Podcasts about nykyisin

Vieraana sijoittaja Seppo Pennanen. Keskustelun pohjana hänen uusi kirjansa Sijoittajaksi 45 minuutissa – Tuplaa eläkkeesi jo eurolla päivässä! Toimittajana Mikko Jylhä. Seppo Pennanen toimi yrittäjänä vuosikymmeniä, ja aloitti sijoittamisen pitääkseen huolta eläkeaikansa toimeentulosta. Nykyisin hän puhuu ja kirjoittaa sijoittamisen puolesta, ja kehottaa nuoria sekä pienituloisia varautumaan eläkevuosiinsa. ”Älä pelaa lottoa, pelaa varman päälle”, Pennanen kirjoittaa. Hän luottaa kustannustehokkaisiin indeksirahastoihin ja ETF:iin. Sijoittamisen lisäksi hän rohkaisee ihmisiä yrittäjiksi. Pennanen kasvoi köyhissä oloissa Savonlinnan seudulla. Tänään hän on taloudellisesti vapaa, ja nauttii senioriajastaan täysin siemauksin. Helmikuussa edessä on jälleen lähtö Fuengirolan lämpöön, jossa hän kirjoittaa uutta kirjaansa. 00:21 Aluksi 02:00 Kuulumiset Espanjasta 05:37 Köyhyydentappotalkoot 11:00 Kokemuksia yrittäjyydestä 14:51 Eläkepäiviin varautuminen 27:12 Indeksirahastot ja ETF:t 44:23 Aika, hajautus, verot, kulut 51:27 Milloin myydä? 57:00 Elämä tässä ja nyt 1:00:00 Taloudellinen vapaus 1:02:28 Mitä tekisit toisin?

Miten bayesilainen tilastotiede auttoi löytämään kadonneen lentokoneen? Vuonna 2009 kadonnut Air Francen lento 447 löytyi vasta, kun tilastotieteilijät tulivat apuun. Nykyisin bayesiläistä tilastotiedettä käytetään monenlaisissa ilmiöissä, joihin liittyy paljon epävarmuutta; niin hirvien lukumäärien arvioinnissa eri puolilla Suomea kuin satelliiteilla tehtävissä kaukokartoituksissa. Mikä tekee tästä menetelmästä niin tehokkaan? Miten se eroaa perinteisestä tilastotieteestä ja miksi sen käyttö on viime vuosikymmeninä jatkuvasti yleistynyt? Haastateltavina lehtori Harri Högmander Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta sekä tutkimusprofessori Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta. Toimittajana Mari Heikkilä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Joulu on antamisen ja saamisen juhlaa ja näin se on myös eduskunnassa. Petja Kopperoinen on valinnut aiheekseen eduskunnan perinteikkäät joulurahat. Valtionvarainministeri Purra ehdotti, jos tänä jouluna ei olisi rahoja jaettu, vaan niillä rahoilla olisi paikattu valtion budjettia, mutta silti rahat jaettiin. Oliko oikein että rahaa jaettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kaikkien pitää osallistua leikkauksiin ja kantaa kortensa kekoon? Viime viikolla äänestettiin Lucia-neito ja heti sen jälkeen pahantahtoiset kiusaajat alkoivat mylvimään, että väärin äänestetty. Ystävälliset ihmiset vastasivat tähän lahjoittamalla rahaa Lucia perinnettä ylläpitävälle Folkhälsanille. Kaarina Hazard kysyy, miten tulkitsette kirkkonummelaisen Daniela Owusun valintaa Luciaksi ja sen herättämiä reaktioita, Folkhälsanin saamia tuhansia rasistisia viestejä ja nyt ennätyksellistä keräystuottoa? Anu Koivunen on kiinnittänyt huomiota loppuvuonna julkaistaviin vuoden paras listauksiin. Listauksia löytyy kirjoista, elokuvista, levyistä, kosmetiikasta, oluista ja vaikka mistä. Nykyisin digitaalinen kulttuuri tarjoaa myös erilaisia algoritmisia peilikuvia: Spotifyn Wrapped tuli ensin, nyt niin Yle kuin esimerkiksi Kesko, Goodreads ja urheilu- ja hyvinvointitrackerit tarjoavat kuluttajalleen "kääreen" - mitä kuuntelit, katselit, luit, kulutit, söit. Paljonko kävelit ja nukuit ja miten palauduit. Oletteko tällaisen digitaalisen seurannan ja raportoinnin piirissä? Tutkitteko peilikuvianne ja jos, niin vastaavatko omakuvianne? Millaisia ajatuksia ne herättävät? Hyvää joulua kuuntelijoille! Radio Suomen Pyöreän pöydän suora lähetys kuullaan taas keskiviikkona 8.1.2025 kello 17.30.

Pasi Rinteen intohimo on kestävä liiketoiminta. Vuonna 1993, 24-vuotiaana, hän perusti uraauurtavan kestävän kehityksen konsulttitoimiston Gaian. Hän on myös työskennellyt ympäristöministerin erityisavustajana Pekka Haaviston kaudella ja kahdeksan vuotta YK:n ympäristöohjelmassa Genevessä. Nykyisin hän on kestävän sijoittamisen asiantuntija. Voisi kuvitella, että nämä ovat Pasille pimeitä aikoja. Donald Trump miehittää hallintoaan ilmastonmuutoksen kieltäjillä, Bakun ilmastokokouksen tulokset olivat laihoja ja innostus ESG-sijoittamiseen on vaihtunut epäilyksi, jopa vihaksi. Ja sotilaallinen turvallisuus ajaa leveillä telaketjuilla  ilmastoturvallisuuden yli. Pasin näkökulma ja viesti on kuitenkin, että vastuullisen liiketoiminnan kasvua ei pysäytä mikään. Sen iso ajuri eivät enää ole vain kansainväliset sopimukset, vaan markkinoiden syvällekäyvä muutos. Hyviä kuunteluhetkiä!

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Nuorten hyvinvointi on ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Yhteiskunnan ja vanhempien tuki voi vahvistaa nuorten minäkuvaa ja auttaa ehkäisemään pahoinvointia. Myönteisten kokemusten ja tukiverkostojen rakentaminen on ratkaisevassa roolissa nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.Tässä jaksossa käsittelemme lasten ja nuorten mielenterveyttä. Vierainani ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sekä nuorisotyöntekijä, ohjaustoiminnan artesaani, seksuaalikasvattaja Mia Mountraki. Hän toimii aktiivisesti JHL kasvatus- ja ohjausalan nuorisotyön foorumissa.Keskustelemme mm. seuraavista kysymyksistä:- Miten nuoret voivat tällä hetkellä Suomessa?- Miten me voimme tukea nuorten mielenterveyttä ja estää pahoinvointia?- Kuinka nuorten kokemusta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi voi vahvistaa?- Miten yhteiskunta ja vanhemmat voivat tukea nuorten minäkuvan ja identiteetin kehitystä myönteisellä tavalla?Lisätietoja:Mia Mountrakin ammatilliset some-tilit: LinkedIn, Instagram ja Facebook. Mian henkilökohtaiset tilit Instragramissa: @mikin_ajatuksia ja @partsofsilvermiki.Olavi Sydänmaanlakka on työskennellyt koko työuransa eri-ikäisten ihmisten mielenterveyshaasteiden parissa, ja erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat nuoret. Nykyisin hän johtaa mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallista järjestöä Mielenterveyden keskusliittoa. Liitolla on kolme perustehtävää: vaikuttaa mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisten asemaan yhteiskunnassa, poistaa mielenterveysongelmiin yhä liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa ja tarjota arjessa selviytymistä auttavaa neuvontaa, kursseja ja koulutusta sekä ammattilaisten että vertaisten voimin.Mielenterveyden keskusliitto: verkkosivut, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube. Mielenterveystaitoja voidaan opettaa ja opetella lasten ja nuorten kanssa päivittäisessä arjessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia edistetään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä sekä nuorisotyössä. Tätä tärkeää työtä tekevät myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan tähtiammattilaiset.Mielenterveyden edistäminen on lasten ja nuoren kohtaamista ja näkyväksi tekemistä kannustamalla, rohkaisemalla ja huomioimisella lapsi tai nuori arkisissa tilanteissa. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia, läsnä olevia ja kiinnostuneita aikuisia. Kaikilla ei ole myönteisiä ja kannustavia vuorovaikutussuhteita elämässään. Kasvatus- ja ohjaustyön ammattilainen voi olla ainoa, neutraali taho, joka lähestyy nuorta hänen omilla ehdoillaan arvostaen ja kuunnellen. Kasvatus- ja ohjausalan ammattilainen voi olla korvaamaton osa lapsen ja nuoren turvaverkkoa ja tärkeä mielenterveyttä suojaava tekijä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook, Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Tero Kuittinen oli Nokian suuruuden aikoina maailmanlaajuisesti merkittävä Nokia-analyytikko, joka seurasi teknologiayhtiöitä ensin Suomessa ja vuodesta 2003 alkaen Wall Streetillä. Päivittäisestä analyytikontyöstä neuvonantajaksi siirtynyt Kuittinen katsoo Nokian nykyistä menoa surullisena. ”Mun on hyvin vaikea hahmottaa, missä Nokia menee. Muutama vuosi sitten ne sanoivat, että digital health on niiden iso fokus. Sitten ne sanoo yhtä ja toistakin verkkobisneksestä, mitä ei toteutunut. Nokian viimeisimmät 15–17 vuotta ovat olleet vähän sotkemista.” Sitä, miksi Nokia menetti suuria asiakkuuksia, Kuittinen ei ymmärrä vieläkään. ”Jotain on mennyt pahasti pieleen. Tuote-roadmapissa on täytynyt tapahtua jotain, mistä ei vaan puhuta. Ja Suomessahan ei ole totuttu puhumaan Nokian ongelmista", hän sanoo. New Yorkin liepeillä asuva Kuittinen seuraa tiiviisti teknologiayhtiöitä ja pörssiä. Hän näkee useita yhteneväisyyksiä nykyisen AI-huuman ja vuosituhannenvaihteen it-huuman välillä. Neljännesvuosisata sitten uskottiin, että verkkoinfrasturuktuuria rakentavat yhtiöt pystyisivät säilyttämään korkean kannattavuutensa. Nykyisin uskotaan, että tehokkaita siruja valmistavan NVIDIA:n marginaalit pitäisivät. ”Miten ne voisivat pitää? Lucentilla ja Ciscolla oli sentään asiakkaat, jotka eivät pystyneet itse kilpailemaan niiden kanssa. Mutta NVIDIA:n isot asiakkaat Microsoft, Google ja Amazon ovat kuumeisesti tekemässä omia chip-suunnitelmia ja yrittävät itse rakentaa tuotetta, jota NVIDIA toimittaa niille.” Kuittinen uskoo, että AI-osakkeissa on kupla, mutta se ei tarkoita, etteivätkö arvostukset voisi ampua vielä katosta läpi. Itse asiassa hän arvelee, ettei romahdusta nähdä ennen kuin joutsenlaulu on laulettu. Media ympäri maailmaa seuraa kiinnostuneena Kamala Harrisin ja Donald Trumpin presidentinvaalitaistoa – eikä sitä voida olla sivuuttamatta Tero Kuittisenkaan kanssa. Mutta kuinka Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa hoitava salkunhoitaja seuraa vaaleja? S-Pankin USA-rahastoa hoitava Antti Raappana muistuttaa, että presidentinvaalien kanssa samaan aikaan käydään myös senaatinvaalit ja edustajahuoneenvaalit. Tulevan politiikan kannalta on paljon merkitystä sillä, saavatko demokraatit tai republikaanit värisuoran. Vaalit voivat johtaa politiikan suunnanmuutokseen. "Keskeisiä tekijöitä ovat yritysverotus, kauppapolitiikka, julkinen kulutus yleisesti, yritystukiohjelmat ja muut mahdolliset insentiivit...", Raappana luettelee. Marinadi yhteistyössä: S-Pankki

Nykyisin eri armeijoiden erikoisjoukot pitävät Ison-Britannian Special Air Service- eli SAS-rykmenttejä tappavan tehokkaina esikuvinaan. Joukon alkuvaiheet muistuttivat monella tapaa kaukopartiomiehiä, joilla ei kuitenkaan ollut etunaan paikallistuntemusta ja olosuhteisiin sopivia selviytymistaitoja, vaan monesti pelkkä raudan luja päättäväisyys, josta välillä saatiin maksaa kalliistikin. Tässä jaksossa käydään läpi tämän erikoisjoukon alkuaikoja Pohjois-Afrikan aavikoilla 1940–1943.Jakso on toteutettu yhteistyössä Atena kustantamon kanssa. Jakson pääasiallisena lähteenä ja innoituksena on toiminut vastikään suomeksi julkaistu Ben Macintyren Kova Joukko, joka löytyy näppärästi alla olevan linkin kautta.https://www.suomalainen.com/products/kova-joukko-2

Vieraina osakemeklari Santeri Merivirta Nordnetista ja puheenjohtaja Tiina-Marjo Nousiainen Suomen Pörssimeklareista. Yhdistys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Toimittajana Mikko Jylhä. 1980-luvun loppupuolella Helsingin pörssissä koettiin muutos, kun ruotsinkielisten, pitkän linjan meklareiden rinnalle tuli nuoria, suomenkielisiä meklareita, joista monet olivat naisia, kertoo Tiina-Marjo Nousiainen. Hän itse aloitti SKOP:issa vuonna 87, jolloin kauppaa käytiin vielä julkihuudossa Fabianinkadun pörssisalissa. Myöhemmin useat meklariyhdistyksen jäsenet ovat Nousiaisen mukaan siirtyneet esimerkiksi salkunhoitajaksi, sijoitusneuvojaksi, analyytikoksi tai sijoittajaviestintään. Nykyisin asiakaspalvelu, kuten kaupankäyntiin ja sijoituskohteisiin liittyviin kysymyksiin vastaaminen, on aiempaa tärkeämpi osa meklarin työtä, kertoo Santeri Merivirta. Tekoälystä ja teknologian etenemisestä huolimatta ammatin tulevaisuus näyttää valoisalta, ja uusiakin ihmisiä on tullut alalle, Merivirta vakuuttaa. Hänen mukaansa aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat palvelua kasvotusten tai puhelimessa sekä apua oikealta henkilöltä. 00:36 Aluksi 01:41 Osakemeklarin työnkuva 08:00 Pörssielämää 1980-luvulla 20:51 Julkisuus ja media 23:53 Helsingin pörssin tilanne 37:29 Alan teknologinen kehitys 41:38 Ammatin tulevaisuus 44:12 Sääntely 1980-luvulla 48:41 Asiakaspalvelun merkitys 51:33 Stora Enson ympäristökohu

Tuoreissa Europarlamenttivaaleissa taistelua äänistä käytiin myös verkossa ja ihmisten mielissä. Erilaiset disinformaatiota luovat ja jakavat toimijat pyrkivät tietoisesti tai hyväuskoisuuttaan heikentämään vaaliprosessin toimivuutta sekä yleistä luottamusta demokraattisiin prosesseihin ja lisäämään polarisaatiota yhteiskunnassa. Pääasiassa Venäjältä peräisin oleva hybridivaikuttaminen oli viime kuukausina runsasta keskisessä Euroopassa, etenkin Ranskassa, ja tällä oli varmasti osansa laitaoikeiston saamassa suuressa äänisaaliissa. Faktabaarin Mikko Salo kertoo Brysselin koneessa, että Suomessa valeäänestysohjeita, kehotuksia olla äänestämättä ja uhkakuvien luomista oli kohtalaisen vähän. Salo toteaa Suomen olevan muiden pohjoismaiden tapaan hyvin "rokotettuja" Venäjän infovaikuttamista vastaan. Vaikka nyt voimme huokaista helpotuksesta, on edessä vielä haastavampia aikoja, kun tekoäly tulee voimalla myös häiritsijöiden käyttöön. Ohjelmassa vieraana oleva Mikko Salo on yksi Faktabaarin perustajista ja Suomen edustaja Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksessa. Toimittaja on Jari Mäkinen.

Vieraana hallituksen puheenjohtaja Karri Salmi Suomen Osakesäästäjistä. Toimittajana Mikko Jylhä. Karri Salmi aloitti Varsinais-Suomen Osakesäästäjien hallituksessa vuosituhannen vaihteessa. Kaksi vuotta sitten hänet valittiin Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtajaksi. Järjestön tärkein tavoite on osinkoverotuksen korjaaminen yksityissijoittajan kannalta oikeudenmukaisemmaksi. Osakesäästäjät laskisi osinkoveron Suomessa 4-5 prosenttiin, mutta perisi sen jatkossa kaikilta. Nykyisin yksityissijoittajat maksavat listattujen yhtiöiden osingoista maksettavista veroista melkein kaiken, samalla kun instituutiot ja ulkomaiset eläkeyhtiöt saavat osingot käytännössä verottomasti, Salmi perustelee. Omissa sijoituksissaan Salmi suosii osakepoimintaa. Hän oli vuosia pois markkinoilta, mutta on jälleen palannut Helsingissä ostolaidalle. 00:34 Aluksi, markkinatunnelmat 05:16 Opinnot Turun yliopistossa 08:51 Privanet, finanssialan raadollisuus 26:01 Alan pääkaupunkikeskeisyys 30:24 Jäsenistö ja Sijoittajabarometri 34:47 Huomioita kevään barometrista 49:17 Karrin oma sijoitustoiminta 1:03:56 Liiton tärkeimmät tavoitteet 1:13:33 Miljoonan salkut

Keskustelemme kysymyksestä siitä, miksi kaikki manga näyttää samalta. Vai näyttääkö se – ja miksi näin sitten kuulee yleisesti sanottavan? Ajankohtaisina aiheina puhumme siitä, miten Sangatsu Manga aikoo julkaista suomeksi Ichigo Takanon mangan Orange, sekä Dragon Ballin tekijä Akira Toriyaman kuolemasta. Lukujonossa vaihteeksi proosatekstiä: Amal El-Mohtarin ja Max Gladstonen romaani Tällä tavalla hävitään aikasota. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (01:01) – KUULUMISET: JAKSO 100 LÄHESTYY (01:46) – KUULUMISET: TABICINE - Jakso 92, jossa Petteri kertoi käyneensä Japanissa - TabiCinen nettisivut - The Good Father -elokuvan traileri (YouTube) - Hiroshi Tamaki - Nodame Cantabile - The Silent Service - Golden Kamuy - Sara Minami - Netflixin uusi Kimin ni todoke (13:16) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: ESITTELY (14:37) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MANGAN MÄÄRITELMÄ - Dramacon ja Sword Princess Amaltea eivät ole mangaa, vaikka jäljittelevätkin mangatyyliä - Mainittuja rajatapauksia: - Felipe Smithin manga Peepo Choo - Minami Sakain manga I Bombed a Pull So Bad it Yeeted Me into an Otome Game, so I'm Gonna Clear My Best Boy's Route! - Shotaro Ishinomorin manga(?) The Legend of Zelda: A Link to the Past - Thermae Romae - Prophecy - Beyond the Clouds - Tsugumi Project - Radiant (ranskalainen mangatyylinen sarjakuva, josta tehtiin animesovitus) - Indie-puolelta kohoaa nykyisin paljon suosikkeja myös kaupalliselle puolelle: - The Girl That Can't Get a Girlfriend - One-Punch Man, josta puhuimme jaksossa 32 - Mob Psycho 100 - My Lesbian Experience with Loneliness, josta puhuimme jaksossa 28 - Nykyisin länsimaiset mangan parissa kasvaneet sarjakuvataiteilijat tekevät sarjakuvaa, josta näkyy mangavaikutteita mutta joka ei pyri suoraan jäljittelemään mangaa - Alice Oseman - Svetlana Schmakova - Anni K. (30:55) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: JAPANI ON SAARI - Skull-face Bookseller Honda-san - Monet merkittävät mangakat on poimittu omakustannetapahtumista kaupalliseen julkaisuun - Ken Akamatsu - CLAMP - Horimiya on kaupallisen sovitus nettimangasta Hori-san and Miyamura-kun - Kaiju Girl Caramelise - “Tyttöjen sarjoja” julkaistaan nykyään yhä enemmän “poikien lehdissä”, koska kaikki haluavat uusia lukijoita - RuriDragon, jota puhuimme jaksossa 70 - Jakso 87, jossa puhuimme siitä, miten entinen päätoimittaja Takenori Ichihara uudisti paikalleen pysähtynyttä Shonen Sunday -lehteä - Patriootti Moriarty ja Kuroshitsuji muistuttavat toisiaan - Harta-lehti, jonka tyyliä Kaoru Mori on määrittänyt paljon, minkä takia myös Bird ihmemaassa muistuttaa visuaalisesti Morin sarjoja, kuten Aron morsiamia - Harta-tyylillä on seuraajia myös muissa lehdissä ilmestyvissä sarjoissa, esimerkiksi Arte - 7 kuolemansyntiä ja Fairy Tail muistuttavat toisiaan - Nobuyuki Fukumoto johtaa omaa tyylisuuntaansa, johon kuuluu esimerkiksi Minami no teioo - Uniikkejakin tyylejä löytyy - Kazuya Minekura - Nagabe - Kamome Shirahama - Inio Asano - Eiichiro Oda - Jun Mochizukista ja Yana Tobososta huomaa välittömästi, että molemmat piirtävät neoshounenia - Kauhutoimintamangaa ei kauheasti englanniksi julkaista - Pumpkin Night - Monkey Peak - Junji Ito - Kazuo Umezu (50:10) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MANGASILMÄT - Jakso 91, jossa puhuimme sarjasta The Girl from the Other Side - Dowman Saymanin piirrosjäljessä näkyy Mike Mignolan vaikutus - Cherry Magicin Kurosawalla (kuva) on pieni hymyjuonne silmien alapuolella tuomassa persoonallisuutta hahmosuunnitteluun - Oshi no kon päähenkilön toisessa silmässä kiiluu pahaenteinen tähti (kuva) - Heijastuksen puute kertoo usein hahmon lakonisesta persoonasta, masentuneisuudesta tai itseyden puutteesta - Silmien näyttämättä jättäminen merkitsee sitä, että hahmon todellinen ilme piilotetaan (Saiyuki) - Hahmoa ei ole esitelty ennen kuin silmät on näytetty (kuva, Death Note) - Koko ajan silmät kiinni piirretyt hahmot ovat usein salaperäisiä ja vaikeasti luettavia - Ajinin Satoo - Kuroshitsujin Lau - …ja jos tällainen hahmo avaakin silmänsä, se on merkittävä kerronnallinen hetki (kuva, Kuroshitsuji) - Pokémonin Brockin kiinniolevat silmät ovat mysteeri, koska niiden kiinnioloon ei tunnu liittyvän mitään kerronnallista merkitystä (01:00:00) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: MUITA MANGAN OMINAISPIIRTEITÄ - Mustavalkoisuus - Rasterien ja harmaasävyjen käyttö - Jakso 93, jossa puhuimme rasterifirma IC:n haastattelusta - Reverse Thievesin vuoden 2010 blogipostaus siitä, miten länsimaisessa “mangatyylisessä” sarjakuvassa (“OEL manga”) käytetään harmaasävyjä usein varjostamiseen, toisin kuin mangassa on tapana - Tenken on harvinainen esimerkki mangasta jossa käytetään harmaasävyjä länsimaistyylisesti, joten se pistää silmään ja tuntuu epämangamaiselta – etenkin koska kyse on tasaisista harmaasävyistä eikä rasterista (kuva) - Shoujo Fight on toinen esimerkki, joskaan ei ihan niin äärimmäinen - Negatiivisen tilan käyttö - Inio Asanon tyyli - Kengo Hanazawan tyyli - Maaretin blogipostaus Pandora Heartsin kohtauksesta, joka alkaa sillä, että negatiivinen tila pysäyttää luku-flow'n - Ogeretsu Tanakan negatiivisen tilan käytöstä (kuva, Daisy Jealousy) puhuimme jaksossa 88 - Kuvakerronnan kieli täynnä symboliikkaa (hikipisarat, kiristyvät otsasuonet, chibihahmot, alastomat astraalivartalot, järkytyksestä kadonneet pupillit) - Katseenkuljetus - Mangakerronnalle tyypillinen S-rakenne toistuu BL-manga Unfazed by the Disaster in My Lifessa lähes joka sivulla - Petterin twiitti Vorosta - Petterin twiitti Shigeru Mizukista - Rachel Thornin twiitti mangan T-risteyksistä - Telophasen Livejournal-postaus katseenkuljetuksesta (vaatii nykyään sisäänkirjautumisen) - Fruits Basket vs. Descendants of Darkness - Jakso 80, jossa puhuimme Nana & Kaorusta ja mainitsimme, että tekijän varhaisemmissa sarjoissa hän ei osannut katseenkuljetusta (kuva) - Ruutuasettelut ja sivusommittelut - Japanijulkaisuissa mangassa käytetään tyypillisesti useita fontteja sekaisin, kun taas länsijulkaisuissa rajoitetaan fonttien määrää (paitsi Verticalin vanhoissa julkaisuissa, jotka pyrkivät toistamaan alkuperäisen fonttikakofonian) - Ääniefektit, joista puhuimme jaksossa 66 - Ogiue Maniaxin blogipostaus vuodelta 2010, jossa huomautetaan Reverse Thievesin blogipostauksen innoittamana, että OEL-manga näyttää itse asiassa enemmän animelta kuin mangalta (01:23:01) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: ERI GENREJEN OMINAISPIIRTEET - Banana Fish - Akira - Blade of the Immortal - Lone Wolf and Cub - Vagabond (01:28:37) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: BL-SARJAT - My New Boss Is Goofy ei ole BL-sarja, mutta käyttää hyväkseen BL-estetiikkaa - Geikomi, jota toisinaan edelleen baraksi kutsutaan - BL-estetiikka eroaa tytöille suunnattujen söpöpoikasarjojen estetiikasta, johon liittyy lennokkaampaa suunnittelua ja värikoodausta (tällaiset sarjat ovat myös usein anime- tai monimediatuoteperheitä enemmän kuin ensisijaisesti mangasarjoja) - Ryman's Club (sulkapallopojat) - Free! (uimapojat) - Tsurune (jousiammuntapojat) - Re-Main (vesipoolopojat) - Prince of Stride (parkour-pojat) - Backflip!! (voimistelijapojat) - Hypnosis Mic (räppipojat) - Sk8 the Infinity (skeittaajapojat) - IDOLiSH7 (idolipojat) - Cherry Magic! on hyvin samantyyppinen sarja kuin My New Boss Is Goofy, mutta se sen sijaan on oikea BL-manga - Poikkeuksellisen näköistä poikarakkautta: - Tetuzoh Okayada: Man of Tango - Syundei: Go for It, Nakamura!, josta puhuimme jaksossa 2 - Zakk: Canis - Hidebu Takahashi: Yuki & Matsu, josta puhuimme jaksossa 37 - Thanat: Here and There and Us - Tyypillisemmän näköistä poikarakkautta: - Ogeretsu Tanaka - Harada - Psyche Delico - Shoko Hidaka - Kou Yoneda - Tsuta Suzuki - Kei Ichikawa - Maki Marukido - Shikke (01:40:45) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: TOIMINTASHOUNENSARJAT - Dragon Ballin tyylijälkeläisiä: - Yu Yu Hakusho - Hunter × Hunter - Yu-Gi-Oh! - Fullmetal Alchemist - Naruto - Fairy Tail - My Hero Academia - Undead Unluck - Rurouni Kenshinin tyylijälkeläisiä: - Bleach - Jujutsu Kaisen - Chainsaw Man - Titaanien sota - Dandadan (01:45:56) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: SHOUJOTYYLIT - Colleen's Manga Recs -kanava on erikoistunut shoujoon (YouTube) - Seirou Opera - Something's Wrong With Us - Erottuvampaa shoujoa: - Akimi Yoshida - Ai Yazawa - Fumi Yoshinaga - Setona Mizushiro (01:50:35) – MIKSI KAIKKI MANGA NÄYTTÄÄ SAMALTA: YHTEENVETO - Ranskalais-belgialaisen sarjakuvan kolme isoa tyylisuuntaa: - Tintti-henkinen “ligne claire” -tyyli - Uderzo / Franquin -henkinen perunanenätyyli - Blueberry-henkinen realistinen tyyli (01:53:09) – ORANGE SANGATSU MANGALTA - Orange - Anime-lehden uutinen sarjalisenssistä (alkuperäiset julkaisutiedot on kerrottu vähän yksinkertaistaen) - Myös Kageki Shojo!! hyppäsi eri kohdeyleisön lehteen eri kustantajalle - 7 Seeds (01:58:45) – AKIRA TORIYAMAN KUOLEMA - Akira Toriyama - Virallinen ilmoitus Toriyaman kuolemasta Dragon Ballin nettisivuilla - Taustaa: Toriyamalla oli ollut aivokasvain - Helsingin Sanomien muistokirjoitus - Washington Postin muistokirjoitus - Väkijoukko torilla Buenos Airesissa - Vuoden 2009 elokuvan pääosan esittäjä Justin Chatwin pahoitteli elokuvan laatua - Anime-lehden Dragon Ball -aiheinen kääntäjä Antti Valkaman haastattelu - Somessa on jaettu paljon Toriyaman Dr. Slump -komediasarjan alkua edeltävän Shonen Jump -lehden kansikuvaa - …Ja myös tätä fanipiirrosta, joka kuvaa hyvin sitä miten moderni shounenmanga on Dragon Ballille velkaa - Toriyama keksi myös chibihahmot - Toriyaman haastattelu vuodelta 1981 - Jakso 89, jossa puhuimme mangan yhdeksästä vuosikymmenestä, ja jossa Nita huomautti että Dragon Ball popularisoi muistettavat pahikset ja pitkään jatkuvat juonikaaret - Japanilaisten mangakoiden muistokirjoituksia Shonen Jumpin nettisivuilla (japaniksi) - Osamu Tezuka - Viraaliksi mennyt pätkä Japanin viittomakielisistä uutisista, josta kävi ilmi, että Dragon Ballin japanilainen viittoma on kamehameha-energiahyökkäyksen ele - Dragon Ball Kai, animen uudelleenleikattu versio - Dragon Ball Super - Dragon Ball Daima (02:20:07) – KUULIJAKOMMENTTI: KOMMENTOINTIKULTTUURI - Gufin Mastodon-kommentti - Jakso 96, jossa puhuimme Hinako Ashiharan itsemurhasta - Jakso 74, jonka kuulumisissa puhuimme Ruotsin mangakustannustoiminnasta (02:33:29) – KUULIJAKOMMENTTI: KOMI JA KANSIA - Vastasimme Rautaviitosen edellisiin kommentteihin jaksossa 93 - Komi Can't Communicaten tekijä Tomohito Odan sukunimi (小田) lausutaan samalla tavalla kuin One Piecen tekijä Eiichiro Odan sukunimi (尾田), vaikka ne kirjoitetaankin eri tavoilla. - Titaanien sota - Fairy Tail - Jakso 63, jossa puhuimme Givenistä - When Will Ayumu Make His Move? - Jakso 93, jossa puhuimme mangakansista - Komi Can't Communicate -sarjan kannet - One Piecen kansi 89 - Astra – avaruuden haaksirikkoiset -sarjan kannet (emme suosita niiden liian tarkkaa tutkiskelua ennen sarjan lukemista) ja jakso 55, jonka spoileriosiossa puhuimme niistä - Bleachin kannet - Naruton kannet - Soul Eaterin kannet (02:47:45) – KUULIJAKOMMENTTI: BIRD IHMEMAASSA - Antti Valkaman kommentti X:ssä - Jakso 90, jossa puhuimme sarjasta Bird ihmemaassa (02:52:40) – LUKUJONOSSA: TÄLLÄ TAVALLA HÄVITÄÄN AIKASOTA - Tällä tavalla hävitään aikasota - Kirjan Wikipedia-artikkeli (joka spoilaa koko juonen, varoitus) - Jakso 85, jossa puhuimme Bigolas Dickolas Wolfwoodin aikaansaamasta somenosteesta kirjalle - Toisen kirjoittajan hämmentynyt mutta onnellinen blogipostaus - Jakso 94, jossa Maaret nosti kyseisen keskustelun yhdeksi vuoden suosikeistaan - Viimeisten aikojen valtiaat (03:10:56) – LOPETUS

Direct Talk - Suoraa puhetta ohjaamisesta Podcast by Finn Andersson Jakso 2: Olli Rönkä Ohjaaja Olli Rönkä on tehnyt pitkän uran mainoselokuvamaailman huipulla Suomessa ja ulkomailla. Tässä jaksossa hän tarjoilee Master Class -tyylisen oppitunnin ohjaamisesta, castingista, käsikirjoittamisesta ja minoselokuvaohjaamisesta ylennsäkin. Keskustelut käydään Finn Anderssonin hellässä ohjauksessa, jossa hän antaa kollegoidensa puhua avoimesti työstään näkijöinä ja tekijöinä alalla, jolla on iso vaikutus kulttuuriimme ja käyttäytymiseemme. Ohjelmassa käsitellään mainoselokuvamaailmaa ohjaajien näkökulmasta. Ammatista kertomassa niin tuoreet, kuin pitkänlinjankin tekijät. Vieraiden kanssa käydään läpi heidän ammatillista tarinaansa jakaen samalla myös matkan varrella kertynyttä arvokasta oppia eteenpäin kuulijoille. Vinkit, linkit ja videot laitetaan jokaisen jakson yhteyteen ja niistä voi inspiroitua, niin alan opiskelijat kuin konkaritkin. Juttelun lomassa kaivaudutaan tarinankerronan syövereihin, puhumalla ennen kaikkea mainoselokuvaohjaamisesta mutta myös näkemyksestä, ideoista, visuaalisuudesta, oleellisen kiteyttämisestä, äänen merkityksestä, luovuudesta, ryhmätyöstä, asiakkaista, mainostoimistoista ja mediamaailmasta, tv:stä ja somesta, paineen siedosta, ilosta, pelosta, tunteista, huumorista, jatkuvasta kilpailemisesta, voittamisesta, häviämisestä, tuloksista, tutkimisesta, luottamuksesta, varmuudesta, genreistä, merkityksellisyydestä, päätösten tekemisestä, intuitiosta, sekuntipelistä, markkinoinnista, palkinnoista, budjeteista, itsensä myymisestä, yhteistyöstä, johtamisesta... Oikeastaan kaikesta mitä työssämme ohjaajina käymme läpi. Tervetuloa tutustumaan intohimo- ja kutsumustyötä tekevien tyyppien maailmaan. https://www.ollironka.com/ Pyydän ohjelmassa vierailevilta myös pari omaa ja muiden työtä katsottavaksi: https://www.ollironka.com/reel/#group-14 (Olvi - laughter) https://www.ollironka.com/reel/#group-20 (Berocca - Engineer) "Ulkomaisia vaikutteita tulee myös historiasta. Jenkkiläinen Sedelmaier ja tietysti Roy Andersson. Nykyisin haen vaikutteita tai sielunveljeyttä enemmänkin leffoista/sarjoista. Ohjaaja Alexander Payne (esim. About Schmidt, Sideways, The Descendants). Ei Aki Kaurismäkeäkään voi ohittaa. Better call Saul-sarja. Sopranos. Jne. Vanhempia leffavaikuttajia ovat olleet esim Hal Ashby (Harold and Maude, Being there), John Schlesinger (Midnight cowboy). Jne. Kaikki nämä ovat hahmovetoisia, tragikoomisia, elämänmakuisia. Suunta sama jota kohti itsekin pyrin... tavalla tai toisella ja mainoselokuvan kestoon mahtuen." Mainituksi tuli myös ohjaamani vanha R-Kioski spotti: https://www.youtube.com/watch?v=-NRQn5FURak Lisäksi puhuttiin Lasse Virénin kultajuoksusta Münchenin olympialaisissa 1972: https://www.google.com/search?q=lasse+viren+kaatuu&sca_esv=566211836&tbm=vid&sxsrf=AM9HkKmdr3z2xoZ77ekv3opZGbfSTyKqaQ:1695025285805&ei=hQgIZbTMMPGMwPAPnfO0kAc&start=20&sa=N&ved=2ahUKEwj0oq6g3bOBAxVxBhAIHZ05DXI4ChDw0wN6BAgOEBs&biw=1646&bih=978&dpr=2#fpstate=ive&vld=cid:d720e2cf,vid:oaQlZOnQ_p8,st:0 Kuuntelemalla jakson selviää siis myös miksi Lasse Virénin juoksuilla on ollut Olli Rönkän uralle merkitystä! Suomalaisia mainoselokuvia palkitaan mm. seuraavien tahojen toimesta: Voitto: https://www.voittokilpailu.fi/ Effie: https://effie.fi/ Vuoden Huiput: https://grafia.fi/vuoden-huiput-paivitamme-verkkosivuja/ Kiitokset: Kaikesta some-avusta Virpille ❤️: https://www.vanelja.com/ Studion valaisujeesistä Mustoselle: https://www.jeannoel.net/ Jaksojen kansikuvasta mun naaman osalta Tevalle: http://tevajarvi.com/ Youtube-kanavan kansikuvasta Riballe: https://www.ristovauras.com/ Direct Talk - suoraa puhetta ohjaamisesta.

Leninin patsas ja muut kiistellyt muistomerkit voivat jatkaa elämäänsä museoissa Yleisen historian dosentti, yliopisto-opettaja Pertti Grönholm Turun yliopistosta sanoo, että Leninin patsaan poisto Turun keskustasta oli oikea ratkaisu. Humanisti vastaa -podcastissa hän toteaa sen kertovan, mille puolelle sijoitumme Venäjän aiheuttamissa konflikteissa. Pertti Grönholmin mielestä uusi asenne neuvostovallan lahjoittamiin muistomerkkeihin osoittaa, että olemme itseämme kunnioittava kansakunta. Hän ei ota vahvaa kantaa siihen, pitäisikö myös Tapaaminen Turussa 1812 -teos siirtää pois keskustasta. Hän muistuttaa, että pronssiveistoksen taustalla on Putinin politiikka; kun keisarien patsaita sijoitettiin eri puolille Venäjää, myös Turkuun tarjottiin 2012 ensin pelkkää Aleksanteria. Venäläisten rahoittamana Turun kaupungin yhteistilauksena Aurajokirannassa patsastelevat nyt yhdessä keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana. Nykyisin hahmot verhotaan sodanvastaisissa mielenilmauksissa usein Ukrainan värein. Pertti Grönholm ei yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hänen mielestään verilöyly vain osoitti, millaisia riskejä Putin lähipiireineen oli valmis ottamaan. Suurempana yllätyksenä hän piti Krimin kaappausta ja Donbassin alueen sodan aloitusta 2014, vaikka pronssisoturikiista 2007 Virossa ja Georgian sota 2008 antoivat osviittaa Venäjän toimista suurvalta-asemansa palauttamiseksi. Turun yliopistossa myös Puhuvat koneet -tutkimusryhmää johtanut Grönholm kertoo podcastissa, miksi ihmisäänen ja puheen jäljittely koneiden ja ohjelmoinnin avulla on humanistejakin kiinnostava ilmiö. Chat GPT:stä tutkija korostaa, ettei kyse ole tietoa tuottavasta tekoälystä. Luotettavan tiedon sijasta GPT saattaa keksiä olemattomia dokumentteja, mutta kielimallina se voi olla kirjoittajalle mielekäs sparraaja. Populaarikulttuurinkin tutkijana työskentelevä Grönholm saa pikakysymyksissä valita, ovatko Euroviisut yhdentymisen juhlaa vai ihanteiden kamppailua ja miellyttääkö korvaa enemmän synteettinen vai luonnonääni. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Ari Tolppanen aloitti uransa elokuvabisneksessä, siirtyi sitten teollisuuden pariin ja pian pääomasijoitusyhtiö CapManin ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Tässä roolissa hänellä on ollut suuri vaikutus koko toimialan rakentamisessa ja juurruttamisessa Suomeen. Nykyisin hän tekee sijoituksia ja vaikuttaa maailmaan ennen kaikkea oman family officensa Aristo-Investin kautta. Tässä kaikkien aikojen ensimmäisessä 10X Live Podcastissa eli elävän yleisön edessä äänitetyssä ohjelmassa keskustelemme Arin kanssa hänen kokemuksistaan pääomasijoittamisen parissa. Ari myös avaa metodejaan ja oppejaan, joita voi soveltaa muillekin elämänalueille kuin sijoittamiseen.  Syy 10X Live -tilaisuuteen oli kokeilunhalun lisäksi uusi kirja, jonka olen kirjoittanut,  joka kertoo Ari Tolppasen toimintatavoista ja seuraa muutaman tuoreen hankkeen kehittymistä oivalluksesta aina toteutukseen asti. Teoksen nimi on Tulisielun pelikirja. Löydät sen asiallisista kirja- ja verkkokaupoista. Hyviä kuunteluhetkiä!

Jos jossain on mätä kohta, sen takaa löytyy yleensä rasistinen käytäntö. Näin tiivistää Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Iida tarkoittaa sitä, miten rasismin vaikutukset näkyvät Yhdysvalloissa kaikkialla: kouluissa, terveydenhuollossa, vankiloissa ja erityisesti köyhyyden jakautumisessa. Orjuuden jälkeenkään mustat yhdysvaltalaiset eivät saaneet yhtäläisiä mahdollisuuksia luokkanousuun. Nykyisin köyhyys aiheuttaa ongelmia, jotka liitetään ihonväriin. Ongelmat puolestaan vahvistavat tummaihoisiin ihmisiin kohdistettuja ennakkoluuloja. Iida kehottaa miettimään, miksi mustat ovat yliedustettuina Yhdysvaltain vankiloissa ja miksi taas valkoisilla on ollut mahdollisuus kasvattaa omaisuuttaan. Miksi puhutaan valkoisesta eikä mustasta työväenluokasta? Jenny pohtii, onko Yhdysvalloissa käynnissä samanlainen kehitys kuin Suomessa. Yritetäänkö rasistisesta puheesta tehdä aiempaa hyväksyttävämpää? Miten suomalaisministereiden kielenkäyttöön olisi reagoitu Yhdysvalloissa? Iida sukeltaa pää edellä historiaan ja kertoo, kuinka rasistisen politiikan mielivalta oli aikoinaan osua myös amerikansuomalaisten nilkkaan. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Miten opastaa ekaluokkalaista uuteen arkeen? Haastateltavana Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Saija Ohtonen-Jones Kieliä, kemiaa ja yhteistyötaitoja. Mitä kaikkea koulussa opitaan? Oppimisesta keskustelemassa professori Jaana Viljaranta Itä-Suomen yliopistosta sekä kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun yliopistosta. Etelä-Koreassa partiolaisia on evakuoitu taifuunin uhatessa. SUomalaisten leiriläisten tilanteesta kertoo Suomen partiolaisten joukkueenjohtaja Arvi Snäll.  Hallitus lupaa kulttuuripoliitisen selonteon. Mitä kulttuurialalle ja yliopistomaailmaan on luvassa? Haastateltavana tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.). Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Tarja Oinonen ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Vieraana Cardia Investin toimitusjohtaja Tom Lindström. Mikko Jylhä haastattelee. Tom Lindström teki ensimmäiset osakeostonsa 15-vuotiaana 90-luvun alussa, ja opiskeli myöhemmin kauppatieteiden maisteriksi. Nykyisin hän vastaa perheyhtiö Cardia Investin sijoitustoiminnasta yhdessä isänsä Kimin kanssa. Lindströmit tunnetaan arvosijoittajina. Toimivaksi havaittua strategiaa ei ole vuosikymmenten aikana ollut tarvetta vaihtaa tai muuttaa, Tom Lindström kertoo. 00:24 Pankkihuolet, Cardia Nordea-ostoksilla 05:36 Tomin ensimmäiset ostot 90-luvulla 10:10 Onnen ja sattuman merkityksestä 13:00 Maariskit: Kone, Fortum, Nokian Renkaat 20:05 Cardian strategia ja arvosijoittaminen 43:50 Huomioita Stockmannista 47:23 Arvostrategia kestänyt aikaa 50:18 Pörssituotot ja korkosijoittaminen 57:37 Orion, osingot, halpakaupat 1:01:41 Onnistu osakemarkkinoilla -kirja 1:03:00 Nuorena kiinnosti arkkitehdin työ 1:05:05 Sijoituspäätökset lähtevät yhtiöistä

Yritin keksiä siitä jotain uutta,pääsiäisen ajankohta seuraa aina täyttäkuuta.Tämähän jo tiedetään,mitä muuta pääsiäisestä käteen jää?Raamatun tarina tuttu lienee,nouseeko vielä jotain uutta mieleen?Hieman:Eripuolilla Suomeaon erilaisia tapoja.Toisaalla pääsiäiskokkoa poltetaan,karjan rauhaa turvaamaan.Toisaalla virvotaanja noidiksi pukeudutaan.Hurjimpia tapoja,jotka eivät liene enää voimassa,oli Pohjanmaalla lasten piiskaaminen,vuoksi Jeesuksen kärsimisen!Nykyisin nautitaan enemmän pitkästä vapaasta,ja perheen yhteisestä ajasta.Vielä maanantaikin on pyhä,silloin kerrotaan Jeesuksen ilmestyneen opetuslapsilleja häntä seuranneille naisille.Taavi Kassilan kirjassakerrotaan Jeesuksen haudan olevan Intiassa.Mene ja tiedä,Voidaan hieman näköalaamme avartaa,viettäköön kukin pääsiästä tavallaan,Ulla-Maija Mantere

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista uutisten viikkoa. Tämä teema kuuluu myös tämänkertaisessa nälänsiirto jaksossa, kun Savon Sanomien toimituspäällikkö Heikki Toivanen saapui Johannes Tepon jututettavaksi. Heikin nälänsiirtokeinoksi paljastui Meksikolainen Körpäkkä. Sangen eksoottinen nimi, eikö? Meksikolainen Körpäkkä Pilko porkkanat (ihan pieneksi), sipuli ja chili. Kuullota runsaassa öljyssä isossa pannussa. Lisää riisi ja kuullota myös sitä. Mausta paistos kanaliemellä ja taco-mausteella. Lisää vesi ja jätä hautumaan kannen alla. Pilko kananfileet sopivan kokoiseksi, paista ja mausta meksikolaisittain. Kun riisi on kypsää, lisää kanat myös isoon pannuun, ja körpäkkä on valmis tarjoilua varten. Lisää annoksen päälle iso lusikallinen taco-maustettua turkinjukurttia raikastamaan ja viilentämään kuuma körpäkkä. ¡Que aproveche! Körpäkän jäljillä Heikki Toivaselle sana "Körpäkkä" merkitsee kiireisessä kotikeittiössä tehtyä paistosta, missä ainesosat vaihtelevat ruokakomeron sisällön mukaan. Kyseinen ruokasana oli Johannes Tepolle ennenkuulematon termi, joten teimme selvitystyötä sanan alkuperästä. "Sana körpäkkä kuulostaa todellakin siltä, että sillä voisi hyvin olla ikää jo monta miespolvea. Toisin kuitenkin on: sana on nykyisen ikäpolven aikaansaannoksia. Jäljet johtavat Pohjois-Karjalaan. Joensuulainen keittiömestari Tarmo Wasenius on mies ruoan ja sen nimen takana. 1980-luvun lopulla olivat pohjoiskarjalaiset esittelemässä maakuntaansa Helsingin Senaatintorilla. Tarjolla oli myös monia paikallisia ruokia, ja nälkäisiä vieraita riitti. Usean työntäyteisen päivän jälkeen tuli tarve tehdä jotain uutta: syntyi ”uuskarjalainen perinneruoka”, joka nimettiin körpäkäksi. Waseniuksen mukaan siinä on ”sopivasti ä:tä, ö:tä ja r:ää”. Körpäkkä on pannulla paistettava ruoka, jonka pääainekset olivat alkuaan liha ja kasvikset. Sittemmin reseptit ovat kirjavoituneet, ja nykyisin sitä tehdään kalastakin. Etenkin ruoan nimestä tulee mieleen unkarilainen lihamuhennos pörkölt, ja Wasenius myöntääkin yhdennäköisyyden. Unkarilaiset vain käyttävät enemmän paprikaa. Nykyisin körpäkkä on levinnyt kotiseudultaan eri puolille maata, ja helppotekoisena sitä markkinoidaan etenkin eräruokana." (Lähde: Kielikello, Kirsti Aapala)

Tämä podcast on tallenne Forum Humanum-verkkoluennosta, joka on pidetty 23.2.2022 Anni Pesonen - Mielen hiljaisuus ja sanaton rauha Meditaatio, joka vie mielen hiljaisuuteen, ei ole vain idän uskontojen piirre. Kristillisessä mystiikassa mielen hiljaisuus on sanatonta rukousta. Se on lepäämistä Jumalan läsnäolossa ilman sanallisia ajatuksia, mielen tason toimintaa. Sanattomasta rukouksesta on säilynyt paljon opetusta, varsinkin 1300-luvulta. Jeesuksen vertaukset Jumalan valtakunnasta ovat pitkälti mystistä rukousopetusta. Anni Pesonen on teologian tohtori, joka on toiminut pitkään raamatuntutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa. Nykyisin hän on seurakuntapappi Nurmijärvellä. Pesosen teos Credo - tieni mystiikkaan valittiin vuoden 2021 kristilliseksi kirjaksi. Muut luennot: Mesokosmos järjesti korona-aikana Forum Humanumin Studia Generalia tyylisiä verkkoluentoja kolmena kautena 2021-2022 työryhmän kanssa, johon kuuluivat Taavi Kassila, Mauri Lehtovirta, Sinikka Haapanen sekä Marko Manninen. Taltioituja luentoja on yhteensä 25 kappaletta, jotka löytyvät YouTubesta Mesokosmoksen kanavalta Forum Humanumin soittolistalta. Lisää tietoa luentosarjasta löytyy: https://mesokosmos.com/2022/12/07/forum-humanumin-25-verkkoluentoa-kausina-2021-2022/ Katso myös: Forum Humanumin Facebook sivut: https://www.facebook.com/ForumHumanumFinland Mesokosmoksen Facebook-sivut: https://www.facebook.com/mesokosminen/

Marco Mäkinen lukee vuodessa kolmesataa bisneskirjaa, pitää kirjapodcastia ja kirjoittaa silloin tällöin omiakin kirjoja, kuten uusi Kasva tai kuihdu. Marco opiskeli aikoinaan estetiikkaa ja teki siinä sivussa kirjallisuuden opinnäytetyön Bret Easton Ellisistä, mutta hiljalleen hänestä kasvoi yksi Suomen arvostetuimmista markkinoinnin taitajista. Nykyisin hän on Suomen suurimpiin kuuluvan toimiston TBWA Helsingin strategiajohtaja. Puhumme tässä jaksossa Marcon uuden kirjan innoittamana kasvusta: sen olemuksesta, sen vaatimuksista, sen välttämättömyydestä ja sen vaikeudesta Suomessa ja Euroopassa.

”Meikä osas tehdä backflipin, niin meikä oli Jim Rippey. Soininen osas tehdä frontflipin, niin se oli Andy Hetzel.” Jos jengille vaan millään sopii, voitais pikkuhiljaa rueta alottelemaan? Simo ”Simppis” Rautava ei varmaan juuri esittelyjä kaipaa – ainakaan suomilumilautailussa hetkeäkään pidempään pyörineille. Outokummusta ponnistava nykyinen kaivosmies on kärkäs suustaan, mutta suuri sydämeltään. Wappulounasvoittajan nykyinen kotipaikka on löytynyt Pyhätunturilta, mutta karavaani on kulkenut myös Helsingin, Tampereen ja Oulun kautta. Touhuttu on niin Loma-Kolin hurjien, Ilvespoikien kuin Digistylesin kanssa. Nykyisin seuran verkkareissa lukee Holy Divers. Simon rakkaus lumilautailua kohtaan on suurta. Kaapeista löytyy varmasti yksi Suomen kattavimmista alan leffakokoelmista. Samoin erilaisia lautoja. Ikuinen ”suomipro” kertoo olevansa erittäin innostunut laskemisesta vieläkin. Eikä vastenmielistä tunnu olevan myöskään aiheesta puhuminen. Ensimmäinen osa nauhoitettiin perjantaitunnelmissa Simon keittiössä muutaman oluen kera. Juttua riitti niin pitkään, että ajankohta saattaa kuulua keskustelijoiden kielenkannoissa ja muutama siilin aivastus siinä sivussa. Juttua jäi myös seuraavaan päivään, joten luvassa on kaksi jaksoa yhden hinnalla! Jälkimmäinen ilmestyy heti tämän perään. ”Mitä mie voin enää saavuttaa lumilautailulla? Oon voittanu Wappulounaan. Se oli mulle graalin malja.” Pitemmittä puheitta, Simo Rautava, Arktiset Linjat, ensimmäinen osa olkaa hyvät.

Muutama vuosi sitten Omar Santiesteban päätti perustaa meksikolaisen ravintolan Lahteen. Noutoruoan suosio innoitti perustamaan ensimmäisen ravintolan Rautatienkadulle. Nykyisin ravintola toimii entisissä Jackalopen tiloissa Vesijärvenkadulla. European Street Food Awardsiin ravintola osallistuu perinteisellä Taco el Pastor-annoksella. Vuorokauden ajan marinoitu possunliha kypsytetään hitaasti pystygrillissä ja Santiestebanin mukaan kyseessä on todellinen meksikolaisen katuruuan "kuningas". Santiesteban käväisi Voiman iltapäivässä kertomassa tacojen saloista ravintolapäällikkö Rasse Khorsidin kanssa.

Vieraana Mika Heikkilä, joka on yksi Suomen menestyneimmistä salkunhoitajista. Heikkilä työskenteli rahoitusalalla yli kolme vuosikymmentä, kunnes jätti päivätyönsä Aktiassa elokuussa 2021. Nykyisin hän on yksityissijoittaja, RiippuMaton salkunhoitaja. Heikkilä tunnetaan arvosijoittajana. Vuosituhannen vaihteessa hän hoiti Suomen ensimmäistä arvostrategiaan keskittyvää rahastoa, Conventum Finland Valueta. Lopullisesti hän vakuuttui arvosijoittamisesta IT-kuplan puhjettua, kun perinteiset teollisuusosakkeet tarjosivat erinomaisia tuottoja. Nykyinen sijoitusympäristö on harvinaisen ristiriitainen, mutta Heikkilä ei ole muuttanut omaa strategiaansa. Hänellä on laajasti hajautettu Suomi-osakkeiden salkku, mutta myös indeksisijoituksia ulkomaille. Syksyn aikana hän aikoo käydä läpi potentiaalisia ostokohteita, mutta ei kiirehdi, koska arvelee markkinatilanteen jatkuvan nihkeänä. Mikko Jylhä haastattelee.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 14.8.2022, Luuk. 10: 1-9Johdanto: Epärehellinen taloudenhoitaja - saarnaajan painajainen Ei oo helppoa! Kertomus epärehellisestä taloudenhoitajasta on yksi vaikeimmista Jeesuksen vertauksista. Se on todellinen saarnaajan painajainen. Missä siinä on vapauttava evankeliumi tai eettinen opetus? Missä on sen pihvi?Raamattu on kiehtova ja moniulotteinen kirja, tai oikeastaan kirjasto. Tässäkin raamatuntekstissä on monia erilaisia tasoja. Tässä saarnassani lähestyn tekstiä sekä kirjaimellisesti että vertauskuvallisesti. Evankeliumissa minua puhutteli erityisesti sana 'velka'. Evankeliumi kertoo taloudenhoitajasta, joka antaa velkoja anteeksi. Mitä tämä tarkoittaa kirjaimellisesti arjessamme ja mitä se tarkoittaa vertauskuvallisesti suhteessamme toisiimme ja Jumalaan? I Jeesus kritisoi rahan valtaa yhteiskunnassaAluksi arjesta. Yli puolessa Jeesuksen vertauksista puhutaan taloudesta. Jeesuksen vertaukset nivoutuivat arkeen, ja samalla ne viittasivat arjen ylittävään Jumalan todellisuuteen. Velan keskellä eläminen oli osa monen Jeesuksen ensimmäisen seuraajan elämää. Jos velkoja ei pystynyt maksamaan, uhkana oli jopa orjuus. Tampereen tuomiorovasti Olli Hallikainen, entinen Helsingin tuomiokirkon kappalainen, on lisensiaattityössään tutkinut velka-sanaa Isä meidän –rukouksessa. 'Velka'-sanaa käytetään Raamatussa ja ekumeenisessa sanamuodossa: ”Anna meille anteeksi velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.” Ensimmäisten Jeesuksen seuraajien elämässä tämä ei Hallikaisen mukaan tarkoittanut vain hengellistä vertauskuvaa. Se tarkoitti konkreettista velkojen anteeksiantamista ja saamista. Jos Luukkaan evankeliumia lukee vähän saarnatekstiä pidemmälle, löytää Jeesuksen sanat: ”Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” Jeesus kritisoi rahan valtaa oman aikansa yhteiskunnassa. Hän ei antanut suoria toimintaohjeita, miten yhteiskuntaa piti muuttaa. Kuitenkaan hän ei halunnut, että kaikki jatkuisi niin kuin aina ennenkin, että rikkaat rikastuisivat ja köyhät köyhtyisivät. Jeesuksen julistamassa uudessa maailmanjärjestyksessä, Jumalan valtakunnassa, viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. Jumala nostaa tomusta köyhän ja korottaa alhaisen. II Rahalla on välinearvoa, mutta se ei ole itseisarvoMitä tästä pitäisi ajatella meidän aikanamme? Meillekään kristinusko ei anna suoria ohjeita siihen, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Se kuitenkin herättää ajattelemaan elämää kokonaisuutta, ja taloutta sen osana.   Elämme siinä mielessä erilaisessa maailmassa kuin Jeesuksen aikana, että rikastuminen ei automaattisesti tarkoita riistämistä. Nykyisin rikastua voi myös niin, että samalla ei polje toisten oikeuksia. Näin on varsinkin suomalaisessa, pohjoismaisessa yhteiskunnassa. Markkinatalous antaa rikastumisen mahdollisuuksia, mutta samalla täällä on korkea verotus. Se jakaa rikastumisen hyötyjä myös heille, jotka eivät ole rikastuneet. Täällä on löydetty ehkäpä maailman paras tasapaino yksilön yritteliäisyyden ja kaikista ihmisistä huolen pitämisen välillä. Tärkeää on myös se, mikä on talouden takana: demokratia, oikeusvaltio ja toimivat instituutiot – sekä luterilainen tulkinta kristinuskosta. Missään täydellisessä maailmassa emme täälläkään kuitenkaan elä. Leipäjonoja on Helsingissäkin. Rahasta tulee myös monesti itseisarvo sen sijaan että se olisi välinearvo. Kapitalismissa raha kasautuu helposti niille, joilla sitä on jo valmiiksi eniten. Tämä vääristää kilpailua. Se myös johtaa helposti siihen, että kaikkein rikkaimmat alkavat ohjata poliittista päätöksentekoa omaksi edukseen. Väärää mammonan valtaa käyttävät myös monet pikavippifirmat. Ne suistavat monen nuoren ihmisen elämän velkahelvettiin. Nykyinen talousjärjestelmämme myös synnyttää velkaa tuleville sukupolville. Näen valtion velkaakin suurempana uhkana velkamme luomakunnalle. Markkinatalous synnyttää koko ajan uutta kasvua, mutta luomakunta on rajallinen. Talouden jatkuva kasvu nykyisellä tavalla ei ole enää mahdollista. Velkamme luomakunnalle on jo nyt liian suuri. Markkinataloutta täytyy siksi ohjata varjelemaan ja elvyttämään luomakuntaa, ei tuhoamaan siitä. Sitä täytyy myös ohjata niin, että rikkaus ei kasaudu vaan jakautuu. Muuten olemme hukassa. Emme voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.  III Ihmissuhteissa eivät saa vallita kapitalismin lait Mitä evankeliumi puhuu suhteestamme toisiimme? Saarnatekstissä kreikan kielen sana 'phronimos' on käännetty suomeksi 'epärehellinen'. Sama sana voitaisiin myös kääntää sanoilla 'viisas' tai 'ovela'.  Viisaan ja ovelan taloudenhoitajan toiminta rikkoo moraalin ja markkinatalouden sääntöjä. Samalla se kuitenkin synnyttää ystävyyttä. Kuulen tässä Jeesuksen opetuksen siitä, että talous ei saa vallata ihmissuhteitamme. Olemme niin syvästi talouspuheen kyllästämiä, että ihmissuhteissammekin helposti kilpailemme, vertailemme ja etsimme hyötyä. Jumalan kuvana oleminen on kuitenkin jotain erilaista. Kristus kutsuu meitä pysähtymään toistemme luo ja jakamaan elämää: jakamaan sen kipua ja sen iloa. Suurin kysymyksemme ei saa olla ”Mitä minä tästä hyödyn?” vaan ”Kuka sinä olet?” Ihmissuhteissamme emme voi myöskään kasata sisällemme ikään kuin velkaa siitä, mikä on mennyt väärin.  Vääryydet on kohdattava ja sovintoa on rakennettava. Emme voi kuitenkaan jäädä kiinni siihen, mikä on haavoittanut meitä. Jumalan armon varassa voimme jatkaa matkaa, jatkaa eteenpäin. Lopuksi: Isä meidän -rukouksessa pyydetään anteeksi velkaamme. Suhteessa Jumalaan tätä velkaa kasautuu paljon, jos yritämme selvitä elämästä omin voimin. Voimme kuitenkin jättää kaiken sen, missä epäonnistumme ja haavoitamme Jumalalle. Jumala ei jaa armoaan meille kylmän taloudellisesti. Hän jakaa sitä Tuhlaajapojan isänä, kohtuuttomasti ja ansaitsematta. Joka aamu voimme lähteä elämään armon kantamina, paljaina, köyhinä ja tarvitsevina Jumalan edessä. Jumala luo meille aina uuden aamun, jossa velkamme on pyyhitty pois.   Saarnan inspiraationa Working Preacher –sivuston kommentaari https://www.workingpreacher.org/commentaries/revised-common-lectionary/ordinary-25-3/commentary-on-luke-161-13-3

Vieraana salkunhoitaja Petter Langenskiöld sijoituspalveluyhtiö Zenitosta. Valtioiden velkaantuminen ja keskuspankkien setelirahoitus ovat johtaneet tilanteeseen, joka muistuttaa toisen maailmansodan aikaa, sanoo Petter Langenskiöld. Hänestä setelirahoitukseen liittyy lasku, jonka maksamisessa viimeaikainen inflaatiokehitys voi olla laukaiseva tekijä. Nykyistä sijoitusympäristöä hän luonnehtii uransa selkeästi vaikeimmaksi. Langenskiöld aloitti rahoitusalalla 1990-luvun alussa. Vuosikymmenten varrella hän on työskennellyt muun muassa AG Pankkiiriliikkeessä, Norvestiassa, Seligsonilla, eQ:ssa ja Fourton Oy:ssä. Nykyisin hän toimii Zenito Silver and Gold, Zenito UK Value Fund ja Fourton Hannibal -rahastojen salkunhoitajana. Zeniton strategia perustuu yhtiö- ja tilinpäätösanalyysiin nojautuvaan arvosijoittamiseen. Päätyömme on kytätä yhtiöitä, joiden arvo laskee pörssissä, Langenskiöld muotoilee. Osakkeen hinnan on oltava absoluuttisesti alhainen ja alhaisempi kuin ennen, yhtiöllä täytyy olla tuloksentekokykyä, mutta ei liikaa velkaa, hän linjaa. Toimittajana Mikko Jylhä.

Kuuden kuvan vieras Annamari Vänskä sai lapsena lahjaksi mekkokankaan, josta hänelle ommeltiin karjalainen kansanasu, feresi. Nykyisin muodin tutkimuksen professorina Aalto-yliopistossa työskentelevää Vänskää kiinnostaa muodin merkitys identiteettien ja ihmisyyden määrittelyssä, ja sen hetkellisyys ja katoavuus. Toimittaja Jonni Roos.

Sisu Olemme me jästipäät melkoista sakkia, lakilla, tai ilman minkäänväristä lakkia, Nuoriso on muka pullamössöä, vaikka meissäkin piilee aika monta nössöä. Mietin juuri, miten meidänkin talo rakennettiin, päivässä ehkä kottikärryllinen kiviä pois raahattiin. Ei ollut lumilingoista tietoakaan ja silti saatiin hommat sujumaan. Ja kun Kotkan Ruonala rakennettiin, piti rakennustarpeet kuskata veneisiin, ja kuljettaa paikalle meriteitse, mitä mieltä olet itse, onnistuisiko meiltä lapiolla ja kottikärryillä, ilman moottoreita, vain kärsivällisyydellä. Nykyisin jos ei koneilla tehdyksi saa, ei sitten tehdä ollenkaan. Mihin on hukattu tai myyty suomalainen sisu, nykyisin meidät pysäyttää melkein pelkkä risu. Ulla-Maija Mantere

Miksi EU ei enää ole kovin aktiivinen Israelin ja Palestiinan kiistan suhteen? Miksi Israelin tekemiset tuntuvat jatkuvasti herättävän EU:ssa erityistä vahvaa kiinnostusta? Mitkä tahot tällä hetkellä ovat juutalaisvastaisimpia EU:ssa ja mitkä tahot suhtautuvat juutalaisiin ja Israeliin myönteisimmin? Ja miten hankalalta vaikuttaa konfliktien tilanne Lähi-Idässä? Haastateltavana on vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone

Miten tasa-arvo toteutuu urheiluyhteisössä? Missä olemme nyt ja mihin olemme menossa? Tästä kaikesta OlympiaCastissa keskustelevat Finland Svenska Idrottin tasa-arvovastaava ja projektipäällikkö Tarja Krum sekä Liikuntatieteellisen seuran liikuntatieteiden asiantuntija Vilja Sipilä.   Sekä Tarja Krumin että Vilja Sipilän mielenkiinto liikunnan ja urheilun tasa-arvoteemoja kohtaan on herännyt varhain. Tällä hetkellä Krum työskentelee Finland Svenska Idrottin tasa-arvovastaavana ja projektipäällikkönä. Sipilä toimii puolestaan Liikuntatieteellisen seuran liikuntatieteiden asiantuntijana. Sekä Krum että Sipilä tunnistavat tasa-arvokysymysten edenneen lähivuosina puheen tasolta yhä vahvemmin konkreettisiksi toimiksi. – Nykyisin epäkohtia on alettu nostamaan herkemmin esiin mediassa. Esimerkiksi sitä, onko miehillä ja naisilla samanlaiset edellytykset tehdä uraa ammattiurheilijana, kun katsotaan vaikkapa palkkoja ja näkyvyyttä, Krum toteaa. Krumin mukaan vanhojen rakenteiden kyseenalaistaminen ja muuttaminen herättävät kuitenkin tunteita. Aiheen esiin ottaminen vaatii usein hienovaraista lähestymistä. Myös Sipilä tunnistaa ilmiön. – Harvoin tasa-arvotyötä voisi kuvata helpoksi. On kuitenkin hienoa, että näille keskusteluille on nyt enemmän tilaa ja ilmaa. Vastaanottavuus teemoille kehittynyt, kun vastuullisuusteemat ovat olleet yhteiskunnassamme yhä vahvemmin esillä. Tällöin ilmiö tavoittaa myös urheilun ja liikunnan kentän, Sipilä kuvaa. Erilaisten esikuvien merkitys tärkeässä roolissa Sipilä osallistui keväällä 2021 Olympiakomitean Johtaa kuin nainen -koulutusohjelmaan. Sipilä näkee naisille suunnatut koulutukset tärkeiksi tasa-arvon edistäjiksi. – Jos eläisimme ”täydellisessä” maailmassa, ei tällaisille koulutuksille olisi tarvetta ja jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Emme kuitenkaan vielä ole tässä pisteessä ja siksi on tärkeää, että erilaisia toimijoita tuetaan ja heidän tekemistään boostataan. Sipilä ja Krum näkevät tärkeäksi sen, että urheiluyhteisöstä löytyy erilaisia esikuvia. – Emme voi tavoitella jotakin sellaista, mitä emme näe. Tarvitsemme erilaisia ihmisiä, joihin voimme samaistua – juuri niitä esikuvia, Krum toteaa. ”Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla” Vaikka tasa-arvotyö voi ajoittain olla työlästä ja vaikeaa, haluavat Krum ja Sipilä korostaa, että urheilun kentällä apua on tarjolla runsaasti. Tasa-arvokysymyksiä ei tarvitse ratkoa yksin. – Hyviä esimerkkejä on tarjolla paljon ja apua on saatavilla. Jos kokee, etteivät hommat ihan vielä ole hallussa, on muistettava, että näiden teemojen saralla suunta on vain eteenpäin. Mallia ja vinkkejä on tarjolla; esimerkiksi Olympiakomitean Vastuullisuusklinikat auttavat pohtimaan oman lajin tai seuran yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tekemistä, Sipilä summaa. Krum nostaa esiin myös pienten onnistumisten merkityksen. – Virheitä on toki inhottavaa katsoa ja näistä saattaa tulla ikävä olo, mutta on tärkeää muistaa, ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla. Pienetkin askeleet kohti vastuullisempaa ja turvallisempaa urheiluyhteisöä ovat juhlan aiheita ja näistä pitää muistaa iloita, Krum kannustaa. Olympiakomitean Vastuullisuusklinikalla 28.1. käsitellään vastuullisuuskysymyksiä kahdesta näkökulmasta: Miten tasa-arvo edistyy urheilujärjestöjen hallituksissa ja miten sukupuolen moninaisuus ja sukupuolivähemmistöt huomioidaan urheilussa.

Deloitten On the Spot –podcastin neljännessä jaksossa aiheena on data ja liiketoiminnan muutokset. Podcastissamme Deloitten konsultointipalvelujen analytiikkajohtaja Jouni Alin ja Deloitten Rami Saarela pohtivat miten dataa hyödynnetään transformaatioissa. Maailma elää tiedosta. Kyky hallita, jalostaa ja ymmärtää tietoa ja kytkeä se olennaiseksi osaksi päätöksentekoa määrittää organisaation menestystä vahvemmin kuin koskaan aiemmin.Dataa tarvitaan tuomaan esille, miten organisaatiossa toimitaan tällä hetkellä. Data voi toimia tarvittavana sysäyksenä sille, että tunnistetaan tarve transformaatiolle. Lisäksi datan avulla voidaan tunnistaa niitä mahdollisuuksia ja hyötyjä, mitä muutos voi tuoda mukanaan. Miten varmistetaan datan laatu? Mikä on suurin este datan hyödyntämisessä? Entä mistä lähteä liikkeelle?Nykyisin myös oman hyvinvoinnin mittaaminen on yhä suositumpaa. Monelta löytyy jo laajasti hyvinvointia mittaava älylaite, kuten älykello, -sormus tai aktiivisuusranneke, jonka avulla voidaan seurata oman terveyden tilannekuvaa ja parantaa hyvinvointia. Kuinka monella organisaatiolla on saatavilla tällinen nopea tilannekuva siitä, miten heillä juuri nyt menee? Vai voisivatko organisaatiot ottaa hyvinvointidatan hyödyntämisestä mallia? 

Miksi sormissa ja varpaissa on nimetön, onko pinna sama kuin prosentti, miksi munankuoret ovat niin ohuet, mihin hävitän vanhat taide- ja tietosanakirjat, mistä saa hillittyjä syyspäähineitä, epäonninen hammaslääkärireissu, lääkäri ei hoitanut vanhusta, villejä teorioita kannabis ehdotukseen, kannabiksella presidentiksi, valojarrut autoihin, polttoaineen kulutus lentokone vs Hiace, perussuomalaiset ovat köyhiä vastaan ja poliiseille lisää rahaa. Omat avaukset ja tarinat numeroon 0800 154 64 tai WhatsApp ääniviestillä numeroon 044 55 154 64. Ohjelman toimittaa Petri Rinne.

Varmaankin tunnetuin välitilaan liittyvä ajatus on katolinen oppi, jonka mukaan osan ihmisistä pitää ennen taivasta puhdistua synneistään kiirastulessa. Mielikuviin kiirastulesta on vaikuttanut voimakkaasti 1300-luvun kirjailija Dante Alighieri, joka käsitteli aihetta Jumalaisen näytelmän toisessa osassa. Ensimmäinen osa käsitteli helvettiä ja toinen taivasta. Dante kuvasi kiirastulen kerroksittaiseksi ja hyvin ikäväksi paikaksi, jossa ihmiset kantavat eri syntiensä mukaan esimerksi raskaita kiviä, joutuvat makaamaan kasvot maata kohden tai harhailevan silmät umpeen ommeltuina.Katolinen käsitys kiirastulesta on viime aikoina ollut murroksessa. Kiirastulen lyhentämiseksi ei esimerkiksi enää myydä aneita, kuten Lutherin aikana oli tapana. Aneita voi kyllä ansaita esimerkiksi rukouksilla tai osallistumalla tiettyihin tapahtumiin. Kiirastulen kestolle ei nykyisin anneta mitään tiettyä aikamäärää.Luther ei hyväksynyt kiirastulta, mutta oli itse sielununiopin kannattaja. Lutherin ajatus oli, että kuoleman jälkeen sielut nukkuvat viimeiseen tuomioon asti. Nykyisin luterilaisessa uskossa usein sekoittuu sielununi ja toisaalta ajatus siitä, että kuoleman jälkeen yksinkertaisesti ollaan taivaassa. Samoissa hautajaisissa pappi voi sanoa, että Kristus herättää kuolleen viimeisenä päivänä, mutta myös, että kuollut on jo taivaan ilossa. Yksi erikoisimmista välitilaan liittyvistä ajatuksista on ortodoksien piirissä esiintyvä, mutta kirkkokunnan harhaopiksi julistama oppi tulliasemista. Tässä uskomuksessa enkeli johdattaa kuolleen ihmisen sielun taivaaseen demonien kansoittamien tulliasemien kautta. Jokaisella asemalla demonit vaativat sielua tilille tämän tekemistä synneistä. Demonit päästävät sielun läpi vain, jos sillä on osoittaa syntien maksuksi vastaava määrä hyviä tekoja.Kirkon ihmeellisimmät tarinat -ohjelmassa käsitellään myös tuonelaa, limboa ja esimerkiksi juutalaisten ajatuksia kuolemanjälkeisestä elämästä. Dantea mukaillen podcastin syyskauden jaksoissa käsitellään myöhemmin taivaaseen ja helvettiin liittyviä tarinoita ja uskomuksia. Voit lähettää palautetta ohjelmasta sen Facebook-sivuilla tai kirjoittamalla meille osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi. 

Oletko jo harkinnut 5G-liittymän hankkimista? Nykyisin tarjolla on parhaimmillaan 1 000 Mbit/s nettiyhteyksiä. Samaan aikaan tutkijat kehittävät jo seuraavan sukupolven 6G-verkkoa, jossa nopeudet nousevat jopa terabitteihin eli miljoonaan Mbit/s. Vertailun vuoksi: jos katselee teräväpiirtolaatuista elokuvaa suoratoistopalvelusta, tarvitsee noin 10 Mbit/s nopeutta. Herää kysymys, mihin huippunopeita yhteyksiä tarvitaan? Tiedeykkösessä keskustelemme langattoman tiedonsiirron kehityksestä, historiasta ja tulevaisuudesta. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten tietoa pystytään kuljettamaan radioaalloilla ja miksi uusissa taloissa verkkoyhteyksissä voi olla ongelmia. Käymme läpi minkälaista teknologista kehitystä sisältyy eri sukupolvien datayhteyksiin, eli mitä tarkoittavat 1G, 2G, 3G, 4G, 5G ja 6G. Puhumme myös tulevaisuudenvisioista — joista osa löytyy scifi-tarinoista. Toimittaja Mari Heikkilä tapaa Oulun yliopistossa tietoliikennetekniikan professori Markku Juntin sekä 6G-lippulaivahankkeen tutkimusjohtajan, akatemiaprofessori Matti Latva-ahon.

Aivoja kuvattiin jo sata vuotta sitten, yhdellä ainokaisella elektrodilla. Nykyisin signaalia saadaan 306 kanavasta samaan aikaan. Käppyröitä ja dataa siis tulee, mutta haaste onkin kysymyksenasettelussa, sanoo aivotutkija Hanna Renvall. Mitä aivoista pitäisi mitata ja miten, jotta löydettäisiin syy persoonallisuudelle, rakkaudelle tai huumorintajulle? Hanna Renvall on insinööri ja neurologi, joka on yrittänyt huijata ollessaan aivotutkimuksessa koehenkilönä. Renvallilla on translationaalisen aivokuvantamisen yhteisprofessuuri Aalto-yliopistossa ja HUS:issa, ja hän tutkii muun muassa aivoinfarktipotilaiden kielellisiä häiriöitä ja muistisairauksia.

Vieraana sijoittaja, salkunhoitaja Tuomas Komulainen WIP Asset Managementista. Tuomas Komulaisella on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus rahoitusalalta. Hän on työskennellyt investointipankissa Venäjällä, ekonomistina Suomen Pankissa sekä päästrategina Danske Bankissa ja Taalerilla. Nykyisin hän luotsaa WIP Technology Fund -erikoissijoitusrahastoa, joka aloitti huhtikuussa. Teknologia- ja alustayhtiöt valtaavat maailmaa, eikä murroksessa ole kyse vain Googlen, Facebookin, Applen ja Amazonin kaltaisista jäteistä, Komulainen pohjustaa. Hän kertoo, miten Yhdysvalloissa esimerkiksi kiinteistönvälitys on menossa vauhdilla nettiin. WIP Technology Fundista löytyy muun muassa eXp World Holdings, joka toimii jo 18 maan kiinteistömarkkinoilla. Ruotsi on uusi Piilaakso, josta Suomen olisi syytä ottaa oppia, Komulainen herättelee, ja viittaa menestyneisiin ruotsalaisiin teknologiayhtiöihin. Hänen mukaansa Suomessa pitäisi kehittää voimakkaasti pääomasijoittamisen kenttää, ja lisäksi nostaa yritysten ambitiotasoa. Ruotsista Komulainen on poiminut rahastoonsa esimerkiksi viestipalveluyhtiö Sinchin. Mikko Jylhä haastattelee.

Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastateltavana entinen kansanedustaja, nykyinen Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Sanna Lauslahti (kok.). Miltä tuntuu jättää politiikka 11 vuoden jälkeen ja siirtyä Lääketeollisuuden leipiin? Pitäisikö elinkeinoelämään siirtyvillä poliitikoilla olla tiukemmat karenssiajat ja tarvitaanko lobbausrekisteriä? Miksi kokoomuksessa ei ole koko historiansa aikana ollut yhtään naispuolista puheenjohtajaa? Lauslahti kertoo, että hänen poliittiset näkemyksensä ovat vuosien mittaan muuttuneet. Nykyisin hän on huolissaan lähiluonnosta aivan uudella tavalla. Politiikkaradion Elämä ja politiikka -sarjassa haastattelussa politiikan jätttäneitä päättäjiä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Laskeudumme nyt maan alle Oulun sydämeen, ovensa sulkeneen strippiklubin syleilyyn ja jututamme miestä, joka ei esittelyjä kaipaa. Sampo Marjomaa toimi Hauskat kotivideot sarjan kasvoina, juontajana ja käsikirjoittajana 15-vuotta. Nykyisin hän toimii niin monissa eri ala- ja valtakulttuurin toimissa, ettei sitä ole helppo edes listata. Kuuntele, niin huomaat itsekin. Aiheitamme muun muassa: - Kulkevatko kompetenssi ja asiallisuus käsi kädessä? - Mitä saadaan kun yhdistetään LSD, Viagra ja Eckerö Line? - Milloin on sopiva ikä alkaa vetämään sieniä? - Milloin on syytä peittää flyygelin jalat? - Oletko työpaikkasi spray-maalattu seepra? - Onko muuta sallittua intohimon kohdetta kuin kalastaminen? - Välittyykö haju somen välityksellä?

Tässä noin tunnin pituisessa uskon askeleita ohjelman jaksossa saat Saara Kinnusen ja Kristiina Nordmanin keskustelun myötätunnosta ja sen tarttuvuudesta. Tarjolla on myös Kenneth ja Päivi Åhlgren keskustelelu Tuula Tynjän kanssa Samassa veneessä avioparityöstä. Ohjelmassa tulee esiin myötätunnon hoitava merkitys ihmisen elämässä ja kaikissa hänen suhteissaan, myös avioliitossa. Kolmeen osaan koostetun ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mikko Matikainen keskustelee eläkkeellä olevan perheneuvojan, sielunhoidon kouluttajan ja kirjailijan Saara Kinnusen ja myötätunnosta kouluttavan Kristiina Nordmanin kanssa. Puheena on myötätuntokoulutus, jota Saara ja Kristiina pitivät yhdessä verkon kautta. Myötätuntoa ei voi opettaa luennoimalla, mutta sen oppimiseen voi havahtua. Kun ihminen näkee ja kokee myötätuntoista käytöstä, niin se luo hyvää ja hoitavaa ilmapiiriä. Myötätunto tarttuu ja muuttaa ilmapiiriä. Se voi mys tervehdyttää ihmisten elämää. Ohjelman toisessa ja kolmannessa osuudessa kuullaan Samassa veneessä- avioparityötä johtavan ja organisoivan Tuula Tyhjän keskustelevan Päivi ja Kenneth Åhlgrenin kanssa. Åhlgrenit kertovat tutustumisestaan ja avioliitostaan. He kertovan myös vähittäisestä etääntymisestään ja uskottomuuden tuomasta kriisistä. Tämän keskellä Kenneth huusi Jumalaa, kun näki avioliiton ajatuneen pahasti karille. Jumalan vastasi ja Jeesus kohtasi miehen. Kahden ja puolen vuoden jälkeen Päivi alkoi luottaa uudelleen mieheensä. Jakaessaan tarinansa Åhlgrenit antavat kuulijoille valtavan lahjan. Kenneth sanoi, että kaikessa on viisasta etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan. Sen myötä annetaan kaikki muukin. Jeesuksen kohtaaminen muuttaa ihmistä ja heijastuu välittömästi positiivisella tavalla hänen läheisiin ihmissuhteisiinsa. Avioliitto voi eheytyä ja aviopari löytää toisensa uudelleen sekä nähdä toisensa Jeesuksen rakkauden valossa. Nykyisin Åhlgrenit ovat mukana Samassa veneessä- avioperityössä ja auttavan näin toisia pareja pitämään huolta avioliitoistaan. Ohjelmassa nostetaan esiin myös Galatalaiskirjeen opetus siitä, että meidän tulee toisaalta kantaa toistemme taakkoja ja samalla kantaa oma kuormansa. Vastuullisuus ja toisten tukeminen omalla matkalla on tärkeää ja tuo elämään runsaasti sisältöä ja merkityksellisyyttä. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Minkälainen on suunnistuksen mediakuva? Miltä laji näyttäytyy, kun sitä katsotaan Pihkaniskojen sisäpiirin ulkopuolelta? Onko suunnistus mediaseksikästä? Suunnistuksen mediakuvasta, sekä omasta polustaan suunnistuksen pariin O-Studiossa keskustelemassa rautainen viestinnän ammattilainen. Taustalla viestintäpäällikön tehtävät Presidentti Sauli Niinistön alaisuudessa sekä juontotehtävät Ylen A-Studiossa. Nykyisin viestinnän konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.

Tiia Hautala on yksi Suomen kaikkien aikojen parhaita moniottelijoita. Seitsenottelussa hänen parhaat saavutuksensa arvokilpailuissa olivat viides sija Sevillan MM-kisoissa 1999 ja kahdeksas sija Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Lisäksi palkintokaapista löytyy lukuisa määrä SM-mitaleja. Hautalan ennätys seitsenottelussa on Sevillan MM-kisoissa oteltu 6369 pistettä, joka on edelleen Suomen toiseksi paras ottelutulos. Nykyisin hän toimii valmentajana Varalan urheiluopistossa ja Tampereen urheiluakatemiassa, ja luotsaa nuoria urheilijoita yläkoululeireillä. Hautala puhuu podcastissä mm. omasta urasiirtymästään ja urheilijaidentiteetistä luopumisen vaikeudesta. Kilpauran jälkeen seuraava oma juttu löytyi valmennuksen parista muutaman mutkan kautta. Hän työskenteli mm. tuotantoyhtiössä, kirjoitti urheilujuttuja eri medioihin ja päätyi lopulta Tampereen Pyrintöön yleisurheilun valmennuspäälliköksi. - Urheilijan arjessa kaikki tehdään urheilun ehdoilla, se on selkeä rakennelma. Kun ura loppuu ja rakennelma sortuu, se aiheuttaa tyhjyyden tunteen. Vertaistuki oli minulle isoin tuki siinä vaiheessa. - Valmennus alkoi tuntua omimmalta vaihtoehdolta ja niin päädyin valmennuspäälliköksi. Pikkuhiljaa toimenkuva muuttui, kunnes Varala tuli kuvioihin mukaan. Nyt työssäni on kaksi pääaluetta: yläkoululeirien koordinointi opistolla ja valmennus urheiluakatemiassa. Olen myös fysiikkavalmentajana lähinnä palloilulajeissa. Varalan urheiluopisto on yksi 11:stä yläkoululeiritystä järjestävästä urheiluopistosta Suomessa. Leiritys kuuluu kiinteästi monen lajin valmennusjärjestelmään ja on tärkeä osa nuoren urheilijan polkua. Hautala pitää kokonaisuutta onnistuneena ja toteaa, että se valmistaa urheilijoita hyvin toiselle asteelle. - Leiritys on tärkeä osa koko urheilujärjestelmää urheiluyläkoulujen lisäksi. Kokemuksesta on jo nähty, että on saatu hyviä tuloksia aikaan ja urheilijat ovat toiselle asteelle tullessaan valmiimpia. Leireillä on hyvin monipuolinen sisältö urheilijaksi kasvamisen kannalta. - Päivät leirillä ovat tiiviitä, mutta uskon, että nuoret saavat leiristä tosi paljon. Myös ryhmäytyminen ja porukan mukana kasvaminen ja yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää, se rooliakaan ei voi väheksyä. Itsekin muistan, että aikoinaan urheiluleireillä oleminen oli ihan parasta!

Tässä uskon askeleita ohjelmassa saamme tutustua Espoon kristilliseen kouluun ja päiväkotiin, jotka syntyivät Jumalan antamasta ajatuksesta tai näystä. Koulu aloitti toimintansa yli 20 vuotta sitten kotikouluna Helluntaiseurakunnan kerhohuoneessa seitsemän oppilaan voimin. Koulun saatua virallisen opetusluvan sen oppilasmäärä on kasvanut ja se on siirtynyt tiloista toisiin. Nykyisin se muodostaa satojen oppilaiden, opettajien ja perheiden yhteisön Keran aseman lähellä sijaitsevassa rakennuksessa. Alusta asti on haaveiltu omasta koulurakennuksesta, joka olisi alusta asti rakennettu koulua varten. Matkan varrella on tarvittu ihmisiä, jotka ovat laittaneet itseään likoon ja mahdollistaneet koulun eri vaiheet. Koulun kannatusyhdistyksessä, vanhempainverkostossa ja opettajistoissa on ollut valtavan uskollisia, osaavia ja aikaansaavia ihmisiä. Nyt Matinkylään rakennetaan harjakorkeuteen kohonnutta uutta koulurakennusta, johon oppilaat pääsevät vuoden 2022 alusta. Uusi koulurakennus on mitoitettu vastaamaan opetuslupaa, eli sinne voidaan ottaa 500 oppilasta. Tämä on vaatinut sopivan tontin etsimistä, kaavamuutoksen tekemistä ja rahoituksen järjestämistä sekä rohkeutta ja osaamista tehdä päätöksiä. Kaikki tämä on vaatinut ihmisiä, jotka ovat ottaneet omassa elämässään ja yhteiseksi hyväksi niitä pieniä ja suuria uskon askeleita sekä omassa elämässään että yhteisönä. Tämä Uskon askeleita ohjelmasarjan jakso koostuu kolmesta osasta, jossa jokaisessa Mikko Matikainen käy keskusteluista mainituista asioista Espoon kristillisen koulun rehtorin Liisa Norvannon, koulun kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Lea Kiiskin sekä halliuksen jäsenen ja koulun hanketyöryhmän vetäjän Mikko Vaaran kanssa. Näissä keskusteluissa paljastuu rohkeutta, lujuutta viedä asioita eteenpäin ja Jumalan uskollisuus antamalleen näylle. Ohjelmassa tulee myös esiin koulun motto:” Kotoa juuret, koulusta siivet.” Tämä korostaa kotien ja koulun yhteistyötä lasten ja nuorten parhaaksi. Muutenkin esiin nousee tämän ajan haasteita koulujen ja kasvattajien tehtävään. Puhumme arvojen tärkeyden lisäksi myös koronan aiheuttamista toimista koulujen elämään, kun on jälleen siirrytty etäopetukseen. Puhumme myös siitä mitä on olla kristitty kasvattaja ja vanhempi tänä aikana. Oppilaat tulevat Espoon kristilliseen kouluun Espoota laajemmalta alueelta. Mikko Matikaisen nuori käy koulua Vantaalta käsin, koska haluaa niin tehdä. Matikaiset ovat vaikuttuneita opetuksen tasosta, tavoista toimia sekä opettajien ja oppilaiden välisistä suhteista sekä yhteistyöstä koulun ja kotien välillä. Ohjelma auttaa hahmottamaan elämäämme aikaa sekä kutsuu rukoilemaan kaikkien koulujen, niiden oppileiden, opettajien ja tilojen puolesta. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan jalkapallosta – tarkemmin sanottuna toimenpiteistä, joilla huippupelaajien kasvamista urheilijoina ja ihmisenä etenkin kriittisessä toisen asteen nivelvaiheessa tuetaan. Keskustelemassa ovat Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala sekä Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka. Jalkapallossa merkittävä kilpailutekijä maajoukkuetasolle on se, että pelaajia saadaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hyviin ammattilaisseuroihin ja -liigoihin. Etenkin miesten puolella ammattilaisuus tarkoittaa myös merkittäviä tulovirtoja, joten oleellisin vaihe tukea pelaajia ei ole enää ammattilaisvaiheessa, vaan nivelvaiheessa matkalla sinne ammattilaisuuteen. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä Suomessa? Pelkistettynä se tarkoittaa sitä, että lahjakkaimpien nuorten pelaajien nuoruusvaihetta pyritään tukemaan, jotta heille mahdollistetaan huippupelaajaksi kasvaminen urheilun ehdoilla – samaan aikaan kuitenkin koulutusväylät vastuullisesti huomioiden. Päästään kolminaisuuteen, jossa ovat mukana Suomen Palloliitto, Suomen Olympiakomitean koordinoima urheiluakatemiaverkosto ja pelaajien seurat. Kokonaisuutta ovat OlympiaCastissa avaamassa entinen Veikkausliiga-pelaaja, nykyään urheiluakatemiaohjelmassa asiantuntijana toimiva Jarno Parikka sekä Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Juho Rantala. - On äärimmäisen tärkeää, että me teemme yhteistyötä. Ylipäätään yhteistyö on suomalaisen urheilun voima. On tosi tärkeää, että jalkapallossa otamme kaiken tuen, mikä on mahdollista. Urheiluakatemioissa on paljon sellaista osaamista, jota Palloliiton ja seurojen kannattaa käyttää suomalaisen futiksen hyväksi – ei kahta sanaa siitä, Rantala sanoo. - Lähtökohta on se, että järjestelmämme on lukioissa tai ammattioppilaitoksissa niin joustava, että urheilu määrittää arkea. Sen ympärille rakennetaan muut tärkeät asiat – kuten toisen asteen opiskelu. Urheilun ehdoilla mennään, mutta niin vastuullisesti, että siihen arkeen pystytään yhdistämään opinnot toisella asteella, Parikka avaa filosofiaa urheiluakatemiaohjelman näkökulmasta. Kumpikin vieras oli aikanaan lukioikäisenä urheiluakatemiatoiminnan vaikutuspiirissä pelaajana. Rantala toimi myös valmentajana Mäkelänrinteen lukiossa vuosina 2007-2013, jolloin hänen urheiluakatemiavalmennusryhmässään oli yli kymmenen nykyistä maajoukkuepelaajaa. Nykyisin akatemialta tuleva valmennusresurssi suunnataan suoraan seuroihin. - Tärkeintä kokonaisuudessa on se, että pelaajan näkökulmasta ei ole olemassa erillistä urheiluakatemiaa ja seuraa ja vaikka maajoukkuetta. Nämä kaikki muodostavat sen arjen kokonaisuuden. Ne eivät ole irrallaan, vaan ne soljuvat siellä hyvässä yhteistyössä. Siitä syntyy se kokonaisuus ja pelaajan arki, Rantala korostaa. Kun katsoo nykyistä miesten maajoukkuetta, valtaosa Huuhkajien pelaajista on seuloutunut ammattilaiseksi suomalaista akatemiareittiä pitkin. 2020-luvulla mahdollisuudet ovat vielä moninkertaiset verrattuna esimerkiksi vuonna 1986 syntyneen Parikan lukioaikoihin. - Minä kävin urheilulukion ja pelasin Suomessa. Minulla oli jo joitain pelikavereita, jotka lähtivät 16-vuotiaina Eurooppaan isoihin jalkapallo-organisaatioihin. Silloin heidän koulunkäyntinsä jäi, ja heistä esimerkiksi Tim Sparv on kertonut julkisestikin tehneensä vasta viime vuosina lukio-opintoja, Parikka pohjustaa. - Nykyään meillä on ympäri Eurooppaa paljon nuoria pelaajia, jotka sieltä käsin pystyvät hoitamaan toisen asteen opintoja. Siinä urheiluakatemioiden ja -oppilaitosten rooli on tosi keskeinen. Esimerkiksi opinto-ohjaajat tekevät tosi hyvää työtä, jotta se on mahdollista. Nykyajan teknologia mahdollistaa sen, että lukio on mahdollista suorittaa käymättä ikinä fyysisesti siinä lukion rakennuksessa.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä tutkimusjohtajana Anna-Mari Simunaniemen kanssa johtamisesta. Simunaniemi toimii tutkimusjohtajana Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTREssä. Asiantuntijaorganisaatiossa korostuu usein se, että jokaisen työntekijän henkilökohtaista valmiutta ja osaamista olisi tärkeä esimiehen tunnistaa ja tukea. Lisäksi yksilöiden omien tavoitteiden tunnistamisen tukeminen sekä yksilölle sopivien, mielekkäiden tehtävien ja työntekemisen tapojen tunnistaminen on jotain missä johtaja voi olla tukena. Johtamisessa toimii tällöin valmentava, sparraava ote. Yrittäjämäisen tiimin johtamisessa korostuu usein tavoitteet. Tavoitteet tulee olla selkeitä eikä välttämättä vain pelkkään kasvuun liittyviä (julkaisut, rahoitus, jne). Esimies voikin auttaa tunnistamaan myös ns. perinteisestä polusta poikkeavia tavoitteita. Tavoitteet ja arvot voivat olla hyvin monenlaisia. Joillekin tärkeää on tutkinto ja asema, toisille esimerkiksi opettaminen tai yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toisille vaikkapa yritysten tukeminen. Näiden tunnistamisen tärkeys korostuu nuorilla, mutta toki se on tärkeää kaikille iästä riippumatta. Työtehtävän tai työnantajan vaihtoa ei tehdä enää vain pakon edestä, vaan se voi olla myös suunniteltu osa omaa urapolkua. Nykyisin ei siis niinkään haeta yhden työnantajan parissa tehtävää selkeää urapolkua, vaan voi kokeilla monenlaista ja kaikki vievät eteenpäin eikä edes tarvitse tietää heti alussa. Osa nykytyötehtävistä voidaan jo nyt sekä tulevaisuudessa korvata teknologialla. Samanaikaisesti tulevaisuus tuo uudenlaisia ammatteja ja osaamistarpeita. Siksikään ei voida eikä tarvitse jumittautua tämän hetken tutkintoihin. Oman ydinosaamisen tunnistaminen on kuitenkin tärkeää tekoälyn ja erilaisten sovellusten kehittymisen rinnalla. Asiantuntijaorganisaatiossa ja samoin yrityksissä täytyy jatkuvasti seurata toimintaympäristön muutoksia ja työhön kuuluu uuden kokeilemista ja kehittämistä. Oman osaamisen kehittäminen onkin tärkeä osa työtä. Tietyntyyppinen työuran periodimaisuus on yleisempää kuin aiemmin ja se myös mahdollistaa sitä, että esimerkiksi koulutustausta ei määritä työmahdollisuuksia. Digietäyhteyksien myötä myös työn sijainnillakaan ei ole enää rajoittavaa merkitystä eikä se määritä mahdollisuuksia samalla tavoin kuin aiemmin. Oleellista onkin tarttua avautuviin mahdollisuuksiin ja kokeilla omia siipiään. Aika iso osa nuorista pitää yrittäjyyttä varteen otettava vaihtoehtona itselleen. Myös erilaiset yrittäjyyden ja palkkatyön yhdistelmät kiinnostavat. Tärkeää kuitenkin olisi, että jokaiselle olisi tarjolla vertaistukea ja sparrausmahdollisuuksia omiin ideoihin. Tähän varmasti tarvitaan jonkinlaisia uudenlaisia palveluita. Myös yhteisjohtaminen saattaisi olla yksi ratkaisu. Itsensä johtamisen taito on tärkeä, mutta kukaan ei voi olla pelkästään sen varassa. Tuskan ja oppimisen jakaminen on tärkeää kaikille. Johtajan tärkeä tehtävä on tavoitteiden kirkastaminen ja sitä kautta työn merkityksellisyyden lisääminen. Teksti: Mirva Leppälä

Oskari Reinman syttyi kalastukselle alakoululaisena saatuaan taimenen. Nykyisin hän harrastaa retkeilykalastusta. On ihan toisenlaista saada iso kala tuntemattomilta vesiltä kuin moneen kertaan kalastetusta tutusta paikasta. Jotta tuntemattomia kalastuspaikkoja löytyy, pitää retkeillä. Reinmanin suosikkikohteet löytyvä Lapista ja Pohjoiskalotilta.

Vieraina salkunhoitaja Antti Bergholm Aristoi Capital Managementista ja treidaaja Jukka Lepikkö. Ensimmäiset osakeindeksit olivat transportation-indeksejä, joissa rautatieyhtiöillä oli keskeinen osa, pohjustaa Antti Bergholm. S&P 500:n juuret ulottuvat 1920-luvulle, viiteensataan yhtiöön se laajeni vasta 50-luvulla. Nykyisin indeksi kattaa noin 80 prosenttia koko Yhdysvaltain osakemarkkinoiden arvosta, Bergholm kertoo. Jukka Lepikkö treidaa paljon S&P 500 ja Nasdaq -indeksifutuureilla. S&P 500 eli tuttavallisemmin Sepe on hyvin likvidi, ja mahdollistaa kaupankäynnin lähes kellon ympäri, Lepikkö perustelee. Yksittäisistä yhtiöistä Teslan nostaminen indeksiin avasi viime vuonna pelipaikan, josta Lepikkö sai kymmenien prosenttien voiton muutamassa viikossa. Pitkällä, sadan vuoden tarkastelujaksolla S&P 500 on Bergholmin mukaan tarjonnut keskimäärin noin kymmenen prosentin vuotuisen nimellistuoton. Lepikön mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tuotot ovat jääneet selkeästi alle tuon, 6,5 prosenttiin. Toimittajana Mikko Jylhä.

Viihdetaiteilija Ilkka Sysimetsä, eli Frederik, on levyttänyt uransa aikana noin 500 kappaletta. Hän on tehnyt tähän päivään mennessä 36 albumia, joista 16 on myynyt kultalevyyn oikeuttavan määrän ja viisi yltänyt timattilevyyn asti. Sysimetsä aloitti kosketinsoittajana lukuisissa eri kokoonpanoissa 60-luvulla ja ehti toimia Seppo Bruunin kanssa perustamansa Stump-nuorisolehden päätoimittajanakin. Lehtihommat jäivät kuitenkin nopeasti taakse, kun hänet valittiin kiertämään Suomea muun muassa Tapani Kansan ja Kristina Hautalan taustayhtyeissä. Sooloartistina Sysimetsä nousi pinnalle Tanskan kruununprinssiltä lainatun nimen siivittämänä vuoden 1970 Syksyn sävel -kilpailussa, jossa hän sijoittui kolmanneksi kappaleella Jos jotain yrittää. Nykyisin biisi tunnetaan ehkä paremmin nimellä Harva meistä on rautaa. Tämän menestyksen vanavedessä syntyivät myös hitit Tsingis Khan, Titanic, Sheikki Ali Hassan, Kolmekymppinen ja lukemattomat muut klassikot, jotka avasivat Sysimetsälle tien suomalaisen junttidiskon horjuttamattomaksi kuninkaaksi. Suorasanaisuudestaan tunnettu Ilkka Sysimetsä on pyrkinyt jo parikin kertaa eduskuntaan. Syksyn 2020 aikana hän joutui kovan mediamyllyn pyöritykseen elämäkertakirjansa Harva meistä on Frederik aiheuttaman kohun takia, sillä lukuisat kirjassa kuvatut tapahtumat asetettiin totuusarvoltaan vähintäänkin kyseenalaisiksi. Jean Mancini haastatteli Ilkka Sysimetsää puhelimitse 25.11.2020. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube Ota yhteyttä Jeaniin ja Manciniin: jean.mancini.podcast@gmail.com Kansikuvan kuvalähde: Wikipedia / Tumi-1983 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Frederik#/media/Tiedosto:Frederik_07-2008.JPG) CC BY-SA 3.0: https://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/ (kuvaa muokattu)

Altti on kiertänyt maailmojen meriä keikkailun merkeissä sekä nähnyt Nokian nousun ja tuhon. Hänet ehkä suuri yleisö tuntee metallibändeistään Eternal Tears of Sorrow, the Man-Eating Tree ja Kalmah. Nykyisin hän toimii tatuointiyrittäjänä ja valaisee meitä taiteen saloihin. Tämä prostituoitujen, murhaajien ja merten kävijöiden ihoon piirtelyn perinne on siinä mielessä kummallista, että pakkohan siitä on keskustella hetki. Ehkä me Papatkin otetaan jo se pikku geggo nilkkaan tai tribaali alaselkään. Aiheitamme muun muassa: Harrastuksesta leipätyö Hedelmiin piirtely Kuinka päästä alalle Onko tribaalitatuointi siisteintä ikään?! Tatuoijien ammattietiikka Kuinka elämän pitää sattua Kantapään kautta oppiminen Taiteilijan ja työläisen ero Vain elämää -sarjan mahtavuus Miksi liian helppo toimeksianto ei ole hyvä asia Tutustuhan Alttiin seuraavista linkeistä: https://www.facebook.com/shamanarts/ https://fi.wikipedia.org/wiki/Altti_Vetel%C3%A4inen https://open.spotify.com/artist/3rdFnKhyWhTivuBFSH4YT3?si=p2FCTfhJQo-MlajlT5YazQ https://www.instagram.com/alttivetelainen/?hl=fi

Onko alkoholi edes viisasten juoma? Nykyisin on tiedossa tutkitusti, että jo 1-2 lasia viiniä ei tee meille hyvää. Alkoholi on myrkky, joka vaikuttaa elimistöön. Jatkuvalla alkoholinkäytöllä on meihin voimakkaita vaikutuksia. Niin ikävää kuin se onkin, me kaikki tunnemme joitain ihmisiä, joilla alkoholinkäyttö ei ole hallussa. Asiaa peitellään ja se aiheuttaa häpeää. Sanna ja Outi ovat molemmat jättäneet alkoholin lähes kokonaan. Mitä Outille ja Sannalle on tapahtunut sen jälkeen? Miten maailmankatsomus on muuttunut? See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tässä jaksossa roolit kääntyy ympäri: haastateltavan paikalle pääsee vaparifitness kilpailija Oona Ylitolonen ja jaksoa puolestaan vetää Joakim Grannas. Jakso on samalla myös Oonan esittely jakso, sillä tajusimme, että emme ole kahdenkymmenen jakson aikana saaneet esiteltyä itsejämme :DOonalla on ´pitkä´ kilpaura vaparifitnessin parissa alkaen vuodesta 2014. Viimeisimmän kerran hän kilpaili vuonna 2018, ja matkan varrella mukaan on tarttunut mm. kolme SM-mestaruutta, useita kansainvälisiä mitalisijoja sekä finaalipaikkoja, vuoden juniori -palkinto 2015 sekä useampia vuosia maajoukkueessa. Oona on siitä mielenkiintoinen vaparifitnesskilpailija, että lajitaustaa löytyy koripallon parista - eikä fitnessille perinteisesti voimistelusta, cheeristä, sirkuksesta tms. Nykyisin hän kilpailee ammattilaisena IFBB ELITE PRO -sarjassa, tuomaroi fitness-lajeja, opiskelee ja on äiti. Sekä vetää tietysti Fitnesskulmapodia!Miten vaparifitnessissä voi pärjätä ilman siihen soveltuvaa lajitaustaa? Meinaako Oona vielä kilpailla? Millainen kokemus PRO-kortin saaminen ja ammattilaisiin siirtyminen oli? Miten korkealla tasolla kilpailemisen sekä muut elämän isot kokonaisuudet voi yhdistää? JA MITÄ ON VAPARIFITNESS?Kuunneltavissa NYT! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.