Podcasts about juha laaksonen

Koe ja kuule kotimaan luonto Äitienpäivän luontoretki vietetään Utössä, Saaristomerellä. Suomen tunnetuin lintuvalokuvaaja Markus Varesvuo kertoo, millaisia muistoja hänellä on kanalintujen soitimesta, naaraiden hautomiskäyttäytymisestä ja juuri kuoriutuneiden poikasten ensimmäisistä hetkistä. Aamun tavoitelajina on teeri, mutta paras tilanne taitaa olla jo ohi, kun Juha Laaksonen saapuu paikalle.

Viikon luontoäänen esittelee Juha Laaksonen. Kuva: Antti J. Lind / Birdlife

Toukokuussa metsät, suot, pellot ja rantataniityt ovat taas täynnä muuttolintujen ääniä ja varsinkin aamuisin konsertti on huikaiseva. Millaisia ääniä kuuluu juuri nyt? Kukkuuko käki, suurraako kehrääjän rukki ja kirskuvatko tervapääskyt? Luonto-Suomen teemaillassa Muuttolintujen kevät pohditaan lintujen suunnistamisen taitoja, aikatauluja ja lähes uskomattomalta tuntuvia matkoja. Millaisia lintuhavaintoja sinä olet tehnyt ja mikä lintujen kevätmuutossa kiehtoo? Kerro meille tai kysy kevään muuttolinnuista. Asiantuntijoina Espoossa Suomenojan lintualtaalla on Aleksi Lehikoinen ja Aki Aintila. Toimittajana on Juha Laaksonen. Pasilan studiossa juontajana Paavo Häikiö. Äänisuunnittelija Petri Hårdh. Kuva: Olli Koski / Yle

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään tänä aamuna Heinävedellä Valamon luostarin pihapiirissä. Juha Laaksonen tapaa kuuliaisuusveli Mattiaksen. Kuuliaisuusveli on kilvoituselämää luostarissa harjoitteleva mies, joka ei ole vielä tehnyt pysyvää lupausta asettua asumaan luostariin. Millainen luontosuhde Mattiaksella on ja millaista elämä luostarissa on?

Koe ja kuule kotimaan luonto Voiko retkeilyinto olla niin hurja, että homma alkaa hiljalleen karata käsistä. Se tarkoittaa sitä, että eri kansallispuistoihin ja Lapin maisemiin on vuosi vuodelta päästävä yhä useammin. Vappupäivän luontoretki vietetään Heinävedellä Valamon luostarin maisemissa. Juha Laaksonen tapaa lohjalaisen Insku Mustosen, joka tunnustaa, että omaa retkeilyviettiä oli aikoinaan syytä hiukan rajoittaa, vaikka hiljaisuudessa ja komeissa maisemissa oli hienoa aina olla.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretkellä paneudutaan lintujen ääniin. Juha Laaksonen testaa tunteeko hänen tyttärensä, Iida, merenrantametsikössä laulavia lintuja. Onko lapsuusajan yhteisistä retkistä jäänyt mitään mieleen, kiinnostaako Iidaa, mitkä linnut ympärillä laulavat? Millä keinoin lintujen ääniä voisi oppia tuntemaan?

Luontoilta täyttää 50 vuotta ja tämä on 727. Luontoillan jakso. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Viikon luontoäänen esittelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viikon luontoäänen esittelee Juha Laaksonen. Kuva: Nina Bergman / Yle

Koe ja kuule kotimaan luonto Juho ”Kihara” Pitkänen on virtuoosimainen kitaristi, joka on soittanut lukuisissa yhtyeissä, ja vetänyt erilaisia kitarakursseja ja jami-iltoja viimeisten vuosien aikana. Huhujen mukaan hän on kiinnostunut myös luonnosta, erityisesti pöllöistä. Millaisia asioita kitaristin luontosuhteesta paljastuu, kun Juha Laaksonen törmää Pitkäseen sattumalta aamulenkillä Helsingissä Lauttasaaren rannassa. Lähteekö juttu liikkeelle musiikin vain luonnon kautta.

Koe ja kuule kotimaan luonto Heti kun jäät lähtevät meren rannoilta, onkijat ilmaantuvat virittelemään siioille matosyöttejään. Parhaina päivinä saalis voi melkoinen, mutta toisina päivinä onkija joutuu tyytymään lähinnä omien eväitten syöntiin. Miten siikoja ongitaan ja millainen kalalaji siika oikein on? Luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen lähtevät siianpyyntiin Espoon Hanasaareen.

Luontoillassa nähdään ainakin kameralle esiintyvä pyy. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Koe ja kuule kotimaan luonto Kevään ensitahdit on lyöty ja ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet. Talvehtineet tiaiset käyvät innokkaasti tarkastelemassa kolojaan ja ensimmäiset lehtopöllönpoikaset ovat jo kuoriutuneet. Pöllönpönttöihin ei siis kannata enää kurkkia, mutta pikkulintujen pönttöjen siivoukseen ja kunnostamiseen maaliskuu sopii vielä hyvin. Luontoretkellä Teemu Konttinen ja Juha Laaksonen antavat vinkkejä pönttöjen puhdistukseen ja keväthuoltoon.

Niitä on vain kolme lajia: rusakko, metsäjänis ja kani. Suomen jäniseläimet eivät ehkä hurmaa määrällään, mutta laatu on taattua. Alkuperältään metsäjänis on maassamme vanhin pitkäkorva, ja esiintyy lähes koko Suomessa. Kookkaampi rusakko on selvästi nuorempi tulokas ja levittäytynyt vuosi vuodelta kohti pohjoista. Pienikokoinen kani on taas melkoinen kummajainen. Mistä ja miten se on alun perin maahamme tullut? Soita lähetykseen ja kysy jäniseläimistä tai kerro parhaat tarinasi. Asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Juontajina studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Koe ja kuule kotimaan luonto Jos lintujen talviruokintapaikalla kävisi viikon aikana vaikkapa kymmenen eri lintulajia ja tekoäly tunnistaisi kuvien perusteella ne kaikki, sitä voisi pitää hyvänä tuloksena. Luontoretkellä Heikki Luoto ja Juha Laaksonen ovat Vantaalla katsastamassa lintujen ruokintapaikkaa, josta käynnistyy Yle luonnon lintulautalive. Millaisia havaintoja ruokintapaikalla on viime päivinä tehty eli mitä lajeja on mahdollisesti odotettavissa. Vähän tuntuu miehiä jännittävän, miten tekoäly ruokintapaikalla käyviä vieraita tunnistaa.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Tänä vuonna ensimmäisenä lajina kuullaan lapintiaista. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien illassa studiossa ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Koe ja kuule kotimaan luonto Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että tuore lumihanki on kuin tyhjä paperi, jolle nisäkkäät kulkiessaan kirjoittavat viestinsä. Lumihangelle jääneet jäljet kertovat monia asioita. Mitkä nisäkkäät ovat olleet liikkeellä, mitä ne ovat tehneet ja millaisia reittejä ne ovat kulkeneet? Jälkien tunnistaminen ja tulkitseminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaan vaatii harjoittelua, ja ehkä ripauksen mielikuvitustakin. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen lähtevät lumijälkiretkelle Kirkkonummelle.

Luontoillassa ihmetellään ainakin lumikon poikuetta - vai onko kyseessä sittenkin kärppä? Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Koe ja kuule kotimaan luonto Moni luulee, että kasviharrastajilla ei ole talvella juurikaan tekemistä. Se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi puulajeja ja niiden kasvutapoja voi hyvin opetella tuntemaan talvellakin. Miten pääsee alkuun ja mihin kannattaa puiden määrittämisessä kiinnittää huomio? Miksi puut ovat tärkeitä? Luontoretkellä arboristi Sami Kiema ja Juha Laaksonen kannustavat meitä lähtemään talviselle puuretkelle.

Koe ja kuule kotimaan luonto Vielä joulukuussa eteläisessä Suomessa odoteltiin ja ihmeteltiin, missä räkättirastaat ja tilhet viipyvät. Pihlajanmarjoja oli tarjolla paljon, mutta lintuja ei näkynyt missään. Hiljalleen Keski-Suomesta alkoi kantautua huhuja, että linnut ovat tulossa. Tammikuussa rastaat ja tilhet sitten saavuttivat etelärannikon. Miksi rastaat viihtyvät suurissa parvissa, millainen laji räkättirastas on? Voiko rastasparvien joukossa olla muitakin lajeja? Luontoretkellä Matti Rekilä ja Juha Laaksonen ovat toiveikkaina, iso räkättirastasparvi on hollilla, mutta valaistus kuvaamiseen ei taida ihan vielä riittää.

Luontoillassa ihmetellään ainakin hiiren ja jäniksen kohtaamista. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Koe ja kuule kotimaan luonto Suomen merialueilla elää useita eri eliölajeja, jotka ovat tulleet Itämeren ympäristöön laivojen painolastivesien mukana. Niitä kutsutaan siten vieraslajeiksi. Yksi näistä lajeista on monille vielä tuntematon kala: mustatäplätokko. Luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen pohtivat tämän kalan kotiutumista Suomen merialueille ja sen vaikutuksia kotoiseen eliöyhteisöön. Onko se esimerkiksi hyvää ravintoa linnuille ja muille kaloille, ja aiheuttaako mustatäplätokko mahdollisesti vaikeuksia joillekin muille lajeille?

Koe ja kuule kotimaan luonto Talvi ei tunnetusti ole otollisin aika tarkkailla sammakoita, liskoja ja käärmeitä. Toisaalta on mielenkiintoista tietää, miten ja missä ne talvehtivat ja millä keinoilla ne selviävät talvesta. Luontoretkellä Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen lähtevät Espooseen tarkastamaan voisiko pienehkö puro, jonka lähellä keväisin on paljon sammakonkutua, tarjota sammakoille myös talvehtimispaikan.

Koe ja kuule kotimaan luonto Uudenvuoden luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen pohtivat voiko kaloja harrastaa ilman, että niitä pitäisi pyydystää. Ja kuinka monta kalalajia on mahdollista nähdä vuoden aikana. Ehkä tästä löytyy joillekin mukava haaste vuodelle 2025.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontokuvaus on nykyään suosittu harrastus. Luontoa kuvaavat naiset ja miehet, nuoret ja vanhat. Jotkut kuvaavat lintuja, toiset kasveja, osa keskittyy maisemiin. Millainen luontokuvaaja on liminkalainen Kaisa Peltomäki. Kun ammatikseen opastaa muita kuvaajia, jääkö aikaa kuvata itse ja millaiset kohteet kiehtovat? Retkikaverina Liminganlahden maisemissa on Juha Laaksonen.

Koe ja kuule kotimaan luonto Saukkoja on viime vuosina havaittu hyvillä virta- ja koskipaikoilla, puroilla, merenrannoilla ja avoimilla vesialueilla enemmän kuin aiemmin. Jälkiäkin näkyy siellä tällä. Saukko on siis runsastunut. Tapaninpäivän luontoretkellä Lisse Tarnanen ja Juha Laaksonen lähtevät etsimään saukkoja Espoon Suvisaaristosta.

Koe ja kuule kotimaan luonto Luontoretki vietetään nostalgisissa tunnelmissa Nurmijärven Palojoella. Juha Laaksonen muistelee, millaisia lintuvieraita hänen ruokinnallaan perheen kesämökillä Vuolteenmäellä 1970-luvun lopulla kävi. Yksi hieman erikoisempi lintulaji yllätti eräänä jouluaattona nuoren lintujenruokkijan. Tällä kohtaamisella on ollut merkittävä vaikutus myös myöhempään elämään ja työuraan.

Koe ja kuule kotimaan luonto Partainen mies, lapio, uittoränni, vaskoli, lierihattu ja satumaisen suuret kultahiput. Tällainen mielikuva aika monella suomalaisella on Lapin perukoilla ahertavasta kullankaivajasta. Onko kuvauksessa mitään perää, millaista kullankaivajan työ oikeasti on? Luontoretkellä ivalolainen pitkän linjan kullankaivaja Vesa Luhta kertoo työstään. Retkikaverina on Juha Laaksonen.

Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään hetkiä, jolloin ei tarvitse retkeillä äänettömissä maisemissa. Kosteikkojen ja lehtojen lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Laulajan ei välttämättä tarvitse olla laulutaidoiltaan hyvä tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt vaikutuksen kuulijaan. Kerro miksi jokin laji sinua miellyttää. Studiossa ovat luontotoimittaja Juha Laaksonen, Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius sekä Juha Blomberg.

Koe ja kuule kotimaan luonto Majavat ja saukot ovat tunnetusti mestariuimareita. Hirvet ja kauriitkin uivat sujuvasti saarista toisiin. Myös karhut, ketut ja tunturisopulitkin uivat. On epäilty, että kaikki nisäkkäät ovat uida. Mutta pitääkö se paikkansa? Mitä nisäkkäiden uintitaidoista oikeastaan tiedetään? Uivatko ne huvikseen vai pulahdetaanko veteen vain silloin kun on pakko? Tällaisia asioita Paavo Hellstedt ja Juha Laaksonen pohtivat Luontoretkellä Lammilla, Pääjärven rannalla.

Luontoillassa ihmetellään ainakin leikkisän ketun temmellystä. Asiantuntijoina Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Koe ja kuule kotimaan luonto Hiekkarannoille levittäytynyt kurtturuusu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa ja sen takia se pyritään hävittämään luonnosta kokonaan. Tehtävä on vaikea, työläs ja myös kallis. Kaupungeissa monien puistojen vanhat pensasaidanteet ovat nyt kadonneet ja monet miettivät istutetaanko niiden tilalle mitään. Kaikki sisämaassa asuvat suomalaiset eivät ole olleet mielissään siitä, että heidät on määrätty kitkemään ruusupensaat pois myös kotipihoiltaan. Luontoretkellä puutarhuri Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen pohtivat Inkoossa, mitä pensaita kurtturuusujen tilalle voisi istuttaa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Mistä suomalainen kansallismaisema löytyy? Vaihtoehtoja on paljon, mutta jos ilma on tyyni, sitä voi lähteä etsimään vaikkapa mereltä. Värit ovat ainakin kohdallaan, kun taivas on sininen ja lumen kuorruttamat saaret valkoisia. Entä löytyykö mereltä tai ulkosaaristosta suomalaisia selviytyjiä. Luontoretkellä Riku Lumiaro ja Juha Laaksonen ovat itsenäisyyspäivän tunnelmissa pienellä luodolla, Ådholms Långgrundetilla, Helsingin ja Espoon rajalla.

Kuvitelkaapa sellainen pelto, jolla käyskentelee pimeässä kymmenittäin kauriita ja rusakoita. Ja sitten on hirviä, supikoiria ja vieläpä ilves. Metsäradiossa päästään seuraamaan Riku Lumiaron ja Juha Laaksonen kanssa ilveksen käyttäytymistä Kirkkonummella. On jo pilkkopimeää, mutta havaintoja syntyy.

Koe ja kuule kotimaan luonto Moni luulee, että loppusyksyllä luonnossa vain odotellaan talven tuloa ja eletään hiljaiseloa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, marraskuussa metsätiaiset keräävät talvivarastojaan, oravat sisustavat talvipesiään ja siiat kutevat. Vaellussiiat nousevat merialueilta jokiin ja varsinaiset kutupaikat voivat olla yllättävänkin kapeiden ja matalien virtapaikkojen lähettyvillä. Luontoretkellä Ari Saura ja Juha Laaksonen lähtevät pienelle espoolaiselle joelle tarkastamaan kutupaikkoja.

Luontoillassa ihmetellään ainakin holtittomasti pomppivaa jänistä. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Ahma, hilleri, kärppä, lumikko, minkki, mäyrä, näätä ja saukko. Siinä on kirjava joukko Suomessa eläviä näätäeläimiä, kahdeksan mielenkiintoista lajia. Vesikko on todettu hävinneeksi Suomen luonnosta. Millaisia veijareita näätäeläimet ovat, millaisia elintapoja niillä on ja miksi ne ovat tärkeitä ekosysteemin kannalta? Soita ja kysy tai kerro omia havaintojasi meille. Luonto-Suomen Näätäeläinillassa asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji, närhi, esiteltiin syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luontoillassa pohditaan ainakin sitä, milloin mäyrä menee talviunille. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Luontoillassa pohditaan pörriäisen tekemää "vohvelilättyä". Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Lintujen syysmuutto on täydessä käynnissä. Joka päivä ja yö tuhannet linnut jättävät Suomen ja matkaavat etelään, lounaaseen ja kaakkoon talvehtimisalueilleen. Syksy on mielenkiintoista aikaa, koska matkalla ovat myös nuoret linnut ja lintuja on paljon. Mistä kesällä syntyneet linnut tietävät milloin pitää lähteä ja minne mennä? Miten muuttolintuja tutkitaan ja mitä rengastusaineistot niistä kertovat? Miten linnut suunnistavat? Lintujen syysmuuton salaisuuksia paljastetaan Luonto-Suomen lähetyksessä, joka tulee paraatipaikalta Suomen mantereen lounaisimmasta kärjestä, Hangon lintuasemalta. Kysy lintujen syksystä tai kerro parhaat havaintosi. Asiantuntijana lähetyksessä on Hangon lintuaseman miehittäjistä mm. Aki Aintila. Toimittajana paikan päällä on Juha Laaksonen ja studiossa Markus Turunen. Äänisuunnittelu Tommi Slotte.

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle? Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

Luontoillassa puhutaan ennätyskoivusta. Lisäksi pohditaan siilin hygieniaa. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Luontoillassa puhutaan sompasammaleista. Lisäksi pohditaan Suomen sudenkorentolajisto laajenemista. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Monet ihmiset panostavat viihtyisän pihapiirin luomiseen ja istuttavat keväällä ja kesällä kotipihoilleen erilaisia kasveja. Miten pihapiiristä luodaan samaan aikaan kaunis ja monipuolinen ympäristö, joka houkuttelee myös uusia asukkaita alueelle? Eli millaisessa puutarhassa perhoset, pölyttäjähyönteiset, linnut ja nisäkkäät viihtyvät? Perhosbaari -lähetyksessä annetaan vinkkejä, miten kotipihan saa kukoistamaan. Millä kasveilla perhosia voi houkutella pihalle, miten rakennetaan oikeanlainen kosteikko sammakoille ja vesikasveille? Kuinka kasveja ja pihaa hoidetaan, milloin istutetaan, milloin raivataan? Voit soittaa ja kysyä pihan hoidosta tai kertoa pihapiirin luontohavainnoistasi. Luonto-Suomen perhosbaari -ohjelmassa Mikko Lagerström, Riku Lumiaro, Henry Väre ja Juha Laaksonen vierailevat Helsingissä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Studiossa kuuntelijoiden puheluja ottaa vastaan Juha Blomberg.

Lasten Luontoillassa pohditaan sitä, keitä ovat 12-vuotiaan Eevan merestä löytämät madot. Lisäksi selvitetään, miksi simpukka tarttui 6-vuotiaan Vernerin uistimeen. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Luontoillassa puhutaan kasoihin kerääntyneistä muurahaisista. Lisäksi pohditaan matokasaa kiven päällä ja tutkaillaan hangelle jääneitä mysteerisiä karvoja. Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Mitä pöllöt tekevät tähän aikaan vuodesta, onko niitä metsissä vähän vai paljon ja millainen pöllökevät on tulossa? Entä millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin kannattaa lähteä retkelle. Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta. Mitä sinä haluaisit tietää pöllöistä ja niiden elämästä. Soita ja kysy tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen pöllöillassa asiantuntijana on Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji korppi kuuluu radiossa ja Yle Areenassa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Rotta on levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maapallolla. Luulisi, että rotan on oltava erityisen sopeutuvainen ja lahjakas kaikessa, muuten se ei voisi menestyä erilaisissa olosuhteissa. Toisaalta voi myös ajatella, ettei rotta ole välttämättä erikoisen hyvä missään, mutta se pärjää keskivertoa paremmin kaikessa: juoksemisessa, kiipeämisessä, uimisessa, ravinnon etsimisessä, lisääntymisessä ja kolojen kaivamisessa. Rottia pidetään älykkäinä ja nopeasti oppivina eläiminä. Ne ovat ravinnon suhteen laatutietoisia, mutta joustavia. Rotat ovat epäileviä, eivätkä mene helposti ansaan. Ne muodostavat yhteisöjä, klaaneja, jotka puolustavat ravintolähteitään ja pesäpaikkojaan ulkopuolisia vastaan. Klaanin sisällä vallitsee arvojärjestys ja jäsenet tietävät asemansa yhteisössä. Rotat viihtyvät siellä, missä on ihmisiäkin. Ihmisillä ja rotilla on siis jonkinlainen suhde. Joillain alueilla rottia on niin paljon, että se koetaan ongelmaksi. Mistä rotat ovat aikoinaan tulleet ja miksi ne viihtyvät tietyillä kaupunkialueilla? Kuinka ne liikkuvat ja lisääntyvät? Soita ja kysy rotista tai kerro millaisia havaintoja sinulla niistä on. Luonto-Suomen rottaillassa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vesa Marttinen / Yle