Huonekasveja, kasvinmetsästystä ja kolonialismia →

Ilmaisu pilaa etsinnän ilon nosessa Koiraa ei saisi treenata ennen yhden vuoden ikää. Työlinjainen koira ei kaipaa lepoa. Kehonhuolto on hevonhumppaa!Rallytokokoirat eivät ole korkeasti koulutettuja. Bordercollie on oikotie onneen. Nyt murretaan taas myyttejä urakalla!  Hypätään taas toki somemaailmaan ja pohtimaan, onko nuori koira sika, jos se ei vielä osaa suorittaa "sopivalla" tasolla. Let's go! Seuraa meitä somessa @perusasentopodcast

Keskustelemme jaksossa suomalaisista 1800- ja 1900-luvun musiikin naisammattilaisista, joita on enenevissä määrin löydetty arkistoista musiikin maskuliinisen kaanonin kauan kaivatuksi seuraksi. Pääsemme jaksossa kuulemaan, onko musiikki ollut menneisyydessä ennemmin harrastus kuin ammatti, vai onko kyse vain siitä, että kenelle musiikki on voinut toimia ammattina. Kuinka suosittuja naisorkesterit olivat ja oliko sillä väliä, oliko soittajana tai laulajana mies vai nainen? Entä minkälaista oli pianonsoitonopettajien työ 1900-luvun taitteessa, keitä he olivat ja ketä he opettivat? Jakson vieraana on tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin, jonka väitöskirja Suomessa esiintyneistä naisorkestereista herätti aikanaan paljon positiivista mediahuomiota. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Blueskyssa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #130 Orkestereita, pianonsoitonopettajia ja muusikkonaisia →

Maaliskuun enkeliviestissä Anu Grace jakaa syvällisen katsauksen kuukauden energioihin ja niiden vaikutuksiin. Tämä kuukausi voi olla yksi vuoden voimakkaimmista, ja sen energia kiihtyy erityisesti kuun jälkipuoliskolla. Videossa käsitellään: Maaliskuun keskeiset energiateemat ja niiden vaikutus arkeen 14.3. täydellinen kuunpimennys ja sen tuomat muutokset Ulottuvuushyppely ja kasvava herkkyys korkeammille tietoisuuden tasoille Hidas kaista on nopea kaista – miten tämä voi auttaa sinua navigoimaan muutosten keskellä Arkkienkeli Sandalfonin viesti: maadoitus, tasapaino ja rukousten voima Maaliskuu kutsuu meitä tarkastelemaan omaa polkuamme ja valitsemaan tietoisesti suuntamme. Nyt on tärkeää löytää sisäinen rauha ja pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Haluatko syventyä enkelten ohjaukseen ja vahvistaa omaa yhteyttäsi korkeampaan tietoisuuteen? Liity mukaan Kristallinen Elämänvalmennuskoulu -yhteisöön: http://www.elamankeha.com/ke Seuraa myös: Instagram: http://www.instagram.com/kristallinenjumalatar Verkkosivut: http://www.elamankeha.com  

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Meinasimme ristiä tämän jakson Ruuhkavuosihelvetiksi, mutta tajusimme, että sen nimisiä (tai ainakin sisältöisiä) jaksoja on varmaan ollut jo kymmeniä. Vähän sen sorttista on nimittäin Lidingössä ollut, vaikka myös tehopisteitä on saatu kerrytettyä. Arvioimme naapuruussuhteita, puimme Kalifornian tulipalot ja muutaman ysärifläsärin. Seuraa meitä instagramissa @backlundlangepodcast. Nämä mainitsemme: Kirja: Bill Maher: What this comedian said will shock you

Lunasta nyt uutena asiakkaana Podimon 60 päivän ilmaiskokeilu osoitteesta podimo.fi/papupata - tarjous voimassa su 18.8.2024 saakka!Pitkän tauon jälkeen Sara ja Johanna palaavat mikrofonien ääreen. Mitä kaikkea on tapahtunut sitten viimeisimmän Papupata-jakson? Papupadan uuden kauden ensimmäisessä jaksossa käydään läpi isoja ja pieniä kuulumisia sekää elämänmuutoksia, ja vastataan niihin kysymyksiin, jotka kiinnostavat varmasti monia kuulijoita.Papupata-podcastia juontavat vaikuttajat Johanna Puhakka ja Sara Parikka. Kuuntele uusi jakso aina tiistaisin Podimosta!Seuraa meitä instassa:@saraparikka@johannapuhakka Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tuleeko meistä kädettömiä? Tämäkin voi tulla mieleen, kun älylaitteiden näpyttely vie aikaa käsillä tekemiseltä. Mitä aivoissa tapahtuu, kun tartut kynään, puikkohin tai pilkot vihanneksia? Käsillä on aivoissa iso edustus. Nykyaika on vähentänyt niiden monipuolista käyttöä. Miten se vaikuttaa aivoihin ja muistiin? Mikä yhteys älylaitteilla on oppilaiden huonontuneisiin oppimistuloksiin? Voiko käsillä tekeminen on olla lääke uupuneelle mielelle? Asiantuntijoina neurologi Kiti Müller ja psykologi Liisa Uusitalo-Arola, toimittajana Minna Korhonen.