Podcasts about toimittajina

Huumoriyhtye KAJ hurmaa maailmaa Vöyrin murteella. Miksi vanhassa pohjalaismurteessa vilisee piirteitä useista kielistä ja mistä murteen sanasto kumpuaa? Pasi Heikura tutustuu Vöyrin murteeseen kääntäjä, oikolukija Eri Lassilan johdolla. Ohjelmassa ihmetellään myös, miten kaskena ollaan kannossa ja paljastetaan Kotuksen valitsema huhtikuun sana. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luontoharrastajilla on valtava merkitys luontotiedon kartoittajina. Voivatko nykytekniikka ja tekoälysovellukset auttaa tulevaisuudessa tässä työssä? Voimmeko me kaikki toimia tutkijoiden apuna tulevaisuudessa, vaikka emme olisikaan huippuluokan luonnontuntijoita? Keväällä 2023 julkaistulla Jyväskylän yliopiston tutkijoiden kehittämällä Muuttolintujen kevät- sovelluksella on jo yli 270 000 käyttäjää ja sillä on tehty tähän mennessä jo lähes 10 miljoonaa äänitystä. Sovelluksen avulla käyttäjä pystyy tunnistamaan linnun sen laulusta ja yliopisto saa arvokasta dataa tutkimusta varten. Luonto-Suomessa jutellaan tiistaina kansalaistieteestä- sen haasteista ja mahdollisuuksista. Suora Luonto-Suomi -lähetys tulee Jyväskylän yliopiston Kansalaistieteen Lähde -tapahtumasta. Asiantuntijoina paikalla ovat Muuttolintujen kevät -hankkeessa mukana olevat akatemiaprofessori Otso Ovaskainen, kehittämispäällikkö Ari Lehtiö ja Keski- Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Nokelainen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Paavo Häikiö. Kuva: Riikka Niutanen / Yle

Ahma, hilleri, kärppä, lumikko, minkki, mäyrä, näätä ja saukko. Siinä on kirjava joukko Suomessa eläviä näätäeläimiä, kahdeksan mielenkiintoista lajia. Vesikko on todettu hävinneeksi Suomen luonnosta. Millaisia veijareita näätäeläimet ovat, millaisia elintapoja niillä on ja miksi ne ovat tärkeitä ekosysteemin kannalta? Soita ja kysy tai kerro omia havaintojasi meille. Luonto-Suomen Näätäeläinillassa asiantuntijana on tohtori Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Oman leimansa kaupunkien viihtyvyyteen ja elinmahdollisuuksiin tarjoavat puistot. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä sekä lintuja ja nisäkkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Millaiset kaupunkipuistot antavat parhaat mahdollisuudet monimuotoiselle elämällä ja ihmisten viihtyisyydelle? Millaisia luontohavaintoja sinä olet tehnyt kaupunkipuistoissa? Miksi puistot ovat sinulle tärkeitä? Soita ja kerro tarinasi niin pohditaan yhdessä, miten puistoja pitäisi kehittää. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat Riku Lumiaro, Mikko Lagerström ja Sami Kiema. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelu Petri Hårdh.

Heinäkuussa monet kirmaavat lomalaitumille juuri sillä hetkellä, kun pitkään odotettu kesä on parhaassa tilassa. Tuhansien järvien maassa rannat ja ulapat täyttyvät lomalaisista. Toisaalta päivä jo salaperäisesti lyhenee, vaikka sitä ei vielä huomaa. Kesän tuoksut osuvat nenään pienellä retkellä heti auringonnousun jälkeen. Kaikkialla parveilee hyttysiä, mäkäräisiä ja kohta myös paarmoja. Kaikesta huolimatta kesä on pysäyttävä hetki vuodenkierrossa ja sitä kaivataan talven pimeimpinä kuukausina. Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa 23. heinäkuuta, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Toimittajina ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Maija Salminen.

Euroopan avaruusjärjestön kuiva kausi on päättynyt ja järjestö on ylpeä Ariane 6 -kantoraketistaan. Millainen merkitys avaruusohjelmalla on Euroopalle? Vieraana ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Ariane 6 -kantoraketti on Euroopan avaruusohjelman kuivan kauden virkistäjä. Millainen merkitys sillä on Euroopalle avaruuskisassa? Vieraina ovat Aalto-yliopistosta professori Jaan Praks sekä avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio. Kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi Pohjois-Ruotsin Skellefteåsta. Poliisi on tutkinut Northvoltin akkutehtaan henkilökunnan mystisiä kuolemia. Millaista uutta tietoa on saatu? Lehtokotiloiden massaesiintymät ovat yhtäkkiä vähentyneet Lahden seudulla. Hoitaako luonto itse pois puutarhan pienet tuholaiset? Haastattelussa on emeritusprofessori Heikki Setälä. Lisäksi aiheena on suurvaltapolitiikka. Miten Venäjä hyötyy esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta? Venäjä on tavannut Kiinan ja Intian johtajat lyhyen ajan sisällä. Studiossa on vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Juontaja on Ilkka Lahti, tuottaja Raisa Pöllänen. Toimittajina ovat Anna Lehmusvesi ja Satu Heikkilä.

Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Mitä pöllöt tekevät tähän aikaan vuodesta, onko niitä metsissä vähän vai paljon ja millainen pöllökevät on tulossa? Entä millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin kannattaa lähteä retkelle. Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta. Mitä sinä haluaisit tietää pöllöistä ja niiden elämästä. Soita ja kysy tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen pöllöillassa asiantuntijana on Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji korppi kuuluu radiossa ja Yle Areenassa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Rotta on levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maapallolla. Luulisi, että rotan on oltava erityisen sopeutuvainen ja lahjakas kaikessa, muuten se ei voisi menestyä erilaisissa olosuhteissa. Toisaalta voi myös ajatella, ettei rotta ole välttämättä erikoisen hyvä missään, mutta se pärjää keskivertoa paremmin kaikessa: juoksemisessa, kiipeämisessä, uimisessa, ravinnon etsimisessä, lisääntymisessä ja kolojen kaivamisessa. Rottia pidetään älykkäinä ja nopeasti oppivina eläiminä. Ne ovat ravinnon suhteen laatutietoisia, mutta joustavia. Rotat ovat epäileviä, eivätkä mene helposti ansaan. Ne muodostavat yhteisöjä, klaaneja, jotka puolustavat ravintolähteitään ja pesäpaikkojaan ulkopuolisia vastaan. Klaanin sisällä vallitsee arvojärjestys ja jäsenet tietävät asemansa yhteisössä. Rotat viihtyvät siellä, missä on ihmisiäkin. Ihmisillä ja rotilla on siis jonkinlainen suhde. Joillain alueilla rottia on niin paljon, että se koetaan ongelmaksi. Mistä rotat ovat aikoinaan tulleet ja miksi ne viihtyvät tietyillä kaupunkialueilla? Kuinka ne liikkuvat ja lisääntyvät? Soita ja kysy rotista tai kerro millaisia havaintoja sinulla niistä on. Luonto-Suomen rottaillassa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vesa Marttinen / Yle

Talvinen retki tarjoilee kesään tai syksyyn verrattuna erilaisia kokemuksia luonnossa kulkijalle. Maaston muodot katoavat lumen alle ja maisema näyttää erilaiselta. Kasveja ja kallioita koristaa lumi, huurre sekä jääpuikot ja hangessa voi nähdä eläinten jälkiä. Liikkuminen talvisessa luonnossa on myös erilaista. Aina voi nousta suksien päälle hiihtämään tai kulkea kinosten päällä lumikengillä. Talvella pääsee retkelle myös sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä kesällä ole asiaa. Millainen on ollut sinun paras talviretki luontoon? Mikä on sinun tapasi liikkua talvisessa luonnossa? Ja millaisia eväitä pakkaat mukaan talviretkelle? Talviretkeilyillassa annetaan ja saadaan hyvä neuvoja ja vinkkejä ulkona liikkumiseen. Studiossa ovat vieraana retkeilytoimittaja Joppe Ranta sekä luontoliikuntaohjaaja ja somevaikuttaja Marjukka "Maiju" Lahtinen. Toimittajina ovat Olli Koski ja Matti Ylönen.

Kun muusikko ja sarjakuvapiirtäjä Harri Pystynen teki itsemurhan vuonna 1990, tytär Venla oli vasta 7-vuotias. Reilu 30 vuotta myöhemmin Venla Pystynen on kasvanut monilapsisen perheen äidiksi ja toimittajaksi, joka päätyy purkamaan vanhemman itsemurhan jättämiä jälkiä kirjoittamalla. Kirjoitustyötä ajavat oman elämän perusteisiin kurottavat kysymykset: Miksi isä tappoi itsensä? Enkö minä ollut elämisen arvoinen? Tuloksena on omiin kokemuksiin perustuva fiktiivinen romaani ”En voi lakata ajattelemasta kuolemaa” (WSOY 2022). Siinä missä Venla kertoo, ettei oikeastaan koskaan tuntenut vihaa tai katkeruutta isäänsä kohtaan, sanoittaa perheen äiti, kirjailija ja sarjakuvapiirtäjä Tiina Pystynen, olleensa hyvinkin vihainen: ”Se jätti meidät, hylkäsi meidät!” Vuonna 1993, vain kolme vuotta tapahtuneen jälkeen, hän purki puolisonsa itsemurhan jättämiä jälkiä tyttärensä tavoin kirjallisesti sarjakuvateoksessa ”Leskikuningattaren muistelmat” (WSOY 1993). Läheisen itsemurha muuttaa monen elämän, ja jokainen kohtaa traumaattisen kriisin omalla tavallaan – yhtä oikeaa tapaa surra, reagoida tai tuntea ei ole. Venla ja Tiina Pystynen jakavat omia kokemuksiaan siitä, miten omaisen elämä voi muuttua läheisen otettua kuolemansa omiin käsiinsä. Toimittajina ovat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa pohditaan, miksi Suomessa taloudellinen aloitteellinen toiminta on ”vain yrittämistä”. Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen. Ohjelmassa otetaan selvää myös, millaista on elämä ruohonkorsitasolla ja lopuksi käydään kokeilemassa, miten avaruus kumisee. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Aristoteleen kantapää selvittää, mistä lähtien Suomessa on puhuttu ruotsia ja millaista ruotsia täällä nykyään puhutaan. Toimittaja Pasi Heikura haastattelee Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan päätoimittaja Caroline Sandströmiä. Ohjelmassa ihaillaan myös askelten helminauhaa ja vertaillaan hopealuotia ja hopeanuolta. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Luonto valmistautuu talveen. Syksy on sadonkorjuun ja hyvästijätön aikaa. Myös kuolemaa kuvataan usein viikate kädessään. Historiantutkija Jyrki Nissi keskustelee toimittaja Pasi Heikuran kanssa kuoleman vertauskuvista. Ohjelmassa poimitaan myös kivet pullasta ja esitellään Kotuksen kuukauden sana. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Osa linnuista muuttaa säännöllisesti Suomesta etelämmäksi talvehtimaan. Joillain linnuilla liikehdintä taas on epäsäännöllistä. Joinain vuosina esimerkiksi pähkinähakkeja, nakkeleita, taviokuurnia, käpylintuja, tikkoja ja närhiä on runsaasti liikkeellä ja joinain syksyinä niitä näkee vain vähän, jos lainkaan. Tänä syksynä kuusitiaisia on havaittu ennätysmäärin. Luonto-Suomessa puhutaan vaelluslinnuista. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että joinain vuosina lintumassat lähtevät liikkeelle, ja mikä on niiden merkitys eliöyhteisölle? Kysy vaelluslinnuista tai kerro parhaat havaintosi. Studiossa asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin on ornitologi Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty tai sitten haettu suoraan marketin tiskiltä. Kaupasta ostetaan monesti valmiita fileitä ja silloin ruodot eivät pääse yllättämään. Miten kalat kannattaa käsitellä pyyntitapahtuman jälkeen ja millä konsteilla niistä tehdään herkullista ravintoa kotioloissa tai retkellä? Tätä asiaa selvittelevät suorassa lähetyksessä Jukka ja Viivi Vesanen. Kalaruokaa maustetaan vielä pyyntitarinoilla. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Heikki Tikkanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, Kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto- Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina lintututkijat Aleksi Lehikoinen ja Nadja Weisshaupt, sekä Oulussa etäyhteyden päässä eläinfysiologi Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistetään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Olisiko jo aika rajoittaa rakentamista? Oletko huolissasi kaupunkiluonnon tilasta, mitä haluat tietää siitä? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueilla Suomessa tehnyt? Kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä, Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Suora lähetys Helsingin Lauttasaaren kartanolta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan luontovalokuvaukseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, miten voi saada erilaisia kuvia kuin muut, kannattaako olla rohkea? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa Seppo Pöllänen ja Jari Heikkinen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Matti Ylönen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomen luonto köyhtyy. Yhä useampi laji - valitettavasti - muuttuu uhanalaiseksi. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Luonto-Suomen Luonnon auttamisen illassa keskitytään ratkaisuihin. Jos haluaisit auttaa, muttet tiedä mitä tehdä tai olet kenties jo auttanut luontoa ja haluat jakaa vinkkisi. Voit myös kertoa ohjelmassa havainnoistasi kotikulmiesi luonnon tilasta. Vastaamassa ovat parhaat asiantuntijat Suomen Luontopaneelista: Janne Kotiaho, Liisa Kulmala ja Aleksi Lehikoinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Hiiriä, myyriä, sopuleita ja päästäisiä. Erilaisia karvakorvia, takkuturkkeja ja siimahäntiä vilistää Suomen luonnossa useita lajeja. Miten ne selviävät talvesta, milloin ne lisääntyvät ja mikä on niiden merkitys ekosysteemissä? Tulisimmeko toimeen ilman pikkunisäkkäitä? Soita ja kysy hiiristä, myyristä, sopuleista ja päästäisistä tai kerro omia keväisiä nisäkäsmuistojasi. Studiossa asiantuntijoina ovat Joni Uusitalo ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Kirjailija Minna Canthin perintö elää monissa tunnetuissa sitaateissa. Ajan myötä useat lausahdukset ovat irronneet alkuperäisestä asiayhteydestä ja alkaneet elää omaa elämäänsä. Mitä Canth esimerkiksi tarkoitti, kun hän sanoi, ettei kaikkien naisten tulisi tehdä käsitöitä? Minna Canthin sitaateista keskustelemassa on Canth -tutkija Minna Maijala. Ohjelmassa selviää myös mitä eroa on epäonnella ja huonolla tuurilla ja mitä tiuku repii. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Niina Mäkeläinen.

Kuinka moni suomalainen on nähnyt ilveksen luonnossa tai törmännyt hiihtolenkillä tupsukorvien jälkiin? Ovatko ilvekset yleistyneet, onko niiden käytös muuttunut? Kysy ilveksistä tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen ilvesillassa studiossa kysymyksiin on vastaamassa tutkija Katja Holmala. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Tikat voivat rummuttaa viestinsä saman lajin edustajille mitä moninaisin tavoin. Aina se tapahtuu nokka rumpukeppinä, mutta alusta vaihtelee paikasta riippuen. Jo vosikymmenien ajan pylväiden metallihatut ovat kelvanneet rumpukalvoksi tai kadun varressa oleva lampunkupu, nykyään tikka saattaa lumoutua jopa peltikaton äänestä. Luku sinällään on perinteinen soidinääni - rummutus puun kylkeen. Miten tikkoja voi tunnistaa pelkän rummutuksen avulla ja onko se vaikeaa? Kuuntelijoiden kysymyksiin suorassa lähetyksessä vastaa lintututkija Pertti Koskimies. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Merikotka on Suomen luonnonsuojelun symboli. Vuonna 1973 perustettiin merikotkatyöryhmä, jonka jäsenten ansiosta merikotka pelastui Suomessa sukupuutolta. Yli 20 vuoden ajan ryhmän vapaaehtoiset työmyyrät raahasivat luodoille ja kallioille lihaa merikotkien ruuaksi. Maatalojen siat olivat kotkille puhtaampaa ruokaa kuin Itämeren kalat ja vesilinnut. Merikotkille rakennettiin tekopesiä, alueita rauhoitettiin, pesimäsaaria suojeltiin ja ihmisiä valistettiin. Merikotkan status vainotusta tuholaislinnuista saatiin käännettyä ylvääksi taivaan valtiaaksi. Nykyään merikotkia näkee lähes kaikilla rannikkoalueilla ja monin paikoin sisämaan suurilla järvilläkin. Kanta on kasvanut paikoin niin suureksi, että on alettu esittää myös epäilyksiä, että merikotkia on jo liikaa. Pitäisikö niiden voittokulkua jotenkin rajoittaa. Luonto-Suomen teemaillassa Suomen merikotkat tutustutaan tämän ylvään lajin historiaan ja kerrotaan mitä merikotkien ravinnosta, pesimisestä ja elämästä tiedetään. Studiossa asiantuntijoina ovat Heikki Lokki ja Camilla Ekblad. Toimittajina studiossa ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Mitäpä olisikaan joulu ilman kalaherkkuja? Maustesilakat, erilaiset mädit, lipeäkala ja graavikalat kuuluvat ehdottomasti joulupöytiin. Mutta miten kalat voi käsitellä ja milloin joulukalat kannattaa hankkia? Entäpä jos kokeilisit tänä jouluna jotain uutta kalaruokareseptiä? Jos jouluna herkuttelee kestävästi kalastetulla kotimaisella kalalla, tekee hyvää myös ympäristölle. Jaa meille hyvät kalaruokavinkkisi ja kysele lisää asiantuntijaltamme. Asiantuntijana on keittiömestari Markus Maulavirta. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Olli Ihamäki ja Juha Blomberg.

Mitä Nord Stream kaasuputkirikosta seuraa? Ylen Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen raportoi Bornholmista, Tanskasta. Suomi miettii uudestaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa. Vieraana kansanedustajat Pia Kauma (Kok.), Katri Kulmuni (Kesk.) ja Päivi Räsänen (KD). Suomen ja Viron presidentit tapaavat. Vierailun turvallisuuspoliittisia puheenaiheita ennakoi toimittaja Rain Kooli Tallinnasta. Ratkaiseeko raha hoitoalan pulmat? Keskustelemassa leikkaussalisairaanhoitaja Sanna-Maria Ahl ja sairaanhoitaja Herkko Miettinen, sekä tilannetta arvioimassa sosiologian emeritusprofessori Harri Melin. Juontajana on Mira Stenström. Toimittajina ovat Atte Uusinoka ja Anne Achté. Tuottajana Marja Ala-Kokko.

Sienet, nuo herkulliset ja ihmeelliset metsiemme eliöt, ovat pääroolissa Luonto-Suomessa. Mistä sieniä kannattaa etsiä? Entä kuinka säilöä sieniherkut talteen? Oletko tehnyt jonkun yllättävän sienilöydön? Mitkä ovat parhaat sienestysvinkit aloittelijoille? Näitä ja muita kysymyksiä voit esittää sieniasiantuntijoillemme. Kysymyksiin vastaavat museomestari Pertti Salo Luonnontieteellisestä keskusmuseosta ja sienineuvoja Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martoista. Toimittajina suorassa lähetyksessä ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg.

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, kun kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto-Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistinen ja lintututkija Petteri Lehikoinen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämä vuoden viimeinen laji valkoposkihanhi esitellään syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Matti Ylönen.

Suomen ensimmäiset siilihavainnot ovat 1800-luvulta. Koska siilit ovat melko kehnoja uimareita, ne eivät todennäköisesti ole levittäytyneet maahamme ihan luonnonvaraisesti. Siilejä on myös siirretty etelärannikolla paikasta toiseen. Näin esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien siilipopulaatiot saivat alkunsa. Siili on todellinen kulttuurieläin ja monille rakas pihapiirin tuhisija. Siilien elämästä Suomessa ei kuitenkaan tiedetä vielä läheskään kaikkea. Miten ne pärjäävät täällä näin pohjoisessa - pohjoisempana kuin missään muualla? Luonto-Suomen siili-illassa puhutaan tästä myyttisestä käärmeentappajasta. Kysy siileistä tai kerro parhaista havainnoistasi. Asiantuntijana studiossa ovat biologian tohtorit Anni Rautio ja Mervi Kunnasranta. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ruoka-avun tarve on Suomessa lisääntynyt. Studiossa vieraina koordinaattori Maria Viljanen Suomen Punaisesta Rististä ja yliopistonlehtori Tuomo Laihiala Helsingin yliopistosta. Miten järjestöissä puututaan ahdisteluun? Keskustelemassa demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto, kokoomusnuorten pääsihteeri Juho Kärkkäinen sekä prosessioikeuden professori Johanna Niemi Helsingin yliopistosta. Maailman lentoyhtiöiden johtajat kokoontuvat parhaillaan Qatarissa Dohassa, toimittaja Jari Tanskanen haastattelee Finnairin toimitusjohtaja Topi Mannerta sekä Euroopan komission lentoliikenteestä vastaava Henrik Hololeita.  Juontajana Mira Stenström. Toimittajina  Päivi Dahl, Mikko Haapanen, Markku Lähdetluoma ja Jari Tanskanen. Tuottajana Marija Skara. 

Miten yrityksissä voisi nähdä paremmin tulevaan? Miten valjastetaan ennakointi, faktat ja mielikuvitus skenaarioiksi? Voiko yrityksen strategia olla koskaan liian yksinkertainen? Vieraina ovat tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen ja WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Toimittajina ovat Tomi Korhonen ja William von der Pahlen.

Oletko kiinnostunut seuraamaan muuttolintujen kevättä? Kuuntele suuri muuttolintuilta. Lähetyksessä jaetaan vinkkejä mitä varusteita tarvitaan, mihin kevätmuuttoa kannattaa mennä katsomaan, millaisia tuulia kannattaa odottaa, millaisia reittejä linnut tänne tulevat ja millaisessa järjestyksessä ne Suomeen saapuvat. Lintujen muuttoon liittyy paljon kiehtovia kysymyksiä: Kuinka pitkään linnut voivat lentää yhtäjaksoisesti? Miten kauan ne voivat olla syömättä ja juomatta? Kauanko kestää tulla Afrikasta tänne? Onko totta, että jotkut linnut tulevat täsmälleen samaan pihapiiriin ja pesäkoloon joka vuosi? Kuinka monta lintua Suomeen tulee keväisin kaiken kaikkiaan? Entä onko lintujen muutossa vielä paljon sellaista jota kukaan ei tiedä? Kysy muuttolinnuista tai kerro omia havaintojasi tai muistojasi. Espoon Suomenojalla ovat muuttolintujen elämästä ja tutkimuksesta keskustelemassa ornitologi Aki Aintila ja eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Mikko Kuokka / Yle

Myöhäisantiikin ihmiset kokivat kummia, kun taivas hämärtyi oudon sumuharson taakse peräti vuoden tai puolentoista ajaksi. Vuoden 536 luonnonilmiön syytä ei ole vieläkään pystytty varmuudella selvittämään. Tapahtumista on säilynyt useita aikalaiskuvauksia Välimeren maista. Myös auringon pimentymistä välittömästi seuranneina vuosina sekä Itä- että Länsi-Rooman asukkaat kokivat useita vitsauksia. Monin paikoin nähtiin nälkää ja lisäksi mahtavan imperiumin ovella kolkutteli keisari Justinianuksen mukaan nimetty rutto. Mikä luonnontieteellinen ilmiö aiheutti nk. vulkaanisen talven? Olisiko se tulivuori, koska onhan jokaisella tulivuoren purkauksella oma sormenjälkensä. Toisaalta arkeologit ja humanistit vaikuttavat olevan kiinnostuneempia kyseisestä vuodesta ja sen seurauksista kuin luonnontieteilijät. Haastateltavina ovat historioitsija ja antiikintutkija Maijastina Kahlos, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa sekä tulivuoritutkija, geologi Paavo Nikkola. Toimittajina ovat Riikka Suikkari ja Teija Peltoniemi.

Moniin Suomen eläimiin liittyy myyttisiä tarinoita, mutta karhu on kuitenkin varmasti kaikkein merkittävin eläin tässä suhteessa. Syntytarinoitakin on monia. Erään mukaan karhu on syntynyt taivaalla "otavaisen olkapäillä" ja laskettu kultaisessa korissa elämään tänne maan päälle. Miksi juuri karhu on ollut niin tärkeä suomalaisille? Onko se edelleen tärkeä? Tunnistammeko me vieläkin karhujen myyttisen suuruuden- ja näemmekö niissä yhteisiä piirteitä meidän kanssamme? Luonto-Suomen karhuillassa juttelemme karhusta eläimenä, mutta myös myyttien, nuotiotarinoiden ja uskomusten karhusta. Lähetyksessä ovat mukana valokuvaaja Heikki Willamo ja luontoyrittäjä Kari Kemppainen. Kuulemme myös karhuihin perehtyneen perinteentutkija Pasi Klemettisen ajatuksia karhumyyteistä. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Suomessa on ollut luminen talvi. Kevään kynnyksellä monet nisäkkäät ovat aktiivisia ja siksi maaliskuussa on hyvä aika lähteä tutkimaan eläinten jättämiä lumijälkiä. Miten jälkiä oppii tunnistamaan ja mitä kaikkea niistä voi päätellä? Seikkailevatko eläimet yksinään vai seuraavatko ne toisiaan? Hyppivätkö, leikkivätkö vai kiiruhtavatko eläimet? Voiko kokenut jäljittäjä lukea hangelta, onko monilla eläimillä jo kevätpuuhat käynnissä? Luonto-Suomen lumijälkien illassa annetaan neuvoja jälkien ja keväisten tapahtumien tunnistamiseen. Kysy lumijäljistä tai kerro omia keväisiä nisäkäsmuistojasi. Studiossa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Riku Lumiaro. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Miten pitkä on Suomen kallioiden tarina? Mitä rantakivet voivat kertoa? Millaisia merkkejä jääkaudesta Suomen luonnossa edelleen näkyy? Miten luonnon historiaa voidaan lukea maaperän kerrostumista? Mitä ainutlaatuista Suomen maaperässä ja kallioissa on? Miksi varhaiset geologit uskoivat mieluummin vedenpaisumusteoriaan kuin jääkausiajatukseen? Miten jäälautat ovat voineet kuljettaa monen metrin korkuisia rapakivilohkareita idästä tänne? Miten malmeja etsitään ja voiko niitä löytää kaikkialta? Onko maassamme fossiileja? Kysy maasta, kivistä, kallioista ja niiden historiasta. Tai kerro omista hienoista kokemuksistasi tai havainnoistasi. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ja geologian kauneudesta ja ihmeellisyydestä kertomassa ovat yli-intendentti Arto Luttinen ja ympäristögeologian emeritusprofessori Veli-Pekka Salonen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuvat: Minna Pyykkö / Yle

Luontovalokuvaus on yksi suosituimmista harrastuksista. Kameran kanssa liikkuvat miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, lapset ja aikuiset. Valokuvaajia näkee kaikkialla: kaupunkipuistoissa, merenrannoilla, metsissä, teiden varsilla tai pelloilla. Nykyisillä kameroilla voi kuvata lähes pimeässä ja vaikeistakin kohteista on mahdollista saada tarkkoja kuvia. Uusilla puhelimillakin voi ottaa hyviä otoksia. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa huippukuva, mutta se vaatii onnea ja ahkeruutta. Miksi toiset saavat hienompia kuvia useammin kuin muut? Luonto-Suomen luontokuvausillassa annetaan kuvaamiseen liittyviä vinkkejä. Miten pääsee alkuun, ja miten voi saada erilaisia valokuvia kuin muut? Studiossa kysymyksiin ovat vastaamassa kaksi moninkertaisesti palkittua ammattilaista: Markus Varesvuo ja Seppo Pöllänen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut, mutta nykyinen ilmastonmuutos on omaa luokkaansa. Suomen keskilämpötila on noussut jo kaksi astetta. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon, mutta tuntuuko, että jotain on jäänyt sinulta väliin tai mitä et ymmärrä ilmastonmuutokseen liittyen? Onko sinulla omia havaintoja lähiympäristöstäsi, joista haluaisit kertoa? Nyt on paras tilaisuus koko Suomen historiassa kysyä ilmastonmuutoksesta mitä hyvänsä. Luonto-Suomen ilmastoillassa on paikalla Suomen Ilmastopaneelin edustajia. Erikoislähetys laajenee myös radion ulkopuolelle: voit olla yhteydessä asiantuntijoihin myös nettichatissa ja samalla katsoa suoraa lähetystä Yle Areenasta. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg.

Mitäpä olisikaan joulu ilman kalaherkkuja? Maustesilakat, erilaiset mädit, lipeäkala ja graavikalat kuuluvat ehdottomasti joulupöytiin. Mutta miten kalat voi käsitellä ja milloin joulukalat kannattaa hankkia? Entäpä jos kokeilisit tänä jouluna jotain uutta kalaruokareseptiä? Jos jouluna herkuttelee kestävästi kalastetulla kotimaisella kalalla, tekee hyvää myös ympäristölle. Jaa meille hyvät kalaruokavinkkisi ja kysele lisää asiantuntijoiltamme. Lähetyksessä ovat mukana taitavat kalakokit, graafikko, kalataiteilija ja tietokirjailija Sakke Yrjölä sekä ruoan asiantuntija Viivi Maskulin Uudenmaan Martoista. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle

Kipinät-kuoron Valoo ja voimaa -jaksossa jutustellaan kuorolaulusta ja kuunnellaan voimabiisejä. Toimittajina kuorolaiset Selina Elomaa, Topi Suutari ja Viola Tenhu sekä kuoronjohtaja Kaisa Halmemies. Nyt julkaistava jakso on äänitetty heinäkuussa 2021. https://www.facebook.com/kipinatkuoro/@kipinatkuoro

Uskotteko, että kaikki maailman ankeriaat ovat syntyneet Pohjois-Atlantilla Sargassomeressä? Ja että kaikki kynnelle kykenevät yksilöt myös palaavat tuhansien kilometrien päästä takaisin tuolle merialueelle lisääntymään. Entä tuntuuko uskottavalta, että jos joku keksisi miten ankeriaat saadaan lisääntymään kala-altaissa, hänestä tulisi miljardööri. Keskiviikkona Luonto-Suomen ankeriasillassa kerrotaan hämmästyttäviä tarinoita tästä mystisestä kalasta, jonka ulkonäkö ja elintavat ovat jo vuosisatoja kiehtoneet ihmismieltä. Mitä haluaisit tietää ankeriaiden elämästä? Kysy mitä et tiedä tai kerro jännittävimmät ankeriashavaintosi. Asiantuntijoina studiossa ovat Ari Saura ja Jouni Tulonen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luonnon monimuotoisuus on maapallon arvokkain ja vähiten arvostettu ominaisuus, on biologi Edward Wilson todennut. Maailmassa on miljoonia eliölajeja, erityisesti hyönteisiä on hämmästyttävä määrä, ja uusia lajeja löydetään jatkuvasti. Samaan aikaan lajeja kuolee sukupuuttoon huolestuttavaa vauhtia. Miksi luontokadosta pitää olla huolissaan? Entä miten se voidaan pysäyttää? Kerro omia ajatuksiasi aiheesta: milloin olet pysähtynyt ihmettelemään luonnon monimuotoisuutta? Minkä lajin tulevaisuudesta olet huolissasi? Tiedätkö hyviä vinkkejä monimuotoisuuden suojeluun? Mitä haluat kysyä aiheesta? Studiossa ovat asiantuntijoina Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Marjo Saastamoinen. Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä kertoo ohjelmassa myös vastikään pidetyn YK:n luontokokouksen kuulumisia. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Vievätkö askeleesi syksyiseen metsään? Haaveiletko vaeltamisesta Suomen upeassa luonnossa? Luonto-Suomen vaellusillassa vastataan erityisesti aloittelevien retkeilijöiden kysymyksiin. Moni on innostunut nyt liikkumisesta luonnon keskellä. Mutta mitä ottaa vaellukselle matkaan ja millaista ruokaa siellä kannattaa tehdä, entä miten retkeillä vastuullisesti? Näitä kysymyksiä pohditaan kokeneiden retkeilijöiden Joona Kivisen ja Antti Huttusen kanssa. Voit myös kertoa meille omat vinkkisi vaeltamiseen. Toimittajina suorassa lähetyksessä Hannamari Vallila ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji harmaalokki kuului radiossa syyskuun alkupuolella. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonto-Suomen sieni-ilta tulee taas! Millainen onkaan tämän syksyn sienisato? Helteisen kesän jälkeen tulivat runsaat sateet, jotka osaltaan mahdollistavat sienet metsiin. Oletko kenties törmännyt johonkin uuteen, kiintoisaan sienilajiin? Entäpä miten sienestys kannattaa aloittaa? Kysy meiltä kaikkea mahdollista noista metsiemme kenties jännittävimmistä eliöistä. Asiantuntijoina studiossa ovat sienineuvoja Marjo Ranta Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Suomen Sieniseurasta. Toimittajina ovat Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä ja kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto-Suomi -lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina meteorologi, lintuharrastaja Jarmo Koistinen ja lintututkija Petteri Lehikoinen. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Mika Saarelainen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle