Podcasts about luonnon

Marko Leppäsen ja Adela Pajusen kirja Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen yhdistelee henkilökohtaisia kokemuksia tutkimustietoon ja kulttuurihistoriaan. He kirjoittavat muun muassa metsänpeitosta, johon ihminen voi joutua. Metsänpeitossa oleminen voi olla myös hoivaavaa. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara ja sen lukee Heikki Puskala.

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Marko Leppänen ja Adela Pajunen ovat olleet mukana kehittämässä tutkittua metsäterapiamallia, jossa ihminen voi saada lääkäriltä tai hoitajalta lähetteen metsään. Heidän tuore kirjansa Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen antaa ohjeita itsehoitoon luonnossa. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana Heikki Puskala.

Marko Leppäsen ja Adela Pajusen kirja Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen korostaa pysähtymistä ja läsnäoloa luonnossa. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukija on Joni Timonen.

Marko Leppänen ja Adela Pajunen ovat kirjoittaneet teoksen Luonnon rytmissä yli vaikeiden aikojen. Se kulkee halki vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana Joni Timonen.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Tänä vuonna ensimmäisenä lajina kuullaan lapintiaista. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien illassa studiossa ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Paavo Häikiö.

Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja työssä tarvitaan monenlaisia paikallisia ja kansainvälisiä toimijoita: tutkijoita, virkamiehiä, kansalaisia, kansalaisjärjestöjä- ja valistuneita päättäjiä. Nyt Kolumbiassa pidetyn YKn luontokokouksen jälkimainingeissa Minna Pyykkö kävi retkellä pitkän linjan kansanedustajan Pertti Salolaisen kanssa. Aurinkoisena syyspäivänä Viikissä he juttelivat Salolaisen luontoharrastuksesta, luonnonsuojelun merkityksestä hänelle ja siitä, miten hän ajattelee luonnon pärjäävän nykymaailmassa.

Kevät on yrttien ja syötävien kasvien kulta-aikaa, jolloin metsissä käy kuhina, kun retki- ja kotikokit keräävät luonnonantimia lautasille. Puutarhoissa alkaa kuokkiminen ja pitkin kesää kerätään satoa. Luonto tarjoaa meille loppukesään vielä mustikat ja puolukat, mutta onko ihanuus ohitse, kun suvi taipuu syksyyn? Hyönteiskokki Topi Kairenius on retkeilijä ja hyvin perehtynyt luonnosta saataviin aineksiin. Hän onkin juuri oikea henkilö vastaamaan retkeilytoimittaja Joppe Rannan kysymykseen: onko luonnon ruokapuoti auki vielä näin syksylläkin?

Kaksi nuoruuden koulutoveria Lahden Lyseosta, professori, metsä- ja ympäristötieteen tutkija Pekka Kauppi ja rakennusarkkitehti, luonnon ja valokuvauksen harrastaja Seppo Peltomaa ovat julkaisseet keväällä yhdessä kirjan Luonnon muuttuva monimuotoisuus. Kaupin ja Peltomaan Luonnon muuttuva monimuotoisuus kertoo luonnon muuttumisesta ja muistuttaa, ettei kaikkea ole menetetty.   Radio Voiman haastattelussa Peltomaa kertoo luontokuvauksesta ja kirjantekoprosessista. Kirjan tekijät ovat huomenna sunnuntaina haastattelussa Helsingin kirjamessuilla. 

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden viimeinen laji, närhi, esiteltiin syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on havahduttu viime vuosina Suomessakin. Tuoreimman uhanalaisarvion mukaan joka yhdeksäs laji on meillä uhanalainen, linnuista peräti joka kolmas, ja monet niistä ovat nyt syysmuutolla matkaavia muuttolintuja. Suomen monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että tämä kehitys pysäytetään pikimmiten eli jo vuoteen 2030 mennessä. Minna Pyykkö tapasi ympäristöoikeuden professori Kai Kokon ja jutteli siitä, miten laki voi auttaa tässä monimuotoisuuden suojelussa.

Stora Enson hakkuutyömaan aiheuttama luontotuho Suomussalmella on nostanut esiin kysymyksiä niin yritysten vastuusta ja ympäristöosaamisesta kuin tuotetusta vahingosta, sekä yritykselle että ennen kaikkea luonnolle. Jo pitkään on ollut vallalla trendi, että liike-elämä markkinoi itseään vihreänä ja luontoarvoja kunniottavana. Yritykset hakevat kilpaa toiminnalleen luontosertifikaatteja ja julistavat ympäristöohjelmiaan. Mutta kuinka aidosta ponnistelusta on kyse? Hyvää puhetta mahtuu maailmaan, mutta ihmisen ja muun luonnon suhde on monin tavoin kompleksinen. Kompleksisuus näkyy tavallisissa arkipäivän valinnoissa. Kokonaan oma tarinansa on, minkälaisen haitan raakkujen tuhoaminen on aiheuttanut Stora Ensolle ja miten yhtiö voi korvata luonnolle koituneiden vaurioiden ohessa omalle maineelleen syntyneen haitan. Raakkujen tuho on nostanut esiin ennenäkemättömän laajan paheksunnan yhtiötä kohtaan. Ihmisen, bisneksen ja luonnon monimutkaisesta ja monin tavoin hankalasta suhteesta ohjelmassa keskustelevar kaksi tuoretta tietokirjailijaa. Mainostoimisto Hasanin toimitusjohtaja Riku Vassinen on kirjoittanut tietokirjan Viherpesutalous, jossa arvioidaan talouselämän pyrkimyksiä hallita mainettaan esittämällä toimintansa ekologisena ja ympäristöä suojelevana. Tietokirjailija Annamari Huovinen on puolestaan kirjoittanut teoksen Hankala eläin, jossa pohditaan ihmisen ja eläinten usein ristiriitaista suhdetta toisiinsa. Toimittajana on Ville Talola.

Koe ja kuule kotimaan luonto Juha Laaksosen luotsaamalla luontoretkellä juhannusta lähdetään viettämään Kuusamoon Kitkajärven rannalle Vasaraperän kylän pohjoispuolelle. Anne Jäkäläniemi kertoo, millaisia traditioita heillä juhannuksena on ollut ja millaisia muutoksia hän on lintu- ja kasvilajien esiintymisessä viime vuosina huomioinut. Luonnon aikataulu taitaa olla hieman aikaistunut ja joitain lajeja on myös valitettavasti kadonnut tai ainakin vähentynyt.

Ihmisen vahva vaikutus näkyy luonnossa. Kuusi yhdeksästä planeetta Maan kantokyvyn rajasta on ylittynyt ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuudessa, makean veden käytössä, maankäytössä, välttämättömien ravinteiden typen ja fosforin kierrossa sekä kemiallisessa saastumisessa. Näiden tekijöiden turvaraja on ylitetty, mikä koskee varsinkin ihmisen toimintaa. Maa on vaarassa suistua keikahduspisteeseen, jossa luonto ja ihmisen välitön ympäristö muuttuvat ratkaisevasti. Maapallon toiminta on monimutkainen biofysikaalinen järjestelmä, jossa kantokykyyn liittyvät seikat ovat laajasti kytkeytyneet toisiinsa. Ne voivat kiihdyttää toisiaan, joten lumipallon tavoin etenevä dramaattinen muutos heikentäisi ihmisen elinympäristöä emmekä enää pystyisi nojaamaan luonnon palveluihin. Luonto kyllä selviää, mutta todennäköisesti ihmisen elämän laatu heikkenee. Miten ongelma ratkaistaan? Pitäisikö tuotteiden ympäristökustannukset ja -haitat kytkeä niiden hintoihin? Haastateltavana yliopistotutkija Maija Heikkilä Helsingin yliopistosta, apulaisprofessori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja Eeva Primmer. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Luontomiehemme tekee tänään tunnustuksen. Hän kertoo olleensa väärässä, mutta toivoo ettei väärässä olemisen ilosanomaa levitettäisi laajemmalti. Blomis on myös pohtinut Aku Ankan tekemiä ratkaisuja ja sitä miksei Matka Ixtlaniin ole hänelle enää suunnittelemisen arvoinen. Filosofista pohdintaako helteellä? Kenties. Kuuntele jos tohdit.

Miksi Suomi jarruttelee luonnon suojelemiseen tähtäävissä EU-asetuksissa? Keskustelemassa kansanedustajat Heikki Autto (kok.), Jenni Pitko (vihr.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Toimittajana on Linda Pelkonen. 

Kilpailu on kovaa luonnossa, joten kaikki konstit on käytössä. Tehokkaat myrkyt raivaavat elintilaa ja kilpailijoita. Ne suojaavat myös syödyksi tulemiselta, mutta hyvin pieninä annoksina samat myrkyt voivat toimia ihmisten lääkkeinä. Monet luonnosta löydetyt lääkkeet ovat alkujaan eliöiden myrkyllisiä puolustuskemikaaleja. Homo sapiens on kokeilemalla löytänyt monen myrkyn ja sen lääkekäytön välisen rajan. Botuliinimyrkky eli botox on voimakas hermomyrkky. Ruuassa tai hutiloiden käytettynä se voi tappaa ihmispolon, mutta sillä voidaan hoitaa muun muassa lihaskramppeja ja migreeniä. Monia vanhoja lääkeyrttejä on siirretty maustehyllyyn. Osalla niistä on kuitenkin tehoa esimerkiksi yskänlääkkeissä. Tulevaisuuden lääkkeitä etsivät vanhempi yliopiston lehtori Yvonne Holm ja farmakologian professori Tomi Rantamäki Helsingin yliopistosta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Jos sinua kiinnosti tämä aihe, niin sinua saattaisi kiinnostaa Kalevala palaa!- sarjan jakso nimeltä Monet perinteiset kasvirohdot ovat käytössä, osa niistä haetaan puhdistettuna purkkitavarana apteekista https://areena.yle.fi/podcastit/1-50082595

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji korppi kuuluu radiossa ja Yle Areenassa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Luonnon monimuotoisuus on tällä hetkellä vastuullisen sijoittamisen ykköspuheenaihe, vaikka siihen keskittyviä sijoitustuotteita ei ole vielä saatavilla ilmastorahastojen tapaan. Miksi luontokato on noussut sijoittajien ja rahoittajien agendalle? Entä milloin tavallinen sijoittaja saa rahansa siihen kiinni?Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/biodiversiteetti-on-vastuullisen-sijoittamisen-the-teema-vuonna-2024-mit-sijoittajan-tulisi-tiet-luontokadosta Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Mitä yhteistä on seuraavilla: ahven, harmaahaikara, ilves, merikotka, metsäkauris, mäyrä, pieni eläin, saimaannorppa ja sammakko. Nämä kaikki esiintyvät Blomiksen luonnon suuressa vaaliehdokkaiden esittelyssä, sepitteellisessä tarinassa, jossa luonto järjestäisi vaalit. Siis ne, jotka meillä ihmisnisäkkäillä on edessä parin viikon kuluttua. Ainakin ensimmäinen kierros on. Yhdeksän ehdokasta ja kaikilla sama päämäärä, suomalaisen erityisen luontosuhteen elossapito ja säilyttäminen. Kymmeneskin - ehdokas kiiski - melkein pääsi mukaan, mutta jäi vastarannalle sattuneesta syystä.

Joulun odotusta on myös luonnossa ja myös luontotoimittelijoilla. Oma sellaisemme, Blomis on ihan täpinöissään ja odottaa malttamattomana aattoiltaa. Toisinaan satunnainen luontomiehemme on saanut itse toimia joulupukin apulaisena, vt. pukkina ja ne hommat on jääneet lähtemättömästä mieleen. Lasten riemu lahjojen avaamisen äärellä on ehdottomasti joulun kohokohtia. Mutta mitä mahtaisivatkaan toivoa joululahjaksi luontokappaleet? Sitä on pohtinut jouluaaton tarinassaan Blomis.

Kiinan sotilaallinen uhittelu Taiwania kohtaan lisääntyy. Millaisia vaikutuksia konfliktin kärjistymisellä olisi Euroopalle? Aasian-kirjeenvaihtajamme Mika Hentusen raportti Taipeista Taiwanista. EU:n ja Kiinan johtajat tapasivat Pekingissä. Miltä näyttävät unionin ja Kiinan suhteet? Studiossa europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr.), Henna Virkkunen (kok.) ja Elsi Katainen (kesk.). Asuntokaupan hyytymisestä on puhuttu pitkin syksyä. Mikä on asuntomarkkinoiden tilanne? Haastattelussa ekonomisti Juho Keskinen Hyposta.  Missä tilassa on Suomen luonto? Haastattelussa Luontopaneelin puheenjohtaja Jouni Kotiaho ja Suomen Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen. Luonnon tilaa kommentoi puhelimitse myös ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.). Juontajana Mira Stenström, toimittajina Satu Heikkilä ja Mikko Haapanen. Tuottajana Hanna Juuti.

Itsenäisyyspäivän luontoretkellä pohditaan suomalaista luontosuhdetta. Monet meistä ovat kiinnostuneet luonnosta jo lapsuudesta lähtien ja innostus kantaa läpi elämän. Ulkoilu ja luonnon tarkkailu tarjoavat alati pieniä ja isoja ihmeitä ja ihmettelyä. Luontoretkellä tohtori Jenni Haukio kertoo omasta luontosuhteestaan ja sen syntymisestä. Retkikaverina Mäntyniemessä on Juha Laaksonen.

Tämä luonnollista kemiaa podcastjakso sai inspiraationsa kemian opiskelijoiden kurssityöstä kasvitieteellisen puutarhan kasvikirjon parissa. Luonnon monimuotoisuudessa näyttääkin edelleen olevan sellaisia tasoja, joita emme ole välttämättä koskaan tulleet edes ajatelleiksi. Mutta miten näitä tuntemattomia tasoja pitäisi lähestyä, jotta niistä voisi tulla osa meille tuttua luonnon monimuotoisuutta? Kuuntele Maria Lahtisen ja JP Salmisen mietteet asiasta ja siitä, miten tätä monimuotoista haastetta kannattaa lähteä jatkossa ratkomaan. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

Toimittaja, kirjailija Kimmo Ohtonen tapaa Maailmanparannus-podcastissa asiantuntijavieraita, joiden kanssa hän parantaa maailmaa pohtien luonto- ja ympäristökysymyksiä. Etsiessään tiedonjyväsiä ja oivalluksia ympäristökysymysiin Kimmo huomasi, että teknologian huimasta kehityksestä huolimatta usein kurantein tieto löytyy kirjoista. Siksi podcastin vieraat ovat kirjailijoita. Kimmo valitsi jokaiselta kirjailijalta yhden hänen kirjoittamansa kirjan, joka toimii oppaana maailmanparannusmatkalla. Mukana 5-osaisessa podcast-sarjassa ovat kirjailijat Kerttu Kotakorpi, Juha Kauppinen, Risto Isomäki, Tiina Raevaara ja Panu Pihkala. Tutkiva journalisti ja tietokirjailija Juha Kauppiselta on mukana teos ”Monimuotoisuus” (Siltala, 2019). Juha on tehnyt lukuisia palkittuja reportaaseja ja tietokirjoja luonto- ja ympäristöaiheista. Juha on koulutukseltaan biologi. Lisätietoja: - Maailmanparannus-podcast SoundCloudissa, https://soundcloud.com/kirjastokaista/sets/maailmanparannus-podcast - Maailmanparannus-podcast Spotifyssa, https://open.spotify.com/show/4qfja8bgS423qzTspfwI9h?si=fbf08ee53c574778 - Lisätietoa podcastista Kirjastokaistan blogissa, https://www.kirjastokaista.fi/maailmanparannus-podcastista-tiedonjyvasia-ja-oivalluksia-ymparistokysymyksiin/ - Jakso litteroituna tekstivastineeksi (pdf), http://www.kirjastokaista.fi/app/uploads/2023/09/maailmanparannus_kauppinen_litterointi-1.pdf Sarjan ideointi, käsikirjoitus ja toimittaja: Kimmo Ohtonen Äänitys, editointi ja sarjan grafiikat: Mikko Helander Tuottaja: Riitta Taarasti Musiikit: storyblocks.com Äänityspaikka: Itäkeskuksen nuorten toimintatalo Kipinän studio Tuotanto: Kimmo Ohtonen ja Kirjastokaista, 2023

Toimittaja, kirjailija Kimmo Ohtonen tapaa Maailmanparannus-podcastissa asiantuntijavieraita, joiden kanssa hän parantaa maailmaa pohtien luonto- ja ympäristökysymyksiä. Etsiessään tiedonjyväsiä ja oivalluksia ympäristökysymysiin Kimmo huomasi, että teknologian huimasta kehityksestä huolimatta usein kurantein tieto löytyy kirjoista. Siksi podcastin vieraat ovat kirjailijoita. Kimmo valitsi jokaiselta kirjailijalta yhden hänen kirjoittamansa kirjan, joka toimii oppaana maailmanparannusmatkalla. Mukana 5-osaisessa podcast-sarjassa ovat kirjailijat Kerttu Kotakorpi, Juha Kauppinen, Risto Isomäki, Tiina Raevaara ja Panu Pihkala. Meteorologi ja tietokirjailija Kerttu Kotakorvelta on mukana teos ”Suomen luonto 2100: tutkimusretki tulevaisuuteen” (Bazar, 2021). Kerttu on koko kansan tuntema meteorologi ja podcastin julkaisun aikaan syksyllä 2023 hän työstää Ylellä ilmastonmuutosta käsittelevää tv-sarjaa. Lisätietoja: - Maailmanparannus-podcast SoundCloudissa, https://soundcloud.com/kirjastokaista/sets/maailmanparannus-podcast - Maailmanparannus-podcast Spotifyssa, https://open.spotify.com/show/4qfja8bgS423qzTspfwI9h?si=fbf08ee53c574778 - Lisätietoa podcastista Kirjastokaistan blogissa, https://www.kirjastokaista.fi/maailmanparannus-podcastista-tiedonjyvasia-ja-oivalluksia-ymparistokysymyksiin/ - Jakso litteroituna tekstivastineeksi (pdf), http://www.kirjastokaista.fi/app/uploads/2023/09/maailmanparannus_kotakorpi_litterointi-1.pdf Sarjan ideointi, käsikirjoitus ja toimittaja: Kimmo Ohtonen Äänitys, editointi ja sarjan grafiikat: Mikko Helander Tuottaja: Riitta Taarasti Musiikit: storyblocks.com Äänityspaikka: Itäkeskuksen nuorten toimintatalo Kipinän studio Tuotanto: Kimmo Ohtonen ja Kirjastokaista, 2023

LTT on palannut! Uuden kauden alkajaisiksi arvioimme hallituksen budjettisopua luonnon ja ilmaston näkökulmasta: miten kävi luonnon ja ilmaston, kun päättäjät keskittyvät symbolisiin bensapäätöksiin? Teemme myös pikakatsauksen Rokansaaren metsien suojelukampanjaan ja Äänekosken sellutehtaalle. Studiossa viestintäasiantuntija Juuso Janhunen, Greenpeacen maajohtaja Touko Sipiläinen ja metsäasiantuntija Oona Käyhkö.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämä vuoden viimeinen laji viiksitimali esitellään syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.

Puhtaan luonnon keskellä, erään Rautavaaran luonnonkauniin niemen nokassa sijaitsee legendaarinen Nuorisokeskus Metsäkartano, joka tarjoaa upeat puitteet niin leireille, häille, kokouksille kuin ihan vaan lomailuun. Niihin hetkiin, kun on tarve irroittautua kaupungin kuhinasta ja painella luonnon helmaan. Luonnon helmasta löytyy myös tämän viikon pääraaka-aine, jota Metsäkartanon myynti- ja markkinointivastaava Mari Aaltonen hyödyntää reseptissään. Kantarellimuhennos tai -kastike Ainekset: Noin litra kantarellejaSipulia (1 iso tai 2 pientä) Voita (maun mukaan ainakin 2 rkl, mutta itse laitan reilumminkin) Vehnäjauhoa (noin 2 rkl tai miten paksua / juoksevaa haluat) Vettä (noin 1 dl) Kuohukermaa (2 dl) Suolaa Mustapippuria Valkoviini- tai balsamiviinietikkaa(hyppysellinen sokeria) Ruohosipulia  Kuori ja paloittele sipuli. Kuullota sitä voissa. Puhdista ja paloittele sienet. Voit lisätä voita, jos et laittanut kaikkea aluksi. Lisää sienisilppu pannulle ja haihduta neste pois (itse usein kaadan välillä osan nesteestä pois, jos / kun en malta odottaa haihtumista). Anna seoksen paistua pannulla riittävän kauan.Sekoita joukkoon vehnäjauhot niin, että ne vähän paistuvat pannulla seoksen joukossa (ei kuitenkaan ruskisteta). Lisää joukkoon vesi ja kuohukerma. Sekoittele kastiketta niin, että se sakeentuu. Hauduttele valmiiksi. Mausta ja maista. Lisää suolaa, mustapippuria ja valkoviini- (tai balsami)etikkaa maun mukaan. (Saatat haluta laittaa hyppysellisen sokeria joukkoon?) Lisää aina vähän kerrallaan ja maista – näin saat täydellisen makuyhdistelmän.Lopuksi ruohosipulia tai muita tuoreyrttejä.   Tätä voi syödä vaikka minkä kanssa: ruisleivän päällä, lohen, kanan tai lihan kanssa, pastan, perunoiden kera…

Tiedätkö, mistä löytyy oman lähimetsäsi monimuotoisuuden hotspot? Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan luonnon monimuotoisuuden erilaisista tasoista ja annetaan kuulijoille uudenlaisia mahdollisuuksia tarkkailla monimuotoisuuden kehittymistä heille itselleen tärkeissä luontokohteissa. Jaksossa puhutaan yllättävän vähän kemiaa eli tällä podcastjaksolla voi aloittaa, jos ei ole aiempia jaksoja vielä ennättänyt kuunnella. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo Suomen luonnon päivä. Suomen luonnon päivä Hups. tämän meinasin unohtaa, tai, en huomannut ollenkaan. Tänään kuitenkin ensimmäistä kertaa Suomen luonnolle virallisesti liputetaan. Tämä päivä omistetaan Suomen luonnolle, arvokkaalle ja kauniille. Luonto antaa meille voimaa, auttaa arjessa paremmin jaksamaan. Luonto terveyttä ja kuntoa kohentaa, luonnosta rauhaa saa. Luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä, keskittymiskyky paranee, syke ja verenpaine alenee. Luonto edistää sosiaalista hyvinvointia, ja toisten ihmisten kanssa kommunikointia. Luonnossa mieliala kohenee, ja jopa vastustuskykymme paranee. Luonto meille paljon antaa, ja mitä se saakaan kantaa! Luontoa roskataan, luontoa tuhotaan. Luonto koetetaan ihmisen tahtoon alistaa, tämä ei onnistu milloinkaan. Luonto apuamme tarvitsee, jotta luonto edelleen meitä ravitsee. Ulla-Maija Mantere

Suomen luonnon päivää juhlitaan ensi lauantaina jo yhdettätoista kertaa, ja tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä. Tasavallan presidentin puoliso tohtori Jenni Haukio on toiminut päivän suojelijana alusta alkaen. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan näistä vuosista ja luonnon merkityksestä suomalaisille.

Lauantaina 26.8. juhlistetaan Suomen luonnon päivää yhdettätoista kertaa. Tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä, ja Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Minna Pyykkö oli retkellä Helsingin Lapinlahden rannassa Ympäristöministeriön erikoisasiantuntijan luontoharrastaja Matti Niemisen kanssa. He juttelivat Suomen luonnon päivästä, luonnon merkityksestä ja sellaisista luontokokemuksista, jotka muistaa loppuikänsä.

Suomalaiset ajattelevat olevansa metsäläis­kansaa, vaikka suurin osa ei ole koskaan edes käynyt oikeassa metsässä. Onko luontosuhteemme pelkkää väärinkäsitystä?

Valtionrajojen jarruttaessa ratkaisuja ekokosmopolitanismi voisi vaikuttaa luontevalta viitekehykseltä ilmastokriisin hillitsemiseksi, mutta se ei ole onnistunut saamaan näkyvyyttä poliittisessa keskustelussa. Löytyisikö luonnon oikeuksia korostavasta ajattelusta sopivampia keinoja koko planeettaamme koskevien haasteiden ratkaisemiseksi?

Jylhien erämaiden keskellä kumpuilevat tunturit, maaruskan huumaava väriloisto, taivaalla loimuavat revontulet, koreat kuukkelit, suloiset sopulit ja alkukesän vuolaana virtaavat joet — tätä kaikkea kuuluu Lapin luonnon lumoon. Ja tämän viehätyksen perässä pohjoiseen matkustaa tuhansia luonnon ihastelijoita joka vuosi. Mikä juuri sinua vetää Lappiin tai osaatko kertoa mistä tulee se Lapin kuuluisa taika? Suorassa lähetyksessä toimittaja Hannamari Vallila ja retkeilevät biologit Keijo Taskinen sekä Minttu Heimovirta yrittävät selvittää Lapin lumon salaisuutta keskellä Ylläksen tunturimaisemaa. Studiossa kuuntelijoiden puheluita ottaa vastaan Juha Blomberg. Äänisuunnittelija: Petri Hårdh Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että luonnolla on myönteinen vaikutus terveyteemme ja hyvinvointiimme. Erityisesti lapset nauttivat suunnattomasti saadessaan leikkiä metsässä ja tutkia luontoa. Luonnossa olo myös parantaa oppimista! OPH:n kestävyyskasvatuksen asiantuntijan Helena Suomelan vieraana keskustelemassa Luken tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen. Jaksossa kuullaan myös luokanopettaja Johanna Sahilan viesti Tervakosken koululta. 

On taasen aika auringon, koska on toukokuu! Toukokuussa sattuu ja tapahtuu, kevätpuuhat on täydessä vauhdissa ja luontomaailma valmistautuu tohinalla lähestyvään kesään. Luonnon äideistä osa on jo saanut tämänvuotiset jälkikasvut väännettyä maailmaan, mutta monella lajilla on vielä kosiomenot edessä. Ihmisäideillä lisääntyminen ei ole sidottu vuodenaikojen kiertoon, mutta äitienpäivä on. Se on joka vuosi toukokuun toisena sunnuntaina, niin myös tänä vuonna. Satunnainen luonnonhavainnoijamme Blomis nokkelanapokkelana poikana (lue: miehenä ja isänä) hokasi että nythän on hyvä hetki jutella kotvanen äitiydestä.

Tässä jaksossa vieraana on esoteerinen maantieteilijä Marko Leppänen. Pulahdamme Markon kanssa Sipoonjoen perinnesaunan lämminvesialtaaseen keskustelemaan juurista ja niiden menettämisestä. Pohdimme, millainen voisi olla juuriltaan vahva yhteisö? Miksi sellaiset ovat niin kovin harvinaisia tänä päivänä? Keskustelemme myös syklisestä historiakäsityksestä ja siitä, voimmeko todella ymmärtää polkuja, joita pitkin olemme tulleet kohti modernia, yksilökeskeistä aikakautta. Löylyosiossa yritämme jäljittää älyn alkuperää. Mitä metsänpeittokokemukset tai keskiaikainen Kuolemantanssi-ilmiö voivat kertoa ihmismielen todellisista vaikuttimista? Millaisesta tilasta käsin luonnon älyyn voisi olla yhteydessä? Entä onko tekoäly koskaan todella älykäs? Nämä ja lukuisat muut kysymykset siivittävät meidät yöhön saakka jatkuneeseen keskusteluun Sipoonjoen taivaan alla. Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity Kääpä Mushrooms: https://www.kaapamushrooms.com/ Sipoonjoen perinnesauna: https://saunotus.fi/

Suomen luonto köyhtyy. Yhä useampi laji - valitettavasti - muuttuu uhanalaiseksi. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Luonto-Suomen Luonnon auttamisen illassa keskitytään ratkaisuihin. Jos haluaisit auttaa, muttet tiedä mitä tehdä tai olet kenties jo auttanut luontoa ja haluat jakaa vinkkisi. Voit myös kertoa ohjelmassa havainnoistasi kotikulmiesi luonnon tilasta. Vastaamassa ovat parhaat asiantuntijat Suomen Luontopaneelista: Janne Kotiaho, Liisa Kulmala ja Aleksi Lehikoinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Muistatko, miltä tuoksuu mukillinen metsämansikoita tai valkolehdokki valoisassa kesäyössä? Onko kevään koivujen hiirenkorvilla oma tuoksunsa? Voiko sulavan lumen ja sen alta paljastuvan maan haistaa? Miksi jotkut kukat tuoksuvat ja toiset eivät? Mitkä ovat mielestäsi Suomen luonnon hienoimpia hajuja, ja minkälaisia muistoja ne tuovat mieleen? Onko Suomen luonnon tuoksuja onnistuttu tallentamaan hajuvesiin? Kerro omia tuoksumuistojasi ja kokemuksiasi tai kysy aiheesta. Luonto- Suomessa ovat asiantuntijoina paikalla tietokirjailija Ari Turunen ja kasvitieteilijä Henry Väre. Toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Megatrendit tarjoavat perusrungon yritysten tulevaisuustyölle. Tässä jaksossa keskustelemme Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vatajan kanssa vuoden 2023 megatrendeistä erityisesti yritysten näkökulmasta: millaisten haasteiden kanssa olemme tekemisissä ja miten rakentaa tulevaisuutta aktiivisesti. Sivuamme myös muita Sitran työkaluja, jotka helpottavat tulevaisuustiedon hyödyntämistä ja kytkevät sen arkeen. Keskustelemme lisäksi Sitran omasta strategiatyöstä, hiljaisista signaaleista ja tulevaisuusresilienssistä. Megatrendit 2023: Luonnon kantokyky murenee Hyvinvoinnin haasteet kasvavat Demokratian kamppailu kovenee Kilpailu digivallasta kiihtyy Talouden perusta rakoilee Linkkejä:

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen.

Eduskunnan talousvaliokunta sai viime viikolla valmiiksi mietintönsä kaivoslaista. Eduskunnan on määrä äänestää kaivoslaista tämän mietinnön pohjalta. Miten kaivoslaki muuttuu? Keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.), varapuheenjohtaja Katri Kulmuni (kesk.) ja valiokunnan jäsen Mari Holopainen (vihr.). Miten varmistetaan, että yhteiskunta saa kohtuullisen korvauksen siitä että kansainväliset yritykset tulee Suomeen kaivamaan? Kunnat saavat jatkossa verotuloja kaivoksista, mutta myös valtaa päättää kaivosluvista. Vihreä siirtymä vaatii kobolttia, jota Suomen maaperässä on enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Miten kaivaminen tehdään ilman, että luonto kärsii liikaa? Vaikka mietintö kaivoslaista hyväksyttiin yksimielisenä vihreät ei saanut läpi tavoitteitaan luonnon suojelemisen tasosta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Syksy on tullut. Luonnon kirja kutsuu mietiskelemään elämän päättymistä ja jatkumista.

Jakso 238. Kaveri pakkasi vaellukselle litrakaupalla sihijuomaa. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen. Tuottaja: Sami Hahtala / Yle.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämä vuoden viimeinen laji valkoposkihanhi esitellään syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Matti Ylönen.

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja vuoden ensimmäinen laji kuuluu radiossa aina maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Matti Ylönen.

Luonnon ekosysteemit tarjoavat meille ne palvelut, joita ilman emme voi elää. Ihmisen toimista johtuen luontoa ja lajeja kuitenkin häviää ennennäkemättömällä nopeudella. Mistä muusta kuin yksittäisten lajien häviämisestä luontokadossa on kyse, ja miten voimme hillitä sitä? Konkreettisia keinoja olisivat esimerkiksi valtion luonnontilaisten metsien enempi suojelu ja luonnon tuominen mukaan bruttokansantuotteeseen, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Aino Juslén. Mitä muuta pitäisi tapahtua, ja kenellä on valtaa luontokadon hillitsemiseksi Suomessa? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Vieraana Erkki Palviainen. Erkki on Suomen superfood piireistä tunnettu hifistelijä, joka on omalla matkalla päätynyt pitämään villiyrttejä, luontoa, superfoodeja ja omavaraisuutta korkealla arvossa. Tällä hetkellä hän asuu Ilomantsissa omalla maatilallaan eläinten ja viljelystensä kanssa.    Erkki on myös kirjoittanut kirjan Superfoodeista nimeltä: Voimaruoka.  https://aitokauppa.fi/products/erkki-palviainen-voimaruokaa-harmonia   Tässä jaksossa käymme läpi miten ja miksi Erkki on päätynyt omalla matkalla perustamaan omavaraisuuteen perustuvan maatilansa Ilomantsiin. Käymme läpi ajatuksia ja kysymyksiä kuten: Ollaanko me irtaannuttu liikaa luonnosta? Mitkä on Erkin TOP 5 parhaimmat ja kenties yksinkertaisemmat tavat lisätä terveyttä ja elinvoimasuutta? Mikä on Erkin mielestä kenties luonnon paras “doping” aine? Mikä oli se Erkin oma tekemä tinktuura mikä antoi hänelle: “Iho-orgasmin”? Mihin Erkin mielestä kenties varsinkin juuri nyt kannattaa keskittyä?    Tule mukaan myös Kempen Podcatin Telegram ryhmään:   Https://t.me/kemppepodcast    Jos omavaraisuus, yrttit ja vaikka siementen osto kiinnostaa niin Erkiltä voi myös Kempen podcastin ryhmässä kysyä lisää. Tervetuloa!    Instagram: https://www.instagram.com/kemppepodcast/ Instagram: https://www.instagram.com/mikkokemppe/ Tik Tok: https://www.tiktok.com/@kemppe   Jakson koko ohjelma: 0:00 - Intro  0:45 - Erkki Palviaisen suosikki Kempen podcast jakso ja miksi?  1:41 - Mistä Erkki on ollut eniten fiilikissä lähiaikoina?  5:45 - Miten Erkki on päätynyt Ilomantssiin omaa omavaraisuus konseptiaan?  14:30 - Ollaanko me irtaannuttu liikaa luonnosta?  16:00 - Erkin TOP 5 ja helpoimmat ja parhaimmat vinkit terveyteen 19:00 - Onko “olut” kesyttänyt Erkin?  22:30 - Alkemian perusteet ja miten Paracelsus tekisi tinktuuran?  30:00 - Kuinka tarkkaan Erkki yleensä noudattaa terveysviranomaisten ohjeita?  35:30 - Minkä salaliiton Erkki “imi suoraan äidinmaidosta”?  38:00 - Mihin Erkin mielessä tänä päivänä kannattaa keskittyä?  44:30 - Mitä Erkki toivoisi, että jokainen ihminen oivaltaisi?  46:00 - Teoria siitä mitä tapahtui Malesialaiselle lentokoneelle?  48:00 - Erkin paras vinkki aamun aloitukseen 53:00 - Erkin paras luonnollinen “doping” aine  58:00 - Erkin ehkä kenties paras ja samalla maksuton terveys vinkki  1:03:00 - Mistä Erkin omasta tekemästään tinktuurasta Erkki sai iho-orgasmin ja karvat nousi pystyyn?  1:04:00 - Pari sanaa sienistä ja kukista  1:11:00 - Mikä yrtti on saanut Erkistä viime aikoina “vallan”?  1:15:00 - Palaako Aleksanterin kirjasto nyt parhaillaan?  1:29:00 - Kertaus TOP 5 Erkin parhaimmasta vinkistä  1:37:00 - Erkin kenties merkittävin kasviliittolainen 1:57:00 - Mistä sun sielu palaa?  2:00:00 - Mihin kannattaa keskittyä?  2:05:00 - Erkin viimeiset survival vinkit