Podcasts about nuorten

Millaista taidetta nuoret taiteilijat haluavat tehdä? Nyt on poikkeuksellisen hyvä hetki saada vastauksia. Niitä tarjoaa kolme isoa yhteisnäyttelyä Helsingissä. Mediataidetta tekevä koodari Xyny on yksi Generation 26 -näyttelyn nuorimmista osallistujista. Taidemuseo Amos Rex avaa kolmen vuoden välein 15-23-vuotiaille mahdollisuuden hakea mukaan yhteisnäyttelyyn. Generation 26 -näyttelyyn tuli 647 hakemusta. Raati valitsi mukaan teoksia 50 taiteilijalta ja taiteilijaryhmältä. Paavo Kärjen teokset Generation 26:n ovat yhdistelmä mellakka-aitaa, maalausta ja veistosta. Kärki on yksi näyttelyn vanhimmista osallistujista, mutta Taideyliopiston Kuvan keväässä hän on yksi nuorimmista. Kuvataideakatemian maisterinäyttely esittelee 45 opintojaan viimeistelevää taiteilijaa. Kuvan kevääseen Kärki on tehnyt bussipysäkkejä. Niillä istuskellessa on hyvä havainnoida näyttelyä. Taidehallissa avataan tänään jo vuodesta 1939 järjestetty Nuorten näyttely, johon voivat hakea alle 35-vuotiaat taiteilijat. Iiri Poteri on yksi 26:sta mukaan valituista. Performanssissaan Nuori kuvataiteilija hän pukee päälleen oman kuvansa. Kulttuuriykkösessä kolme nuorta taiteilijaa vaihtaa ajatuksiaan tästä hetkestä ja tulevaisuudesta. Mukana on kommentoimassa Taide-lehden päätoimittajaksi valittu, valokuvaaja Joel Karppanen. Toimittajana on Minna Joenniemi.

Saavatko Iran ja Yhdysvallat solmittua sopimuksen sodan lopettamiseksi? Neuvottelujen tilannetta arvioi väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Kerrostalossa Helsingin Kalasatamassa syttyi viikonloppuna tulipalo, jonka seurauksena taloyhtiön kaikki 63 asuntoa ovat nyt asumiskelvottomia. Millä tolalla taloyhtiöiden paloturvallisuus yleisesti Suomessa on? Haastattelussa johtaja Mika Gröndahl Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä ja johtava asiantuntija Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy:stä Miten suomalaisten sijoitusinto on kehittynyt viime vuosien aikana? Asiaa avaa omistajuuden professori Samuli Knüpfer Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Polttoaineen hinnan nousu on lisännyt kiinnostusta raskaan liikenteen sähköistämiseen. Erityisesti kaupunkien jakeluliikenteessä sähköstä on kehittynyt vahva haastaja perinteiselle dieselille. Voidaanko koko kuljetusala muuttaa sähköiseksi? Tätä pohtivat toimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:stä sekä tutkimusjohtaja Ville Naumanen sähköisen liikenteen tutkimuskeskus EMRC:stä. Lasten ja Nuorten säätiö on jo 25 vuoden ajan selvittänyt nuorten unelmien kohteita ja millaista heidän tulevaisuudenuskonsa on. Maailman uutiset suoltavat tällä hetkellä synkkyyttä, mutta vieläkö nuoret unelmoivat? Haastattelussa toimitusjohtaja Olli Alanen Lasten ja Nuorten säätiöstä. Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Satu Heikkilä, Mikko Hirvonen ja Riikka Kajander.

Toukokuun Nyörissä houkutellaan nuoria Ropeconiin ja kesäleirille, puzzlaillaan lamppujen aiheuttamilla haasteilla, taistellaan eri värisillä korteilla ja lopuksi syödään mustikka-kaurapaistosta. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Tule kuulolle taas ensi kuussa!

Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Mikä on Hormuzinsalmen merkitys ihmisten ja tavaran liikkumisessa? Keskustelemassa Aalto yliopiston logistiikan professori Markku Kuula ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tomi Kristeri. Milloin ahdistukseen pitää hakea apua ja milloin ei? Vieraana HUSin psykiatrian hallinnollinen ylilääkäri Aissa Bah. Monet maat ovat kieltämässä sosiaalisen median nuorilta. Onko some-kielloissa mitään järkeä? Keskustelemassa nuorisolääkäri ja dosentti Silja Kosola ja tilastotutkija Konsta Happonen Nuorisotutkimusseurasta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajina Ella Haura ja Mikko Pesonen, tuottajana Annette Blencowe.

Huhtikuun Nyörissä kutsutaan nuoria kesäleirille, yhdistellään ruutuja, pelataan vanhan autopelin uutta versiota ja lopuksi tehdään kreikkalaista kasvispizzaa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Tule kuulolle taas ensi kuussa!

Mitä odotuksia Helsingissä tänään järjestettävälle turvallisuuspolitiikan JEF-kokoukselle on? Vieraana UPIn vanhempi tutkija Matti Pesu. Kokousta seuraava politiikan toimittaja Petri Raivio raportoi Presidentinlinnalta. Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat taas nousseet otsikoihin. Miksi nuoret turvautuvat väkivaltaan? Keskustelemassa Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi ja Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Marja Väätti. Juontajana Linda Vettanen, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Ensimmäisessä jaksossa sukelletaan näkövammaisten nuorten aikuisten arkeen ja vapaa-aikaan. Jaksossa pohditaan, millaisia harrastusmahdollisuuksia ja yhteisöjä on mahdollista löytävää. Lisäksi käsitellään kuntoutukseen hakeutumista: mistä tarve syntyy ja miten nuoret löytävät oikeanlaista tukea. www.nakovammaistenliitto.fi/kuntoutus Tekstivastine: https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nuorten-aikuisten-arki-ja-vapaa-aika

Maaliskuun Nyörissä kutsutaan nuoria mukaan leireille, taistellaan korteilla, hallitaan kauppaa ja lopuksi tehdään pasta-pestosalaattia. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa.

Työllistyminen on nuorten ykköshuolenaihe, kertoo tuore Nuorisobarometri. Epävarmuus ensimmäisen työpaikan saamisesta vaikeuttaa myös kaikkea muuta tulevaisuuden suunnittelua. Nuorisobarometrin sisältöä avaa tilastotutkija Konsta Happonen Nuorisotutkimusseurasta. Nuorten työllistymismahdollisuuksista keskustelevat Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspolitiikan asiantuntija Anna Oksanen ja Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI ry:n puheenjohtaja Kaisla Kanerva. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan säästäminen eläkevuosia varten on lisääntynyt varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa. Haastattelussa on Eläketurvakeskuksen ekonomisti Kati Ahonen. Suomen toipuva kansantalous on törmännyt Hormuzinsalmen kapeikkoon. Lähi-idän öljy ei liiku ja se vaikuttaa niin kuluttajien kukkaroon kuin orastavaan talouskasvuunkin. Vierainamme toimitusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon taloustutkimus PTT:stä ja ennustepäällikkö Juho Koistinen Laboresta. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seija Vaaherkumpu ja Anssi Väisänen.

Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin tapahtumatuottaja Nikita Gavrilenkoa haastattelee Jussi Häkkilä.

Jaksossa keskustellaan nuorten tulevaisuuskuvista ja työurahaaveista. Mihin nuoret toivovat työllistyvänsä ja miksi? Miten ympäristö vaikuttaa koulutusvalintoihimme? Mitä suomalaiset nuoret haluavat tienata ja mistä he haaveilevat? Jaksossa vieraana väitöskirjatutkija Pasi Keski-Pukkila. Hän kertoo esimerkiksi, miten media, koulut ja vanhempien odotukset vaikuttavat haavekuviin. Miten nuorille voidaan kertoa laajemmin eri vaihtoehdoista ja miksi on tärkeää antaa tilaa pohdinnalle? Entä miten sukupuoli ja yhteiskunnan valtarakenteet vaikuttavat mahdollisuuksiin? Jakson juontaa Wilma Kotivainio. Jakson on tuottanut Tilda Karus. Jakson tekstivastine löytyy osoitteesta: https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/podcast-videomateriaaleja/futufika

Lahti aloittaa nuorten rekrytointituen myöntämisen ja tukihakemuksia on työnantajien toimesta jo jätetty. Tuen on tarkoitus helpottaa alle 30-vuotiaiden työnhakijoiden pääsyä töihin. Lahden työllisyyspalveluista yksikön päällikkö Marja-Liisa Väisänen kertoi Radio Voimalla perjantaina, että Uudenmaan elinvoimakeskus on myöntänyt Lahdelle määrärahaa lähes miljoona euroa nuorten rekrytointitukea varten.Kuuntele Radio Voiman podcastista, mitä vinkkejä Väisänen antaa työnantajille ja nuorille työnhakijoille tukeen liittyen.

Tässä Nyörissä kutsutaan nuoria pohjoismaiselle leirille sekä kesäleirille, taistellaan roolipelissä, käydään kalastussimulaattorissa ja lopuksi syödään vadelmapikkuleipiä. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä jälleen päivän polttavat kulttuurin, median, arvokysymysten ajankohtaisaiheet sekä ajankuvamme. Vakiraatilaisista mukana tällä kertaa tietokirjailija-viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo,tutkija Jori Grym sekä toimittaja-tietokirjailija Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa. Perjantaistudiossa käsiteltiin kotikoulusysteemin radikalisoivaa potentiaalia, kun ruotsalaiset uusnatsit ovat muuttaneet Ahvenanmaalle opettaakseen lapsilleen ideologiaansa. Tarkastelussa myös elokuvien ja tv-sarjojen tulevaisuus, kun iso osa nuorempaa polvea ei pysty keskittymään pitkään pätkään ilman älylaitteen räpläystä. Naisvihan ja inceleiden suhdetta tarkasteltiin sekä tilanteen ratkaisumalleja ruodittiin. Mikä tekee nuoren miehen inceliksi? Mikä rooli on seksin puutteella? Lisäksi keskustelussa tuloerot ja median tavat uutisoida niistä sekä tekoälyn luovan tuhon voima nuorten työllistymiseen.

Eläkeuudistus kuumottaa. Eläkeläiset puolustavat työuran aikana kertyneitä eläkkeitään, nuoret palkansaajat pitävät järjestelmää jopa pyramidihuijauksena, josta eivät koskaan pääse nauttimaan.Nyt tulossa oleva eläkeuudistus ei koske nykyisten eläkeläisten etuihin. Samaan aikaan hallitus on leikannut työttömyysturvaa, opintotukea ja asumistukea. Pitäisikö eläkemenoihin puuttua jo nyt, ja onko järjestelmä kestävä?Tällä kertaa eläkekeskustelu käynnistyi talouden arviointineuvoston raportista.HS Vision podcastissa ajankohtaisiin kysymyksiin vastaa Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto. Hänen mukaansa järjestelmä on tasapainossa ja eläkkeet maksetaan.Studiossa Kauttoa haastattelee Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Perjantaistudiossa Trump romuttaa läntisen arvoyhteisön, turkisten paluu katukuvaan, unelmat todeksi manifestoinnilla eli positiivisella ajattelulla ja nuorten ruutuaika Perjantaistudiossa keskustellaan mm. Donald Trumpin vaikutuksesta länsimaiseen arvoyhteisöön ja median roolista ja tutkijoiden äänistä Trump-uutisoinnissa, turkisten ja karvatakkien paluusta nuorten katumuotiin sekä manifestoinnista, joka on noussut someilmiöksi erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Lisäksi pohditaan uusien suositusten myötä lasten ja nuorten älypuhelimen käyttöä ja ruutuajan rajoittamista. Perjantaistudion vakioraatilaisista tällä kertaa ruotimassa ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä elokuvatutkija Jari Sedergren. Juontajana on Nicklas Wancke.

Monessa Euroopan maassa harkitaan nyt lasten ja nuorten sosiaalisen median kieltoa, jollainen tuli Australiassa voimaan joulukuussa. Pääministeri Petteri Orpo kannattaa sosiaalisen median rajoittamista alle 15-vuotiailta vahvan tutkimusnäytön vuoksi, joka yhdistää runsasta some-käyttöä mielenterveysongelmiin ja heikompaan uneen, ja on käynnistänyt selvitystyön ikärajan toteuttamisesta Suomessa. Onko nykyinen keskustelu sosiaalisesta mediasta liian aikuiskeskeistä, ja onko se saanut moraalipaniikin piirteitä? Tuleeko Suomeenkin somekielto lapsille ja osalle nuorista? Mitkä asiat puhuvat sen puolesta ja mitkä sitä vastaan? Millaisia haasteita siihen kätkeytyy? Vieraina ovat eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Janne Viljamaa, jolta on juuri ilmestynyt teos Kännykkäkärsimys kotona ja koulussa, sekä Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Essi Holopainen, joka on työkennellyt tutkijana nuorisotutkimusseurassa. Keskusteluun osallistuu etäyhteydellä Oulusta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Lahen Lapset -tapahtuma sai alkunsa halusta tehdä jotain hyvää yhdessä nuorten puolesta. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran viime vuonna 2025 ja tämän vuoden tapahtuma käynnistyy Walimolla torstaina kello 17.Radio Voiman aamussa kuultiin nuorille suunnatusta, mutta kaikille avoimesta tapahtumasta järjestäjiltä Kiia Marjutilta ja artisti Niki Rantaselta, joka myös esiintyy torstaina tapahtumassa.Kuuntele Radio Voiman podcastilta koko haastattelu ja esimerkiksi konkreettiset vinkit, siihen miten jokainen voisi uskaltautua olemaan oma itsensä.

Tässä Nyörissä muistutetaan teknologiaviikonlopusta, pelataan Spacey Vaders -avaruustaistelupeliä, taistellaan korteilla ja lopuksi syödään linssikeittoa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Tule kuulolle taas ensi kuussa!

4:50 Liiga-pelaajat nuorten MM-kisoissa 25:14 Jori Lehterän paluu ja HIFK 28:25 Kärppien tilanne 40:20 Keskitalo vs. Nykänen 1:06:20 Tommi Niemelä

Keskustelu nuorten naisten ADHD-diagnoosien ympärillä on käynyt tänä syksynä jälleen kuumana. Joidenkin mielestä keskittymishaasteiden taustalla on tarkkaavaisuushäiriö, toisten mielestä liiallinen vaativuus. Kumpi on keskittymishaasteiden taustasyy? Kirjoittaja: Matleena Inget Lukija: Evita Lestinen

Tässä Nyörissä opastetaan sokeaa kadulla, käydään taskussa olevassa todellisuudessa ja lopuksi syödään piparkakku-suklaamoussea. Välissä kuullaan myös vierailijoiden kommentteja. Nyörin toimitus toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026! Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Tule kuulolle taas ensi kuussa! Vuoden 2026 lähetyspäivät: www.nakovammaistenliitto.fi/nyori-ja-naskali

Asiantuntijoina Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre. Juontajana Minna Pyykkö.

Kaupallinen yhteistyö: HelsinkiMissio.Työyksinäisyys on yllättävän yleinen ja usein näkymättömäksi jäävä ilmiö, joka koskettaa monia työpaikoilla. Se voi näyttäytyä esimerkiksi niin, ettei työssä ole riittävästi merkityksellisiä ja myönteisiä sosiaalisia kontakteja. Pitkittyessään työyksinäisyys heikentää työhyvinvointia ja jopa työssä suoriutumista. Suomessa työyksinäisyys koskettaa erityisesti nuoria, mutta sitä voi kokea missä iässä tahansa. Yksinäisyys voi ilmetä sekä määrällisenä sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteena että emotionaalisena tunteena siitä, ettei tule kohdatuksi tai koe yhteyttä. Ennen kaikkea kyse on tilanteesta, jossa työpaikan ihmissuhteet eivät vastaa omia toiveita ja tarpeita.Psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat HelsinkiMissiosta yksinäisyystyön päällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi Maria Lähteenmäki sekä sosiaalipsykologi ja yksinäisyystyön asiantuntija Pauliina Pudas. Maria Lähteenmäki ja Pauliina Pudas työskentelevät yksinäisyystyön asiantuntijoina HelsinkiMissiossa, jossa tuetaan yksilöitä ja yhteisöjä, jotta kukaan ei jäisi yksin. Nina, Maria ja Pauliina keskustelevat työyksinäisyydestä, sen vaikutuksista sekä keinoista, joilla yksinäisyyttä voidaan lievittää ja ehkäistä työelämässä.Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä: - Mitä työyksinäisyys on? - Miksi erityisesti nuoret työntekijät kokevat työyksinäisyyttä? - Miten työpaikat voivat ehkäistä nuorten työyksinäisyyttä? - Onko jotain, mitä itse voi tehdä työyksinäisyyden vähentämiseksi?Nuorten työyksinäisyyteen ratkaisuja kehittäneen Work to Belong –ohjelman (2025) on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö EU:n kertaluontoisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Lisätietoja:Pauliina Pudas LinkedIn:ssa.Mistä apua yksinäisyyteen:Keskusteluapua ammattilaisen kanssa: https://www.helsinkimissio.fi/hae-apua/aikuisille/ Work to Belong -ohjelma: https://www.helsinkimissio.fi/work-to-belong/ Välittävä työyhteisö -työkalu – Mielenterveystalo.fi: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/valittava-tyoyhteiso-tyokalut-avuksi-tyoyksinaisyyteen Blogikirjoituksia aiheesta: Joka viides kokee yksinäisyyttä työelämässä — HelsinkiMissio Olla oikeassa paikassa — HelsinkiMissio Ystävällisyyden paradoksi — HelsinkiMissio -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Tekoäly kuplassa | Tolvanen Savolainen | #neuvottelija 364. Keskustelussa surffataan tekoälykuplan aallon harjalla. Tekoälystä keskustelu ja siihen sijoittaminen muistuttaa vuoden 2000 tekno- ja dotcom-kuplaa. Ville Tolvanen perusti vuosikymmen sen puhkeamisen jälkeen Digitalist-liikkeen ja Timo Savolainen on ollut Samin kanssa Agentics Finlandin nousussa mukana. Keitä tekoälyaalto upottaa ja nostaa?00:00 Ville Tolvanen ja Timo Savolainen studiossa01:30 Digitalist-liikkeen synty Dotcom-kupla ja rinnastus tämän päivän AI-euforiaan02:53 Radiolinjan aikakausi mobiilipalvelut ja Dotcom-romahduksen opit04:16 Internet-talvi Suomessa 2000-luvun alussa ja yhtäläisyydet vuoteen 202505:39 Digitaalist liike Applen vastakulttuuri ja digitalisaation hidas omaksuminen07:02 Suomalaisten skeptisyys verkkokauppaan ja 10 vuoden murros kohti online-myyntiä08:25 Savolaisen lapsuus lankapuhelimet modeemit ja arjen teknologinen murros09:48 Säynätsalon luova tuho kolme kauppaa kahdesta pankista yhteen jäljelle jäänyt palvelu11:11 Agentics-verkostot Digitalistin perintö ja ekosysteemiajattelu12:34 Miten tekoälyä käytetään koodaukseen sijoittamiseen oppimiseen ja selaimen agenttisuuteen13:57 Timo Savolaisen ei kysy käytätkö tekoälyä vaan miksi et käytä15:20 Ville Tolvasen käyttötavat terveysdata self-help sijoitukset ja viikkoraportit16:43 Gemini vs ChatGPT kokemuksia ja teknologisen kehityksen nopeutuminen18:06 AI-kupla keskustelu Nvidian Palantirin arvostukset ja poistokäytännöt19:29 Kolme nopean läpimurron aluetta sijoittaminen koodaus ja konsultoinnin uusi aikakausi20:52 ICT-konsulttien roolin muutos ostamisen vaikeus ja AI-yritykseksi julistautuminen22:15 Y2K vs 2030K tekninen päivitys vs ajattelun murros ja tekoälyn neljäs aalto23:38 Teknologia-aaltojen tiivistyminen ATK → ICT → digitalisaatio → AI aikakausi25:01 Gemini-pelit demot lennosta renderöinti ja uuden sukupolven käyttöliittymät26:24 Palantir analyysi deep data konsultointi turvallisuus ja liiketoimintamallit27:47 Microsoft OpenAI omistukset arvostukset ja strateginen asema ekosysteemissä29:10 Teknologian monetisointi hidas omaksuminen ja sektorien vastustus30:33 AI terveydenhuollossa mahdollisuus AI-assistenttiin lääkärin tukena31:56 Sähköautot esimerkkinä hitaasta murroksesta ja analogia tekoälyn käyttöönottoon33:19 Delete Delegate Do -mallin muuttaminen tekoälyagenttien ohjauslogiikaksi34:42 Yksilötason tekoälyosaamisen merkitys Super Me ajatus ja uuden työn synty36:05 Agenttinen valtio Ukraina Viro ja julkisen sektorin seuraavan aallon esimerkit37:28 Julkisen sektorin muutoshaluttomuus vs innovaatiopakko ja kriisien tuoma kehityspaine38:51 Nest AI Tesi Peter Sarlin ja suomalaisen pääoman rooli tekoälyaallon nostamisessa40:14 Suomalainen mindset nälän puute ja tarve uudenlaiselle teknologiaoptimismille41:37 Yksilöiden AI-roolien kartoitus AI-pankkiiri AI-kalastaja AI-opettaja mallit43:00 Tarve kertoa tarinoita AI-ammattilaisista inspiraation ja oppimisen kiihdyttämiseksi44:23 Samin monipaikkaisuus ja oman agenttisen task manager -sovelluksen synty45:46 Tekoälyn merkitys tuottavuudelle projektityön ja tietotyön murroksessa47:09 Passiivisista työkaluista aktiivisiin agentteihin Pera-esimerkki johtoryhmässä48:32 Digiloikan myytti teknologian käyttöönottamisen lineaarinen todellisuus49:55 Tekoälytransformaation erityisyys työkaluista prosessitasolle ja kulttuurimuutokseen51:18 Tietotyön katoaminen agenttien myötä uusi työnjako ja osaamistarpeiden muutos54:04 Tolvasen kritiikki AI-etiikkakeskustelun vääristä painotuksista55:27 Nuorten mielenterveys TikTok algoritmit ja teknologian arkinen vaikutus56:50 Neuvottelija-imperiumi pankkiiri mediatoimija koodari hybridiammatit#neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan AI-tulevaisuudesta simulaatiot kuuraketit ja villit spekulaatiotKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff tapaa Moskovassa tiistaina Venäjän presidentti Vladimir Putin. Mitä tapaamiselta odotetaan, siitä kertoo Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköverkkoa on tämän takia vahvistettava lähivuosina merkittävästi.Kuinka taattua sähkön riittävyys Suomessa on nyt ja tulevaisuudessa?Aiheesta keskustelevat energiatekniikan ja energiatalouden professori Sanna Syri Aalto-yliopistosta ja yksikön päällikkö Mikko Kuivaniemi kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Tšekissä on astumassa valtaan uusi, laitaoikeistolainen hallitus todennäköisesti lähiviikkoina. Lokakuussa käydyt vaalit voitti oligarkki-miljardööri Andrej Babišin ANO-puolue, jonka keskeisiä vaalilupauksia olivat hyvinvointivaltion palauttaminen ja Ukrainan sotilasavun jäädyttäminen. Millainen muutos Tšekin politiikassa on luvassa, siitä kertoo Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Prahasta. Itsenäisyyden juhliminen alkaa Presidentinlinnassa jo tiistaina erillisessä juhlatilaisuudessa, jossa vieraina on muun muassa sotiemme veteraaneja ja lottia. Tilaisuudesta ja veteraanien perinnöstä kertoo Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen. Hallitus on tehnyt kautensa aikana mittavia muutoksia koulutukseen liittyviin tukiin. Aikuiskoulutustuki on poistettu ja tiistaina eduskunta päättää työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen poistamisesta. Miten alanvaihto onnistuu ja millaisia koulutusmahdollisuuksia työntekijöillä on uransa varrella? Aiheesta keskustelevat koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski SAK:sta, tutkimuspäällikkö Hanna Virtanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta ja uudelleenkouluttautumisen palveluita tarjoavan Hyrian rehtori Tuula Kortelainen. Lasten ja nuorten säätiö on julkaissut Nuorten tulevaisuuskuva 2025 -taideteoksen ja -selvityksen. Huolta nuorissa aiheuttavat sota ja köyhyys - ja luottamus tulevaisuuteenkin on koetuksella. Nuorten ajatuksista kertoo ohjelmapäällikkö Noora Kupari. Tuottajina Anna-Maria Haarala ja Mika Kriikku, toimittajina Alina Mäkynen, Elina Sonkajärvi, Petra Nykänen ja Anssi Väisänen. Juontajana Mika Kriikku.

Tässä jaksossa fysioterapeutti Marko Grönholmin vieraana on fysioterapeutti Jukka Haarala Kir-Fixiltä, joka toimii myös tämän jakson yhteistyökumppanina. Jukka on työskennellyt lasten ja nuorten urheilun parissa jalkapalloseuroissa niin fysioterapeuttina kuin fysiikkavalmennuspäällikkönäkin ja keskustelemme tässä jaksossa erityisesti lasten ja nuorten urheilusta sekä fysioterapeutin roolista seuraympäristössä. Puhumme muun muassa valmennusfilosofiasta ja sen muutoksista, seuratoiminnan arjesta fysioterapeutin silmin, fyysisen valmennuksen linjasta ja paljosta muusta aiheen ympärillä. Tervetuloa mukaan!Tämän jakson yhteistyökumppanina toimii Kir-Fix Oy. Kir-Fix on palveleva asiantuntijayritys, joka jälleenmyy ortopedisiä tukia, apuvälineitä ja harjoitusvälineitä sekä myös leikkaussalitarvikkeita. Tutustu palvelevaan verkkokauppaan osoitteessa kir-fix.fiFysioterapiaa liikkeellä -podcastin 8.kautta tukevat Sportskongres ja Rogue Europe.Sportskongres on Pohjoismaiden suurin urheilulääketieteen ja urheilufysioterapian tapahtuma. Vuoden 2026 kongressi järjestetään 29.-31.1. Kööpenhaminassa. Tsekkaa huikea ohjelma ja hyppää mukaan osoitteessa ⁠⁠sportskongres.dk⁠⁠ Rogue Fitness tarjoaa kaikki välineet ja tarvikkeet voima- ja kuntoharjoitteluun, laadusta tinkimättä ja ilman kompromisseja. Tsekkaa ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠roguefitness.com⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ - asiakaspalvelua myös suomeksi Erikoisetu! Knowbody on suomen laajin kuntoutusalan verkko-oppimisportaali. Fysioterapiaa liikkeellä -podcastin kuuntelijat saavat Knowbodyn vuosijäsenyydestä tai verkkokoulutuksista 10% alennuksen koodilla liikkeellä10 osoitteessa ⁠⁠knowbody.fi⁠Miten voisin kehittää tästä podcastista entistä paremman ja juuri sinulle merkityksellisen kuuntelukokemuksen? Otan mielelläni vastaan kommentteja, palautetta, kysymyksiä ja toiveita Instagramissa tunnuksella ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠@movement_physio⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ tai sähköpostitse ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠podcast@movementphysio.fi⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠.

Marraskuussa kansainväliset delegaatiot, järjestöt, toimittajat ja aktivistit kokoontuivat Brasilian Belémiin COP30-ilmastohuippukokoukseen. Symboliikkaa ei tältä vuodelta puuttunut: samaan aikaan kun neuvottelijat pohtivat, miten maailma saadaan pois kriisin liekeistä, kokousrakennuksessa syttynyt tulipalo tarjosi kirjaimellisen muistutuksen tilanteen kiireellisyydestä. Samaan aikaan kun valtiot neuvottelivat ilmastopolitiikan tulevaisuudesta, tutkijoiden varoitukset tilanteesta kovenevat. Mitä COP30:ssä saavutettiin ja miltä kansainvälisen ilmastopolitiikan tila näyttää huippukokouksen jäljiltä? Jakson vieraina ovat Operaatio Arktiksen toiminnanjohtaja Ellen Haaslahti sekä Nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin. Jakson juontavat Sanni Granqvist ja Arttu Uuranmäki. Jakson leikkasi Pauliina Saloranta.

Marraskuussa Helsingissä Munkkiniemen yhteiskoulun lukiolaiset järjestivät koululla Itämerikonfressin, jossa luovutettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle vetoomus Itämeren puolesta. Ministerin lisäksi lukiolaiset Laura Kivi, Arvi Pulkka, Ilona Seppälä ja Iina Lilius kertovat tässä ohjelmassa ajatuksiaan Itämerestä, ja Syken erikoissuunnittelija Ludmila Vesikko ja erikoistutkija Seppo Knuuttila kertovat Itämeren marraskuusta ja suojelusta.

Yhdysvalloissa: edustajainhuone äänestää Epstein-asiakirjojen julkaisusta. Mitkä ovat Epstein-jupakan vaikutukset? Vieraina Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja HS:n entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Anna-Sofia Berner. Lähetyksessä kuullaan myös Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajan Ilmari Reunamäen raportti Washingtonista. Nuorten tekemät katuryöstöt herättävät huolta Jyväskylässä. Toimittaja Minna Matintuvan haastattelussa on lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Minkälaisia pankkihuijauksia rikolliset nyt suosivat? Miten niihin voi varautua? Keskustelemassa Finanssialan petos- ja rikostorjuntajohtaja Niko Saxholm ja keskusrikospoliisin rikoskomisario Jussi Larvanto. Maailmankuulussa New Yorkin Metropolitan Museum of Art -taidemuseossa avataan joulukuussa Helene Schjerfbeckin näyttely. Ylen kulttuuritoimittaja Minna Rinta-Tassi kertoo, millainen operaatio maalausten lähettäminen New Yorkiin on ollut. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Mari Sarolahti ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Marraskuun Nyörissä ammuskellaan ankkoja, yritetään auttaa sankaria maasta toiseen ja lopuksi tehdään sieni-munakasrullia. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Tule kuulolle taas ensi kuussa!

Moni on huolissaan lehtiotsikoissa ja somekeskusteluissa vastaantulevasta kehityksestä, jossa lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on alamäessä ja tästä seuraavista ongelmista. Istuimme jakson vieraan kanssa puimaan aihetta tutkimusnäytön pohjalta ja mietimme myös millä ongelmaa voidaan korjata. Keskustelemme mm. onko tilanne lasten ja nuorten kohdalla niin huono kuin otsikot kertoo? Mitä syitä on siihen, että lasten ja nuorten fyysinen kunto ja aktiivisuus on alamäessä? Minkälaista liikuntaa ja aktiivisuutta lapsen ja nuoren keho kaipaa? Millaisia yhteiskunnallisia interventioita meidän tulisi tehdä ja onko maailmalla olemassa onnistuneita ratkaisuja? Mistä löytyy liikunnan motivaatio lapsella ja nuorella? Mistä johtuu, että tavoitteellisen nuoren urheilijan kroppa ei meinaa kestää kovatehoista treeniä? Näitä ja muita aiheen kysymyksiä kanssani pohtii Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen lehtori ja dosentti Eero Haapala.LinkitOptimal Performance- Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi- Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fiEero Haapala- IG: https://www.instagram.com/eero_haapala/- HaapalaLab: https://haapalalab.com/- Edellinen jakso #1: https://open.spotify.com/episode/69xl4FcICs1o6PHS8Vc8lb?si=8c21995fe38e4968- Edellinen jakso #2: https://open.spotify.com/episode/3gAHTFRVz4iVcaOJgLyOLM?si=1abe64b560df4be4

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Kaikki nuoret eivät käytä päihteitä. Kun päihteet kuitenkin tulevat osaksi arkea ja ongelmia alkaa kasautua, jo kahden päivän odotus voi olla liian pitkä. Nopealla tuella ja oikea-aikaisilla palveluilla voi olla valtava vaikutus yksilön hyvinvointiin ja elämänkulkuun.Tällä hetkellä Suomessa päihdepalveluiden tilanne on kuitenkin haastava: palveluita on liian vähän ja apua joutuu usein odottamaan liian pitkään. Psykologi Nina Lyytisen vieraana ovat Heikki Turkka, Aseman Lasten asiantuntija rikos- ja konfliktityössä, sekä Pasi Perkiö, yhdistysaktiivi, joka on tehnyt päihdetyötä 2000-luvun alusta alkaen niin nuorten kuin aikuistenkin kanssa. Nina, Heikki ja Pasi keskustelevat nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:Miten päihteisiin liittyviä haasteita ja käyttöä voidaan ennaltaehkäistä?Millaisia päihteitä Suomessa tällä hetkellä liikkuu ja millaisia muutoksia on tapahtunut viime vuosina?Miten päihdetyö on muuttunut viime vuosina?Miten nuorta tai nuoria voidaan tukea, kun he ovat ajautuneet päihteiden käyttöön?Miten läheinen voi toimia, kun herää huoli toisen päihteiden käytöstä?Lisätietoja:Hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen on keskeinen osa JHL:n arvoja.Päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää päihteiden käytön ja rahapelaamisen aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja. Se kattaa ehkäisevän päihdetyön, joka pyrkii ennaltaehkäisemään käyttöä ja haittoja, sekä sosiaalihuollon päihdetyön, joka tarjoaa tukea ja palveluja ongelmakäytön tai riippuvuuden kanssa eläville ja heidän läheisilleen.Lähtökohtaisesti hyvä ehkäisevä päihdetyö onkin aina monialaista ja eri ikäkaudet kattavaa. Parhaimmillaan ehkäisevä työ ulottuu vauvoista vaareihin. Työ on vaikuttavaa, kun se perustuu luotettavaan tutkimustietoon, huolelliseen monialaisen työn koordinointiin ja kun käytettävissä on riittävät resurssit.Työssään päihdekasvatusta tekevät JHL:n ammattilaiset vanhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat hyvin huolissaan, koska hallituksen leikkaustoimien myötä palveluita ja niiden resursseja ja rahoitusta vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita lakkautetaan ja ennaltaehkäiseviä palveluja viedään pois.Varhain aloitettu ennaltaehkäisevä työ voi tehokkaasti suojata riskikäyttäytymiseltä ja sen laukaisemalta ongelmien kasaantumiselta halki elämänkaaren. Parhaimmillaan ehkäisevä työ voi tukea laaja-alaisesti hyvinvointia, osallisuutta, toimintakykyä ja terveyttä.Ammattitaitoisia ja osaavia kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tarvitaan tukemaan niin lapsia ja -nuoria kun aikuisiakin koko heidän elämänsä ajan.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan sekä sosiaali- ja terveysalan toiminnasta löydät täältä:JHL: Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook ja Instagram.JHL: Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset verkossa, Facebook ja Sosiaali- ja terveysala ammattilaiset Instagram-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Psykopodiaa-podcastin kaupallisista kumppanuuksista vastaa Suomen Podcastmedia: https://www.podcastmedia.fi/Psykologi- ja koulutuspalvelut Nina Lyytinen OyTarjoan psykologin keskustelutukea aikuisille erilaisissa elämäntilanteissa ja kriiseissä.Voit olla yhteydessä, kun kaipaat apua esimerkiksi:• elämäntilanteen jäsentämiseen tai kriisien käsittelyyn• itsekriittisten ajatusten ja vaativuuden työstämiseen• vuorovaikutushaasteisiin, ihmissuhdeongelmiin, masennukseen, ahdistukseen tai työuupumukseenPsykologin vastaanottoni Saraste Mielen klinikalla.Etsittekö organisaatiolle kokenutta puhujaa tai psykologivalmentajaa?

Lokakuun Nyörissä muistutetaan vielä mimmiviikonlopusta, paetaan isoäitiä kauhupelissä, autetaan astronauttia kuun pinnalla ja lopuksi syödään puolukkapuuroa. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali

Vieraana on Mertsi Tamminen, vertaistoiminnan koordinaattori Irti Huumeista ry:stä. Mertsi työskentelee nuorten parissa, tekee rohkaisevia sisältöjä sosiaalisessa mediassa ja puhuu avoimesti nuorten tämänhetkisestä tilanteesta – sekä vaikeista haasteista että positiivisista edistysaskelista. Keskustelussa käsitellään vanhempien roolia, varhaista puuttumista ja ennaltaehkäisevää työtä, joka voi muuttaa nuoren elämän suunnan. Rehellinen ja toiveikas jakso täynnä käytännön kokemusta ja sydäntä. Toimittajana on Dimitri Grönfors.

Haastattelussa ilkeä investointipankkiiri Sami Miettinen | #neuvottelija 353. Eemeli Ervasti kääntää asetelman ja haastattelee Sami Miettistä Translinkistä. Jaksossa pureudutaan yrityskauppaprosessiin, omistajuuteen, ostajaprofiileihin, Translinkin hinnoitteluun ja rekryihin, tekoälyn vaikutuksiin investointipankkityössä sekä yrittäjän exit-polkuun.00:00 Haastateltavana Sami Miettinen00:42 Kuka on Eemeli Ervasti01:11 Hopea Euroopan yrittäjyyskisasta01:44 Kolme teema-aluetta: M&A, tulevaisuus, omistajan ohjeet02:07 Translink pähkinänkuoressa02:29 Omistajuus on niukkuushyödyke03:05 Harhakäsitys yrityskaupasta03:43 Omistajan rooli04:34 Ulkomainen pääoma ja ostajat. Translinkin rooli04:58 Ostajaprofiilit: PE, family office, pörssi, yksityiset, teollinen06:30 Postin listautumisen mahdollisuudet ja riskit07:22 Hinnoittelu ja oman sijoittamisen kyynisyys IPOissa07:48 Miten listautus tehdään reilusti08:50 Jakson rungon kertaus ja kysymyssetti09:29 Miten M&A-prosessi alkaa. Suositukset vs kylmä liidi10:22 Miksi Translink ei lähde halpiskilpailutuksiin10:51 Suositus vs markkinointi. Luottamustili käytännössä12:28 Kohtaamiset ja luottamuksellinen tila13:00 Referenssimarkkinointi raskaassa B2B:ssä13:37 Fokus. B2B SaaS 20–50 M€ EV14:42 Milloin poiketaan fokuksesta15:07 Ostokeissejä ja sarjaostajat16:09 Hinnoittelu. Kiinteät milestone-palkkiot ja success fee17:27 Sopimuksen allekirjoitus ja onnistumispalkkio18:14 Tiimi Suomessa: 11 hengen kokoonpano19:11 Interim-analyytikot. Puolen vuoden oppijakso20:07 Rekryprosessi. Case study, arvonmääritys ja esitys21:32 Tekoäly arjessa. VIBE coding, GitHub ja Python22:23 ChatGPT, koodin ajo ja Adobe Firefly23:00 LLM-työkalut, Perplexity-selain, CRM-assarit23:29 Copilot ei iske24:02 Dokumenttien tiivistys, käännökset, ostajaträkkäys24:56 Dataroomien tietoturva. AI:n rajat25:51 Samin mielipide sähköpostista26:15 Missä automaatio tuo oikeasti arvoa27:11 Voivatko agentit neuvotella kauppakirjan28:13 Delegointi ja human check. Miksi silti tarvitaan ihmisiä28:37 Tiedontason tasaaminen myyjän ja ostajan välillä29:42 Avoimuus nostaa hintaa ja vähentää riitoja30:04 SaaS Suomessa. B2B osaaminen ja esimerkkejä31:08 Horisontaalinen vs vertikaalinen SaaS31:49 Horisontaalinen vs vertikaalinen arvostuskertoimet32:49 AI-disruptio ja reverse engineering33:13 Elon Muskin Macrohard34:09 Miksi malli murtaa dinosauruksia34:27 Fokus ja vallihaudat. Kieli, kulttuuri, sääntely35:33 MVP ja vibekoodaus36:07 AI-hype vs arvo37:04 Agentics Finland ja tekijöiden yhteisöt37:55 Mikä yritys kannattaa perustaa?38:27 Maslow käytäntöön39:13 Humanoidirobotit ja jakelun seuraava aalto40:05 Tavoite: 10 vuodessa exit. Mitä huomioida alussa?40:39 Exit-vaihtoehtojen rakentaminen41:06 Kriittinen massa. 5 M€+ ARR herättää ulkomaan kiinnostuksen41:27 Tee itsesi korvattavaksi. Rooli ja succession42:15 Osakassopimus. Ehdot myös erolle43:18 Kasvun rahoitus. Kassavirta vs ulkoinen rahoitus43:43 Voiko jäädä vain Suomen markkinaan?44:12 Älä perusta vain exitiä varten45:10 Perintövero vs luovutusvoittovero46:06 Ikääntyvät omistajat ja exit-paine46:55 Miksi ruotsalainen omistaja voittaa?48:29 Omistajavihamielinen narratiivi ja työllisyys49:28 Nuorten aloituspaikat ja Vuosi Yrittäjänä -ohjelma50:25 Euroopan suurin nuorten yrittäjyyskilpailu (Gen-E)51:08 YEL-uudistus52:13 Mahdollisuuksista markkinointi53:01 Y-tunnus kaikille55:00 Mitä yrittäjä menettää tuissa? Työnhakija vs yrittäjä56:45 Tyypillisimmät virheet M&A-prosesseissa57:15 Huono osakassopimus ja vähemmistön veto-oikeus57:42 Johdon palkkat59:00 Epärealistiset arvo-odotukset59:27 Virhe yritystä myydessä1:00:21 Miksi lukea Neuvotteluvalta?1:01:19 Neljä vipua: valta, analytiikka, sosiaalisuus, periaatteet1:01:52 Miten Eemeli päätyi jaksoon1:03:05 Jätä kysymykset kommentteihin seuraavaa jaksoa varten1:04:07 Sisäpiiri: Työelämä 22-vuotiaana ja AI-taidot#neuvottelija Sisäpiirissä Työelämä 22-vuotiaana ja AI-taidot

Syyskuun Nyörissä muistutellaan paristakin tapahtumasta, käydään pelihuoneella, seikkaillaan ja lopuksi tehdään omenahilloa. Myös kuulumiset kuuluvat asiaan. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut X: @nyorijutut #nyöri https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali Tule kuulolle taas ensi kuussa!

Voiko nuorille antaa vastuuta ja onko vastuunkantamisessa jokin ikäraja? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Toni Kokkonen ja Tilda Kuikanvirta.

Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuusto järjestää Lahden torilla huomenna torstaina 28. elokuuta klo 14–17 MoodFest-tapahtuman, jonka tavoitteena on edistää nuorten mielen hyvinvointia.Nuorisovaltuuston tuore puheenjohtaja Alisa Dahlström ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen viestintäasiantuntija Stiina Ikonen kävivät keskiviikkona Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa kertomassa Lahdessa toista kertaa järjestettävästä tapahtumasta.Dahlström toivoi tapahtuman tavoittavan nuoria, jotka kokevat olevansa vähän hukassa.- Että saisi mielen hyvinvoinnin ammattilaiselta löydettyä apukeinon.Ikonen muistutti nuoria siitä, että sosiaalisessa mediassa on hyviä puolia.- Voit löytää sieltä kaikenlaista apua ja vinkkejä.Toisaalta sosiaalinen media luo myös paineita.- Voi tuntua siltä, että kaikilla muilla menee tosi lujaa.Sosiaalisen median painetta käsitellään MoodFest-tapahtumassa lisää heti tapahtuman alkuun sijoittuvan Päijät-Hämeen koulurauhan julistamisen jälkeen Päijät-Hämeen hyvinvointialueen asiantuntija Laura Laineen, artisti Nikin ja Jaakko Parkkalin toimesta.Kuuntele koko haastattelu Radio Voiman podcastilta.

Elokuun Nyörissä kutsutaan nuoria nuorisofoorumiin, muistellaan kesäleiriä, aloitetaan pako tuhoutuneesta kylästä ja lopuksi syödään broileri-kasvisvartaita. Nyöristä kuulet joka kuukausi Näkövammaisten liiton nuorisotoiminnan ilmoitukset ja ruokaohjeen sekä kiinnostavia juttuja esimerkiksi peleistä ja tapahtumista. Haluatko osallistua Nyörin tekoon? Lähetä juttusi osoitteella nettiradio.nyori@gmail.com. Seuraa Nyöriä somessa: Facebook: facebook.com/nyorijutut https://www.nakovammaistenliitto.fi/fi/nyori-ja-naskali

Lahtelainen Maksim Gladostsuk muutti Suomeen Ukrainasta 3-vuotiaana. Hänestä on kasvanut vuosien aikana aktiivinen kaupunkilainen, joka haluaa vaikuttaa ympärillään oleviin asioihin.Pitkään järjestötyössä vaikuttanut Maksim on ottanut ensi askelia politiikassa. Tuoreena varavaltuutettuna hän pääsee kurkistamaan uudenlaisen vaikuttamisen saloihin ja sitä kautta tuomaan omia näkemyksiä esille. Radio Voiman haastattelussa hän kertoo, miksi halusi päästä vaikuttamaan lähiympäristönsä asioihin. Hänen huolensa liittyy etenkin nuorten suureen työttömyyteen ja sitä kautta syrjäytymiseen. Kuuntele lisää!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

(0:29) Nuorten miesten väkivaltaiset asenteet (21:41) Kansalaisten kasvuideat ja SAK:n palkankorotusvaatimukset

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen oli lukenut Helsingin Sanomista uutisen, jonka mukaan keskustanuoria ei olekaan niin paljon, kuin keskustapuolue luuli heitä olevan. Asia tuli ilmi kun opetusministeriöön oli lähetetty avustuspyyntö, jossa väitettiin keskustanuoria olevan enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Jäsenmäärä on yksi ministeriön myöntämien valtionavustusten suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Pekka muistutti, että muidenkin poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärä on romahtanut. Mistä johtuu nuorison vähentynyt kiinnostus jäsenyyteen ja mihin tämä johtaa? Keskittyykö puoluevalta harvainvallaksi muutaman aktiivisimman puoluejyrän käsiin? Onko demokratia maassamme uhattuna? Vai jättääkö tämä tilaa aivan uusille puolueille tai peräti uudenlaisille aktivismin kanaville? Hilkka Olkinuora esitti kysymyksen, onko virkamiesluokasta, tavallisista keskiluokan ihmisistä tullut uusi populistinen paarialuokka, jota voi "amputoida" ja "mätkiä" miten halutaan. Mihin seurauksiin julkisen hallinnon sokea leikkaaminen johtaa? Kaarina Hazardin aihe sopi hyvin pyhäinpäivä viikolle, hän puhui kuolemanjälkeisestä viestinnästä. Afterlife niminen uusi suomalainen startup-yritys oli aloittanut toimintansa. Se tarjoaa palvelua, jolla voit lähettää viestejä läheisillesi kuoleman jälkeen. Yritys lähettää, etukäteen suunnittelemasi viestit jälkeenjääville. Viestit voivat olla ääni-, video-, kirje- tai korttitervehdyksiä. Ne voidaan ajastaa lähetettäviksi esim. syntymäpäivinä. Kaarina oli miettinyt myös yrityksen toiminnan kehitystä tulevaisuudessa. - Kun tekoäly vielä vähän jalostuu, niin voin jutella vainajan kanssa loppuelämäni ajan ja kysellä häneltä neuvoja. Tekoälyllä saadaan vainajan vastaukset tuntumaan, kuin ne tulisivat hänen suustaan. Mitä te raatilaiset ajattelette kaikesta tästä kehityksestä?

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Nuorten hyvinvointi on ajankohtainen ja tärkeä kysymys. Yhteiskunnan ja vanhempien tuki voi vahvistaa nuorten minäkuvaa ja auttaa ehkäisemään pahoinvointia. Myönteisten kokemusten ja tukiverkostojen rakentaminen on ratkaisevassa roolissa nuorten henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.Tässä jaksossa käsittelemme lasten ja nuorten mielenterveyttä. Vierainani ovat Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sekä nuorisotyöntekijä, ohjaustoiminnan artesaani, seksuaalikasvattaja Mia Mountraki. Hän toimii aktiivisesti JHL kasvatus- ja ohjausalan nuorisotyön foorumissa.Keskustelemme mm. seuraavista kysymyksistä:- Miten nuoret voivat tällä hetkellä Suomessa?- Miten me voimme tukea nuorten mielenterveyttä ja estää pahoinvointia?- Kuinka nuorten kokemusta tulla nähdyiksi ja kuulluiksi voi vahvistaa?- Miten yhteiskunta ja vanhemmat voivat tukea nuorten minäkuvan ja identiteetin kehitystä myönteisellä tavalla?Lisätietoja:Mia Mountrakin ammatilliset some-tilit: LinkedIn, Instagram ja Facebook. Mian henkilökohtaiset tilit Instragramissa: @mikin_ajatuksia ja @partsofsilvermiki.Olavi Sydänmaanlakka on työskennellyt koko työuransa eri-ikäisten ihmisten mielenterveyshaasteiden parissa, ja erityisesti hänen sydäntään lähellä ovat nuoret. Nykyisin hän johtaa mielenterveysongelmia itse kokeneiden ihmisten valtakunnallista järjestöä Mielenterveyden keskusliittoa. Liitolla on kolme perustehtävää: vaikuttaa mielenterveyden häiriöön sairastuneiden ihmisten asemaan yhteiskunnassa, poistaa mielenterveysongelmiin yhä liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa ja tarjota arjessa selviytymistä auttavaa neuvontaa, kursseja ja koulutusta sekä ammattilaisten että vertaisten voimin.Mielenterveyden keskusliitto: verkkosivut, Facebook, Instagram, LinkedIn, YouTube. Mielenterveystaitoja voidaan opettaa ja opetella lasten ja nuorten kanssa päivittäisessä arjessa. Lasten ja nuorten mielenterveyttä ja laajemmin hyvinvointia edistetään varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä sekä nuorisotyössä. Tätä tärkeää työtä tekevät myös JHL:n kasvatus- ja ohjausalan tähtiammattilaiset.Mielenterveyden edistäminen on lasten ja nuoren kohtaamista ja näkyväksi tekemistä kannustamalla, rohkaisemalla ja huomioimisella lapsi tai nuori arkisissa tilanteissa. Jokainen lapsi ja nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia, läsnä olevia ja kiinnostuneita aikuisia. Kaikilla ei ole myönteisiä ja kannustavia vuorovaikutussuhteita elämässään. Kasvatus- ja ohjaustyön ammattilainen voi olla ainoa, neutraali taho, joka lähestyy nuorta hänen omilla ehdoillaan arvostaen ja kuunnellen. Kasvatus- ja ohjausalan ammattilainen voi olla korvaamaton osa lapsen ja nuoren turvaverkkoa ja tärkeä mielenterveyttä suojaava tekijä.Lisätietoa JHL kasvatus- ja ohjausalan toiminnasta löydät täältä:JHL - Kasvatus- ja ohjausalan ammattilaiset verkossa, Facebook, Instagram.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Nuorten mielenterveyskriisi alkoi näkyä tilastoissa noin 15 vuotta sitten, mutta kukaan ei tiedä miksi. Yksi selitys on vahvoilla. Silloin nuoret saivat käteensä älypuhelimen. Alkoi historiallisen suuri ihmiskoe, jonka vaikutukset paljastuvat nyt. Onko älypuhelimia syyttäminen nuorten ongelmista, vai ovatko jyrkät vaatimukset kännykkäkielloista ja somen ikärajoista vain moraalipaniikkia? Mihin nykysomen äärimmäinen koukuttavuus perustuu ja miksi Piilaakson teknologiaväki pyrkii rajoittamaan omien lastensa ruutuaikaa muita hanakammin? Ihmislapset ovat aina oppineet leikkimällä. Ilman sitä sosiaaliset, älylliset ja emotionaaliset kyvyt jäävät heikoiksi. Ovatko älylaitteet nyt tehneet leikistä lopun ja mitä siitä oikein seuraa? Asiantuntijoina nuorisolääkäri ja nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola ja varhaiskasvatuksen apulaisprofessori Signe Siklander. Toimittajana on Jaro Asikainen.

Sähkötupakointi eli vapetus on yleistynyt joko tupakan korvikkeena tai muuten vaan. Vapetusta luullaan vaarattomaksi, mutta keuhkoihin iskee tulehdus, kun sinne vetää elintarvikearomeja tai muuta moskaa. Koululaisilta takavarikoiduista vape-nesteistä löytyi tutkimuksissa lyijyä, kuparia, hyönteis- ja rikkaruohomyrkyjä ynnä muuta, ja muka-nikotiinittomissa nesteissä oli nikotiinia. Tupakkateollisuus tähtää nuoriin sillä harva aloittaa tupakoinnin yli 20-vuotiaana. Nuorille räätälöidään nikotiinituotteita, koska nikotiiniriippuvuus kehittyy heille nopeasti, ja sehän on nikotiiniteollisuuden tarkoitus. Uusia käyttäjiä tarvitaan, kun tupakan menekki laskee. Joku käyttää sähkösavukkeessa elintarvikearomeja, joita kuvittelee vaararattomiksi. Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Eeva Ollila muistuttaa, että perunajauhokin on syötävää, mutta ei tee hyvää keuhkoissa. Sosiaalipsykologi Hanna Ollila THL:stä uskoo faktatiedon vaikuttavan vapettajiin. Nyt sähkötupakka toimiin pikemminkin sisäänheittoleluna nikotiiniriippuvuuteen kuin siitä vierotuksena. Miksi muuten netissä myytäisiin vaahtokarkki-makuneisteitä ja nikotiinikarkkeja lasten ja nuorten makuun. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Nuoruus on elämänvaihe, jolloin pitäisi itsenäistyä vanhemmista, kiinnittyä omaan kaveripiiriin ja oppia yhteiskunnassa tarvittavia asioita. Itsenäistyä monella eri tavalla. Koronapandemian aikana mikään näistä ei toteutunut, vaan koulut sulkeutuivat, harrastuksiin ei päässyt ja tapahtumat kiellettiin. Lisäksi korona toi mukanaan huolta omasta tai läheisen sairastumisesta. Eri tutkimuksissa on selvitetty koronan vaikutuksia nuoriin, ja tulokset ovat huolestuttavia. Nuorten hyvinvointi ja oppimistulokset heikkenivät sekä yksinäisyys lisääntyi. Myös psykiatriset diagnoosit lisääntyivät, samaan aikaan hoitoon oli vaikea päästä. Kriisit eivät loppuneet pandemiaan. Koronan jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sähkön ja sitä myötä koko elämisen kustannukset kohosivat. Oman huolensa tuo myös ilmaston lämpeneminen. Monen aikuisenkin turvallisuudentunne on horjunut. Sekä nuoria että kaikenikäsiä voi tukea kuitenkin monella tapaa aivan tavallisessa arjessa. Haastateltavat: Apulaisprofessori Eija Pakarinen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sekä Suomen Akatemian Pandemics-tutkimusohjelman EduRescue-hankkeesta, yksinäisyystutkija, professori Niina Junttila Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.